OPAS PSYKOLOGIAN ESSEEVASTAAMISEEN

Transkriptio

1 OPAS PSYKOLOGIAN ESSEEVASTAAMISEEN 2018

2 Millainen on hyvä psykologian esseevastaus? Hyvä vastausteksti vastaa kysyttyyn, taustoittaa teorioin, vetoaa tehtyihin tutkimuksiin, antaa selkeitä esimerkkejä, käyttää täsmällistä psykologiatieteen kieltä ja käsitteitä, käyttää hyvää asiakieltä ja yhdistää eri kurssien asioita. Kirjoittaja osoittaa omaa osaamistaan monipuolisesti ja jaksaa kirjoittaa väitteensä perusteluineen ja pohdintoineen auki. Liian pitkää vastausta ei tule pelätä, vaan esseessä on hyvä osoittaa koko tietämys otsikkoasiassa. Heikossa esseevastauksessa kirjoittaja puolestaan kertoo kaikki asiat, jotka hän muistaa. Asiat on lisäksi esitelty satunnaisessa tai epäjohdonmukaisessa järjestyksessä. Myös luettelomaisuus heikentää vastauksen tyyliä. Heikko esseevastaus saattaa sisältää paljon epäolennaisia asioita, eikä vastausta ole rajattu kysyttyyn asiaan. Myös liian tiivis vastaus voi olla ongelma, jos lukija ei saa tarpeeksi tietoa siitä, onko vastaaja ymmärtänyt asian. Vastaamista voi harjoitella. Hyvää vastaustekniikkaa ei saavuta harjoittelematta asiatekstin kirjoittamista. Harjoitusesseitä kannattaa tehdä esimerkiksi oppikirjoissa olevista tai muista yotehtävistä. Kirjoittamisharjoitukset auttavat myös hahmottamaan oman osaamisen tasoa: on vaikea kirjoittaa moninäkökulmaista vastausta, jos pohjatiedot ovat heikot tai puutteelliset. Psykologian esseevastaukselta odotettavia asioita voi tarkastella seuraavien näkökulmien kautta: 1. Aloitus Aloituskappale on tärkeä ensivaikutelman kannalta. Hyvä aloitus sisältää usein käsitemäärittelyjä tai muun napakan johdatuksen aiheeseen. Aloituskappaleessa voi esitellä aihepiiriä yleisemmin ja johdattaa lukijan varsinaiseen vastaukseen. Aloituksen on hyvä olla ytimekäs, asiallinen ja sisältää psykologisia käsitteitä määritelmineen. Näin lukija voi nähdä, että kirjoittaja tietää, mistä kirjoittaa. Hyvä aloitus käyttää hyväkseen ensivaikutelmaan perustuvaa etua: lukija saattaa muodostaa kuvan koko vastauksesta sen perusteella, miten taitava aloitus on.

3 2. Sisältö Sisältö noudattaa aina tehtävänantoa. Hyvä vastaaja osaa lukea tehtävänannon siten, että ymmärtää myös soveltavissa tehtävissä, että vastaukseksi haetaan yo-kokeessa lukion psykologian kurssien keskeisten sisältöjen monipuolista hallitsemista. Yksittäisessä kurssikokeessa sama pätee kurssin sisältöihin. Hyvä vastausteksti rakentuu psykologiatieteen varaan ja erottuu selvästi arkitiedosta. Tämä tarkoittaa sitä, että vastauksessa ei käsitellä omia elämänkokemuksia tai sitä ei rakenneta pelkästään omien esimerkkien tai mielipiteiden varaan. Sen sijaan hyvässä vastauksessa on psykologisia teorioita, tutkimuksia, hyvin määriteltyjä ja oikein käytettyjä psykologian käsitteitä ja oivaltavasti psykologista tietoa avaavia esimerkkejä ja havainnollistuksia. Hyvä vastaus rakentuu kysytyn ympärille ja kattaa kaikki olennaiset näkökulmat. Siinä ei ole pitkiä rönsyilyjä asian vierestä vaan vastaus rakentuu kysymyksen oivaltavaan käsittelyyn. 3. Kokonaisuuden kypsyys ja tasapainoisuus Hyvä vastausteksti on selkeästi jäsennetty. Hyvän jäsennyksen merkkinä vastauksessa on kappalejako, ja jokainen kappale käsittelee omaa asiaansa. Kappalejaon perustana voi olla jokin yleinen jäsennystapa (esimerkiksi biologiset, sosiaaliset, psyykkiset tekijät tai psykologian suuntauksien näkökulmat) tai tekstin jäsennys kappaleisiin voi rakentua kysytyn mukaan (esimerkiksi suojaavat ja haittaavat tekijät, kahden asian vertailu eri näkökulmista, eri kognitiiviset prosessit, tutkimuksen eri vaiheet). Teksti etenee johdonmukaisessa järjestyksessä, jonka avulla lukijan on helppo seurata päättelyn kulkua ja käytettyä todistusaineistoa. Teksti on kirjoitettu auki: asioita ei ilmaista puutteellisin lausein. Teksti on myös sidosteista eli siinä käytetään sisältöä yhteen sitovia pikkusanoja (esimerkiksi, toisaalta toisaalta, siis, mutta, toiseksi, samoin kuin, toisin kuin, kaiken kaikkiaan). Tämän lisäksi teksti ei saa olla pelkästään mainitsevaa. Kaikki oleelliset käsitteet ja tiedot tulee avata kunnolla. Kirjoittajan tulee selkeästi osoittaa, että hän ymmärtää kirjoittamansa asian. Vastauksen hyvä yleisvaikutelma syntyy siitä, että vastaaja esittää useita näkökulmia ja pohtii väitteidensä puolesta ja niitä vastaan olevia näkökulmia kattavasti. Teksti ei ole itsensä kanssa ristiriidassa. Hyvä vastaus ei kavenna todellisuutta esittämällä liian jyrkkiä ja tutkimukseen perustumattomia yleistyksiä. Argumentointi (perustelut ja niistä seuraavat johtopäätökset) kestää kriittisen tarkastelun. Tieteelliseen ajatteluun kuuluu usein varovaisuus: ei väitetä ehdottomia

4 totuuksia vaan toisinaan väitteitä lievennetään sen kaltaisilla sanoilla kuin "todennäköisesti", "näyttää siltä, että...", "tähänastisen tietämyksen mukaan...", "voidaan perustellusti olettaa, että...". 4. Lopetus Hyvä esseevastaus päättyy kokoavaan loppukappaleeseen. Loppukappale kokoaa käytetyt näkökulmat yhteenvedoksi toistamatta suoraan jo esitettyä. Asiat voi liittää suurempaan kokonaisuuteen tai nostaa esille johtopäätöksiä perusteluineen. Tärkeintä on osoittaa, että on ajatellut asiaa monipuolisesti ja kriittisesti. Hyvä lopetus jättää lukijalle sellaisen vaikutelman, että vastaaja todella hallitsee asiat ja osaa perustella näkemyksensä psykologiatieteelle tyypillisillä tavoilla. 5. Kieli ja ilmaisu Hyvän vastaustekstin kieli on huoliteltua suomen kieltä ja asiatyylistä. Lauseet ovat kokonaisia ja kappaleiden pituudet järkeviä ja luettavia. Psykologisten käsitteiden käyttö on luontevaa ja vakuuttavaa. Tekstissä ei käytetä kuin perusteltuja anglismeja ja kömpelöitä sanaväännöksiä vältetään. Teksti on selkeää ja yksiselitteistä (lukijan ei tarvitse miettiä, mitä kirjoittaja oikeastaan väittää). Tekstissä ei ole toistoa ja kysymyksen aineistoa ei ole toistettu sellaisenaan. Kieli saa olla elävää ja havainnollista, mutta sen ei kannata olla liian nokkelaa tai vitsikästä. Hymiöt ja tekstarilyhenteet eivät kuulu asiatekstiin. Havainnollistavia piirroksia ja kaavioita on lupa käyttää, kunhan asia selitetään myös tekstissä. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY PSYKOLOGIAN ESSEEVASTAUKSESSA Hyvässä psykologian esseevastauksessa on käytetty sujuvasti psykologiatieteen käsitteitä. Käsitteet tulee lähes aina myös määritellä. Alla on joitakin yleisohjeita siihen, missä tilanteissa käsitteet tulisi määritellä ja missä tilanteissa määrittelyn voi jättää pois. Hyvänä nyrkkisääntönä voi kuitenkin pitää seuraavaa: jos on vähänkään epävarma siitä, tuleeko käsite määritellä vai ei, mieluummin kannattaa määritellä kuin jättää määrittely kirjoittamatta.

5 Käsitteet tulee määritellä seuraavissa tilanteissa: Tehtävänannon kannalta olennaiset käsitteet tulee aina määritellä. Esimerkiksi jos esseen otsikko on Miten psyykkinen itsesäätely on yhteydessä oppimiseen, tulee jo heti vastauksen alussa määritellä käsitteet psyykkinen itsesäätely ja oppiminen. Kun vastaus rakentuu selvästi jonkin tietyn käsitteen ympärille. Esimerkiksi jos esseen otsikko on Aikuisiän kiintymystyylien merkitys parisuhteelle, ei voi jättää määrittelemättä käsitettä kiintymystyyli. Määrittelyn voi jättää pois seuraavissa tilanteissa: Jos kyseessä on yleisluontoinen käsite, jonka ymmärtäminen tulee esille vastauksesta. Esimerkiksi jos esseen aihe on Pohdi, miten psykologian tietoja käytetään markkinoinnissa, ei ole tarpeen määritellä käsitettä markkinointi. Jos osaa käyttää oikealla tavalla ja sujuvasti jotakin aiheeseen liittyvää käsitettä, joka ei ole kuitenkaan olennainen osa esseen aihetta. Esimerkiksi jos esseen aiheena on arvioida esitettyä tutkimusta, lauseessa "Kuvatussa tutkimuksessa otosta ei ole satunnaistettu" ei ole tarpeen määritellä käsitettä otos. Jos kyseessä ei ole psykologian alan käsite. Esimerkiksi jos esseen otsikko on Sosiaalisen median merkitys lasten ja nuorten kehitykselle, ei ole tarpeellista määritellä käsitettä sosiaalinen media. Joskus voi kuitenkin olla hyvä rajata yleisluontoistakin käsitettä. Esimerkiksi jos tehtävä on Tavoitteiden merkitys harrastustoiminnassa, voi olla hyvä tuoda esiin, että lukemisessa, keräilyssä, luontoliikunnassa, soittoharrastuksessa ja urheilussa voi olla hyvin erilaisia tavoitteita, mutta tässä vastauksessa on valittu tarkasteluun vain tietyntyyppisiä harrastuksia, jotta aiheen käsittely olisi mielekkäämpää ja syvällisempää. YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN KUVAUS HYVÄSTÄ VASTAUKSESTA Psykologian kokeessa arvioinnin keskeisenä perusteena on vastauksen ankkuroiminen empiiriseen, tutkimuspohjaiseen tietoon ja keskeisiin psykologian teorioihin. Ihmisen kehitystä, tiedonkäsittelyä, psyykkistä hyvinvointia ja persoonallisuutta tutkitaan psykologiassa useasta toisiaan täydentävästä näkökulmasta, kuten biologisesta, kognitiivisesta tai sosiokulttuurisesta. Kokelaan

6 tulisi osata luontevasti hyödyntää eri näkökulmista tuotettua tieteellistä tietoa psyykkisten ilmiöiden ja prosessien erittelyssä. Psykologian kokeessa arvioidaan kokelaiden valmiutta ymmärtää psykologisen tiedon luonnetta ja tiedonmuodostusta, mukaan lukien tutkimusten luotettavuuden ja pätevyyden arvioiminen. Tehtävä voi edellyttää ajankohtaisten psykologian tutkimustulosten arviointia tai tutkimussuunnitelman laatimista. Psykologian tehtäviin liittyy psykologisten ilmiöiden kuvailemista, arvioimista, pohtimista ja selittämistä sekä erilaisten näkökulmien vertailua. Useassa tehtävässä on myös ainerajat ylittäviä mahdollisuuksia. Osa tehtävistä sisältää joko kirjallista aineistoa tai videoaineistoa, joka tulee yhdistää tehtävänannon mukaisesti psykologiseen tietoon. Digitaalisessa kokeessa tehtävät jakautuvat kolmeen osaan: I perustehtävät (esim. määrittele, kuvaile, selitä), II soveltavat tehtävät ja III kehittelytehtävät (esim. pohdi, vertaile, arvioi, suunnittele). Hyvän vastauksen kriteerit poikkeavat toisistaan osissa I, II ja III. Osan I tehtävissä kokelaalta edellytetään pääosin tiedollista osaamista, mutta osien II ja III tehtävät vaativat jo enemmän tiedonkäsittelyä. Psykologisen tiedon soveltamista vaaditaan sekä osassa II että III, mutta osassa III painotetaan erityisesti kehittelyä, jolloin vastaus voi sisältää oivaltavia tarkastelutapoja sekä tiedon ja selitystapojen arviointia. Keskeisenä arvioinnin kohteena on se, kuinka syvällisesti kokelas ymmärtää psykologista tietoa, kuinka hän osaa soveltaa sitä ja missä määrin hän pystyy tarkastelemaan sitä kriittisesti. Pelkkä oppimateriaalin sisältöjen toistaminen ei mahdollista parhaisiin arvosanoihin pääsemistä. Osa tehtävistä edellyttää valmiutta analysoida ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä psykologisen tiedon varassa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti kypsyyden osoittamiseen ja psykologisen tiedon hallintaan. Kokelaan tulisi vastata kysymyksiin tehtävänannon mukaisesti. Esitetyt asiat ja väitteet tulisi perustella vastauksessa selkeästi. Arvioinnissa kiinnitetään lisäksi huomiota siihen, kuinka jäsentynyt ja johdonmukainen kokonaisuus vastaus on. Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä kriteereistä päättää tutkintoaineen sensorikunta. Ohessa on arviointitaulukko, josta ilmenevät 20 ja 30 pisteen vastauksen arviointikriteerit. Taulukon alaosaan on merkitty pistemäärät, joihin hyvän vastauksen piirteet on kirjoitettu. Lähde: Psykologian koe Hyvän vastauksen piirteitä. pdf

7