Maakuntien viitearkkitehtuuri - Landskapens referensarkitektur

Transkriptio

1 Suomen ympäristökeskus SYKE Lausunto SYKE2018T13 Asia: VM040:00/2017 Maakuntien viitearkkitehtuuri Landskapens referensarkitektur Lausunnonantajan lausunto Yleiset kommentit viitearkkitehtuurista Maakuntien viitearkkitehtuurin tavoitteena on muodostaa maakuntauudistusta tukeva yhteinen käsitys maakuntien palveluiden, niitä toteuttavien prosessien sekä maakunnan organisaatiorajat ylittävien prosessien rajapintojen (mm. valtiomaakuntakuntayksityinen) tavoitetilasta. Tavoitteena on myös mm. muodostaa yhtenäinen kuva maakunnan toimintaympäristöstä ja maakunnan prosessien linkittymisestä julkisen hallinnon muihin prosesseihin sekä suunnitella malli maakuntien tiedonhallintakokonaisuudesta ja sen liittymisestä julkisen hallinnon muuhun tiedonhallintaan. Viitearkkitehtuuridokumentti kuvaa onnistuneesti tulevasta maakuntalaista johdetut palvelukokonaisuudet ja niitä mahdollistavat kyvykkyydet, jotka on otettava palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa huomioon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt maakuntien prosessien linkittyminen julkisen hallinnon muihin prosesseihin. Maakunnan tehtävät on tässä arkkitehtuurissa muutettu maakunnan tuottamiksi palveluiksi, koska maakunnan kaiken toiminnan tulee palvella jotakin asiakasta, on kyseessä sitten palveluun oikeutettu yksittäinen henkilö, yritys, yhteisö, toinen viranomainen tai maakuntaorganisaation sisäinen asiakas. Asiakkuuksia tarkemmin käsiteltäessä pääpaino on yksittäisessä henkilössä. Muiden asiakkaiden, kuten valtionhallinnon viranomaisten, osuutta on tarkasteltu vähemmän. Dokumentissa on todettu, että maakuntien ja kuntien välillä on runsaasti erityyppistä tiedon vaihtoa, joiden arvo tulee olemaan merkittävä myös maakuntauudistuksen täytäntöönpanon jälkeen. Vastaavanlaista tiedon vaihtoa on nyt ja jatkossakin myös maakuntien sekä valtion virastojen ja tutkimus ja asiantuntijalaitosten välillä, mikä tulisi ottaa huomioon myös viitearkkitehtuurin määrittelyssä. Lausuntopalvelu.fi 1/8

2 Maakunnat tulevat olemaan keskeisiä kestävän kehityksen edistäjiä ja merkittäviä ympäristötoimijoita alueellaan. Ympäristöön liittyviä tehtäviä ovat maatalouden ja maaseudun kehittäminen, alueidenkäytön suunnittelun edistäminen, luonnonvarojen ja vesivarojen kestävän käyttö ja hoito sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Maakunnasta tavoitellaankin ennakointikykyistä toimijaa, joka osaa tarttua mahdollisuuksiin ja ratkoa haasteita ennen kuin niistä muodostuu ongelmia. SYKEn ja muiden valtion tutkimus ja asiantuntijalaitosten roolia maakuntien palveluiden tuottajana ja käyttäjänä ei ole juurikaan käsitelty viitearkkitehtuurityössä. SYKEn roolit tutkimus ja asiantuntijalaitoksena suhteessa maakuntien toimintaan voidaan jakaa karkeasti neljään osaan: Tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta, jonka tavoitteena on tuottaa uusia menettelytapoja ja työkaluja, jotka tehostavat toimintaa Asiantuntijatuki, jonka tavoitteena on mahdollistaa uusimman tiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa, toimeenpanossa sekä vaikutusten seurannassa Sähköisten palveluiden, tietovarantojen ja tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen, joiden tavoitteena on mahdollistaa luotettavan tiedon käyttö prosessin eri vaiheissa Kansallisena yhteystahona toimiminen; esimerkkinä kansallisten raporttien kokoaminen ja toimittaminen EU:lle SYKEn tavoitteena on tuottaa olennaista tietoa ja ratkaisuja kestävän ympäristön ja yhteiskunnan rakentamiseen sekä vastata ennakoivasti yhteiskunnan muuttuviin tiedon tarpeisiin. Keskeisiä teemaalueitamme ovat: Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutoksiin sopeutuminen Itämeren, vesistöjen ja vesivarojen kestävä käyttö Kiertotalous, kulutuksen ja tuotannon kestävyys Ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Rakennetun ympäristön ja maankäytön kestävyys, kestävä kaupungistuminen Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen, tiedonhallinnan prosessien uudistaminen Lausuntopalvelu.fi 2/8

3 Arkkitehtuuriperiaatteet Maakuntien viitearkkitehtuuriin ja siihen liittyvien palvelujen keskeiset suunnittelun, toteutuksen ja jatkuvien palvelujen peruskivinä toimivat linjaukset on koottu arkkitehtuuriperiaatteiksi (luku 3.4.). Nämä arkkitehtuuriperiaatteet on tarkoitettu noudatettaviksi kaikissa kehittämistilanteissa. Esitetyt periaatteet ovat kannatettavia. SYKE ehdottaa kestävän kehityksen lisäämistä yhdeksi keskeiseksi periaatteeksi palveluiden toteuttamisessa. Tämä periaate varmistaisi, että ihminen, ympäristö ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa kehittämistyössä ja päätöksenteossa. SYKE ehdottaa, että raportin kuvaan 6 Maakuntien viitearkkitehtuurin arkkitehtuuriperiaatteet lisätään Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen, ja taulukkoon 2 lisätään vastaavasti Periaate: Kestävän kehityksen huomioiminen ja kuvaukseksi: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. ( Maakuntien järjestämät palvelut Maakunnan palveluista (luku 4.1.1) osa on mukana palveluketjuissa, jotka ulottuvat kunnan tai valtion viraston sekä yksityisen sektorin toimijan piiriin. Näitä tullaan arkkitehtuuridokumentin mukaan tarkastelemaan tarkemmin palvelupolku tai prosessitasolla. Kytkennät myös muiden toimijoiden palveluihin on tarpeen ottaa huomioon jo maakunnan palveluita suunniteltaessa, jotta toiminta on sujuvaa niin asiakkaan kuin maakunnan itsensäkin kannalta. Palvelupolkujen suunnitteluun toisi oleellista lähtötietoa eri virastojen roolien tunnistaminen nykytilanteen palveluita kuvattaessa. SYKE ehdottaa, että taulukkoon 3 Maakuntien viitearkkitehtuurin palvelukokonaisuudet ja ryhmät lisätään uusi sarake, jossa kuvataan kuhunkin palveluun liittyvät valtakunnalliset toimijat (esim. YM, SYKE, LiVi), joilla on nykyisin rooli palvelun tuottamisessa. Samassa taulukossa 3 on kuvattu myös Alueiden käytön palvelut, joista todetaan että Maakunta edistää kulttuuriympäristöjen kestävää hoitoa ja käyttöä, lisää ja ylläpitää tietoja kulttuuriympäristöistä Lausuntopalvelu.fi 3/8

4 sekä seuraa niiden tilaa ja kehitystä. Tiedon lisääminen ja seurantatehtävät koskevat kaikkea rakennettua ympäristöä, ja nämä tehtävät tuleekin lisätä laajemmin Alueiden käytön palvelut kuvaukseen. Maakuntien vastuulle tuleva merialuesuunnittelu puuttuu kokonaan palvelukuvauksista. Se tulisi lisätä Alueiden käytön palvelukokonaisuuteen. ( FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Merialueiden_suunnittelu ) Edelleen samassa taulukossa 3 Vesi ja kalatalouden palvelujen kuvauksesta puuttuu merkittäviä tehtäväkokonaisuuksia. Viitaten liitteen 3 palvelukarttaan tätä palvelua tulee täydentää vesivarojen käytön kehittämisen, tulvariskien hallinnan ja vesistöjen säännöstelyn tehtävillä. Toimijat Arkkitehtuurin mukaan toimijat (sidosryhmät) voivat olla yhdessä tai useammassa roolissa ollessaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa (luku 4.2). SYKEn toimiala ympäristökysymyksissä on laaja, ja SYKE tuottaa monipuolista tietoa ja palveluja myös maakuntien käyttöön. SYKEn tuottaa palveluja mm. seuraaville maakuntien palvelukokonaisuuksille: vesien ja merenhoidonpalvelut, vesi ja kalatalouden palvelut, alueiden käytön palvelut, luonnonsuojelunpalvelut, maaseudun kehittämispalvelut sekä pelastus ja turvallisuuspalvelut (tulvat ja ympäristöonnettomuudet). Kiinteä yhteistyö maakuntien kanssa on edellytys kehittämistyön tuloksellisuuden kannalta. SYKE tukee maakuntien vastuulle tulevaa sisävesien ja rannikkovesien seurantaa ja tilan luokitusta asiantuntijatuen ja mm. luokittelua tukevien taustalaskentojen avulla. SYKE vastaa näissä tehtävissä tarvittavien tietovarantojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Myös luonnonsuojelun viestintä ja tietopalveluissa SYKE vastaa tällä hetkellä neljän alan keskeisen tietovarannon ylläpidosta ja kehittämisestä. SYKEllä on myös maakunnan asiakas. SYKE vastaa esimerkiksi useiden EUdirektiivien edellyttämästä kansallisista ja kansainvälisistä raportoinneista (mm. tulvadirektiivi, vesipolitiikan puitedirektiivi, luontodirektiivit), joihin tarvittavaa tietoa kootaan maakunnissa. Maakunnat tuottavat myös jatkossa alueiden käytön seurannan kannalta tarpeellisen tiedon ympäristöhallinnolle. SYKE vastaa tämän seurantatiedon kokoamisesta kansallisesti. Lausuntopalvelu.fi 4/8

5 SYKE on mainittu dokumentissa palvelutuotannon ulkoisena sidosryhmänä (sidosryhmä, joka toimii maakunnan kanssa yhteistyössä, mutta ei ole palveluntuottaja, s. 44 kuva 14). Tähän ryhmään kuuluvia organisaatioita on muitakin, esim. Maanmittauslaitos sekä eräät muut valtion tutkimus ja asiantuntijalaitokset mm. Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus (Metsähallituksen metsätalous, eräpalvelut ja luontopalvelut) tulisi lisätä listaan. SYKE toimii joiltakin osin myös Muun palvelutuottajan roolissa, kun tarkastellaan maakuntien vastuulla olevien ympäristöekosysteemiin kuuluvien palveluiden tuottamista. SYKE vastaa yhdessä Ilmatieteen laitoksen esimerkiksi tulvavaroituspalveluista sekä ylläpitää ajantasaisia tulvariskikarttoja. SYKEn ja muiden tutkimus ja asiantuntijalaitoksien eri roolit onkin tarpeen tunnistaa toimivan yhteistyön varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. Ekosysteemit ja maakunta Raportissa (luku s ) todetaan, että ekosysteemien nähdään toiminnallisilta osaalueiltaan tarjoavan maakunnille mahdollisuuden saada käyttöönsä sekä merkittäviä valmiita tietojärjestelmäpalveluita että keinon jakaa palvelutuotannossa tarvittavia tietoja niitä tarvitsevien toimijoiden kesken. SYKEllä on ympäristöasioiden ekosysteemiin liittyen hyvät edellytykset tuottaa tietoja ja tietovaranto tai järjestelmäpalveluita, koska se vastaa keskeisten ympäristötietojärjestelmien kansallisesta ylläpidosta ja kehittämisestä. Maakunnat vastaavat jatkossa nykyisin ELYjen vastuulla olevan ympäristötiedon tuottamisen järjestämisestä. Tämä onkin otettu huomioon raportin kuvassa 19, missä ympäristötiedon tuottamisessa on nuoli myös maakunnista ympäristöasioiden ekosysteemien suuntaan. Maa ja metsätalousministeriö on myös merkittävä toimija luonnonvara ja ympäristöasioissa, joten SYKE ehdottaa, että kuvaan 19 lisätään nuoli myös MMMstä ympäristöasioiden ekosysteemiin. SYKE on tiedontuottaja myös KiraDigin osalta, sillä rakennetun ympäristön tietojärjestelmissä ja aineistoissa SYKE on keskeinen toimija, ja liitynnät kiinteistöjen ja rakentamisen puolelle tulee huomioida myös maakuntien toimintaan liittyen. Eri ekosysteemien väliset yhteydet tulee varmistaa. Esimerkiksi alueidenkäytön tehtävien hoitamisen kannalta voi olla ongelmallista, mikäli keskeiset asiat sijoittuvat eri ekosysteemeihin ja tietovarantojen pääryhmiin. Lausunnolla olevasta materiaalista on pääteltävissä, että näitä yhteyksiä on ehditty tarkastella vain suhteellisen karkealla tasolla. Lausuntopalvelu.fi 5/8

6 Kommentit viitearkkitehtuurin liitteinä olevista kuvauksista Kommentit liitteestä 2 kyvykkyydet Kommentit liitteestä 3 palvelukartta Viitearkkitehtuurissa tarkastellaan maakunnan toimijoita palveluiden järjestämisen ja tuotannon näkökulmaa painottaen. Liitteen 3 palvelukartassa on kuvattu mm ympäristöasioihin liittyvät palvelut. Luonnonsuojelun palvelut on kuvattu palvelukartassa erinomaisesti, lisänä SYKE ehdottaa lisättäväksi palvelukarttaan Luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön neuvonta, josta esimerkkinä käy mm. mainittu Yritykset & biodiversiteetti (Business & Biodiversity). Liite 1:n taulukossa Muita sidosryhmiä palvelukokonaisuuksittain on aloitettu kuvaamaan eri sidosryhmien osallistumista eri palveluryhmiin. Tämä taulukko kannattaisi täyttää, jotta eri palveluiden laajaalainen tarve/käyttö tulisi selkeästi esille. SYKE voi tarvittaessa osallistua palvelukokonaisuuksien kuvaamiseen. Kommentit liitteestä 4 toimijat Kommentit liitteestä 5 sanasto Kommentit liitteestä 6a palvelupolku 1 Kommentit liitteestä 6b palvelupolku2 Kommentit liitteestä 7 organisaatiomalliesimerkki Kommentit liitteestä 8 päätietoryhmät Lausuntopalvelu.fi 6/8

7 Päätietoryhmät erityisesti ympäristöpalvelujen osalta vaatisivat vielä selkeyttämistä, ja niitä kannattaisi osin koota isommiksi ryhmiksi ja osin jakaa pienemmiksi ryhmiksi. Esimerkiksi pintavesi ja pohjavesitiedot voivat liittyä sekä ympäristöntilatietoihin että vesien ja merenhoidon tietoihin. Toisaalta vesivaroihin ja tulvariskien hallintaan liittyville tiedoille eikä hydrologisille tiedoille ei ole nimetty ryhmää. Luonnonvara ja ympäristötiedot on taas käsitteenä aivan liian laaja, periaatteessa kaikkien ympäristöpalveluiden tietojen voitaisiin katsoa kuuluvan sen alle. Luonnonsuojelupalveluihin liittyen riittänevät (luonnon)suojelualue sekä laji ja luontotyyppitiedot päätietoryhmät. Luonnonsuojelutiedot päätietoryhmä voidaan poistaa. Vastaavat tarkistukset on tarpeen tehdä liitteeseen 11. Päätietoryhmät tulisi lisäksi kuvata Liitteessä 1 olevaan Päätietoryhmät taulukkoon. Kommentit liitteestä 9 loogiset tietovarannot Loogiset tietovarannot kuten myös liitteessä 8 olevat päätietoryhmät vaatisivat vielä selkeyttämistä ja tarkentamista. SYKE voi tarvittaessa osallistua näiden määrittelyyn, ohessa muutamia esimerkkejä tarkentamistarpeesta. Vesi ja kalatalouden tietovarannoista puuttuu useita palvelukartassa (liite 3) mainittuja vesi ja kalatalouden palveluissa käytettäviä tietovarantoja (vesihuollon tietovaranto, vesistötöiden tietovaranto, vesitilannetietovaranto, tulva ja kuivuusriskien (hallinnan) tietovaranto, patoturvallisuuden tietovaranto jne.), osan näistä voisi koota yhteen otsikolla vesivarojen käytön tietovarannot. Luonnonvara ja ympäristötietovaranto sijaitsee luonnonsuojelun tietovarantoryhmässä, vaikka se sisältää myös muita kuin luonnonsuojeluun liittyviä osia. Tämä varanto on syytä pilkkoa pienempiin osiin ja sijoittaa kukin osa relevanttiin tietovarantoryhmään tai ottaa omaksi ryhmäkseen. Kommentit liitteestä 10 hallintamalli Kommentit liitteestä 11 tietovarantojen riippuvuudet Tietovarantojen riippuvuuksia on kuvattu vain kunkin ekosysteemin sisällä. Useimmat ekosysteemit ovat riippuvaisia myös muiden ekosysteemien tietovarannoista. Esimerkiksi ympäristöasioiden ekosysteemi on hyödyntää myös Kiinteistöt ja rakentaminen, Luvat ja valvonta sekä Pelastustoimen ekosysteemien tietovarantoja. Kommentit liitteestä 12 yhteenvetokuva Lausuntopalvelu.fi 7/8

8 Juvonen Harri Ympäristöministeriö Teiniranta Riitta Suomen ympäristökeskus SYKE Lausuntopalvelu.fi 8/8