Kangasalan kaupungin Talousarvio 2018 ja Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Liite Val 20 Kangasalan kaupungin Talousarvio 2018 ja Taloussuunnitelma Kh Val

2 Sisällys 1 Kunnanjohtajan katsaus Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous syksyllä Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna Kangasalan kaupungin talous Talouden ja toiminnan seuranta Kaupungin sijoitusvarallisuuden taso Talousarvion sitovuustaso Tilivelvollisuus Toimintatuotot ja toimintakulut palvelukeskuksittain Strateginen johto Kangasalan kaupunkikonserni Kaupunkikonsernille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Tuloslaskelma Investoinnit palvelukeskuksittain Rahoituslaskelma LIITTEET Konserniyhtiöille ja yhteistoimintatahoille myönnettävät avustukset vuonna Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet v Henkilöstömuutokset Tietoja konserniyhtiöistä Investointien hankeluettelo vuosille Kangasalan Vesi -liikelaitos Kangasalan Vesi liikelaitoksen investoinnit Kangasalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma Kangasalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 2018 ja taloussuunnitelma Kangasalan Vesi -liikelaitoksen rahoituslaskelma

3 1 Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2016 ylijäämäinen tilinpäätös lisäsi vuoden 2018 raamivalmistelun yhteydessä mahdollisuuksia tehdä lisäpanostuksia kriittisiin kohtiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin niin palvelujen kuin elinkeinojenkin edistämisen osalta, totesin tilinpäätösinfossa kesäkuussa Edellisen valtuuston vastuulliset päätökset saivat aikaan muutoksen, joka mahdollistaa tänään uudet avaukset ja palveluihin satsaamisen. Talouden tasapainon saavuttanut Kangasalan kunta on valmistellut vuosien talousarviota siten hyvin erilaisista lähtökohdista kuin edeltävinä vuosina, joissa painottui kunnan talouden voimakas tasapainottaminen lukuisten eri toimenpiteiden avulla. Kuntastrategian mukainen vaatimus tasapainoisesta taloudesta on saavutettu. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen tulos on 0,8 miljoonaa euroa plussalla ja suunnitelmakausien tulokset ovat nekin positiiviset. Vuoden taloussuunnitelma on nopeasti kasvavan kaupungin ja terveen kuntatalouden talousarvio. Strategisen johdon työssä painotamme uuden kuntastrategian toteuttamisen johtamista ja sen toimeenpanoa. Vielä tällä kertaa talousarvion osana on vanha strategia, mutta jo vuoden 2019 talousarvion valmistelun lähtökohtana on uuden valtuuston tekemä ja hyväksymä strategia. Kaupunginhallitus johtaa mm. strategisen yleiskaavan toimeenpanoa ja osallistuu aktiivisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien väliseen yhteistyöhön. Talousarvio sisältää lisäyksiä erityisesti kasvatukseen ja opetukseen, työllisyyteen ja investointeihin, unohtamatta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ennen näköpiirissä siintävää maakuntauudistusta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan esimerkiksi sähköiseen asiointiin sekä vahvistetaan asiakkaiden kotiin ja lähiympäristöön tarjottavia palveluja. Myös asiakasraatia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Sivistyskeskuksessa varhaiskasvatuksen painopisteinä ovat uuden varhaiskasvatussuunnitelman linjaamien toimintakulttuurimuutosten käyttöön ottaminen. Myös digitaalisia välineitä hyödynnetään esiopetusryhmien toiminnassa. Opetuspalveluissa painopistealueena on uusien opetussuunnitelmien mukaisen toiminnan kehittäminen kouluilla. Talousarvioesitys sisältää mm. uuden koulupsykologin palvelussuhteen, 3 luokanopettajan virkaa ja 2 erityisopettajaa. Lisäksi sivistyskeskus varautuu maakuntauudistukseen mm. siten, että sivistyskeskuksen johtajan nimikkeeksi vaihdetaan hyvinvointijohtaja. Myös opetuksen palvelualue saa oman esimiehen, opetuspäällikön. Teknisessä keskuksessa vakautetaan kuntataloutta yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja aktiivista maapolitiikkaa harjoittamalla. Asumisen monimuotoisuutta lisätään, ja maankäyttöä tehostetaan erityisesti palveluiden ja joukkoliikenteen lähellä. Uutena mielenkiintoisena avauksena lanseeraamme tontinjakopalvelun, jolla pyrimme pienasuntojen lisäämiseen taajamissa. Luottamushenkilöiden kanssa yhdessä valmisteltu talousarvion valmisteluprosessi toimi jälleen kerran erinomaisesti. Kaikki lautakunnat työskentelivät aktiivisesti ja valmistelivat talousarvioehdotuksensa kunnanhallituksen antaman raamin puitteissa, sitoutuen yhteiseen työskentelyyn ja valtuuston asettaman tasapainoisen talouden tavoitteen saavuttamiseen. Vuoden 2018 toiminnassa painottuu konserninäkökulman huomioiminen, kaupunki ja sen omistamien yhtiöiden yhteistyön tiivistäminen ja tulevaan maakuntauudistukseen vaikuttaminen ja siihen valmistautuminen. 2

4 Kasvava Kangasala rakentaa ja investoi jatkuvasti, maltilla ja harkiten. Investointien määrä perustuu kaupungin kokonaistalouden kestävyyteen, kykyyn rahoittaa investoinneista aiheutuvat poistot sekä kyvystä kattaa investoinneista seuraavat käyttötalousmenot. Kyseessä on talouden johtamisen näkökulmasta kokonaisuus, jossa kaikkien eri osa-alueiden tulee olla keskenään tasapainossa. Keskeisimmät investoinnit vuonna 2018 ovat uuden Vatialan koulun rakentaminen, Lamminrahkan pääkatu ja eritasoliittymä sekä infran ja kiinteistöjen peruskorjaus. Saarenmaan uusi elinkeinoalue etenee. Maanhankinta on onnistunut hyvin ja alueen kaavoitusta valmistellaan suunnitellusti. Osallistumme työllisyyden hoidon seudulliseen hankkeeseen ja tiivistämme yhteistyötämme toisen asteen ammatillisen opetuksen kanssa ja valmistaudumme uuden ammattioppilaitoksen valmistumiseen. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja muutosvalmiuksiin panostetaan tuleva maakuntauudistus huomioiden toteuttaen uudistuva Kangasala opintokokonaisuutta. Vuonna 2018 ryhdymme toteuttamaan uutta kuntastrategiaa. Sen painotukset esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, asiakaskokemuksen parantamisesta ja kasvatuksen sekä opetuksen kehittämisestä ohjaavat eri palvelukeskusten toimintaa. Itsenäisen kaupungin keskeisin tunnusmerkki on terve ja tasapainoinen talous. Vuoden 2018 ja suunnitelmavuosien talousarvioehdotus on tasapainossa. Kaupungin velkaantumiskehitys on käytännössä pysäytetty eikä tuloveroprosenttia ole tarvetta esittää korotettavaksi. Kangasalan kehitys on valtakunnan kärkeä. Se näkyy mm. niin, että väkiluvun prosentuaalinen kasvu suhteessa asukaslukuun vuonna 2016 oli Suomen kolmanneksi ripeintä. Uudet asukkaat tuovat kuntaan uusia ideoita, elinvoimaa ja myös taloudellisia voimavaroja. Kiitän lämpimästi kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä tasapainoisen talousarvion erinomaisesta valmistelusta kaikissa sen eri vaiheissa. Rakennetaan yhdessä Kangasalasta entistäkin vetovoimaisempi, houkuttelevampi ja viihtyisämpi meille kaikille. Oskari Auvinen kunnanjohtaja 3

5 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian Kangasalan onnistumissuunnitelma kunta-strategia 2020 kuvaa keskeiset tavoitteet ja keinot, jotka vievät kunnan kasvun ja kehityksen kohti uutta vuosikymmentä. Strategia valmistui laajan valmistelun tuloksena luottamushenkilöiden, henkilöstön ja yleisöpalautteen perusteella. Visio ja strategiset tavoitteet päivitettiin. Tavoitteista on muodostettu painopisteitä, joissa meidän on onnistuttava. Palvelukeskukset muodostavat tavoitteensa strategisista tavoitteista ja painopisteistä. Kuntastrategia päivitetään vuosittain osana talousarviovalmistelua. Näin kuntastrategian tavoitteet etenevät edelleen talousarvioon ja sitä kautta osaksi palvelukeskusten operatiivista toimintaa. Kuntastrategiaa täydennetään sen keskeisiä tavoitteita tarkemmin avaavan ohjelmajohtamisen avulla. Valtuusto hyväksyi esimerkiksi kesäkuussa 2014 elinkeino-ohjelman, jossa esitetään kohdennettuja tavoitteita yritysten toimintaympäristön parantamiseksi. Yhteiskunnan ja toimintaympäristön nopea muutos edellyttää strategian vuosittaista tarkastelua. Keskeisiä toimintaa ohjaavia uusia asiakokonaisuuksia ovat elinvoiman vahvistamiseksi opiskelijaja nuorison hyvinvointiin liittyvät teemat, MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -sopimuksen kokonaisuus sekä maakuntauudistuksen esiin tuomat mahdollisuudet ja muutostarpeet kuntaorganisaation toiminnassa. Kangasalla kunnanjohtaja Oskari Auvinen 2. Kangasalan kunnan visio/näkymä 2020 Kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala kesäpäivän kulttuurikunta - turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. Kangasalla oksalla ylimmällä! Kangasala kasvaa vetovoimaisena osana Tampereen kaupunkiseutua. Kangasala on imagoltaan vahva kesäpäivän kulttuurikunta ja aktiivinen osa kaupunkiseudun kokonaisuutta. Luonto harjumaisemineen on Kangasalan vahvuus. Kulttuurielämä ilmenee monipuolisesti eri muodoissaan. Turvallisuus on Kangasalla niin fyysistä kuin sosiaalista. Kangasala tarjoaa työtä ja harrastusmahdollisuuksia, aktiivista elämää. Maankäytön suunnittelulla, rakentamisen ohjauksella ja ympäristöarvojen huomioimisella luodaan kuntalaisille laadukas ja viihtyisä ympäristö, jossa ihmiset, toiminta, rakennukset ja luonto kohtaavat sopusoinnussa toisensa. Oksalla ylimmällä: Kangasala tuntee historiansa ja sillä on näköala tulevaisuuteen! 4

6 3. Toiminta-ajatus Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 4. Strategian toteuttamisen näkökulmat ja tavoitteet valtuustokaudelle Strategisia tavoitteita konkretisoidaan vuosittain valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja lautakuntien käyttösuunnitelmissa yksilöidyiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. Toimintaa ohjaavat yhteiset arvot, jotka ovat toiminnan perustana. OIKEUDENMUKAISUUS YHTEISÖLLISYYS TEHOKKUUS JA TUOTTAVUUS VISIO / NÄKYMÄ 2020 kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala Kesäpäivän kulttuurikunta Turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. KANGASALLA -OKSALLA YLIMMÄLLÄ! AVOIMUUS REHELLISYYS ASIAKKUUS JA VAIKUTTAVUUS 1. Hyvinvoiva asukas / kuntalainen 2. Palvelutarjonnan riittävyys ja laatu 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja työllisyyden hoito RESURSSIT 4. Tasapainoinen talous 5. Maapolitiikassa onnistuminen 6. Tehokkaan konsernirakenteen kehittäminen PROSESSITJA RAKENTEET 7. Sähköisten palveluiden ja kustannustietoisuuden kehittäminen 8. Verkostoituminen ja edunvalvonta UUSIUTUMINEN JA TYÖHYVINVOINTI 9. Palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 10. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö TO IM EN PIDE- ja YHTEISTYÖOHJELM A T MAAPOLIITTINEN OHJELMA VIHERALUE- OHJELMA OMISTAJA- STRATEGIA KANGASALAN KYMPPI ELINKEINOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA KULTTUURI-, VAPAA-AIKA-, LIIKUNTA- JA NUORISO- POLIITTINEN OHJELMA HENKILÖSTÖ JA TYÖHYVINVOINTI- OHJELMA 5. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet suuntaavat toimintaa kohti visiota. Ne kertovat, mitä tehdään, jotta vision saavuttaminen olisi mahdollista. 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Palvelutuotannon painopiste on ennaltaehkäisyssä, asiakas- / asukaslähtöisyydessä ja omatoimisuudessa sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. 5

7 Kunnan peruspalveluissa huomioidaan väestöennusteet ja -rakenne ja niiden muutoksiin varaudutaan. Kunnan palvelutuotannon prosesseja arvioidaan asiakaslähtöisesti. Otetaan huomioon palvelutarpeiden erilaisuus ja valinnanvapauden lisääntyminen. Tuetaan perheiden hyvinvointia ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla edistetään erityisesti nuorten elämänhallintaa. Perusopetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin edistäen lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille turvataan kasvu- ja oppimismahdollisuudet antamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta toimivissa tiloissa. Vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja käytetään kunnan oman palvelutuotannon rinnalla, kun se on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti perusteltua. Palvelurakenteita ja palveluvalikoimaa kehitetään tavoitteena vaikuttavuus ja tuottavuus sekä palvelutarpeen oikea kohdentuminen ja oikea-aikaisuus. Hyvän elämän eväisiin kuuluvat Kangasalla yhteisöllisyys ja harrastusmahdollisuudet: liikunta ja muu vapaa-ajan toiminta vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia. Yhteisöt luovat runsaasti vapaa-ajan toimintaa ylläpitäen vireitä asuinalueita ja kyläkeskuksia. Yhdistysten ja seurojen tekemää yhteiskunnallista työtä pyritään kannustamaan, jotta perinteinen talkoohenki tukee kunnan myönteistä kehitystä. Samalla edistetään paikalliskulttuuria eri muodoissaan sekä toimitaan osaltaan vastavoimana yhteiskunnan jatkuvasti tarkentuvan sääntelyn lisääntymiselle. 2. Kangasala on kasvava, kehittyvä ja vetovoimainen osa Tampereen kaupunkiseutua. Monipuolisen elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle turvataan hyvät edellytykset. Keskusta on elinvoimainen ja palveluiltaan monipuolinen. Kangasala on Pirkanmaan itäisen alueen kasvava kunta, joka tekee tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikkien lähialueen kuntien kanssa. Kangasalan erinomainen maine on kunnan menestykselle tärkeä. Se tukee kunnan vetovoimaisuutta asukkaiden, matkailijoiden, opiskelijoiden kuin yritystenkin piirissä. Kunnan maapolitiikkaa ja kaavoitusta ohjataan tavoitteellisesti kaupunkiseudun rakennemallin suuntaan. Uudiskaavoituksessa kunta kaavoittaa pääasiassa omistuksessaan olevaa maata. Maata hankitaan tulevaisuuden kannalta keskeisiltä alueilta, tavoitteena vähintään vuosikymmenen tonttivaranto. Kangasala kehittää yhdyskuntarakennetta hallitusti taloudellisemmaksi ja toimivammaksi osana Tampereen kaupunkiseutua. Alueiden rakentaminen ja täydennyskaavoitus tukevat olemassa olevien taajamien seuranta-alueiden kehittymistä. Maaseutualueilla asutusta ohjataan kyläkeskuksiin ja pääliikenneväylien läheisyyteen. Toimintojen suunnittelussa pyritään turvaamaan sekä läheisyys että saavutettavuus. Liikkumisen sujuvuudesta huolehditaan. Keskusta on tehokkaan ja korkeatasoisen rakentamisen aluetta. Ydinkeskustassa tapahtuvalla rakentamisella luodaan harkitusti selkeälinjaista kunnan keskustaa. Keskustan edustavuuteen ja vetovoimaisuuteen panostetaan. Kuntalaisille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita. Asumiselle on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja. Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja viihtymistä. Luonnonympäristö, maisemat ja virkistysmahdollisuudet ovat asukkaiden ja vierailijoiden kannalta Kangasalan suuri vahvuus. Kangasala on vapaa-ajan asutuksen kärkikuntia Suomessa. Loma-asukkaat vahvistavat yritysten palveluiden kysyntää ja kulttuurielämää. Loma-asukkaiden viihtyvyydestä huolehditaan heille suunnattuja palveluita kehittämällä ja kohdennettua markkinointiviestintää lisäämällä. 6

8 Yritysten kasvulle, kehittymiselle ja kuntaan sijoittumiselle luodaan menestymisen mahdollisuudet siten, että toimivien ja uusien yritysten tarpeet ja työpaikat nähdään kriittisinä menetystekijöinä. Yritysmyönteinen päätöksenteko on nopeaa ja joustavaa. Kangasalan lukio ja kunnan alueella toimivan ammattioppilaitos ovat vetovoimaisia, omaleimaisia ja monipuolisia. Ne vastaavat erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä lisätään. 3. Palvelujen tarpeen kasvaessa kuntatalouden hallitseminen nähdään sekä haasteena että mahdollisuutena. Taloudenhoidon tavoite on kehittää ja tukea kuntalaisten hyvinvointia. Talouden hallinta ja tasapaino edellyttävät koko kuntakonsernista saatavaa ajantasaista taloustietoa ja aktiivista reagointia saatuun informaatioon. Toimintakulujen kasvun tulee olla hallittua ja investoinnit ajoitetaan ja mitoitetaan oikein. Palveluverkkoa kehitetään toiminnallisesti tehokkaammaksi. Kuntastrategia, maankäytön, kaavoituksen, palveluverkon kehittämisohjelma ja investointiohjelma yhdistyvät Kangasalan 10-ohjelmassa. Palvelutoiminta on tehokasta ja tuottavaa. Uusien tuotantomenetelmien, digitalisaation ja innovaatioiden käyttöönottoa tuetaan pitkän aikavälin taloudellisuuden takaamiseksi. Pyritään kustannustehokkaisiin ja ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin. Parannetaan valmiutta muutosten ennakointiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Kunnan tulonhankintaa vakautetaan maan myynnillä ja rakennuskantaa monipuolistamalla. Taksaja maksupolitiikkaa tarkastellaan vuosittain tulorahoituksen osana. Hallitaan korjausvelkaa turhien investointien ja korjaustoimenpiteiden välttämiseksi. Nykyisten kiinteistöjen käyttöä tehostetaan. Valtuuston päättämä omistajapolitiikka tukee perustehtävässä onnistumista siten, että kunnan koko konsernirakenteen erilaiselle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. 4. Kangasalan kunta on uudistumiseen kannustava ja henkilöstöstään huolehtiva ja kuunteleva työnantaja. Työnantajapolitiikan tavoitteena on motivoitunut, uudistusmyönteinen, hyvinvoiva, oppiva ja tehokas henkilökunta. Henkilöstö on kunnan tärkein voimavara kunnan palvelutuotannossa. Kunnan imago työnantajana on tärkeä menestystekijä kilpailtaessa osaavista henkilöistä. Rekrytoinneissa korostetaan osaamista, kehityshakuisuutta ja palvelumyönteisyyttä. Kuntastrategiaan sitoutumista parannetaan. Palvelumyönteisyyttä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin lisätään. Yhteistoiminta on osallistavaa ja vuorovaikutteista. Henkilöstöä kannustetaan uudistumaan ja kehittämään osaamistaan. Työhyvinvointiin, palkkausjärjestelmien kehittämiseen sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan.. 7

9 3 Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat 3.1 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttö-talous-, tuloslaskelma-, investointi ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 3.2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous on palaamassa kasvu-uralle. Talousluvut ovat vahvistuneet, ja ennakoivat indikaattorit tukevat näkemystä kasvun jatkumisesta. Kasvu on kuitenkin pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, ja nettovienti on jäämässä heikoksi. Bkt:n kasvu jatkuu seuraavina vuosina, vaikka hivenen hidastuen. Tilastokeskuksen ennakollisen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 % edellisestä neljänneksestä, mikä oli selvästi odotettua enemmän. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,4 % vuonna Vuoden 2018 kasvuksi muodostuu 1,6 % ja vuoden 2019 kasvuksi 1,5 %. Talouskasvun nopeutuessa se on myös laaja-alaisempaa. Talouden aktiviteetti ei ole enää pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, vaan myös vienti kasvaa selvästi. Teollisuuden kääntyminen reippaaseen kasvuun tukee myös tuottavuuden nopeaa kohentumista. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä asuntoinvestoinneista ja rakentamisesta teollisuuden ja yritysten koneisiin ja laitteisiin sekä tutkimus- ja kehittämisinvestointeihin. Kasvun perusta vankentuu, kun myös viennin kasvu kiihtyy lähes viiteen prosenttiin. Ulkomaan kaupan vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun kääntyy positiiviseksi vuonna Suomen julkinen talous painui viime vuosikymmenen lopulla syvästi alijäämäiseksi. Vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa viime vuosina, alijäämä on pienentynyt sopeutustoimien vuoksi. Suotuisa suhdannetilanne kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa, mutta ennustettu talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Julkisen talouden sektoreista valtio ja paikallishallinto ovat alijäämäisiä, ja työeläkesektori sekä muut sosiaaliturvarahastot lievästi ylijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon pysyy korkealla tasolla. Valtion velka oli viime vuoden lopussa 102 mrd. euroa, josta se kohoaa tämän vuoden loppuun mennessä n. 108 mrd. euroon. Velka jatkaa kasvuaan lähivuosina, joskin kasvuvauhti hidastuu. Velan lisäksi valtiolla on takausvastuita, joiden määrä on kohonnut jo 46 mrd. euroon. 8

10 3.2.2 Kuntatalous syksyllä 2017 Kuntataloutta on leimannut viime vuodet kireys, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa talouden heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu muun muassa työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja. Kuntatalouden tila keväällä 2017 oli pääosin hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin 3,1 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista lähes 120 prosenttia. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 yli 500 milj. euroa, mutta kuntayhtymien vuosikate heikkeni noin 50 milj. euroa. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti päätyen noin 842 milj. euroon. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna Lainakanta nousi noin 16,0 mrd. euroon eli euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Kuntien yhteenlasketut toimintakulut olivat vuonna 2016 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan 36,7 mrd. euroa. Kasvua toimintakuluissa oli 0,5 % edeltävän vuoden tilinpäätöstietoihin verrattuna. Toimintatuotot olivat 7,7 mrd. euroa, mikä tarkoitti 1,5 % kasvua edellisvuoden tasosta. Yhteenlaskettu toimintakate oli ennakkotietojen mukaan -28,6 mrd. euroa. Se heikkeni edellisestä vuodesta 142 milj. euroa eli 0,5 %. Toimintakatteen vähäiseen heikkenemiseen vaikutti toimintakulujen maltillinen kasvu sekä toimintatuottojen lisääntyminen. Toimintakulut kasvoivat 188 milj. euroa eli 0,5 %. Toimintakulujen vähäinen kasvu johtui erityisesti henkilöstökulujen pienenemisestä 202 milj. eurolla. Henkilöstökulut vähenivät kaikkiaan 1,4 % edellisvuodesta. Toimintatuotot kasvoivat 110 milj. euroa eli 1,5 %. Toimintatuottojen lisääntymiseen vaikutti eniten maksutuottojen sekä muiden toimintatuottojen kasvu. Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 928 milj. euroa, mikä merkitsi 3,1 prosentin kasvua. Valtionosuuksien osuus verorahoituksen kasvusta oli 596 milj. euroa ja verotulojen 332 milj. euroa. Suurimman osan verotulojen kasvusta muodostavat tuloverot, joiden tuoton lisäys oli 367 milj. euroa. kuntien osuus yhteisöverojen tuotosta väheni puolestaan 95 milj. euroa. Kasvanut verorahoitus kattoi toimintakatteen heikkenemisen ja vuosikate parani 806 milj. euroa eli 42,2 prosenttia. Kuntien verotulojen kasvua hidastaa lähivuosina ansiotulojen maltillinen kehitys. Vuonna 2017 kuntatalouden ansiotaso kehittyy markkinaosapuolten neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti: sopimuspalkkoja ei koroteta ja lomarahoja leikataan 30 prosentilla. Verotulojen heikkoon kehitykseen erityisesti vuonna 2017 vaikuttaa myös kilpailukykysopimuksessa sovitut palkansaajien lakisääteisten maksujen, mm. palkansaajien päivärahamaksun korotus, joka pienentää kuntien verotuloja 180 milj. eurolla. Ansiokehityksen ennustetaan pysyvän edelleen maltillisena lähivuosina ansiotason nousun jäädessä huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaammaksi, mikä on sopusoinnussa keskimääräistä hitaamman talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Koko maata koskevan verotuloennustekehikon mukaan maksettava kunnallisveron tuotto kasvaa 0,2 prosenttia vuoden 2017 arvioon verrattuna. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan nousevan 6,2 prosenttia ja yhteisöveron tilitykset vähenevät -1,6 prosenttia. Kuntatalouden toimintaympäristön muutokset liittyvät myös kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin sekä kuntien mahdollisuuksiin vastata tulevaisuuden muuttuviin palvelutarpeisiin. Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsintaan liittyvät toimenpiteet eivät ole vielä tuottaneet vähentämiselle asetettuja tavoitteita. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien ja kuntatalouden toimintaympäristöön on vielä osittain tarkentumatta. Esimerkiksi vuosityöajan pidentämiseen liittyvien säästöjen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. 9

11 Säästöjen toteutuminen edellyttää, että kunnissa päätetään erikseen hyödyntää työajan pitenemisen tuottamaa mahdollisuutta säästöihin Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018 Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2018 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla, mistä kuntien osuus on 105 milj. euroa. Veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä 26 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella vuosittain siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 100 milj. eurolla eli noin 25 milj. euroa vuosittain. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 60 milj. euroa vuoden 2018 tasossa arvioituna korottamalla jako-osuutta 1,03 prosenttiyksiköllä vuodesta 2018 lähtien. Pieni- ja keskituloisten monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan vuodesta 2018 alkaen syksyllä 2017 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta kompensoidaan lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 milj. eurolla sekä korottamalla jo aiemmin todettua kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 milj. eurolla ja kiinteistöveroa 25 milj. eurolla. Lisäksi hallitus vahvistaa kuntataloutta antamalla kunnille mahdollisuuden maksutuottojen lisäämiseen. Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2017 aikana esityksen laeiksi jätelain ja ympäristösuojelulain muuttamisesta, minkä arvioidaan lisäävän vuodesta 2018 alkaen vuosittain kuntien maksutuottoja noin 5 milj. eurolla. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa vuonna 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta noin 0,1 prosenttia. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävänä vuonna Väestön ikärakenteen muutos on aiheuttanut ja aiheuttaa tulevaisuudessakin suuria haasteita kuntatalouteen. Väestön ikääntyessä koko maan väestöllinen huoltosuhde heikkenee lähivuosina nopeasti, eli lasten ja vanhuseläkeläisten määrä suhteessa työikäiseen väestöön kasvaa. Vaikka työvoimaan osallistumisaste on noussut vanhemmissa ikäluokissa, on väestön ikärakenteen muutos niin voimakas, että työvoiman määrän kasvu pysähtyy ja kääntyy lopulta tulevaisuudessa laskuun. Tämä heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Kuntatalouden kannalta huoltosuhteen heikkeneminen merkitsee sekä hoito- että hoivapalveluiden tarpeen kasvua että aiempaa heikompia verotulojen kasvumahdollisuuksia. Kuntatalouden kannalta tilannetta hankaloittavat lisäksi erityisesti suuret alueelliset erot väestön ikärakenteessa. Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena suurin vastuu ikääntymiseen liittyvistä kustannuspaineista on siirtymässä kunnilta maakunnille, mutta ikärakenteen muutos haastaa jatkossakin kuntia. Työmarkkinatilanne on pitkän taantuman jäljiltä edelleen synkkä. Työllisyysaste on kuitenkin tuoreiden tilastojen perusteella parantunut ja pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt. Korkea rakennetyöttömyys hidastaa työttömyyden laskua talouskasvun elpyessä Kangasalan kaupungin talous Kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainossa, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haastavaa, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma saattavat antaa erilaisen kuvan taloustilanteesta. Erityisesti väestöpohjaltaan kasvavissa kunnissa, kuten Kangasalla, tilanne on tämän suuntainen. Kangasalan kunnan tilinpäätösten tuloslaskelman osoittama tulos on vuodesta 2010 ollut positiivinen lukuun ottamatta vuosia 2012 (-1,3 milj. euroa) ja 2014 (-1,7 milj. euroa). Tilinpäätösten tulosten syntymiseen 10

12 ovat vaikuttaneet merkittävästi kertaluonteiset erät, kuten käyttöomaisuuden myyntivoittotulot, kunnan sijoitusomaisuuteen liittyvät kirjaukset sekä muut kertaluonteiset erät, kuten vuonna 2013 jälkiverotilityksen maksukirjaus joulukuulle ja Pirkanmaan koulutuskuntakonsernin -kuntayhtymän purkamiseen liittyvät tulokirjaukset. Vuoden 2014 tilinpäätös oli 1,7 milj. euroa alijäämäinen siitä huolimatta, että tilinpäätös sisälsi merkittävän määrän kertaluonteisia tuloeriä. Vuoden 2014 toiminnallinen tuloslaskelma osoitti 5,6 milj. euroa alijäämää, kun se vuonna 2013 oli 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Ilman kertaluonteisia tuloeriä kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. Vuodesta 2010 kunnan lainamäärä on nousut 48,2 milj. eurosta 62,0 milj. euroon vuodelle Vastaavana aikana kunnan verotuloprosentti on nostettu 19,50 prosenttiin vuodelle 2010 ja 21,00 prosenttiin vuodelle Vuoden 2015 tilinpäätös on 5,7 milj. euroa ylijäämäinen ja toiminnallinen tuloslaskelma osoitti ensimmäistä kertaa ylijäämää, 2,3 milj. euroa. Edellytykset hyvään tilinpäätökseen syntyivät kesäkuussa 2015 pidetyssä valtuuston kokouksessa, jolloin päätettiin olennaisista muutoksista Kangasalan kunnan toimintaan ja talouteen. Päätösten vaikutukset näkyvät myös vuoden 2016 talouden kehityksessä ja tilinpäätöksessä. Vuoden 2016 tilinpäätöksen toiminnallinen tulos oli 6,9 milj. euroa ylijäämäinen ja tuloksesta voitiin muodostaa 6,8 milj. euron investointivaraus Lamminrahkan tuleviin investointikohteisiin. Talouden tasapainon saavuttamiseen liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä olivat mm. henkilöstökustannusten hallinta, vakituista henkilökuntaa vähennetään vähintään 58 vakanssilla vuosina , luokkakokojen kasvattaminen, tuntikehyksen supistaminen ja jakotuntien määrän vähentäminen, Lahdenkulman koulun lakkauttaminen, Suoraman lähikirjaston ja Kuhmalahden terveysaseman sulkeminen. Päätösten taloudellinen vaikutus jo vuoden 2015 tilinpäätöksen tulokseen oli merkittävä ja sen merkitys korostui vuoden 2016 tilinpäätöksen tuloksessa. Nyt käsillä oleva talousarvioesitys pyrkii säilyttämään vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöksissä saavutetun talouden tasapainon. Maakuntauudistuksen toteutuessa taloussuunnitelmavuosi 2020 on tarkasteltava uudelleen erityisesti tulorahoituksen suhteen, kun lopulliset päätökset ja taloudelliset selvitykset ovat kuntien tiedossa. Talousarvioesityksessä vuosittaiset nettoinvestoinnit on pyritty sopeuttamaan milj. euron vuosittaiseen menokehykseen siten, että velkaantuminen pysyy kohtuullisena suunnitelmakaudella. Vain välttämättömät investointitarpeet toteutetaan. Talousarvion valmistelua on ohjattu vahvalla otteella jonka yhtenä tavoitteena on ollut luoda riittävän vankka taloudellinen kantokyky vastata tuleviin merkittäviin investointihaasteisiin joista merkittävin on Lamminrahkan alueen rakentaminen. Vuoden 2018 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä 42,7 milj. euroa, vähennystä vuoden 2016 tilinpäätökseen 2,8 milj. euroa ja 6,2 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä 191,1 milj. euroa, kasvua edelliseen tilinpäätökseen 3,2 milj. euroa ja 1,7 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut sisältävät henkilöstölisäyksiä sivistyskeskukseen, työllisyyden hoitoon sekä lastensuojelun ostopalveluihin. Verotulot ovat yhteensä 125,9 milj. euroa ja valtionosuudet 36,3 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvion vuosikate on 13,3 milj. euroa, joka kattaa 22,2 milj. euron investoinneista 60,2 prosenttia. Talousarvion tulos on 12,6 milj. euron poistojen jälkeen 0,8 milj. euroa. Vuoden 2019 vuosikate on 16,1 milj. euroa, joka kattaa 20,7 milj. euron investoinneista 77,7 prosenttia. Tilikauden tulos on 12,6 milj. euron poistojen jälkeen 3,5 milj. euroa. Vuoden 2020 tulos on 13,9 milj. euron poistojen jälkeen 0,7 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate 14,6 milj. euroa kattaa 21,3 milj. euron investoinneista 68,5 prosenttia. Suunnitelmakauden yhteenlaskettu tulos on 5,0 milj. euroa Talouden ja toiminnan seuranta Valtuustolle toimitettava talouden ja toiminnan seuranta toteutetaan kolmannesvuosittain. Kaupunginhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Merkittävimpien konserniyhtiöiden talouden ja toiminnan seuranta toteutetaan puolivuosittain Kaupungin sijoitusvarallisuuden taso Vuoden 2005 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että talousarviokäsittelyn yhteydessä määritellään sijoitusvaroille ns. säilyttämistaso, joka lasketaan siten, että alkuperäiseen pääomaan 12,38 milj. euroa lasketaan vuoden 1996 alusta 4 prosentin korkoa korolle. Näin laskettuna sijoitusvarojen määräksi saadaan: 11

13 ,61 milj. euroa ,63 milj. euroa ,70 milj. euroa ,81 milj. euro ,96 milj. euroa Mikäli sijoitusvarojen tuotto ylittää määritellyn tason, on mahdollista erillisellä valtuuston päätöksellä tulouttaa sijoitusvarojen tuottoa investointihankkeiden rahoittamiseksi, jotka edistävät Kangasalan kaupungin keskustan vetovoimaa ja elinkeinoelämän kehittämishankkeiden toteuttamista. Sijoitusomaisuutta ei käytetä kaupungin palvelutuotannon toimintakulujen katteeksi. Mikäli strategisten kehittämishankkeiden toteuttaminen edellyttää voi valtuusto tehdä edellä esitetystä täydentävän erillispäätöksen sijoitusomaisuuden käytöstä. 3.3 Talousarvion sitovuustaso Talousarvio- ja suunnitelma on kaupungin toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä palvelukeskuksille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 110 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat palvelukeskusten ulkoiset toimintamenot ja ulkoiset toimintatulot. Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Ylimääräisen tai budjetoimattoman tulon kertyminen ei oikeuta menojen ylittämiseen. Myöskään sisäiset laskutusyksiköt kuten rakentamisen palvelualue ja ateriapalvelu eivät saa kesken vuotta lisätä menojaan ilman valtuuston hyväksyntää. Myös toimintatuotot ovat sitovia eriä ja niiden kertyminen on palvelukeskusten vastuulla. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys ja antolainasaamisten vähennys. Kriisitilanteessa kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä kriisitilanteiden edellyttämiä kiireellisiä ja välttämättömiä rahoituspäätöksiä. Investointien määrärahat ovat palvelukeskuksittain sitovia valtuustoon nähden. Kuntastrategiasta talousarviokirjaan kirjatut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat palvelukeskuksittain valtuustoon nähden sitovia. 12

14 Sitovat määräraha-arviot TA 2018 SITOVAT MÄÄRÄRAHA-ARVIOT VUODELLE 2018, ulkoiset ml. vesilaitos Tulot Menot Käyttötalousosa Käyttötalousosa Toimintatuotot Toimintakulut Strateginen johto Strateginen johto Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyskeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Tekninen keskus Kangasalan Vesi -liikelaitos Kangasalan Vesi -liikelaitos Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa Verotulot Korkokulut Valtionosuudet Muut rahoituskulut -210 Korkotuotot 56 Muut rahoitustuotot 805 Investointiosa Investointiosa Strateginen johto Strateginen johto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut -315 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut -109 Tekniset palvelut Tekniset palvelut Kangasalan Vesi -liikelaitos Kangasalan Vesi -liikelaitos Rahoitusosa Rahoitusosa Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Korottomien velkojen muutos 600 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilintarkastuskertomuksessa annetaan mm. lausunto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä sekä mahdollisesta tilivelvolliseen kohdistuvasta muistutuksesta. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä niiden jaostojen ja johtokuntien jäsenet sekä johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja, elinkeinojohtaja, henkilöstöjohtaja, laskentapäällikkö, sosiaali- ja terveyskeskuksen talousjohtaja, sivistyskeskuksen hallintopäällikkö, ateria- ja siivouspalvelupäällikkö sekä palvelukeskusten johtajat. Lisäksi johtavia viranhaltijoita ovat palvelualueiden esimiehet sekä hallintosäännössä määrätyt toimielinten esittelijät. 13

15 KÄYTTÖTALOUS 14

16 4 Toimintatuotot ja toimintakulut palvelukeskuksittain Strateginen johto, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp % Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset , Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Sosiaali- ja terveyskeskus, Ta 2018/Tp eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae % Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset ,0 Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Sivistyskeskus, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta2018/ Tp2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset ,0 0 0 Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Tekninen keskus, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp % Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset , Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Val ulkoiset kulut: vuodelle 2019 varattu määräraha euroa /Jukola, on siirretty vuodelle euroa ja vuodelle 2019 jää euroa 15

17 Kunta yhteensä, ilman Ta 2018/Tp vesilaitosta, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae % Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset , Valmistus omaan käyttöön , Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Kangasalan Vesi eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp % Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset , Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Kunta yhteensä, Ta 2018/Tp ml.vesilaitos, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae % Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset , Valmistus omaan käyttöön , Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate ,

18 4.1 Strateginen johto Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Oskari Auvinen Talous Strateginen johto, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp % Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset , Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Toimintaympäristö Strateginen johto muodostuu seuraavista tehtävistä: vaalit, tarkastustoimi ja strateginen johto, elinkeinopalvelut, kehittämispalvelut, henkilöstöpalvelut, viestintä, työllisyyspalvelut, talouspalvelut, ateria- ja siivouspalvelut, lakimiespalvelut, logistiikkapalvelut, liikennesuunnittelu, verotus sekä omistajaohjaus. Valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Kaupunginhallitus luo edellytyksiä kaupunkilaisten hyvinvoinnille vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen, johtamalla ja kehittämällä strategista suunnittelua ja kaupungin hallintoa sekä ohjaamalla ja yhteen sovittamalla organisaation toimintaa kuntastrategian ja valtuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen tehtäväalueita ovat mm. palvelut, talous ja maankäyttö, asunto-, elinkeino- ja maapolitiikka, edunvalvonta, kuntien välinen yhteistoiminta, sidosryhmät ja tiedottaminen, omistajapolitiikka ja omistajastrategia, konserniohjaus ja konsernivalvonta Kangasalan luottamushenkilöorganisaatio muuttui valtuuston päätöksen mukaiseksi. Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Presidentinvaalit toimitetaan ja tarvittaessa toinen äänestyspäivä on Maakuntavaalit toimitetaan ( tehdyn valtakunnallisen linjauksen mukaan). Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päättämät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet. Strateginen johto sisältää mm. valtuuston, kaupunginhallituksen, taloushallinnon, tietohallinnon, henkilöstöpalvelut, asiakirjahallinnon ja toimistopalvelut, yhteisöjäsenyydet, avustukset, tiedotuksen, elinkeinoasiat, verotuskustannukset, kehittämisasiat ja ystävyyskuntatoiminnan kustannukset. Talouspalvelut tukee kaupungin strategista johtamista sekä palvelukeskusten toimintaa kirjanpidon, palkkahallinnon sekä keskitetyn ict -palvelun rutiini- ja asiantuntijapalveluilla. Vuodesta 2017 alkaen kirjanpidon ja palkkahallinnon palvelut on tuottanut KuntaPro Oy. Talouspalvelut tuottaa virallisen talousraportoinnin hallitukselle ja valtuustolle sekä vastaa johdon raportoinnin kehittämisestä. Toimistopalvelut tukee kaupungin toimintaa tuottaen puhelinvaihdepalveluja ja asian- ja asiakirjahallinnan kokonaisuuden. 17

19 Ateria- ja siivouspalvelut tuottaa palvelua kaupungin varhaiskasvatukselle, kouluille, sosiaali- ja terveyspalveluiden laitoksiin sekä lisäksi siivouspalveluita virastoihin ja kaupungin muihin kohteisiin. Ateria- ja siivouspalvelut ostaa kotiateriat kotihoidon tarpeisiin, sekä ateria- ja/tai siivouspalveluita mm. Apilan Rekola, Konsta-kirjastoauto ja Kontulan juhlatalo. Elintarvikehankinnoissa noudatetaan vähintään valtuuston määrittelemää kotimaisuusastetta. Liikennesuunnittelu- ja logistiikkapalvelut vastaa kaupungin kuljetuksista ja liikenteestä. Lakimiespalvelut vastaa kaupungin oikeudellisista asiantuntijapalveluista sekä keskusvaalilautakunnan sihteerin ja kaupungillisen pysäköinninvalvojan tehtävien hoitamisesta. Viestintä välittää asukkaille ja muille sidosryhmille tietoa kaupungin toiminnasta, edistää päätöksenteon avoimuutta sekä aktivoi kaupunkilaisia osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin asioihin. Työllisyyspalvelut vastaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista ja kaupungin järjestämistä työllisyyttä edistävistä palveluista. Kuntouttava työtoiminta siirtyi osaksi työllisyyspalveluita sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Henkilöstöpalvelut johtaa, koordinoi ja kehittää organisaation henkilöstöasioita esimiestyön tukena. Kunnan palkkaa saavan henkilöstön määrä on n henkilöä. Vakituisen henkilöstön määrä on henkilöä (9/2017 tilanne). Henkilöstön määrä on vähentynyt viime vuosina säästötoimenpiteiden ja palvelurakenteen muutoksen johdosta. Elinkeinopalveluilla tuetaan yritysten kehittymistä, toimintaympäristöä ja uudistumista. Houkuttelemme yrityksiä sijoittumaan kuntaan aktiivisella markkinoinnilla ja tonttipolitiikalla. Toiminnan painopistealueet 2018 Kaupunginhallitus johtaa talousarvion valmistelua ja talouden hallintaa kuntastrategian mukaisesti talouden tasapainon ylijäämäisenä pitämiseksi talousarvio- ja suunnitelmakaudella. Kaupunki varautuu merkittäviin investointeihin omarahoitusosuutta vahvistamalla talousarviosuunnitelmakaudella. Kaupunginhallitus johtaa uuden kuntastrategian toimeenpanoa ja se huomioidaan vuoden 2019 talousarviota valmisteltaessa. Strategian valmistelussa hallitus ennakoi mahdollisen maakuntauudistuksen vaikutukset Kangasalan kaupungin toimintaan. Kaupungin edunvalvonta kaikilla eri tasoilla korostuu maakuntauudistuksen mahdollisesti edetessä. Strategisen johdon työssä painotetaan uuden kuntastrategian toteuttamisen johtamista ja sen toimeenpanoa. Kaupunginhallitus johtaa strategisen yleiskaavan toimeenpanoa. Kangasala osallistuu aktiivisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien väliseen yhteistyöhön ja tekee lisäksi tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikilla kaupungin raja-alueilla. Keskeisimmät yhteistyökohteet Tampereen kaupungin kanssa ovat Lamminrahka-Ojalan alue sekä Tarastenjärven ja Saarenmaan elinkeinoalueet. Kaikessa kehittämistyössä huomioidaan MAL-sopimuksen tavoitteet. Konsernirakenteen uudistamistyö jatkuu ja kaupunginhallitus arvioi tarkoituksenmukaisen omistamisen perusteita omistajastrategian kautta. Omistaja- ja konserniohjausta toteutetaan jatkamalla vuonna 2015 aloitettua kuntakonsernin tiivistämistä siten, että kaikelle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. Uusi konserniohje yhtenäistää konserniyhtiöiden ohjaamista. Uusien hallitusjäsenten perehdyttämiseen panostetaan uuden hallituskauden alkaessa. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan päivitetyn toimintaohjeen mukaisesti. Konserniohjausta tiivistetään siten, että konsernijohto tapaa keskeisten kaupungin omistamien yhtiöiden hallitukset ja seuraa valtuuston yhtiöille asettamien tavoitteiden toteuttamista. 18

20 Ateria- ja siivouspalveluissa toteutetaan tuotanto- ja toimintatapamuutos. Tuotanto- ja toimintatapamuutos yhtenäistää ateria- ja siivouspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi ja vähentää hävikin määrää sekä lisää tasalaatuista palvelua. Muutokseen liittyen laadunvalvontaa digitalisoidaan ja lisästään kuntalaisen osallistamista palvelun kehittämiseen asiakasraadeilla, jatkuvalla auditoinnilla sekä näkyvyydellä. Henkilöstötyötä ohjaa kuntastrategiasta johdettu henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma. Uutta kuntastrategiaa valmistellaan syksyllä Sen jälkeen päivitetään myös henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma. Vuoden 2018 henkilöstötyön painopisteenä on henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmatyön lisäksi osaamisen kehittäminen uudistuvan kaupungin tarpeet huomioon ottaen. Työkykyjohtamista kehitetään edelleen sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Palkkausjärjestelmien kehittämistyötä jatketaan. Henkilöstöpalvelut varautuu myös tulevan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöjärjestelyihin ja osallistuu tarpeen mukaan seudulliseen valmistelutyöhön. Elinkeinopalveluja kehitetään yrityspalvelujen jatkuvaksi parantamiseksi. Elinkeinopalvelujen päätavoitteita ovat erinomaiset, nopeasti ja helposti saatavilla olevat elinkeinopalvelut. Keskeisiä kehityshankkeita ovat Saarenmaan uuden elinkeinoalueen kehittäminen, Lamminrahkan kiertoliittymien yhteyteen valmisteltavat elinkeinoalueet ja Tarastejärven kiertotalousalueen edistäminen yhteistyössä alueen kehittäjän kanssa. Muita tavoitteita ovat toimintaympäristön kehittäminen, työpaikkaomavaraisuuden vahvistaminen, keskustan kehittäminen, työelämälähtöinen koulutuspolitiikka, monimuotoiset hankinnat, maaseutu, matkailu, lentoliikenteen kehittämiseen varautuminen, yritysten nopea ja ratkaisuhakuinen palvelu sekä markkinointi. Työllisyyspalvelujen tavoitteena on työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentäminen aktivoimalla pitkäaikaistyöttömiä. Nuorisotakuuta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä voimavarojen puitteissa. Kangasalan kaupunki on mukana Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kokeilussa , kokeilun kohderyhmänä on ne työnhakijat, jotka saavat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Kokeilun tarkoituksena on kehittää palveluja ja niiden tuottamiseen liittyviä toimintamalleja. Viestinnässä painottuu uudistetun strategian jalkauttaminen koko kuntaorganisaatioon, asukkaille ja muille sidosryhmille. Uusien elinkeinoalueiden kehittämistä ja keskustan uusia rakennushankkeita tuetaan viestinnällisesti. Työyhteisöjen hyvinvointia ja tuloksellisuuden lisäämistä edistetään säännöllisellä ja monipuolisella työyhteisöviestinnällä. Sote- ja maakuntauudistuksesta sekä työllisyyskokeilusta viestitään seudullisen viestintäyhteistyön mukaisesti. STRATEGISET TAVOITTEET Elinkeinopalvelujen kehittäminen ja työllisyyden hoito 4. Tasapainoinen talous: tuottavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus 6. Konsernirakenteen ja omistamisen kehittäminen 10. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Toiminnalliset tavoitteet 3.1 Elinkeinopalvelujen kehittäminen ja uusien elinkeinoalueiden valmisteleminen (Taraste, Saarenmaa, Lamminrahka) 3.2. Osallistutaan kaupunkiseudun työllisyyskokeiluun ja lisätään työllisyyspalveluja 4.1 Talous pidetään ylijäämäisenä suunnitelmakaudella ja varaudutaan tuleviin investointeihin 4.2 Konserni- ja tukipalveluissa lisätään digitalisointia, sekä ateria- ja siivouspalveluissa vakiinnutetaan toimintatapamuutos. 6.1 Konsernirakenteen kehittäminen ja omistajaohjauksen tiivistäminen 10.1 Työyhteisöjen hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääminen 19

21 Tehokkuusmittarit Kangasala Sairauspoissaoloprosentti (koko kunta) * arvio Tp 2016 Ta 2017 Tae ,72 5,4* 4,9 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ts 2019 Henkilöt joilla ei sairauspoissaoloja vuoden aikana (kaikki palvelussuhteet, koko kunta, prosenttia) 40,7 42 (arvio) Koulutuspäivien määrä (arvio) Ts Aterian hinta 2,82 2,79 2,76 2,76 Joukkoliikenteen matkustajamäärä Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 TA 2017 TAe 2018 TS 2019 Ts 2020 Vuosikate euroa /asukas Lainakanta euroa /asukas Henkilöstö (budjetoidut vakanssit) 239* 218* Strateginen johto Toimintakulut /asukas Nettomenot / euroa/asukas * alkaen Talouspalvelut siirtynyt ulkoiselle palveluntuottajalle (kirjanpito ja palkanlaskenta). Asukasmääräennuste Väestö : (virallinen) Väestö : Väestö : Väestö : Väestö :

22 4.2. Kangasalan kaupunkikonserni 2018 KANGASALAN KAUPUNKIKONSERNI (Konsernin omistusosuus %) TYTÄRYHTEISÖT OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEISÖT Koy Oy Kangasalan Taloherttua 100,0 % Kangasalan Jäähalli Oy 35,3 % Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy 100,0 % Koy Nattarin Lähipalvelukeskus 24,3 % Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy 100,0 % Koy Tieliikennemuseo 48,3 % Kangasalan Lämpö Oy 100,0 % Kuntien hankintapalvelu KuHa Oy 20,7 % Kangasalan Uimahalli Oy 100,0 % Sahalahden Esikäsittelylaitos Oy 41,0 % Kangasala-talo Oy 100,0 % SÄÄTIÖT Koy Kangasalan Harjunsola I 66,0 % Kuhmalahden Vanhustentalosäätiö 100,0 % Koy Kangasalan Harjunsola II 66,0 % Vehkajärven Vanhustentalosäätiö 100,0 % Koy Kangasalan Parkki 100,0 % KUNTAYHTYMÄT Koy Kangasalan Säästökeskus 64,6 % Pirkanmaan liitto Ky 5,5 % Koy Vatialan Kasarminportti 59,6 % Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri Ky 6,0 % As Oy Isopenni 100,0 % Tampereen Kaupunkiseudun Ky 8,1 % As Oy Kuhmalahden Kolikko 100,0 % Valkeakosken seudun koulutus Ky 0,5 % As Oy Kuhmalahden Vili 100,0 % As Oy Pirkanpelto 100,0 % As Oy Tulimäenvatro 100,0 % 21

23 4.2.1 Kaupunkikonsernille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 Yhteisö (kaupungin omistusosuus-%) Kehittämisvisio Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Ki Oy Taloherttua Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy 100,00 Vuokra-asuntotarpeen tyydyttäminen. Tarpeen mukainen lisärakentaminen, jolla luodaan uusia vuokratasoltaan kohtuuhintaisia asuntoja. Olemassaolevan kiinteistökannan jatkojalostaminen mm. peruskorjauksin. Omistuksessa olevan kiinteistökannan kustannustehokas elinkaaren hallinta. Energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästön tiedostamisen lisääminen asukkaille. Sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen. 100,0 Yhtiö tuottaa inhouse yhtiönä kuntakonsernille laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita (isännöinti, kiinteistön ylläpitopalvelut) Osinko omistajalle euroa Osuuden lisääminen Kangasalan vuokra-asuntotuotannossa: - Opiskelija-asumisen lisääminen - MAL3-sopimuksen ja muiden seudullisten tavoitteiden (mm. kohtuuhintaiset vuokra-asunnot) huomioiminen yhtiön toiminnassa Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset vuokra-asuntojen peruskorjauskulut Toiminnallinen käyttöaste on 96 % Vuokra-asumisen tehokas markkinointi Kaupungin 100 %:sti omistamien As Oy:n osakkeiden hankinta Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Yleisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen laatiminen *Osinko omistajalle euroa Val : Osinko omistajalle euroa Laadukkaat palvelut kaupunkikonsernille Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistön hoito, siivous) tuottavuuden parantaminen. Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Olemassa olevien huoneistojen hyödyntäminen opiskelija-asumiseen sekä kartoitus uuden yksikön rakennuttamisesta, jonka huoneistoista osa hyödynnettäisiin opiskelija-asumiseen. Yhtiön päivitetyn liiketoimintastrategian- ja kiinteistöstrategian jatkuva arviointi ja päivittäminen. Jatkuvuussuunnitelma ja kiinteistöjen salkuttaminen. Talousarvion suunnittelu kattamaan asetetut tavoitteet ja toteutumisen seuranta. Uudistettujen kotisivujen jatkojalostaminen ja sähköisen asuntohaun parantaminen Riskeihin liittyviä osa-alueita tarkastellaan ja kartoitetaan aktiivisesti, jota kautta toimintatapoja ja toimenpiteitä voidaan kehittää riskien minimoimiseksi. Ydinprosessien kuvaaminen Toimitaan omistajan linjauksen mukaisesti As Oy osakkeiden hankinnassa. Vuosikertomus laaditaan seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian päivitys Yhtiön palvelutarjooman kehittäminen omistajatarpeen mukaisesti Toiminnan kustannustehokkuuden lisääminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen lisääminen 22

24 Yhteisö (kaupungin omistusosuus-%) Kehittämisvisio Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy 100,00 Ainutlaatuisen asiakaskokemuksen tarjoava, asiakkaan kiinteistöomaisuuden arvoa kasvattava palveluorganisaatio (visio 2018) Yhtiö toimii markkinaehtoisesti ja tuottaa laadukkaita palveluita tuottamalla lisäarvoa asiakkailleen (isännöinti, kiinteistön ylläpitopalvelut) Osinko omistajalle euroa Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistönhoito, siivous), tuottavuuden parantaminen Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Asiakaskokemuksen parantaminen Myynnin ja markkinoinnin tehostaminen Palveluiden tuotteistaminen asiakastarpeen mukaisesti Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen lisääminen Yhtiö kehittää omistaja-arvoa pitkäjänteisesti siten, että yrityksen arvo kasvaa ja omistaja saa optimaalisen osinkotuoton yhtiöstään. Kangasalan Lämpö Oy Kangasalan Uimahalli Oy 100, 00 Taloudellisesti tuotettua puhdasta energiaa luontoa säästäen tulevaisuutta ajatellen. 100, 00 Kuohu on merkittävä osa Kangasalan kaupungin ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, esim. 20 vesiliikuntaryhmää viikossa. Kuohu toimii virkistyskeskuksena, joka tuottaa monipuolisia liikuntapalveluja kaikille asiakasryhmille sekä edistää hyvän uimataidon saavuttamista. Kuohu on kaikkien asiakasryhmien kohtauspaikka josta asiakkaat saavat iloa elämään, ja kertovat hyvästä palvelukokemuksesta myös eteenpäin. Kuohuun tulevat uudet asiakkaat saavat niin hyvän palvelun että he jäävät pysyviksi asiakkaiksi. Kuohu on luotettava yhteistyökumppani ja haluttu työpaikka. Osinko omistajalle euroa Lämmöntuotantotapojen monipuolistaminen. Uusien innovatiivisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen selvittäminen Tehokas lämmöntuotanto Osallistuminen uusien merkittävien kehittämisalueiden kehittämiseen Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Kaupungin avustus enintään euroa Asiakasmäärä Uimahallin laajennuksen sujuva toteuttaminen Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Sujuva yhteistyö hotellihankkeessa Yleisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen laatiminen Taloussuunnittelu Keskustan biolämpölaitoksen kaava hyväksytty ja hankesuunnittelu aloitettu. Hankkeen yhteydessä selvitetään uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Kaasulla tuotetun kaukolämmön hyötysuhde >87 % Osallistuminen uusien merkittävien kehittämisalueiden energiahuollon kehittämiseen liiketaloudellisin periaattein. Riskienhallinan kehitys riskikartoituksen pohjalta. Yhteistyön lisääminen kunnan terveydenhuollon ja potilasjärjestöjen kanssa uusien palvelujen kehittämiseksi uuden altaan valmistuessa. Lämmön-, sähkön-, ja veden kulutusten tarkka seuranta ja säästöjen hakeminen Tarkka budjetointi ja talouden seuranta Laajennuksen toteutuksen valvonta suunnitelmien mukaan Innovoidaan palvelujen uudelleen järjestelyt ja aukioloajat hotelliyrittäjän kanssa Uuden toiminnanohjausjärjestelmän monipuolinen hyödyntäminen henkilöstön kanssa. Erinomaisen asiakaspalvelun ylläpitäminen Riskianalyysissä esiin nousseiden toimenpiteiden toteutus ja nopea reagointi uusiin riskeihin. Vuosikertomus www-sivuille. 23

25 Yhteisö (kaupungin omistusosuus-%) Kehittämisvisio Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Kangasalatalo Oy Kangasalan Parkki Oy KI Vatialan Kasarminportti KI Oy Kangasalan Harjunsola I KI OY Kangasalan Harjunsola II 100,00 Kangasala-talo on monipuolisesti kasvava, muista erottuva kulttuuritalo 100,00 Yhtiö hallinnoi keskustakorttelin maanalaista pysäköintiä. 59,60 Kiinteistön tilat ovat omistajien ja yritystilasopimuksella olevien yrittäjien käytössä. Toiminta jatkuu ennallaan. 66,0 (100 % ) Laaditaan kehittämisvisio alueen kehittämiseksi. 66,0 Toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistön liike- /toimistotilat ovat joko omistajan tai vuokralaisen käytössä. Kaupungin avustus kulttuuripalveluiden tuottamiseen enintään euroa. Kaupungin avustus museopalveluiden tuottamiseen enintään euroa. Kaupungin vuokratuki enintään euroa. Kangasala-talon yhteiskävijätavoite asiakasta, josta museon tavoite kävijää. Sujuva yhteistyö keskustan kehittämisessä/hotellihankkeessa Kangasala-talon toiminnan kehittämisessä keskitytään erityisesti museo- ja kokoustoimintaan Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Yleisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen laatiminen Yhtiö on valmiudessa käynnistämään pysäköintilaitostoiminnan mahdollisen omistajaohjauksen mukaisesti Kiinteistön omistusratkaisu yhteistyössä nykyisen sopimuskumppanin kanssa Kiinteistön kunto säilytetään hyvänä Riskienhallinnan kehittäminen Siirretään kohde KI Oy Taloherttualle, joka laatii kehittämisvision Laaditaan kehittämisvisio ja kiinteistön tarkoituksenmukainen ylläpitäminen jatkuu Kulttuuri- ja museopalvelut sopeutetaan käytettävissä oleviin varoihin. Omia tulonlähteitä etsitään ja kehitetään pitkäjänteisesti. Kävijätavoite saavutetaan pitämällä ohjelmisto sekä tapahtumatarjonta laadukkaana ja monipuolisina. Taidemuseon näyttelyvalinnoissa keskitytään laadukkaisiin ja vetovoimaisiin taidenäyttelyihin. Museon ilmaispäivät lisäävät näyttelyiden saavutettavuutta. Kokoustoiminnassa tähdätään isoihin Kangasala-salin täyttäviin kokoustapahtumiin Toimintaa kehitetään hotellihanke mahdollisuuksineen huomioiden Riskienhallintaan kehitettyä prosessia pidetään yllä aktiivisesti. Vuosikertomus julkaistaan talon nettisivuilla. Tarvittavat toimenpiteet omistajaohjauksen toteuttamiseksi Jatkuva, aktiivinen huolenpito ja ajoissa toteutetut huolto- ja korjaustoimet Vuokralaisten toiveet huomioidaan kiinteistön kehittämisessä. Talotekniikan ja vaipan ylläpito järkevään hintaan vuokralaisia tyydyttävällä tasolla. Vuoden 2017 aikana putket ja ikkunat menneet todella huonoon kuntoon, joten kehittämisvisio aloitettava mahdollisimman pian. Vuokraus mahdotonta rakennuksen huonon kunnon vuoksi Yhteistyökumppanin etsintä kehittämiseen. Talotekniikan ylläpitokorjauksia jatketaan noin kymmenen vuoden pts:lla. Vuokralaisten tarpeet huomioiden 24

26 KI Oy Kangasalan Säästökeskus As Oy Isopenni As Oy Kuhmalahden Kolikko As Oy Kuhmalahden Vili As Oy Pirkanpelto As Oy Yhtiön tulorahoitus riittää Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Yhtiölle on laadittu viiden ostajille Toiminnallinen käyttöaste vuoden suunnitelma peruskorjauksista 98 % Riskienhallinnan kehittäminejärjestelyihin Yhtiö valmistautuu omistus- Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Tulimäenvatro 64,60 Kiinteistön ylläpito ja kehittäminen kustannus-tehokkaasti 100,00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen Toiminnan ylläpitäminen kiinteänä osana kulttuurikorttelia Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Yhtiön toiminnan ja kiinteistön kehittäminen, tarkoituksenmukainen elinkaaren hallinta. Riskien hallintaa ylläpidetään ja reagoidaan havaittuihin riskeihin. Taloudellisen kehityksen pitäminen vakaana Yhtiön tulorahoitus riittää Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Yhtiölle on laadittu viiden ostajille Toiminnallinen käyttöaste vuoden suunnitelma peruskorjauksista 98 % Riskienhallinnan kehittäminejärjestelyihin Yhtiö valmistautuu omistus- Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Yhtiön tulorahoitus riittää Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Yhtiölle on laadittu viiden ostajille Toiminnallinen käyttöaste vuoden suunnitelma peruskorjauksista 98 % Riskienhallinnan kehittäminejärjestelyihin Yhtiö valmistautuu omistus- Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Yhtiön tulorahoitus riittää Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Yhtiölle on laadittu viiden ostajille Toiminnallinen käyttöaste vuoden suunnitelma peruskorjauksista 98 % Riskienhallinnan kehittäminejärjestelyihin Yhtiö valmistautuu omistus- Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut. Toiminnallinen käyttöaste 98 %. Riskienhallinnan kehittäminen. Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja ostajille Yhtiölle on laadittu viiden vuoden suunnitelma peruskorjauksista 25

27 4.3 Sosiaali- ja terveyskeskus Vastuuhenkilö: vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne Talous Sosiaali- ja terveyskeskus, Ta 2018/Tp eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae % Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset ,0 Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminta tukee ja edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista turvallisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä ehkäisee sairauksia ja sosiaalisten ongelmien syntymistä ja poistaa haittoja, jotka rajoittavat kuntalaisten toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Kangasala toimii vastuukuntana Kangasalan ja Pälkäneen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueella, joka järjestää ko. toimialueen palvelut Kangasalan kaupungin ja Pälkäneen kunnan asukkaille. Tampere toimii vastuukuntana yhteistoiminta-alueella (Tampere, Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Urjala ja Akaa), joka järjestää ympäristöterveydenhuollon palvelut. Lisäksi Tampere hoitaa Pirkanmaan kuntien sosiaalipäivystyksen ja lastensuojelun sijaishuoltopaikkojen hankinnan, myös sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut ostetaan Tampereen kaupungilta. Perusterveydenhuollon yö- ja viikonloppupäivystys järjestetään Valkeakosken aluesairaalassa. Tampereen kehyskunnat muodostavat yhteisen erikoissairaanhoidon palvelujen tilaajarenkaan ja tekevät tiivistä yhteistyötä muissakin sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Sosiaali- ja terveyskeskus muodostuu kolmesta eri palvelualueesta: vanhuspalvelut, terveyspalvelut sekä sosiaali- ja perhepalvelut. Kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvat alueen yritysten työterveyshuoltopalvelut kuin myös kaupungin työntekijöiden työterveyshuolto on siirtynyt yksityisen palvelun tuottamaksi vuoden 2017 alusta lukien. Vanhuspalveluihin kuuluvat kotiin annettavat palvelut, kotona asumista tukevat kuntouttavat palvelut kuten päiväkeskukset ja lyhytaikaishoito sekä pitkäaikaiset asumispalvelut ja vanhainkotihoito sekä vanhusten omaishoidon tuki. Vanhuspalveluiden tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville ikäihmisille ensisijaisesti ihmisen omaan kotiin. Terveyspalveluihin kuuluvat avovastaanotot (vastaanotot, röntgen ja päivystys), terveysneuvonta, kuntoutus, suun terveyspalvelut, terveyskeskussairaala, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä erikoissairaanhoito. Terveyspalveluiden tarkoituksena on tuottaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä terveyden- ja sairaanhoidon palveluita sekä vastata erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnasta yhteistyössä kehyskuntien tilaajarenkaan kanssa. Sosiaali- ja perhepalveluiden palvelualueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö, perheneuvola ja vammaispalvelut. Sosiaalityön keskeinen tehtävä on puuttua sosiaalisiin ongelmiin ja ehkäistä niitä sekä edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä ja itsenäistä elämää (vammaiset ja kehitysvammaiset). Sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa ohjaavat Kangasalan kuntastrategia ja oman toimialan keskeiset ohjelmat: Hyvinvointikertomus, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma , Vammaispoliittinen ohjelma ja Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Lähitulevaisuudessa toimintaympäristöön vaikuttaa voimakkaasti valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus. 26

28 Toiminnan painopistealueet 2018 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toimintakyvyn ylläpito sekä asiakkaiden osallisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen ovat lähtökohtina palvelujen järjestämisessä. Tätä tuetaan mm. panostamalla sähköiseen asiointiin sekä vahvistamalla asiakkaiden kotiin ja lähiympäristöön tarjottavia palveluja (kotihoito, kotisairaala, sosiaalinen kuntoutus). Asiakasraatia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen valmistaudutaan osallistumalla valtakunnallisiin, maakunnan laajuisiin kärkihankkeisiin (Ikäneuvo ja Pippuri - lapsi- ja perhepalvelut) sekä osallistumalla tarvittaessa Pirkanmaalla asiaa valmistelevien työryhmien työskentelyyn. Lisäksi arvioidaan tapauskohtaisesti osallistumista muihin valmistautumista tukeviin hankkeisiin. Omassa palvelutuotannossa kehitetään toimintatapoja ja -rakenteita, jotka tähtäävät peruspalveluiden kilpailukyvyn parantamiseen, esimerkiksi aukioloaikoja pidentämällä työajan muutoksin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Lisäksi aktiivisesti etsitään ja edistetään uudenlaisten yhteistyötapojen syntymistä, mitkä tukevat tulevan elinvoimakunnan kuntalaisille tarjoamia hyvinvointipalveluja. Perusterveydenhuollossa edelleen kehitetään sähköisiä palveluja (terveyskanavan käyttöönotto) ja lisätään omahoitoa tukevia palveluja, mm. käynnistämällä Arkeen voimaa -hanke. Vanhuspalveluissa toteutetaan palvelurakenneuudistusta siirtämällä palvelutuotannon painopistettä kotiin annettaviin palveluihin. Ikäihmisten sähköisiä palveluja kehitetään osana Ikäneuvo-hanketta. Pälkäneen kunnan valtuusto on kokouksessaan päättänyt, että kunta ei enää vuokraa Harjutuulen kiinteistöä Kangasalan kaupungille ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen palvelutuotantoon, minkä seurauksena ympärivuorokautinen hoito yksikössä päättyy mennessä. Ratkaisun kustannusvaikutus on euroa. Tältä osin Pälkäneen palvelujen kokonaiskustannukset tarkentuvat käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Sosiaali- ja perhepalveluissa osallistutaan perhekeskustoimintamallin kehittämiseen osana Pippuri-hanketta. Tavoitteena on, että perhekeskus kokoaa nykyisen hajanaisen palvelukentän ja tuottaa lähipalveluina hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluja. Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon osalta valmistellaan Pirkanmaalle yhteisiä myöntökriteerejä ja soveltamisohjeita, jotka otetaan käyttöön niiden valmistuttua. Lisäksi palvelualueella valmistaudutaan sosiaalipalvelujen tietojen tallentamiseen Kanta-arkistoon tulevaisuudessa kehittämällä rakenteista kirjaamista. Talousarvioesityksessä vuodelle 2018 on vuoden 2017 talousarvioon nähden tehty euromääräisiä lisäyksiä tukemaan palvelutuotannon toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Erityisesti menolisäyksillä pyritään vahvistamaan ennalta ehkäisevien palveluiden vaikuttavuutta ja tukemaan eri asiakasryhmien kotona asumista. Vammaispalvelun asumispalveluihin on lisätty euroa, vammaispalvelun omaishoidon tukeen euroa, hoitotarvikkeisiin euroa, lääkinnälliseen kuntoutukseen euroa, mielenterveyspalveluiden kuntoutustyöryhmän ostopalveluihin euroa, lastensuojelun laitos- ja sijaisperhehoitoon euroa sekä ennalta ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuun on varattu euroa. Suunnitelmavuonna 2019 varaudutaan erikoissairaanhoidon palvelujen oston kasvuun eurolla ja lastensuojelun laitos- ja sijaisperhehoidon menojen kasvuun eurolla. Pälkäneen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannus on euroa, mikä on euroa vuoden 2016 tilinpäätöksen toteutumaa enemmän (kasvu 2 %:a), mutta samalla tasolla vuoden 2017 talousarvion kanssa. Pälkäneen osuus ei sisällä erikoissairaanhoidon maksuosuutta. STRATEGISET TAVOITTEET Hyvinvoiva asukas/kuntalainen 2. Uudistuvat, sähköiset palvelut 3. Palvelutuotantotapojen jatkuva parantaminen sekä palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 27

29 Toiminnalliset tavoitteet 1.1 Painopistettä siirretään ennalta ehkäiseviin ja toimintakykyä ylläpitäviin palveluihin 1.2 Kuntalaisten osallisuutta lisätään ja yhteistyötä järjestöjen kanssa tiivistetään 1.3 Nuorten hyvinvointia edistetään monialaisena yhteistyönä 2.1 Teknologiaa hyödynnetään ja vuorovaikutteista sähköistä asiointia lisätään 3.1 Palvelutuotannon kokonaiskustannukset ovat kilpailukykyisiä seudullisesti ja kaupungin kokoluokassa 3.2 Palvelurakennetta ja palvelutuotantotapoja uudistetaan lisäämällä avopalveluita ja kehittämällä kilpailukykyä, kotiin vietäviä palveluita ja matalan kynnyksen palveluita sekä palveluverkon käyttöä tehostamalla. Tehokkuusmittarit Kangasala Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Kotihoito, palkat euroa/toteutuneet käynnit 14,75 13,30 13,30 Kotihoito: välitön työaika %, sairaanhoitajat 31,0 36,0 36,0 Kotihoito: välitön työaika %, lähihoitajat 46,0 53,0 60,0 Tk-sairaalan osaston käyttöaste % Tk-sairaalan hoitojakson pituus pv 10, Avosairaanhoito, palkat euroa/toteutuneet käynnit 49,37 50,07 50 Vammaispalvelupäätösten määrä / viranhaltija 69,6 114,5 120 Lapsiperheiden sosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä Aikuissosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä 104, Tehokkuusmittarit Pälkäne Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Kotihoito, palkat euroa/toteutuneet käynnit 21,40 22,00 21,40 Kotihoito: välitön työaika, sairaanhoitajat 31,0 36,0 36,0 Kotihoito: välitön työaika, lähihoitajat 46,0 53,0 60 Tk-sairaalan osaston käyttöaste % Tk-sairaalan hoitojakson pituus pv 10, Avosairaanhoito, palkat euroa/toteutuneet käynnit 43,03 43,24 43 Vammaispalvelupäätösten määrä / viranhaltija 16,8 38 * 40 Lapsiperheiden sosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä Aikuissosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä * Vuonna 2017 vammaispalveluissa ollut yksi työntekijä vähemmän kuin vuonna 2016 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Kangasala Kotihoidon nettokustannukset: kotihoito, tehostettu kotihoito ja tukipalvelut/ euroa/asukas Ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito/ euroa/asukas Erikoissairaanhoito PSPH/euroa/asukas Lastensuojelukustannukset euroa/0-17 v (sis. avo- ja sijaishuolto) Vammaispalvelujen kustannukset euroa/asukas Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Pälkäne Kotihoidon nettokustannukset: kotihoito, tehostettu kotihoito ja tukipalvelut/ euroa/asukas Ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito/ euroa/asukas Erikoissairaanhoito PSHP/euroa/asukas Lastensuojelukustannukset euroa/0-17 v. (sis. avo- ja sijaishuolto)

30 Vammaispalvelujen kustannukset euroa/asukas Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 KANGASALA JA PÄLKÄNE Henkilöstön määrä (budjetoidut vakanssit) 700,23 700,23 700,23 700,23 700,23 Sosiaali- ja terveyspalvelut, nettomenot/kangasala/euroa/asukas Sosiaali- ja terveyspalvelut, nettomenot/pälkäne/euroa/asukas

31 4.4 Sivistyskeskus Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski Talous Sivistyskeskus, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta2018/ Tp2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset ,0 0 0 Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Toimintaympäristö Sivistyskeskuksen yhteinen tavoite on tukea ja edistää kuntalaisten hyvinvointia. Sivistyskeskus tuottaa monipuolisia varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Palveluilla turvataan kunnan elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia, mahdollisuuksia virikkeiseen vapaa-aikaan ja monipuoliseen osallistavaan toimintaan. Palveluita tarjotaan asiakaslähtöisesti, ja niitä ylläpidetään sekä kehitetään yhteistyössä muiden hallintokuntien, asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Sivistyskeskuksen samoin kuin koko kaupungin toimintaympäristö muuttuu lähivuosina merkittävästi. Soteuudistukseen valmistautuminen, kasvavan kaupungin väestön tarpeisiin vastaaminen, uusien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien juurruttaminen vaikuttavat sivistyskeskuksen palveluihin ja niiden toimintakulttuuriin. Varhaiskasvatuksen palvelualueeseen kuuluvat päiväkotihoito, perhepäivähoito, esiopetus, avoin varhaiskasvatustoiminta, yksityinen varhaiskasvatus, lasten hoidon tuet sekä palveluseteli. Opetuspalvelut sisältävät opetustoimen järjestämän esiopetuksen, perusopetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan ja lukiokoulutuksen. Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta vastaa Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, jonka isäntäkuntana toimii Tampereen kaupunki. Kangasalan toimipisteen opetus siirtyy uusiin Pikkolaan rakennettaviin toimitiloihin syksyllä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, taiteen perusopetus, muut kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut. Palvelualueeseen kuuluu myös kansalaisopistopalvelut, jotka tuottaa Valkeakoski-opisto. Kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä Kangasala-talon kanssa. Talossa on 290-paikkainen konserttisali, Kimmo Pyykkö -taidemuseo, taidegalleria, Kangasalan valtuuston kokoussali sekä kunnanhallituksen kokoustila. Ohjelmistossa on mm. klassinen ja kevyt musiikki, kuvataide, teatteri, elokuva, tanssi sekä kirjallisuus. Kangasala-taloa hallinnoi Kangasala-talo Oy. Sivistyskeskuksen toimintaa ohjaavat Kangasalan kuntastrategia ja oman toimialan keskeiset ohjelmat, joita ovat mm. varhaiskasvatussuunnitelma (valtakunnallinen ja kuntakohtainen), esiopetuksen perusteet (valtakunnallinen ja kuntakohtainen), perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat (valtakunnallinen ja kuntakohtainen), Lapsesta nuoreksi ehyellä polulla Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kehittämissuunnitelma , PIKI-kirjastojen toimintaohjelma , Hyvinvointikertomus, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma (sis. lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä liikunnan vision ja tavoitteet), Tampereen seutukunnan nuorisotyöohjelma ja Kangasalan Lähiliikuntapaikkaohjelma

32 Toiminnan painopistealueet 2018 Sivistyskeskuksen keskeisenä toiminnan painopistealueena on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Palvelukeskuksen toimintoja kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Vuoden 2018 aikana sivistyskeskus osallistuu hallituksen kärkihankkeena toteutettavaan LAPE-hankkeeseen (Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelma) lapsiperheiden palvelujen kehittämiseksi ja sujuvan yhteistyön varmistamiseksi tulevissa maakunnallisissa hallinnon rakenneuudistuksissa. Varhaiskasvatuksen painopisteinä ovat uuden varhaiskasvatussuunnitelman linjaamien toimintakulttuurimuutosten käyttöön ottaminen. Digitaalisia välineitä hyödynnetään esiopetusryhmien toiminnassa niissä yksiköissä, joissa on tai tullaan hankkimaan tabletit. Joustavan koulun aloittamisen malli laaditaan. Lasten hyvinvointia tukevien elintapojen vahvistamista jatketaan Sapere-ruokakasvatusmenetelmä, liikuntaohjelman ja yhteisöllistä toimintakulttuuria tukevan arkityön avulla. Lisäksi varhaiskasvatuksen painopisteenä on muuttuvan toimintakulttuurin ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhteensovittaminen. Opetuspalveluiden painopistealueena on edelleen alkaen käyttöön otettujen uusien opetussuunnitelmien mukaisen toiminnan kehittäminen kouluilla mm. täydennyskoulutuksen ja tutortoiminnan avulla. Opetuspalveluiden talousarvioesitys sisältää uuden koulupsykologin palvelussuhteen alkaen toisen asteen oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseksi ja riittävien, laadukkaiden tukipalvelujen turvaamiseksi lapsille ja nuorille. Läntisen ja keskisen alueen oppilasmäärän kasvun vuoksi talousarvioesityksessä on 3 luokanopettajan viran lisäys alkaen. Oppilasmäärän lisäys tulee huomioida myös pedagogisen tuen opetushenkilöstön määrässä, joten talousarvioesitys sisältää 2 erityisopettajan lisäyksen alkaen. Resurssimuutos perustuu vuosille laadittuun Pedagogisen tuen kehittämissuunnitelmaan. Yläkouluresurssia esitetään lisättäväksi Pikkolan ja Pitkäjärven kouluilla alkaen. Sähköisten oppimateriaalien käytön lisäämisen ja opetussuunnitelmauudistuksen vuoksi oppikirjaja tarvikerahaa on korotettu. Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja mielekästä elämää. Niitä voidaan käyttää myös tavoitteellisesti edistämään terveyttä ja hyvinvointia. Pirkanmaalla on valmistunut keväällä 2017 alueellinen kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelma, jonka täytäntöönpanoa Kangasalla käynnistetään vuoden 2018 aikana. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palvelualueella kirjaston ja kulttuurin toiminnallisina painopistealueina ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelut. Lasten kirjastopalveluita kehitetään Lukutaitoa leikiten - hankkeen kautta mm. lisäämällä yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä neuvoloiden kanssa. Painopistealueena on myös kirjastopalveluiden saavutettavuuden parantaminen mm. Vatialan omatoimikirjaston myötä laajentuvin aukioloajoin. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden yhteistyötä Kangasala-talon kanssa jatketaan mm. yhteisen Kulttuuria lähelle -kulttuuripalveluiden saavutettavuushankkeen kautta saaduin toimintamallein. Nuorisotyössä painotetaan kaupungin hyvinvointikertomuksen mukaisesti ennakoivan työn merkitystä, missä kouluyhteistyöllä ja oppilashuollollisella kerhotoiminnalla on lisääntyvä painoarvo. Liikunnan painopistealueina ovat liikuntaneuvonta, erityisryhmien ja ikäihmisten liikuntapalvelut sekä kaupungin liikuntapaikkojen käytön koordinointi. Päiväkoti- ja koulutilojen riittävyyttä ja kuntoa selvitetään yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. STRATEGISET TAVOITTEET Hyvinvoiva asukas/kuntalainen 7. Sähköisten palvelujen ja kustannustietoisuuden kehittäminen 9. Palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 31

33 Toiminnalliset tavoitteet Kuntalaisten osallistaminen palvelujen kehittämisessä 1.2 Uusien opetussuunnitelmien mukaisen toiminnan kehittäminen kouluilla 1.3 Varhaiskasvatussuunnitelman linjaamien toimintakulttuurimuutosten sisäistäminen 1.4 Liikuntaneuvonnan kehittäminen vapaa-aika- ja terveyspalveluiden yhteistyönä 1.5 Uusien toimintatapojen kehittäminen nuorisotilatyön rinnalle 7.1 Digiloikan saattaminen osaksi arkipäivän toimintaa 9.1 Esiopetuksen ja joustavan koulun aloituksen mallin luominen 9.2. Opetustilojen optimaalisen käytön suunnittelu ja toteutus 9.3 Lasten kirjastopalveluita kehitetään 9.4 Kirjastopalveluiden saavutettavuutta parannetaan omatoimikirjasto-konseptilla Tehokkuusmittarit Kangasala Päiväkotipaikka, toimintamenot (netto) /vuosi Opetuspalvelut toimintamenot /oppilas Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, toimintamenot /asukas Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ts 2019 Ts 2020 Kunnallisessa varhaiskasvatuspalveluissa olevien lasten määrä Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä Kirjastopalvelut, toimintamenot /asukas Kirjastopalvelut, aineistomääräraha 6 6 5,9 5,9 5,8 /asukas Kirjastopalvelut, lainoja/asukas 18,1 18,1 18,3 18,5 18,5 Nuorisotilatoiminnassa mukana olevien nuorten määrä Nuorisojärjestöavustukset /asukas /alle 29v asukas Eläkeläisten- ja erityisryhmien liikunta, ryhmät / osallistujamäärä ,90 2,73 0,89 2,64 0,89 2,61 0,88 2,59 0,87 2,57 23 / / / / / 480 Liikuntaseura-avustukset /asukas 3,86 3,82 3,82 3,77 3,73 Päiväkotipaikka, toimintamenot / asukas Opetuspalvelut, toimintamenot / asukas Henkilöstön määrä (budjetoidut vakanssit) * 697*) Sivistyskeskuksen toimintamenot /asukas *) Sisältää kaksi sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyskeskukseen siirtyvää henkilöä 32

34 4.5 Tekninen keskus Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Mikko Ilkka Talous Tekninen keskus, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp % Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot , ulkoiset , sisäiset , Toimintakulut , ulkoiset , sisäiset , Toimintakate , Val ulkoiset kulut: vuodelle 2019 varattu määräraha euroa /Jukola, on siirretty vuodelle euroa ja vuodelle 2019 jää euroa Toimintaympäristö Tekninen keskus vastaa kunnan maankäytöstä, yhdyskuntatekniikasta, tiloista ja rakennuksista, vesihuollosta, rakentamisen ohjaamisesta ja ympäristönsuojelusta. Sen tehtäviin kuuluu maapolitiikan toteuttaminen, maankäytön suunnittelu, vesihuollon, katujen ja muiden yleisten alueiden ja tilojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito, maaomaisuuden hoito, rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvien lupien käsittely sekä paikkatietorekisterin ja kartaston ylläpitoon liittyvät tehtävät. Palvelualueet ovat maankäyttö, rakentaminen, ympäristö- ja rakennusvalvonta sekä Kangasalan Vesi liikelaitos. Teknisen keskuksen tavoitteet perustuvat kuntastrategiaan ja MAL-sopimukseen. Muita tavoitteita ohjaavia strategioita ja ohjelmia ovat kaupunkiseudun rakennesuunnitelma, asuntostrategia, liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ilmastostrategia. Toiminnan painopistealueet 2018 Tekninen keskus pyrkii osaltaan vakauttamaan kuntataloutta erityisesti yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja aktiivista maapolitiikkaa harjoittamalla. Tätä tukevat käynnissä olevat maakunnan ja kaupunkiseudun suunnitelmat, kuntien ja valtion välinen aiesopimus sekä kunnan oma maankäytön toteuttamisohjelma. Asukkaiden hyvinvointia ja arjen helppoutta edistetään tukemalla taajamien lähipalveluita ja kestävää liikkumista. Asumisen monimuotoisuutta lisätään, ja maankäyttöä tehostetaan erityisesti palveluiden ja joukkoliikenteen lähellä. Verkostojen ja kiinteän omaisuuden kunnosta huolehtiminen on kuntatalouden näkökulmasta tärkeätä. Niiden laajentaminen ja uusiminen on kallista, minkä vuoksi nykyisten rakenteiden hyödyntäminen on aina suunnittelun ensimmäinen vaihtoehto. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiseen pyritään uusia työpaikka-alueita kehittämällä. Myös nykyisten yritysalueiden tehokkaampi hyödyntäminen ja toimialakeskittymien tukeminen kuuluu teknisen keskuksen tehtäviin yhdessä elinkeinotoimen kanssa. Matkailun edellytysten parantaminen edellyttää kunnan määrätietoisia toimia ja palvelukeskusten yhteistyötä sekä suunnittelussa että toteutuksessa. 33

35 Taloustilanteen vuoksi resurssit keskitetään vaikutuksiltaan merkittävimpiin tehtäviin. Lisäksi hankkeita pyritään toteuttamaan kuntien ja yksityisten välisten yhteistoimintamuotojen avulla, jolloin kunnan omia investointeja voidaan vähentää. STRATEGISET TAVOITTEET Hyvinvoiva asukas/kuntalainen 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja työllisyyden hoito 5. Maapolitiikassa onnistuminen 7. Sähköisten palveluiden ja kustannustietoisuuden kehittäminen TOIMINNALLISET TAVOITTEET Julkisten ulkotilojen, verkostojen ja alakeskusten palveluiden kehittäminen 1.2 Virkistysalueiden käytön ja luontomatkailun edistäminen 1.3 Lamminrahkan rakentamisen käynnistäminen 3.1 Keskustan elinvoiman vahvistaminen 3.2 Tarastenjärven ja Rusko Saarenmaan alueen kehittäminen seudullisesti merkittäväksi työpaikka-alueeksi 3.3 Huutijärven Kisarannan Kaivannon alueen toimintojen ja ympäristön kehittäminen 5.1 Maapoliittisten toimien kohdentaminen taajamarakenteen eheyttämiseen 5.2 Laadukkaan ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistäminen 5.3 Täydennysrakentamisen ja peruskorjauksen edistäminen investoinneissa 7.1 Sähköisten asiointijärjestelmien ja osallistumismenetelmien kehittäminen Tehokkuusmittarit Katujen hoito /m2 0,39 0,41 0,41 0,42 Rakennusten energiankulutus kwh/m3 58,6 63,0 63,0 63,0 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Ts 2018 Ts 2019 Ts 2020 Maanhankinta, ha Tonttien luovutus, kpl Valmistuneita asuntoja, kpl Asemakaavavaranto, AK (yht/kunta), vuosi Asemakaavavaranto, AR (yht/kunta), vuosi Asemakaavavaranto, AO (yht/kunta), vuosi 12,5/2,8 10,5 / 4,0 10,5 / 5,0 20,5 / 16,0 12,0 / 3,5 10,0 / 4,0 10,0 / 5,0 24,0 / 16,0 8,9/2,0 8,0/2,5 8,3 / 3,4 16,0 / 12,0 20,0/16,5 24,0/16,5 16,0/12,5 Liikenneväylät, km Puistot, ha Leikkikentät, uima- ja venerannat, ulkoliikuntapaikat, kpl Kaupungin omistamat luonnonsuojelu- ja Natura-alueet, kpl Henkilöstön määrä (budjetoidut vakanssit) Toimintakate euroa/asukas

36 TULOSLASKELMA

37 5 Tuloslaskelma Tuloslaskelma ulkoiset, ml. vesilaitos, euroa TP 2016 Muutettu TA 2017 TAE TA2018/ TP2016, % TOIMINTATUOTOT ,12 % Myyntituotot ,75 % Maksutuotot ,46 % Tuet ja avustukset ,12 % Muut toimintatuotot ,57 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,98 % TOIMINTAKULUT ,70 % Henkilöstökulut ,45 % Palvelujen ostot ,18 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,87 % Avustukset ,19 % Muut toimintakulut ,42 % TOIMINTAKATE ,19 % VEROTULOT ,75 % VALTIONOSUUDET ,95 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,76 % Korkotuotot ,85 % Muut rahoitustuotot ,88 % Korkokulut ,58 % Muut rahoituskulut ,76 % VUOSIKATE ,53 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,35 % Suunnitelman mukaiset poistot ,35 % TILIKAUDEN TULOS ,41 % VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET Poistoeron muutos Varausten muutos ,35 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,75 % Tuloslaskelma on kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan valtuustoon nähden sitovat tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa. Tuloslaskelman sitovia eriä ovat: verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot, satunnaiset erät ja tilinpäätössiirrot. Tuloslaskelmassa toimintatuottojen arviot palvelukeskuksittain perustuvat palvelualueilla tehtyyn arviointiin. Verotuloarviot perustuvat valtakunnalliseen arvioon eri verolajien kehityksestä. Tästä arviosta on laadittu kuntakohtaiset veroennustekehikot ja arviossa on käytetty viimeisintä syyskuussa julkaistua arviota. Kunnallisveron tuottoarvio perustuu 21,0 kunnallisveroprosentin tuottoarvioon. Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty kuntakohtaista arviota vuodelle 2018 ja vuodet 2019 ja 2020 on johdettu kuntasektorille tulevien valtionosuuksien leikkausten määrän arvioista ja tulevasta maakuntauudistuksen vaikutuksesta vuodelle Valtionosuudet tulevat laskemaan tilinpäätösvuoteen 2016 verrattuna. Poistot tuloslaskelmaan on laskettu käyttöomaisuusohjeen mukaisesti. Poistot tulevat nousemaan tulevina vuosina, siitä huolimatta, että investoinneista toteutetaan vain välttämättömimmät peruspalvelutuotantoon liittyvät investointikohteet. 36

38 Verotulot KIINTEISTÖVEROPROSEN- TIT VAIHTELUVÄLIT (kiinteistöverol.) Kangasala TA 2017 Kangasala TA 2018 Kangasala TS 2019 Kangasala TS 2020 Yleinen 1,03-2,00 0,93 1,03 1,03 1,03 Vakituiset asuinrakennukset 0,41-0,90 0,43 0,43 0,43 0,43 Muut kuin vakituiset asuinrakennukset * 0,93-1,80 1,03 1,03 1,03 1,03 Yleishyödylliset yhteisöt alaraja 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 Voimalaitokset 0,60-2,285 ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty Rakentamattomat asuinpaikat 2,00-6,00 2,00 2,00 2,00 2,00 * Vaihteluväli 0,93-1,80 mutta enintään 1,00 vakituisia asuinrakennuksia suurempi Yhteenveto verotuloista Verolaji TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kunnallisvero * Muutos% 3,1-0,1 1,6 2,9-52,7 Kiinteistövero Muutos% 2,7-0,,9-0,2 3,7 2,8 Yhteisöveron tuotto Muutos% -4,5-15,8-2,6 28,6 17,9 Suunnitelmapoistot Poistot on laskettu kaupungin käyttöomaisuusohjeen mukaisesti. Poistot näkyvät palvelukeskusten menoissa seuraavasti: - poistot vesijohto- ja jätevesiverkosta näkyvät yhdyskuntatekniikan palveluprosessissa poistoina sekä vesilaitoksen liiketoimintaprosessissa - poistot rakennuksista näkyvät rakennuttamisen palvelualueella poistoina ja sisältyvät palvelukeskuksilta perittävään sisäiseen vuokraan - poistot kalustosta näkyvät kullakin palvelualueella 37

39 INVESTOINTIOSA 38

40 6 Investoinnit palvelukeskuksittain Investointiosassa esitetään määrärahat käyttöomaisuuden hankintaan. Käyttöomaisuus aktivoidaan taseeseen ja poistetaan tuloslaskelman kautta vuosikuluina. Käyttöomaisuuden hallinnassa noudatetaan valtuuston hyväksymää käyttöomaisuusohjetta. Investointiosan määrärahat varataan käytön mukaisina. Käyttöomaisuusinvestoinnit esitetään seuraavassa palvelukeskuksittain. Investoinnit, euroa TP 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Palvelukeskuksittain Strateginen johto Tp 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot Kulut Netto Sosiaali- ja terveyskeskus TP 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot Kulut Netto Sivistyskeskus TP 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot Kulut Netto Tekninen keskus TP 2016 MTA 2017 Tae 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot Kulut Netto Kunta yhteensä, ilman vesi-liikelaitosta TP 2016 MTA 2017 Tae 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot Kulut Netto Kangasalan Vesi-liikelaitos TP 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot Kulut Netto Kunta yhteensä, ml. Vesi -liikelaitos TP 2016 MTA 2017 Tae 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot Kulut Netto Val : - Liiku ja Leiki, lisäys euroa / vuosi ( ) - Sahalahden kevyenliikenteenväylän rakentaminen, lisäys euroa /vuosi, ( ) - Ulkokenttien perusparantaminen (Suoraman jalkapallokenttä) lisäys vuodelle euroa - Tarastenjärvi, euron määrärahan siirto vuodelta 2017 vuodelle Tekolumilaitteiston vaihtoehtojen selvittäminen, vuodelle 2018 lisäys euroa Investointien sitovuustaso valtuustossa Investointien määrärahat ovat palvelukeskuksittain sitovia valtuustoon nähden. 39

41 RAHOITUSLASKELMA

42 7 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma, euroa TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , , ,30 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , , , , , , , ,30 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,00 Rahoitusosuudet investointeihin ,88 0,00 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , , , , , , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,70 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset ,87 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainauksen vähennykset , ,00 0,00 0,00 0, , ,00 0,00 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0, , , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,49 0,00 0,00 0,00 0, , , , , ,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,64 0,00 0,00 0,00 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamisten muutos ,79 0,00 0,00 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos ,15 0, , , , ,30 0, , , ,00 Rahoituksen rahavirta , , , , ,00 Rahavarojen muutos , , , , ,30 Rahavarojen muutos Rahavarat ,01 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahavarat ,04 0,00 0,00 0,00 0, ,97 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Se on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan toiminnan ja investointien rahavirtaa. Tässä nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin Rahavarojen muutos. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnitelmakauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Näiden erien muutosten arvioimista ei voida edellyttää talousarviossa. Tiedossa olevat, merkittävät maksuvalmiuden muutokset suunnitelmakaudella, esimerkiksi pitkäaikaisten saamisten muutokset (valtionosuussaatavien, kauppahintasaamisten tai lainasaamisten muutokset) voidaan merkitä omaksi rivikseen rahoitusosaan tai perusteluteksteihin. 41

43 LIITTEET 42

44 KONSERNIYHTIÖILLE JA YHTEIS- TOIMINTATAHOILLE MYÖNNETTÄ- VÄT AVUSTUKSET VUONNA