Ammattipätevyyden tunnustaminen ei sovellu ns. turvallisuuskriittisiin ammatteihin kuten poliiseihin. (STTK)

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Maiju Tuominen Eduskunnan sivistysvaliokunnalle VASTINE KIRJALLISIIN ASIANTUNTIJALAUSUNTOIHIN (HE 22/2015 vp) Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää kirjallisena vastineena eduskunnan sivistysvaliokunnalle toimitetuista kirjallisista asiantuntijalausunnoista seuraavaa: Soveltamisala (2 ) Ammattipätevyyden tunnustaminen ei sovellu ns. turvallisuuskriittisiin ammatteihin kuten poliiseihin. (STTK) Soveltamisalasääntely ei ole 2 :n osalta riittävän yksiselitteinen, kun merkittävän julkisen vallan käytössä on kyse arvostuksenvaraisesta ja vailla täsmällistä merkityssisältöä olevasta käsitteestä. (OM) Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa 2 :ää muutettavaksi muotoon: Tätä lakia ei sovelleta ammattipätevyyden tunnustamiseen, jos sen kohteena olevaan virkaan tai tehtävään on säädetty kelpoisuusvaatimukseksi oikeustieteellisen alan koulutus. Lakia ei myöskään sovelleta ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka koskee poliisin, Rajavartiolaitoksen tai Puolustusvoimien virkaa tai tehtävää. Ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaava taho (4 ) Lakiehdotuksen 4 on jossain määrin ongelmallinen ja on johtanut yksittäisissä kysymyksissä laajoihin ja aikaa vieviin selvityksiin. (OPH) Ministeriö tunnistaa Opetushallituksen esille tuomat ongelmat ja sen, että opetus- ja kulttuuriministeriöllä ja Opetushallituksella ei välttämättä ole aina ajantasaista tietoa kaikista niistä ammateista, joiden osalta Opetushallitus on toimivaltainen viranomainen. Tämä johtuu siitä, että eri ministeriöissä tapahtuvan ammattien kelpoisuussäännöksiä koskevan säädösvalmistelun yhteydessä ei aina tulla edes ajatelleeksi tilanteita, joissa ammatin harjoittajat eivät ole hankkineet ammattipätevyyttään Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää nykyisin voimassa olevaa ja samanlaisena ehdotettua säännöstä kuitenkin tarpeellisena, jotta kaikille Suomessa säännellyille ammateille on nimettävissä toimivaltainen viranomainen. Ehdotettu säännös ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että muut hallinnonalat käyttävät säännöstä esimerkiksi resurssisyistä hyväksi siten, että tiettyä ammattia säännellessään jättävät tarkoituksellisesti oman alansa viranomaisen nimeämättä toimivaltaisen viranomaisen tehtävään. Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo, että sivistysvaliokunta voisi mietinnössään tuoda esille hallituksen esitykseen sisältyvän linjauksen siitä, että ammattipätevyyden tunnustamisesta

2 2 vastaavaksi viranomaiseksi on perusteltua säätää ammatin sääntelystä vastaavan hallinnonalan viranomainen. Lähtökohtana tulee olla, että ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaavana viranomaisena toimii aina se ammatin sääntelystä vastaavan hallinnonalan viranomainen, jolla on riittävä asiantuntemus ammattitoiminnan sisällöstä. Opetushallitus tekee tunnustamispäätökset, jos muusta tunnustamisviranomaisesta ei ole säädetty, ja tällöin henkilön tulee voida hakeutua työmarkkinoille heti Opetushallituksen päätöksen saatuaan. Jos ammatin harjoittamisen aloittaminen sen sijaan edellyttää pätevyyden toteamisen/tutkinnon tunnustamisen lisäksi jonkinlaista lupaa tai rekisteröintiä, toimivaltainen viranomainen on kyseinen lupa- tai rekisteröintiviranomainen. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tiettyihin ammatteihin ulkomailla pätevöityneet joutuvat asioimaan kahden viranomaisen kanssa voidakseen työskennellä Suomessa. Edellä todettuihin linjauksiin liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö on viime aikoina käynyt keskusteluja esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kanssa siitä, mikä taho on toimivaltainen viranomainen asbestipurkutyötä suorittavan työntekijän osalta. Eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annetun lain (684/2015) 2 :n mukaan asbestipurkutyöhön saa käyttää vain sellaista työntekijää, jolla on vaadittu pätevyys ja joka on rekisteröity mainitun lain 12 :ssä tarkoitettuun asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä pidettävään rekisteriin. Kun asbestilaki edellyttää työsuojeluviranomaisten rekisteröintiä ennen kuin henkilö voi työskennellä purkutehtävissä, on työsuojeluviranomainen opetus- ja kulttuuriministeriön tulkinnan mukaan rekisteröintitehtävänsä perusteella se taho, joka käytännössä antaa oikeuden harjoittaa asbestipurkutyötä Suomessa. Ammattipätevyyslain toimivaltaista viranomaista määrittävän säännöksen nojalla työsuojeluviranomainen on siten myös taho, jonka tulee tehdä päätökset toisessa EU-/ETA-maassa hankitun ammattipätevyyden tunnustamisesta. Osittainen ammatinharjoittamisoikeus (8 ) SAK ja STTK eivät kannata osittaisen ammatinharjoittamisoikeuden myöntämistä terveydenhuollon ammattihenkilöille. Yksi osittaisen ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen perusedellytyksistä on, että henkilö on kotijäsenvaltiossaan täysin pätevä harjoittamaan sitä ammatillista toimintaa, jota varten osittaista ammatinharjoittamisoikeutta haetaan. Direktiivi ei mahdollista sitä, että jokin tietty ala suljettaisiin lainsäädännössä kokonaan säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Toimivaltaisella viranomaisella on kuitenkin mahdollisuus tehdä kielteinen päätös, jos se katsotaan yleiseen turvallisuuteen tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvien seikkojen vuoksi välttämättömäksi. Toimenpiteen välttämättömyyttä on direktiivin mukaan arvioitava myös suhteessa ammatinharjoittamisoikeuden epäämisen vaikutuksiin. (TEM) Direktiivin 4 f artiklan 2 kohdan mukaan Osittainen ammatinharjoittamisoikeus voidaan evätä, jos se on perusteltua yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä, omiaan takaamaan tavoitellun tavoitteen saavuttamisen eikä ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi. Ammattipätevyyden tunnustamislain 8 :n 3 momentin mukaan Osittainen ammatinharjoittamisoikeus voidaan evätä, jos se on yleiseen turvallisuuteen taikka asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvien seikkojen vuoksi välttämätöntä. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan ehdotettu säännös on riittävä.

3 3 Ammattikokemuksen tunnustaminen (11 ) Esitys ammattikokemuksen tunnustamisjärjestelmästä jää esityksessä hajanaiseksi. (SAK) Ammattipätevyysdirektiivissä säädetään erilaisista tunnustamisjärjestelmistä, joista yksi on ammattikokemuksen tunnustamiseen perustuva järjestelmä (16 18 artikla). Suomessa tämän järjestelmän piiriin kuuluvat tällä hetkellä vain tietyt sähköalan työt. Direktiivissä tarkoitettu ammattikokemuksen tunnustaminen ei liity oppilaitoksissa tehtävään hyväksilukemispäätöksiin. Ammattikortti (16 23 ) Ammattikorttia ei tulisi ottaa käyttöön esimerkiksi insinööreillä, koska Suomessa sääntelemättömänä ammattina kortin käyttöönotto voisi jopa haitata suomalaisten insinöörien liikkuvuutta. (Akava) Ammateista, joita eurooppalainen ammattikortti koskee, säädetään komission täytäntöönpanosäädöksillä. Jäsenvaltiot pääsevät näin ollen osallistumaan säädösten valmisteluun ja äänestämään säädöksen hyväksymisestä. Ensimmäinen asiaan liittyvä täytäntöönpanosäädös (EU) 2015/983 annettiin tämän vuoden kesäkuussa. Suomi äänesti tuolloin tyhjää, koska halusi kyseenalaistaa sen, täyttävätkö kiinteistönvälittäjät ja vuoristo-oppaat direktiivissä säädetyt edellytykset. Komissio on ilmoittanut, että seuraavassa vaiheessa ammattikortin käyttöönottoa harkitaan esitettäväksi lääkäreille ja insinööreille. Suomi tulee vastustamaan mahdollista esitystä insinöörien osalta Akavan esittämin perustein. Kortista aiheutuvat kansalliset kustannukset tulee selvittää ennen direktiivin käyttöön ottoa. (SAK) Ammattikortin hakeminen ja myöntäminen tapahtuu komission ylläpitämän sähköisen tietojenvaihtojärjestelmä IMI:n kautta. Järjestelmän käyttäminen ei aiheuta suurempia kustannuksia kuin kirjallisessa muodossa tehtävä tunnustamispäätös. Suurin kustannuserä aiheutuu joka tapauksessa henkilöstökustannuksista. SAK suhtautuu kriittisesti ehdotettuihin määräaikoihin ja vastustaa ehdottomasti säännöstä ns. hiljaisesta tunnustamispäätöksestä. Direktiivi on hyväksytty, eikä jäsenvaltioilla ole näiden säännösten osalta harkintavaltaa kansallista lainsäädäntöä valmisteltaessa. Toimintamallit tunnistamisjärjestelmän ylläpidolle tulee rakentaa niin, että ne eivät lisää korkeakoulujen hallinnollista tai tunnustamiseen liittyvää työtä. (Arene) Toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutena on ammattikortin myöntämisprosessin yhteydessä tarkastaa, ovatko kotijäsenvaltiossa annetut asiakirjat voimassa ja aitoja. Tämän vuoksi esimerkiksi Opetushallitus tulee ottamaan tutkintoja myöntäneisiin tahoihin yhteyttä sille esitettyjen tutkintotodistusten oikeellisuuden varmistamiseksi. Tästä uudesta velvoitteesta aiheutunee väistämättä jonkin verran hallinnollista lisätyötä myös korkeakouluille. Lain 21 :ssä on muotoilu, jonka tulkinta jäänyt vielä epäselväksi: Ammattikortin myöntäminen sijoittautumista varten ei anna kortin haltijalle automaattisesti oikeutta tietyn ammatin harjoittamiseen, jos kyseistä ammattia varten on rekisteröitymisvaatimuksia tai muita valvontamenettelyjä. (JYO)

4 4 Kielitaidon tarkistaminen voidaan suorittaa vasta, kun eurooppalainen ammattikortti on myönnetty tai ammattipätevyys tunnustettu. Ammattikortin myöntäminen tai ammattipätevyyden tunnustaminen ei kuitenkaan anna henkilölle oikeutta työskennellä ammatissa, mikäli lainsäädännössä on edellytetty erillinen rekisteröitymisvaatimus tmv. ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi. Säännös koskee lähinnä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuja laillistettuja ammatteja. Pelkkä ammattikortin myöntäminen ei luo henkilölle oikeutta harjoittaa terveydenhuollon ammattia, vaan oikeus syntyy vasta sen jälkeen kun hänet on merkitty Valviran ylläpitämään Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin eli Terhikki-rekisteriin. Lakiehdotuksen 4 luku sisältää säännökset ammattikortin hakemisesta ja voimassaolosta, mutta ei sen sijaan ammattikortin myöntämisen edellytyksistä. Ehdotetusta 16 :n 3 momentista on välillisesti pääteltävissä, että yleistä tunnustamisjärjestelmää koskevia säännöksiä on tarkoitus soveltaa ammattikortin myöntämiseen. Tämän seikan tulisi käydä laista selvästi ilmi. Ammattipätevyyden tunnustamisen edellytyksistä ja muista päätöksentekomenettelyn vaatimuksista ei tule jäädä sääntelyn perusteella epäselvyyttä. (OM) Ammattipätevyyden tunnustamismenettelyistä säädetään kansallisen lainsäädännön lisäksi myös suoraan sovellettavassa komission täytäntöönpanoasetuksessa. Ne ammatit, joihin ammattikorttia koskevia säännöksiä tullaan ensimmäisessä vaiheessa soveltamaan, ovat nyt tiedossa. Osa näistä ammateista on sellaisia, joihin sovelletaan pääsääntöisesti ns. automaattisen tunnustamisen järjestelmää ja osaan puolestaan sovelletaan poikkeuksetta ns. yleistä tunnustamisjärjestelmää. Sovellettava tunnustamisjärjestelmä riippuu ammatista, jota tunnustamishakemus koskee, ja tietyissä tilanteissa myös koulutuksen sisällöstä tai koulutuksen suoritusajankohdasta. Eurooppalainen ammattikortti koskee mm. sairaanhoitajia ja proviisoreita, joiden ammattipätevyyden tunnustamisesta säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ja joka tulee sisältämään viittaussäännöksen nyt käsiteltävänä olevaan ammattipätevyyden tunnustamista koskevaan yleislakiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan pykälää ei ole mahdollista täsmentää oikeusministeriön ehdottamalla tavalla. Hälytysmekanismi (26 ) Suomessa rikosrekisterimerkintä ei tarkoita kieltoa toimia opetusalalla, vaan harkinta jää työnantajalle. Kansallisesti päätettävä ilmoitusvelvollisuudesta ja tiedonkulun tavasta näissä tapauksissa. (Akava) Ammattipätevyysdirektiivin muutos (56 a artikla) sisältää säännöksen hälytysmekanismista. Direktiivin mukaan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tiettyjen alojen ammattihenkilöistä, joille on kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä asetettu toiminnan tai toiminnan osan harjoittamista koskeva rajoitus tai kielto. Ilmoitusvelvollisuus koskee mm. ammattihenkilöä, joka harjoittaa alaikäisten koulutukseen liittyvää toimintaa, lastenhoito ja varhaiskasvatus mukaan lukien, kun ammattihenkilön harjoittama ammatti on asianomaisessa jäsenvaltiossa säännelty. Em. direktiivin säännöstä ei ole sisällytetty ammattipätevyyden tunnustamista koskevaan lakiehdotukseen, koska Suomessa toimivaltainen viranomainen ei aseta kieltoa tai rajoitusta toimia opetustoimessa. Tämän säännöksen osalta kansallista täytäntöönpanoa ei näin ollen tarvita.

5 5 Kielitaitovaatimukset Akavan mukaan yleislakiin tulisi lisätä maininta direktiivin 53 artiklan mukaisista kielitaitovaatimuksista siitäkin huolimatta, että kelpoisuuskokeet mittaavat kielitaitoa ja työnantajalla on myös aina mahdollisuus tarkistaa kielitaidon riittävyys työtehtävää ajatellen. Sekä nykyisen direktiivin että direktiivimuutoksen mukaan ammattipätevyyden tunnustamisesta etua saavilla ammattihenkilöillä on oltava sellainen kielitaito, jota tarvitaan heidän ammattinsa harjoittamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei näe tarpeelliseksi säätää asiasta. Kielitaidon tarkastaminen ei jatkossakaan voi olla osa ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa prosessia. Kelpoisuuskokeessa voidaan kuitenkin arvioida myös kielenhallintaa ammateissa, joissa riittävän kielenhallinnan voidaan katsoa olevan olennainen osa ammattitaitoa. Puutteellinen kielitaito voi olla peruste kelpoisuuskoesuorituksen hylkäämiselle. Miten määritellään kunkin ammatin harjoittamisessa tarvittava kielitaito, kuka sen määrittelee ja miten sitä testataan? (Direktiivin mukaan) tarkistaminen voidaan määrätä pakolliseksi myös muissa ammateissa, jos on vakavia ja konkreettisia epäilyksiä ammattihenkilön riittävästä kielitaidosta sen ammatillisen toiminnan osalta, jota ammattihenkilö aikoo harjoittaa. Kenellä on oikeus määritellä ammatti sellaiseksi, jossa tarkistaminen voidaan määrätä myös pakolliseksi? Ammatilla oleva vaikutus potilasturvallisuuteen on kovin tulkinnanvarainen muotoilu. (JYO) Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaan lakiin on tarkoitus sisällyttää säännös hakijalta vaadittavasta kielitaidosta. (HE 107/2015 vp/ EU- tai ETA-valtion kansalaiselta vaadittava kielitaito (8 b ): Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi perustellusta syystä vaatia EU- tai ETA-valtion kansalaista osoittamaan riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämisen edellytyksenä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi vaatia kielitaidon tarkistamista vasta kun ammattipätevyys on tunnustettu tai 8 c :ssä tarkoitettu eurooppalainen ammattikortti myönnetty. ) Jokainen ministeriö vastaa säänneltyjen ammattien sääntelystä sekä arvioi kielitaitovaatimusten sisällyttämisen tarpeen oman hallinnonalansa lainsäädännön osalta. Ammattipätevyysdirektiivin suhde koulutuspolitiikkaan Esimerkiksi opintoihin pääsyn edellytyksistä ja oppimääristä ei voi säätää direktiivillä. (SAK) Vähimmäisvaatimusten harmonisointi voi Suomen kannalta olla ongelmallinen. Monilla aloilla on Suomessa poikkeuksellisen korkea koulutustaso, eikä direktiivi saa edes välillisesti johtaa paineisiin laskea koulutustasoa tai kelpoisuusvaatimuksia. (SAK) Ammattipätevyysdirektiivi sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä koulutukseen pääsyn edellytyksistä ja opintojen sisällöistä seitsemään eri ammattiin johtavan koulutuksen osalta. Direktiivi ei kuitenkaan velvoita jäsenmaita säätämään kansallisesti näiltä osin direktiivin säännösten mukaisesti. Direktiivin koulutusta koskevilla säännöksillä ja niiden sisällyttämisellä kansalliseen lainsäädäntöön on kuitenkin merkitystä sen suhteen, mitä tutkintojen tunnustamisjärjestelmää ammattipätevyyden tunnustamisessa näiden ammattien osalta sovelletaan. Jos koulutus on direktiivin mukainen, henkilön ammattipätevyys tulee tunnustaa toisessa jäsenvaltiossa automaattisesti.

6 6 Väliaikainen palvelujen tarjoaminen Etenkin väliaikaista palveluiden tarjoamista koskeva nykyinen menettely on SAK:n käsityksen mukaan ongelmallinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole tietoinen ongelmista, jotka liittyisivät palveluiden väliaikaiseen tarjoamiseen ammattipätevyyden tunnustamisen näkökulmasta. Rakennusarkkitehdit Vanha rakennusarkkitehtitutkinto on automaattisesti tunnistettu tutkinto. Rakennusarkkitehti (amk) tutkinto täyttää automaattisen tunnistamisen kriteerit vähintään yhtä hyvin kuin aiempikin tutkinto. (Tamk) Ylemmästä korkeakoulututkinnosta ei välttämättä seuraa kelpoisuus kyseiseen (suunnittelu)tehtävään. Jos tutkinnon kelpoisuutta aina kaikkiin suunnittelun vaativuusluokkiin pidetään automaattisen tunnistamisen ehtona, niin sillä perusteella myöskään suomalainen arkkitehdin tutkinto ei voi olla automaattisen tunnistamisen piirissä. Tämä siksi, että ainoastaan osalla arkkitehdeistä on tutkinto, jonka mukaan he olisivat kelpoisia poikkeuksellisen vaativiin suunnittelutehtäviin eikä niinkään kaikkiin, koska kelpoisuus on aina suunnittelukohdekohtainen. (Tamk) Pidämme tärkeänä, että lainsäädäntö kyseisestä tutkintojen tunnustamisesta etenee aiemmin esitetyn (lausuntoversion) mukaisesti. (Tamk) Säädökset eivät saa asettaa Suomessa rakennusarkkitehtikoulutuksen suorittaneita eriarvoiseen asemaan ammattipätevyyden tunnustamisen suhteen. Rakennusarkkitehtikoulutuksen pituus on direktiivin 2013/55/EU mukainen ja että ammatillinen harjoittelu on tärkeää saada automaattisen tunnustamisen piiriin. (STTK, RIA) Järjestöt pitävät tärkeänä, että koulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen tehtävä toimia ammatillisen harjoittelun todistusten antajina kirjataan lakiin. Tämä on edellytyksenä sille, että tutkintojen tuottama ammattipätevyys voidaan tunnustaa automaattisesti. (STTK, RIA) Rakennusarkkitehti (amk) koulutus on aloitettu syksyllä 2014 neljässä ammattikorkeakoulussa ja on tärkeää, että tämän tutkinnon suorittaneet henkilöt pääsevät liikkumaan yleisessä tunnustamisjärjestelmässä. (Arene) Ammattipätevyysdirektiivi ei määritä sitä, millaisia kelpoisuuksia missäkin ammatissa tai tehtävässä vaaditaan, eikä se myöskään velvoita säätämään kelpoisuusvaatimuksia mihinkään ammattiin. Jäsenvaltiot voivat siis jatkossakin melko vapaasti päättää tehtävien kelpoisuusvaatimuksista. Ammattipätevyysdirektiivi on sisämarkkinoiden pääosaston tuote, jonka perimmäinen tarkoitus on turvata ihmisten liikkuvuutta EU:n alueella. Näkökulma on aina kaksisuuntainen; meidän tapauksessamme muualta Suomeen ja Suomesta muualle. Suunnittelijoiden koulutusvaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 120 e :ssä, jonka mukaan rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on suunnittelutehtävän vaativuudesta riippuen tietyn tasoinen tutkinto ja tietyn pituinen työkokemus. Säännöksen mukaan rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä on kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä.

7 7 Direktiivi tunnistaa jatkossa kaksi vaihtoehtoista koulutusväylää, jotka molemmat täyttävät automaattisen tunnustamisen järjestelmän soveltamisedellytykset. Tutkinnot, jotka mainitaan direktiivin liitteessä, täyttävät direktiivissä säädetyt koulutuksen vähimmäisvaatimukset. Arkkitehdin ammattia tai nimikettä sääntelevä vastaanottava jäsenvaltio ei voi edellyttää korvaavia toimenpiteitä osana tunnustamisprosessia henkilöltä, jonka tutkinto mainitaan direktiivin liitteessä. Jos taas tutkintoa ei ole mainittu direktiivin liitteessä, vastaanottava jäsenvaltio soveltaa yleistä tunnustamisjärjestelmää ja voi edellyttää korvaavia toimenpiteitä. Se, ettei tutkintoa ole mainittu direktiivin liitteessä, ei tarkoita sitä, ettei henkilö voisi lainkaan työllistyä vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Tutkinnon lisääminen direktiivin liitteeseen ja sen perusteella tehtävä ammattipätevyyden automaattinen tunnustaminen edellyttää, että henkilöllä on oikeus työskennellä kotijäsenvaltiossaan kyseisessä ammatissa (eli tässä tapauksessa arkkitehtinä) rajoituksetta. Edellä selostettu maankäyttö- ja rakennuslain kelpoisuussäännös merkitsee käytännössä sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut rakennusarkkitehti ei voi työskennellä poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä, koska kyseessä ei ole ylempi korkeakoulututkinto. Tämän vuoksi rakennusarkkitehti (AMK) tutkintonimikettä ei voida sisällyttää ammattipätevyysdirektiivin liitteeseen ja automaattisen tunnustamisjärjestelmään kuuluvaksi koulutukseksi. Asia on myös varmistettu komissiosta ja se on käyty läpi yhdessä rakennusarkkitehtikoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Liitännäislait Opetushallitus esittää muutoksia kahteen liitännäislakiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö kannattaa Opetushallituksen ehdottamia muutoksia lakiesityksiin: Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen virkakelpoisuudesta, 6 :n 2 momentti: Hakijan on toimitettava Opetushallitukselle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset suorittamistaan opinnoista ja henkilöllisyydestään. Laki eläinsuojelulain muuttamisesta, 26 b :n 1 momentti: Broilerin pitäjällä, joka on vähintään 500 linnun hoidosta vastuussa oleva luonnollinen henkilö, on oltava vähintään Opetushallituksen vahvistamaa lihasiipikarjaan erikoistunutta tutkinnon osaa vastaava osaaminen ja osaamista koskeva todistus tutkinnon osan suorittamisesta, jonka on antanut koulutuksen järjestäjä, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt luvan järjestää ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, tai jonka on antanut kyseisestä tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Broilerilla tarkoitetaan teurastusta varten kasvatettavaa Gallus gallus lajiin kuuluvaa lintua.