Maakunta- ja Sotemuutos Uusimaa2019- hankevalmistelu

Transkriptio

1 Maakunta- ja Sotemuutos Uusimaa2019- hankevalmistelu Valmistelun tilannekuva toukokuussa 2018 LAPE Perhekeskus kevätseminaari Hankejohtaja Mira Uunimäki

2 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue. 2. Alueellinen palveluekosysteemi 3. Julkishallinnollinen konserni Maakuntastrategiassa tulee ottaa nämä kaikki näkökulmat huomioon tavalla tai toisella.

3 Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen käytännössä edellyttää alueellisen ekosysteemin ajattelutapaa ja riittävää toimintavapautta Organisaatiokeskeinen toiminta Tehokas työnjako Rajapinnat Organisaatiokohtainen optimointi Organisaation ohjaus Organisaatiokohtainen tiedon omistus Organisaatioita suojaavat sopimukset (Soveltaen: Valkokari & al. 2014) Ekosysteeminen toiminta Tarve tehdä yhdessä Yhdyspinnat Systeemitason optimointi Systeemin ohjaus Avoin ja systeemitason tieto Systeemiä suojaavat sopimukset Uudenmaan maakunta alueellisena ekosysteeminä: Hyvinvointi Elinvoima Kilpailukyky Alueellisen ekosysteemin sisällä kaikki vaikuttaa kaikkeen voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa. 3. ja 4. sektori Lähiyhteisöt Virtuaaliset yhteisöt T&K-toimijat Yritykset Korkeakoulut ja oppilaitokset Kuntakonsernit Asukkaat Maakuntakonserni

4 2030 VISIO Euroopan paras alue elää ja toimia. 2,0 milj. asukasta KÄRKITAVOITTEET EU:n hyvinvoivin alue Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa Edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta Painopisteet 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura LUONNOS Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen 2020 MISSIO Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa LÄHTÖTILANNE EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa 1,7 milj. asukasta

5 Luonnos Toimintaympäristön perusolettamukset: Ihmisten hyvinvointi keskiössä Henkilökohtaisen hyvinvoinnin vaaliminen on yhä useamman elämän perusta Sosiaalinen syrjäytyminen syvenee ja periytyy Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee ja polarisoituu alueen sisällä Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso Ohjelmat ja keinot 1. Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) : Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Koko maakuntastrategian ja strategisten ohjelmien kokonaisuus 2. Väestön hyvinvointi ja terveystilanne paranee ja hyvinvointierot kaventuvat 3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee 4. Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäisevyyteen panostava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä 5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy 6. Alueen elinympäristön laatu on hyvä, mikä edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä sujuvaa arkea Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (THL): 56,1 % / koulutustason mukaiset erot Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonomaksi kokevien vuotiaiden %-osuus (THL): 28,5 % / koulutustason mukaiset erot Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (THL): 82,4 / alueiden väliset erot Elämäänsä erittäin tyytyväisten lasten %-osuus (kouluterveyskysely): 53 Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lasten ja nuorten osuus (THL): 19 % Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista (THL): 1,4 % Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien %-osuus (NEET) (THL): 8,3 Alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä (THL): 8132 Yhtenäinen asiakassegmentointi Palvelujen kokonaisvaikuttavuus (Apotti-mittarien perusteella) Huolenpitoasiakkuuksien määrä suhteessa muihin asiakassegmentteihin Palvelujen integraation toimivuus Maakuntavaalien äänestysprosentti (1. vaalit 2018) Maakunta-aloitteiden määrä ja niiden hydynnettävyys Vaikuttamistoimielimien toiminnan määrä ja vaikuttavuus Asiakaspalaute kerätään jokaisessa palvelussa Maakunnan ja sen palvelutuotannon keräämä tieto osallisuuden toteutumisesta Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (THL): 89,6 % Kasvuympäristön turvallisuus (kouluterveyskysely): xx Luodaan Uudenmaan elinympäristön tilaa käsittelevä strateginen indeksi Kasvaa ja koulutustason mukaiset erot kaventuvat Laskee ja koulutustason mukaiset erot kaventuvat Laskee ja alueiden väliset erot kaventuvat Nousee kansallisen tason yläpuolelle Laskee kansallisen keskiarvon alapuolelle Laskee Laskee Laskee Käytössä Nousee Laskee Toteutuu erityisesti huolenpitoasiakkaailla Yli 60% (v kunta- ja maakuntavaalit) Kasvaa Nousee Toteutunut Relevantti tieto ja mittarit saatavilla Sote-palvelustrategiassa linjattavat ikäryhmä- ja segmenttikohtaiset tarkemmat tavoitteet Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma Sote-palvelustrategiassa linjattavat lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat segmenttikohtaiset tarkemmat tavoitteet Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma Otetaan käyttöön Lapsiystävällisen maakunnan toimintamalli lasten oikeuksien toteutumisen tueksi. Sote-palvelustrategia ja -lupaus Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma Osallisuusohjelma Nousee Vesien ja merenhoidon toimenpideohjelma Turvallisuus- ja varautumisohjelma (sis. arjen turvallisuus) Maakuntakaava

6 Luonnos Toimintaympäristön perusolettamukset: Rohkeasti uudistuvat palvelut Hierarkkiset rakenteet muuttuvat verkostomaisiksi ekosysteemeiksi Älykäs teknologia mahdollistaa maantieteestä riippumattomat palveluprosessit Asiakkaan vaatimukset palvelujen suhteen kasvavat Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso Ohjelmat ja keinot 13. Edelläkävijyys hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka myös vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta Uusien palvelumuotojen osuus (robotiikka, digitaaliset, liikkuvat ja etäpalvelut) Käyntiasioinnin ja fyysisen palveluverkon kohdentuminen Nousee Pääkaupunkiseudulle, pääradan asemanseudulle, joukkoliikenteen solmukohtiin sekä seutukeskuksiin Maakunnan TKI-ohjelmalla ohjataan tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ja rahoitusta Sote-palvelustrategialla ohjataan palvelutuotannon ja palveluverkon painopisteitä Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma Maakuntakaavoituksella tuetaan palveluverkon kohdentumista 14. Palvelujärjestelmä on läpinäkyvä ja seurattavissa asiakaskokemuksen ja saatavuuden, henkilöstökokemuksen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden kokonaiskehityksen kautta. Järjestäjä tiedottaa tilanteesta jatkuvasti. Palvelut taataan kummallakin kansalliskielellä. Palvelujärjestelmän sekä eri tuottajien seuranta vertailukelpoisin kriteerein neljästä näkökulmasta: palvelujen asiakaskokemus ja saatavuus henkilöstökokemus tuottavuus vaikuttavuus Vertailukelpoiset kriteerit ja seurantamallit luotu 2020 mennessä Sote-palvelustrategiassa ja -lupauksessa sekä palvelusopimuksissa asetettavat tavoitteet, kriteerit ja seuranta Tiedolla johtaminen ja vertailutieto otetaan haltuun 15. Tehokkaampi innovointi ja parhaiden käytäntöjä levittäminen Kokeilujen ja pilottien painopisteet ja määrä (TKI-salkku) Uusien innovaatioiden laatu ja leviäminen (TKIsalkku) TKI-ohjelman mukaisesti tasapainotettu Paranee TKI-ohjelmalla ohjataan tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ja rahoitusta Sote-liikelaitoksen strategisessa suunnitelmassa linjattavat toimenpiteet 16. Tutkimus-, kehittämis-, innovaatioja opetustoiminta (TKIO) on riittävästi resursoitua ja toiminta tukee palvelujärjestelmää ja alueellista ekosysteemiä strategian suuntaisesti TKI-toiminnan rahoitus maakunnan BKT:sta 3,6 % TKIO-toiminnan kohdentumisen, yhteistyömallien ja vaikuttavuuden arviointi (Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: 1. toteutus 2019) 4,5 % maakunnan BKT:sta Arviointitutkimuksen tulokset paranevat (2020) Vaikutetaan TKI-määrärahojen kasvuun alueella Edellytetään, että palveluntuottajat osallistuvat palvelujärjestelmän kehittämistoimintaan taloudellisesti ja toiminnallisesti (linjataan sote-palvelustrategiassa ja palvelusopimuksissa) Tiivistetään Business-Finland-yhteistyötä

7 Luonnos Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Toimintaympäristön perusolettamukset: Työn muotoja halutaan yhteensovittaa eri elämäntilanteiden mukaan Vaatimukset paremmalle ja laadukkaammalle johtamiselle kasvavat Yllätyksellinen globaali, kansallinen ja alueellinen talousympäristö haastaa suunnittelun Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso Ohjelmat ja keinot 17. Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu työpaikka, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta Työnantajaimagotutkimusten ja vertailujen tulokset (1. toteutus 2018) Työhyvinvointibarometrin mittarit ja vertailutietojen tulokset: (maakuntaan siirtyvän henkilöstön 1. työhyvinvointibarometri toteutetaan 2018 tai 2019) Työhyvinvointikyselyn/mittareiden johtamisosioiden tulokset Paranevat Paranevat Paranevat Henkilöstöpoliittinen ohjelma ja viestintäohjelma Edistyksellisen johtamisen ja esimiestyön kehittämisohjelma TKI-ohjelma Henkilöstöjohtamisen prosessien automatisointi 18. Toimiva järjestäjä-tuottajamalli ja monituottajamallin ohjaus sekä hallittu valinnanvapauteen siirtyminen Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan sekä monituottajamallin kehittävän reaaliaikaisen arvioinnin tulokset (arvionti käynnistetään 2018) Maakunnan omat vapaan valinnan sote-keskukset yhtiöitetty tai niistä muodostettu osuuskunta: liiketoimintasuunnittelu käynnistyy 2018 Valinnanvapauspilottien kokemukset paranevat yhtiö tai osuuskunta toiminnassa v. xxxx otetaan käyttöön Kehittävä reaaliaikainen arviointitoiminta Huolehditaan siitä, että vapaan valinnan oman sote-keskusyhtiön tuotannon ja ohjauksen tekijät on rakennettu markkinaehtoisiksi. 19. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin Sote-menojen kehitys-% ja euromääräinen kehitys Tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisäävien toimintatapojen määrä ja laatu Kustannusten kasvutavoite, joka määritellään Kestävän talouden ura ohjelmassa Kasvaa Kestävän talouden ura ohjelma TKI-ohjelma Sote-liikelaitoksen strategisessa suunnitelmassa linjattavat toimenpiteet

8 Projektoidut hankesalkut -> tulevaisuuden maakunnan tekemisiä (1) 1. Konserni-, hallinto ja ohjaustoiminnot; - Juridinen, hallinnollinen ja toiminnallinen rakenne konsernissa - Virkamieshallinto - Luottamushenkilöhallinto - Strategia ja palvelusopimukset 2. Konserniresurssit - Talous, viestintä, tilat, henkilöstö, muut tukipalvelut 3. Sote-järjestäjä - Järjestäjän suunnittelun perusteet - Sopimusohjaus, omistajaohjaus, tulosohjaus, tuotteistus - Viranomaistoiminta - Osallisuustoiminta - Integraatio

9 Projektoidut hankesalkut -> tulevaisuuden maakunnan tekemisiä (2) 4. Sote-liikelaitos - Liikelaitoksen perustaminen, turvallinen siirtymä, rohkea uudistuminen (kts. erilliset tarkemmat diat perässä) 5. Turvallisuustoimiala = Pelastusliikelaitos; perustaminen, sisäinen turvallisuus, varautumisen koordinointi 6. Elinvoimatoimiala - kasvutoimiala, MAL, EU-rahoitus, aluepolitiikka, elinkeinopolitiikka, maakuntaidentiteetti

10 Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Maakunnan vastuulla olevia palveluita tuottaa useampi toimija (sekä julkinen että yksityinen) Järjestäjän roolina on mahdollistaa tasavertainen tuottaminen eli kilpailu palveluilla Järjestäjä tekee sopimusohjauksen avulla tuottajalle valtuuston määrittelemän pelikentän toimia; järjestäjä mm. 1. Suunnittelee asukastasolla (palvelustrategia, palvelulupaus) 2. Seuraa, ohjaa ja valvoo (omavalvontaohjelma) 3. Hankkii 4. Integroi 5. Osallistaa asukkaita Tuottajalle mahdollistetaan nykyistä vapaammat toimintamahdollisuudet tehdä palveluita (innovaatio, ketteryys) - Tekeminen asiakas/potilaskeskeisesti järjestäjän antamien suuntaviivojen mukaisesti

11 Järjestäjän ja tuottajan erottaminen mitä tarkoittaa integraatiossa JÄRJESTÄJÄN vastuulla on palvelujen yhteensovittamisen kokonaisuus strategisien tavoitteiden asetanta palveluketjujen asiakasryhmämääritykset, mitkä näkyvät yksittäisten asiakkaiden asiakassuunnitelmassa, joissa toteutuu asiakastason palveluintegraatio asiakkuuden ohjaus sekä asiakasohjauksen raamien asetanta integraation seuranta ja mittaaminen: tietoa, miten palveluiden yhteensovittamisessa on onnistuttu. TUOTTAJAN vastuulla on integraation toteuttaminen asiakasryhmätasolla määritellyillä asiakaslähtöisillä palvelukokonaisuuksilla ja palveluketjuilla. Tavoitteena on kustannustehokkuus ja palveluiden vaikuttavuus. asiakasohjaus ja asiakassuunnitelman teko (toteutus liikelaitoksessa, mutta riippumattomana = erillinen yksikkö) palvelupäätöksen teko liikelaitoksessa (, jossa integraatio tarvittaessa toteutuu)

12 Sote-liikelaitoksen hankevalmistelu Sote-liikelaitokseen siirtyy aluksi kaikki nykyinen sotetekeminen kunnista ja kuntayhtymistä

13 Sote-liikelaitoksen alueelliset perustason toimintayksiköt Maakuntahallitus : Sote-liikelaitoksen perustaso aluksi muodostuisi jatkovalmistelun määrittelemistä yhteisistä toimintayksiköistä ja kuudesta alueellista toimintayksiköstä. Toimintayksiköt, niiden määrä ja niiden sisällä olevat toiminnat tarkentuvat valmistelun edetessä. Aluemallinnuksen turvalliseen siirtymään tähtäävät alueelliset toimintayksiköt muodostuisivat seuraavien kuntien nykyisistä sote-peruspalveluista: 1. Helsinki 2. Vantaa-Kerava 3. Espoo-Kirkkonummi-Kauniainen 4. Läntinen Uusimaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti 5. Keski-Uusimaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula 6. Itäinen Uusimaa: Askola,Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Sipoo 3. ja 4. käytännössä tekevät jo yhteistyötä alueiden toiminnan yhteiseksi muokkaamiseksi -> viisi alueellista yksikköä jatkovalmistelussa

14 Sote-liikelaitos muutosvaiheessa v.2020 Luonnos Alueelliset toimintayksiköt Sote-keskukset ja suun th alueellisissa toimintayksiköissä Asumispalvelua yms. asiakassetelitoimintaa Peruspalvelut (lähi- ja alueelliset) peruspalvelut Valinnanvapauden palvelut Tukipalvelut Keskitetyt Vaativat ja erityispalvelut Sosiaalihuollon erityistason palvelut Erikoissairaanhoito Yhteistyöalueen toiminnot Palveluohjaus Yhteisesti hallinnollisesti keskitetyt perustason palvelut Toimintaa sekä alueilla että keskitetysti

15 Sote-liikelaitos muutosvaiheessa v Luonnos Alueelliset toimintayksiköt Paljolti sosiaalihuollon toimintaa Preventio/(ennaltaehkäisevät palvelut) Sote-keskus Suun terveydenhuolto Asumispalvelua Yms. Peruspalvelut (lähi- ja alueelliset Keskitetyt peruspalvelut Valinnanvapauden palvelut Vaativat ja erityispalvelut Tukipalvelut Sosiaalihuollon erityistason palvelut Erikoissairaanhoito Yhteistyöalueen toiminnot Palveluohjaus Yhteisesti hallinnollisesti keskitetyt perustason palvelut Toimintaa sekä alueilla että keskitetysti

16 Sote-liikelaitos v / visio luonnos Yksi SoTe-liikelaitos Matala organisaatio, itseohjautuvia tiimejä, LEAN Hoitaa väestövastuisesti Peruspalvelut etusijalla; lähipalvelu, alueellinen palvelu, keskitetty palvelu Palveluohjausyksikkö Vaativa ja erityispalvelutoiminta tukipalvelua Oma työterveyshuolto Valinnanvapauspalvelut yhtiöitettyjä palveluita? Sote-keskus Suun terveydenhoito Asiakasseteli Tukipalvelut (lab, rtg, apteekki, välinehuolto yms.)

17 YkYksi yhteinen? Erityis- ja vaativat palvelut linja - Erikoissairaanhoito (HUS) - Erityistason sos.huolto - Vaativan tason sos.huolto Hallinto, ohjaus ja johtaminen SOTE-LIIKELAITOS PPeruspalvelut linja Toiminnalliset alueyksiköt v.2020 Helsinki Vantaa, Kerava Itäinen Uusimaa PP Espoo, Kirkkon., Kauniainen Läntinen Uusimaa Keski- Uusimaa Keskitetyt peruspalvelut Sisäiset kehittämis- ja tukipalvelut Maakunnan sote-keskus Oy Toiminnan käynnistymisajankohta riippuu valinnanvapauteen siirtymisen lopullisesta aikataulusta. Sis. mahd. Työterveys Outhouse Oy Suun terveydenhuolto Oy Toiminnan käynnistymisajankohta riippuu valinnanvapauteen siirtymisen lopullisesta aikataulusta.

18 Sote-liikelaitostiimi Nimi Nimike % osuus Alue / Valmisteluryhmä 1. Markku Mäkijärvi Hankejohtaja 60 vaativa taso / esh 2. Leena Koponen Hankevalmistelija 20 Sairaala 3. Tom Silfvast Hankevalmistelija 20 Ensihoito-päivystys 4. Jyrki Perttunen Hankevalmistelija 20 Liikelaitos yleinen, Lean 5. Visa Honkanen Hankevalmistelija 20 Liikelaitos yleinen,ict/apotti 6. Kaarina Heikinheimo johdon assistentti 60 Liikelaitos yleinen 7. Mira Uunimäki Hankejohtaja 100 perustaso / läntinen 8. Leena Forss-Latvala Hankevalmistelija 20 TTH 9. Pia Heiskari Hankevalmistelija 100 Miepä + Ensihoito-päivystys 10. Matti Holi Hankevalmistelija 20 Miepä 11. Jari Linden Hankevalmistelija 20 Suun th 12. Merja Auero Hankevalmistelija 20 Suun th 13. Sebastian Kaste Hankevalmistelija 20 Suun th 14. Laura Niiniviita Hankevalmistelija 100 Kuntoutus + sairaala 15. Jukka Louhija Hankevalmistelija 20 Kuntoutus 16. Kati Liukko Hankejohtaja 70 perustaso / itäinen 17. Hankevalmistelija 20 SoTe-keskus 18. Tiina Karppinen Hankevalmistelija 100 SoTe-keskus + TTH + Suun th 19. Päivi Mäkimartti Hankevalmistelija 80 Ikäihmiset, projektihallinta 20. Jaana Vilpas Hankejohtaja 100 Erityis-ja vaativa taso/sosiaalihuolto 21. Piia Niemi-Mustonen Hankevalmistelija 40 Lanupe 22. Leena Serpola-Kaivo-oja Hankevalmistelija 100 Erityis-ja vaativa taso/sosiaalihuolto 23. Maarit Sulavuori Hankejohtaja 50 perustaso / Helsinki, vaativa taso 24. Sari Karisto Hankevalmistelija 50 Aikuisten sos.palvelut 25. Virve Flinkkilä Hankevalmistelija 80 Vammaisten palvelut 26. Pirjo Laitinen-Parkkonen Hankejohtaja 40 perustaso / keskinen, valinnanvapauspilotti

19 Sote-liikelaitoksen valmistelun yleistilanne Nykytilan arvio Varsinainen sote-liikelaitoksen hanke on käynnistynyt keväällä Priorisoitu kiireisimmät tehtävät ja käynnistetty niihin liittyvä valmistelu Valmisteluryhmille sovittu vastuuvalmistelijat Useita projekteja käynnistymättä, mutta ne on aikataulutettu syksystä alkaen Resursointi ja aikataulutus sote-liikelaitoksen omassa valmistelussa haaste, koska yhdyspintoja koko valmistelun projekteihin runsaasti Konsulttiresursseja käytetään jonkin verran Valmistelussa keskitytään keväällä kokonaisuuksiin, joiden valmistelu hyödyntää Uudenmaan sote-palveluiden kehittämistä huolimatta lakien mahdollisesta viivästymisestä. Osa projekteista käynnistetään vasta, kun lait on hyväksytty ja sisältö tarkentunut. Syksyllä alkaa syventävä toiminta ja reipas kiire

20 Sote-liikelaitoksen hankkeen projektointi Tiimimäinen työtapa, omat vastuualueet Lean Master Schedule Projektit-hankkeet: 1. Nykytilan kuvaus 2. Sote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet 3. Siirtymävaiheen kuvaus Turvallinen siirtymä 4. Liikelaitoksen hallinto- ja johtamisrakenteet 5. Sote-liikelaitoksen muodostaminen Rohkea uudistuminen 6. Valinnanvapauslain mukaiset palvelut 7. Liikelaitoksen sisäiset tukipalvelut

21

22 Sote-valmisteluryhmät Integraatio- ja hyte-näkökulma jokaisessa ryhmässä Sotekeskus Sote-järjestäjä (ml. ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen) Ikäihmiset Opetus, tutkimus, kehitys ICT * Uusissa ensihoito-päivystys-, sairaala- ja kuntoutuksen valmisteluryhmissä ensin esivalmistelu. Ensihoitopäivystys* Sairaala* Kuntoutus* Sote-liikelaitostiimi, Sotemuutosjohtaja, Sote-johtajat & valmisteluryhmien pj:t Vammaisten palvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lapset, nuoret, perheet Työterveyshuolto Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut Suun terveydenhuolto Päihde- ja mielenterveyspalvelut

23 Sote-liikelaitoksen valmisteluryhmien kevään 2018 työ luo pohjan asiakkaan palveluille ja liikelaitoksen muotoutumiselle Yhdyspintatyö -integraatio -vaikuttavuus Hyvät käytännöt -vaikuttavuus: kustannus ja laatu Asiakas -tarve -saatavuus -saavutettavuus -laatu -kustannus-vaikuttavuus Palvelutaso -peruspalvelut -erityis- ja vaativat palvelut -palveluverkko -lähellä tuotetut -keskitetyt -digitaaliset Sote-liikelaitos

24 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä