YHTEISKUNTATUTKIMUKSEN Valintakokeen koodinumero 3 TUTKINTO-OHJELMA Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

Transkriptio

1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA YHTEISKUNTATUTKIMUKSEN Valintakokeen koodinumero 3 TUTKINTO-OHJELMA Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, kirjallisuuskoe Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeeseen. Kiinnitä huomiota käsialan luettavuuteen! 1. Määrittele käsitteet liberaali, universaali ja konservatiivinen hyvinvointivaltio. (6 p) ( ) 1 (4)

2 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, kirjallisuuskoe 2. Mitä ominaispiirteitä kuuluu Michel Foucault n mukaan disiplinoivaan vallankäyttöön? (6 p) 3. Mitä tihkumisteorialla (trickle down) tarkoitetaan? (6 p) ( ) 2 (4) ( )

3 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, kirjallisuuskoe 4. Miten yhteiskunnalliset rakenteet rajoittavat ja mahdollistavat yksilöiden valintoja? (12 p) Kirjoita yllä olevasta aiheesta essee. Essee on rajattu, yhtenäinen ja jäsennelty kirjoitelma, joka koostuu kokonaisista lauseista. Essee ei saa ylittää sille annettua tilaa. Esseen arvioinnissa huomioidaan sisällön ohella vastaajan johdonmukainen pohdinta, vastauksen rakenne ja kielellinen selkeys. Otsikoi esseesi. Käytä mahdollisimman montaa artikkelia ja viittaa niihin selkeästi. (Vastaustila jatkuu seuraavalla sivulla). 3 (4)

4 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, kirjallisuuskoe 4 (4) ( )

5 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA YHTEISKUNTATUTKIMUKSEN Valintakokeen koodinumero 2 TUTKINTO-OHJELMA Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, aineistokoe Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava kirjallisuuskokeeseen. Kiinnitä huomiota käsialan luettavuuteen! 1. Kuviossa 1 on kuvattu mielipidekysymyksestä muodostetun muuttujan jakauma. Mitä virheellistä siinä on? (1 p) 2. Kuinka monta prosenttia enemmän kuvion 1 esittämissä vastaajissa on niitä, jotka ovat vastanneet Samaa mieltä, kuin niitä, jotka ovat vastanneet Täysin samaa mieltä? (2 p) 3. Kuinka monta prosenttiyksikköä vähemmän kuvion 1 kuvaamissa vastaajissa on niitä, jotka ovat vastanneet Eri mieltä kuin niitä, jotka ovat vastanneet Täysin eri mieltä? (2 p)

6 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA 4. Naisten ja miesten palkkaeroa perustellaan toisinaan sillä, että naiset hakeutuvat julkisen sektorin matalapalkkaisiin työtehtäviin useammin kuin miehet. Pitääkö väite paikkansa? Ota kantaa kyseiseen väitteeseen taulukon 1 avulla. (3 p) 5. Kuvaile taulukon 1 avulla kuntatyönantajan palveluksessa työskentelevien miesten ansiokehitystä verrattuna kaikkien kuntatyönantajan palveluksessa työskentelevien työntekijöiden ansiokehitykseen. (2 p)

7 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA 6. Miten valta rakentuu yksilöiden ruumiillisuuden ja tunteiden varaan aineistossa? Käytä hyväksesi valintakoeartikkeleita ja viittaa niihin selkeästi. (10 p)

8 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA

9 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA 7. Miten luokka ja eriarvoisuus ilmenevät aineistossa? Suhteuta havaintosi valintakoeartikkeleihin ja viittaa niihin selkeästi. (10 p)

10 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA

11 Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, kirjallisuuskoe Mallivastaukset Vastauksista 1 3 on saanut täydet pisteet, kun on maininnut vaadittavat asiat tai näkemykset artikkeleihin perustuen ja lyhyesti kuvaillut näiden tekijöiden sisällön ja merkityksen. Erityisen korkeiden pisteiden edellytyksenä on pidetty johdonmukaisen ja selkeästi jäsennellyn vastauksen kirjoittamista. Pelkkä luettelointi ei ole riittänyt täysiin pisteisiin. Keskeisiä aineksia pääsykoevastaukseen tarjosivat seuraavat teemat: 1. Määrittele käsitteet liberaali, universaali ja konservatiivinen hyvinvointivaltio. (6 p) Esping-Andersenin luokittelun mukaan hyvinvointivaltiot jakautuvat kolmeen päätyyppiin. Liberaalissa mallissa (mm. Yhdysvallat ja Britannia) valtion takaaman turvan aste on matalin ja hyvinvointiriskejä minimoivat ratkaisut ovat pääosin yksilöllisiä ja markkinapohjaisia. Toisessa ääripäässä on universaali tai pohjoismainen sosiaalidemokraattinen malli (mm. Ruotsi ja Tanska). Siinä valtiolla on paljon kaikkia kansalaisia koskevia tehtäviä, joilla pyritään korjaamaan ja ehkäisemään markkinoiden aiheuttamia hyvinvointiriskejä. Väliin jäävä konservatiivinen malli (mm. Saksa ja Ranska) korostaa perheiden ja ammattiryhmien merkitystä hyvinvointitehtävien hoitamisessa ennemmin kuin valtion tuottamia palveluita. Malli suosii mieselättäjyyttä, ja turvajärjestelmät on yleensä sidottu työhön osallistumiseen. Heiskala, s Mitä ominaispiirteitä kuuluu Michel Foucault n mukaan disiplinoivaan vallankäyttöön? (6 p) Disiplinoiminen on valvontaa, jota harjoitetaan ihmisiin sääntöjärjestelmien avulla juurruttamalla säännöt ihmisiin vähitellen. Kurinpidollista valtaa harjoitetaan rajaamalla tilaa ja toiminnan tapoja valvomalla aikatauluja ja rajaamalla ruumiille soveliaita toimia. Disiplinoivan vallan käyttäjät pyrkivät suostuttelemaan nykyiset länsimaiset subjektit itse alistumaan vallan alle niin, ettei heitä tarvitse erikseen siihen alistaa. Valta ei Foucault n mukaan toimi niinkään rajoittamalla yksilöiden vapautta kuin nojaamalla siihen, että ihmiset ovat vapaita itse hallitsemaan itseään. Vapaaehtoiselta näyttävän toiminnan juuret ovat instituutioissa, jotka vaikuttavat siihen, millainen toiminta milloinkin on soveliasta. Lehtonen, s Mitä tihkumisteorialla (trickle down) tarkoitetaan? (6 p) Tihkumisteorialla tarkoitetaan päätelmää, jonka mukaan rahalla ja elinvoimalla ei pelata nollasummapeliä. Tuloerojen kasvulla ei ole kielteisiä vaikutuksia, jos rikkaiden pöydiltä tippuu muruja köyhillekin eli kaikkien tulot kasvavat absoluuttisesti. Tihkumisteorian mukaan rikkaat ja rikastuvat työllistävät muita ja parantavat kaikkien asemaa. Hyvinvointi siis tihkuu tulonsaajapyramidin ylimmiltä tasoilta alimmille tasoille. Hiilamo kyseenalaistaa tämän näkemyksen artikkelissaan, koska tuloerot vaikuttavat mm. sosiaaliseen asemaan ja terveyteen. Hiilamo, s

12 Esseevastaus / ohje 4. Miten yhteiskunnalliset rakenteet rajoittavat ja mahdollistavat yksilöiden valintoja? (12 p) Kirjoita yllä olevasta aiheesta essee. Essee on rajattu, yhtenäinen ja jäsennelty kirjoitelma, joka koostuu kokonaisista lauseista. Essee ei saa ylittää sille annettua tilaa. Esseen arvioinnissa huomioidaan sisällön ohella vastaajan johdonmukainen pohdinta, vastauksen rakenne ja kielellinen selkeys. Otsikoi esseesi. Käytä mahdollisimman montaa artikkelia ja viittaa niihin selkeästi. Vastausten arviointikriteerit pistettä Vastaus on otsikoitu siten, että otsikko on teoreettisesti ideoitu ja rajattu, ja rajaus jäsentää myös koko vastausta. Vastaus on kirjoitettu tieteellisellä tyylillä ja hyvällä suomen kielellä. Siinä viitataan mahdollisimman moneen pääsykoeartikkeliin mutta siinä suhteessa, kun otsikon mukaan on järkevää. Viittaustyyli voi vaihdella (mainitaan artikkelin aihe, kirjoittaja, nimi, numero tms.). Artikkelien käsittely vastauksessa on perusteellista, täsmällistä ja käsitteellistä, mikä ilmenee mm. siten, että essee on temaattinen kokonaisuus. Teoreettisesta jäsennyksestä ja kriittisyydestä palkitaan pistettä Myös nämä vastaukset on pääosin kirjoitettu tieteellisellä tyylillä ja ne ovat informatiivisia. Otsikko ei kuitenkaan täysin vastaa vastauksen sisältöä tai vastaus on otsikoitu löysästi tai mekaanisesti siten, että otsikko on otettu tehtävän ohjeesta: esimerkiksi Yhteiskunnallisten rakenteiden luomat rajoitukset ja mahdollisuudet tai Yksilöiden valintojen rajoitukset. Jos otsikko on puolestaan lennokas, muttei vastaa sisältöä, vastaus ei yllä täysiin pisteisiin. Vastauksessa on viitattu useampaan artikkeliin, mutta niiden käsittelytapa ei ole täysin jäsentynyt, vaan mekaanisesti referoiva, epätäsmällinen tai luettelonomainen. Jos otsikko puuttuu, voi saada vain 9 pistettä. Poikkeustapauksessa, vaikka otsikko puuttuu, vastauksen jäsentyneisyys ja informatiivisuus voi nostaa pistemäärää. 7-8 pistettä Otsikoinnista huolimatta vastaus voi olla referoiva, luetteloiva, niukka, hajanainen ja/tai luonnosmainen, tai siinä mainitaan lyhyesti vain pari kolme artikkelia. Tähän pisteluokkaan voi kuulua myös vastaus, joka on muuten jäsentynyt ja asiapitoinen, mutta selvät viittaukset artikkeleihin puuttuvat kokonaan. Vastaus voi sisältää myös epätäsmällisyyksiä tai väärinymmärryksiä käsitteiden suhteen tai se muistuttaa käytännön ohjelmajulistusta esimerkiksi SOTE:sta. Kielellisessä ilmaisussa voi olla puutteita. (Vastaavia puutteita voi olla myös edellisessä pisteluokassa, mutta ne eivät ole hallitsevia). Tämän pisteluokan vastaus sisältää kuitenkin artikkeleissa esiin tullutta asiaa. 5-6 pistettä Vastaus on melko heikko tietomäärän suhteen tai hyvin niukka ja luonnosmainen. 5-6 pisteen vastauksessa teksti ei ole tieteellisen tyylin mukaista, vaan siinä on yleistietoihin ja omiin mielipiteisiin perustuvaa pohdintaa, eikä teksti selvästi perustu artikkeleihin. Vastaus voi sisältää myös väärinymmärryksiä käsitteiden suhteen. Esitystapa ei ole tieteellisen kirjoittamisen mukainen. 3-4 pistettä

13 Vastaukset tässä pisteluokassa saattavat koostua omista mielipiteistä ja yleistiedoista, eikä niillä ole selkeästi ilmaistua suhdetta pääsykoeartikkeleihin. 1-2 pistettä Vastauksessa on vain muutama ajatus liittyen yksilön valintojen rajoituksiin tai mahdollisuuksiin.

14 Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, aineistokoe 1) Kuviossa 1 on kuvattu mielipidekysymyksestä muodostetun muuttujan jakauma. Mitä virheellistä siinä on? (1 p) Jakauman vastausvaihtoehtojen prosentit summautuvat yli 100 prosenttiin. 2) Kuinka monta prosenttia enemmän kuvion 1 vastaajissa on niitä, jotka ovat vastanneet Samaa mieltä, kuin niitä, jotka ovat vastanneet Täysin samaa mieltä? (2 p) 100 prosenttia 3) Kuinka monta prosenttiyksikköä vähemmän kuvion 1 vastaajissa on niitä, jotka ovat vastanneet Eri mieltä, kuin niitä, jotka ovat vastanneet Täysin eri mieltä? (2 p) 10 prosenttiyksikköä 4) Naisten ja miesten palkkaeroa perustellaan toisinaan sillä, että naisten hakeutuvat julkisen sektorin matalapalkkaisiin työtehtäviin useammin kuin miehet. Ota kantaa kyseiseen perusteluun taulukon 1 avulla. (3 p) - kaikilla työnantajasektoreilla miesten keskiansiot ovat korkeammat kuin naisten - valtiotyönantajalla sekä naisten että miesten keskiansiot ovat korkeammat kuin yksityisellä sektorilla - taulukon perusteella matalin keskiansio on kuntatyönantajalla, jolla sekä naisten että miesten keskiansiot jäävät suhteellisen alhaisiksi. Näin ollen ei voi väittää, että julkisella sektorilla kokonaisuudessaan on matalat keskiansiot. Sen sijaan naisten hakeutuminen kuntatyönantajan palvelukseen voisi selittää naisten ja miesten välistä palkkaeroa. - taulukon perusteella ei kuitenkaan voi sanoa mitään siitä, millaisissa työtehtävissä naiset ja miehet työskentelevät eri työnantajasektoreilla, eikä nais- ja miestyöntekijöiden määristä 5) Kuvaile taulukon 1 avulla kuntatyönantajan palveluksessa työskentelevien miesten ansiokehitystä verrattuna kaikkien kuntatyönantajan palveluksessa työskentelevien henkilöiden ansiokehitykseen. (2 p) - kuntasektorilla miesten keskiansio on koko seuratun ajan euroa kaikkien kuntasektorin työntekijöiden yhteenlaskettua keskiansiota korkeampi. - miesten keskiansio on noussut verrattuna kaikkien työntekijöiden keskiansioon lähes joka vuosi, mutta ei 2014 ja Kaikkien työntekijöiden keskiansio ei ole saavuttanut edes vuonna 2016 miesten keskiansion lähtötasoa eli vuoden 2010 tasoa

15 - Arviointikriteerit aineistokokeen esseekysymyksille 6 ja 7 Esseevastausten arvioinnissa kiinnitettiin huomiota seuraaviin vastauksen osa-alueisiin: sisältö, jäsennys, esitystapa ja kieliasu. Keskeistä on, että vastaus on pysynyt aiheessa, eikä ole polveillut aiheesta sivuun. Hyvässä vastauksessa on osattu rajata aiheen kannalta olennainen sisältö valintakoeartikkeleista ja se on osattu kytkeä aineiston analyysiin. Pelkkä oikean asian maininta tai listaaminen valintakoeartikkeleista ei ole riittänyt korkeisiin pisteisiin, jos esseessä ei osoiteta asian yhteyttä aineistoon. Pelkällä aineiston analyysillä ilman viittauksia valintakoeartikkeleihin ei myöskään ole saavuttanut korkeita pisteitä. Täysi pistemäärä on edellyttänyt, että vastaus on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä ja valintakoeartikkeleihin on viitattu selkeästi. Omiin mielipiteisiin tai niin sanottuun yleistietoon perustuvat vastaukset eivät ole saaneet korkeita pistemääriä. Korkein pistemäärä on edellyttänyt, että vastaaja on ymmärtänyt myös valintakoeartikkeleiden kriittisen näkökulman, eikä ole vain mekaanisesti referoinut aineistoa ja artikkeleita. Hyvässä vastauksessa on hyödynnetty mieluiten useampaa aineistoa ja viitattu useampaan valintakoeartikkeliin. Poikkeuksellisen syvällisellä ja jäsentyneellä analyysillä on voinut saada korkeat pisteet, vaikka ei olisi maininnut kaikkia keskeisiä näkökulmia. Esseet ovat teksteinä kokonaisuuksia, jolloin sisältöä, kieliasua ja esitystapaa ei voi täysin erottaa toisistaan. Huonosti kirjoitettu ja jäsennetty usein osoittaa, että vastaaja ei ole ymmärtänyt lukemaansa. Hyvä vastaus on johdonmukainen ja määrittelee aiheen kannalta keskeiset käsitteensä tarkasti.