Kangasalan kaupungin Talousarvio 2019 ja Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Liite Val 15 Kangasalan kaupungin Talousarvio 2019 ja Taloussuunnitelma Kh Val

2 Sisällys 1 Kaupunginjohtajan katsaus Kangasalan Kaupunkistrategia vuoteen Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous syksyllä Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna Kangasalan kaupungin talous Talouden ja toiminnan seuranta Kaupungin sijoitusvarallisuuden taso ja käyttö Talousarvion sitovuustaso Tilivelvollisuus Toimintatuotot ja toimintakulut palvelukeskuksittain Strateginen johto Kangasalan kaupunkikonserni Kaupunkikonsernille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Tuloslaskelma Investoinnit palvelukeskuksittain Rahoituslaskelma LIITTEET Konserniyhtiöille ja yhteistoimintatahoille myönnettävät avustukset vuonna Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet vuonna Henkilöstömuutokset Tietoja konserniyhtiöistä Investointien hankeluettelo vuosille Kangasalan Vesi -liikelaitos Kangasalan Vesi liikelaitoksen investoinnit Kangasalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 2019 ja taloussuunnitelma vuosille Kangasalan Vesi -liikelaitoksen rahoituslaskelma

3 1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tekeminen on edennyt suunnitellusti kohti valtuuston marraskuista kokousta, jossa talousarvio tuleville vuosille hyväksytään. Tasapainoisen talouden saavuttaneen Kangasalan kaupungin talousarvion valmisteleminen on ollut positiivista ja eteenpäin katsovaa. Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut valtuuston toukokuussa 2018 hyväksymä uusi kaupunkistrategia, johon kaikki talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet tavalla tai toisella liittyvät. Talousarvioprosessissa strategia muuttuu askel askeleelta eläväksi, edeten kohti konkreettista tavoitteen asetantaa ja muuttuu lopulta käytännön teoiksi kunkin lautakunnan hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Vuoden 2019 tulo- ja menokehysvalmistelun yhteydessä tasapainoinen talous antoi mahdollisuuksia tehdä lisäpanostuksia useisiin kriittisiin kohtiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin. Kasvava kaupunki panostaa niin työllisyyteen, varhaiskasvatukseen, opetukseen, elinkeinojen kehittämiseen kuin keskustan vetovoimaisuuden kehittämiseenkin. Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen näkyy läpi asiakirjan, mm. joukkoliikennepanostuksina, uusien tiiviiden asuinalueiden kehittämisenä ja Tarastenjärven kiertotalousalueen kehittämisenäkin. Myös konserninäkökulman huomioiminen näkyy talousarvioasiakirjassa. Kaupungin omistamille yhtiöille asetetaan yhä tarkemmin asetettuja tavoitteita ja kukin yhtiö kertoo toimenpiteensä omistajan asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Talousarviovalmisteluprosessi on ollut totuttuun tapaan osallistava. Olemme lisänneet edelleen keskustelua niin valmistelevan organisaation sisällä kuin asiaa eri tavoin käsittelevissä toimielimissäkin. Tämä johti tälläkin kertaa hyvään lopputulokseen: kaikki lautakunnat valmistelivat ehdotuksensa kaupunginhallituksen antaman kehyksen mukaisesti, sitoutuen annettuihin reunaehtoihin. Valmistunut talousarvioehdotus lisää kaupungin menoja aiempaan verrattuna huomattavasti, yhteensä 6,7 prosenttia. Myös euroina toimintamenojen lisääntyminen on viime vuosiin verrattuna aivan omaa luokkaansa, yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Tuloveroprosentteina esittäen tämä vastaa käytännössä noin kahden tuloveroprosenttiyksikön verran menojen lisääntymistä. Kustannusnousun taustalla on muutamia syitä, jotka selittävät leijonanosan kustannusnoususta. Suurin syy on valtakunnallisesti hyväksytty palkkaratkaisu ja kilpailukykysopimuksella poistettujen lomarahojen palautuminen täysimääräisesti maksettavaksi. Kokonaisuutena arvioiden henkilöstön määrä nousee hieman useiden vuosien vähenemisen sijaan, mutta palkkaratkaisujen vuoksi 3

4 kaupungin käyttömenoihin tulee yli neljän miljoonan euron menolisäys. Koska kaupungin palveluksessa on yli 1600 vakituista työntekijää, kertyy pienestäkin prosentuaalisesta korotuksesta yhteenlaskettuna merkittävä summa. Henkilöstökulujen nousu näkyy suurimmissa palvelukeskuksissamme selvästi: sivistyskeskuksen kustannukset nousevat yli kuusi prosenttia ja sosiaali- ja terveyskeskuksenkin yli neljä prosenttia, koska molemmat ovat vahvasti henkilöstövaltaisia toimialoja. Erinomaista kuitenkin on, että molempien osalta voidaan tehdä lisäresursointia: mm. lisää henkilökuntaa opetukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluissa lisää ympärivuorokautista hoivaa, erikoisairaanhoidon vaatimaa lisäresursointia unohtamatta. Hyvä on kuitenkin huomata, että nyt tehtävät lisäpanostukset sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä maakuntauudistuksen muutoin sotesta aiheuttamat vähennykset tulevat vähentämään tulevina vuosina valtionosuuksia merkittävästi, mahdollisesti jopa noin veroprosentin suuruuden verran. Tämä haastaa erityisesti tulevien vuosien talousarvioiden laadintaa. Kokonaisuutena arvioiden talousarvio pitää Kangasalan talouden juuri ja juuri tasapainossa, mutta seuraaville vuosille jää runsaasti parantamisen varaa. Mikäli lähtökohtamme edellisten vuosien talousarvioissa ja tilinpäätöksissä eivät olisi näin hyvät, olisimme suurissa vaikeuksissa. Nyt pystymme huolehtimaan suurista pakollisista menolisäyksistä sillä liikkumavaralla, jonka aiempi työ on saanut aikaan ja sen lisäksi panostamaan vielä lisää kaupunkilaisten palveluihin. Vuosikatteemme jää valitettavasti liian alhaiseksi, sekä talousarvio- että suunnitelmavuosienkin osalta. Samoin vuotuinen ylijäämämme on liian pieni kattaakseen riittävän osan investoinneista. Kaupungin velkamäärä kasvaa, mutta suunnitellusti. Seuraavat vuodet investointitahtimme on ripeä, mutta olemme varautuneet tähän investointipiikkiin jo kahden edellisen tilinpäätöksen yhteydessä tekemällä investointivaraukset. Niiden merkitys näkyykin nyt vahvasti. Ilman näitä investointivarauksia olisimme joutuneet karsimaan investointilistaamme merkittävästi. Kasvava Kangasala rakentaa ja investoi jatkuvasti, huolellisesti suunnitellen ja harkiten. Investointien määrä perustuu kaupungin kokonaistalouden kestävyyteen, kykyyn rahoittaa investoinneista aiheutuvat poistot sekä kykyyn kattaa investoinneista seuraavat käyttötalousmenot. Kyseessä on talouden johtamisen näkökulmasta kokonaisuus, jossa kaikkien eri osa-alueiden tulee olla keskenään tasapainossa. Seuraavan vuoden merkittävimpiä investointeja ovat mm. Vatialan koulu, Lamminrahkan liittymä ja keskustan pysäköintitalo. Kokonaisuutena investointimme sekä kuluvalta vuodelta että seuraavalta kolmivuotiskaudelta ovat yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Tämä kaikki kertoo Kangasalan vetovoimasta, kasvusta ja kehityksestä. Kangasala kasvaa osana kaupunkiseutua. Siksi raja-alueyhteistyö on yhä tärkeämpää kaupungin kehittymiselle. Yhdessä Tampereen kaupungin kanssa kehitämme Lamminrahkaa, Saarenmaata ja Tarastenjärveä. Menojen lisäyksen vastapainona ovat aina tietysti myös lisääntyvät tulot uusien asukkaiden kautta. Kangasala on myönteisen kehityksen kierteessä: uudet asukkaat tuovat aina toki lisää menoja, mutta ennen kaikkea myös uusia ideoita, ajatuksia, elinvoimaa ja myös kaivattuja veroeuroja. Siksi on tärkeää rakentaa Kangasalasta jatkuvasti houkuttelevaa ja viihtyisää asuinympäristöä, jotta pärjäämme alati kovenevassa kilpailussa kaupunkiseudulla. Kiitän lämpimästi kaupungin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä tasapainoisen talousarvion erinomaisesta valmistelusta kaikissa sen eri vaiheissa. Rakennetaan yhdessä Kangasalasta entistäkin vetovoimaisempi, houkuttelevampi ja viihtyisämpi meille kaikille. Oskari Auvinen kaupunginjohtaja 4

5 2 Kangasalan Kaupunkistrategia vuoteen

6 Kangasalla, oksalla ylimmällä KANGASALAN VISIO, KAUPUNKISTRATEGIA JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ovat valmistuneet laajassa yhteistyössä, johon ovat osallistuneet luottamushenkilöt, kaupunkilaiset, henkilöstö ja sidosryhmät. KANGASALAN KAUPUNKISTRATEGIA kuvaa keskeiset tavoitteet, joihin valtuuston johtamana Kangasalan päätökset perustuvat seuraavana vuosikymmenenä. Strategia tavoittelee vahvaa elinvoimaa ja hyvinvointia eri muodoissa. Mukana ja osallisia ovat kaikki. KAUPUNKISTRATEGIA ON ELÄVÄ ASIAKIRJA ja sitä uudistetaan tarpeen mukaan. Vuosittaiset tavoitteet vahvistetaan valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja niitä seurataan tilinpäätöksessä. Operatiivinen toteutus tapahtuu kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa sekä kaupungin organisaation toimesta. KANGASALAN KAUPUNGILLA ON arvokas yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Kaupunkistrategian johdolla sitä toteutetaan joka päivä. Oskari Auvinen, kaupunginjohtaja 6

7 7

8 STRATEGISET TAVOITTEET (1-12) 1. Palveleva, uudistuvan toimintakulttuurin ja sujuvan arjen Kangasala 2. Kuuntelemme, kokeilemme, mahdollistamme ja välitämme 3. Tuemme hyvinvointia ja työllisyyttä 4. Henkilöstö on osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta 5. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijä 6. Sijainnista vetovoimaa - sujuvasti liikkuen 7. Erinomaiset ja kilpailukykyiset elinkeinoelämän alueet, palvelut ja profiilit 8. Tiivistyvät taajamat ja mahdollisuuksien maaseutu 9. Tuottava, tehokas ja vaikuttava 10. Tarkoituksenmukainen ja tavoitteellinen omistaminen 11. Arvostamme historiaamme, ympäristöämme ja vapaa-ajanmahdollisuuksia 12. Kehitämme Kangasalan imagoa TOIMINNALLISET TAVOITTEET 1 Palveleva, uudistuvan toimintakulttuurin ja sujuvan arjen Kangasala 1.1 Palvelemme hyvällä asenteella. 1.2 Kehitämme aktiivisesti omaa työtämme ja parannamme asiakaskokemusta. 1.3 Edistämme aktiivisesti palvelujemme kilpailukykyä. 1.4 Kohtaamme asiakkaat silloin ja siellä, missä he liikkuvat. 1.5 Lisäämme ja kehitämme sähköisiä palveluita ja otamme käyttöön uusia palvelukanavia kaupunkilaisten käyttöön. 1.6 Olemme rohkeita, sallimme erehtymisen, opimme virheistä. 1.7 Edistämme esteettömyyttä palveluissa, suunnittelussa ja rakentamisessa. 2 Kuuntelemme, kokeilemme, mahdollistamme ja välitämme 2.1 Huolehdimme osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä, ne ovat jokaisen tehtäviä. 2.2 Edistämme aktiivista toimintaa, lisäämme avustuksilla kolmannen sektorin vaikuttavuutta. 2.3 Kuulemme aidosti palautteen ja kehitämme toimintaa. 2.4 Osallistumme rohkeasti monenlaisiin hankkeisiin. 2.5 Osallistuva kaupunkilainen, osallistava kaupunki. 3 Tuemme hyvinvointia ja työllisyyttä 3.1 Mahdollistamme ja edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä. 3.2 Edistämme kaupungin liikuntamahdollisuuksia sisällä ja ulkona, retkeilyreittejä ja virkistysalueita. 3.3 Edistämme omaehtoisen hyvinvoinnin mahdollisuuksia. 3.4 Panostamme työllisyyteen kaupunkiseudun yhteisin tavoin ja omin työllisyystoimenpitein. 3.5 Kehitämme monipuolisesti työllisyydenhoitoa: pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys. 3.6 Lisäämme yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 3.7 Toivotamme tapahtumat tervetulleiksi kaupunkiympäristöömme, julkinen tila on avoin. 4 Henkilöstö on osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta 4.1 Ylläpidämme kaupungin hyvää imagoa työnantajana. 4.2 Kehitämme johtamista ja esimiestyötä uudistuvan kaupungin rooli huomioiden. 4.3 Korostamme osaamisen johtamisessa asiakaspalvelua ja osaamistarpeiden ennakointia. 4.4 Panostamme työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. 4.5 Kannustamme henkilöstöä työn ja toimintatapojen aktiiviseen kehittämiseen. 8

9 5 Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijä 5.1 Haemme uusia ratkaisuja, innovaatioita ja kokeilukulttuurin kehittämistä. 5.2 Kasvatamme lapsia ja nuoria juurensa tunteviksi, itsetunnoltaan terveiksi sekä tulevaisuuteen suuntautuviksi. 5.3 Profiloidumme monipuolisesti 2. asteen jatko-opintojen ja työelämäyhteyksien kaupunkina. 5.4 Mahdollistamme oppimisen kaiken ikäisille. 5.5 Kasvatamme suvaitsevia, sivistyneitä ja kansainvälisiä ihmisiä. 5.6 Tarjoamme turvalliset, terveelliset ja laadukkaat oppimisympäristöt. 6 Sijainnista vetovoimaa - sujuvasti liikkuen 6.1 Hyödynnämme keskeistä sijaintia vetovoimaisella kaupunkiseudulla. 6.2 Haemme aktiivisesti yhteistyötä ja kumppaneita. 6.3 Edistämme tiheää joukko- ja liityntäliikennettä: kuuma nauhataajama. 6.4 Ehkäisemme ilmastonmuutosta kulkutapamuotoihin vaikuttaen ja kestävää liikkumista edistäen. 6.5 Kehitämme monimuotoista ja sujuvaa liikkumista eri alueiden edellytysten mukaisesti. 6.6 Aloitamme Kehä 2:n rakentamisen yhdessä Tampereen kanssa. 6.7 Kehitämme valtateiden 9 ja 12 kokonaisuutta yhteistyössä muiden kuntien ja valtion kanssa. 6.8 Toimimme aktiivisesti Tampereen kaupunkiseudulla ja Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT)-kasvukäytävällä. 7 Erinomaiset ja kilpailukykyiset elinkeinoelämän alueet, palvelut ja profiilit 7.1 Palvelemme yrityksiä aktiivisesti, nopeasti, ennakoivasti ja kilpailukykyisesti. 7.2 Kehitämme yritysten toimintaympäristöä yhteistyössä kaupunkiseudun muiden toimijoiden kanssa. 7.3 Kolme kärkihanketta omilla toiminnallisilla profiileillaan: Lamminrahka Saarenmaa Tarastenjärvi 7.4 Kehitämme elinvoimaista keskustaa. 7.5 Profiloidumme laadukkaan alkutuotannon, lähiruoan ja elintarviketuotannon alueena. 7.6 Edistämme matkailupalvelujen mahdollisuuksia. 7.7 Tarjoamme yrityksille toimipaikkoja ja tontteja kulloisenkin tarpeen mukaan ja nopeasti, kaavavarantoa riittävästi. 8 Tiivistyvät taajamat ja mahdollisuuksien maaseutu 8.1 Kehitämme yhtä aikaa sekä kaupunkia että maaseutua. 8.2 Toteutamme strategista yleiskaavaa ja sen linjauksia. 8.3 Luomme edellytyksiä monipuoliselle asuntotuotannolle taajamissa. 8.4 Lisäämme vapaa-ajan asuntojen pysyviä asumismahdollisuuksia edullisuusvyöhyketarkastelun mukaisesti. 8.5 Vahvistamme monimuotoista asumista ja yrittämistä. 8.6 Lisäämme vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä rakennetun ympäristön laadulla, korkeatasoisella arkkitehtuurilla, viheralueilla ja taiteella rakennetussa ympäristössä. 9 Tuottava, tehokas ja vaikuttava 9.1 Kehitämme kaupunkikonsernia jatkuvan parantamisen periaatteella. 9.2 Ryhdymme heti toimeen. 9.3 Arvioimme tuottavuuttamme ja tehokkuuttamme. 9.4 Pidämme tulot ja menot pysyvästi tasapainossa. 9.5 Kasvamme kestävästi, hiilineutraaliutta edistäen. 9.6 Mitoitamme ja ajoitamme palvelutuotannon ja -verkon oikein Kangasalan KYMPPI suunnitteluvälineenä. 9.7 Varaudumme investointeihin, korjauksiin ja toimintaympäristön muutoksiin. 9

10 10 Tarkoituksenmukainen ja tavoitteellinen omistaminen 10.1 Kaikella omistuksella on tarkoitus ja tavoite Kehitämme Kangasalaa kaupunkikonsernina kokonaisetu huomioiden Tiivistämme ja kehitämme konsernijohdon ja kaupungin edustajien yhteistyötä eri toimielimissä ja niiden välillä Hyödynnämme oikeaa tuotantotapaa oikeaan toimintaan: tarkoituksenmukaisuus. 11 Arvostamme historiaamme, ympäristöämme ja vapaa-ajanmahdollisuuksia 11.1 Hyödynnämme historiaamme ja tunnettuuttamme Vaalimme ympäristöämme: harjut, järvet ja lintuvedet ovat vahvuuksiamme Monipuolinen kesäpäivän kulttuurikaupunki: liikuntaa, harrastusmahdollisuuksia, taidetta, tapahtumia ja museoita Huolehdimme ympäristöstä ja sen vetovoimaisuudesta Kehitämme matkailun ja virkistyksen kohdealueita (Sarsa, Kaivanto, Veho niemi) Hyödynnämme järviluontoa monipuolisesti matkailun, vapaa-ajan ja harrastamisen kohteena. 12 Kehitämme Kangasalan imagoa 12.1 Nostamme oksalla ylimmällä brändin vahvemmin esiin Kehitämme viestintää ja markkinointia sekä lisäämme näkyvyyttä Uudistamme ja määrittelemme brändiviestimme ja vahvistamme mielikuvallista vetovoimakykyämme Hyödynnämme monipuolisesti viestinnän kanavia Vastuullinen viestintä on kaikkien yhteinen asia. Palvelukeskuskohtaisissa tavoitteissa on ollut mahdollisuus asettaa lisätavoitteita. Lisätavoitteet on merkitty kunkin palvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden taulukkoon. 10

11 3 Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat 3.1 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttö-talous-, tuloslaskelma-, investointi ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 3.2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous on korkeasuhdanteessa ja talouskasvu jatkuu laaja-alaisena. Vahva kansainvälinen kysyntä, parantunut kustannuskilpailukyky, kotitalouksien tulojen kasvu ja suotuisat rahoitusolot tukevat kasvua ennustevuosina. Bkt:n kasvuennusteet vuosille ovat 2,9 %, 2,2 % ja 1,7 %. Lähivuosina hidastuva kasvu heijastaa pitkän aikavälin vaimeita kasvunäkymiä. Inflaatio pysyy yhden prosentin tuntumassa vuosina ja kiihtyy 1,5 prosenttiin vuonna Nopea talouskasvu ja työllisyyden parantuminen kasvattavat kotitalouksien reaalista ostovoimaa ennustejaksolla keskimäärin noin 2 % vuodessa. Ennustejakson loppua kohti ostovoiman kasvuvauhti kuitenkin hidastuu inflaation kiihtymisen vuoksi. Yksityinen kulutus ylittää edelleen kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, joten kotitalouksien velkaantuminen jatkuu. Kotitalouksien kulutuksen kasvu hidastuu 2,3 prosentista 1,6 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Yksityiset investoinnit ovat vauhdittaneet kasvua alkuvuonna, kun sekä asuntorakentaminen että tuotannolliset investoinnit ovat jatkuneet vilkkaana. Investointien positiivinen kehitys johtuu valoisista kasvunäkymistä sekä yritysten hyvästä kannattavuudesta ja kasvaneista voitoista. Investointien nopein kasvun vaihe on vuonna 2018, jolloin ne kasvavat reilun 4 prosentin vauhtia. Yksityisten investointien kasvu hidastuu ennustejaksolla 2,5 prosenttiin. Investoinnit voivat kasvaa nopeamminkin, jos suunnitteilla olevia teollisuusinvestointeja toteutetaan laajamittaisesti. Viime vuonna Suomen vaihtotase kääntyi pitkästä aikaa lievästi ylijäämäiseksi ja säilyy noin prosentin ylijäämäisenä suhteessa BKT:hen myös vuosina Viennistä kertyy enemmän tuloja kuin tuonnista menoja. 11

12 Työllisten määrä kasvoi nopeasti vuoden 2017 lopulla, ja työllisyyden kasvu pysyy vahvana vielä kuluvana vuonna. Työllisyysaste nousee noin 72 prosenttiin vuonna Työikäisen väestön jatkuva väheneminen, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja korkea rakenteellinen työttömyys hidastavat työllisyyden kasvua ennustevuosina. Toisaalta tuottavuuden kasvu on kiihtynyt ja kannattelee talouskasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasema koheni selvästi vuonna 2017 maltillisen menokehityksen sekä kasvaneiden verotulojen myötä. Finanssipolitiikka kuitenkin kevenee erityisesti vuonna 2018 samaan aikaan, kun talouskasvu jatkuu vahvana. Suotuisan suhdanteen ansiosta julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen laskee alle 60 prosentin rajan vuonna Näin ollen vuonna 2019 Suomi alittaa EU:n perussopimuksen mukaiset viitearvot eli 3 prosentin julkisen talouden alijäämän suhteessa BKT:hen sekä 60 prosentin julkisen velan suhteessa BKT:hen Kuntatalous syksyllä 2018 Kunnat ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toimintamenojen kasvua menestyksekkäästi. Toimintamenojen kasvu on ollut hyvin maltillista ja pysyy maltillisena myös kuluvana vuonna, mutta kasvu kiihtyy henkilöstömenojen kasvaessa vuonna 2019 palkankorotusten ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkausten päättymisen vuoksi. Myös investointimenot jatkavat lähivuosina kasvuaan, sillä korjausinvestoinnit sekä sairaalarakentaminen jatkuvat vilkkaana. kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on kehitysarviossa kehyskaudella negatiivinen vain vuonna Silti kuntatalouden lainakannan oletetaan kasvavan hieman vuoteen 2020 saakka sairaanhoitopiirien lisätessä velkaansa investointien vuoksi. Kuntatalouden tila keväällä 2018 oli pääosin hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntatalous vahvistui selvästi vuonna Toimintakate vahvistui edellisestä vuodesta 1,1 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,9 mrd. euroa, mikä riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset sekä nettoinvestoinnit. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2017 yli 540 milj. euroa. Kuntatalouden tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd. euroa positiivinen, ja se parani edellisvuodesta noin 200 milj. eurolla. Kuntatalouden vahvistumista selittää ennen kaikkea toimintamenojen maltillinen kasvu sekä verotulojen kasvun nopeutuminen. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2016 noin 18,1 mrd. eurosta noin 18,4 mrd. euroon. Lainakannan kasvu perustui pääosin kuntayhtymien kasvaneeseen lainanottoon. Kuntien lainakanta oli 16,12 mrd. euroa eli 2941 euroa/asukas. Kuntatalouden yleinen vahvistuminen vuonna 2017 näkyy selvästi myös kuntakonsernien tilinpäätöksissä. Kuntakonsernien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui selvästi ja taseeseen kertynyt ylijäämä kasvoi edelleen. Vuosikate oli positiivinen kaikilla kuntakonserneilla. Kuntien yhteenlasketut toimintakulut olivat vuonna 2017 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan 35,9 mrd. euroa, edelliseen vuoteen nähden vähennystä oli 827 milj. euroa eli 2,3 prosenttia. Toimintakulujen vähentymiseen vaikutti eniten henkilöstökulujen pienentyminen 968 milj. eurolla. Henkilöstökulut vähenivät kaikkiaan 6,7 prosentilla edellisestä vuodesta. Toimintatuotot vähenivät 470 milj. euroa eli 6,1 prosenttia. Toimintatuottojen vähentymiseen vaikuttivat myyntituottojen sekä tuki- ja avustustuottojen pienentyminen. Kuntien verotulot kasvoivat ennakkotietojen mukaan 446 milj. euroa eli 2,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Tuloverojen osuus verotulojen kasvusta oli 33 milj. euroa. Kuntien osuus yhteisöverojen tuotosta 12

13 kasvoi 343 milj. euroa. Valtionosuudet sitä vastoin vähenivät 289 milj. euroa eli 3,3 prosenttia. Verotuloista ja valtionosuuksista koostuva verorahoitus kasvoi yhteensä 157 milj. euroa eli 0,5 prosenttia. Koko maata koskevan verotuloennustekehikon mukaan maksettava kunnallisveron tuotto kasvaa 5,7 prosenttia vuoden 2018 arvioon verrattuna. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan nousevan 1,9 prosenttia ja yhteisöveron tilitykset kasvavan 9,1 prosenttia Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2019 Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan heikentävän kuntataloutta yhteensä 254 milj. eurolla vuoteen 2018 verrattuna. Kokonaisuutena valtionapuihin kunnille osoitetaan ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä 10,5 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät 3 prosentilla vuodesta Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan yhteensä heikentävän kuntataloutta 245 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Tästä suurin osa selittyy negatiivisella kuntien ja valtion välisellä kustannustenjaon tarkistuksella. Valtio kohdistaa vuonna 2019 lisämäärärahaa lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotihoitoon 15 milj. euroa ja 1 milj. euroa vanhusten kotihoitoon. Rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin osoitetaan 40 milj. euroa. Lukiokoulutuksen uudistamiseen, uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen osoitetaan yli 10 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa valtionavustuksia. Koekilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisten toimenpiteiden, joista merkittävimpiä ovat erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, omais- ja perhehoidon kehittäminen ja vanhuspalvelujen laatusuositus, toimeenpano jatkuu vuonna Näihin liittyen palvelujen valtionosuuteen tehdään toimenpiteiden arvioituja säästöjä vastaavat vähennykset. Säästöjen toteutuminen riippuu kuntien ja kuntayhtymien ratkaisuista sekä mahdollisuuksista toteuttaa säästöjä aikaansaavia uudistuksia. Valtionosuuksia alentaa 213 milj. eurolla valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka tehdään vuoden 2016 tilastotietojen perusteella. Indeksikorotuksen jäädytys vähentää 91 milj. eurolla peruspalvelujen valtionosuuksia ja 14 milj. eurolla opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kunnille maksettavia valtionosuuksia. Kevään julkisen talouden suunnitelman mukaisesti kuntatalouden kannustinjärjestelmien valmistelua jatketaan. Vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy 30 milj. euron siirto peruspalvelujen valtionosuudesta kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Ensi vaiheessa avustuksia on tarkoitus myöntää kunnille ja kuntayhtymille etenkin henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Ansiotulojen verotusta kevennetään ja muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin 223 milj. eurolla. Verotulojen menetys kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtion ja kuntien kustannusjaon tarkistus vähentää kuntien valtionosuuksia noin 213 milj. eurolla. Sosiaalija terveydenhuollon ja peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee vuonna ,37 prosenttiin. Väestön ikärakenteen muutos on aiheuttanut ja aiheuttaa tulevaisuudessakin suuria haasteita kuntatalouteen. Väestön ikääntyessä koko maan väestöllinen huoltosuhde heikkenee lähivuosina nopeasti, eli lasten ja vanhuseläkeläisten määrä suhteessa työikäiseen väestöön kasvaa. Vaikka työvoimaan osallistumisaste on noussut vanhemmissa ikäluokissa, on väestön ikärakenteen muutos niin voimakas, että työvoiman määrän kasvu pysähtyy ja kääntyy lopulta tulevaisuudessa laskuun. Tämä heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Kuntatalouden kannalta huoltosuhteen heikkeneminen merkitsee sekä hoito- 13

14 että hoivapalveluiden tarpeen kasvua että aiempaa heikompia verotulojen kasvumahdollisuuksia. Kuntatalouden kannalta tilannetta hankaloittavat lisäksi erityisesti suuret alueelliset erot väestön ikärakenteessa. Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena suurin vastuu ikääntymiseen liittyvistä kustannuspaineista on siirtymässä kunnilta maakunnille, mutta ikärakenteen muutos haastaa jatkossakin kuntia Kangasalan kaupungin talous Kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainossa, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haastavaa, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma saattavat antaa erilaisen kuvan taloustilanteesta. Erityisesti väestöpohjaltaan kasvavissa kunnissa, kuten Kangasalla, tilanne on tämän suuntainen. Kangasalan kaupungin tilinpäätösten tuloslaskelman osoittama tulos on vuodesta 2010 ollut positiivinen lukuun ottamatta vuosia 2012 (-1,3 milj. euroa) ja 2014 (-1,7 milj. euroa). Tilinpäätösten tulosten syntymiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi kertaluonteiset erät, kuten käyttöomaisuuden myyntivoittotulot, kaupungin sijoitusomaisuuteen liittyvät kirjaukset sekä muut kertaluonteiset erät, kuten vuonna 2013 jälkiverotilityksen maksukirjaus joulukuulle ja Pirkanmaan koulutuskuntakonsernin -kuntayhtymän purkamiseen liittyvät tulokirjaukset. Vuoden 2014 tilinpäätös oli 1,7 milj. euroa alijäämäinen siitä huolimatta, että tilinpäätös sisälsi merkittävän määrän kertaluonteisia tuloeriä. Vuoden 2014 toiminnallinen tuloslaskelma osoitti 5,6 milj. euroa alijäämää, kun se vuonna 2013 oli 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Ilman kertaluonteisia tuloeriä kaupungin tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. Vuodesta 2010 kaupungin lainamäärä on nousut 48,2 milj. eurosta 53,6 milj. euroon vuodelle Lainakantaa on kyetty pienentämään vuonna ,4 milj. eurolla ja vuonna ,3 milj. eurolla. Vastaavana aikana kaupungin verotuloprosentti on nostettu 19,50 prosenttiin vuodelle 2010 ja 21,00 prosenttiin vuodelle Vuoden 2015 tilinpäätös oli 5,7 milj. euroa ylijäämäinen ja toiminnallinen tuloslaskelma osoitti ensimmäistä kertaa ylijäämää, 2,3 milj. euroa. Edellytykset hyvään tilinpäätökseen syntyivät kesäkuussa 2015 pidetyssä valtuuston kokouksessa, jolloin päätettiin olennaisista muutoksista Kangasalan kaupungin toimintaan ja talouteen. Päätösten vaikutukset näkyivät myös vuoden 2016 talouden kehityksessä ja tilinpäätöksessä. Vuoden 2016 tilinpäätöksen toiminnallinen tulos oli 6,9 milj. euroa ylijäämäinen ja tuloksesta voitiin muodostaa 6,8 milj. euron investointivaraus Lamminrahkan tuleviin investointikohteisiin. Positiivinen kehitys jatkui myös vuonna 2017, jolloin toiminnallinen tulos oli 8,5 milj. euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksen tuloksesta muodostettiin investointivarauksia eri kohteisiin yhteensä 8,0 milj. eurolla. Näin ollen tuleviin investointeihin on pystytty varautumaan yhteensä 14,8 milj. eurolla. Talouden tasapainon saavuttamiseen liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä olivat mm. henkilöstökustannusten hallinta, vakituista henkilökuntaa vähennetään vähintään 58 vakanssilla vuosina , luokkakokojen kasvattaminen, tuntikehyksen supistaminen ja jakotuntien määrän vähentäminen, Lahdenkulman koulun lakkauttaminen, Suoraman lähikirjaston ja Kuhmalahden terveysaseman sulkeminen. Päätösten taloudellinen vaikutus jo vuoden 2015 tilinpäätöksen tulokseen oli merkittävä ja sen merkitys korostui vuoden 2016 tilinpäätöksen tuloksessa. Nyt käsillä oleva talousarvioesitys pyrkii säilyttämään ed. vuosien tilinpäätöksissä saavutetun talouden tasapainon. Maakuntauudistuksen toteutuessa taloussuunnitelmavuosi 2021 on tarkasteltava uudelleen erityisesti tulorahoituksen suhteen, kun lopulliset päätökset ja taloudelliset selvitykset ovat kuntien tiedossa. Talousarvioesityksessä vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat nousseet merkittävästi ed. vuosista ollen milj. euroa. Kaupungin nettolainan tarve vuosille kasvaa merkittävästi ed. vuosiin verrattuna. Lainakanta kasvaa suunnittelukaudella jopa 36,0 milj. euroa, jos kaikki budjetoidut investointikohteet toteutuvat. Samaan aikaan suunnitelmanmukaiset poistot nousevat 16,5 milj. euroon kun ne vuoden 2017 tilinpäätöksessä olivat 11,8 milj. euroa. 14

15 Talousarvion valmistelua on ohjattu vahvalla otteella jonka yhtenä tavoitteena on ollut luoda riittävän vankka taloudellinen kantokyky vastata tuleviin merkittäviin investointihaasteisiin joista merkittävimmät on Lamminrahkan alueen rakentaminen sekä Saarenmaan alue. Vuoden 2019 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä 42,9 milj. euroa, vähennystä vuoden 2017 tilinpäätökseen 0,6 milj. euroa ja 1,4 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä 199,8 milj. euroa, kasvua edelliseen tilinpäätökseen 12,5 milj. euroa ja 6,7 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut sisältävät henkilöstökulujen lisäystä yhteensä 3,8 milj. euroa, johon sisältyy 0,6 milj. euron uusien vakanssien kustannus. Muita merkittäviä kulujen lisäyksiä ovat: erikoissairaanhoito 2,99 milj. euroa, lastensuojelu 0,89 milj. euroa, avustus Kangasalan Parkki Oy:lle 0,5 milj. euroa, joukkoliikenne 0,25 milj. euroa, Business Kangasala Oy 0,28 milj. euroa sekä palvelusetelit varhaiskasvatukseen 0, 45 milj. euroa. Verotulot ovat yhteensä 136,5 milj. euroa ja valtionosuudet 36,5 milj. euroa. Vuoden 2019 talousarvion vuosikate on 15,6 milj. euroa, joka kattaa 27,6 milj. euron investoinneista 56,5 prosenttia. Talousarvion tulos on 12,1 milj. euron poistojen jälkeen 2,3 milj. euroa. Vuoden 2020 vuosikate on 14,3 milj. euroa, joka kattaa 28,6 milj. euron investoinneista 50,2 prosenttia. Tilikauden tulos on 13,4 milj. euron poistojen jälkeen 0,9 milj. euroa. Vuoden 2021 vuosikate on 16,9 milj. euroa, joka kattaa 25,2 milj. euron investoinneista 67,3 prosenttia. Tilikaudentulos on 16,5 milj. euron poistojen jälkeen 0,4 milj. euroa ylijäämäinen. Suunnitelmakauden yhteenlaskettu tulos on 3,6 milj. euroa. Yhteenlasketut investoinnit ovat 80,2 milj. euroa ja yhteenlasketut vuosikatteet 46,8 milj. euroa, joten lainatarve kaikkien investointien rahoittamiseksi on yhteensä 33,4 milj. euroa Talouden ja toiminnan seuranta Valtuustolle toimitettava talouden ja toiminnan seuranta toteutetaan puolivuosittain. Kaupunginhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Merkittävimpien konserniyhtiöiden talouden ja toiminnan seuranta toteutetaan puolivuosittain Kaupungin sijoitusvarallisuuden taso ja käyttö Vuoden 2005 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että talousarviokäsittelyn yhteydessä määritellään sijoitusvaroille ns. säilyttämistaso, joka lasketaan siten, että alkuperäiseen pääomaan 12,38 milj. euroa lasketaan vuoden 1996 alusta 4 prosentin korkoa korolle. Näin laskettuna sijoitusvarojen määräksi on saatu: ,63 milj. euroa ,70 milj. euroa ,81 milj. euroa ,96 milj. euroa Vuoden 2019 alusta lukien sijoituksen pääomalle ( ) lasketaan 3 prosentin korkoa korolle. Näin laskettuna sijoitusomaisuuden määräksi on määritelty 30,86 milj. euroa. Edellä mainitun lisäksi mikäli sijoitusvarojen tuotto ylittää määritellyn tason, on mahdollista erillisellä valtuuston päätöksellä tulouttaa sijoitusvarojen tuottoa investointi- ja kehityshankkeiden rahoittamiseksi, jotka edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia, Kangasalan kaupungin keskustan vetovoimaa ja elinkeinoelämän kehittämishankkeiden toteuttamista. Sijoitusomaisuutta ei käytetä kaupungin palvelutuotannon pysyvien toimintakulujen katteeksi. Mikäli strategisten kehittämishankkeiden toteuttaminen edellyttää voi valtuusto tehdä edellä esitetystä täydentävän erillispäätöksen sijoitusomaisuuden käytöstä. 15

16 3.3 Talousarvion sitovuustaso Talousarvio- ja suunnitelma on kaupungin toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä palvelukeskuksille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 110 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat palvelukeskusten ulkoiset toimintamenot ja ulkoiset toimintatulot. Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Ylimääräisen tai budjetoimattoman tulon kertyminen ei oikeuta menojen ylittämiseen. Myöskään sisäiset laskutusyksiköt kuten rakentamisen palvelualue ja ateriapalvelu eivät saa kesken vuotta lisätä menojaan ilman valtuuston hyväksyntää. Myös toimintatuotot ovat sitovia eriä ja niiden kertyminen on palvelukeskusten vastuulla. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys ja antolainasaamisten vähennys. Kriisitilanteessa kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä kriisitilanteiden edellyttämiä kiireellisiä ja välttämättömiä rahoituspäätöksiä. Investointien määrärahat ovat palvelukeskuksittain sitovia valtuustoon nähden. Kuntastrategiasta talousarviokirjaan kirjatut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat palvelukeskuksittain valtuustoon nähden sitovia. 16

17 Sitovat määräraha-arviot TAE 2019 SITOVAT MÄÄRÄRAHA-ARVIOT VUODELLE 2019, ulkoiset ml. vesilaitos Tulot Menot Käyttötalousosa Käyttötalousosa Toimintatuotot Toimintakulut Strateginen johto Strateginen johto Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyskeskus Sivistyskeskus Tekninen keskus Tekninen keskus Kangasalan Vesi -liikelaitos Kangasalan Vesi -liikelaitos Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa Verotulot Korkokulut Valtionosuudet Muut rahoituskulut -205 Korkotuotot 2 Muut rahoitustuotot 832 Investointiosa Investointiosa Strateginen johto Strateginen johto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut -268 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut -662 Tekniset palvelut Tekniset palvelut Kangasalan Vesi -liikelaitos Kangasalan Vesi -liikelaitos Rahoitusosa Rahoitusosa Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähenny Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Korottomien velkojen muutos 600 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilintarkastuskertomuksessa annetaan mm. lausunto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä sekä mahdollisesta tilivelvolliseen kohdistuvasta muistutuksesta. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä niiden jaostojen ja johtokuntien jäsenet sekä johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, laskentapäällikkö, sosiaali- ja terveyskeskuksen talousjohtaja, sivistyskeskuksen hallintopäällikkö, sekä palvelukeskusten johtajat. Lisäksi johtavia viranhaltijoita ovat palvelualueiden esimiehet sekä hallintosäännössä määrätyt toimielinten esittelijät. 17

18 KÄYTTÖTALOUS 18

19 4 Toimintatuotot ja toimintakulut palvelukeskuksittain Strateginen johto TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 MTA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,3 % ulkoiset ,5 % sisäiset ,6 % Toimintamenot ,5 % ulkoiset ,0 % sisäiset ,7 % Toimintakate ,8 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,5 % Ateria- ja siivouspalvelut siirtyy strategisesta johdosta tekniseen keskukseen Vertailutiedot sekä talousarvioluvut on esitetty uuden organisaation mukaisesti. Business Kangasala Oy mukana strategisen johdon tulo- ja menokehyksessä (myös henkilöstökuluissa) Henkilöstökuluissa mukana luottamushenkilöiden palkkiot (ml. vaalit) sekä esim. koko kaupungin kesätyöntekijät ja työllistetyt alkaen kuntouttava työtoiminta siirtynyt osaksi strategisen johdon työllisyyspalveluita sosiaalija terveyskeskuksesta. Sosiaali ja terveyskeskus TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 Muutettu TA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,9 % ulkoiset ,9 % Toimintamenot ,9 % ulkoiset ,4 % sisäiset ,6 % Toimintakate ,9 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,4 % alkaen kuntouttava työtoiminta siirtynyt osaksi strategisen johdon työllisyyspalveluita sosiaalija terveyskeskuksesta 19

20 Sivistyskeskus TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 Muutettu TA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,4 % ulkoiset ,1 % sisäiset ,0 % Toimintamenot ,9 % ulkoiset ,8 % sisäiset ,3 % Toimintakate ,5 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,6 % Tekninen keskus TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 Muutettu TA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,9 % ulkoiset ,1 % sisäiset ,0 % Valmistus omaan käyttöön ,1 % Toimintamenot ,2 % ulkoiset ,3 % sisäiset ,7 % Toimintakate ,2 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,3 % Ateria- ja siivouspalvelut siirtyy strategisesta johdosta tekniseen keskukseen Vertailutiedot sekä talousarvioluvut on esitetty uuden organisaation mukaisesti. Kangasalan kaupunki ilman vesi -liikelaitosta TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 Muutettu TA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,8 % ulkoiset ,7 % sisäiset ,6 % Valmistus omaan käyttöön ,1 % Toimintamenot ,2 % ulkoiset ,8 % sisäiset ,6 % Toimintakate ,0 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,3 %

21 Kangasalan vesi -liikelaitos TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 Muutettu TA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,0 % ulkoiset ,9 % sisäiset ,5 % Toimintamenot ,8 % ulkoiset ,1 % sisäiset ,5 % Toimintakate ,0 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,5 % Kangasalan kaupunki, ml. Kangasalan vesi - liikelaitos TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 Muutettu TA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,9 % ulkoiset ,5 % sisäiset ,5 % Valmistus omaan käyttöön ,1 % Toimintamenot ,1 % ulkoiset ,7 % sisäiset ,5 % Toimintakate ,1 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,7 % Talousarviossa sisäiset erät eivät ole sitovia määrärahoja, vaan ne esitetään informatiivisena tietona. Taloussuunnitelmakauden sisäiset erät on laskettu nykyisen organisaation mukaisesti. Vuoden 2021 sisäisiä eriä ei pystytä laskemaan tämänhetkisillä tiedoilla, koska maakuntauudistukseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Maakuntauudistuksen toteutuessa osa sisäisistä eristä voi muuttua ulkoisiksi (esim. vuokrat) ja osa sisäisten tukipalvelujen kuluista jää pois. 21

22 4.1 Strateginen johto Vastuuhenkilö: kaupunginjohtaja Oskari Auvinen Talous Strateginen johto TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 MTA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,3 % ulkoiset ,5 % sisäiset ,6 % Toimintamenot ,5 % ulkoiset ,0 % sisäiset ,7 % Toimintakate ,8 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,5 % Ateria- ja siivouspalvelut siirtyy strategisesta johdosta tekniseen keskukseen Vertailutiedot sekä talousarvioluvut on esitetty uuden organisaation mukaisesti. Business Kangasala Oy mukana strategisen johdon tulo- ja menokehyksessä (myös henkilöstökuluissa) Henkilöstökuluissa mukana luottamushenkilöiden palkkiot (ml. vaalit) sekä esim. koko kaupungin kesätyöntekijät ja työllistetyt alkaen kuntouttava työtoiminta siirtynyt osaksi työllisyyspalveluita sosiaali- ja terveyskeskuksesta Toimintaympäristö Strateginen johto muodostuu seuraavista tehtävistä: vaalit, tarkastustoimi ja strateginen johto, kehittämispalvelut, henkilöstöpalvelut, viestintä, työllisyyspalvelut, talouspalvelut, toimistopalvelut, lakimiespalvelut, logistiikkapalvelut, liikennesuunnittelu, verotus sekä omistajaohjaus. Ateria- ja siivouspalvelut siirtyvät alkaen teknisen keskuksen palvelualueeksi. Valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Kaupunginhallitus luo edellytyksiä kaupunkilaisten hyvinvoinnille vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen, johtamalla ja kehittämällä strategista suunnittelua ja kaupungin hallintoa sekä ohjaamalla ja yhteen sovittamalla organisaation toimintaa kaupunkistrategian ja valtuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen tehtäväalueita ovat mm. palvelut, talous ja maankäyttö, asunto-, elinkeino- ja maapolitiikka, edunvalvonta, kuntien välinen yhteistoiminta, sidosryhmät ja tiedottaminen, omistajapolitiikka ja omistajastrategia, konserniohjaus ja konsernivalvonta. Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kaupungissa. Eduskuntavaalit toimitetaan ja europarlamenttivaalit Maakuntavaalit toimitetaan mahdollisesti toukokuussa Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päättämät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet. 22

23 Talouspalvelut tukee kaupungin strategista johtamista sekä palvelukeskusten toimintaa kirjanpidon sekä keskitetyn ICT -palvelun rutiini- ja asiantuntijapalveluilla. Vuodesta 2017 alkaen kirjanpidon ja palkkahallinnon palvelut on tuottanut KuntaPro Oy. Talouspalvelut tuottaa virallisen talousraportoinnin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle sekä vastaa johdon raportoinnin kehittämisestä. Toimistopalvelut tukee kaupungin toimintaa tuottaen asiakaspalvelua ja asian- ja asiakirjahallinnan kokonaisuuden. Liikennesuunnittelu- ja logistiikkapalvelut vastaa kaupungin kuljetuksista ja liikenteestä. Lakimiespalvelut vastaa kaupungin oikeudellisista asiantuntijapalveluista sekä keskusvaalilautakunnan sihteerin ja pysäköinninvalvojan tehtävien hoitamisesta. Viestintä välittää asukkaille ja muille sidosryhmille tietoa kaupungin toiminnasta, edistää päätöksenteon avoimuutta sekä aktivoi kaupunkilaisia osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin asioihin. Työllisyyspalvelut vastaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten monialaisista työllisyyttä edistävistä palveluista. Val : Nuorille toteutetaan kesätyökokeilu yrityksissä vuonna 2019 Henkilöstöpalvelut johtaa, koordinoi ja kehittää organisaation henkilöstöasioita esimiestyön tukena. Kaupungin palkkaa saavan henkilöstön määrä on n henkilöä. Vakituisen henkilöstön määrä on henkilöä (7/2018 tilanne). Henkilöstön määrä on vähentynyt viime vuosina säästötoimenpiteiden, toimintatapojen kehittämisen sekä palvelurakenteen muutoksen johdosta. Vuoden 2018 aikana kaupunkikonserniin on perustettu Business Kangasala Oy vastaamaan kaupungin elinkeinotoimesta. Elinkeinopalveluilla tuetaan yritysten kehittymistä, toimintaympäristöä ja uudistumista. Houkuttelemme yrityksiä sijoittumaan kaupunkiin aktiivisella markkinoinnilla ja tonttipolitiikalla. Painopistealueet 2019 Kaupunginhallitus ohjaa kaupungin kehitystä uuden kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Valtuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa on 12 laajaa tavoitetta, jotka ovat painopistealueina lähivuodet. Erityisesti esiin nousevat palvelukulttuurin edistäminen, hyvinvoinnin eri osa-alueet, elinkeinoelämän teemat uusine alueineen ja palveluineen sekä vapaa-ajan mahdollisuudet. Kaupunginhallitus johtaa talousarvion valmistelua ja talouden hallintaa kaupunkistrategian mukaisesti pitäen tulot ja menot tasapainossa. Investointeihin, kasvuun ja toimintaympäristön muutoksiin varaudutaan kestävästi. Kaupunginhallitus johtaa strategisen yleiskaavan toimeenpanoa. Kangasala osallistuu aktiivisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien väliseen yhteistyöhön ja tekee lisäksi tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikilla kaupungin raja-alueilla. Keskeisimmät yhteistyökohteet Tampereen 23

24 kaupungin kanssa ovat Lamminrahka-Ojalan alue sekä Tarastenjärven ja Saarenmaan elinkeinoalueet. Kaikessa kehittämistyössä huomioidaan MAL-sopimuksen tavoitteet. Kaupunginhallitus arvioi konsernirakenteen osalta tarkoituksenmukaisen omistamisen perusteita omistajastrategian kautta. Kaupunkistrategian mukaisesti kaikelle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. Maakuntauudistuksen yhteydessä teema nousee entistä keskeisemmäksi. Konserniohje yhtenäistää konserniyhtiöiden ohjaamista. Konserniohjausta ja konsernin kokonaisetua toteutetaan tiiviisti mm. siten, että konsernijohto tapaa keskeisten kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksia ja yhteistyöryhmän toiminta on tuloksellista ja yhteistyötä lisäävää. Business Kangasala Oy ja Kangasalan Parkki Oy aloittavat uusina yhtiöinä kaupunkikonsernin yhteistyöryhmässä. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan voimassa olevan toimintaohjeen mukaisesti. Henkilöstötyötä ohjaa kaupunkistrategiasta johdettu henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma, joka uudistetaan uuden kaupunkistrategian linjausten mukaiseksi syksyn 2018 aikana. Alkuvuodesta 2019 laaditaan henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma. Vuoden 2019 painopisteinä ovat työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen ja osaamisen kehittäminen uudistuvan kaupungin tarpeet huomioiden. Työkykyjohtamista korostetaan edelleen sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Henkilöstöpalvelut valmistelevat yhteistyössä palvelukeskusten kanssa tulevan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöjärjestelyitä. Elinkeinopalvelut siirtyvät hallitusti Business Kangasala Oy:n tuottamaksi. Sen tehtävänä on toteuttaa kaupungin elinkeino-ohjelman tavoitteet ja vastata yhteistyöstä Business Tampereen kanssa. Business Kangasala Oy toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa. Yhtiön toimialaan tulevat myös matkailun edistäminen sekä tapahtumatalouden edistäminen. Keskeisiä kehityshankkeita ovat Saarenmaan uuden elinkeinoalueen kehittäminen, Lamminrahkan kiertoliittymien yhteyteen valmisteltavat elinkeinoalueet ja Tarastejärven kiertotalousalueen edistäminen yhteistyössä alueen kehittäjän kanssa. Työllisyyspalvelujen tavoitteena on työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentäminen aktivoimalla pitkäaikaistyöttömiä. Nuorisotakuuta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä voimavarojen puitteissa. Viestinnällä tuetaan uuden strategian muuttumista käytännön toiminnaksi. Kaupungin uuden brändin mukaista tunnettavuutta kasvatetaan edistämällä ydinviestien käyttöönottamista ja näkyvyyttä lisäämällä. Uusien elinkeinoalueiden kehittämistä ja keskustan uusia rakennushankkeita tuetaan viestinnällisesti. Sote- ja maakuntauudistuksesta sekä työllisyyskokeilusta viestitään seudullisen viestintäyhteistyön mukaisesti. Työyhteisöviestintää kehitetään hyödyntämällä uuden intranetin mahdollisuuksia monipuolisesti koko organisaatiossa. 24

25 Strateginen tavoite Tuemme hyvinvointia ja työllisyyttä 4 Henkilöstö on osaavaa, hyvinvoivaa ja motivoitunutta 6 Sijainnista vetovoimaa sujuvasti liikkuen 9 Tuottava, tehokas ja vaikuttava 10 Tarkoituksenmukainen ja tavoitteellinen omistaminen 12 Kehitämme Kangasalan imagoa Toiminnallinen tavoite Panostamme työllisyyteen kaupunkiseudun yhteisin tavoin ja omin työllisyystoimenpitein 3.5 Kehitämme monipuolisesti työllisyydenhoitoa: pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys 4.2 Kehitämme johtamista ja esimiestyötä uudistuvan kaupungin rooli huomioiden 4.4 Panostamme työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen 4.6 Kehitämme henkilöstöhallinnon sähköisiä prosesseja (lisätavoite) 6.3 Edistämme tiheää joukko- ja liityntäliikennettä: kuuma nauhataajama 9.4 Pidämme tulot ja menot pysyvästi tasapainossa 9.7 Varaudumme investointeihin, korjauksiin ja toimintaympäristön muutoksiin 10.1 Kaikella omistuksella on tarkoitus ja tavoite 12.6 Lisätään uuden ilmeen mukaista näkyvyyttä (lisätavoite) Informatiiviset tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Tae 2019 Ts 2020 Ts 2021 Kangasalan kaupunki Vuosikate euroa /asukas Lainakanta euroa /asukas Joukkoliikenteen matkustajamäärä Henkilöstön määrä -voimassa oleva palvelussuhde * -Palkkaa saavan henkilöstön määrä (vuoden keskiarvo) Henkilöt joilla ei sairauspoissaoloja vuoden 44, aikana (kaikki palvelussuhteet, koko kaupunki, prosenttia) Koulutuspäivien määrä (kal.pv) *Sote-maakuntauudistus 25

26 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018* Tae 2019** TS 2020 Ts 2021 Strateginen johto Henkilöstö (budjetoidut vakanssit) Toimintakulut /asukas Nettomenot / euroa/asukas * alkaen kuntouttava työtoiminta siirtynyt osaksi työllisyyspalveluita sosiaali- ja terveyskeskuksesta. ** Ateria- ja siivouspalvelut siirtyy strategisesta johdosta tekniseen keskukseen Vertailutiedot sekä talousarvioluvut on esitetty uuden organisaation mukaisesti. ** alkaen elinkeinopalvelut siirtynyt osaksi Business Kangasala Oy:tä Tehokkuusmittarit Tp 2017 Ta 2018 Tae 2019 Ts 2020 Ts 2021 Sairauspoissaolot (Kuntari-luku) *) arvio Kuntari =Johdon tietojärjestelmä 5,47 5,3 *) 4,9 4,7 4 Asukasmäärä Väestö : (virallinen) Väestö : (ennuste) Väestö : (ennuste) Väestö : (ennuste) Väestö : (ennuste) 26

27 4.2. Kangasalan kaupunkikonserni 2019 KANGASALAN KAUPUNKIKONSERNI (Konsernin omistusosuus %) TYTÄRYHTEISÖT OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEISÖT Koy Oy Kangasalan Taloherttua 100,0 % Kangasalan Jäähalli Oy 35,3 % Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy 100,0 % Koy Nattarin Lähipalvelukeskus 24,3 % Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy 100,0 % Koy Tieliikennemuseo 48,3 % Kangasalan Lämpö Oy 100,0 % Kuntien hankintapalvelu KuHa Oy 20,7 % Kangasalan Uimahalli Oy 100,0 % Sahalahden Esikäsittelylaitos Oy 41,0 % Kangasala-talo Oy 100,0 % SÄÄTIÖT Koy Kangasalan Harjunsola I 100,0 % Kuhmalahden Vanhustentalosäätiö 100,0 % Koy Kangasalan Harjunsola II 68,0 % Vehkajärven Vanhustentalosäätiö 100,0 % Koy Kangasalan Parkki 100,0 % KUNTAYHTYMÄT Business Kangasala Oy 100,0 % Pirkanmaan liitto Ky 5,5 % Koy Kangasalan Säästökeskus 64,6 % Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri Ky 6,0 % Koy Vatialan Kasarminportti 59,6 % Tampereen Kaupunkiseudun Ky 8,1 % Valkeakosken seudun koulutus Ky 0,5 % 27

28 4.2.1 Kaupunkikonsernille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 Yhteisö (kaupungin omistusosuus-%) Kehittämisvisio Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi KOY Taloherttua 100,00 Yhtiö tarjoaa monipuolisia vuokra-asuntoja Kangasalla. Osinko omistajalle euroa Tehokas elinkaari- ja kustannushallinta, jotta osinkotavoite turvataan Yhtiö rakentaa vuokratasoltaan kohtuuhintaisia asuntoja. Kiinteistöjä peruskorjataan, uudistetaan ja jalostetaan. Kiinteistöjä hallitaan kustannustehokkaasti. Energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästön tiedostamisen lisääminen asukkaille. Sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen. Yhtiön vuokra-asuntotuotannossa: - Kohtuuhintaisen vuokraasumisen lisääminen MALsopimuksen ja muiden seudullisten tavoitteiden mukaisesti - Opiskelija-asumisen lisääminen Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset vuokraasuntojen peruskorjauskulut Toiminnallinen käyttöaste on 95 % Luodaan investointisuunnitelma tavoitteiden pohjalta ja lähdetään noudattamaan sitä Tätä varten vuokrataan Puusepäntieltä tontti, johon pienasuntotarjontaa lähdetään tekemään Tehokas elinkaari- ja kustannushallinta Vuokrien tarkistaminen vuosittain tavoitteena asianmukainen ja tarpeen mukainen taso Laajempien peruskorjausten lainoittaminen tarvittaessa Aktiivinen markkinointi ja vuokraustasojen seuranta Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy 100,00 Ainutlaatuisen asiakaskokemuksen tarjoava, asiakkaan kiinteistöomaisuuden arvoa kasvattava palveluorganisaatio (visio 2018) Yhtiö toimii markkinaehtoisesti ja tuottaa laadukkaita palveluita tuottamalla lisäarvoa asiakkailleen (isännöinti, kiinteistön ylläpitopalvelut) Vuokra-asumisen tehokas markkinointi Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Yleisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen laatiminen Osinko omistajalle euroa Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistönhoito, siivous), tuottavuuden parantaminen Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Lisätään näkyvyyttä sekä printissä että muutenkin harkittavaksi internet- ja somenäkyvyys Riskienhallintasuunnitelma tehty seuranta ja tarvittaessa päivitys Tehty vuodelta 2017 ja julkaistu yhtiön verkkosivustolla, tehdään myös jatkossa ja jalostetaan palautteiden mukaisesti Myynnin ja markkinoinnin tehostaminen Tampereen kaupunkiseudulla Asiakastarpeen mukaisten palveluiden kehittäminen Toimintokohtaiset riskianalyysit (isännöinti ja kiinteistöjen ylläpitopalvelut) 28

29 Yhtiö kehittää omistaja-arvoa pitkäjänteisesti siten, että yrityksen arvo kasvaa ja omistaja saa optimaalisen osinkotuoton yhtiöstään. Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy 100,00 Yhtiö tuottaa inhouse yhtiönä kaupunkikonsernille laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita (isännöinti, kiinteistön ylläpitopalvelut, rakennuttaminen, siivous) Osinko omistajalle euroa Laadukkaat palvelut kaupunkikonsernille Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistön hoito, rakennuttaminen, siivous) tuottavuuden parantaminen Palvelujen oikea hinnoittelu Palvelujen kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa Asiakastarpeen mukaisten palveluiden kehittäminen, kumppanuusverkoston kehittäminen Toimintokohtaiset riskianalyysit (isännöinti/vuokraustoiminta, kiinteistöjen ylläpitopalvelut) Talouden suunnittelu Kangasalan Lämpö Oy 100, 00 Taloudellisesti tuotettua puhdasta energiaa luontoa säästäen tulevaisuutta ajatellen. Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Osinko omistajalle euroa Lämmöntuotantotapojen monipuolistaminen. Ranta-Koiviston biolämpölaitos rakenteilla Uusien innovatiivisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen selvittäminen (esim. kaukokylmän mahdollisuuksien selvittäminen) Teetetään selvitys kaukokylmän kannattavuudesta Lamminrahkan keskuksessa. Uuden lämpölaitoksen rakennuttaminen Ranta-Koiviston biolämpölaitos rakenteilla Tehokas lämmöntuotanto Kaasulla tuotetun kaukolämmön hyötysuhde >87% Osallistuminen uusien merkittävien alueiden kehittämiseen Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Osallistutaan Lamminrahkan ja Ruskon aluiden energiahuollon suunnitteluun liikataloudellisin periaattein Toteutetaan riskikartoituksen pohjalta 29

30 Yhteisö (kaupungin omistusosuus-%) Kehittämisvisio Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Kangasala-talo Oy 100,00 Kangasala-talo on monipuolisesti kasvava, muista erottuva kulttuuritalo Yhtiö edistää tapahtumatalouden kehittymistä kaupungissa. Kaupungin avustus kulttuuripalveluiden tuottamitettävissä oleviin varoihin. Toiminta sopeutetaan käyseen enintään euroa. 40 % Avustuksen osuus on noin kokonaisliikevaihdosta. Kaupungin avustus museopalveluiden tuottamiseen enintään euroa Kaupungin vuokratuki enintään euroa Kangasala-talon yhteiskävijätavoite asiakasta, josta museon tavoite kävijää Tiivis yhteistyö keskustan kehittämisessä/hotellihankkeessa Kangasala-talon toiminnan kehittämisessä keskitytään erityisesti museoja kokoustoimintaan Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Yleisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen laatiminen Toiminta sopeutetaan käytettävissä oleviin varoihin Vastaa maksettavia vuokria Järjestetään riittävä määrä toimintaa tavoitteen saavuttamiseksi sekä museossa kolme vaihtuvaa näyttelyä Teemme tiivistä yhteistyötä eri hankkeissa Museotoimintaa viedään kohti valtionosuuskelpoista museota. Kokoustoiminnan kehittyminen nojaa valmistuvan hotellin tuomiin mahdollisuuksiin Riskienhallinta on jatkuva prosessi yhtiössämme Julkaistaan nettisivuillamme Business Kangasala Oy ( alkaen) 100,00 Kaupungin elinkeinopolitiikan johtaminen ja elinkeino-ohjelman toteuttaminen hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Painopistealueina uudet elinkeinoalueet Toteuttaa palvelusopimuksen Valmistelee ja toteuttaa elinkeino-ohjelman tavoitteet kaupungille Saarenmaa, Lamminrahka, Tarastejärvi Toiminnan vakiinnuttaminen Toteuttaa palvelusopimuksen asettamat tehtävät. Hallitus laatii ohjeistuksen ja suunnitelman, jolla palvelu voidaan toteuttaa Yhtiö laatii uuden elinkeino-ohjelman ja tekee suunnitelman sen toteuttamiseksi kesäkuun 2019 loppuun mennessä Saarenmaan ja Lamminrahka osalta yhtiö osallistuu suunnitteluun, profilointiin, markkinointiin ja aktiiviseen uusyrityshankintaan. Tarastejärven osalta tehdään markkinointiyhteistyötä Hallitus on laatinut vuosikellon Organisaatio on muodostettu ja toiminnassa Yhtiön toimintasuunnitelman valmistelu 30

31 Tiivis yhteistyö yrittäjien ja yrittäjäyhdistysten kanssa Matkailu Business Tampere Yhtiön lanseeraus/ viestintä Säännöllinen ja kaikille yrityksille avoin vuoropuhelu yhtiön ja yritysten välillä Tiivis yhteistyö Kartoitetaan Kangasalan matkailun nykytilanne ja laaditaan kehittämissuunnitelma Vahvistaa Kangasalan asemaa haluttuna matkakohteena Kangasalan Uimahalli Oy 100,00 Kuohu toimii virkistyskeskuksena, joka tuottaa monipuolisia liikuntapalveluja eri asiakasryhmille sekä edistää hyvän uimataidon saavuttamista. Kuohu on merkittävä osa asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin vapaa-aikatoimen ja liikuntapalveluiden kanssa. Kuohu on kaikkien asiakasryhmien kohtauspaikka josta asiakkaat saavat iloa elämään, ja kertovat hyvästä palvelukokemuksesta myös eteenpäin. Yhtiö edistää tapahtumatalouden kehittymistä kaupungissa. Kaupungin avustus enintään euroa Asiakasmäärä Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Tiivis yhteistyö hotellihankkeessa Yleisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen laatiminen Talouden hoitaminen huomioiden kaupungilta saatava avustus Val Talouden hoitaminen siten, että Uimahalli Oy:n omarahoitusosuus mahdollisimman suuri. Markkinointiin panostettu tehdyn markkinointisuunnitelman mukaan sekä palvelutoimintaa kehittämällä Uuden monitoimialtaan käyttöönoton jälkeen (12/2018) pystytään eri asiakasryhmille tarjoamaan monipuolisempia palveluita ja lisäämään ohjatun vesiliikunnan määrää Kävijämäärille haasteita pysäköintijärjestelyistä ja Tampereen kaupunkiseudun uimalaitosten kilpailutilanteesta johtuen Riskienhallintakokonaisuuden päivitystyö (kokonaisvaltainen riskientarkastelu ja toimenpideohjelma) aloitettu kesällä 2018, työ valmistuu loppuvuoden 2018 aikana Yhteistyö hotellihankkeen toteutusvaiheen kanssa jatkuu tiiviinä. Neuvottelut toimintojen järjestämisestä hotellin valmistumisen jälkeen käynnistetty. Vuosikertomus julkaistu ja jatkossa julkaistaan kuukauden kuluessa toimintakertomuksen vahvistamisesta 31

32 Kangasalan Parkki Oy 100,00 Yhtiö kehittää keskustakorttelin pysäköintiä pysäköintilaitoksissa. Yhteistyö kaupungin vapaa-aika- ja liikuntapalvelujen kanssa Kaupungin tuki yhtiölle enintään euroa. Yhtiö rakennuttaa uuden pysäköintilaitoksen keskustaan, joka vastaa monipuolisesti keskustan toimijoiden tarpeisiin Yhteistyön syventäminen keskeisellä sijalla valittavan toimitusjohtajan toimenkuvassa. Järjestetään säännöllisiä tapaamisia vapaa-aikaja liikuntatoimen kanssa Osakepääomaa korotettu ,18 :lla, jonka kaupunki on maksanut syyskuussa 2018 Pysäköintilaitoksen rakennuslupahakemus on jätetty. Urakkalaskenta on lokakuussa ja arvioitu rakentamisen aloitus marras-joulukuun vaihteessa KOY Kangasalan Harjunsola I 100,00 Laaditaan kehittämisvisio alueen kehittämiseksi. Siirretään kohde KOY Taloherttualle, joka laatii kehittämisvision Asuin- ja liikerakennukseen tehdään pienehköjä välttämättömiä korjauksia. Näillä toimenpiteillä pyritään tyhjiin asuin- ja liiketiloihin löytämään vuokralaiset. Julkisivussa on paikoin havaittu halkeamia ja havaitut puutteet saattavat aiheuttaa ns. turvallisuusriskin. Turvallisuussyistä talon julkisivu tarkistetaan asiantuntijan toimesta. Riskinä huoneistojen vuokraukselle on putkiston huono kunto KOY Kangasalan Harjunsola II 68,0 Toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistön liike- /toimistotilat ovat joko omistajan tai vuokralaisen käytössä. Laaditaan kehittämisvisio ja kiinteistön tarkoituksenmukainen ylläpitäminen jatkuu Kiinteistössä jatketaan rakennuksen sisä- ja ulkovaipan sekä ilmanvaihtojärjestelmän korjauksia. Tehtävillä korjauksilla pyritään parantamaan rakennuksessa esiintyneitä sisäilmaongelmia. KOY Kangasalan Säästökeskus 64,60 Kiinteistön ylläpito ja kehittäminen kustannustehokkaasti Toiminnan ylläpitäminen kiinteänä osana kulttuurikorttelia Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Yhteistyön lisääminen muiden alueen kiinteistötoimijoiden kanssa Riskienhallintasuunnitelman luonti ja läpikäynti hallituksen kanssa; jatkossa seuranta ja tarvittaessa päivitys 32

33 Yhteisö (kaupungin omistusosuus-%) Kehittämisvisio Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi KOY Vatialan Kasarminportti 59,60 Kiinteistön tilat ovat omistajien ja yritystilasopimuksella olevien yrittäjien käytössä. Toiminta jatkuu ennallaan. Kiinteistön omistusratkaisu yhteistyössä nykyisen sopimuskumppanin kanssa Kiinteistön kunto säilytetään hyvänä - Yhtiölle on tehty syksyllä 2018 kuntoarvio, jonka perusteella yhtiön hallitus katsoo lähitulevaisuuden korjaus-/kunnossapitotarpeen Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen kiinteistön kunnon selvittämiseksi ja mahdollisen korjausvelan selvittämiseksi yhtiölle tilattu kuntoarvio, jonka pohjalta yhtiö katsoo tarvittavat ylläpito- ja kunnossapitotyöt 33

34 4.3 Sosiaali- ja terveyskeskus Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne Talous Sosiaali ja terveyskeskus TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 Muutettu TA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,9 % ulkoiset ,9 % Toimintamenot ,9 % ulkoiset ,4 % sisäiset ,6 % Toimintakate ,9 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,4 % alkaen kuntouttava työtoiminta siirtynyt osaksi työllisyyspalveluita sosiaali- ja terveyskeskuksesta Toimintaympäristö 2019 Sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminta tukee ja edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista turvallisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä ehkäisee sairauksia, sosiaalisten ongelmien syntymistä ja poistaa haittoja, jotka rajoittavat kuntalaisten toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Kangasalan kaupunki toimii vastuukuntana Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueella, joka järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Kangasalan kaupungin ja Pälkäneen kunnan asukkaille. Kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvat työterveyshuoltopalvelut tuottaa Suomen Terveystalo Oy. Perusterveydenhuollon yö- ja viikonloppupäivystys on Valkeakosken aluesairaalassa. Kehyskunnat (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi) muodostavat yhteisen erikoissairaanhoidon palvelujen tilaajarenkaan. Tampere toimii vastuukuntana ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella (Tampere, Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Urjala ja Akaa). Tampere hoitaa myös Pirkanmaan kuntien sosiaalipäivystyksen ja lastensuojelun sijaishuoltopaikkojen hankinnan. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut ostetaan Tampereen kaupungilta. Sosiaali- ja terveyskeskus muodostuu vanhuspalveluiden, terveyspalveluiden sekä sosiaali- ja perhepalveluiden palvelualueista. Vanhuspalveluihin kuuluvat kotiin annettavat palvelut, kotona asumista tukevat, kuntouttavat palvelut (päiväkeskustoiminta ja lyhytaikaishoito), pitkäaikaiset asumispalvelut ja omaishoidon tuki. Iäkkäiden ihmisten pitkäaikainen huolenpito toteutetaan pääosin kotona tai kodinomaisessa asumisympäristössä kotihoidon, tukipalveluiden ja omaisten avun turvin. Vanhuspalveluiden tehtävänä on auttaa iäkästä ihmistä ja hänen läheisiään käyttämään ja kehittämään ikäihmisen olemassa olevia voimavaroja niin, että hän voi asua kotona sairauksista tai alentuneesta toimintakyvystä huolimatta. Terveyspalveluihin kuuluvat lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta, terveysneuvonta, kuntoutus, suun terveyspalvelut, kaupunginsairaala, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä erikoissairaanhoito. Terveyspalveluiden tarkoituksena on vahvistaa alueen asukkaiden valmiuksia oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen sekä tuottaa terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. 34

35 Sosiaali- ja perhepalveluiden palvelualueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö, perheneuvola sekä vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto. Sosiaalityön keskeisenä tehtävä on ehkäistä sosiaalisia ongelmia ja edistää ja ylläpitää alueen asukkaiden sosiaalista turvallisuutta. Sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden valmiuksia oman elämänsä hallintaan sekä edistää toimintakykyä ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään (vammaiset ja kehitysvammaiset). Sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa ohjaavat Kangasalan kaupunkistrategia sekä hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Valmisteilla oleva maakuntauudistus muokannee toimintaympäristöä voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Painopistealueet 2019 Asiakaspalvelun ja asiakkaiden palvelukokemuksen parantaminen on sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnan keskeinen painopistealue vuonna Tätä tukee palvelujen uudistaminen ja kehittäminen asiakkaiden tarpeisiin paremmin vastaavaksi. Palveluja uudistetaan laajentamalla palveluvalikoimaa vastaamaan paremmin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin sekä ottamalla käyttöön sähköisiä asiointitapoja ja soveltuvaa hoitoteknologiaa. Lisäksi otetaan käyttöön uusia tapoja vastaanottaa asiakaspalautetta ja lisätään systematiikkaa saadun palautteen käsittelemisessä. Asiakasraatia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä ja asiakkaiden palvelukokemuksen parantamisessa. Terveyspalveluissa painopisteenä ovat alueen asukkaiden omahoitoa tukevat palvelumuodot ja terveys- ja hoitosuunnitelmiin perustuvat yksilölliset ja vaikuttavat pitkäaikaissairaiden palvelut. Terveyseroja pyritään kaventamaan laajasti väestöä tavoittavilla palveluilla, esim. terveisiin elintapoihin kannustavilla keskusteluilla ja työttömien terveystarkastuksilla. Vanhuspalveluissa otetaan käyttöön vaihtoehtoisia, yksilöllisiä, pitkäaikaisen asumisen muotoja ja parannetaan kotikuntoutuksen vaikuttavuutta. Sosiaali- ja perhepalveluiden painopisteenä ovat lapset ja nuoret sekä lapsiperheet. Uutena palveluna kokeillaan perheneuvolan perhetyötä. Neuropsykologisesti oireileville lapsille ja heidän perheilleen tarjotaan vertaistukea ryhmätoiminnan avulla. Lisäksi lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja lastensuojelussa työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja ja aikuissosiaalityön asumisneuvonta vahvistavat lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarjottavia moniammatillisia palveluja. Vuoden 2019 talousarvioesityksessä toimintamenoja on vuoden 2018 tasoon nähden lisätty palveluihin, joiden kysyntä on kasvanut. Lisäksi toimintamenoja uudelleen kohdentamalla tuetaan talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Lastensuojeluun ja sijaisperhehoitoon on lisätty euroa ja erikoissairaanhoidon palvelujen hankintaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä euroa. Valtakunnalliseen palkkaratkaisuun perustuen palkkakustannuksiin on lisätty euroa. Ikäihmisten pitkäaikaisen asumisen ostopalveluiden kysynnän kasvuun on varauduttu eurolla ja kotihoidon henkilöstöresurssin vahvistamiseen eurolla. Kehitysvammahuollon päivätoiminnan henkilöstöresurssin vahvistamiseen on varauduttu eurolla. Lisäksi hoitotarvikkeiden kasvaviin kustannuksiin (erityisesti diabeteksen hoitokäytännön muutos) on varattu euroa. Pälkäneen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa talousarvioesityksen 2019 valmisteluun. Lausunnossaan Pälkäneen kunnanhallitus toteaa, että talousarvioesitys laaditaan vuoden 2018 kustannustasoon. Talousarvioesityksessä Pälkäneen kunnan osuus on euroa, mikä vastaa tilinpäätöksen 2017 ja talousarvion 2018 kustannustasoa. Pälkäneen osuus ei sisällä erikoissairaanhoidon maksuosuutta. Osana talousarvion valmistelua on valmisteltu vastaukset valtuustoaloitteisiin koskien alle 25-vuotiaiden nuorten maksuttoman ehkäisyn edistämistä ja kaupunginsairaalan päivystyksen aukioloaikojen laajentamista. Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn vuositason kustannusvaikutus on euroa. Maksuttoman ehkäisyn on tutkimusten mukaan todettu vähentävän raskauden keskeytysten määrää ja sukupuolitau- 35

36 tien esiintyvyyttä. Näiden hoidosta saavutettavan kustannussäästön voidaan arvioida kattavan maksuttoman ehkäisyn kustannukset ja siten maksuttoman ehkäisyn palvelun tarjoaminen alle 25-vuotiaille on kustannusneutraali ratkaisu. Maksuton ehkäisy tukee myös terveyserojen kaventamisen tavoitetta. Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille sisältyy talousarvioesitykseen. Valtuustoaloitteen, jonka tavoitteena on laajentaa yhteistoiminta-alueen kiirevastaanoton palveluiden saatavuutta perjantai-illalle sekä lauantai- ja sunnuntaipäiville, vaikutus toimintamenojen kasvuun on %:a tilinpäätöksen 2017 yhteispäivystyspalvelun tuottamisen kokonaiskustannuksiin nähden. Riippuen valittavasta palvelun tuottamistavasta, päivystyksen ja kiirevastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset olisivat euroa, kun tilipäätöksessä 2017 kokonaiskustannukset ovat olleet euroa. Vaikka omaa kiirevastaanottotoimintaa lisättäisiin, säilyisivät myös Valkeakosken sairaalassa tarjottavien yhteispäivystyspalveluiden toimintamenot, vähintään euroa. Kiirevastaanoton laajentaminen koskemaan viikonloppuja ei sisälly sosiaali- ja terveyskeskuksen talousarvioesitykseen. Taloussuunnitelmavuodelle 2020 on huomioitu valtakunnallisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus euroa ja varauduttu erikoissairaanhoidon menojen kasvuun eurolla. Talousarvioesityksen laadintahetken tiedon mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle vuonna 2021, mistä johtuen talousarvioesitys ei sisällä suunnitelmavuotta

37 Strateginen tavoite Palveleva, uudistuvan toimintakulttuurin ja sujuvan arjen Kangasala 2 Kuuntelemme, kokeilemme, mahdollistamme ja välitämme 3 Tuemme hyvinvointia ja työllisyyttä Toiminnallinen tavoite Kehitämme aktiivisesti omaa työtämme ja parannamme asiakaskokemusta 1.3 Edistämme aktiivisesti palvelujemme kilpailukykyä 1.5 Lisäämme ja kehitämme sähköisiä palveluita ja otamme käyttöön uusia palvelukanavia kaupunkilaisten käyttöön 2.3 Kuulemme aidosti palautteen ja kehitämme toimintaa 3.1 Mahdollistamme ja edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä (omaehtoinen hyvinvointi) Informatiiviset tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Tae2019 Ts2020 Kangasala Kotihoidon nettokustannukset: kotihoito, tehostettu kotihoito ja tukipalvelut/euroa/ asukas Ympärivuorokautinen pitkäaikaishoiva/ euroa/asukas Erikoissairaanhoito PSHP/euroa/asukas Lastensuojeluilmoitusten lkm /Yhteydenotot 533/ / / /100 tuen tarpeen arvioimiseksi (SHL) lkm. Vammaispalvelut, asiakkaiden lkm Informatiiviset tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Tae2019 Ts2020 Pälkäne Kotihoidon nettokustannukset: kotihoito, tehostettu kotihoito ja tukipalve- lut/euroa/ asukas Ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito/ euroa/asukas Erikoissairaanhoito PSHP/euroa/asukas Lastensuojeluilmoitusten lkm /Yhteydenotot 121/82 100/50 120/50 100/50 tuen tarpeen arvioimiseksi (SHL) lkm. Vammaispalvelut, asiakkaiden lkm Tehokkuusmittarit Tp 2017 Ta 2018 Tae2019 Ts2020 Kangasala Säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon 830/ / / /440 asiakkaat Kotihoito, palkat euroa/toteutuneet käynnit 13,30 13,30 13,30 13,30 37

38 Kotihoito, välitön työaika %, sairaanhoitajat Kotihoito, välitön työaika %, lähihoitajat Kaupunginsairaalan osaston käyttöaste % Kaupunginsairaalan hoitojakson pituus 10, pv Avosairaanhoito, palkat euroa/toteutuneet 50, käynnit Vammaispalvelupäätösten määrä/viranhaltija Lapsiperheiden sosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä Aikuissosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit/ työntekijä Tehokkuusmittarit Tp 2017 Ta 2018 Tae2019 Ts2020 Pälkäne Säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon 280/ / / /160 asiakkaat Kotihoito, palkat euroa/toteutuneet 22,00 21,40 21,40 21,40 käynnit Kotihoito, välitön työaika %, sairaanhoitajat Kotihoito, välitön työaika %, lähihoitajat Kaupunginsairaalan osaston käyttöaste % Kaupunginsairaalan hoitojakson pituus 10, pv Avosairaanhoito, palkat euroa/toteutuneet 43,00 43,00 43,00 43,00 käynnit Vammaispalvelupäätösten määrä/viranhaltija Lapsiperheiden sosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä Aikuissosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit/ työntekijä Informatiiviset tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Tae 2019 Ts 2020 KANGASALA JA PÄLKÄNE Henkilöstön määrä (budjetoidut vakanssit) Sosiaali- ja terveyspalvelut, nettomenot/kangasala/euroa/ asukas Sosiaali- ja terveyspalvelut, nettomenot/pälkäne/euroa/asukas

39 4.4 Sivistyskeskus Vastuuhenkilö: hyvinvointijohtaja Kati Halonen Talous Sivistyskeskus TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 Muutettu TA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,4 % ulkoiset ,1 % sisäiset ,0 % Toimintamenot ,9 % ulkoiset ,8 % sisäiset ,3 % Toimintakate ,5 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,6 % Toimintaympäristö 2019 Sivistyskeskuksen yhteinen päätavoite on kaupunkilaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Sivistyskeskus tuottaa monipuolisia varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Palveluilla edistetään kaupungin elinvoimaisuutta ja kaupunkilaisten hyvinvointia, mahdollisuuksia virikkeiseen vapaa-aikaan ja monipuoliseen osallistavaan toimintaan. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, ja niitä ylläpidetään sekä kehitetään yhteistyössä asukkaiden, sidosryhmien, toisten palvelukeskusten ja yleishallinnon kanssa. Sivistyskeskuksen samoin kuin koko kaupungin toimintaympäristö muuttuu lähivuosina merkittävästi. Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen ja kasvavan kaupungin väestön tarpeisiin vastaaminen vaikuttavat erityisesti sivistyskeskuksen palvelualueisiin, niiden palveluihin sekä toimintakulttuureihin. Varhaiskasvatuksen palvelualueeseen kuuluvat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito, esiopetus, avoin varhaiskasvatustoiminta, yksityinen varhaiskasvatus, lasten hoidon tuet sekä palveluseteli. Opetuspalveluiden palvelualue sisältää opetustoimen järjestämän esiopetuksen, perusopetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan ja lukiokoulutuksen. Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta vastaa Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, jonka isäntäkuntana toimii Tampereen kaupunki. Kangasalan toimipisteen opetus on siirtynyt uusiin toimitiloihin lukuvuoden alusta. Tredu, Kangasalan lukio ja Pikkolan yläkoulu muodostavat yhdessä Roine -koulutuskeskuksen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palvelualue koostuu kirjastopalveluista, taiteen perusopetuksesta, muista kulttuuripalveluista sekä liikunta- ja nuorisopalveluista. Kulttuuripalvelut tekee tiivistä yhteistyötä Kangasala-talon kanssa. Palvelualueeseen kuuluu myös kansalaisopistopalvelut, jonka palvelut tuottaa toistaiseksi Valkeakoski-opisto. Sivistyskeskuksen toimintaa ohjaa ensisijaisesti Kangasalan uusi kaupunkistrategia. Muita ohjauselementtejä ovat mm. oman toimialan keskeiset säädökset, suunnitelmat ja ohjelmat, kuten mm. varhaiskasvatussuunnitelma (valtakunnallinen ja kuntakohtainen), esiopetuksen opetussuunnitelma (valtakunnallinen ja kuntakohtainen), perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat (valtakunnallinen ja kuntakohtainen), Lapsesta nuoreksi ehyellä polulla Kangasalan kaupungin varhaiskasvatuksen ja 39

40 opetustoimen kehittämissuunnitelma , PIKI-kirjastojen toimintaohjelma , Hyvinvointikertomus, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma (sis. lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä liikunnan vision ja tavoitteet), Tampereen seutukunnan nuorisotyöohjelma ja Kangasalan Lähiliikuntapaikkaohjelma Painopistealueet 2019 Sivistyskeskuksen keskeisenä toiminnan painopistealueena on kaupunkilaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäminen on koko kaupungin ja kaikkien palvelukeskusten yhteinen tehtävä ja työn tavoite, jota koordinoidaan ja ohjataan sivistyskeskuksen toimesta. Valtuuston hyväksymät hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman päätavoitteet kuluvalle valtuustokaudelle ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, terveyserojen kaventaminen, osallisuuden vahvistaminen sekä turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääminen. Nämä tavoitteet yhdessä uuden kaupunkistrategian tavoitteiden kanssa muodostavat pohjan painopistealueille ja konkreettisille toimenpiteille, joita sivistyskeskuksen palvelualueilla valtuustokauden aikana toteutetaan. Kangasalan kaupunki osallistuu myös Kuntaliiton verkostohankkeeseen Kunta hyvinvoinnin edistäjänä , jonka tavoitteena on tukea kuntien hyvinvointityötä, toimintakulttuurin muutoksen edistämistyötä ja selkiyttää kunnan uutta, hyvinvoinnin edistämisen tehtävää ja roolia. Sivistyskeskus on osallistunut vuonna 2018 päättyvään hallituksen kärkihankkeena toteutettavaan LAPE-hankkeeseen (Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelma) lapsiperheiden palvelujen kehittämiseksi ja sujuvan yhteistyön varmistamiseksi mahdollisesti tulevissa maakunnallisissa hallinnon rakenneuudistuksissa. Vuonna 2019 on tarkoitus jatkaa tätä toimintaa hankkeen päättymisestä huolimatta. Varhaiskasvatussuunnitelman sekä uuden voimaan tulleen varhaiskasvatuslain tuomien toimintakulttuurimuutosten vahvistamisella kasvatetaan lapsista juurensa tuntevia, itsetunnoltaan terveitä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia. Vuoden 2019 alusta Kangasala liittyy mukaan Helsingin yliopiston Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa hankkeeseen, jonka avulla saadaan tietoa sähköisesti varhaiskasvatuksen keskeisistä tapahtumista ja samalla voidaan seurata oman kaupungin toimintaa verrattuna valtakunnantasoiseen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Digitaalisia välineitä hyödynnetään sekä varhaiskasvatuksen että esiopetusryhmien pedagogisissa toiminnoissa, ja tätä kautta haetaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita oppimisen kehittämiseen. Joustavan esi- ja alkuopetuksen malli laaditaan yhteistyössä opetuspalveluiden kanssa. Lasten hyvinvointia tukevien elintapojen vahvistamista jatketaan edelleen ruokakasvatusmenetelmän, liikuntakasvatussuunnitelman sekä yhteisöllistä toimintakulttuuria tukevan arkityön avulla. Edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan varhaiskasvatukseen kasvatusohjaajaa alkaen. Lisäksi varhaiskasvatuksen painopisteenä on muuttuvan ja uudistuvan toimintakulttuurin ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhteensovittaminen. Kaupunginhallitus on päätöksellään lähettänyt valmisteltavaksi varhaiskasvatuksen toimintoihin liittyvän valtuustoaloitteen varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämisestä. Muutokseen tarvittavat määrärahat eivät sisälly palvelualueen esitettyyn vuoden 2019 talousarvioon. Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijänä Kangasalan kouluilla tehdään pitkäjänteistä kehittämistyötä. Henkilökunta myös osallistuu aktiivisesti kehittämishankkeisiin ja koulutuksiin. Opetuspalveluiden kehittämisen painopistealueina ovat hyvä toimintakulttuuri, innovatiiviset kokeilut ja kehittäminen sekä vuorovaikutuksen monet tasot. Painopistealueet pitävät sisällään strategisen tavoitteen palvelevasta, uudistuvan toimintakulttuurin ja sujuvan arjen Kangasalasta. Strategian hyvinvointitavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan seuraavia toimia: kasvatusohjaajan työsuhde alkaen, erityisluokanopettajan virka alkaen sekä kolme koulunkäynninohjaajan työsuhdetta alkaen. Yläkoulun oppilasmäärän kasvu vaatii 30 vuosiviikkotunnin lisäyksen alkaen. Kaupunginhallitus on päätöksellään lähettänyt valmisteltavaksi opetuspalveluiden toimintoihin liittyvän valtuustoaloitteen työturvallisuuskorttikoulutuksen tarjoamisesta Kangasalan nuorille. Hankintaan tarvittavat määrärahat eivät vaadi palvelualueen talousarvioon 2019 erillistä määrärahaa. Val :Perusopetuksessa ei ole käytössä sijaiskieltoa tai karenssia, vaan perusopetuslain mukaista opetusta annetaan oppilaille vuoden jokaisena koulupäivänä. 40

41 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palvelualueella kirjaston ja kulttuurin toiminnallisina painopistealueina ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelut. Lasten- ja nuortenkirjastotyössä tavoitteena on edistää medialukutaitoa sekä lisätä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhtenä painopistealueena on kirjastopalveluiden saavutettavuuden parantaminen mm. muuttamalla Sahalahden kirjasto omatoimikirjastoksi ja kehittämällä pääkirjaston omatoimipalveluita. Myös kirjaston sähköisiä palveluita kehitetään edelleen esimerkiksi monipuolistamalla elektronista kokoelmaa ja palveluita yhteistyössä muiden PIKI-kirjastojen kanssa. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden yhteistyötä Kangasala-talon kanssa jatketaan mm. yhteisen Kohtaamispaikkana Kangasalan kulttuurikortteli -hankkeen avulla. Hankkeessa kehitetään kirjaston ja Kangasala-talon yhteistä tapahtumatuotantoa ja tiedotusta niin, että kulttuurikortteli palvelee kaupunkilaisia mahdollisimman monipuolisesti. Kulttuurikorttelin toimijoita ovat myös kaupungin nuorisopalvelut ja Valkeakoski-opiston Kangasalan palvelupiste. Kansalaisopisto tarjoaa aikuisille mutta myös osittain lapsille oman kaupungin alueella vuosittain yli 250 erilaista mahdollisuutta harrastaa ja opiskella vapaa-ajalla. Kangasalla toimii kaupungin tukemana neljä taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta: Pirkanmaan musiikkiopisto, Tampereen konservatorio, Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsä ja Valkeakoski-Opiston alla kuvataidekoulu Emil. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttamisessa tehdään yhteistyötä koulujen ja Kangasalan-talon kanssa. Kulttuuripalveluiden tavoitteena on kartoittaa ja päivittää kaupungin taidekokoelmatiedot. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelukokonaisuuden sekä kolmannen sektorin osallistamisen vahvistamiseen tarvitaan yhteiseen tapahtumatuotantoon ja toimintojen kehittämiseen tapahtumakoordinaattorin työsuhde alkaen. Nuorisotyössä painotetaan kaupungin hyvinvointikertomuksen mukaisesti ennakoivan työn merkitystä. Kasvatuksellisuus on työtä ohjaavana tekijänä, missä tavoitteena on aktiivinen, yhteisvastuuta kantava kansalaisuus. Tavoitteena on ylläpitää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä edistää yhdenvertaisuutta. Nuorisotyössä nuorisotilatoiminnan ohella on kouluyhteistyöllä ja oppilashuollollisella kerhotoiminnalla lisääntyvä painoarvo. Vuonna 2019 on tavoitteena laajentaa nuorisotyötä enemmän liikkuvan nuorisotyön suuntaan, jolloin tavoitetaan myös niitä nuoria, jotka eivät hakeudu nuorisotilatyön piiriin. Toiminnasta saatiin syksykauden 2017 Wauto-autokokeilussa erittäin hyvät tulokset, joten vuoden 2019 talousarvioon on investoinneissa esitetty oman auton hankkimista. Ruutanan alueen nuorisotilatoiminta päättyi kevääseen 2018, ja sen jatkuminen ratkaistaan Ruutanan alueen palvelusuunnittelun yhteydessä. Toistaiseksi Ruutanasta vapautuvalla työvoimaresurssilla vahvistetaan Vatialan ja keskustan nuorisotilojen ohjaustoimintaa ja lisätään lauantaiaukioloja. Liikkuva nuorisotyö sekä lisääntyvä kouluyhteistyö vaatii lisää ammattitaitoista henkilöresurssia, joten nuoriso-ohjaajan työsuhde tarvitaan alkaen. Liikunnan painopistealueina ovat liikuntaneuvonta, erityisryhmien ja ikäihmisten liikuntapalvelut, seurayhteistyö sekä kaupungin liikuntapaikkojen käytön koordinointi.* Liikuntapalvelut on ollut mukana Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen -toiminnassa yhteistyössä kaupungin vanhuspalveluiden kanssa, missä toiminta keskittyy 75+ -ikäisiin kotona asuviin henkilöihin, joiden liikuntakyky on jo jossain määrin rajoittunut. Muiden ikä-ihmisten vesiliikuntaryhmiä on tarkoitus lisätä uimahallin laajennuksen valmistuttua. Liikuntaneuvontaan on tarkoitus panostaa eli edistää entistä enemmän liikunnallista elämäntapaa ja saada liikkeelle erityisesti niitä ihmisiä, jotka liikkuvat terveyteensä nähden liian vähän. Suunniteltujen toimintojen toteuttamiseen on talousarvioon hyväksytty vuoden 2018 talousarvion yhteydessä yhden liikunnanohjaajan työsuhde suunnitelmakaudelle Kaupungin tekninen palvelukeskus vastaa ulkoliikuntapaikkojen hoidosta ja yhdessä liikuntapalveluiden kanssa niiden kehittämisestä. Yhteistyön ja joustavan toiminnan kehittämiseen on palvelualueiden välillä tarvetta. Lisäksi liikuntapaikkojen käytön ylläpidon ja valvonnan tehostamiseen sekä niiden kehittämiseen ja yhteiseen tapahtumatuotantoon tarvitaan palvelualueiden yhteinen palvelukoordinaattori, joka sijoittuisi vapaaaikapalveluidenyhteyteen alkaen.. Val : Liikuntaseura-avustuksia korotetaan 1 euroa/asukas vuodesta 2019 alkaen. Palvelukeskuksen käyttöön tulevista rakennushankkeista merkittävimpiä ovat Vatialan koulun uudisrakentaminen ja Lamminrahkan koulun suunnittelu. Ruutanan alueen palveluiden järjestäminen on vuonna 2019 suunnitteluasteella. Turvalliset, terveelliset, toiminnalliset ja laadukkaat oppimis- ja harrastamisympäristöt lisäävät omalta osaltaan kaupunkilaisten hyvinvointia. Erityisesti lasten ja nuorten 41

42 kasvuympäristön tulee olla hyvinvointisuunnitelman kirjauksen mukaan fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallinen. Strategiset tavoitteet Palveleva, uudistuvan toimintakulttuurin ja sujuvan arjen Kangasala 3 Tuemme hyvinvointia ja työllisyyttä 5 Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen edelläkävijä Toiminnallinen tavoite 1.1 Palvelemme hyvällä asenteella 1.2 Kehitämme aktiivisesti omaa työtämme ja parannamme asiakaskokemusta 3.1 Mahdollistamme ja edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä 3.2 Edistämme kaupungin liikuntamahdollisuuksia sisällä ja ulkona, retkeilyreittejä ja virkistysalueita 3.6 Lisäämme yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi 5.1 Haemme uusia ratkaisuja, innovaatioita ja kokeilukulttuurin kehittämistä 5.2 Kasvatamme lapsia ja nuoria juurensa tunteviksi, itsetunnoltaan terveiksi sekä tulevaisuuteen suuntautuviksi Informatiiviset tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Tae 2019 Ts 2020 Ts 2021 Kunnallisessa varhaiskasvatuspalveluissa olevien lasten määrä Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä Esiopetuksessa olevien lasten määrä Perusopetuksessa olevien oppilaiden määrä 1-9 lk Kirjastopalvelut, aineistomääräraha /asukas 6,0 6,0 6,1 6,0 6,0 Kirjastopalvelut, lainoja/asukas 18,0 18,1 18,0 17,9 17,8 Kulttuurijärjestöavustukset /asukas 0,75 0,74 0,73 0,72 0,71 Taiteen perusopetuksessa olevien lasten ja nuorten määrä Kansalaisopiston opiskelijamäärä Nuorisotilatoiminnassa mukana olevien 530 nuorten määrä Nuorisojärjestöavustukset /asukas /alle 29v asukas Ikäihmisten- ja erityisryhmien liikunta, ryhmä/osallistujamäärä 18/326 18/340 20/380 21/400 22/420 Liikuntaseura-avustukset /asukas 3,81 3,76 3,71* 3,67* 3,63* Henkilöstön määrä (budjetoidut vakanssit) Sivistyskeskuksen toimintamenot /asukas *vuonna ,71, vuonna ,67 ja vuonna ,63 euroa/asukas 0,89 2,69 0,88 2,66 0,87 2,63 0,86 2,59 0,85 2,56 Tehokkuusmittarit Tp2017 Ta2018 Tae2019 Ts2020 Ts2021 Päiväkotipaikka, nettomenot /vuosi Opetuspalvelut nettomenot /oppilas Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, nettomenot /asukas

43 4.5 Tekninen keskus Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Mikko Ilkka Talous Tekninen keskus TP 2017 TA 2018 TA Muutokset 2018 Muutettu TA 2018 TAE 2019 TAE 2019/TP % TS 2020 TS 2021 Toimintatulot ,9 % ulkoiset ,1 % sisäiset ,0 % Valmistus omaan käyttöön ,1 % Toimintamenot ,2 % ulkoiset ,3 % sisäiset ,7 % Toimintakate ,2 % Tyhjä rivi Poistot ja arvonalentumiset ,3 % Ateria- ja siivouspalvelut siirtyy strategisesta johdosta tekniseen keskukseen Vertailutiedot sekä talousarvioluvut on esitetty uuden organisaation mukaisesti. Toimintaympäristö 2019 Tekninen keskus vastaa kaupungin maankäytöstä, yhdyskuntatekniikasta, tiloista ja rakennuksista, vesihuollosta, rakentamisen ohjaamisesta ja ympäristönsuojelusta. Sen tehtäviin kuuluu maapolitiikan toteuttaminen, maankäytön suunnittelu, vesihuollon, katujen ja muiden yleisten alueiden ja tilojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito, maaomaisuuden hoito, rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvien lupien käsittely sekä paikkatietorekisterin ja kartaston ylläpitoon liittyvät tehtävät alkaen tekniseen keskukseen siirtyy ateria- ja siivouspalvelut omaksi palvelualueekseen. Ateria- ja siivouspalvelut tuottaa palvelua kaupungin varhaiskasvatukselle, kouluille, sosiaali- ja terveyspalveluiden laitoksiin sekä lisäksi siivouspalveluita virastoihin ja kaupungin muihin kohteisiin. Ateria- ja siivouspalvelut ostaa kotiateriat kotihoidon tarpeisiin, sekä ateria- ja/tai siivouspalveluita mm. Apilan Rekolaan, Konsta-kirjastoautoon ja Kontulan juhlataloon. Palvelualueet ovat maankäyttö, rakentaminen, ateria- ja siivouspalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvonta sekä Kangasalan Vesi liikelaitos. Teknisen keskuksen tavoitteet perustuvat kaupunkistrategiaan ja MAL-sopimukseen. Muita tavoitteita ohjaavia strategioita ja ohjelmia ovat kaupunkiseudun rakennesuunnitelma, asuntostrategia, liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ilmastostrategia. 43

44 Painopistealueet 2019 Tekninen keskus pyrkii osaltaan vakauttamaan kuntataloutta erityisesti yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja aktiivista maapolitiikkaa harjoittamalla. Tätä tukevat käynnissä olevat maakunnan ja kaupunkiseudun suunnitelmat, kuntien ja valtion välinen aiesopimus sekä kaupungin oma maankäytön toteuttamisohjelma (kymppiohjelma). Asukkaiden hyvinvointia ja arjen helppoutta edistetään tukemalla taajamien lähipalveluita ja kestävää liikkumista. Asumisen monimuotoisuutta lisätään, ja maankäyttöä tehostetaan erityisesti palveluiden ja joukkoliikenteen lähellä. Verkostojen ja kiinteän omaisuuden kunnosta huolehtiminen on kuntatalouden näkökulmasta tärkeätä. Niiden laajentaminen ja uusiminen on kallista, minkä vuoksi nykyisten rakenteiden hyödyntäminen on aina suunnittelun ensimmäinen vaihtoehto. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiseen pyritään uusia työpaikka-alueita kehittämällä. Matkailun edellytysten parantaminen edellyttää kunnan määrätietoisia toimia ja palvelukeskusten yhteistyötä sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Taloustilanteen vuoksi resurssit keskitetään vaikutuksiltaan merkittävimpiin tehtäviin. Lisäksi hankkeita pyritään toteuttamaan kuntien ja yksityisten välisten yhteistoimintamuotojen avulla, jolloin kunnan omia investointeja voidaan vähentää. Ateria- ja siivouspalveluissa jatketaan tuotanto- ja toimintatapamuutoksen toteuttamista. Tuotantoja toimintatapamuutos lisää edelleen yksikön tuottavuutta ja tehokkuutta. Muutokseen liittyen digitalisaatiota edelleen lisätään. Samalla lisääntyy vaikuttavuus ja näkyvyys. Strateginen tavoite Sijainnista vetovoimaa - sujuvasti liikkuen 7 Erinomaiset ja kilpailukykyiset elinkeinoelämän alueet, palvelut ja profiilit 8 Tiivistyvät taajamat ja mahdollisuuksien maaseutu 9 Tuottava, tehokas ja vaikuttava 11 Arvostamme historiaamme, ympäristöämme ja vapaa-ajanmahdollisuuksia Toiminnallinen tavoite Hyödynnämme keskeistä sijaintia vetovoimaisella kaupunkiseudulla. Haemme aktiivisesti yhteistyötä ja kumppaneita. Ehkäisemme ilmastonmuutosta kulkutapamuotoihin vaikuttaen ja kestävää liikkumista edistäen. Kehitämme monimuotoista ja sujuvaa liikkumista eri alueiden edellytysten mukaisesti. Kolme kärkihanketta omilla toiminnallisilla profiileillaan: Lamminrahka Saarenmaa Tarastenjärvi Kehitämme elinvoimaista keskustaa. Tarjoamme yrityksille toimipaikkoja ja tontteja kulloisenkin tarpeen mukaan ja nopeasti, kaavavarantoa riittävästi. Toteutamme strategista yleiskaavaa ja sen linjauksia. Luomme edellytyksiä monipuoliselle asuntotuotannolle taajamissa. Lisäämme vapaa-ajan asuntojen pysyviä asumismahdollisuuksia edullisuusvyöhyketarkastelun mukaisesti. Lisäämme vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä rakennetun ympäristön laadulla, 44

45 korkeatasoisella arkkitehtuurilla, viheralueilla ja taiteella rakennetussa ympäristössä. 9.3 Arvioimme tuottavuuttamme ja tehokkuuttamme Vaalimme ympäristöämme: harjut, järvet ja lintuvedet ovat vahvuuksiamme Huolehdimme ympäristöstä ja sen vetovoimaisuudesta Kehitämme matkailun ja virkistyksen kohdealueita (Sarsa, Kaivanto, Vehoniemi) Hyödynnämme järviluontoa monipuolisesti matkailun, vapaa-ajan ja harrastamisen kohteena. Informatiiviset tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Tae2019 Ts2020 Ts2021 Maanhankinta, ha Tonttien luovutus, kpl Valmistuneita asuntoja, kpl Asemakaavavaranto, AK, ha (yht/kaupunki) 10,0 / 4,0 10,5 / 5,0 20,0 / 16,0 20,0 / 16,0 19,0 / 15,5 Asemakaavavaranto, AR, ha (yht/kaupunki) 10,0 / 4,0 10,0 /5,0 21,0 / 16,0 20,0 / 15,5 19,0 / 15,0 Asemakaavavaranto, AO, ha (yht/kaupunki) 8,0 / 2,5 8,3 / 3,4 16,0 / 12,0 /8,5 10,0 / 6,5 12,0 Liikenneväylät, km Puistot, ha Leikkikentät, uima- ja venerannat, ulkoliikuntapaikat, kpl Luonnonsuojelu- ja Natura-alueet, kaupungin Henkilöstön määrä * * 300* 300* Nettomenot, /asukas Ateria- ja siivouspalvelut siirtyy strategisesta johdosta tekniseen keskukseen Vertailutiedot sekä talousarvioluvut on esitetty uuden organisaation mukaisesti. Tehokkuusmittarit Tp 2017 Ta 2018 Tae2019 Ts2020 Ts2021 Katujen hoito /m2 0,41 0,41 0,42 0,42 0,43 Rakennusten energiankulutus kwh/m3 63,0 63,0 63,0 62,0 61,0 45

46 TULOSLASKELMA

47 5 Tuloslaskelma Tuloslaskelma ulkoiset, Alkuperäinen ml. vesilaitos TP 2017 TA 2018 TAmuutokset 2018 MTA 2018 TAE TA 2019 /TP 2017, % Toimintatuotot ,51 Myyntituotot ,49 Maksutuotot ,91 Tuet ja avustukset ,16 Muut toimintatuotot ,14 Valmistus omaan käyttöön ,12 Toimintakulut ,65 Henkilöstökulut ,56 Palvelujen ostot ,23 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,67 Avustukset ,75 Muut toimintakulut ,21 Toimintakate ,12 Verotulot ,03 Valtionosuudet ,28 Rahoitustuotot ja -kulut ,72 Korkotuotot ,07 Muut rahoitustuotot ,65 Korkokulut ,71 Muut rahoituskulut ,84 Vuosikate ,12 Poistot ja arvonalentumiset ,68 Suunnitelman mukaiset poistot ,75 Kertaluonteiset poistot ,00 Arvonalentumiset ,13 Tilikauden tulos ,18 Varausten ja rahastojen muutos ,00 Poistoeron muutos ,00 Varausten muutos ,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,23 Tuloslaskelma on kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan valtuustoon nähden sitovat tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa. Tuloslaskelman sitovia eriä ovat: verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot, satunnaiset erät ja tilinpäätössiirrot. Tuloslaskelmassa toimintatuottojen arviot palvelukeskuksittain perustuvat palvelualueilla tehtyyn arviointiin. Verotuloarviot perustuvat valtakunnalliseen arvioon eri verolajien kehityksestä. Tästä arviosta on laadittu kuntakohtaiset veroennustekehikot ja arviossa on käytetty viimeisintä syyskuussa julkaistua arviota. Kunnallisveron tuottoarvio perustuu 21,0 kunnallisveroprosentin tuottoarvioon. Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty kuntakohtaista arviota vuodelle 2019 ja vuodet 2020 ja 2021 on johdettu kuntasektorille tulevien valtionosuuksien leikkausten määrän arvioista ja tulevasta maakuntauudistuksen vaikutuksesta vuodelle Poistot tuloslaskelmaan on laskettu käyttöomaisuusohjeen mukaisesti. Poistot tulevat nousemaan tulevina vuosina merkittävästi isojen investointien seurauksena. 47

48 Verotulot Kiinteistöveroprosentit Vaihteluvälit (kiinteistöverol.) Kangasala TP 2017 Kangasala TA 2018 Kangasala TAE 2019 Kangasala TS 2020 Kangasala TS 2021 Yleinen 1,03-2,00 0,93 1,03 1,03 1,03 1,03 Vakituiset asuinrakennukset Muut kuin vakituiset asuinrakennukset * Yleishyödylliset yhteisöt 0,41-0,90 0,43 0,43 0,43 0,43 0,43 0,93-1,80 1,03 1,03 1,03 1,03 1,03 alaraja 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Voimalaitokset 0,60-2,285 ei määritelty Rakentamattomat asuinpaikat ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty 2,00-6,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,0 * Vaihteluväli 0,93-1,80 mutta enintään 1,00 vakituisia asuinrakennuksia suurempi Yhteenveto verotuloista Verolaji TAmuutos Kunnallisvero * TP 2017 Alkuperäinen TA 2018 MTA 2018 TAE 2019 TS 2020 TS Muutos% 104,8-1,2 0,6 2,9 1,1-50, Muutos% 102,3-3,2-0,4 1,4 0,0 1,4 Kiinteistövero Yhteisöveron tuotto Muutos% 116,3-29,2-9,6 16,2 2,3-22,5 Suunnitelmapoistot Poistot on laskettu kaupungin käyttöomaisuusohjeen mukaisesti. Poistot näkyvät palvelukeskusten menoissa seuraavasti: - poistot vesijohto- ja jätevesiverkosta näkyvät yhdyskuntatekniikan palveluprosessissa poistoina sekä vesilaitoksen liiketoimintaprosessissa - poistot rakennuksista näkyvät rakennuttamisen palvelualueella poistoina ja sisältyvät palvelukeskuksilta perittävään sisäiseen vuokraan - poistot kalustosta näkyvät kullakin palvelualueella 48

49 INVESTOINTIOSA 49

50 6 Investoinnit palvelukeskuksittain Investointiosassa esitetään määrärahat käyttöomaisuuden hankintaan. Käyttöomaisuus aktivoidaan taseeseen ja poistetaan tuloslaskelman kautta vuosikuluina. Käyttöomaisuuden hallinnassa noudatetaan valtuuston hyväksymää käyttöomaisuusohjetta. Investointiosan määrärahat varataan käytön mukaisina. Käyttöomaisuusinvestoinnit esitetään seuraavassa palvelukeskuksittain. Investoinnit palvelukeskuksittain, euroa TP 2017 Alkuperäinen TA 2018 TAmuutokset 2018 MTA 2018 TAE 2019 Ts 2020 Ts 2021 Strateginen johto TP 2017 Alkuperäinen MTA 2018 TAE 2019 Ts 2020 Ts 2021 Sosiaali- ja TP 2017 Alkuperäinen MTA 2018 TAE 2019 Ts 2020 Ts 2021 Sivistyskeskus TP 2017 Alkuperäinen TA 2018 MTA 2018 TAE 2019 Ts 2020 Ts 2021 Tuotot Kulut Netto Tekninen keskus TP 2017 Alkuperäinen MTA 2018 TAE 2019 Ts 2020 Ts 2021 Kaupunki yhteensä, ilman Vesi - liikelaitosta TP 2017 Alkuperäinen TA 2018 MTA 2018 TAE 2019 Ts 2020 Ts 2021 Tuotot Kulut Netto Kangasalan Vesi - TP 2017 Alkuperäinen MTA 2018 TAE 2019 Ts 2020 Ts 2021 Kaupunki yhteensä,ml. Vesi - liikelaitos TP 2017 Alkuperäinen TA 2018 TA- TA 2018 muutokset Tuotot Kulut Netto TA- terveyskeskus TA 2018 muutokset Tuotot Kulut Netto TAmuutokset TA- TA 2018 muutokset Tuotot Kulut Netto TAmuutokset 2018 TA- liikelaitos TA 2018 muutokset Tuotot Kulut Netto TAmuutokset 2018 MTA 2018 TAE 2019 Ts 2020 Ts 2021 Tuotot Kulut Netto

51 RAHOITUSLASKELMA

52 7 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma TP 2017 TA 2018 TA Muutokset MTA 2018 TAE 2019 TS2020 TS2021 Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , , , , ,78 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,00 0, , , , , , , , , , , ,78 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , , , ,00 Rahoitusosuudet investointeihin ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 0, , , , , , , , , , , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , , , ,22 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainauksen vähennykset 4 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 0, , , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 0, , , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 0, , , , ,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamisten muutos ,89 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos , , , , , , , , , , , , , ,00 Rahoituksen rahavirta , , , , , , ,00 Rahavarojen muutos , , , , , , ,78 Rahavarojen muutos Rahavarat ,88 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahavarat ,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,87 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kaupungin maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Se on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan toiminnan ja investointien rahavirtaa. Tässä nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin Rahavarojen muutos. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnitelmakauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Näiden erien muutosten arvioimista ei voida edellyttää talousarviossa. Tiedossa olevat, merkittävät maksuvalmiuden muutokset suunnitelmakaudella, esimerkiksi pitkäaikaisten saamisten muutokset (valtionosuussaatavien, kauppahintasaamisten tai lainasaamisten muutokset) voidaan merkitä omaksi rivikseen rahoitusosaan tai perusteluteksteihin. 52

53 LIITTEET 53

54 KONSERNIYHTIÖILLE JA YHTEIS- TOIMINTATAHOILLE MYÖNNETTÄ- VÄT AVUSTUKSET VUONNA

55 8. LIITTEET 8.1 Konserniyhtiöille ja yhteistoimintatahoille myönnettävät avustukset vuonna 2019 Avustuksen kohde euroa Tp 2017 Ta 2018 Tae 2019 STRATEGINEN JOHTO Kangasalan Uimahalli Oy Kunnan osuus uimahallin rakentamisen rahoituksen (korko + lainanlyhennys) kustannuksista (avustus maksetaan korko- ja lainanlyhennyslaskua vastaan) Toiminta-avustus uimahallin toimintaan enint enint Kangasala-talo Oy - vuokratuki Kangasalan Parkki Oy -avustus pysäköintitoiminnan aloittamiseen enint enint enint Kiinteistö Oy Tieliikennemuseo -Mobilia III hankkeen toteuttamiseksi rahoituskuluavustus laina-ajalle , n /vuosi Mobilia IV hanke Val SIVISTYSKESKUS Kangasala-talo Oy - kulttuuripalveluiden tuottamiseen - museopalveluiden tuottamiseen enint enin enint enint TEKNINEN KESKUS Kangasalan Jäähalli Oy - avustus (jäähallisopimukseen perustuva v, 1996, v. 2006, 2016 ) Kh YHTEENSÄ, euroa

56 JÄSENMAKSUT JA YHTEIS- TOIMINTAOSUUDET 56

57 8.2 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet vuonna 2019 Strateginen johto Yhteisö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pelastakaa Lapset ry Kangasalan Pohjola-Norden ry Pirkanmaan virkistysalueyhdistys ry Räpinologit ry Sappeen matkailualueen kehittämisyhdistys ry Suomalaisen Työn liitto Suomen Punainen Risti, Hämeen piiri Suomi-Venäjä seura ry, Kangasalan osasto Suomi-Saksa yhdistys ry Tampereen Kesäyliopistoyhdistys ry Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Metsänhoitoyhdistys Roine Gramex Jäsenmaksuperuste 120 euroa / asukasta 3,4 euroa / asukasta 3 senttiä / asukas 9 senttiä / asukas 3 senttiä / asukas 100 euroa / jäsenkunta 97 euroa / jäsenkunta Kuntajäsenmaksu 3 senttiä / asukas 3 senttiä / asukas 0,25 euroa / asukas 12,5 senttiä / asukas Kaupungin metsähehtaarit 8,7 senttiä / asukas Yhteistoiminta ja muut maksuosuudet Tp 2017 Ta 2018 Tampereen aluepelastuslaitos Suomen Kuntaliitto ry:n jäsenmaksu AVL 4 ) Kunnallinen työmarkkinalaitos, jäsenmaksuennakko (asukaslukukerroin 0, x vuodenvaihteen asukasluku ja verotettavien tulojen kerroin 0, x verotettava tulo) Pirkanmaan liitto (Tp 2017 maksuperusteena v verotettava tulo) MKH , MKV Yhteensä Vesilaitos Suomen vesilaitosyhdistys ry Vuoden 2017 maksuperusteena v laskutettu vesimäärä Tp Ta Tae

58 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2019 ja Ts

59 8.3 Henkilöstömuutokset 2019 UUDET VAKANSSIT VUODELLE 2019 PALVELUKESKUS: Sivistyskeskus Palvelualue: Palveluyksikkö/ Kohde Virka/ Palkkakustannukset / henkilö (sis. sivukulut) 2019 Koko vuosi TA 2019 kustannus yhteensä (sis. sivukulut) Henk. v määrä Kustannukset yhteensä (sis. sivukulut) SIVISTYSKESKUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen kasvatusohjaajan työsuhde Alkaen Perustelut: Kehityksen ja oppimisen tuen lasten määrä on lisääntynyt, jonka vuoksi tarvitaan lisäresurssia. Kasvatusohjaajan työpanosta tarvitaan varhaiskasvatuksen asiakasperheiden kasvatushaasteiden tueksi vrt. Perheesi parhaaksi - mallia Opetuspalvelut Kasvatusohjaajan työsuhde Alkaen Perustelut: Oppilashuollon vahvistaminen Työsuhde on hyväksytty vuoden 2018 talousarvion yhteydessä suunnitelmavuodelle Erityisluokanopettajan virka Alkaen Perustelut: Pedagogisen tuen kehittämissuunnitelman mukaan erityisopetusresurssia lisätään 3 erityisopettajalla/erityisluokan-opettajalla v Elokuussa 2019 Pikkolaan tarvitaan toinen kuntouttava luokka yläkoulun tarpeisiin, koska Suoraman kuntouttavan luokan oppilaat ovat elokuussa luokkalaisia ja tarvitsevat pienryhmäpaikan ehdottomasti Koulunkäynninohjaajan työsuhteet Alkaen Perustelut: Vuoden 2019 pienryhmiin tarvitaan ohjaajia. Lisäksi ohjaajatarve on kouluilla yleisopetuksen luokissa suuri Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tapahtumakoordinaattorin työsuhde (kulttuuri) Alkaen Perustelut: Tapahtumakoordinaattori on kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden sekä Kangasala-talon yhteinen. Kangasala-talolla ei ole omaa tapahtuma-koordinaattoria. Koordinaattori toimii linkkinä kaupungin ja paikallis-yhdistysten sekä seurojen välillä. Hän edistää erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä ja tapahtumatuotantoa sekä avustaa markkinoinnissa

60 Palvelukoordinaattorin työsuhde (yhteinen teknisen keskuksen kanssa) Alkaen Perustelut: Vapaa-aikapalvelut vastaa liikuntapaikkojen käyttövuoroista ja toimin-tojen organisoinnista sisä- ja ulkoliikuntapaikoille. Tekninen keskus vastaa ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidosta ja hoidosta. Alueiden välillä on tietokatkoksia ja yhteiseen toimintojen suunnitteluun tai toteuttamiseen ei ole riittävästi aikaa. Lisäksi yhteistyötä ulkopuolisten tapahtumanjärjestäjien kanssa tulisi saada tehokkaammaksi. Liiku ja leiki -työryhmä tarvitsee ulkoliikuntapaikkojen, luonto- ja retkeilyreittien kehittämistoimintaansa työrukkasen Liikunnanohjaajan työsuhde Alkaen Perustelut: Kunnan hyvinvointikertomuksessa vuosille on terveysneu-vonnan osalta yksi painopiste: kunnallinen liikuntaneuvonta. Tavoitteena on saada liikkeelle terveyteensä nähden liian vähän liikkuva kuntalainen. Vakanssi tulee vahvistamaan pääasiassa tätä palvelua, mutta myös lisääntyvää tarvetta ikäihmisten ja erityisryhmien liikuntapalveluiden tuottamiseen. Työsuhde on hyväksytty vuoden 2018 talousarvion yhteydessä suunnitelmavuodelle Nuoriso-ohjaan työsuhde Alkaen Perustelut: Nuorisotyötä tarvitaan koko ajan enemmän yläkouluilla. Koulujen tarpeeseen ei tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Nuorisotyöllä koulussa on suuri vaikutus nuoren koulumotivaation ylläpitoon ja nuoren yleiseen elämänhallintaprosessiin. Nuorisotilatyö on koulun kasvatus-työn jatke ja tärkeä linkki nuoren kasvatustyössä koulun ja kodin välillä. Nuorisotilatyön laajentamiselle lauantaipäiville on tarvetta, joka ei nykyisellä henkilöstömäärällä ole mahdollista. Lisäksi mikäli vuodelle 2019 suunniteltu auton saanti liikkuvaan nuorisotyöhön toteutuu, tarvitaan sen toimintaan koulutettua henkilöstöä. Ennakoivalla työllä tuetaan ja ohjataan nuoria aktiiviseen ja yhteisvastuuta kantavaan aikuisuuteen, millä on vaikutusta lastensuojelun asiakkuuksiin ja edelleen kuntatalouteen /hlö koko vuosi /hlö Ta 2019 kustannus yhteensä v yhteensä Sivistyskeskus yhteensä

61 PALVELUKESKUS Tekninen keskus Palvelualue: Palveluyksikkö/ Kohde Virka/ TEKNINEN KESKUS Rakennusvalvonta Lupavalmistelija määräaikainen Alkaen Perustelut: mm. Tarasteen ja Lamminrahkan isojen kaavaalueiden lupakäsittelyyn vähentämään tarkastusinsinöörien, rakennustarkastusinsinöörin ja rakennustarkastajan neuvontaan ja hakemusasiakirjojen tarkistamiseen kuluvaa ajankäyttöä. Palkkakustannukset / henkilö (sis. sivukulut) 2019 Koko vuosi TA 2019 kustannus yhteensä (sivukului-neen) Henkilömäärä 1 v kustannukset yhteensä (si ukuluineen) Infran rakentaminen Suunnittelija Alkaen Perustelut: Rakentamisen palvelualueelle, infran palveluyksikköön suunnittelija kasvavan ja kehittyvän kaupungin moninaisten hankkeiden suunnittelutehtäviin Tekninen keskus Ulkoalueet Suunnittelija Alkaen Perustelut: Rakentamisen palvelualueelle ulkoalueiden ylläpidon palveluyksikköön suunnittelija kehittämään ja suunnittelemaan viheralueisiin, rantoihin, polkuihin ja muuhun ulkoiluun liittyviä hankkeita Tekninen keskus yhteensä KAIKKI yhteensä

62 Henkilöstömuutokset taloussuunnitelmavuosille UUDET VAKANSSIT VUOSILLE Palvelukeskus Palvelukeskus Palvelualue Palveluyksikkö/Kohde Sivistyskeskus Opetuspalvelut Työsuhde/Virka 2020 hlömäärä 2020 euroa kustannukset 2021 hlömäärä 2021 euroa kokonaiskustannukset Perustelut: Pedagogisen tuen kehittämissuunnitelman mukaan erityisopetusresurssia lisätään 3 erityisopettajalla/erityisluokan-opettajalla v V:lle 2019 esitetään 1 erityisluokan-opettajaa, joten 2 jää vuodelle Erityisluokanopettajan virat Alkaen Perustelut: Ohjaajatarve on kouluilla suuri niin yleisopetuksen luokissa kuin pienryhmissä. Koulunkäynninohjaajien työsuhteet Alkaen Yhteensä

63 8.4. Tietoja konserniyhtiöistä Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt Kuntalain 16a :n mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1. luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta on kuntakonsernin emoyhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. *Vuoden 2019 talousarvioluvut ovat toimitusjohtajan arvioita. Vuoden 2019 talousarviosta päätetään kunkin yhtiön yhtiökokouksessa tai yhtiön hallituksessa. KOY Taloherttua Perustamisvuosi 1973 Vastuuhenkilö toimitusjohtaja Stefan Stortz Osoite ja puh. Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy, Urheilutie 2-4, Kangasala, puh Sähköposti stefan.stortz@herttuankp.fi Osakeomistus 100 % (kaupungin omistusosuus -%) Osakepääoma euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Yhtiö vastaa kaupungin vuokratalotoiminnasta eli hoitaa asuntojen vuokrauksen, rakennuttamisen ja hallinnoinnin. Taloherttuan hallinnollisista ja teknisistä palveluista huolehtii Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy, omaa henkilöstöä yhtiöllä ei ole. Talous Kiinteistö Oy Taloherttua TP 2017 TA 2018 TA 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) osingolla * osingotta * Taseen loppusumma Lainat Takaukset emolta Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Käyttöaste 92, Vaihtuvuus 18,08 18,00 18,00 * Ylijäämän osalta huomionarvoista on budjetoinnin jälkeen annettu konserniohje yhtiön vastaanottamien osinkojen käsittelystä, jotka jatkossa eivät vaikuta jäämiin vaan jäävät investointivarauksiksi tuleviin hankkeisiin. Talousarvio on tehty alun perin alijäämäisenä osinkotasapainotuksella, mutta tilanne muuttuu konserniohjauksen myötä. 63

64 Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Perustamisvuosi 2012 Vastuuhenkilö toimitusjohtaja Mikko Koivulehto Osoite ja puh. Urheilutie 2-4, Kangasala, puh Sähköposti Osakeomistus 100 % Toimiala ja toiminnan kuvaus Osakepääoma euroa Isännöinti, kiinteistöjen ylläpitopalvelut (huolto, siivous, tekniset palvelut) Talous Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy TP 2017 TA 2018 TA 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Henkilöstön määrä Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy Perustamisvuosi 2012 Vastuuhenkilö toimitusjohtaja Mikko Koivulehto Osoite ja puh. Urheilutie 2-4, Kangasala, Sähköposti mikko.koivulehto@herttuankp.fi Osakeomistus 100 % Toimiala ja toiminnan kuvaus Osakepääoma euroa Isännöinti ja kiinteistöjen ylläpitopalvelut (huolto, siivous, tekniset palvelut) kaupunkikonsernille. Talous Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy TP 2017 TA 2018 TA 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Henkilöstön määrä Kaupunkikonsernin omistuksessa olevien kohteiden huolto- ja ylläpitopalvelut, kpl

65 Kangasala Lämpö Oy Perustamisvuosi 1982 Vastuuhenkilö toimitusjohtaja Pekka Lehtonen Osoite ja puh. Tyrnimarjankuja 3, Kangasala, puh Sähköposti Osakeomistus 100 % Toimiala ja toiminnan kuvaus Osakepääoma ,76 euroa Kangasalan Lämpö Oy on Kangasalan kaupungin alueella toimiva kaukolämpöja maakaasupalveluja tarjoava lämpöyhtiö. Talous Kangasalan Lämpö Oy TP 2017 TA 2018 TA 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Lainat Takaukset emolta Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Hyötysuhde-% Kaukolämmön suunnittelemattomat keskeytykset (kpl) Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannossa -% 1 <3 <3 11,5 >10 >10 65

66 Kangasalan Uimahalli Oy Perustamisvuosi 2007 Vastuuhenkilö Hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela Osoite ja puh. Kirkkojärvenkuja Kangasala Osakeomistus 100 % Osakepääoma ,00 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Uinti- ja hyvinvointi palvelujen tuottaminen vauvasta ikäihmisiin. Urheilulaitosten toiminta (93110) Talous Kangasalan Uimahalli Oy TP 2017 TA 2018 TA 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Lainat Takaukset emolta Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Kävijämäärä Vuosi 2019 haasteellinen alueen rakentamisesta johtuvien pihajärjestelyiden vuoksi Lämmönkulutus kwh/m3 79, Sähkön kulutus kwh / m3 40, Veden kulutus l / m3 964, Kangasala-talo Oy Perustamisvuosi 2013 Vastuuhenkilö Timo Kotilainen Osoite ja puh. Kuohunharjuntie 6, PL 31, Kangasala p Sähköposti timo.kotilainen@kangasala-talo.fi Osakeomistus 100 % Toimiala ja toiminnan kuvaus Osakepääoma euroa Tuottaa kulttuuripalveluina ohjelma- ja näyttelytoimintaa sekä museotoimintaa, sekä vuokraa tapahtuma- ja kokoustiloja 66

67 Talous Kangasala-talo Oy TP 2017 TA 2018 Ta 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Kävijät yhteensä Kävijät taidemuseo Tilaisuudet salissa Elokuvaesitykset Business Kangasala Oy Perustamisvuosi Vastuuhenkilö toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara Osoite ja puh. Kangasalan kaupunki, Kunnantie 1, PL Kangasala Sähköposti paivi.kuusivaara@businesskangasala.fi Osakeomistus 100 % Osakepääoma euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Yhtiön toimialana on tuottaa julkiselle sektorille elinkeinotoimen ja matkailun kehittämis- ja yrityspalveluja. Yhtiö tarjoaa ja välittää yritysten kehittämis- ja informaatiopalveluja ja osallistuu muutoinkin elinkeinoelämän yleisten edellytysten kehittämiseen. Yhtiö voi hankkia hallintaansa ja vuokrata elinkeinoelämän käyttöön toimitiloja, laitteita ja järjestelmiä sekä myydä ja välittää palveluja yrityksille verkostoitumisessa, toiminnoissa tarvittavien tietojen ja taitojen hankinnassa, uusien yritysten, liikeideoiden ja toimintatapojen kehittämisessä sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteyksien luomisessa ja ylläpidossa. Yhtiön voi omistaa sellaisten yhtiöiden ja yhteisöjen osakkeita ja osuuksia, joiden toiminta liittyy välittömästi tai läheisesti yhtiön omaan toimintaan. Yhtiön tarkoituksena ei ole tavoitella voittoa eikä se jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Talous Business Kangasala Oy (perustettu ) TA 2019 Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) 0 Tilikauden voitto/tappio 0 Taseen loppusumma Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Uusien perustettujen yritysten ja työntekijöiden lukumäärä 135/150 Työpaikkaomavaraisuusaste >65 Tarjonnassa olevien tonttien lukumäärä >10 67

68 Kangasalan Parkki Oy Perustamisvuosi 1981 Vastuuhenkilö toimitusjohtaja Jari Tyvimaa Osoite ja puh. Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Urheilutie 2-4, Kangasala, p Sähköposti Osakeomistus 100 % Toimiala ja toiminnan kuvaus Osakepääoma euroa Yhtiön toimialana on omistaa, hallita ja vuokrata kiinteistöjä, rakennuttaa, omistaa ja hallinnoida pysäköintitiloja ja alueita sekä harjoittaa pysäköintiliiketoimintaa omistamissaan tai sitä varten vuokraamissaan pysäköintiloissa ja alueilla. Yhtiö voi myös omistaa pysäköintipaikkojen hallintaan oikeuttavia osakkeita tai osuuksia. Talous Kangasalan Parkki Oy TP 2017 TA 2018 TA 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Taseen loppusumma Kohde on suunnitteilla, joten rakennuskustannukset eivät ole vielä tiedossa Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Pysäköintitalon käyttöönotto Syyskuu 2019 Autopaikkojen lukumäärä 325 Sähköautojen latauspisteet 6 68

69 KOY Harjunsola I Perustamisvuosi 1962 ja 1972 Vastuuhenkilö Tarja Ahovainio Osoite ja p. Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy, Urheilutie 2-4, Kangasala Sähköposti tarja.ahovainio@kangasalankiinteistopalvelu.fi Osakeomistus 100 % Toimiala ja toiminnan kuvaus Osakepääoma euroa Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita tonttia ja omistaa ja hallita tonteilla olevia yhtä asuin- ja kahta liikerakennusta Talous Harjunsola I TP 2017 TA 2018 TA 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Tilikauden voitto/tappio Taseen loppusumma Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Asuntojen käyttöaste 53,4 53,4 Liiketilojen käyttöaste-% 98,8 98,8 KOY Harjunsola II Perustamisvuosi 1986 Vastuuhenkilö Tarja Ahovainio Osoite ja p. Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy, Urheilutie 2-4, Kangasala Sähköposti tarja.ahovainio@kangasalankiinteistopalvelu.fi Osakeomistus 68 % Toimiala ja toiminnan kuvaus Osakepääoma ,39 euroa Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita tonttia ja omistaa ja hallita kyseisellä tontilla olevaa liikerakennusta. Talous Kiinteistö Oy Harjunsola II TP 2017 TA 2018 TA 2019 * Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Tilikauden voitto/tappio Taseen loppusumma Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Liiketilojen käyttöaste-% 100,0 100,0 69

70 KOY Vatialan Kasarminportti Perustamisvuosi 2000 Vastuuhenkilö Jari Tyvimaa Osoite ja p. Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy, Ainontie 8, p Sähköposti Osakeomistus 59,6 % Osakepääoma ,44 euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia sekä yhtiön toimesta tontille rakennettua teollisuusrakennusta. ja omistaa ja hallita tonteilla olevia yhtä asuin- ja kahta liikerakennusta. Talous Kiinteistö Oy Vatialan Kasarminportti TP 2017 TA 2018 TA 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ennen veroja Tilikauden voitto/tappio Taseen loppusumma Yhtiön informatiiviset tunnusluvut Teollisuustilojen käyttöaste -% 100,0 100,0 100,0 KOY Kangasalan Säästökeskus Perustamisvuosi 1975 Vastuuhenkilö toimitusjohtaja Stefan Stortz Osoite ja p. Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy, Urheilutie 2-4, p Yhteystiedot stefan.stortz@herttuankp.fi Osakeomistus 64,60 % Osakepääoma euroa Toimiala ja toiminnan kuvaus Kiinteistöyhtiön tehtävä on hallinnoida ja ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia hallitsemissaan huoneistossa itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Talous Kangasalan Säästökeskus Oy TP 2017 TA 2018 TA 2019* Liikevaihto Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (ennen veroja) Tilikauden voitto/tappio Taseen loppusumma

71 Investointien liitetiedot 71

72 8.5 Investointien hankeluettelo vuosille Hankelaji (P) = peruskorjaushanke, S= sitova hanke, U=uudisrakennushanke Investoinnit TAE 2019 TS 2020 TS 2021 Perustelut Strateginen johto Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden osto (S/U) (S/U) (S/U) (S/U) Ssa Osakkeet ja osuudet Osakkeiden osto (S) (S) (S) (S) Ssa Keskuspuhdistamo (S) (S) (S) (S) Ssa Sosiaali- ja terveyskeskus Muut pitkävaikutteiset menot Sähköiset palvelut, suun terveydenhuolto - (U) - E-arkisto suun tervydenhuolto (U) - - Sähköiset palvelut, avosairaanhoito (U) (U) - Sähköiset palvelut, sosiaalipalvelut (U) (U) - Sähköiset palvelut, kotihoito (U) (U) - Sähköiset palvelut, Kansa Mediatri (U) (U) - Irtain omaisuus Hammashoitokoneyksiköt (P) (P) - Terveyskeskuksen kalusteet (P) (P) - Pentorinteen kalusteet (nykyinen nimi Pentorinteen vanhainkoti) (P) (P) - Sivistyskeskus Varhaiskasvatus Irtain omaisuus Kalusteet, päiväkotien jakamaton (U) (U) (U) Kalustuksen uusimista Sähköiset asiointivälineet, (varh.kasv.yhteispalv.) (U) (U) (U) Laitteet tulevat pedagogiseen toimintaan Harjunsalon päiväkodin kalusto - (P) - Peruskorjauksen kalustaminen Vatialan esiopetustilojen kalusto - (U) - Esiopetustilojen kalustaminen Ruutanan päiväkodin kalusteet (U) (U) - Päiväkodin kalustaminen Pikkolan päiväkodin kalusteet - - (P) Peruskorjauksen kalustaminen Opetuspalvelut Irtain omaisuus Kirkkoharjun koulun kalusto (U) - (U) Kaluston uusimista Liuksialan koulun kalusto (U) - - Vanhan kaluston uusimista Ruutanan koulun kalusto (U) (U) (U) Vanhan kaluston uusimista. Pikkolan koulun kalusto Toisen musiikkiluokan kalustaminen, vanhan (U) (U) (U) kaluston uusiminen eri kohteissa Uuden Vatialan koulun kalusto - (U) (U) Uuden koulun kalustaminen Huutijärven koulun kalusteet (U) - - Vanhan kaluston uusimista eri kohteissa Suoraman koulun kalusteet (U) (U) - Kalusteita luokkamuotoisen erityisopetuksen luokkiin ja yhteis-opettajuuden toteuttamiseen soveltuvien tilojen rakentaminen Lukio Irtain omaisuus Lukion kalusto (U) (U) (U) Oppilaspulpettien ja kirjaston, montoimitilan kalusteiden uusiminen, auditorion tekniikka. Investointien painopiste on v Liikkuvan koulu -hankkeen toteuttamisessa. 72

73 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Irtain omaisuus Nuorisotyön koneet ja kalusto (U) - - Asunto- tai tila-auton hankkiminen sekä siihen tarvittavat muutostyöt liikkuvan nuoristyön aloittamiseksi. Kirjaston koneet ja kalusto (P) - - Sahalahden kirjaston varusteleminen omatoimikäyttöön Tekninen keskus Irtain omaisuus Keittiölaitt. muut investoinnit (U) - - Ateria- ja siivouspalveluiden robottihanke (U) - - Pakettiauto /kiinteistöjen hoito (U) - - Ulkoalueiden koneet ja kalusto (U) (U) (U) Ruohonleikkureiden ym. uusiminen Ulkoalueiden autot (U) (U) (U) Autojen uusiminen Muut pitkävaikutteiset menot Kantakartan ja paikkatietojärjestelmän uusiminen (U) - - Rakennukset Vatialan koulu (S) (S) - Uusi koulu purettavan tilalle Pikkolan koulu (P) - - Ikkunoiden, ulko-ovien uusiminen ja lukitus Harjunsalon päiväkoti (P) (P) - Peruskorjaus, vanha osa, (alustava arvio) Pikkolan päiväkoti - (P) (P) Peruskorjaus (alustava arvio) Koulujen peruskorjaukset (P) (P) (P) kohde ja kustannukset tarkentuvat kuntoselvitysten jälkeen Lamminrahka koulukeskus (S) (S) (S) Arkkitehtikilpailu, suunnittelu v , rakennustyöt v Ruutanan monitoimitalo (U) (U) (U) Uuden monitoimitalon rakentaminen Päiväkotien peruskorjaukset - (P) (P) Kohde tarkentuu kuntoselvitysten jälkeen (alustava arvio) Muut rakennushankkeet Peruskunnostusmääräraha (P) (P) (P) Määrärahan käyttö kohdennetaan vuosittaisessa työohjelmassa Varikko (P) - - Tilamuutokset Kirkkoharjun näkötorni (P) - - Kahvion rakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Pintavesihaittojen poistaminen (P) (P) (P) Sadevesien poisjohtamista ja hulevesien suunnittelua Sadevesiviemäröinnin peruskorjaus ja laajentaminen (P) (P) (P) Katujen peruskorj. yhteydessä veden toimintaal.ulkopuoliset Mobilian ranta (P) (P) - Rantapenkereen korjaus, polku maisematerasseineen 2019, muu rannan parannus 2020 Liikennealueet Katujen peruskorjaus (P) (P) (P) Rakenteen ja päällysteen uusimistyöt, määrärahan käyttö kohdennetaan vuosittaisessa työohjelmassa Liikenneturvallisuuden parantaminen (P/U) (P/U) (P/U) Mm. suojatiesaarekkeita ja bussipysäkkien parantamista Katuverkoston täydentäminen (U) (U) (U) Kiireelliset pienet rakennushankkeet Katuvalaistuksen peruskorjaus (P) (P) (P) Uusiminen, korjaukset, linjatäydennykset, määrärahan käyttö kohdennetaan vuosittaisessa työohjelmassa Kävelyn ja pyöräilyn parantaminen (U/P) (U/P) (U/P) Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliik.olosuhteiden par antaminen Keskusta (U) (U) (U) Suunnittelu (2019), torialueen rakentaminen ( ), Tampereentien alikulku (2020) Vatialantie (P/S) Holvastintien liittymän parantaminen, kevyen liikenteen järjestelyjä, koulun pysäköinti ja saatoliikenne, bussipysäkit 73

74 Liikennealueet Linkosuon alue (U) Kaavoitettavan alueen katujen suunn. ja rakentaminen Lamminrahka (S) (S) (S) Katujen, hulevesien, yleisten alueiden suunnittelu ja rakentaminen Urheilutie - (U) (U) Kaavoitettavien alueiden katujen suunn. ja rakentaminen (alustava arvio) Kaarina Maununtyttärentien kiertoliittymä (U) - - Kiertoliittymä Finnentie, Aakkulantie, Kaarina Maununtyttärentie Korvenperän alue - (U) (U) Kaavoitettavien al. katujen suunnittelu ja rakentaminen Aakkulantie - - (P/U) Kadun peruskorjaus ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Mallitie-Nikkilän koivukuja Mannakorventien jatke - - (U) Kadun rakentaminen Lamminrahkan eritasoliittymälle (alustava arvio) Huutijärvi - Sahalahti kevyen liikenteen väylä (U) (U) (U) Kevyen liikenteen väylä (välille Huutijärvi - Pelisalmi) Junatie Uusi - (U) - Junatien jatkaminen Veturitielle saakka Lako-ojantie - (U) - Atrakuja, Rääkkölänpolku - (P) - Katujen peruskorj. lämpövoimalaitoksen rakentamisen jälkeen Rikulankatu, Pikonlinna (S) - - Kehä II, pohjoinen (U) (U) Kadun jatkaminen Asemalta-Ruutanaan, suunnittelu v Ilkontien peruskorjaus (P) - - Suunnittelu v. 2019, rakentaminen v Kehä II, eteläinen - (U) (U) Yritysalue (alustava arvio) Kortekumpu - (U) (U) Suunnittelu, rakentaminen Herttuala - - (U) Kaavoitettavan alueen katujen suunn. ja rakentaminen Puistot ja muut yleiset alueet Vanhojen alueiden ja liikennealueiden perusparantaminen (P) (P) (P) Vihertöitä vanhoilla kaava- ja liikennealueilla (kohteet vuosiohjelmassa) Leikkikentät (P) (P) (P) Leikkikenttien, koulujen ja päiväkotien pihojen leikkialueiden peruskorj. sekä kalusteiden uusimi nen Näköalamaisemien avaus (P) (P) (P) Maisemien esiintuonti mm. järvet ja harjut Liiku ja leiki (U) (U) (U) Liiku- ja leikityöryhmän hankkeet. Kunnanjohtajan päätöksellä käyttö. Liikuntapaikat ja muut ulkoilualueet Kenttien perusparantaminen (P) (P) (P) Määrärahan käyttö kohdennetaan vuosittaisessa työohjelmassa Venerannat (P) (P) (P) Peruskorjauksia, v Ruutana jne. Lähiliikuntapaikat (U) (U) (U) Suunnittelua 2019, suunnittelu ja toteutus (lähiliikuntapaikkaohjelman mukaisesti) Kyötikkälän kenttä - (P) (P) Nurmikon uusiminen v. 2020, pinnoitteen uusiminen v Tekolumilaitteisto (U) - - Lumetuskaluston hankinta ja infran rakentaminen Latukone (U)

75 75