Kivijärven venereitit

Transkriptio

1 LUUMÄEN KUNTA Kivijärven venereitit Yleissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29656

2 Yleissuunnitelma Jalkanen Eero Sisällysluettelo 1 JOHDANTO NYKYTILANNE HANKEALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET YLEISSUUNNITELMA Yleistä Väylien linjaus Kulkusyvyys, haraussyvyys ja varavesi Väylien leveys Turvalaitteet ja väylien merkintä Ruoppaus- ja läjitystyöt Alustava kustannusarvio JATKOTOIMENPITEET... 11

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 1 (12) Kivijärven venereitit 1 JOHDANTO on laatinut Luumäen kunnan toimeksiannosta yleissuunnitelman Kivijärven venereitistä. Yleissuunnitelma pohjautuu vuonna 2013 tehtyyn Kivijärven venereitin esisuunnitelmaan (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 492-P21482, pvm ), jossa venereitille on suunniteltu alustava linjaus, väyläalue ja merkintä. Esisuunnitelman pohjalta on vuonna 2016 tehty maastotutkimukset, joiden perusteella väylän linjausta ja merkintää on tarkennettu. Yleissuunnitelma sisältää myös hankkeen alustavan kustannusarvion. Suunnitelman laadinnassa on noudatettu seuraavia ohjeita ja suosituksia: - Vesiväyläsuunnitelmat: kokonaisuudet ja sisällönhallinta; Merenkulkulaitos 5/ Veneväylien suunnitteluohje; Merenkulkulaitoksen julkaisuja 9/ Vesiväyläsuunnitelmien piirustusohje; Liikennevirasto 12/ Vesiväylät - Rakennuskustannusten arviointiohje; Liikennevirasto 16/2012 Tavoitteena on ollut suunnitella väylät siten, että ruoppausten tarve on mahdollisimman pieni. 2 NYKYTILANNE HANKEALUEELLA Kivijärvellä ei ole virallisia vesiväyliä. Eniten liikennöidyillä vesialueilla yksittäisiä kiviä on merkattu kepeillä ja muilla kelluvilla sekä kiinteillä merkeillä yksityisten veneilijöiden toimesta. Myös joidenkin kapeikkojen ja salmien kohdalle on sijoitettu epävirallisia viittoja veneilyn helpottamiseksi. Joidenkin siltojen pielissä on huomiomerkkejä. Nykyinen vesiliikenne Kivijärvellä on pääosin kesäasukkaiden mökkiliikennettä soutu- ja perämoottoriveneillä, sekä lisääntyvissä määrin venetrailerilla tuotavia vapaa-ajan kalastusveneitä. Veneluiskia sijaitsee ainakin Risulahden tanssilavan vieressä, Jurvalanharjulla, Kukasrannassa, Tyynilahden venesatamassa, Lemin Jalkosalmen sillan vieressä sekä Lemin uimarannan vieressä. Veneilyn lisäksi Kivijärven alueella harrastetaan mm. kalastusta ja melontaa. Suunnitellun venereitin kanssa risteää useissa kohdin vedenalaisia kaapeleita ja johtoja. Vain muutamat kaapeleista on merkitty rannalla näkyvin kyltein. Venereitin kanssa risteää myös ilmajohtoja, joista suurinta osaa ei ole merkitty alituskorkeudesta ilmoittavilla tauluilla. Jatkossa, kun alueelle on tulossa virallisia väyliä, tulee ilmajohdot ja vedenalaiset kaapelit tarvittaessa merkitä Liikenneviraston ohjeen 23/2014 Ilmajohtojen sekä kaapeleiden ja putkijohtojen asettaminen ja merkitseminen vesialueella sekä Merenkulkulaitoksen julkaisun 4/2006 Suositukset ilmajohtojen alikulkukorkeuksista mukaisesti. 3 TEHDYT TUTKIMUKSET Väylän alueella on suoritettu monikeilaluotauksia sekä tankoharauksia FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n toimesta. Yleissuunnitelmassa esitetyt syvyystiedot perustuvat näihin monikeilaluotauksiin ja osittain em. harausten yhteydessä tehtyihin linjaluotauksiin. Monikeilaluotauksista ja tankoharauksista on muodostettu varmistetut alueet. Lisäksi matalilla alueilla erityisesti siltojen läheisyydessä on tehty maastokartoituksia syvyystietojen määrittämiseksi.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 2 (12) Väylän alueelta ei ole tiedossa maaperä- tai sukellustutkimuksia. Maastotutkimusten yhteydessä pohjan materiaaleja on kullakin tutkimuskohteella arvioitu silmämääräisesti ja pohjaa tunnustellen luotausten ja harausten yhteydessä. 4 YLEISSUUNNITELMA 4.1 Yleistä Yleissuunnitelma käsittää Kivijärven ja Lahnajärven alueelle perustettavien neljän venereitin linjauksen, väyläalueen ja merkinnän. Yleissuunnitelmassa on lisäksi esitetty ruopattavat kohteet sekä poistettavat kivet. Kivijärven alueelta ei ole merikarttapohjaa tai muita Liikenneviraston karttapohjia. Venereitin suunnittelussa on käytetty karttapohjina Maanmittauslaitoksen avoimesta latauspalvelusta ladattuja peruskarttalehtiä L5224L, L5224R, M5113L ja M5113R. Rantaviivan tiedot ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Kartat ja rantaviivan tiedot on käännetty ETRS-TM35-koordinaatistosta suunnitelman mukaiseen KKJ3-koordinaatistoon. Karttapohjan korkeuslukemat on esitetty N 60 järjestelmässä. Karttapohjan syvyyslukemat ovat kartan tietojen mukaan keskivedestä N ,17 m. Kivijärvelle ei ole määritetty virallista veneilyyn liittyvää purjehduskauden alavettä eli NW NAV vertailutasoa, mutta Kaakkois-Suomen ELY-keskus on määritellyt hankkeeseen liittyen Kivijärven NW NAV vertailutasoksi N ,90 m. Hankkeessa suunniteltujen neljän venereitin yhteispituus on noin 57 km. Venereitit kuuluvat väyläluokkaan VL6 eli ne kuuluvat luokkaan veneilyä palveleva reittitasoinen matalaväylä. Venereitit ovat yleisiä paikallisväyliä, joille uusina väylinä haetaan vesilain mukaista lupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Tehtyjen tutkimusten sekä ruoppausten jälkeen ruoppauskohteilla tehtävien harausten jälkeen kaikkien väylien väyläalue on kattavasti varmistettu. Venereittien linjauksissa ja merkinnässä on huomioitu optinen johdatus maastossa, vesiliikenteen turvallisuus ja helppokulkuisuus. Venereittien linjauksessa on myös pyritty huomioimaan Kiurunselällä sekä Paskoniemenselällä sijaitsevat nuottauspaikat. Väylät yhdistyvät toisiinsa varmistamattomien, mutta yleisesti vesiliikenteen jo nykyisin käyttämien vesialueiden kautta. Väylien kanssa risteäviä ilmajohtoja sijaitsee yhteensä kuudessa kohdassa: - Luumäen väylän väylälinjoilla 4, 7 ja Svinhufvudin väylän linjoilla 12 ja 13 (alituskorkeudet ei tiedossa) sekä 15. Ilmajohtojen alituskorkeudet on suunnitelmakartoissa esitetty mitattuna Kivijärven ylivedestä HW N ,80 m (Suomen Ympäristökeskus, Hydrologinen vuosikirja ; havainnot ajanjaksolta Ylä-Kivijärven Jurvalan vedenkorkeusasteikolla). Läntisimmältä venereitiltä, Luumäen väylältä, on myös yhteys lännessä Ala- Kivijärveen Huopaisenvirtaa pitkin. Huopaisenvirran alueelle ei ole kuitenkaan mahdollista perustaa virallista tai yksityistä, Liikenneviraston suunnitteluohjeet täyttävää, venereittiä ilman huomattavia vesirakennustoimenpiteitä alueen mataluuden, kivikkoisuuden ja uoman kapeuden takia.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 3 (12) 4.2 Väylien linjaus Kivijärven alueen venereitit kulkevat Ylä-Kivijärven alueella sekä lyhyen matkaa myös Lemin edustan Lahnajärvellä. Venereitit yhdistävät toisiinsa Luumäen ja Lemin kuntien ranta-alueet sekä Jurvalanharjun alueen ja Kotkaniemen. Hankkeessa suunnitellut venereitit on esitetty kokonaisuudessaan piirustuksessa nro -200 sekä tarkemmin piirustuksissa nro Hankkeen venereitit koostuvat neljästä erillisestä väylästä, jotka erottavat toisistaan maantiesiltojen rajaamat salmipaikat. Siltojen alikulkukorkeudet ja siltojen edustojen mataluus rajoittavat osaltaan venereitin kulkusyvyyttä. Siltojen lähiympäristöjen ruoppaukset vaatisivat hyvin todennäköisesti muutoksia olemassa oleviin siltarakenteisiin, joten ruoppaukset eivät näillä kohdin ole hankkeen kokonaistarkastelun perusteella kannattavia. Venereitit perustetaan ja nimetään omiksi väylikseen. Väylät sijoittuvat kokonaisuudessaan vesisyvyydeltään varmistetuille vesialueille ruoppauskohteita lukuun ottamatta. Hankkeen vesirakennustöiden valmistuttua väyläalueelle sijoittuvilla ruoppauskohteilla suoritetaan riittävän vesisyvyyden varmistavat tankoharaukset. Lisäksi Luumäen väylästä Eteissaaren lounaispuolella erkaneva, Taavetin Lomakeskukseen johtava, väyläosuus (linja 30) sijoittuu varmistamattomalle vesialueelle. Myös ko. väyläosuuden vesisyvyys varmistetaan tankoharaamalla tai monikeilaluotauksella ennen väyläesityksen laatimista. Peruskartasta ilmenevien syvyyskäyrien ja -lukemien perusteella vesisyvyys väyläosuudella vaihtelee -3-8 m välillä, joten alueella ei ole odotettavissa ruoppaustarvetta. Luumäen väylä: Luumäen väylä alkaa Huopaisenvirran pohjoispäässä sijaitsevan Ylä-Kivijärven säännöstelypadon edustalta. Väylä kulkee aluksi Niskaveden ja Kaidansalmen kautta Katosselälle, jonka eteläosassa venereitti kääntyy kohti itää. Väylä johtaa eteläistä reittiä Haapasalon eteläpuolitse Vehmainselän ja Kiurunselän kautta Jurvalanselälle päättyen Laukuslahden edustalle. Jurvalanselältä väylästä erkanee väyläosuus pohjoiseen kohti matalaa Luumäen Jalkosalmen siltaa, johon väyläosuus päättyy. Eteissaaren lounaispuolella väylästä erkanee väyläosuus kohti Taavetin Lomakeskuksen ranta-alueita. Väylän pohjoisempi reitti kiertää Haapasalon pohjoispuolitse ja kulkee Pöydänpäänniemen edustalta Hartunsalmen sillalle, johon väyläosuuden toinen haara päättyy. Väylän pituus haaroineen on noin 23 km. Väylä haaroineen nimetään Luumäen väyläksi.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 4 (12) Kuva 1. Jalkosalmen silta etelästä katsottuna; mitattu aukon leveys n. 2,6 m ja alikulkukorkeus 1,2 m (HW N ,80 m). Vesisyvyys sillan alla -0,5-0,6 m. Sillalla kulkee Luumäen ja Lemin yhdistävä Saarentie. Svinhufvudin väylä: Kuva 2. Hartunsalmen silta idästä katsottuna; mitattu aukon leveys n. 7,5 m ja mitattu alikulkukorkeus 2,1 m (HW N ,80 m). Vesisyvyys sillan alla -1,2-2,5 m. Sillalla kulkee Luumäen ja Lemin yhdistävä Saarentie. Svinhufvudin väylän pohjoinen haara kohti Luumäen väylää. Hartunsalmen itäpuolelta alkava Svinhufvudin väylä yhtyy Meteliselällä Kotkaniemen ja Lemin väliseen väyläosuuteen. Kotkanimen ja Lemin yhdistävältä väyläosuudelta erkanee haara kohti Luumäen Jalkosalmea ja sen pohjoispuolista kapeaa väyläjaksoa.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 5 (12) Kuva 3. Luumäen Jalkosalmen pohjoispuolen kapeikko etelästä kuvattuna. Svinhufvudin väylän eteläinen haara kohti Luumäen väylää. Kotkaniemen edustalta Svinhufvudin väylä johtaa pohjoiseen Sarviniemen ohitse ja Kuhasensaaren itäpuolitse matalan Lemin Jalkosalmen sillan edustalle. Ennen Ruominkapiaa väyläjaksolta erkanee haara kohti Rapasalonsalmessa sijaitsevaa Jaakkoinsiltaa. Toinen kohti Lemiä kulkeva haara johtaa Kuhasensaaren länsipuolitse Syväsalmen sillan edustalle. Tältä väyläjaksolta erkanee haara Jaakkoinsiltaa kohti Arkainsaaren luoteispuolella. Väylän pituus haaroineen on noin 29 km. Tämä väylä haaroineen nimetään Svinhufvudin väyläksi. Kuva 4. Lemin Jalkosalmen silta idästä kuvattuna; mitattu aukon leveys n. 3,0 m ja mitattu alikulkukorkeus 0,9 m (HW N ,80 m). Vesisyvyys sillan alla -0,45-0,55 m. Sillalla kulkee Luumäen ja Lemin yhdistävä Uimintie. Svinhufvudin väylän itäinen haara kohti Kuuksenen väylää ja Lemiä päättyy sillan edustalle.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 6 (12) Kuva 5. Syväsalmen silta lännestä kuvattuna; mitattu aukon leveys n. 8,5 m ja mitattu alikulkukorkeus 4,0 m (HW N ,80 m). Vesisyvyys sillan alla -1,1-2,2 m. Sillalla kulkee Luumäen ja Lemin yhdistävä Uimintie. Svinhufvudin väylän läntinen haara kohti Kuuksenen väylää ja Lemiä päättyy sillan edustalle. Kuva 6. Rapasalonsalmessa sijaitseva Jaakkoinsilta etelästä kuvattuna; mitattu aukon leveys n. 10 m ja mitattu alikulkukorkeus 2,0 m (HW N ,80 m). Vesisyvyys sillan alla -1,2-1,8 m. Sillalla kulkeva tie johtaa Isoon Rapasaloon. Svinhufvudin väylän keskiosan haarat ulottuvat sillan edustalle sillan molemmin puolin.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 7 (12) Kuuksenen väylä: Kuuksenenselällä sijaitseva väylä yhdistää Syväsalmen sillan, Lemin Jalkosalmen sillan ja Uuden Papinojan uoman toisiinsa. Väylän pituus on noin 3,4 km. Väylän nimeksi tulee Kuuksenen väylä. Kuva 7. Uusi Papinoja ja sen silta lännestä kuvattuna; mitattu aukon leveys n. 4 m ja mitattu alikulkukorkeus 1,2 m (HW N ,80 m). Vesisyvyys sillan alla -0,3-0,7 m. Sillalla kulkeva tie yhdistää Kuuksenenselän itärannan ranta-alueet toisiinsa. Kuuksenen väylän päätepiste Lemin väylän suuntaan. Lemin väylä: Kuva 8. Uusi Papinoja idästä kuvattuna. Lemin väylä alkaa Uuden Papinojan itäpuolelta. Uuden Papinojan uoman itäpuolelta alkava väylä Lahnajärvellä johtaa Lemin uimarannan edustalle, johon väylä päättyy. Väylän pituus on noin 1,3 km. Väylä nimetään Lemin väyläksi.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 8 (12) 4.3 Kulkusyvyys, haraussyvyys ja varavesi Väylien kulkusyvyys 1 on 0,8 m. Kivijärven nykyään käytössä olevan venekannan arvioidaan voivan käyttää väyliä tällä kulkusyvyydellä. Väylien haraussyvyys 2 on -1,0 m. Tällöin varavesi 3 on 0,2 m, joka vastaa 20 % kulkusyvyydestä. Vertailutaso on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hankkeen yhteydessä määrittämä purjehduskauden alavesi N ,90 m. 4.4 Väylien leveys Kuva 9. Väyläpoikkileikkaus, periaatepiirros (Liikennevirasto: Vesiväyliin liittyviä käsitteitä, Dnro 1342/610/2005, ) Väylien yleiseksi leveydeksi on määritetty 30 m. Väylien kapeimmat kohdat ovat siltojen ja salmipaikkojen edustoilla, joissa osa väylistä kapenee 10 metriin. Muutoin väylien leveys on pääasiassa 30 m. Venereitin minimileveys on Liikenneviraston ohjeen mukaan 10 m ja normaalileveys m (kun kulkusyvyys <1,0 m). 1 Väylän kulkusyvyys tarkoittaa suurinta suunniteltua syväystä, jolla alus voi käyttää väylää. 2 Väylän haraussyvyys eli varmistettu vesisyvyys tarkoittaa vesisyvyyttä, johon saakka väylällä on varmistettu olevan vapaata vettä. Haraussyvyyden suuruus määräytyy väylän kulkusyvyyden ja varaveden summana. Haraussyvyys voi vaihdella väylälle määritetyn varaveden mukaan väyläosuuksittain, vaikka väylän kulkusyvyys pysyisikin samana. Väylän haraussyvyys todetaan väyläpäätöksessä. 3 Väylän varavesi tarkoittaa vapaata vettä, joka väylän kulkusyvyyden mukaista syväyttä käyttävän aluksen kölin alla täytyy aluksen paikallaan ollessa vähintään olla. Varavesi on tarpeellinen aluksen kulussa tapahtuvien vertikaaliliikkeiden kompensoimiseksi sekä aluksen ohjailtavuuden säilyttämiseksi ja pohjakosketuksen välttämiseksi.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 9 (12) 4.5 Turvalaitteet ja väylien merkintä Väylien viitoitusjärjestelmäksi on valittu kardinaalijärjestelmä, koska sen avulla navigointi on yksiselitteistä eikä veneilijän tarvitse tietää venereitin nimellistä kulkusuuntaa. Lisäksi kelluvien turvalaitteiden väliset etäisyydet ovat paikoitellen pitkiä. Merkintä on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Merkintää on täydennetty kummeleilla, jotka näkyvät kauas eivätkä jäät siirtele tai vaurioita niitä. Lisäksi turvavesimerkkejä on käytetty tarvittaessa väylälinjojen risteyskohtien osoittamiseen. Väylien merkinnässä on pyritty huomioimaan optinen johdatus maastossa. Väylille on suunniteltu alustavasti 51 viittaa ja neljä levykummelia, joista kaksi sijoittuu olemassa olevan kummelin paikalle. Halkaisijaltaan 160 mm viitta on havaittavissa noin 900 m etäisyydeltä. Kummelit on suunniteltu paikkoihin, joissa on jo vanha kummeli ja paikkoihin, jotka eivät ole loma-asutuksen välittömässä läheisyydessä. Kummelit ovat nykyaikaisia levykummeleita. Naskinselän pohjoisosassa olevat nykyiset kummelit korvataan uusilla levykummeleilla. Turvalaitteiden hankinnasta, asentamisesta ja ylläpidosta vastaavat väylien omistajina toimivat ja Lemin kunta omilla alueillaan kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Kuva 10. Esimerkki levykummelista merialueelta. 4.6 Ruoppaus- ja läjitystyöt Ruopattavat ja räjäytettävät kohteet on ryhmitelty seitsemään ruoppauskohteeseen. Suunnitelmakartoissa esitetyt ruoppauskohteet 6 ja 7 perustuvat massalaskennan yhteydessä tehtyyn 1 x 1 m ruudun keskiarvoharvennettuun linjaluotausaineistoon, jota on täydennetty maastokartoituksilla Syväsalmen osalta. Ruopattavien luiskien kaltevuus ruoppauskohteessa RK 6 on 1:6. Ruoppauskohteiden pinta-alat ja ruopattavat massat haraustasoon Hs =-1,0 m N ,90 m on esitetty taulukossa 1. Ruoppauskohteet 1-3 ja 5 ovat pinnan alapuolisia kiviä/lohkareita, jotka on rajattu tankoharaamalla. Kohteiden ruoppausmäärät on arvioitu niin, että kohteet ulottuvat vähintään 0,5 m haraustason yläpuolelle.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 10 (12) Taulukko 1. Alustavat ruopattavat pinta-alat ja massat. Ruopattava pinta-ala Maamassat Ruopattavat (maa)massat Kohteen tyyppi Sijainti Ruoppauskohde 1 0,5 m 2 tr 0,5 m 3 ktr Kivi/lohkare Sianniemi, piir Ruoppauskohde 2 0,3 m 2 tr 0,3 m 3 ktr Kivi/lohkare Sianniemi, piir Ruoppauskohde 3 2 m 2 tr 1 m 3 ktr Kivi/lohkare Pöydänpäänniemi, piir Ruoppauskohde 4 1,5 m 2 tr 3 m 3 ktr Kivi/lohkare Luumäen Jalkosalmi, piir Ruoppauskohde 5 3 m 2 tr 1,5 m 3 ktr Kivi/lohkare Rapasalonsalmi, piir Ruoppauskohde m 2 tr 40 m 3 ktr Maamassoja Ruominkapia, piir Ruoppauskohde m 2 tr 5-20 m 3 ktr Yhteensä n m 2 n m 3 ktr Ruoppauskohde Kiviä/lohkareita Syväsalmen sillan itäpuoli, piir Ruoppauskohde 1: Tankoharan kiinniotto; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 0,5 m 3 esimerkiksi räjäyttämällä ja levittämällä irronneet lohkareet kohteen viereen täyssyvälle vesialueelle. Ruoppauskohde 2: Tankoharan kosketus; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 0,3 m 3 esimerkiksi räjäyttämällä ja levittämällä irronneet lohkareet kohteen viereen täyssyvälle vesialueelle. Ruoppauskohde 3: Tankoharan kiinniotto; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 1 m 3 esimerkiksi räjäyttämällä ja levittämällä irronneet lohkareet kohteen viereen täyssyvälle vesialueelle. Ruoppauskohde 4: Kartoitettu pinnan yläpuolinen kivi/lohkare; alueelta poistetaan kivi/lohkare vedenpinnan ja haraustason yläpuolelta arviolta 3 m 3 esimerkiksi räjäyttämällä ja levittämällä irronneet lohkareet kohteen viereen täyssyvälle vesialueelle tai nostamalla lohkareet rantaan. Kohde sijoittuu väyläalueen ulkopuolelle. Ruoppauskohde 5: Tankoharan kiinniotto; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 1,5 m 3 esimerkiksi räjäyttämällä ja levittämällä irronneet lohkareet kohteen viereen täyssyvälle vesialueelle. Ruoppauskohde 6: Alueelta poistetaan pehmeitä maalajeja arvion mukaan noin 40 m 3 ktr (960 m 2 tr). Pohjan materiaali on arviolta hiekkaa ja liejua. Ruopattavan kerroksen paksuus on alle 1 m, joten ruoppaus suoritetaan neliökaivuna. Ruoppauskohde 7: Alueella yksittäisiä haraustason yläpuolelle ulottuvia kiviä, jotka on rajattu tankoharaamalla idän suunnasta. Alueelta poistetaan kivet/lohkareet haraustason yläpuolelta arviolta 5-20 m 3 ktr. Kohde sijoittuu väyläalueen ulkopuolelle. Ruopattavat maamassat läjitetään maihin tilaajan osoittamaan paikkaan. Alustavan tiedon mukaan ruoppauskohteen RK6 ruoppausmassat läjitetään kiinteistön alueelle sijoittuvalle pellolle noin 300 metrin päähän ko. ruoppauskohteesta.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 11 (12) 4.7 Alustava kustannusarvio Hankkeen alustava kustannusarvio nykyisten tietojen pohjalta on noin (alv 0 %). Kustannusarvion laadinnassa on oletettu, ettei ruoppausalueella RK6 esiinny kalliota, jota jouduttaisiin louhimaan. Liikenneviraston julkaisun 16/2012 Rakennuskustannusten arviointiohje mukaan löyhien maalajien kauharuoppauksen yksikköhinta on 13 / yks., kun alueen pinta-ala on m 2 ja tavoitesyvyys 0-6 m. Liikennevirastolta (Sisävesiväylät-yksikkö) saatujen tietojen mukaan valaisemattoman uuden viitan (halkaisija 160 mm) kustannukset asennettuna ovat arviolta noin / kpl. Levykummelin rakennuskustannukset ovat arviolta noin / kpl. Hankkeen kustannukset jakautuvat arviolta seuraavasti: Nimike Määrä Arvioitu yksikköhinta Yhteensä Ruoppaus ja läjitys, RK m 2 tr 13 / m 2 tr Lohkareen/kiven poisto, RK 4 1 kpl / kpl Lohkareiden poisto, RK m 3 ktr / 5-20 m 3 ktr Lohkareiden poisto, muut 4 kpl / kpl Viitat ja asennus 51 kpl / kpl Levykummelit ja asennus 4 kpl / kpl 6000 Sekalaiset ja arvaamattomat kulut (riskivaraus) YHTEENSÄ 1 kpl ( ) JATKOTOIMENPITEET Kivijärven venereitin yleissuunnitelman pohjalta haetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa neljän edellä esitetyn yleisen paikallisväylän perustamiselle ja perustamisen edellyttämien pienimuotoisten vesirakennustoimenpiteiden suorittamiselle. Yleissuunnitelma toimii vesilain mukaisen hakemussuunnitelman teknisenä osana. Hankkeeseen liittyvän vesilain mukaisen lupapäätöksen myöntämisen jälkeen voidaan käynnistää väylien rakentaminen (ruoppaustyöt sekä turvalaitehankinnat ja niiden asennustyöt). Töiden valmistuttua väyläalueelle sijoittuvilla ruoppauskohteilla tehdään riittävän vesisyvyyden varmistavat tankoharaukset. Väylille laaditaan väyläesitykset Liikenneviraston Sisävesiväylät-yksikköön ja varsinaiset väyläpäätökset sekä väylien käyttöönotto tehdään Liikenneviraston toimesta väyläpäätösprosessin mukaisesti. Tankoharauksista ja väyläesityksen laadinnasta aiheutuvia kustannuksia ei ole arvioitu alustavan kustannusarvion yhteydessä. Kuvassa Kuva 11 on esitetty väyläpäätösprosessi vesiväylähankkeessa Liikenneviraston ohjeen 28/2013 mukaisesti.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Yleissuunnitelma 12 (12) Kuva 11. Väyläpäätösprosessi vesiväylähankkeessa (Liikennevirasto) Väylän käyttöönoton jälkeen väyliin kohdistuvia kustannuksia syntyy mm. kelluvien turvalaitteiden sijaintien tarkistuksista (keväisin jäiden lähdön jälkeen), mahdollisista turvalaitteiden siirroista takaisin oikeisiin sijainteihin ja vaurioituneiden turvalaitteiden korjaamisesta/uusimisesta. Jyrki Jonsson suunnitteluinsinööri, DI Eero Jalkanen suunnitteluinsinööri, ins. (AMK)