SADe-sote palveluhakemisto. Projektisuunnitelma

Transkriptio

1 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 1(67) SADe-sote palveluhakemisto Projektisuunnitelma Versio 8.0 Virve Jokiranta

2 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 2(67) VERSIOHISTORIA versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä Projektisuunnitelman kirjoitus VJ Täydennyksiä Angeria, Näveri VJ Täydennyksiä, tarkennuksia VJ Projektiryhmä: Angeria, Yrttiaho, Veikkolainen, Tossavainen korjausehdotukset. Kurki, Forsell toteutuksen kommentointi Korhonen, Mettovaara, Palotie- Heino korjauskommentit. Hyppönen tuotokset ja mittarit muutokset Projektisuunnitelman päivitys, VJ Projektiryhmän käsittelyyn VJ Klusteriryhmälle hyväksyttäväksi VJ VJ VJ SADe-SoTe klusteri, 10/2012

3 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 3(67) SISÄLLYSLUETTELO 1 Projektin tehtävä ja tavoitteet Projektin tarkoitus ja tehtävä Projektin tuotoksien avulla tavoiteltavat tulokset ja hyödyt Projektin tavoitteet, vaatimukset ja mittarit Projektin rajaukset Projektin riippuvuudet Onnistumisen edellytykset Yhteistyökumppanuus, sidosryhmät THL:n tietokantahankkeet THL ja TEM HoivaSuomi-hanke Valvira-yhteistyö SADe-sote kehittäjäkumppanit Projektin organisointi ja hallinto Projektin hallinnan organisoinnin yleisperiaate Projektiorganisaation tehtävät, vastuut ja valtuudet Projektin kokousmenettely Projektin vaiheistus ja tuotokset Vaiheistus ja aikataulu Projektin toteutus Toteutussuunnitelma Palveluhakemiston kokonaisarkkitehtuuri Strategiat Arkkitehtuuriperiaatteet ja sidosarkkitehtuuri Toiminta-arkkitehtuuri Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Kohderyhmien kuvaus Tiedon tuotanto ja osallistaminen Prosessit Tieto-arkkitehtuuri Käsitemalli ja käsitemääritelmät Tuottajatyyppi ja palvelun toteutustapa Palveluhakemiston tietosisällön määrittämisen riippuvuustekijät Ulkoiset ja sisäiset tietolähteet Topi-rekisteri Sote-organisaatiorekisteri Valveri-rekisteri... 39

4 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 4(67) Rekisterien tietosisällön vertaaminen, yhdistäminen ja siistiminen Muut ulkoiset hyödynnettävät tietolähteet Tietosisältö ja sen määrittäminen, tietomalli Ryhmittely, luokittelu ja sanastotyö JHS183 suositus Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Tietokanta Integraatio ja rajapinnat Palveluhakemisto-tietokannasta rajapinta ulkoisiin tietolähteisiin Alueelliset palveluhakemistot ja sovellukset Teknologia-arkkitehtuuri Verkkopalvelu-sovellus Palveluvaaka Konseptikuvaus ja käyttöliittymämallinnos Palvelujen käytettävyyden arviointi Viestinnän hallintasuunnitelma Riskien hallintasuunnitelma Resurssien hallintamenettely Projektin talouden hallintasuunnitelma Ansaintalogiikka Ylläpito- ja hallintamalli Hankinnat ja sopimukset Liiteluettelo... 67

5 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 5(67) 1 Projektin tehtävä ja tavoitteet 1.1 Projektin tarkoitus ja tehtävä Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) yhtenä sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden hankkeena toteutetaan kansallinen sosiaali- ja terveysalan palveluhakemisto. Koko sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden hankekokonaisuus on esitettynä oheisessa kuvassa 1. THL toimii hankkeen toimeenpanijana, STM strategisena valvojana ja omistajana, ja Valtiovarainministeriö hankkeen rahoittajana. Palveluhakemisto-projektin esiselvitys toteutettiin vuoden 2011 aikana. Alkuvuonna 2012 saatiin sosiaalija terveysalan palvelukokonaisuudelle toteuttamispäätös ja ryhdyttiin sopimus- ja organisointivalmisteluihin. SADe-sote-ohjelmakausi on Palveluhakemisto-projektissa tavoitteena on toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajatiedoista koostuva tietokanta sekä rakentaa helppokäyttöinen internet- ja mobiilikäyttöinensovellus palveluhakemistosta ensisijaisesti kansalaisten käyttöön, mutta palvelemaan myös ammattilais- ja viranomaiskäyttöä. Kuva 1. SADe-ohjelma, sosiaali- ja terveydenhuollon

6 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 6(67) Johtoryhmä THL-johto Sosiaali- ja terveyspalvelut - toimialan johto Tieto-osaston johto Tietorakenteet ja luokitukset yksikön johto Klusteriryhmä (Ohjausryhmä) STM:n ryhmä Hankeryhmä (Hallinnoija/omistaja) SADe-ohjelman hankepäällikkötiimi, viestintätiimi, tiimi Yleinen sosiaali- ja terveystieto Riskitestit, avuntarpeen itsearviointi, ennaltaehkäisevät menetelmät Palveluhakemisto Palautepalvelut, strukturoitu palaute Kansalliset määrittelyt: sähköiset esitiedot Kansalliset määrittelyt kansalaisen sähköinen ajanvaraus Kansalliset määrittelyt: tietoturvallinen viestinvälitys Kansalliset määrittelyt: palautepalv., spontaani palaute Alueellisen kehitystyön tuki Arkkitehtuurityö ja käyttäjälähtöinen suunnittelu Sanastotyö Arviointi Tietoturva- ja lainsäädäntötyö Viestintä 1.2 Projektin tuotoksien avulla tavoiteltavat tulokset ja hyödyt Palveluhakemiston toteutuksen hyödyt: Kansallinen palveluhakemisto korvaa paikallista tiedontuotantoa ja päällekkäinen työ vähenee. Hakemistotiedon määrä, laatu ja ajantasaisuus ovat yhdenmukaisia. Palveluhakemiston ylläpito hajautettu. Kattava, osin rekistereihin pohjautuva palveluhakemisto tukee kansalaisen valinnanvapautta palveluihin hakeutumisessa ja eri palveluita arvioitaessa ja verrattaessa. Tukee palvelujen hankkimista ja asiakkaan valinnanvapautta palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelyissä Hakemisto voidaan soveltuvin osin liittää osiksi eri palveluprosesseja (esim. ajanvaraus, yhteydenotto). Verkkopalvelun käyttö ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Yleiseen terveystietoon ja riskitesteihin yhdistettynä kansalainen saa palveluhakemistosta varhaisessa vaiheessa tietoa erilaisista palvelutarjoajista ja heitä koskevista tiedoista Palautepalveluihin yhdistettynä palveluhakemisto tarjoaa organisatorisen tiedon mihin toimipisteeseen palaute kohdistuu

7 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 7(67) Seuraavassa taulukossa kuvataan projektin keskeiset tavoiteltavat tulokset eri tulosalueilla ja tulosten syntymistä parhaiten kuvaavat konkreettiset mittarit. Taulukko 1. Projektin tuotoksilla tavoiteltavat tulokset PROJEKTIN TUOTOKSILLA TAVOITELTAVAT TULOKSET Tuotos tulokset ja hyödyt / indikaattorit hyödynsaajataho mittari Yhtenäinen tietomalli, palveluluokitus/terminologia sekä näitä hyödyntävät palvelukuvaukset Palveluiden vertailun mahdollistaminen Viranomaiset, ammattilaiset Kansallinen SoTepalvelutietokanta Ylläpitokäyttöliittymä (palveluntuottajalle) Selainkäyttöliittymä (kansalaisille, ammattilaisille ja palveluntuottajille sama) Avoin rajapinta ja sovellusohje Keskitetty tietokanta Palveluntuottajat,, viranomaiset, ammattilaiset Yhteen tietojärjestelmään keskitetty tiedonkeruu ja palveluntuottajille hajautettu ylläpito SoTe-palvelujen ja palveluntuottajien Internethaku Tuotosten laaja hyödynnettävyys Palveluntuottajat Kansalaiset, ammattilaiset, viranomaiset, palveluntuottajat Palveluntuottajat (kunnat, sairaanhoitopiirit), sovelluskehittäjät Tietojen vertailtavuus, siirrettävyys ja hyödynnettävyys Päällekkäisen työn väheneminen Päällekkäisen työn väheneminen 1) Hakemiston käytettävyys, 2) esteettömyys, 3) käyttäjätyytyväisyys, 4) palveluiden saatavuus, 5) palveluohjaukseen käytettävä aika, 6) palveluohjauspuhelujen määrä 7) aikasäästö oikean palvelun löytämiseksi Käyttöönottoaste

8 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 8(67) 1.3 Projektin tavoitteet, vaatimukset ja mittarit Palveluhakemiston tavoitteena on Tarjota sähköinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhakemisto, jonka käyttö ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan Tuottaa laadukasta ja ajantasaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja palveluntuottajista Tukea kansalaisen valinnanvapautta palveluihin hakeutumisessa ja eri palveluita arvioitaessa ja verrattaessa Vähentää suorien yhteydenottojen tarvetta tarjoamalla kattavat perustiedot palveluista ja palveluntuottajista Tehostaa neuvonta- ja palveluunohjauspalvelua Ohjata yhteydenottoja sähköisiin asiointijärjestelmiin Korvata paikallista tiedontuotantoa ja vähentää päällekkäistä työtä Tarjota sote-palveluntuottajille keskitetty paikka omien palveluiden näkyvyyden ja markkinoinnin edistämiseksi Tarjota tietoa, minkä avulla sote-palveluiden alueellinen jakautuminen on todennettavissa Tarjota käyttäjille mahdollisuus arvioida käyttämiään palveluja Seuraavassa taulukossa kuvataan projektin keskeiset tavoitteet ja vaatimukset eri tavoitealueilla sekä tavoitteiden toteutumista parhaiten kuvaavat konkreettiset mittarit.

9 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 9(67) Taulukko 2. Palveluhakemisto-projektin tavoitteet ja niiden mittarit PROJEKTIN TAVOITTEET, VAATIMUKSET JA NIIDEN MITTARIT Prosessiarviointi Tavoite tai vaatimus Ammattilais- ja viranomaiskäyttöön on toteutettu palveluhakemistotietokanta, avoin rajapinta ja palveluntuottajalle ylläpitokäyttöliittymä Kansalaisille on tarjolla 2015 sosiaali- ja terveysalan palveluhakemiston ensimmäinen versio ja se omaksutaan käyttöön Projekti toteutuu siten, että esiselvityksessä kuvatut palveluhakemiston laadulliset tavoitteet saavutetaan. Poikkeamat kirjataan ja tarvittaessa niistä tiedotetaan. Vahva hankeohjaus ja työnjako, yhteistyö ja kommunikointi sujuvaa, toteutus hallinnassa tavoitteisiin nähden, aikataulutus palvelukokonaisuuden aikataulun mukaan, riittävä resursointi Hankeviestintä saavuttaa tarvittavat tahot (mm. kohderyhmät, sidosryhmät) ja työnjako selvää. Eri osahankkeille nimetty vastuutahot/tiedottajat. Yhteistyö muiden SADe-SoTe hankkeiden kanssa tiivistä. Alueilta saatu yhteistyökumppanuus rikastuttaa hanketta ja tuottaa tavoitteiden mukaisia tuloksia. THL:n sisäiset rekisteri- ja tietokantahankkeet huomioitu toteutuksessa. Tilaaja-toimittajayhteistyö on tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista, roolijaot ja vastuut selkeät Mittari Tuotoksen käyttöönotto Tuotoksen käyttöönotto 2015 Aikataulun pitäminen Resurssisuunnitelmat vrs. Toteutuma, aikataulun pitäminen Tavoitteiden saavuttaminen, työskentelyn osallistumisaste Tiedon saatavuus, yhteistyön sujuvuus Resurssisuunnitelmat vrs. Toteutuma, aikataulun pitäminen, hankintojen onnistuminen Tuotosarviointi Luvattu tuotos vastaa sille asetettuja laadullisia vaatimuksia Vaatimusmäärittelyt, Luvattu tuotos tuottaa sille asetetut laadulliset hyödyt kohderyhmille Luvattu tuotos tuottaa sille asetetut taloudelliset hyödyt kohderyhmille käyttäjäarviot Palvelujen löydettävyys ja vertailtavuus helpottuu Päällekkäisen työn väheneminen

10 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 10(67) Seuraavissa taulukoissa 3A ja 3B kuvataan edellisessä projektin prosessin ja tuotosten mittareiden tuottamistapa ja vaikutusalueet. Taulukko 3A. Projektin prosessin tavoitteiden saavuttamisen mittarit TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN MITTARIT Mittari mittarin arviointi-/ laskentatapa mittaus-hetki mittaus-vastuu Tavoitearvo Lopputulokset Palvelun sisällön, vertailtavuuden ja käytettävyyden monitasoinen testaus; kansalaiset, ammattilaiset, palveluntuottajat. Jatkokehitystyö Tilaaja ja toimittaja Hankkeen sisäisen viestinnän onnistuminen Ohjaus- ja projektiryhmän työskentely, klusteriryhmän palaute Puolivuosittain Tilaaja Yhteistyökumppanuus Projektisuunnitelman toteutuminen Osallistumisaste ja spontaani kehittämisaktiivisuus Aikataulun ja tavoitteiden pitävyys Projektin sisäisten osahankkeiden päättyessä Seuranta työvaiheittain Tilaaja Tilaajan ja toimittajan projektipäällikkö Asiantuntijapalvelujen käytön toteuma Resurssien määrä ja laatu Työvaiheittain Tilaajan ja toimittajan projektipäällikkö

11 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 11(67) Taulukko 3B. Projektin tuotosten tavoitteiden saavuttamisen mittarit ja vaikutusalueet TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN MITTARIT Tavoite Vaikutusalue Mittari Mittaushetki Mistä Kansallisen hakemiston kattava käyttö (kansalaiset, ammattilaiset/viranomaiset) leviäminen lokitieto käyttöasteesta käyttöönoton jälkeen, kuukausiseuranta Lokit Tietokannasta alueellisiin palveluihin poimitut palveluhakemiston sovellukset, ns. ulkoiset asiakkaat Kunnissa tehtävien hakemistojen kehittämiseen ja julkaisuun kuluvan työmäärän minimointi leviäminen tuottavuus avoimen rajapinnan käyttöaste kehittämis- ja ylläpitokustannukset käyttöönoton jälkeen käyttöönoton jälkeen Lokit Meneillään olevien vastaavien hankkeiden määrä Palveluntuottajien (neuvonta- ja palveluunohjaus)palvelun tehostuminen) tuottavuus asiakasneuvontapuheluiden määrä käyttöönoton jälkeen Kysely palveluntuottajlle Palveluntuottajien (neuvonta- ja palveluunohjaus) palvelun tehostuminen tuottavuus ammattilaisen neuvontatyöhön kuluva aika käyttöönoton jälkeen Kysely palveluntuottajille Hakemiston palveluntuottajatietojen määrä on riittävän kattava SADeavainasiakkaiden palvelupolkujen tarpeisiin SADe-pilottialueilla Kansallisen hakemistotiedon laatu (mm. sisällön ajantasaisuus) vastaa käyttötarkoitustaan laatu laatu Palveluhakemiston auditointi, käyttäjätyyvyväisyys Palveluhakemiston auditointi, käyttäjätyyvyväisyys käyttöönoton jälkeen käyttöönoton jälkeen Käytettävyystutkim us Käytettävyystutkim us Palvelujen alueellinen jakautuminen todennettavissa palveluhakemistosta Palvelutarjonnan vertailu ja saatavuus todennettavissa kun palveluhakemisto yhdistettynä Palveluvaaka.fi sivustoon vaikuttavuus tasa-arvo käyttöönoton jälkeen vaikuttavuus saatavuus käyttöönoton jälkeen Käyttäjäkokemukse t, palaute Käyttäjäkokemukse t, palaute

12 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 12(67) 1.4 Projektin rajaukset Seuraavassa taulukossa kuvataan alustavat projektin toteuttamisen rajaukset ja rajausten syyt. Toteuttamisen rajauksessa määritellään sellaiset asiat ja ominaisuudet, joiden saattaisi kuvitella kuuluvan projektin tehtäviin ja tuotoksiin, mutta joita ei jostain syystä toteuteta tässä projektissa ja joilla pyritään poistamaan luuloja ja oletuksia. Taulukko 4. Toteuttamisen rajaukset ja reunaehdot TOTEUTTAMISEN RAJAUKSET Aihe rajauksen kuvaus ja syy vastuullinen taho tai yhteyshenkilö Palveluhakemisto palveluntuottajista Sote tukipalvelut Palveluntuottajat Tilastointitarpeet Liikuntatiedot Opetustoimi Palveluhakemisto ei kata ammattihenkilöitä koskevia tietoja, kuten lääkäreiden yhteystietoja. Lisäyhteystietojen (henkilöiden) lisääminen hakemistoon palveluntuottajien omalla vastuulla. Hakemisto ei ole henkilörekisteri, palveluhakemisto-verkkokäyttöliittymän käyttö ei edellytä tunnistautumista. Luodaan kriteerit tukipalveluita (esim. siivous, kuljetus, ateria) tuottavien yritysten ja yleishyödyllisten yritysten/järjestöjen pääsystä hakemistoon Hakemistoon otetaan mukaan itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä ilmoituksenvaraisia sosiaalipalvelujen tuottajia harkinnanvaraisesti = luodaan kriteerit. Palveluhakemisto sisältää organisatorista tietoa sekä muuta hakemistotietoa; hanke ei kata tilastointitarpeisiin tarvittavia määrittelyitä eikä ratkaise tietojärjestelmätarpeita tilastointiin. Palveluhakemiston ensimmäinen versio ei sisällä liikuntapalveluiden yhteystietoja, kuuluvat Liikuntaviraston toimialaan, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialaan Palveluhakemiston ensimmäinen versio ei sisällä koulu- ja opetustoimen tietoja, kuuluvat Opetushallituksen toimialaan Valviran ylläpitämä Julki-Terhikki verkkopalvelu sisältää ammattihenkilötasoista tietoa. Valverirekisteristä palveluhakemiston kansalaissovellukseen vain kriteerit läpäisseet itsenäiset ammatinharjoittajat ja sosiaalipalvelujen tuottajat. mm. Valvira, Patentti- ja rekisterihallitus, Virre-tietopalvelu Projektipäällikkö kartoittaa Projektipäällikkö kartoittaa Liikuntapalvelut tukevat terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä, palveluhakemiston jatkokehittämisessä laajennus liikuntapalveluihin huomioidaan (2015 jälkeen). Selvitetään mahdollisuus luoda palveluhakemistosta linkitykset liikuntapalvelujen tarjoajiin. Esi- ja varhaiskasvatuspalveluita tarjoavat palveluntuottajat tarjoavat hyvinvointipalveluita, selvitetään niiden mukaan saaminen palveluhakemiston jatkokehittämisessä (2015 jälkeen).

13 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 13(67) 1.5 Projektin riippuvuudet Seuraavassa taulukossa 5. kuvataan tämän projektin toteuttamisen riippuvuudet muista projekteista, kehityksestä, kehittämisestä tai päätöksistä. Nämä tulee ottaa huomioon projektin toteutuksen suunnittelussa. Taulukko 5. Projektin riippuvuudet PROJEKTIN RIIPPUVUUDET Riippuvuus SOTE-organisaatiorekisteri TOPI-rekisteri Valvira-rekisteri Palveluvaaka.fi Suomi.fi Samansuuntaiset ja/tai osin päällekkäiset palveluhakemistohankkeet SADe/Yleisneuvontapalvelut Tikesos-hanke riippuvuuden ja sen perustelun kuvaus Rekisterin tietosisällön karttumisen aikataulu, lisätietoattribuuttien keruun yhteistyömuodot. Sosiaalihuollon palveluntuottajatietojen keruu. Luokitusten käyttöönotto. Ylläpitokäyttöliittymä. ereseptin ja Kanta-palvelun kehitystyö. Rekisterin sisällöllinen ja tekninen jatkokehitystyö ja ylläpito, tietosisällön ja rakenteen eroavaisuudet ja yhtäläisyydet sote-organisaatiorekisteriin ja palveluhakemistoon Tietosisällön yhdenmukaisuus ja muokattavuus (käyttöliittymän muutostyöt), luokittelu, tietojen siirrettävyys, aikataulut, resurssit Verkkopalvelun teknisen toteutuksen muokattavuus hakemiston tarpeisiin ja hakemiston liittymäpinnat laatu-, tilasto- ja palautetoimintoihin Konseptin uudistustyö ja sen vaikutus Suomi.fi karttapalveluun Alueelliset ja THL sisäiset hakemistohankkeet. Tehtyjen määrittelyjen ja tietojärjestelmäratkaisujen hyödyntäminen, soveltaminen ja muokkaaminen palveluhakemiston tarpeisiin Palvelun kehittämislinjaukset yhteistyössä Suomi.fi kanssa, yhteistyö ja yhteiskäyttöisyys Tikesos-hankkeen materiaalien hyödyntäminen osana projektisuunnitelmaa. Soteorganisaatiorekisterin kehitysnäkymät Tikesos-hankkeen huomioiden pohjalta. 1.6 Onnistumisen edellytykset Seuraavassa taulukossa 6. kuvataan projektin onnistumisen edellytykset. Onnistumisen edellytys on sellainen tapahtuma, olosuhde, jonkun ominaisuus tai muu ehdollinen tapahtuma, joka merkittävästi vaikuttaa projektin onnistumiseen ja jonka on toteuduttava. Taulukko 6. Projektin onnistumisen edellytykset PROJEKTIN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET Edellytys edellytyksen kuvaus SADe-ohjelman antama tuki SADe-ohjelmalta saatava tuki koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudelle sekä palveluhakemistohankkeelle Omistajan/toimeksiantajan STM:n nimeämän palveluhakemistojen koordinaatioryhmän tuki (STM) sitoutuminen Toteuttajan sitoutuminen THL:n SADe-SoTe ohjelmassa työskentelevien sekä myös muiden asiantuntijoiden ajankäyttömahdollisuudet ja kiinnostus kehittää palvelua. SADe-ohjelman ulkopuolisen sekä THL:n sisäisen asiantuntijatyön korvattavuus.

14 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 14(67) Projektiryhmän sitoutuminen tavoitteisiin ja toimintaan Viestintä Resursointi (tilaajat ja tuottajat) Päätöksentekokyky Kehittäjäkumppanuus. Sidoshankkeiden huomioiminen ja riittävä yhteistyö. Asiantuntijoiden antaman työpanoksen määrän ja laadun vaikuttavuus asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseen. SoTe palvelukokonaisuuden viestintäsuunnitelman laadinta ja viestintävastaavan nimeäminen. Yhteistyöprojektien antama tuki sisäisen- ja ulkoisen viestinnän toteuttamiseksi. Monialainen asiantuntijuus. Henkilöresurssit ja asiantuntijuuden osa-alueet mitoitetaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja resursseja muutetaan tarpeen niin vaatiessa. Hankkeen eteneminen ei ole vaarannu keskeisten asiantuntijoiden ollessa estyneitä, sijaistamis- ja varajärjestelmä mietittynä. Onnistumisen takaamiseksi tarvitaan teknisiä asiantuntijoita, sopimusvalmistelijoita, sanastoasiantuntijoita, verkkopalvelujen suunnitteluun ja toteutukseen perehtyneitä tahoja sekä substanssiasiantuntijoita myös THL:n sisältä. Projektin päätöksenteko jäsenneltyä ja vastuutahot nimetty hankeorganisaation eri tasoilla. Työnjako ja työnkuvat kirjallisesti kuvattuna. Klusteriryhmä seuraa työn etenemistä, ottaa kantaa tarvittaviin suunnittelussa esiin tuleviin asioihin ja hyväksyy projektin tuotokset. Projektiryhmän jäsen vastaa projektin onnistumisesta edustamansa osa-alueen puolesta. Kehittäjäkumppaniksi valikoitujen tahojen sitoutuminen yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja aikatauluihin, riittävä resursointi, yhteistyön sujuminen Muiden SADe-sote haun ulkopuolelle jättäytyneiden tai valituksi tulemattomien palveluhakemistohankkeiden huomioiden soveltuvin osin kehitystyön eri vaiheissa 1.7 Yhteistyökumppanuus, sidosryhmät Palveluhakemiston toteutuksen kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat: 1. THL:n sisäiset tietokanta-hankkeet ja näihin liittyvät substanssi sekä tietotekniset asiantuntijat 2. Valvira 3. SADe-valtionavustuksen kautta valikoituneet kehittäjäkumppanit 4. muut alueelliset kehittäjäkumppanit Kaikkien tahojen kanssa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä hankkeen eri osavaiheissa THL:n tietokantahankkeet THL:n sisäisiä hankkeita ja rekistereitä, joissa tuotetaan ja/tai ylläpidetään tai suunnitellaan tuotettavan toimiyksikkötasoista tietoa on lukuisia (kuva 2). Palveluhakemiston toteutuksessa pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan eri tietokantahankkeiden yhteensovituksen tarpeet ja mahdollisuudet sekä palveluhakemiston ylläpitokäyttöliittymän ja tietokannan hyödynnettävyys ja/tai laajenettavuus myös muihin tarpeisiin. THL:n tietokantaratkaisujen kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluvastuuta ei voida kuitenkaan vastuuttaa palveluhakemisto-projektille. Palveluhakemisto-projekti on konsultoinut THL:n KA-suunnittelusta vastaavaa tahoa (06/2012) ja pyytänyt asiaan talon tukea. Touko-kesäkuuussa 2013 on MarketVisio toteuttanut THL:n toimeksiannosta

15 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 15(67) selvitystön, missä kartoitettiin THL:n sekä muiden keskeisten virastojen sote-organisaatiotietojen hallinta- ja ylläpitomalleja, sisältöjä sekä mahdollisuuksia tarpeiden yhteensovitukseen. MarketVisio on esitellyt selvitystyötä THL:n Tieto-osaston johtoryhmälle sekä laatinut asiasta erillisen esityksen. Kuva 2. THL:n hankkeet, joissa tuotetaan ja/tai ylläpidetään toimiyksikkötasoista tietoa (siniset ja vihreät) sekä muu keskeinen ulkopuolinen toimija (harmaa). Lähde: Aleksi Yrttiaho 5/2012 SOTE TOPI SAMPO Palveluntuottajaluokitus Neuvoa antavat Toimilupamenettely Apuvälinetietokanta Tartuntatautirekisteri Neuvolarekisteri Päihdetapauslaskenta Opioidiselvitys Huumehoidon tietojärjestelmä Mikrobiresistenssi Palveluhakemisto Palveluvaaka.fi JHS 183 Valveri Duodecim Tilastokeskus Kuntatilastointi Esityksen nimi / Tekijä THL ja TEM HoivaSuomi-hanke HoivaSuomi hanke pohjautuu TEM:in helmikuussa 2009 asettamaan HYVÄ-hankkeeseen. TEM toteutti huhtikuussa 2011 esiselvityksen Hoiva Suomi. fi:n toteuttamismahdollisuuksista olemassa olevia rekistereitä hyödyntäen. Selvityksen ja sen perusteella tehtyjen johtopäätösten perustella todettiin, että valtakunnallinen asiakaslähtöinen verkkopalvelu vanhusten palveluiden löytämiseksi ja niiden vertaamiseksi on tarpeellista. (Salisvirta&Partners 2011). HoivaSuomessa nähtiin olevan paljon yhtymäkohtia THL:n kehittämään ja omistamaan Palveluvaaka.fi verkkopalveluun. Neuvottelut vanhusten palvelujen etsimistä ja vertailua sekä asiakaspalautteen antamista tukevan valtakunnallisen sähköisen verkkopalvelun (=HoivaSuomi) toteuttamisesta osana Palveluvaakaa aloitettiin syksyllä 2011.

16 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 16(67) Ennen TEM:in ja THL:n välisen sopimusneuvottelujen käynnistymistä TEM teetätti keväällä 2012 vielä tarkentavan selvitystyö, jossa kartoitettiin yhtymäkohtia neljän hankkeen Hoiva Suomi, palvelusetelihanke, SADe-sote palveluhakemisto sekä Palveluvaaka ja niiden perusteella arvioitiin HoivaSuomen toteutusta osana Palveluvaakaa. Selvityksessä todettiin, että toiminnallisesti ja tiedollisesti hankkeissa ei ole suuria ristiriitoja. Selvityksessä todettiin, että paras ratkaisu toteutukselle olisi, jos Hoiva- Suomi toteutetaan osana Palveluvaakaa yhteishankkeena palvelusetelihankkeen (PSOP) kanssa. (Salisvirta&Partners 2012.) Osana Palveluvaaka.fi verkkopalvelua toteutetaan valtakunnallinen sähköinen asiointipalvelu, joka on tarkoitettu julkisten ja yksityisten hoiva-alan palveluntuottajien etsimiseen ja vertailuun. Työnimenä asiointipalvelulla käytetään tässä suunnitelmassa nimeä HoivaSuomi-palvelu. HoivaSuomi-palvelun toteuttamista varten on perutettu HoivaSuomi-hanke, jonka omistajana ja toteutuksesta vastaavana tahona toimii THL ja hankkeen projektipäällikkönä 0,5 htv työpanoksella Marja Veikkolainen (PAKE-yksikkö). TEM toimii hankkeen päärahoittajana. Rahoitus kohdistuu alihankintoina hankittaviin palveluihin. TEM-THL sopimus allekirjoitettiin HoivaSuomi-hankkeen tavoitteena on pilotoida jo olemassa olevaan Palveluvaaka-verkkopalveluun HoivaSuomi-palvelu (= ikäihmisen palveluhakemisto-vertailutietopalvelu). HoivaSuomi-hanke tulee rajoittumaan ikäihmisten asumispalveluihin, kotihoitoon (sis. kotisairaanhoito ja kotipalvelu) sekä niihin liittyviin tukipalveluihin. HoivaSuomi-hanke toteutetaan kiinteässä yhteydessä SADe ohjelman Palveluhakemisto -projektin kanssa. Tiedot palveluntuottajista saadaan jatkossa Palveluvaakaan palveluhakemiston tietokannasta. Hankkeiden kesken tehdään tiivistä yhteistyötä mm. tietokannan, ylläpitokäyttöliittymän sekä verkkopalvelun kehittämisessä, myös hankintojen osalta. Hankkeiden aikataulut yhteen sovitetaan ja kehittäjäkumppanuuksia hyödynnetään. HoivaSuomen toteutuksesta on laadittu oma hankesuunnitelmansa (HoivaSuomen hankesuunnitelma 9/2012) Valvira-yhteistyö Valviran kanssa tehdään palveluhakemiston toteutuksessa kolmen- tai neljäntasoista yhteistyöstä; 1. Valveri-rekisterin tietosisällön hyödyntäminen 2. Julkisen verkkopalvelun (valvontatiedot) toteuttaminen 3. Asiointi/ylläpitokäyttöliittymän yhteiskäyttö (selvitystyö meneillään) 4. Palveluluokittelun harmonisointi Osa Valveri-rekisterin (Yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluantajien rekisteri) tietosisällöistä siirretään osaksi sote-organisaatiorekisteriä (organisatoriset tiedot), mutta mm. palveluluokituksia kuvaavat tiedot sekä palveluyksikön kokoa ja henkilöstön mitoitusta koskevia tietoja ei olla suunniteltu siirrettäväksi. Valveri-rekisterin yksitysten terveydenhuollon organisaatiot ja toimipaikat päivitetään säännöllisesti osaksi sote-organisaatiorekisteriä maaliksuusta 2013 lähtien. Päivityksessä ei kuitenkaan siirry sosiaalihuollon organisaatioiden ja toimipaikkojen eikä itsenäisten ammatinharjoittajien sekä palvelualojen tietoja. Tästä

17 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 17(67) johtuen Valveri-rekisterin tietoaineistosta jätettiin tietopyyntö (pl. itsenäiset ammatinharjoittajat) ja aineisto saatiin palveluhakemisto-projektin hyödynnettäväksi toukokuussa Aineisto on yhdistetty osaksi muuta palveluhakemisto-tietokantaa. Yhdistämis- ja siistimistyö jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Valviralla on ollut suunnitelmissa toteuttaa julkinen verkkopalvelu kansalaisille. Julkisen verkkopalvelun idea on hyvin läheinen palveluhakemiston kanssa. Julkinen verkkopalvelu tarjoaa Valverin alustavan kaavailun mukaan ajantasaiset lupatiedot: a. mihin palveluihin yrityksellä on viranomaisen myöntämä toimilupa a. palvelujen määrittämisen taso määriteltävä b. lupatiedot kunnossa kyllä/ei > näkymän ja käytännön suunnittelu b. mitä tietoja yritys on ilmoittanut viranomaiselle Valviran kaavailujen mukaan julkisen verkkopalvelun kohderyhmänä on: a. kansalaiset eli kaikki yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät b. kunnat (kilpailutukset, kunta vaatii että kilpailutuksiin osallistuvat ovat rekisterissä, kunnat tarvitsevat myös tietoa palvelusestelituottajista) c. verohallinto (arvonlisäverovelvollisuus, tosin uuden sosiaalilain mukaan rekisteriin kuuluminen ei automaattisesti takaa että olisi verovapautta - tai päinvastoin) Keskeisiä toiminnallisuuksia julkisessa verkkopalvelussa: a. yrityshaku (esim: Suomen Terveystalo) b. palveluhaku (esim: fysioterapia, Helsinki) Hakutuloksena: listaus yrityksistä, joita klikkaamalla näkyy yhteys- ja lupatiedot Julkisen verkkopalvelun suunnittelu Valvirassa käynnistyy Toistaiseksi asiasta ei olla tehty tarkennettuja suunnitelmia. Yhteistyöneuvotteluissa (THL-Valvira) on todettu, että koska Valvira toimii STM:n alaisena virastona, kuten myös THL, voidaan yhteistyötä palvelun toteuttamisessa tehdä ja se myös resurssien käytön kannalta järkevää. Valvontaviranomaisen roolin sekoittaminen THL:n toimialaan tulee kuitenkin huomioida palvelua toteutettaessa siten, että käyttäjille on selvää, mikä toiminto on Valviran valvonnan alla ja Valviran tietolähteistä tuotettua tietoa ja mikä puolestaan THL:n ylläpitämää/tuottamaa valvonta-riippumatonta laatuun ja valinnanvapauden lisäämiseen tähtäävää tietoa. Kevään 2013 aikana on Valviran kanssa käyty neuvotteluja tarpeiden täsmentämiseksi. Palveluhakemiston toteutuksessa on sovittu mm. huomioitavaksi, että palveluntuottajille tehdään selväksi, että palveluhakemistoon tietojen ilmoittaminen ei poista tarvetta tehdä muutos- ja lopetusilmoituksia AVI:lle tai Valviraan (viranomaisvelvoite). Myö palveluiden ilmoittamisen ja palveluiden määrittämisen tason osalta, ollaan käyty keskusteluja ja todettu, että palveluhakemistossa on hyvä ilmetä mitkä palvelutiedot palveluntuottajat ovat ilmoittaneet Valveri-rekisteriin. Palveluntuottajien on kuitenkin mahdollista täsmentää palvelujaan sote-palveluluokittelun avulla kansalaiskäyttöä ajatellen. Syksyn 2012 aikana käytiin neuvotteluja ja selviteltiin lakimiehiltä mahdollisuuksia hyödyntää Valvran kilpailuttamaa ja hankkimaa asiointialustaa palveluhakemiston

18 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 18(67) tarpeisiin.lakimiesten/hankintaasiantuntijoiden lausuntojen nojalla todetttiin, että asiointialustan hyödyntäminen ei ole mahdollista, sillä asiointialusta on hankittu Valviran käyttötarpeisiin ja käyttötarve muuttuisi oleellisesti, mikäli sen käyttöä laajennettaisiin myös paveluhakemiston tarpeisiin. Lisäksi Valviran kanssa on keskusteltu heidän halukkuudestaan osallistua palveluluokituksen harmonisointi/yhdistämistyöhön (asiasta tarkemmin luvussa 4.4.7) SADe-sote kehittäjäkumppanit Sosiaali- ja terveysalan myönsi tammikuussa 2013 valtionavustusta kolmen kehittäjäkumppanin hankkeille. Kansalaisille suunnatut sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehitetään ja pilotoidaan yhteistyössä kehittäjäkumppanien sekä muiden sähköisiä palveluja kehittävien kuntatoimijoiden ja järjestöjen kanssa. Kehittäjäkumppaneiksi valittiin SADe-Mieleterveystalo, SADe-PSOP ja SADe-Hyvis. Asiasta lisää Valittujen kehittäjäkumppaneiden hankkeilla on vaikutus palveluhakemiston toteutussuunnitelmaan Mm. mitä työtä jo tehty, miten voidaan hyödyntää, muokata tai soveltaa, miten laajennetaan kansalliseksi malliksi. Kehittäjäkumppanit osallistuvat työpajatyöskentelyyn sekä itsenäiseen työskentelyyn omalla alueellaan. Työskentelymuoto ja työpajojen määrä sovitaan yhdessä kehittäjäkumppaneiden kanssa. Työpajoja järjestetään teemoittain ja on toivottavaa, että asiantuntijakuormitusta jaetaan siten, että asiantuntijat osallistuvat vain tiettyjen teemojen työpajoihin. Kehittäjäkumppanit vaikuttavat osaltaan muun muassa palveluhakemiston: Tietosisällön määrittämiseen. Työskentelyssä keskitytään tuottamaan sellaiset tietoattribuutit, jotka soveltuvat osaksi palveluhakemistoa ja palvelevat näiden kohderyhmien käyttötarkoitusta, kun he etsivät palveluntuottajista tietoa palveluhakemistosta. Palvelujen luokituksen testaamiseen; Koeluokitteluun valitaan palveluntuottajia eri sektoreilta (julkinen, yksityinen, järjestö) sekä eri aihealueilta (esim. ikäihmiset, vastaanottotoiminta, radiologian palvelut) pyritään saamaan mahdollisimman kattava edustus. Aihealueet päätetään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Ylläpitokäyttöliittymän toiminnallisuuksien testaamiseen ja käytettävyyden arviointiin Palveluhakemiston sovelluksen (verkkosivujen) ammattilaisosion suunnitteluun ja testaamiseen Palveluhakemiston käyttöönoton ja levittämisen suunnitelman laadintaan Tietojärjestelmien ja rajapintojen kehittämiseen ja yhteensovittamiseen Kehittäjäkumppaneiden kanssa pidettiin Kick-off-seminaari Kevään 2013 aikana ovat kumppanit osallistuneet palveluhakemiston kehitystyöhön työpajoissa, kokouksissa sekä kommentoimalla ja ideoimalla materiaaleja. Kehittäjäkumppaneiden yhteyshenkilöistä, rooleista ja työskentelymuodoista on laadittu oma dokumenttinsa ja se on löydettävissä SADe-SoTe PbWorksista palveluhakemiston sivuilta.

19 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 19(67) Muut kehittäjäkumppanit SADe-SoTe palveluhakemiston kehittäjäkumppaniksi voi ilmoittautua/hakeutua riippumatta siitä hakeeko valtionavustushaun kautta kumppanuutta. Alustavasti on mm. sovittu yhteistyöstä sähköistä järjestöjen palvelukarttaa kehittävän MontEri-hankkeen kanssa (Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoima hanke, Socom). Hankkeen toimikausi on 5/ /2013. Hankkeessa toteutetaan järjestöjen palvelukartta Kymenlaakson, Etelä- Karjalan ja Päijät-Hämeen alueelle poislukien kaupunkikeskittymät. Hanke rekytoi järjestöistä toimijaverkoston, jonka kanssa pilotoidaan järjestöjen tarpeisiin soveltuvia, myös kansallisessa palveluhakemistossa käytettäviä, tietoattribuutteja sekä luokitusta. Yhteistyö järjestökentän kanssa rikastuttaa oleellisesti palveluhakemistoa ja tuo tarvittavan lisän järjestöosallisuudestamonteri-hanke on osallistunut kevään 2013 aikana kehittäjäkumppaniyhteistyöhön.kesäkuussa 2013 on käyty neuvotteluja myös Avaus-hankkeen osallisuudesta palveluhakemiston kehittämisessä. 2 Projektin organisointi ja hallinto 2.1 Projektin hallinnan organisoinnin yleisperiaate SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden organisoinnin ja hankehallinnan periaatteita esitellään yksityiskohtaisemmin SADe-ohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukokonaisuuden hankesuunnitelmassa. Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden hallinnon yleiskuva on esitetty kuvassa 1. Omistaja: Sosiaali- ja terveysministeriö Toimeenpano: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sopimuspohjaisesti STM:n kanssa Rahoittaja: SADe-ohjelma/valtiovarainministeriö SADe ohjelman johtoryhmä: valtiovarainministeriön asettama SADEe-ohjelman johtoryhmä VM, STM, OKM, OM, YM, TEM, Espoon, Oulun, Vaasan, Lahden ja Kouvolan kaupungit sekä Kuntaliitto. SADe ohjelman hankepäällikkötiimi, viestintä, tiimi SADe SoTe palvelukokonaisuuden klusteriryhmä: toimii hankkeen ohjaus- ja seurantaryhmänä. (Tehtävät asettamispäätöksestä täydennetään myöhemmin). SADe SoTe hankeryhmä osallistuu budjetin seurantaan ja raportoinnin valvontaan ja sekä muun hankearviointitiedon tuottamiseen, sekä sen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden esittämiseen klusteriryhmälle. Hankeryhmä vastaa yhteensovituksesta valtakunnallisten hankkeiden kanssa (Kanta, Tikesos, Kaste) ja valmistelee klusteriryhmässä käsiteltävät asiat.

20 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 20(67) Projektien ohjausryhmät: projekteille nimetään tarvittaessa omat ohjausryhmät. Palveluhakemistolle ei nimetä erillistä ohjausryhmää. Projekti- tai työryhmät: kullekin projektille muodostetaan omat ryhmät, jossa on projektipäälliköt ja tarvittavat asiantuntijat. Palveluhakemistolle ei nimetä erillistä ohjausryhmää. Palveluhakemiston toteutuksen tukena toimii STM:n asettama Palveluhakemistojen koordinaatioryhmä (asetettu ). Ryhmän puheenjohtajana toimii STM:stä Hannu Hämäläinen ja jäseniä osallistuu seuraavista organisaatioista: STM, VM, TEM, THL, Kuntaliitto, Valvira. Koordinaatioryhmän tavoitteena on tukea kansallisesti yhteentoimivan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajia kuvaavan tietopohjan ja sen pysyvän ylläpitomallin rakentamista ja koordinoida palveluhakemistojen kehittämiseen liittyviä valtakunnallisia ja alueellisia hankkeita. Koordinaatioryhmän tehtävänä on: yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajia kuvaavia tietoja ja hakemistoja kehittävien hankkeiden toimintaa edistää kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttöä palveluhakemistoon liittyvissä hankkeissa varmistaa yhteisen tietoperustan syntymisellä tietojen yhteiskäyttöisyyttä edistää palveluhakemistoon liittyvien tietojärjestelmien välistä yhteistoiminnallisuutta priorisoida ja laatia esityksiä kehittämisestä ja yhteistoiminnasta 2.2 Projektiorganisaation tehtävät, vastuut ja valtuudet SADe-sote palvelukokonaisuuden hallinnointi THL:ssä tapahtuu Tieto-osaltolla olevan Tietorakenteet ja luokitukset- yksikön (TILU) alaisuudessa. Palveluhakemiston projektipäällikkönä toimii THL:n Palvelujärjestelmän kehittäminen- ja ohjaus yksiköstä (PAKE) nimetty työntekijä 0,8htv työpanoksella. Projektipäällikön työpanos kohdentuu kokonaisuudessaan palveluhakemiston kehittämiseen. Projektipäällikön hallinnollisena esimiehenä toimii PAKE-yksikön esimies, mutta projektipäälliköllä on raportointivastuu hankeasioista SADe-ohjelman hankepäälliköille. SADe-SoTe palvelukokonaisuuden muiden työntekijöiden työpanos on kuvattuna yksityiskohtaisemmin hankesuunnitelmassa. SADe-SoTe palveluhakemiston projektiryhmän tehtävänä on: Vaikuttaa ja seurata palveluhakemiston sisällön suunnitteluun ja tekniseen toteutukseen Vaikuttaa palveluhakemiston toteutussuunnitelmaan ja aikataulutukseen Vaikuttaa olemassa olevien rekisterien hyödyntämiseen ja yhteentoimivuuteen Tarjota asiantuntija-apua palveluhakemiston kehittämiseksi ja toteuttamiseksi Päätösesitysten valmistelu hankeryhmän kautta klusterille Viestintätoimenpiteiden ja viestintäsuunnitelman seuranta

21 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 21(67) Muodostaa tarvittaessa määräaikaisia alatyöryhmiä asioiden valmistelua varten. SADe-SoTe palveluhakemisto projektiryhmän kokousten puheenjohtajana toimii palveluhakemisto projektin projektipäällikkö Virve Jokiranta THL:stä. Projektiryhmän kokoonpanoa täydennetään ja henkilövaihdoksia voidaan tehdä projektin etenemisen niin vaatiessa. Palveluhakemiston projektiryhmä koko ohjelmakaudelle (THL sisäinen asiantuntijaryhmä) on nimetty elokuussa Projektiryhmän jäseninä: Minna Angeria, TILU, (Varalla Martti Näveri) Martta Forsell, PATI Riikka Väyrynen, PATI Johanna Eerola, TILU Virve Jokiranta, PAKE Jussi Kurki, (varalla Aleksi Yrttiaho), TIKI Veli-Pekka Peltonen, (varalla Jari Lehtonen), TILU Jari Suhonen, OPER Salla Sainio, PAKE, (Katri Lahikainen, PAKE) Marja Veikkolainen, PAKE 2.3 Projektin kokousmenettely Seuraavassa on kuvattu projektiryhmän kokouksien tehtävät ja niiden toteutuksen aikatauluvaatimus ja toteutusvastuu. Projektiryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla määritellään kokousmenettelyt ja vastuut, jotka alustavasti esiteltynä taulukossa 7. Muiden projektin toimintaan kuuluvien ryhmien toimintatapa suunnitellaan projekti- ja tapauskohtaisesti. Projektiryhmä koostuu pääosin THL:n omista asiantuntijoista ja sitä täydennetään tarpeen mukaan STM:n hallinnonalan virastojen muilla asiantuntijoilla. Projektiryhmän koollekutsuminen tapahtui ottamalla yhteyttä osastojen/yksiköiden esimiehiin ja pyytämällä heitä nimeämään edustus palveluhakemiston projektiryhmään. Projektiryhmä kokoontuu 3-5 viikon välein.

22 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 22(67) Taulukko 7. Palveluhakemiston-projektiryhmän kokouksen menettelytapa PROJEKTIRYHMÄN KOKOUS tehtäväalue tehtäväalueen tehtävät vaatimukset Kokouksen valmistelu kokouksen organisointi esitysmateriaalien kokoaminen materiaalin toimitus osallistujille Resurssien riittävyyden tarvittavan asiantuntijaosaamisen seuranta seuranta resurssien kuormitustilanteen seuranta resurssipuutteisiin puuttuminen budjettiseuranta tarvittaessa päätösesitysten suunnittelu ja laadinta Edistymisen edistymisen seuranta projektisuunnitelmaan seuranta, eli verraten tilanneraportti aikatauluviiveisiin puuttuminen projektiryhmän jäsenten esitysten pohjalta klusteriryhmän päätösesitysten suunnittelu ja muutosesitysten laadinta Riskien hallinta keskeisten riskien kartoitus ja niihin reagointi Poikkeus-tilanteiden hallinta poikkeustilanteiden käsittely päätökset reagoinnista ongelmalokin ylläpito muutoksien suunnittelu aikataulu kokousaika varataan projektin aloitus-kokouksessa kokouksen valmistelu ja kokousajan vahvistus 2 viikkoa ennen kokousta projektiryhmän jäsenet valmistautumaan kertomaan resurssien käytöstä ja resurssija kuormitustilanteestaan projektipäällikkö kerää tiedot kokoukseen n. viikkoa ennen kokousta projektipäällikkö kerää tiedot kokoukseen n. viikkoa ennen kokousta projektipäällikkö kerää tiedot kokoukseen n. viikkoa ennen kokousta vastuu PP tai PR:n jäsen PP tai PR:n jäsen PP PP PP Tuotoksien hyväksyntä Suunnittelu eteenpäin tuotoksien hyväksyntä projektiryhmän jäsenen esittelyn pohjalta projektin seuraavien ennen seuraavaa kokousta toteutettavien tehtävien toteutuksen läpikäynti ja resurssien varmistaminen Viestintä viestintätoimenpiteiden ja viestintäsuunnitelman seuranta viestinnän toimivuuden arviointi uusien viestintätoimenpiteiden määrittely Kokouksen tiedonhallinta kokouksessa päivitetään kokouksen pöytäkirja ja tallennetaan siitä uusi versio projektiryhmän jäsen valmistautuu ennen kokousta esittelemään tuotokset projektipäällikkö kerää tiedot kokoukseen n. viikkoa ennen kokousta projektipäällikkö kerää tiedot kokoukseen n. viikkoa ennen kokousta projektipäällikkö kerää tiedot kokoukseen n. viikkoa ennen kokousta PR jäsen PP PP PP

23 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 23(67) 3 Projektin vaiheistus ja tuotokset 3.1 Vaiheistus ja aikataulu Palveluhakemiston toteutukseen, vaiheistukseen sekä aikatauluun vaikuttaa oleellisesti koko SADe-SoTe palvelukokonaisuuden aikataulut mm. sopimusneuvotteluiden ja yhteistyökumppaneiden hankinnan osalta. Tammi-toukokuussa 2012 on tarkennettu toteutussuunnitelmaa, käyty yhteistyöneuvotteluja, laadittu valtionavustukriteerejä ja sorvattu STM-THL sopimusta (sopimus valmistui kesäkuussa 2012). SADe-valtionavustushaun alustavia kriteerejä on määritelty keväällä 2012 ja niitä jatkotyöstetään alueellisten yhteistyökumpppaneiden kanssa työpajoissa 5/2012 ja 6/2012 sekä 9/2012. SADe-SoTe valtionavustusohje julkaistaan ja haku päättyy ja päätökset valtionavustusten saajista julkaistaan tammikuussa Valinnat tehtiin helmikuussa 2013 jonka jälkeen yhteistyö käynnistyi. SADe-sote palvelukokonaisuuden toteutusaikataulu on alustavasti jäsennetty seuraavanlaiseksi (lähde: hankesuunnitelma 2012): Vuosi 2012 hankesuunnitelman ja keskeisten projektisuunnitelmien täsmentäminen kehittäjäkumppanihaun tuki yhteistyön aloittaminen Kaste-aluejohtoryhmien kanssa kehityskumppanuushakuprosessin käynnistäminen keväällä ja haun toteuttaminen syksyllä kansallisesti toteutettaviin palveluihin liittyvien suunnitelmien, määrittelytyön käynnistäminen sekä kilpailutusten suunnittelu ja toteutusten aloittaminen kansallisesti määriteltävien ja pilotoitavien palvelujen määrittelytyön suunnittelun aloittaminen hankehallinta ja hanketason tukipalvelut alueellisen sähköisten palvelujen kehitystyöntuen toteutuksen suunnittelu yhteistyössä Kuntaliiton kanssa alkaa viestinnän suunnittelu ja toteutus Vuosi 2013 valintapäätösten julkaisu tammikuussa 2013 yhteistyöhankkeiden käynnistyminen yhteistyöhankkeiden kehitystyön seuranta ja valvonta alueellisen kehittäjäverkoston kokoaminen kehittäjäkumppanien asiantuntijatyöpanoksen hyödyntäminen kansallisissa palveluissa alkaa kansallisesti toteutettavien palvelujen tekninen suunnittelu, kilpailutukset ja toteutuksen jatkaminen kansallisesti määriteltävien palvelujen määrittelytyön jatkaminen

24 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 24(67) pilotointien suunnittelua sisältäen niiden projektointia ensimmäisten pilottien käynnistäminen hankehallinta ja hanketason tukipalvelut viestinnän suunnittelu ja toteutus Vuosi pilotointien toteutusta yhteistyöhankkeiden kehitystyön seuranta ja valvonta kansallisesti toteutettavien palvelujen toteutusta, pilotointia ja käyttöönottoa alueelliset käyttöönotot ja levittäminen hankehallinta ja hanketason tukipalvelut viestinnän suunnittelu ja toteutus loppuraportointi. Palveluhakemiston alustava vaiheistus ja aikataulu esitellään yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. sekä osana hankintasuunnitelmaa. Karkeasti ottaen palveluhakemiston vaiheistus etenee seuraavasti: Palveluhakemisto : Organisoituminen, projektisuunnitelman tarkentaminen, kumppaneiden hankinta, sanastotyö, luokittelut, kilpailutukisen käynnistäminen 2013 vaatimusmäärittelyt, ryhmittelyjen ja luokittelujen koekäyttö, ylläpitokäyttöliittymän ja tietokannan suunnittelu, rajapintaratkaisut ylläpitokäyttöliittymä, tietokanta, sovellus, käyttäjätestaus, käyttöönotto, alueellinen työ ja laajennus 4 Projektin toteutus 4.1 Toteutussuunnitelma Palveluhakemiston toteutussuunnitelma jaetaan eri osavaiheisiin, joista keskeisimmät ovat kuvattuna tässä projektisuunnitelmassa. Osavaiheiden toteutus tapahtuu ajallisesti osin limittäin, mutta joidenkin osien toteutus vaatii toisen osakokonaisuuden valmistumista tai tiettyyn pisteeseen saattamista. Koko toteutuksen ohjaus on projektipäällikön vastuulla, mutta osakokonaisuuksien toteutus voidaan vastuuttaa jollekin muulle taholle. Projektin toteutuksen osavaiheiden toteutussuunnitelman täsmentäminen voidaan myös vastuuttaa muille tahoille, esim. tietoteknisten ratkaisujen osalta tietojärjestelmäasiantuntijalle.

25 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 25(67) Toteutussuunnitelmaa käsitellään ja muokataan palveluhakemiston projektiryhmässä sekä hankeryhmässä ja se hyväksytään klusteriryhmän toimesta säännöllisin väliajoin ja/tai olleellisten muutosten niin edellyttäessä. Projektisuunnitelman vastuut ja aikataulut täsmentyvät projektin edetessä. 4.2 Palveluhakemiston kokonaisarkkitehtuuri SoTe -palveluhakemiston toteutus tulee sitoa entistä vahvemmin THL:n omaan kokonaisarkkitehtuurisuunnitteluun muun muassa sitouttamalla projektin toteutukseen THL:stä keskeiset toimijat (STRA, TIHY, TIKI ja OPER) eri yksiköistä. SADe-SoTe kokonaisarkkitehtuurista on laadittu erillinen toteutussuunnitelma ja kuvaus. Myös kohdearkkitehtuuria on tässä yhteydessä tarkennettu. Palveluhakemiston kokonaisarkkitehtuurikuvausta on toteutettu JHS179 suositusta mukaillen. KAkuvauksessa on keskitytty tavoitetilan kuvaamiseen nykytilan kuvaamisen jäädessä vähäisemmäksi. Keskeisimmät KA-kuvaukseen liittyvät JHS179 dokumentin liitteet 8 ja 9 ovat projektisuunnitelman liitteinä 2 ja 3. Lisäksi erillisdokumenteissä on kuvattu/mallinnettu SADe-Sote palveluhakemiston kohdearkkitehtuuria yksityiskohtaisemmalla tasolla (mm. Palveluhakemisto, arkkitehtuuri ja prosessit PPesitys). Kuva 3. Palveluhakemiston ja Palveluvaa an yksinkertaistettu prosessikuvaus

26 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 26(67) Kuva 4. Palveluhakemiston arkkitehtuuri kuvattuna SADe-SoTe ohjelmatason palvelukartaston QPRkuvana (3/2013) Kuva 5. Palveluhakemiston tietovirrat (03/2013)

27 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 27(67) Strategiat Katso liite 2 (JHS179 liite 8) Arkkitehtuuriperiaatteet ja sidosarkkitehtuuri Katso liite 2 (JHS179 liite 8) 4.3 Toiminta-arkkitehtuuri Toiminta-arkkitehtuuri kappaleessa kuvataan palveluhakemiston toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset, tarpeita ja trendejä sekä kohderyhmä-, asiakas- ja sidosryhmiä. Lisäksi kuvataan keskeisimpien prosessien kulku. Palveluhakemiston toiminta-arkkitehtuuria on täsmennetty vuoden 2013 aikana. On laadittu mm. toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimusmäärittelyt palveluntuottajien ylläpitokäyttöliittymälle ja tietokannalle, prosessimallinnokset ja tietomalli. Pääosa työstä on tehty pienryhmätyöskentelynä, mutta myös kehittäjäkumppanielta on pyydetty dokumentteihin kommentteja. Tietomalliin liittyvät asiat kootaan konsulttien (MarketVisio) toimesta syyskuun 2013 aikana yhteen dokumenttiin. Yksityiskohtaisemmat vaatimukset, prosessit ja prosessimallinokset ilmenevät siis erillisestä dokumentaatiosta.

28 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 28(67) Kansalaisen käyttöliittymän (Palveluvaaka) vaatimuksia on niinikään työstetty työryhmässä konsulttivetoisesti (Solita). Näiden tuotosten kirjoitus ja yhteenvetovastuu on annettu Palveluvaakahankkeelle syyskuun 2013 aikana Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Palveluhakemisto on sovellus tietojen löydettävyyden ja vertailtavuuden parantamiseksi. Jotta tietoja löytää, on hakukoneisto suunniteltava huolella. Palveluhakemiston (teknisiä) toiminnallisia vaatimuksia tulee laatia ainakin kolmella tasolla: 1. vaatimukset ylläpitokäyttöliittymälle 2. vaatimukset tietokantamuodolle 3. vaatimukset verkkopalvelulle Palveluhakemiston vaatimusmäärittelyt tilataan yhteistyössä HoivaSuomi-hankkeen kanssa alkaen syksyllä Toiminallisten ja ei-toiminnallisten määrittelyjen toteuttamiseksi vaatimusmäärittelyiden puhtaaksikirjoitust on ostettu ulkopuoliselta toimittajalta. Vaatimusmäärittelyitä toteutetaan tarpeen mukaan iteratiivisesti muiden projektin osavaiheiden täsmennyttyä. Vaatimukset palveluhakemistoon pääsemiseksi ja sieltä poistamiseksi Vaatimusmäärittelyjen yhteydessä määritellään kriteerit palveluhakemistoon pääsemiseksi ja sieltä poistamiseksi (ohessa alustavia): palveluhakemistoon pääsemiseksi o pakolliset, vapaaehtoiset ja suositeltavat tietoattribuutit o luokitteluiden aste ja määrä (ydinpalvelut ja palvelutarjoama) o valvontatiedot kunnossa, Valveri ja Tilaajavastuu.fi hyödyntäminen o yksityiset satunnaiset toiminnanharjoittajat (liiketoiminta-aktiivisuus) o ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelujen tuottajat o rajaukset tuki- ja oheispalvelujen tarjoajista sieltä poistamiseksi o tietojen ajantasaisuuden ongelmat o tietojen puutteellisuus Palveluhakemistoon pääsyn ja poiston krteereitä on työstetty palveluhakemiston projektiryhmässä sekä esitelty palveluhakemistojen koordinaatioryhmälle keväällä Kriteereistä on laadittu erillinen dokumentaatio (kts. PbWorks) Kohderyhmien kuvaus Palveluhakemiston kohderyhmänä voidaan nähdä kolme päätahoa; kansalaiset, ammattilaiset/viranomaiset ja palveluntuottajat. Ensisijaisesti tavoitteena on, että palveluita tarvitsevat (kansalaiset) löytävät

29 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 29(67) palveluntuottajat helposti ja saavat tarvitsemaansa informaation heidän tuottamista palveluista ja voivat vertailla palveluita ja palveluntuottajia eri kriteerein. Kohde- ja sidosryhmien kuvauksista myös liitteissä 2 ja 3). Kohderyhmämäärittelyt palveluhakemiston näkökulmasta: Kansalaisilla tarkoitetaan kaikkia Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluita käyttäviä asiakkaita ja/tai henkilöitä, jotka hakevat tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista itselleen, omaisilleen ja/tai tuttavilleen (myös puolesta asioijat). o Yksityiset, omaa rahaa käyttävät asiakkaat o Kunnan ohjauksen kautta tulevat asiakkaat o Palvelusetelijärjestelmän kautta tulevat asiakkaat o Puolesta-asioijat Ammattilaisilla/viranomaisilla tarkoitetaan pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon parissa työskenteleviä henkilöitä, jotka voivat palveluhakemistosta etsiä tietoa mm. hoitoon ohjauksen tueksi, toimittaakseen tietoja tai lähettääkseen tiedusteluita/konsultointipyyntöjä eri palveluntuottajayksikköihin. o Ammattilaisten/viranomaisten tietotarpeet o Muiden asiakkaiden (viranomaiset, tutkijat ym.) tiedonhaku Palveluntuottajilla tarkoitetaan kunnallisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajia, jotka voivat hyödyntää palveluhakemiston (ja laajemmin koko Palveluvaaka-palvelun) tietoa mm. palvelujen kohdentamisessa, palautteen ja asiakaspalvelutason seurannassa. o Palveluntuottajajien oma tiedonhaku ja vertailu Tiedon tuotanto ja osallistaminen Palveluhakemiston kannalta oleellisten tietojen saaminen rekistereihin on pitkällisen työn edessä. Palveluhakemiston toteutus tulee vaatimaan rekisterin tietorakenteelta uudistumiskykyä ja joustavuutta, siksi nykyisellä rakenteella ei toivottuun tilanteeseen tulla pääsemään. Myös luokitteluiden ja käsitteiden käyttöönotto vaatii rekisterin muokkaamista. Eri palveluntuottajien intressit palveluhakemistossa olemiseen vaihtelevat suuresti sen mukaan miten he itse arvottavat palveluidensa näkyvyyttä suhteessa siihen työmäärään mitä palveluun osalliseksi pääseminen vaatii, kuten esitetty kuvassa 3. Kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien intressit eroavat, mutta myös tiedon pakollisuusasteessa on eroja. Yksityisten palveluntuottajien perustiedot ovat Valverirekisterissä ja kunnallisten terveydenhuollon palveluntuottajien organisatoriset tiedot vaihtelevalla hierarkialuokituksella tulevat olemaan osa SOTE-organisaatiorekisteriä niiltä osin kuin ereseptin käyttöönotto sen vaatii. Kunnalliset sosiaalihuollon palveluntuottajat sen sijaan eivät ole pakotettuja ilmoittamaan tietojaan rekisteriin eikä heillä liene suurta tarvetta palvelujensa näkyvyyden edistämiseen ainakaan markkinointimielessä. Haasteellista palveluhakemiston kannalta onkin saada erityisesti tämä ryhmä

30 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 30(67) osallistumaan aktiivisesti palvelujen luokittelutyöhön ja oivaltamaan hakemiston tärkeys kansalaisille. Se, miten vaikuttaa osallisuuteen tulee olemaan yksi keskeinen haaste palvelun toteutuksessa. Helppous, tiedon levittämisen aspekti sekä mahdollisesti lainsäädännöllä vaikuttamisen mahdollisuus osallisuuteen (suositus) tulee tarkoin harkita. Kuntakentän aktiivinen mukanaolo palveluhakemiston kehittämisvaiheessa edesauttaa kaikkien osavaiheiden toteutusta ja sitoo luontevasti mukaan myös kunnalliset sosiaalipuolen palvelut sekä ostetut että itse tuotetut.

31 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 31(67) Kuva 6. Palveluntuottajien hyöty-vaiva aspekti palveluhakemistoon liittymisestä Järjestöjen kiinnostus palveluhakemistoon pääsemiseksi on kansalaisviestinnän ja näkyvyyden edistämisen kannalta ensiarvoisen tärkeätä. MontEri-hankkeen kanssa tehtävä yhteistyö (järjestökartan pilotointi) edesauttaa järjestöjen liittymistä osaksi palveluhakemistoa. Osana palveluhakemiston ja Palveluvaa an määrittelytyötä on yhteistyössä kehittäjäkumppaneiden kanssa määritelty tiedon tuotantoon liittyvät palveluntuottajien ja THL:n ylläpitotahojen roolit. Rooleja ja oikeuksia kuvataan vaatimusmäärittelydokumentaatiossa sekä erillisessä hieman yksityiskohtaisemmassa dokumentissa (PP-esitys, tunnistautuminen ja roolit) Prosessit Palveluhakemiston prosessi voidaan jakaa pääryhmiin ja niitä seuraaviin alaryhmiin kuten esitetty Kuvassa 6. Palveluhakemiston prosesseja on kuvattu ja mallinnettu yksityiskohtaisemmin vaatimusmäärittelydokumentaatiossa.

32 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 32(67) Kuva 6. Palveluhakemiston ydinprosessit Palveluhakemiston toteutuksessa hyödynnetään JHS183 suositusta palveluita ryhmitellessä. Tarpeet palveluhakemiston organisatorisen tiedon lisäksi on huomioituna alustavassa mallinnuksessa (kuva 4).

33 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 33(67) 4.4 Tieto-arkkitehtuuri Tieto-arkkitehtuuri kuvaa organisaation tietotarpeita, tietopääomaa, tietojen välisiä suhteita sekä informaatioketjuja. Tieto-arkkitehtuuriosio tulee täsmentymän projektin ja siihen liittyvien ostopalveluhankintojen myötä Käsitemalli ja käsitemääritelmät Keskeisiä määriteltäviä termejä kerätään osaksi JHS179 KA-kuvausta (liite 2) koko hankkeen aikana ja määritelmien täydennyksiä pyydetään tarvittaessa. Palveluhakemiston käsitemääritelmien, käsitemallien ja sanastojen ylläpidosta ja toteutuksesta vastaa hankkeelle nimetty henkilö. SADe-SoTe palvelukokonaisuudessa on toteutettu sanastotyön hallinta- ja ylläpitomalli Tieken toimesta (kts. erillinen dokumentaatio). Palveluhakemiston osalta työssä on keskitytty luokitusten sanastojen ja terminologian läpikäyntiin pyrkimyksenä kansanomaistaa ja etsiä synonyymisanoja vaikeasti ymmärrettäville termeille (Kts. tarkemmin sanastot ja luokitukset). Käsitteellisiä eroavaisuuksia ja hankkeittain vakiintuneita termejä ilmenee toistuvasti. Palveluhakemisto ja Palveluvaaka projektiin liittyviä keskeisiä termejä ja niiden määritelmiä on kerätty yhteen dokumenttiin (kts. Palveluhakemisto ja Palveluvaaka, sanastot). Kuvassa 7. esitetään kolmen palveluhakemiston kannalta keskeisen rekisterin välisiä käsitteellisiä eroavaisuuksia Kuvassa 7. Esitetään palveluhakemiston kannalta keskeisten rekisterien käsitteellisiä eroavaisuuksia. Valveri Sote-organisaatiorekisteri TOPI-rekisteri Palveluntuottaja Toimintayksikkö Palveluntuottaja Terveydenhuollon toimipaikka Sosiaalihuollon toimintayksikkö Palveluyksikkö Toimipaikka

34 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 34(67) Tuottajatyyppi ja palvelun toteutustapa Palveluhakemiston palveluntuottajat voidaan luokitella JHS183 Julkisen hallinnon palveluiden metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa suosituksen tuottajatyypin, toteutustavan ja palvelutyypin mukaan. Tätä luokittelua tullaan soveltamaan kun palveluntuottajat kirjaavat tietojaan palveluhakemistoon (ylläpitokäyttöliittymässä). Palveluntuottajien tulee ilmoittaa JHS183 luonnoksen mukaan seuraavat asiat: Tuottajatyyppi: o julkiset tuottajat o alueellinen yhteistoimintaorganisaatio o kuntayhtymä o kuntayhtymän liikelaitos o kunta o kunnan liikelaitos o valtio o valtion aluehallinto o valtion keskushallinto o valtion liikelaitos o valtion paikallishallinto o yksityiset tuottajat o kolmas sektori o yritykset Toteutustapa: o Itse tuotetut palvelut o Ostopalvelut o Palvelusetelillä maksettavat palvelut o Tuetut palvelut Palveluhakemiston tietosisällön määrittämisen riippuvuustekijät Palveluhakemiston tietosisällön kehittäminen on riippuvainen monista muista hankkeista/tekijöistä (Taulukko 8) ja näiden seuraaminen ja niihin vaikuttaminen on koko hankkeen aikana oleellista. Organisatorista tietoa kerätään ja ylläpidetään monissa tietolähteissä ja siksi palveluhakemiston tietosisältöä päätettäessä tulee sekä huomioida a) jo olemassa olevat tietoattribuutit, b) muihin rekistereihin/tietokantoihin suunnitteilla olevat tietoattribuutit ja c) täysin uudet palveluhakemistospecifit tietoattribuutit.

35 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 35(67) Taulukko 8. Palveluhakemiston tietosisällön määrittämisen riippuvuustekijät, tehtävät, aikataulu ja vastuutaho Nimi Asian/riippuvuuden kuvaus Tehtävä Sote-organisaatiorekisteri Valveri TOPI-rekisteri Tikesos eresepti KanSa Sosiaalihuoltolain uudistus Tietosisällön karttuminen, tietosisällön muoto, jatkokehitys, puuttuvien attribuuttien keräämissuunnitelma Tietosisällön muoto, tietosisältöön vaikuttaminen, tietojen siirto osaksi Sote-organisaatiorekisteriä alk 5/2012 TOPi-rekisterin uudistustyön eteneminen TOPI ei sisällä kattavasti toimipistetietoja kuten terveysasemia, käyntiosoitteita eikä TOPI ota kantaa tarjottuihin palveluihin. 8/2013 selvitystyön linjaukset ja sen myötä tehtävät THL:n päätökset (ei lopullista linjasta tehty) TOPI-rekisterin tulevaisuuden integrointitarpeista ja mahdollisuuksista palveluhakemistoon. Palveluhakemiston kehitystyössä tulee huomioida Tikesos-hankkeen laatima Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorekisterin hyödyntämisestä sosiaalialan valtakunnallisissa ratkaisuissa (10/2011) sekä sen ehdottamat muutostarpeet soteorganisaatiorekisterille sosiaalihuollon organisaatiotietojen tuottamiseksi osaksi rekisteriä. ereseptin toteutusaikataulun vaikutus sote-organisaatiorekisterin kehitykseen KanSa palvelun toteutussuunnitelma, vaikutus organisatorisen tiedon keruuseen Sosiaalihuoltolain uudistuksen vaikutus sosiaalihuollon organisaatiotietojen saatavuuteen osaksi tietokantaa Sote-organisaatiorekisterin asiantuntijaryhmässä edustus ja vaikuttaminen Tarvittavat neuvottelut tietosisältöön vaikuttamisesta vuosittaisen toimintakertomuksen pyytämisen yhteydessä TOPI-rekisterin ylläpito ja kehitys, suhde sote-organisaatiorekisterin tietosisältöön nyt ja tulevaisuudessa Raportin mukaisten muutostarpeiden huomioiminen osana palveluhakemiston kehitystyötä Vähäinen vaikuttamismahdollisuus Vähäinen vaikuttamismahdollisuus Asetuksen sisältöön vaikuttaminen? Muut SADe-ohjelman palvelukokonaisuut/hankkeet JHS183 suositus Julkisen hallinnon palveluiden metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa Palveluvaaka Muiden hankkeiden määrittelytyön hyödyntäminen: mm. SADe yleisneuvontapalvelut, Oppijan, KRYSP-hanke Tietosisältöön tutustuminen Suositus määrittelee osan palveluhakemiston tietosisällön muodosta Suosituksen noudattaminen tietojen tuottamisessa Palveluvaaka-sovelluksen muokattavuus palveluhakemiston käyttöön. Palveluvaaka ja HoivaSuomi konseptien kehittämisen, ylläpidon ja markkinoinnin vaikutus. Kehitysyhteistyö Ulkoiset ja sisäiset tietolähteet Osa palveluhakemiston pohjatiedoista saadaan THL:n ylläpitämistä rekistereistä, joista keskeisimpiä ovat TOPI-rekisteri sekä SOTE-organisaatioreksteri. Lisäksi keskeinen on Valviran ylläpitämä Valveri-rekisteri. Rekisterien tietosisältöä on kuvattu Palveluhakemiston esiselvityksessä 11/2012 sekä muissa tietolähteissä.

36 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 36(67) Organisaatioita yksilöivänä tunnuksena sote-organisaatiorekisterissä ja Valveri-rekisterissä käytetään OIDkoodeja. ISO OID-yksilöintitunnus on kansainvälisesti käytössä oleva, vain yhteen objektiin liitettävä numeroarvo, joka yksilöi kyseisen objektin yksiselitteisesti ISO:lle varatussa yksilöintijärjestelmässä. Yksilöintitunnuksia käytetään muun muassa organisaatioiden, koodistojen, asiakirjojen ja ohjelmistojen yksilöinnissä. (ohjeet yksityiskohtaisemmin Mäkelä, Matti & Lehtonen, Jari (2011) ISO OIDyksilöintitunnuksen käytön kansalliset periaatteet sosiaali- ja terveysalalla. Luokitukset, termistöt ja tilastoohjeet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Seuraavissa luvuissa on kuvattuna THL:n TOPI-rekisterin sekä Sote-organisaatiorekisterin käsitemallit (kuva 9 ja kuva 10)ja Valviran Valveri-rekisterin käsitemallit sekä lyhyesti kerrottu rekistereiden perusominaisuuksista, hallinnoinnista ja sisällöstä. 8/2013 valmistuneessa erilliselvityksessä on kuvattu rekistereiden keskeistä tietosisältöä, tietojärjestelmätoteutusta ja tulevaisuuden mahdollista roadmappia yksityiskohtaisemmin Topi-rekisteri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää rekisteriä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoista (TOPI). Rekisteri sisältää toimipaikkojen yhteys- ja sijaintitiedot (postiosoite) sekä organisaatioiden väliset hierarkkiset suhteet. Topi-rekisterin toimipaikkatietojen muutoksista ilmoitetaan THL:n verkosta ladattavalla pdf-lomakkeella. Lomakkeen käyttö on kuitenkin vähäistä. Rekisterin ylläpitäjät pyytävät tietojen tarkennuksia ja päivityksiä sähköpostein, puhelimitse ja kirjeitse sekä saavat itse yhteydenottoja palveluntuottajilta, joiden tiedot ovat muuttuneet. Tietojen ylläpitäminen ajantasaisena on haastavaa. Verkkosivulta on löydettävissä rekisterin tiedot: Rekisteriä käytetään useissa THL:n projekteissa, minkä lisäksi sitä jaetaan ilmaiseksi useisiin eri organisaatioihin. Tästä huolimatta järjestelmä ei nykyisellään vastaa kasvaviin tarpeisiin tietojen käytettävyydestä ja koneluettavuudesta. TOPI-rekisterissä on niiden palveluntuottajien tiedot, jotka tuottavat THL:ään HILMO-tietoja, rekisteri ei siis kata kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä. Rekisteriä tarvitaan yksilöimään palveluntuottaja ja toimipaikka, joissa asiakas on hoitoa/palvelua saanut. Rekisteri toimii työvälineenä tiedonkeruu-prosessissa (yksiköiden tietojen ylläpitäminen, ohjeistuksen lähettäminen, tietojen karhuaminen, raportointi jne.). Rekisteritiedot päivitetään nettiin excelinä kolmesti vuodessa ohjelmistotalojen hyödynnettäväksi sekä yksittäisiä koodin hakuja varten on ns. Topi-hakukone. Toimipaikkarekisterin uudistuksella 2012 pyritään helpottamaan tiedon käyttöä eri palveluissa ja tutkimushankkeissa, laajentaa tiedon ylläpitäjien määrä ja lisäämään muutosten jäljitettävyyttä. Ohjelmistotuotantoprojektissa toteutetaan toimipaikkarekisterin prototyyppi. Prototyypin sisältää rekisterin versioidun tietokannan ja web-pohjaiset ylläpitotyökalut. Rekisterin on oltava saatavilla koneluettavassa muodossa avointa jakelua varten, mieluiten Linked Open Data muodossa. Prototyyppiin voidaan

37 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 37(67) sisällyttää myös mekanismi, miten rekisteriä voidaan ylläpitää lukemalla toimipaikan tiedot toimipaikan ylläpitämästä sijainnista (vrt. site.xml). (Lähde: THL:n intra-verkkosivut) Kuva 9. TOPI-rekisterin käsitemalli. Lähde: Jaason Haapakoski 6/ Sote-organisaatiorekisteri SOTE-organisaatiorekisteri on muodostettu ennen kaikkea sähköisen reseptin ja sähköisen potilaskertomusarkiston tarpeisiin. Rekisteriä tarvitaan potilasasiakirjojen tallentamiseen ja luovuttamiseen kansallisesta arkistosta. Rekisteriä tarvitaan myös KanTa-järjestelmää käyttävien osapuolten tunnistamiseen. Rekisterin käyttöalueet on kuvattu STM:n Kanta-jatkomäärittelyn ydindokumentin versiossa 1.0. Tiedot on myös mainittu Ydindokumentti 1.0:n liitessä 6. Rekisterin tietomallin rakentamisen perustana ovat kansallisessa lainsäädännössä määritellyt käsitteet. Ylläpidosta vastaavat terveydenhuollon toimintayksiköt ja THL. Sote-organisaatiorekisterin suunnitteluvaiheessa tulevaisuuden kansalais- ja ammattilaishakemiston tarpeita on huomioitu mietittäessä tiedonkeruun attribuutteja. SOTE-organisaatiorekisterin tiedot on ladattavissa THL:n koodistopalvelimelta.

38 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 38(67) SOTE-organisaatiorekisterin tiedonkeruun vaiheessa 1. (2011) päätettiin kerätä yksinomaan ne tiedot, mitkä olivat tarpeelliset e-reseptin käyttöönoton kannalta. Tietoattribuutteja kerätään vaiheessa 1. 27, kun lopulliseen versioon alkuperäisen suunnitelman mukaan attribuutteja tulee 70. Tiedonkeruun haasteiden takia suunnitelmat kerätä loppuattribuutit on siirretty tulevaisuuteen määrittelemättömään ajankohtaan. Kuvassa 10. On esitetty sote-organisaatiorekisterin käsitemalli (tarkastamaton luonnos). Palveluhakemiston kannalta kaikkia oleellisia tietoattribuutteja ei ole toistaiseksi kerätty. Osa sairaanhoitopiireistä on jo nyt ilmoittanut tietonsa sillä tarkkuudella, että tietoja voitaisiin jossain määrin käyttää palveluhakemiston tarpeisiin, mutta esimerkiksi www-asiointisivujen tiedot puuttuvat kaikilta. Monet organisaatiot ovat toteuttaneet organisaationsa hierarkisen luokituksen siten, että hierarkkisuus ei näy (latteina organisaatioina). Organisaatioista on ilmoitettu hallinnoiva yksikkö, mutta ei välttämättä välitöntä asiakaspalvelua tuottavaa toimiyksikköä. Näiltä osin sote-organisaatiorekisterin tietosisältö on palveluhakemiston tarpeisiin riittämätön. Kuva 10. Sote-organisaatiorekisterin käsitemalli (tarkistamaton luonnos) Suunnitellut, ei kerätyt attribuutit earkisto eresepti KANTA Kerätyt attribuutit Organisatoriset tiedot: OrganizationId LongName ParentId HierarchyLevel Abbreviation PostAddress StreetAddress PostNumber PostOffice PhoneNumber CostCenter BeginningDate ExpiringDate Description A: Y-Tunnus A:Sijainti kunta A:Terv.toimintayksikkö A:Reseptin uusiminen A:Korvaava koodi A:Org.Yks.lyhenne A:Liittynyt earkistoon pvm A:Eronnut earkistosta pvm A:Liittynyt ereseptiin pvm A:Eronnut ereseptistä pvm A:Långt_namn ALONG:Beskrivning_sv A:Förkortning_sv A:Besöksadress_sv KANSA SOTEorganisaatio -rekisteri Muut PYR-tiedot Yksikön OID tunnus Yksikön pitkä nimi Yksikön lyhyt / näyttö nimi Yksikön lyhenne Kustannuspaikka Voimassaolo_alkupäivämäärä Voimassaolo_loppupäivämäärä Muutos_viimeinen muutospäivämäärä Muutos_muuttaja Uusi yksikkö Vanha yksikkö Postiosoite_vastaanottaja_1 Postiosoite_vastaanottaja_2 Postiosoite_vararivi Postiosoite_jakeluosoite Postiosoite_postinumero Postiosoite_postitoimipaikka Käyntiosoite Katuosoite Katuosoite_postinumero Katuosoite_paikkakunta Kulkuohje Paikkatieto Sähköposti_diaari Sähköposti_ammattihenkilö Sähköposti_potilas Puhelinnumero_1 Puhelinnumero_1_selite Puhelinnumero_2 Puhelinnumero_2_selite Puhelinnumero_3 Puhelinnumero_3_selite Telefax Websivut_info Websivut_asiointi Laskutusyksikkö Maksuyhteys Yksikön tyyppi Palveluntuottaja Toimintayksikkö, palvelun antaja Reseptin uusiminen Lähetteen vastaanotto Hoitopalautteen vastaanotto Oikeudellinen muoto Y-tunnus Palveluntuottajan OID tunnus Toimintayksikön/palvelun antajan OID tunnus Palvelut_ydinpalvelu Palvelut_palvelutarjonta Yksikön tuottamien palveluiden kuvaus ammattihenkilölle Yksikön tuottaman palveluiden kuvaus kansalaiselle Erikoisala Kielet_viralliset Kielet_palvelu Esteettömyysluokitus - asiointi, yleinen Esteettömyysluokitus - asiointi, liikkuminen Esteettömyysluokitus - asiointi, näkö Esteettömyysluokitus -asiointi, kuulo Esteettömyysluokitus -asiointi, selkokieliset palvelut Esteettömyysluokitus -asiointi, sähköinen asiointi Linkki yksikön yksityiskohtaisiin asioinnin esteettömyystietoihin Jäsenkunnat Liittynyt earkistoon_ päivämäärä Liittynyt ereseptiin_ päivämäärä Eronnut earkistosta_ päivämäärä Eronnut ereseptistä_ päivämäärä TOL koodi Paltu Paltutar Yläorganisaation OID tunnus Hierarkiataso Muu tilastoluokitus / luokituksia Yksikön yleiskuvaus Toimintayksikön/palvelun antajan lyhenne Virve Jokiranta 6

39 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 39(67) Sote-organisaatiorekisteri on koodistopalvelimella. Koodistopalvelimella luodaan, talletetaan ja ylläpidetään luokituksia sekä julkaistaan niitä ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisten ja tietojärjestelmien käyttöön. Koodistopalvelimen tiedot ovat maksutta kaikkien saatavissa.(lähde: THL verkkosivut) ohjelmistoratkaisuna Datawell Oy:n CodeServer pohjautuu Java/J2EE -standardin mukaiseen sovelluspalvelimeen sekä relaatiotietokantaan selainpohjainen käyttöliittymä koodien, koodistojen, koodistokuvausten sekä tiedostojulkaisujen hakuun, tarkasteluun ja käsittelyyn tarjoaa HL7 Finland ry:n määrittelemän avoimen xml-sanomapohjaisen rajapinnan koodistojen kyselyyn ja päivittämiseen luokitusten muokkaus tehdään yhteen paikkaan, mikä helpottaa kokonaisuuden ylläpitoa sekä parantaa tiedon laatua tietojärjestelmärajapinnat mahdollistavat tiedon jakelun muille tietojärjestelmille Valveri-rekisteri Sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen antajan on toimintaansa varten joko haettava lupaa palvelujen antamiseen tai ilmoitettava toiminnastaan oman alueensa aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto rekisteröi palvelujen antajat yksityisten palvelujen antajien rekisteriin (Valveri). Valvira myöntää luvat valtakunnallisille sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen antajille. Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät Valveri-rekisteriä lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyä ja toiminnan tilastointia varten sekä toiminnan valvontaa varten aluehallintovirastossa ja Valvirassa Valveri rekisteri sisältää sekä sosiaali- että terveydenhuollon yksityiset palveluntarjoajat. Yhteensä palvelunantajia on n kpl, joilla n toimipaikkaa. Rekisterin tietosisältö on myös ruotsiksi. Rekisterin tietosisältöä ovat a) yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat, b) terveydenhuollon itsenäiset ammatinharjoittajat, c) ympärivuorokautisten yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajat (luvanvaraiset), d) ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelujen tuottajat. Laki yksityisestä terveydenhuollosta ( /152) määrittelee mitä palvelujen tuottajalla ja itsenäisellä ammatinharjoittajalla tarkoitetaan sekä Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta ( /603) määrittelee tietojen julkisuuden periaatteet. Yksityiskohtaiset tiedot Valverin sisällönmäärittelystä ja tiedonkeruusta löytyy muista tietolähteistä. Kuvassa 11. on esitetty Valverin organisatorinen tietosisällön hahmotelma. Valveri-rekisterin tietomalli löytyy osoitteesta ja Valveri asiointipalvelunnäkymään pääsee tutustumaan linkin kautta Valverin asiointialustaa kehitetään 2013 aikana siten, että tulevaisuudessa palveluntuottajat voivat kirjata muuttuneet tiedot asiointialustalla asioidessaan eikä niitä kerätä erikseen toimintakertomuksen yhteydessä.

40 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 40(67) Kuva 11. Valveri-rekisterin organisatorinen tietosisältö (tarkastamaton luonnos) TERVEYDENHUOLLON TOIMIPAIKAT Käsittelyn tila Käsittelyn lisätieto Lupaviranomainen Status Aloituspvm Keskeytyspvm Loptettamispvm Tarkastuskäynti (tulee voida lisätä useita) Tarkastuspvm (liittyy ylempään - tulee voida liittää useita) Toimipaikkatyyppi Toisen toimipaikan nimi (ainoastaab jos toimii toisen tiloissa linkitetään yhteen) Toisen toimipaikan OID (ainoastaan jos toimii toisen tiloissa linkitetään yhteen) OID-tunniste Toimipaikan nimi Käyntiosoite Postinumero Postitoimipaikka Postiosoite (jos eri kuin käyntiosoite) Postinumero (jos eri kuin käyntiosoite Postitoimipaikka (jos eri kuin käyntiosoite) Puhelinnumero Faksinumero (Jos toimipaikka tuottaa myös sosiaalialan palveluja:) Toimintayksikön nimi Toimintayksikön OID (toimii linkkinä toimintayksikön tietoihin) SOSIAALIHUOLLON TOIMINTAYKSIKKÖ Käsittelyn tila Käsittelyn lisätieto Lupaviranomainen Status Aloituspvm Keskeytyspvm Lopetettamispvm OID-tunniste Toimintayksikön nimi Käyntiosoite Postinumero Postitoimipaikka Postiosoite (jos eri kuin käyntiosoite) Postinumero (jos eri kuin käyntiosoite Postitoimipaikka (jos eri kuin käyntiosoite) Puhelinnumero Faksinumero Tarkastukset: (merkitään tarkastuskäyntien päivämäärät) Terveydensuojeluviranomainen Pelastusviranomainen Toimintayksikön vastuuhenkilö Palveluista vastaava johtaja Toimipaikan potilasasiami es Tietosuoojavastaava Valveri-rekisteri ITSENÄISET AMMATINHARJOITTAJAT Vastaanottotilat (tulee voida lisätä useita) (jokaiselle palvelualalle lisätään vastaanottotilat - jos tilat ovat samat kuin ensimmäisessä palvelualassa riittää kun tiedot syötetään kerran) Tilatyyppi *Toimipaikan nimi (ainoastaan jos toimii alihankkijana jonkun toimipaikan tiloissa) *Toimipaikan OID (ainoastaan jos toimii alihankkijana jonkun toimipaikan tiloissa) Käyntiosoite (ei tarvitse lisätä jos toimii alihankkija toimiapaikalle - silloin pelkkä linkitys) Postinumero (ei tarvitse lisätä jos toimii alihankkija toimiapaikalle - silloin pelkkä linkitys) Postitoimipaikka (ei tarvitse lisätä jos toimii alihankkija toimiapaikalle - silloin pelkkä linkitys) Kunta/kunnat, joissa toiminta tapahtuu (täytetään ainostaan jos tilatyyppi on "asiakkaan luona") Organisatorisista tiedoista palveluhakemistoon ei tule viedä ilman rajauksia kaikkia tietoja, sillä muun muassa terveydenhuollon itsenäisiä ammatinharjoittajista sekä ilmoituksenvaraisista sosiaalipalvelujen tuottajista tulee tehdä rajauksia esim. liiketoimintaktiivisuuden perusteella. Palveluhakemistoon alustavia rajauksia on käsitelty kappaleessa Rajauksia näiden - sekä muiden tukipalveluiden osalta - tullaan työstämään osana palveluhakemiston määrittelytyötä. Kuvassa 12. on kuvattu Valverin liittymät muihin järjestelmiin aikana työstetään yhteyksiä Valveri- Terhikki ja Valveri-Sote-organisaatiorekisteri, syksyllä 2012 alkaa Valveri-Virre (PRH) ja Valveri-VTJ rakentaminen. Yksityiskohtaisemmat tiedot Valverin toteutuksesta (mm. vaatimusmäärittely) sekä rekisterin tietosisällöstä löytyy muista Valviran julkaisemisista tietolähteistä. Valveri koostuu Fujitsun NetCommunity-alustasta ja Valveri-sovelluksesta. NetCommunityyn Valverilla on ainoastaan käyttöoikeus, eikä käyttöoikeutta saa luovuttaa eteenpäin. Valveri-sovellus on Valviran omistuksessa. Valverin tietokantasovellus on Windows Server 2008 R2 palvelin, joka ajaa SQL Server 2008 tietokantasovellusta.

41 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 41(67) Valveri-rekisterin tietojen siirtoa (yksityisen sektorin ereseptin käyttöönoton tarpeisiin) osaksi soteorganisaatiorekisteriä on toteutettu maaliskuusta 2013 lähtien. Tämän kokonaisuuden toteutuksesta vastaavat rekisterit keskenään. Valveri-rekisteristä ei siirretä kaikkia palveluhakemiston kannalta oleellisia tietoja osaksi sote-orgaaatiorekisteriä Yhteistyöpalaverissa on todettu, että Valverin tietosisältöön voi vaikuttaa kerran vuodessa kerätyn toimintakertomuksen yhteydessä (toimitetaan Valviraan helmikuussa). Valverin ylläpitäjätaho on myös ollut halukas osallistumaan palveluluokituksen harmonisointityöhön. Kuva 12. Valverin liittymät muihin järjestelmiin (tarkistamaton luonnos)

42 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 42(67) Rekisterien tietosisällön vertaaminen, yhdistäminen ja siistiminen MarketVision toimesta on tehty (touko-kesäkuu 2013) selvitystö organisatoristen rekistereiden yhtäläisyyksistä ja eroista tietosisällön ja tiedon tuotannon suhteen, katso erillisselvitys. Rekisterien tietosisältöjen vertaamis-, siistimis- ja ydistämistyö käynnistettiin loppuvuonna 2012 ja työ jatkuu vuoden 2013 ajan. THL:sta Martta Forsell (0,2htk) on osallistunut tämän kokonaisuuden suunnitteluun ja koordinointiin.kokonaisuuden suunnitteluun liittyvä tehtävälistaus ja aikataulutus löytyy muista materiaaleista. Helmikuusta 2013 lähtien on tarvelähtöisesti aineistojen yhdistämistyötä tehnyt Marko Ekqvist ja Auni Mäkelä on keskittynyt aineiston manuaaliseen tarkastamiseen ja yhdenmukaistamiseen. Palveluhakemistotietokannan muodostamiseksi on hyödynnetty olemassa olevia rekisteriaineistoja. Huhtitoukokuun 2013 aikana yhdistettiin Sote-organisaatiorekisterin, Topi-rekisterin sekä Valveri-rekisterin aineistot. Samaan tietokantaan tuotetiin myös THL:n 2012 kokoaman pöihdepaikkalistauksen aineisto sekä erillisessä selvityksessä kerätty 2012 Kanta-Hämeen alueen organisaatioita ja palvelupistetä koskeva aineisto. Lisäksi yhdistettiin Pääkaupunkiseudun pavelukartan aineisto (rajapinnan kautta) osaksi muuta aineistoa. Muiden pienempien rekisteritietojen ja aineistojen yhdistämistä ei olla nähty järkeväksi toteuttaa tässä vaiheessa, sillä jo pelkästää näiden yhdistettävien aineistojen sisällöissä ja tietorakenteissa on merkittäviä eroavaisuuksia ja puutteita, mikä aiheuttaa tarvetta sekä automatisoituihin että manuaalitarkastuksiin. Aineistoja yhdistettäessä on luotu yksilöivä palveluhakemisto ID. Tietojen lähde (rekisteri) tulee olemaan tietokannassa näkyvissä. Tarkastusten ensivaiheessa keskitytään poistamaan päällekkäisyydet ja tarkastamaan ristiriitaisuudet rekistereissä sekä tuottamaan organisaatioiden perustiedot (mm. Y-tunnus, kunta, osoite jne) kuntoon. Toisessa vaiheessa, syyskuusta 2013 lähtien, palkataan THL:n sopimuskumppanin HR Group Palvelut Oy:n kautta kaksi vuokratyöntekijää, jotka täydentävät ja tarkastavat erityisesti palvelupisteitä koskevia yhteystietoja ja yhteyshenkilöitä koskevia tietoja ja puutteita. Koska palveluhakemiston tietokanta sisältää organisaatioita ja palvelupisteitä koskevia yhteystietoja on nämä tiedot jatkuvan muutoksen alla. Tässä aineistojen yhdistämistyössä haasteena onkin se, että tiedot vanhenevat ja muuttuvat jatkuvasti, eikä jatkuvaa päivitystyötä ole järkevää tehdä keskitetysti kuin tiettyyn pisteeseen asti. Tämän jälkeen tietojen oikeellisuuden ja ajantasaisuuden päivitysvastuu siirtyy palveluntuottajille itselleen palveluntuottajan ylläpitokäyttöliittymän kautta tapahtuvaksi Muut ulkoiset hyödynnettävät tietolähteet Pidetään erityisen tärkeänä, että palveluntuottajien kirjatessa tietojaan tietokantaan erityisesti ensimmäistä kertaa - on organisatorista pohjatietoa mahdollisimman paljon tarjolla ja työmäärä tietojen kirjaamisessa olisi minimoitu. Organisatoristen tietojen jatkopäivitys tulee kuitenkin tapahtua palveluntuottajien itsensä toimesta (hajautettu ylläpito) eikä ratkaisua rakenneta pysyvästi ostettujen

43 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 43(67) tietojen varaan, sillä mm. palvelunkuvailu- ja luokittelutyön sekä tietojen ajantasaisuuden tarkastukset voi tehdä vain palveluntuottajat itse. Alustavan tiedustelun mukaan RAY ylläpitää potilasjärjestöjen osoite- ja yhteystietoja sellaisessa muodossa (Excel), että niiden saaminen osaksi palveluhakemistoa olisi mahdollista. Yhteistyötä Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa (Socom, MontEri-hanke) kanssa on käynnistetty tavoitteena alueellisesti pilotoida järjestöjen saamista osaksi hakemistoa. Hanke on kerännyt keskeiset yhteystiedot noin 3500 järjestöstä, jotka toimivat heidän alueellaan. Opetushallituksesta on selvitelty, että esi- ja kouluopetuksen osalta yhteystiedot olisivat niinikään saatavilla Excel-muodossa; kun taas leikkipuisto- ja päivätoiminnan tietoja ei toistaiseksi olla kerätty yhdenmukaiseen muotoon. Opetustoimen tiedot eivät kuitenkaan ole palveluhakemiston ensisijaista tietosisältöä, mutta jatkokehitystyössä niiden mukaan ottamista voitaneen harkita. Lisäksi muun muassa apteekkien yhteystiedot ovat saatavilla THL:n ylläpitämästä apteekkirekisteristä. Myös THL:n muut jo olemassa olevat tietokannat ovat tietyin rajoituksin hyödynnettävissä. Lisäksi muita merkittäviä hyödynnettävissä ulkoisia tietolähteitä on Helsingin kaupungin palvelukartta, jonka rajapintakyselyn kautta saadaan pääkaupungin alueen hakemistotietoja käyttöön ja muokattavaksi. Duodecimin osoitetietokannan käyttöoikeutta on selvitelty, mutta asiaan ei olla saatu vastausta. SADe- PSOP-hankeen osalta on huomioitu, että palveluhakemiston ja PSOP:in tietomallit ovat kriittisiltä (organisaation yhteystiedot) osiltaan yhdenmukaiset ja tiedot ovat myöhemmin siirrettävissä rekisteristä toiseen. SADe-Mielenterveystalon kanssa on käyty neuvotteluja siitä, että tietojen vertaaminen ja siirtäminen osaksi kansallista palveluhakemistoa tulee mahdollistaa. Hankkeen laajentamispyrkimyksistä johtuen ei resurssit heillä mahdollista sitä, että heidän palveluhakemiston tiedot tuotettaisiin tässä vaiheessa palveluhakemiston tietomallia mukaillen (tietomallia ei ole myöskään vielä klusterissa käsitelty/hyväksytty). SADe-Mielenterveystalo tarkentanee omaan projektisuunnitelmaan kesän 2013 aikana kansalliseen palveluhakemistoon liittymisen näkökulmia ja sen edellyttämiä toimenpiteitä ja resursseja Tietosisältö ja sen määrittäminen, tietomalli Palveluhakemiston sisältöä on alustavasti hahmoteltu jo olemassa olevan rekisteritiedon pohjalta sekä pohtien sitä, minkälaista tietoa erityisesti kansalaiset (ja ammattilaiset) tarvitsevat etsiessään palveluita tai hakeutuessaan palveluiden piiriin. Taulukossa 10. on esitetty palveluhakemiston alustavat tietoattribuutit ja yksityiskohtaisempi listaus alustavasta tietomallista löytyy liitteestä 4. Liitteessä olevassa tietomallissa on mietittynä tiedon mm. rakenteinen muoto, pakollisuusaste ja esimerkit. Tietomalli on päivitetty keväällä 2013 yhteistyössä kehittäjäkumpaneiden kanssa ja puhtaaksikirjoitustyö tapahtuu syyskuun 2013 aikana. Tietosisällön kuvailua sekä olemassa olevien tietolähteiden käytön pohdintaa on esitetty Palveluhakemiston esiselvitys-raportissa (12/2012). Tässä projektisuunnitelmassa ei tietosisältöä kuvailla yksityiskohtaisesti, vaan keskitytään tämän osakokonaisuuden toteutusvaiheen projektoimiseen.

44 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 44(67) Palveluhakemiston tietosisältö voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen osakokonaisuuteen: Organisatorinen tieto o Sisältää yksityiset, julkiset ja kolmannen sektorin (keskeiset) sosiaali- ja terveysalan palvelut o Sisältää toimipistekohtaiset tunnistetiedot o Sisältää mm. toimipisteen käyntiosoitteen ja käyntiohjeen Muu hakemistotieto o Yksikön tuottamaa asiakaspalvelua kuvaavat tiedot o Asiointiin liittyvät tiedot o Palvelutapahtumaa kuvaavat tiedot o Muuhun sähköiseen asiointiin liittyvät tiedot Liitteessä 4 on listattuna sellaisia tietoattribuutteja, joita on toivottu/esitetty palveluhakemistossa oltavan, mutta joita ei vielä rekistereissä ole. Kyseisen liitteen ideoinnit pohjautuvat osittain järjestettyyn SADe-SOTE seminaarin palveluhakemisto-työpajaryhmän esityksiin, palveluhakemiston projektiryhmän työhön 2013 sekä kehittäjäkumppaneilta saatuihin ehdotuksiin Osa tietoattribuuteista on rekisteritiedoista tai rekisterien attribuuttisuunnitelmista poimittuja. Lisäksi tietomallipohjautuu JHS183 suositukseen. Lopullinen tietosisältö on kuvattu erillisessä tietomalli-dokumentissa. Kuva 13. Palveluhakemiston tietoattribuutit pääryhmittäin.

45 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 45(67) Ryhmittely, luokittelu ja sanastotyö Palveluhakemiston tietosisällön kuvaamiseksi ja palvelujen löydettävyyden edistämiseksi hyödynnetään olemassa olevia suosituksia ja luokituksia. Palveluhakemiston toteutuksen kannalta keskeisiä riippuvuussuhteita palveluiden luokittelemiseksi on kuvattu taulukossa 9. Taulukossa on myös kuvattuna kuhunkin aihealueeseen liittyvä tehtävä.

46 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 46(67) Taulukko 9. Luokittelu- ja sanastotyön riippuvuustekijät ja tehtävät Nimi Asian/riippuvuuden kuvaus Tehtävä JHS183 Julkisen hallinnon palveluiden metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa Palveluhakemiston tietomallin pohja. Suosituksen sisällöllinen ja rakenteellinen vastaavuus kansallisiin luokitteluihin Laaditaan vastaavustaulukko ja alakohtainen soveltamisohje, hyödynnetään Helsingin kaupungin kokemusta a) Laaditaan vastaavustaulukko ja soveltamisohje suhteessa sosiaalialan luokitukseen, käsiteanalyysi, käsitekuvaukset b) luodaan soveltamisohje ydinpalvelujen ja palvelutarjoaman (min. 3-5) luokittelemiseksi, c) luokituksissa olevien palvelukuvauksien hyödyntämisen arvioimien, muutostyöt Terveysalan palveluluokitus 2008 Vastaavuus- ja suhde sosiaalialan luokitukseen d) käyttöönoton testaaminen kumppaneiden kansssa Sosiaalialan luokitus 2011 Sanastotyö, käsitemäärittelyt Esteettömyysluokitus Ydinsanastotyö Ontologiat Koodistot, luokitukset Vastaavuus- ja suhde terveysalan palveluluokitukseen Luokitusten välisten käsitteiden eroavaisuudet Esteettömyysluokitus luotu THL.ssä, mutta sitä ei viety koodistopalvelimelle VM:n asettama ydinsanastotyöryhmä Ontologioiden (JUPO, TERO, YSO) hyödyntäminen osana hakemistoa Koodistojen (esim. tauti- ja toimenpideluokitus ICD 10) sisällöllinen ja rakenteellinen vastaavuus a) Laaditaan vastaavustaulukko ja soveltamisohje suhteessa terveysalan palveluluokitukseen, käsiteanalyysi, käsitekuvaukset b) luodaan soveltamisohje ydinpalvelujen ja palvelutarjoaman (min. 3-5) luokittelemiseksi, c) luokituksissa olevien palvelukuvauksien hyödyntämisen arvioimien, muutostyöt d) käyttöönoton testaaminen kumppaneiden kansssa Kartoittaa luokituksissa käytetyt termit, sanastot ja niiden eroavaisuudet Luoda palveluhakemiston tarpeisiin keskeisistä termeistä listaus ja laatia määritelmät Esteettömyysluokituksen käyttönoton arviointi ja tarvittavat muutostyöt Hyödyntää ydinsanastotyöryhmän työn tuotoksia osana palveluhakemiston toteutusta ontologioiden täydentäminen esim. synonyymisanastojen osalta Ontologioiden hyödyntämismahdollisuuksien kuvaus, käsiteanalyysi, käsitekuvaukset Käsite- ja sisältövertailu, hyödynnettävyys Rekisterit Palvelunkuvailut Rekistereiden sisällöllinen ja rakenteellinen vastaavuus toisiinsa, JHS suositukseen sekä palveluhakemiston tarpeisiin Sosiaali- ja terveysalan palveluiden kuvailu toimiyksiköittäin Käsite- ja sisältövertailu, hyödynnettävyys Laatii sanastonäkulmasta käsin ohjeet palveluiden kuvailemiseksi rakenteisessa muodossa

47 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 47(67) JHS183 suositus Ensisijaisena tavoitteena on hyödyntää JHS183 suositusta Julkisen hallinnon palveluiden metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa, julkaistu ) osana palveluhakemiston tietomallai. Suosituksen keskeiset osat ovat verkkopalvelujen ryhmittelyssä käytettävä fasettiluokitus ja mm. palveluiden, toimipisteiden, aukioloaikojen ja esteettömyyden kuvailuun soveltuva metatietomalli (kuva 14). Suosituksen sisältämä metatietomalli ja siitä johdettu XML-skeema helpottavat tietojen automaattista siirtoa verkkopalveluiden, portaalien ja muiden tietojärjestelmien välillä. Suositukseen kuuluva fasettiluokitus mahdollistaa monipuolisia hakutoimintoja verkkopalveluissa ja tukee erilaisia käyttöliittymiä, kuten palvelukarttoja ja älykkäitä palveluhakemistoja. Fasettiluokituksessa käytetyt käsitteet perustuvat suositustyön aikana toteutettuun Julkisen hallinnon palveluontologiaan, JUPOon. JHS183 suosituksen käyttöönotosta on omat ohjeensa ja koulutusta järjestettäneen. Palvelun ryhmittelyn fasetit ovat: palvelutyyppi kohderyhmä palvelun tuottaja toteutustapa

48 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 48(67) Kuva 14. JHS183 Julkisen hallinnon palveluiden metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa metatietomalli Palveluhakemiston soveltaa JHS183 suositusta osana toteutusta myös fasettien osalta.

49 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 49(67) Sosiaali- ja terveysalan palveluluokittelu sekä estettömyysluokittelupalveluhakemiston tietosisällön luokitteluapuvälineenä hyödynnetään soveltuvin osin Terveysalan palveluluokitusta 2008 (TAPL) sekä Sosiaalipalvelujen luokitusta 2011 (SOPL). Oheisessa kuvassa (kuva 15) on kuvattuna tasot, joilla luokitteluiden vertailua tulee tehdä. Vuoden 2012 ja 2013 aikana on sosiaali- ja terveysalan palveluluokittelutyötä jatkettu mm. yhdistämällä edellä mainitut luokittelut yhteen luokitukseen, lisätty puuttuvia palveluja ja palvelukuvailuja jne. Työn etenemisestä ja toteutuksesta on vastannut THL:stä Tietorakenteet ja luokitukset-yksiköstä Johanna Eerola. Sote-palvelluokittelua ja sen parissa tehtävää työtä on kuvattu muissa lähteissä. Sote-palveluluokittelu on esitelty 1/2013 THL:n Koodistopalvelun johtoryhmälle avaus-hankkeena. Hanke hyväksyttiin ja seuraava etenemisvaiheen esittely on 10/2013 ennen lopullista julkaisukäsittelyä (2014). Kuva 15. Palveluhakemiston tarpeisiin tehtävä suosituksen ja luokitteluiden vertailutyö Sote-palveluluokittelu Sote-palveluluokittelutyön etenemisestä ja kehittämiskohteista pidettiin työpaja toukokuussa 2013 kehittäjäkumppaneille. Samassa yhteydessä pilotoitiin luokittelun kehittämiseen sovellettavaa terminaattoriverkkopohjaista työkalua, jonka laajempimittainen käyttöönotto sanaston keräämiseksi tapahtuu syksyllä Seuraava sote-luokittelun työpajapäivä pidetään lokakuussa Luokittelutyön osalta on luettavissa yksityiskohtaisemmin tietoa erillisdokumentaatiosta Periaatteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokituksen kokoamiseksi, 8/2013.

50 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 50(67) Terveysalan palveluluokitus 2008: Sisältää asiakas- ja potilaspalvelujen lisäksi oheis- ja tukipalvelujen kuvaukset. Lähtökohtana on ollut käytössä vakiintunut suomalainen sosiaali- ja terveysalan palvelunimikkeistö, joka on jäsennetty palvelulajeiksi (15 kpl) Palveluluokitus on neliportainen, ja sen hierarkian muodostavat palvelulajit, palveluryhmät, palvelut ja palveluluokat Luokituksen koodirakenne on numeerinen, ja numerokoodin lisäksi jokaiselle nimekkeelle on myös annettu alfanumeerinen lyhenne (kirjainten määrä lisääntyy mitä alemmas hierarkiassa mennään) Luokitus on tarkoitettu palvelun tuottajan palvelutarjonnan kuvaamiseen ja palvelun hakijan palveluhakuun: tarjonnan ja tarpeen kohtaamiseen Luokitushierarkian muodostamisessa lähtökohtana on ollut asiakkaiden tarve löytää palveluja Sosiaalipalvelujen luokitus 2011: Sosiaalipalvelujen luokitus sisältää olennaisimmat sosiaalipalvelujen luokitteluperusteisiin liittyvät käsitteet, sosiaalihuollon palvelutehtävät ja keskeisimmät sosiaalihuollon palveluprosessit ja niiden vaiheet, ja kattaa kaikki sosiaalilautakunnalle asetetut tehtävät, joiden tuottaminen on kunnan vastuulla Käsitteet on numeroitu Sosiaalipalvelujen luokitus on tarkoitettu ensisijaisesti asiakirjallisen tiedon hallintaan ja kehitystyössä tärkeää oli yhdenmukaistaa sosiaalihuollon asiakastiedon sisältöjä, rakenteita ja hallintaa Luokitusta voi hyödyntää myös sosiaalihuollon palvelujen kuvauksissa Sosiaalipalvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavat erityislait asettavat kunnille tehtäviä, ja ne on valittu luokittelun lähtökohdaksi Luokitus ei sisällä (koska ei lakisääteisiä) mm. talous- ja velkaneuvontaa, rikos- ja riita-asioiden sovitttelua, ystävä/asukastupia ja avoimia ryhmiä. Luokitusten erot ja yhtäläisyydet: TAPL on asiakkaiden tarpeesta lähtenyt luokitus, jossa palvelut on luokiteltu asiakaslähtöisesti SOPL on lakiperustainen luokitus, jossa palvelut määritellään lain kautta Yhtäläisyyksiä sosiaali- ja terveysalan neuvonta- ja ohjauspalveluiden, päihdehuollon palveluiden ja kuntoutuksen, työttömien palveluiden, tukipalveluiden alueella Palvelut ovat eri tasoisia. TAPL on yksityiskohtaisempi hierarkkinen luokitus, SOPL on eihierarkinen luokitus, jossa voidaan käyttää eri luokitusnäkökulmia. Keskeisimmät haasteet: Saada kahden erilaisen luokituksen palvelutarjoama yhdistettyä niin, että se palvelee käyttäjiä Yhtenevien palveluiden yhdistäminen niin, että ne ovat sekä alan ammattilaisten että kansalaisen ymmärrettäviä ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden hyväksymiä Eriävien palveluiden yhdistäminen niin, että ne ovat sekä alan ammattilaisten että kansalaisen ymmärrettäviä ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden hyväksymiä. Valveri-rekisterin käyttämän palveluluokituksen vertaaminen on tehty keväällä 2013 ja mahdollinen harmonisointi tapahtuu Valverin myöhemmin määrittämällä aikataululla.

51 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 51(67) Palveluhakemiston alkuperäisenä toteuttamislähtökohtana myös luokitusten osalta on ollut soteorganisaatiorekisterin 2010 julkaisemat kehityslinjaukset, mutta koska tilanne tiedonkeruun osalta on muuttunut, on myös palveluhakemiston toteutustapaa jouduttu esiselvitysvaiheen pitkittyessä uudelleen arvioimaan. Sote-organisaatiorekisterin tuotantoon liittyvistä asioista on historiikin muodossa käsitelty Tikesos-hankkeen selvityksessä Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorekisterin hyödyntämisestä sosiaalialan valtakunnallisissa ratkaisuissa (10/2011). Kyseinen selvitys kuvaa osaltaan rekisterin kehityksen ympärillä olevaa problemakenttää. Sote-organisaatiorekisterin 2010 julkaistuissa ohjeissa linjataan, että rekisteriin kerättävät palvelut luokitellaan hyödyntäen Terveysalan palveluluokitusta 2008 siten, että palveluntuottajat luokittelevat yhdinpalvelut sekä palvelutarjoaman. Ohjeessa todetaan, että Organisaation tulee luokitella palvelunsa THL:n Terveysalan palveluluokituksen (OID ) ohjeen mukaisesti ennen liittymistään earkistoon. Luokittelu tehdään palveluyksikkötasolla. Koska rekisteriin ei toistaiseksi kuitenkaan olla kerätty kuin ereseptin käyttöön tarkoitetut tiedot, ei kaikkia suunniteltuja tietoattribuutteja eikä myöskään luokituksen käyttöönottoa olla tehty. Terveysalan palveluluokitus onkin jäänyt täysin koekäyttämättä ja tämä tuottaa yhden palveluhakemiston toteutuksellisen haasteen. Lisäksi tulee tuottaa lyhyt navigaatiolistaus pääpalveluista. Alustavaa navigaatiolistausta työstettäessä poimittiin ylätasot sekä SOPL:sta että THPL:sta, ja käytettiin hyväksi hahmotelmaa sosiaalialan palveluiden pääkäsitteistä. Tavoitteena oli saada aikaan kompakti ja kattava navigaatiolistaus, josta käyttäjän on helppo löytää haluamansa palvelu. Listausta tehdessä yhdisteltiin saman aihealueen palveluita yhdeksi päätasoksi, jonka alta löytyvät kyseisen aihealueen palvelut. Navigaatiolistaus toimii yhtenä tiedonhaun välineenä mm. sanahaun, kohderyhmähaun ja karttahaun lisäksi. Luokitteluista poimitaan kutakin luokiteltua asiaa kuvaavat selitteet ja huomautukset, sillä nämä helpottavat ymmärtämään osin ammattitermein kuvattua palvelua. Ontologioiden ja synonyymisanastojen avulla pyritään myös helpottamaan asian ymmärrettävyyttä ja mahdollistetaan tiedon haku eri termein. Palveluhakemistoon on myös tarve kuvata palvelut palvelupisteittäin Esteettömyysluokittelu Palveluntuottajien ja palvelujen esteettömyyskuvausten laatimisesta on THL:ssä ja edeltävässä Stakesissa tuotettu runsaasti materiaalia. Esteettömyysluokitukseen liittyvät materiaalit löytyvät muista erillisdokumentaatioista. Perusteluja estettömyystiedon tuottamiseksi (Valjakka, 2007 yms.; esteettömyysluokitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon): Palvelujen ja toimipaikkojen esteettömyydestä tiedottaminen lisää saavutettavuutta, tasa-arvoa ja palvelujen laatua. Esteettömyydestätiedottaminen on puutteellista ja hajanaista. Julkiselle sektorille ei ole olemassa suositusta esteettömyydestä tiedottamiseen.

52 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 52(67) Esteettömyydestä tiedottaminen: Voidaan hyödyntääasiakkaille ja ammattilaisille suunnatuissa sähköisissäpalveluissa (esim. toimipaikkojen omat verkkosivut, kuntien palvelut, muut lisäarvopalvelut). Esteettömyyden arviointi: Tuottaa arvion kohteen esteettömyydestäyleisellätasolla, voi auttaa tiedostamaan epäkohtia ja herättääkorjaamaan niitä. Palveluyksikön esteettömyyttä tulee huomioida seuraavien aspektien näkökulmasta: sisäänkäynti, kulkuväylä sisäänkäynnille, liikkuminen, asiointi, wc, suihku- ja pukeutumistilat, poistuminen hätätilanteessa ja etäasiointi. Kullekin osa-alueelle on kehitetty kriteerit, joiden avulla esteettömyyttä arvioidaan. Liikkumiseste, näkövammaisuus, kuulon heikkous ja ymmärtämisen ongelmat tulee ottaa huomioon. Palveluhakemistoon tullaan osoitetietojen lisäksi lisäämään palveluntuottajan toimipisteeseen ja/tai toimitiloihin sovellettavaa esteettömyyskuvausta. Mahdollisuuksien mukaan jatkokehitetään esteettömyysluokitusta ja harkitaan käytettäväksi esteettömyyttä kuvaavia symboleja osana palveluhakemistoa. Esteettömyysluokituksen osalta on keväällä 2013 käyty alustavia keskusteluja ja syksylle 2013 suunnitellaan hankintaa, jotta esteettömyysluokittelutyö voitaisiin loppuunsaattaa. Esteettömyysluokittelua esiteltiin THL:n Koodistopalvelun johtoryhmälle avaus-hankkeena elokuussa hanke hyväksyttiin Avaus-hankkeena, kiireellisyysluokka 2.

53 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 53(67) 4.5 Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri-osiossa kuvataan hankkeen toteutuksen kannalta keskeisiä tietojärjestelmäratkaisuja ja luodaan suunta tietojärjestelmien ja toteutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Osiota on kuvattu tarkemmin palveluhakemiston KA-dokumenteissa (liitteenä).ylläpitokäyttöliittymä Palveluhakemiston tarpeisiin luodaan ylläpitokäyttöliittymä (tietokannan yhteyteen) palveluntuottajille. Ylläpitokäyttöliittymän vaatimusmäärittelyt loppuunsaatetaan syyskuun 2013 aikana Ylläpitokäyttöliittymä on tietokannan yhteyteen toteutettava palveluntuottajien käyttöön tarkoitettu ylläpitokäyttöliittymä, jota käyttäen palveluntuottajat voivat mm. rekisteröityä palveluun, täydentää ja muuttaa palveluhakemistossa olevia tietojaan. Järjestelmä vaatii tunnistautumisen sekä käyttäjätunnusten luomisen. Ratkaisuina voidaan hyödyntää Katso-tunnustautumista ja/tai THL:n omien tunnistautumis- ja rekisteröitymissovellusten uudelleenkäyttöä. Tietokannan toteutuksessa hyödynnetään niin paljon kuin mahdollista jo olemassa olevaa tietosisältöä (rekisterit, tietokannat) ja olemassa oleva tieto poimitaan ylläpitokäyttöliittymään näkymän pohjaksi. Palveluntuottajien ei siis tarvitse päivittää kuin itseä koskevat puuttuvat, puutteelliset tai virheelliset tiedot. Päällekkäinen tietodontuotanto eri järjestelmiin pyritään minimoimaan ja takaisinsyöttöperiaatteet myös palveluhakemistosta rekistereihin ovat olleet MarketVision toteuttaman selvityksen keskiössä (kts erillinen dokumentti). Palveluhakemiston ylläpitokäyttöliittymän toteutus on osin riippuvainen muiden organisatorista tietoa keräävien rekisterin tietojärjestelmäratkaisuista. Kuvassa 15. on esitetetty Sote-, Topi- ja Valveri rekisterien nykyinen tiedontuotantotapa. Jokaisella organisatorista tietoa ylläpitävällä rekisterillä ja THL:n tietokantahankkeella oma järjestelmä tai tapa kerätä tietoa; ei yhtenäistä toteutusta, tavoitetilaa, eikä THL:n KA-suunnittelua asian tiimoilta. Samat palveluntuottajat joutuvat ilmoittamaan samat tiedot organisatoriset tiedot (hieman eri muotoisena) useisiin eri rekistereihin/tietokantoihin. Tämä johtaa tiedon ajantasaisuuden ongelmien lisääntymiseen ja palveluntuottajien kuormittavuuden kasvuun. Päällekkäinen tietojärjestelmäkehitystyö ja ylläpito ei myöskään ole pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta. Tiedon tuotantotapaan on johtanut rekisterien erilaiset käyttötarkoitukset, sisällöt sekä kehitysajankohtiin liittyvät muut sidonnaisuudet. On myös huomioitava, että palveluhakemisto-tietokanta luodaan erityisesti kansalaiskäyttöön ja tämä määrittää sen sisältöä ja toteutustapaa. Muut rekisterit sen sijaan palvelevat viranomaistarpeita ja niissä tiedon ylläpitäminen perustuu viranomaisvelvoitteisiin.

54 SADe-ohjelma PROJEKTISUUNNITELMA 54(67) Kuva 15. Organisatorisen tiedon nykytila. 8/2013 Palveluhakemiston ja siihen liittyvien rekisterien tietojen ylläpito. Selvityksen raportti. (MarketVisio) Sote-organisaatiorekisterin päivitys tapahtuu Excel-tiedostojen kautta käsilatauksella sekä HUS.ista suorapäivityksenä rajapinnan kautta. Sote-organisaatiorekisterin tarpeisiin on ylläpitokäyttöliittymän toteutusta suunniteltu vuodesta 2008 lähtien, jolloin vastuu oli Kelalla. Vuoden 2011 aikana vastuu siirrettiin THL/Operiin. SADe-Sote-ohjelmakauden aikana suunnitelmat ylläpitokäyttöliittymän toteutustavasta ovat hakeneet muotoaan. Myös TOPI-rekisteri vaatisi ylläpitokäyttöliittymän rakentamista, muta toistaiseksi tarkentavaa suunnittelutyötä ei olla tehty. TOPI2 pilotin toteutus on aloitettu 2012 aikana, mutta jatkokehitystä ei ollr esursoitu. Pilotin yhteydessä myös tiedonkeruun toteuttamistapoja arvioidaan ja alustavaa prototyyppiä mallinnetaan (mikäli lisäresursointi turvataan). Valveri-rekisterissä organisatoriset tiedot kerätään toimintakertomukset ja lupakäytäntöjen päivittämisen yhteydessä. Valverissa on Fujitsun toimittama alusta, johon vuoden 2013 aikana lisätään toiminnallisuuksia, jotka mahdollistavat organisatoristen tietojen päivittämisen asiointialustan kautta. Osana SADe-Sote palveluhakemiston kehittämissuunitelmaa selvitettiin voidaanko Valverin asiointitiliä hyödyntää yhteisenä ylläpitokäyttöliittymänä palveluhakemistolle sekä mahdollisesti myös muille rekistereille. Asiointitili oli tarkoitus ottaa Valvirassa käyttöön 2013 vuoden aikana Yhteistoimintaa hankaloittavia tekijöitä joita jatkoselvitellään on kuitenkin mm. hankintalaki ja kilpailutus, lisenssit, hinta, palvelun soveltuvuus ja laajennettavuus sekä Valviran asema sosiaali- ja terveydenhuollossa valvontaviranomaisena (Vrt. THL tehtävä).