Päätös. Nro 34/2010/2 Dnro ESAVI/234/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 34/2010/2 Dnro ESAVI/234/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee betoni- ja laastijakeiden hyödyntämistä teollisuuskentän pohjarakenteessa Vihdin kunnan Ojakkalassa. LUVAN HAKIJA LMV-Kiinteistöt Oy PL NUMMELA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee betoni- ja laastijakeiden hyödyntämistä Laatumetalli Oy:n teollisuuskentän pohjarakenteessa Vihdin kunnan Ojakkalassa Kotkaniemen kylässä osoitteessa Vaateritie 10, Ojakkala. Toiminta sijaitsee kiinteistöllä K210 T Kiinteistön omistaa LMV- Kiinteistöt Oy. LMV-Kiinteistöt Oy:n Y-tunnus on Toiminnan toimialatunnus on (TOL 2008). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. AIEMMAT LUVAT Toimintaa koskevat luvat Muut asiaan liittyvät luvat Lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt maxit Oy Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan No YS 1532, joka koskee Ojakkalan kuivatuotetehtaan toimintaa ja tehtaan koillispuolella sijaitsevan käytöstä poistetun betonijätteen läjitysalueen sulkemista. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt maxit Oy Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan No YS 1686, joka koskee ympäristöluvan No YS 1532 lupamääräyksen A9. muuttamista. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt maxit Oy Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan No YS 829, joka koskee Ridasjärven vanhan louhoksen täyttämistä ja maisemointia hyödyntäen kiviaineksia sekä yrityksen kuivatuotetehtaan toiminnasta sivutuotteeksi jääneitä betoni- ja laastijakeita Ridasjärven kylässä Hyvinkään kaupungissa. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään numero 09/0338/1 hylännyt ympäristölupapäätöksestä tehdyn valituksen ja muuttanut ajan kulumisen vuoksi lupamääräystä 5. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Suunnitellulla toiminta-alueella on voimassa Vihdin kunnanvaltuuston hyväksymä Ojakkalan Hiekan teollisuusalueen asemakaava ja sen muutos, jotka ovat tulleet lainvoimaiseksi Kaavassa on osoitettu pv-merkinnällä tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. Suunniteltu toiminta-alue sijaitsee kaavaan merkityn pvrajan ulkopuolella.

3 3 Asemakaavassa suunniteltu toiminta-alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TY-1), jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Vihdin kunnanvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa suunniteltu toiminta-alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M ja MT). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Maaperä Pohjavesi Toiminta-alue sijaitsee painanteessa, jota reunustavat molemmin puolin kallioselänteet. Alue on ollut sekametsää, jossa maanpinta viettää kaakkoon. Toiminta-alueelle vuonna 2002 teetetyn pohjatutkimuksen (Uudenmaan Maanrakennussuunnittelu Oy : Laatumetalli Oy, Hiekan teollisuusalue RN:o 2:91, Vihti, Työ nro 1643/02) perusteella maanpinnan korkeudet toiminta-alueella ovat vaihdelleet +67,0 m +69,7 m. Päällimmäisenä tutkitulla alueella on ollut savikerros, jonka paksuus on 0,5 1,5 metriä. Saven alapuolella on hiekkakerros. Maaperä on saven osalta routivaa. Pintamaat on kuorittu toiminta-alueelta kesällä 2009 ja kasattu teollisuuskentän reunoille lähinnä eteläpuolelle. Alueelta kerätyt kannot on toimitettu hakelaitokselle. Toiminta-alue sijoittuu Salpausselän etelärinteen alaosaan, Lautojan I luokan pohjavesialueen ( ) eteläreunalle ja sen ulkopuolelle. Suunnitellusta toiminta-alueesta on metriä pohjavesialueen rajalle. Lisäksi Isolähteen I luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee suunnitellun toiminta-alueen länsipuolella. Uudenmaan ympäristökeskuksen laatiman Vihti, Lautoja I -pohjavesialuekartan 1: mukaan pohjaveden muodostumisalueen raja kulkee pohjavesialueen sisäpuolella. Näin ollen toiminta-alue ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Lautojan pohjavesialueella noin 900 metrin päässä toiminta-alueesta sijaitseva Lautojan vedenottamo on otettu käyttöön syksyllä Suunnitellun toiminta-alueen pohjoispuolelle ja eteläreunaan asennettiin pohjaveden havaintoputket (PF1 ja PF2) Pöyry Finland Oy:n päivätyn "Maxit Oy, Vihti, Ojakkala, Hiekan teollisuusalueen pohjaveden havaintoputket" -raportin mukaan toiminta-alueen pohjoispuolella sijaitsevassa pohjaveden havaintoputkessa (PF1) veden pinta on noin 2 metriä maanpinnan alapuolella tasolla +68,84 m. Eteläreunalla sijaitse-

4 4 van pohjaveden havaintoputken (PF2) kohdalla vesi on paineellista ja arteesista ja vedenpinta on noin 0,4 metriä maanpinnan yläpuolella tasolla +66,14 m. Raportin mukaan pohjavesi virtaa Hiekan teollisuusalueella Salpausselän poikittaissuunnassa suunnitellun toiminta-alueen kautta kaakkoon. Teollisuuskentän pohjarakenteessa hyödynnettäväksi suunniteltu betoni- ja laastijae on varastoituna maxit Oy Ab:n Ojakkalan kuivatuotetehtaan tehdasalueella, joka sijaitsee Lautojan pohjavesialueella. Tehtaan oma talousvesikaivo sijaitsee tehdasalueella betoni- ja laastijakeen varastokasasta noin 150 metrin etäisyydellä. Käyttövesikaivon pohjaveden tarkkailutuloksissa ei ole ilmennyt kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Vuonna 2005 havaittiin kolibakteereja, mutta kaivo pestiin ja vuotamaan päässyt kaivon kannen tiiviste korjattiin. Lähimmät talousvesikäytössä olevat kaivot, joita on kolme porakaivoa, sijaitsevat toiminta-alueesta noin 440 metriä kaakkoon tiloilla Heinikallio RN:o 3:229, Kuusimäki RN:o 3:230 ja Kallionsyrjä RN:o 3:221. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Toiminta-alueen halki luoteesta kaakkoon kulkee pieni oja, jonka pohjalla virtaa vähäinen vesinoro. Ojaa on pintamaiden kuorinnan yhteydessä syvennetty. Kunnan hulevesiviemäriputki kulkee toiminta-alueen halki ja laskee kentän kaakkoispuolelle ojaan. Ojan vedet päätyvät Hulttilanjokeen. Toiminta-alueen halki kulkee myös kunnan jätevesiviemärilinja Otalammen pumppaamolta. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Suunnitellun toiminta-alueen läheisyydessä ei ole Natura alueita. Hertta-tietojärjestelmän mukaan 1,2 km:n päässä toiminta-alueesta lounaaseen sijaitsee Tapiolan lehdon luonnonsuojelualue (YSA011683). Tilan K210 T7 RN:o 3:320 naapuritilalla Armaala RN:o 3:85, jonka Vihdin kunta omistaa, on liito-oravan elinympäristöä ja mahdollisesti myös lisääntymispaikka. Liito-oravan käyttämiä ruokailupuita sijaitsee heti tilan K210 T7 etelärajalla. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Suunniteltu toiminta-alue sijaitsee Vihdin kunnassa Hiekan teollisuusalueella valtatie 25:n läheisyydessä noin 1,5 km Ojakkalan taajamasta pohjoiseen. Hiekan teollisuusalueella sijaitsee mm. teräsrunkorakenteita suunnitteleva, valmistava ja asentava Laatumetalli Oy, Helsingin Metallinpurkaus Oy, maansiirtoliike, konepaja, rakennusliike ja sähköalan yritys.

5 5 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laadunvarmennus Lupaa haetaan hyödyntää maxit Oy Ab:n kuivatuotetehtaan tuotannossa syntynyttä tuotteeseen kelpaamatonta betoni- ja laastijaetta noin tonnia Laatumetalli Oy:n teollisuuskentän pohjarakenteessa. Kiinteistön K210 T pinta-ala on 2,5 ha. Teollisuuskenttä on suunniteltu rakennettavaksi kiinteistön koko alueelle. Betoni- ja laastijaetta on suunniteltu levitettävän kentän keskelle yhteensä 1,5 ha:n suuruiselle alueelle keskimäärin 1 metrin kerrosrakenteena maaston muodoista riippuen. Tontin pohjoisreunaan jätetään noin metrin alue, jossa betoni- ja laastijaetta ei käytetä. Myöskään kentän koillis- ja länsireunalla ei tulla hyödyntämään betoni- ja laastijaetta. Kentän reunoille on suunniteltu kaksi teollisuushallia, joista toinen tulee sijaitsemaan kentän koilliskulmassa ja toinen länsireunalla. Teollisuuskentälle suunniteltujen teollisuushallien rakentamisajankohtaa ei ole päätetty. Rakennettaviin teollisuushalleihin tullaan vetämään vesijohto, sähkö- ja puhelinlinja sekä maakaasu teollisuuskentän yläreunasta siten, että tulevaa kentän betonija laastijaetäyttöä ei tarvitse kaivaa. Betoni- ja laastijaetäyttö tiivistetään hyvin ja sen päälle levitetään murskekerros. Teollisuuskenttä asfaltoidaan. Lupaa haetaan hyödyntää betoni- ja laastijaetta myös osassa kentän koilliskulmassa sijaitsevaa aluetta, johon rakennetaan teollisuushalli. Suunniteltu hyödyntämistoiminta tullaan aloittamaan heti, kun se lupateknisesti on mahdollista. Teollisuuskenttä on tarkoitus rakentaa täytön osalta niin nopeasti kuin mahdollista. Rakentamiseen arvioidaan kuluvan aikaa 2 3 kuukautta. Rakennustoiminta ajoittuu arkipäiville noin klo Asfaltoinnista tullaan toteuttamaan 0,75 ha heti. Kentän toisen puolen asfaltoinnin aikatauluksi on lupahakemuksessa esitetty 5 10 vuotta, mutta luvan hakija on myöhemmin täydentänyt hakemustaan tiedolla, että aikataulua on mahdollista nopeuttaa. Betoni- ja laastijae eroaa markkinoille päätyvästä tuotteesta ainoastaan raekokonsa suhteen. Kuivabetoni ja -laasti jakautuvat raekokonsa suhteen valmistusprosessin eri vaiheissa siten, että viimeisenä siilosta tulee ulos raekooltaan hyvin hienoa jaetta. Jotta markkinoille on saatu tuotespesifikaation täyttävää tuotetta, on poikkeavaa jakaumaa jäänyt prosessin sivutuotteeksi. Laastijaetta on varastoituna maxit Oy Ab:n Ojakkalan kuivatuotetehtaalla noin tonnia. Teollisuuskentän pohjarakenteeseen suunnitellaan käytettävän kaikki saatavilla oleva laastijae. Betoni- ja laastijakeesta on teetetty kaatopaikkakelpoisuustutkimus vuonna Pirkanmaan ympäristökeskuksen päivätyn tutkimusselos-

6 6 teen Nro mukaan laastinäytteen kokonaispitoisuudet sekä ravistelutestissä SFS-EN ja kolonnitestissä CEN/TS liuenneet pitoisuudet olivat seuraavat: Kok.pit Kok.pit L/S L/S L/S 10 Sb mg/kg 0,03 0,05 <0,05 <0,06 As mg/kg 5,6 4,9 <0,05 <0,06 Ba mg/kg ,21 0,6 Cd mg/kg 0,10 0,11 <0,01 <0,01 Cr mg/kg ,67 0,4 Cu mg/kg ,23 0,1 Pb mg/kg 8,1 8,5 <0,05 <0,06 Mo mg/kg 0,57 0,51 0,06 <0,06 Ni mg/kg <0,05 0,1 Se mg/kg 0,15 0,22 <0,05 <0,06 Zn mg/kg <0,05 0,1 Hg mg/kg <0,01 <0,01 <0,01 TOC g/kg <2 2 SO 4 mg/kg Cl mg/kg <20 <16 F mg/kg 14 <0,1 DOC mg/kg ph 11 Sähk. joht. ms/m 66 Taulukossa näytenumero on kolonnitestin kokoomanäyte L/S 10 -suhteessa ja näytenumero kuvaa kumulatiivisia laskentatuloksia L/S 10 -suhteessa. Näytenumero kuvaa ravistelutestin SFS-EN tuloksia L/S 10 -suhteessa ja näytenumerot ja -2 kokonaispitoisuuksia. Pirkanmaan ympäristökeskuksen päivätyn tutkimusselosteen Nro mukaan maxit Oy Ab:n Ojakkalan kuivatuotetehtaan laasti voidaan luokitella kokonaispitoisuuksiensa perusteella tavanomaiseksi jätteeksi ja kuuluvaksi nimikeryhmään "Sementin, kalkin ja laastin sekä näistä valmistettujen tuotteiden valmistuksessa syntyvät jätteet". Jäte vastaa lähinnä luokitusnumeron mukaista jätettä "hienojakeet ja pölyt (lukuun ottamatta nimikkeitä ja )". Tutkimusselosteen mukaan laastinäytteen raskasmetallien kokonaispitoisuudet olivat alhaiset ja kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuus jopa alitti määritysrajan. Laastin perusmäärittelyssä ravistelutestin SFS-EN tuloksista kromin ja fluoridin pitoisuudet, kun huomioidaan mittausepävarmuudet, sivusivat valtioneuvoston asetuksen (202/2006) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta mukaisia kel-

7 7 poisuuskriteereitä pysyvän jätteen kaatopaikalle. Kolonnitestin CEN/TS tulokset täyttivät kaikki kelpoisuuskriteerit sijoituksessa pysyvän jätteen kaatopaikalle. Kummankin testin liukoisuustestien tulokset täyttävät selvästi edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) annetut kelpoisuuskriteerit sijoituksessa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Tutkimusselosteen mukaan laasti voidaan toimittaa tavanomaisen epäorgaanisen jätteen (luokka B1) tai sekajätteen kaatopaikalle (luokka B3) loppusijoitukseen. Koska sekä fluoridin että kromin pitoisuudet ravistelutestiuutteessa sivuavat pysyvän jätteen (luokka A) kaatopaikan kelpoisuuskriteereitä, laastijätteen sijoitusta pysyvän jätteen kaatopaikalle tulee harkita tarkasti, sillä ei voida varmuudella osoittaa tämän kaatopaikkaluokan kriteerien täyttyvän. Sijoitus pysyvän jätteen kaatopaikalle on mahdollista ympäristölupaviranomaisen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Betoni- ja laastijakeen hyödyntäminen Betoni- ja laastijae irrotetaan maxit Oy Ab:n tehdasalueella varastokasasta kauhakuormaajaan asennettavan koukun avulla ja lastataan kuormaautoon. Betoni- ja laastijaetta ei tarvitse murskata erillisellä murskalla, vaan pieniminen onnistuu kauhakuormaajan avulla. Läjitys on maakosteaa, joten se ei pölyä. Laastijakeen tiheys on kg/m 3. Laskennallisesti teollisuuskentän pohjaan kuluu materiaalia 1 metrin kerrospaksuudella m 3 eli tonnia. Kannot ja humusmaa on kuorittu sijoittamisalueelta, mutta kiinteistöllä ei ole tarkoitus tehdä massanvaihtoja. Ennen kentän täyttämistä alueelle asennetaan sadevesi- ja jätevesiviemärikaivot ja -putket. Myös kunnan sadevesi- ja jätevesiviemärin linjausta tullaan siirtämään kentällä hieman eri paikkaan. Hyödyntämisalueelle tuotava betoni- ja laastijae kipataan kuorma-auton lavalta suoraan hyödyntämiskohteeseen, tiivistetään ja peitetään sorakerroksella välittömästi täytön jälkeen. Hyödyntämisalueella tulee työskentelemään telakaivinkone ja mehumaijatyyppinen kaivinkone. Jätetäytön paksuus vaihtelee 0 1,5 metriä maanpinnan kaltevuudesta riippuen siten, että paksuimmillaan laastitäyttö tulee olemaan kentän kaakkoisreunassa ja ohuimmillaan luoteis pohjoisreunalla. Kentän keskellä, jossa nyt kulkee oja, tulee täyttöä olemaan enemmän kuin 1,5 metriä. Maanpinnan kaadon tasaus helpottaa alueen käyttöä varastokenttänä. Kentän laastitäyttö tiivistetään kerroksittain täryttämällä, jotta vältyttäisiin painumilta. Epätasaisia painumia ei kuitenkaan täysin pystytä välttämään. Kentän käyttö/kulutus on luvan hakijan mukaan yleisiin teihin verrattuna vähäistä. Laastitäytön päälle levitetään mursketta mm. Murskeen päälle levitetään asfaltti kahdessa vaiheessa. Kentästä on mahdollista asfaltoida 0,75 ha alue heti kentän täytön valmistuttua. Kentän toinen puoli 0,75 ha

8 8 asfaltoidaan myöhemmin. Täytön koillisosaan rakennetaan teollisuushalli osittain betoni- ja laastijaetäytön päälle. Alueelta kuorittuja pintamaita on tarkoitus käyttää rakennettavan kentän vastapenkereenä. Pintamaista tehdyt vallit muotoillaan kentän reunaan. Energia, polttoaineet ja kemikaalit Veden käyttö Liikenne Alueella ei säilytetä rakennusaikana polttoaineita. Kuormausvaiheessa betoni- ja laastijaekuorman kasteluun mahdollisesti tarvittava vesi otetaan maxit Oy Ab:n kiinteistöltä. Laastijae toimitetaan alueelle 16 tonnin nuppikuorma-autoilla, jolloin koko laastijaemäärän kuljettamiseen tarvitaan noin kuormaa. Kuljetusmatka maxit Oy Ab:n tehtaalta toiminta-alueelle on 2,3 km. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Luvan hakijan mukaan laastijakeen hyödyntäminen kentän pohjarakenteessa on perusteltua, koska se säästää neitseellisten kiviainesten käyttöä. Lisäksi laastijakeen käyttö parantaa toiminta-alueen hyödynnettävyyttä varastokenttänä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Luvan hakijan mukaan toiminnasta ei synny päästöjä vesistöön tai viemäriin. Teollisuustontin läpi kulkeva avo-oja poistetaan. Hulevedet ohjataan kallistuksin ja putkituksin kiinteistön kaakkoisreunalle avo-ojaan, joka johtaa poispäin pohjavesialueen rajasta. Kunnan yleisen hulevesiviemäriputken pää yhtyy samaan avo-ojaan kiinteistön kaakkoispuolella. Luvan hakijan mukaan suunnitellun toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät laastin pölyämiseen kuljetusten ja levittämisen aikana. Pölyn leviämistä estetään kastelemalla. Betoni- ja laastijaekuorman pinta kastellaan tarvittaessa esim. puutarhasuuttimella kuorma-auton lavalla maxit Oy Ab:n tehtaalla. Lisäksi kuljetusajoneuvoista tulee jonkin verran pakokaasupäästöjä.

9 9 Melu ja tärinä Toiminnassa syntyvä melu muodostuu työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen äänistä. Alueen lähellä ei ole melusta häiriintyviä kohteita. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Päästöt maaperään Kaikki laastijae kyetään hyödyntämään rakenteessa, koska siinä ei ole merkittäviä laadullisia vaihteluja. Toiminnassa ei synny jätteitä. Toiminnasta ei luvan hakijan mukaan aiheudu päästöjä maaperään. Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Mahdolliset häiriötilanteet, joita voi aiheutua betoni- ja laastijakeen hyödyntämisessä, liittyvät työkoneiden kuntoon. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksen vaikutusten tarkkailu Varastokentän pohjaan toimitetuista materiaalimääristä pidetään kirjaa maxit Oy Ab:n Ojakkalan kuivatuotetehtaalla. Luvan hakija esittää, että lähimpien yksityisten käytössä olevien kiinteistöjen porakaivot (yhteensä kolme kaivoa) otetaan mukaan maxit Oy Ab:n tehtaan ja läjitysalueen pohjaveden laaduntarkkailuun. Jatkossa porakaivoista otettaisiin vuorovuosina pohjavesinäytteet. Tällöin yhden porakaivon osalta pohjaveden laatua tutkittaisiin kolmen vuoden syklillä. Lisäksi ennen toiminnan aloittamista otetaan pohjavesinäytteet teollisuuskentälle asennetuista kahdesta pohjavesiputkesta ja tutkitaan vedenlaatu. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia riskitilanteita voi luvan hakijan mukaan aiheutua betoni- ja laastijakeen kuljettamisesta maxit Oy Ab:n tehtaalta hyödyntämiskohteeseen, jonne on matkaa noin 2,3 km. Kuljetusreitti kulkee valtatie 25:n kautta. Luvan hakijan mukaan kuljetus tullaan suunnittelemaan siten, että se ei aiheuta häiriötä tai vaaratilanteita valtatie 25:n liikenteelle.

10 10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Vihdin kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta sanomalehdessä Vihdin Uutiset. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Alueella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Vihdin kunnan ympäristölautakunnalta, Vihdin kunnanhallitukselta, Länsi-Uudenmaan ympäristöterveydeltä ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat vastuualueelta. Vihdin kunnan ympäristölautakunta on todennut päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan kyseisen betoni- ja laastijätteen pysyvään sijoittamiseen esitettyyn paikkaan, tilalle K210 T7 RN:o 3:320, ei tule myöntää ympäristölupaa. Mikäli lupa jätteen pysyvään sijoittamiseen kuitenkin hyväksytään, tulee luvassa edellyttää pohjan tiivistämistä ja läjitysmassan välitöntä kattamista tiiviillä asfaltilla, bentoniittisavella tai muulla vastaavalla, jotta vajovedet eivät pääse huuhtelemaan läjitysmassaa. Lisäksi luvassa tulee edellyttää pohjaveden tarkkailua läjitysalueen pohjois- ja eteläpuolisista havaintoputkista betoni- ja laastijätteen mahdollisesti aiheuttaman fluoridi-, kromi- ja sulfaattipitoisuuksien seuraamiseksi. Varastokentän rakentamisen aikana on estettävä haitallinen ympäristömelu ja pöly. Työn kesto on oltava mahdollisimman lyhyt ja työ on tehtävä mennessä. Tilan K210 T7 RN:o 3:320 naapuritilalla Armaala RN:o 3:85, jonka Vihdin kunta omistaa, on liito-oravan elinympäristöä ja mahdollisesti myös lisään-

11 11 tymispaikka. Liito-oravan käyttämiä ruokailupuita sijaitsee heti tilan K210 T7 etelärajalla. Liito-oravan esiintyminen tulee huomioida varastokentän rakentamisessa ja kiinteistöllä tapahtuvassa toiminnassa, mm. minimoimalla ympäristöhäiriöt. Perusteluina edellä mainitulle lausunnolle on esitetty seuraavaa: Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan kyseistä betoni- ja laastijätettä ei tule sijoittaa pysyvästi Lautojan vedenottamon ja I-luokan pohjavesialueen kalliosyvänteeseen pohjavesialueen reunan välittömään läheisyyteen, koska läjitysalue muodostaa riskin alueen kautta virtaaville pohjavesille. Pohjavesialueella sijaitseva Lautojan vedenottamo on otettu käyttöön, mutta sille ei ole toistaiseksi haettu suoja-aluetta. Nykytiedon mukaan suunnitellusta sijoituspaikasta pohjavedet eivät virtaa vedenottamolle päin. Mikäli vedenottamolle katsotaan tarpeelliseksi hakea suoja-aluetta, tullaan sille laatimaan suoja-aluesuunnitelma, jolloin lisätutkimukset pohjavesialueella ja sen reunamilla saattavat myös olla tarpeen ja voivat tuoda alueesta lisätietoa. Haetun loppusijoituspaikan ollessa niin lähellä pohjavesialueen reunaa, ei ole syytä ottaa riskiä pohjaveden pilaantumisesta. Hakija ei ole selvittänyt, missä sijaitsee lähin käytössä oleva yksityinen pohjavesikaivo. Karttatarkastelun perusteella lähin asuinkäytössä oleva kiinteistö, jolle ei tule kunnan vettä, sijaitsee kaakkoon eli pohjaveden virtaussuuntaan, noin 350 metrin etäisyydellä. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Kyseisen betoni- ja laastijätteen sijoittamiselle on jo haettu ja saatu lupa Hyvinkään Ridasjärvelle, joka ei ole pohjavesialuetta. maxit Oy Ab:n Ojakkalan laastinäytteen kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen mukaan laastijätteen sijoitusta pysyvän jätteen kaatopaikalle tulee harkita tarkasti, koska ei voida varmuudella osoittaa tämän kaatopaikkaluokan kriteerien täyttyvän fluoridin ja kromin pitoisuuksien osalta (hakemuksen liite 9). Mikäli lupa myönnetään, tulee pilaantumisen vaara ehkäistä. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan pilaantumista voidaan ehkäistä kattamalla sijoitettava jätemateriaali mahdollisimman pian tiiviillä pinnoitteella. Täytön jääminen auki hakijan ehdottamaksi 5 10 vuodeksi aiheuttaa riskin pohjaveden pilaantumisesta. Työn kesto tulisi olla mahdollisimman lyhyt, koska maxit Oy Ab:llä on omassa ympäristöluvassaan velvoite hyödyntää tai loppusijoittaa vanha betoni- ja laastijätekasa viimeistään lokakuun loppuun vuonna 2011 mennessä (Uudenmaan ympäristökeskuksen antama päätös

12 12 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine No YS 1686 ja Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös Nro 09/0338/1). Vihdin ympäristölautakunta on aiemmin lausunnossaan esittänyt määräajan lyhentämistä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue on todennut päivätyssä vastineessaan mm. seuraavaa: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue puoltaa luvan myöntämistä hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja seuraamiseksi on toiminnalle asetettava lupamääräykset, jotka vastaavat Uudenmaan ympäristökeskuksen antamassa ympäristöluvassa No YS 829 asetettuja lupamääräyksiä. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto varasi päivätyllä kirjeellään luvan hakijalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista, mielipiteestä ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Luvan hakija on todennut päivätyssä vastineessaan mm. seuraavaa: Vihdin ympäristölautakunnan lausunnossa on tuotu esille huoli siitä, että varastokentän täyttäminen laastijakeella muodostaisi riskin suunnitellun alueen kautta virtaaville pohjavesille. Envimetria Oy on maxit Oy Ab:n toimeksiannosta suorittanut jo vuosien ajan pohjaveden laadun tarkkailua nykyisen laastijätevarastokasan läheisyydessä Lautojan pohjavesialueella. Tehtaan oma talousvesikaivo sijaitsee tehdasalueella laastijätteen varastokasasta luoteeseen noin 150 metrin etäisyydellä. Pohjaveden tarkkailutuloksissa ei ole ilmennyt kohonneita sulfaattipitoisuuksia ja muutenkin vesi on laadullisesti ollut hyvää. Käyttövesikaivon pohjaveden tarkkailutulokset ovat olleet seuraavia:

13 13 Vedenpinnan korkeus (miinus mitta) m 2,32 2,28 2,32 2,21 Lämpötila C 8,0 7,6 8,2 8,2 ph 6,3 7,1 7,6 7,8 Sähkönjohtavuus ms/m 19,8 22,4 21,3 20,4 KMn0 4 -luku mg/l <4 <4 <4 <4 Kemiallinen mg O 2 /l <1 <1 <1 <1 hapenkulutus Mangaani mg/l <0,005 <0,03 <0,005 <0,005 Sulfaatti mg/l Kloridi mg/l ,9 Kovuus mmol/l 0,79 0,88 0,83 0,80 Hiilidioksidi mg/l 5,0 1,7 2,2 <0,4 Rauta mg/l <0,025 <0,025 <0,025 <0,03 Happi mg/l 12,2 12,1 12,4 12,1 Sameus FNU 1,2 0,34 0,26 <0,2 Alkaliteetti mmol/l 1,1 1,2 1,2 1,2 Nitriittityppi mg N/l <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mg N/l 0,67 1,2 1,2 1,2 Fekaaliset koliformiset kpl/ bakteerit 100 ml Haju ei ei ei ei Maku Öljyhiilivedyt mg/l <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 C 10 C 40 E. Coli kpl/ ml Arseeni µg/l 1,32 1,25 Boori µg/l 7,57 5,79 Kadmium µg/l <0,02 <0,02 Kromi µg/l 0,56 0,41 Molybdeeni µg/l 0,68 0,93

14 14 Varastokasa on ollut nykyisellä paikallaan jo vuosikymmeniä. Mikäli laastijakeesta liukenisi sulfaattia tai muita haitta-aineita, niiden tulisi myös näkyä pohjaveden tarkkailutuloksissa. Luvan hakijan ja luvan hakijan yhteyshenkilön mielestä tarkkailutulokset tukevat heidän näkökantaansa, että laastijäte ei aiheuta vaaraa tai haittaa pohjaveden laadulle. He haluavat myös korostaa, että suunniteltu kenttä ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella ja että suunniteltu kenttä rajautuu pohjavesialuerajan ulkopuolelle. Pohjavesialueen raja osoittaa Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2009 julkaiseman Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus ympäristöoppaan mukaan sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun ja muodostumiseen. Tämän määritelmänkään mukaan pohjavesialueen rajan ulkopuolella olevilla alueilla ei ole vaikutusta akviferin veden laatuun. Vihdin ympäristölautakunnan antaman lausunnon jälkeen luvan hakija ja luvan hakijan yhteyshenkilö ovat selvittäneet lähimmät yksityisessä käytössä olevat pohjavesikaivot ja ottaneet yhteyttä kiinteistöjen omistajiin. Lähimmät kolme asuinrakennusta kuuluvat samalle suvulle ja sijaitsevat noin 440 metrin etäisyydellä suunnitellun kentän reunasta. Luvan hakija ja luvan hakijan yhteyshenkilö ovat alustavasti neuvotelleet ja suullisesti sopineet omistajien edustajan kanssa, että mikäli kentän rakentamiseen laastijakeella saadaan lupa, otetaan kiinteistöjen porakaivot mukaan pohjaveden laaduntarkkailuun. Luvan hakijan ja luvan hakijan yhteyshenkilön mukaan omistajien edustajalla ei keskustelun pohjalta ollut mitään kentän rakentamista vastaan. Vihdin ympäristölautakunnan lausunnossa on todettu, että tilan K210 T7 RN:o 3:320 naapuritilalla Armaala RN:o 3:85 on liito-oravan elinympäristöä ja mahdollisesti myös lisääntymispaikka. Lisäksi lausunnossa epäiltiin, että tilan K210 T7 etelärajalla sijaitsisi liito-oravan ruokailupuita. Luvan hakija ja luvan hakijan yhteyshenkilö haluavat korostaa, että tilan K210 T7 alue on merkitty asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Heidän mielestään luonnonsuojeluarvot olisi huomioitu jo kaavoituksessa ja tiedot dokumentoitu, mikäli niitä olisi pidetty merkittävinä. Vihdin kunta on myös suorittanut vuonna 2009 tilan Armaala alueella koneellista harvennushakkuuta ja jäljelle on jäänyt pääsääntöisesti nuorehkoa mäntyä ja koivikkoa. Mikäli harvennushakkuista ja teollisesta toiminnasta riippumatta liito-oravat viihtyvät alueella, on epätodennäköistä, että ne häiriintyisivät muutaman kuukauden kestävästä varastokentän rakennustyöstä. Varastokentän rakentaminen on joka tapauksessa suunnitelmissa. Mikäli täyttöön ei tulla saamaan lupaa laastijakeella, täyttö tullaan todennäköisesti toteuttamaan neitseellisellä kiviaineksella. Kentän täyttäminen laastijakeella säästäisi neitseellisiä kiviainesvaroja. Tällä ympäristöluvalla ei myöskään vaikuteta siihen, toteutetaanko kentän rakentaminen vai ei, vaan ainoastaan siihen, millä materiaalilla kenttä täytetään. Vihdin ympäristölautakunnan lausunnossa on todettu, että sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muut mahdolliset sijoituspaikat ja että betoni- ja laastijakeelle on haettu ja saatu lupa Hyvinkään Ridasjärvelle. Luvan hakijan ja luvan hakijan yhteyshenkilön mukaan lupati-

15 15 lanne Ridasjärven suhteen ei ole vielä täysin ratkennut. Vaikka hankkeelle on myönnetty ympäristölupa, on toteuttamiselle haettava lisäksi Hyvinkään kaupungilta maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa. Vaikka maisematyölupa myönnettäisiin, lupapäätöksestä on mahdollista valittaa. Todellisen täyttöalueen pinta-ala on todennäköisesti noin 1,5 ha, koska alueen reunoille jätetään varausalue myöhemmin rakennettaville rakennuksille. Täyttöalueelle asennetaan ennen täyttöä pintavesiviemäröinti kaivoineen. Kentän alle jäävä maapohja on tiivistä savea. Luvan hakijan ja luvan hakijan yhteyshenkilön mukaan kentän asfaltointiin on taloudellisista syistä haettu 5 10 vuoden aikavarausta. Heidän mukaansa maxit Oy Ab on sopimusteitse LMV-Kiinteistöt Oy:n kanssa sitoutunut asfaltoimaan kentästä noin 0,75 ha alueen. Kyseisen alueen asfaltointi on mahdollista toteuttaa heti kentän täytön valmistuttua. Luvan hakija ja luvan hakijan yhteyshenkilö ovat valmiit sopimaan myös jatkoasfaltoinnille aikataulun. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää LMV-Kiinteistöt Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan betoni- ja laastijakeen hyödyntämiseen teollisuuskentän pohjarakenteessa Vihdin kunnan Ojakkalassa jäljempänä esitettävin lupamääräyksin. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta 1. Teollisuuskentän pohjarakenteessa kiinteistöllä K210 T asemapiirustuksessa (lupahakemuksen täydennys ) esitetyllä alueella saa hyödyntää maxit Oy Ab:n Ojakkalan kuivatuotetehtaan toiminnasta sivutuotteiksi jääneitä puhtaita betoni- ja laastijätteitä ( ) yhteensä enintään noin tonnia. 2. Toiminta-alueella ei saa ottaa vastaan puhtaita betoni- ja laastijätteitä ( ) lukuun ottamatta muita jätteitä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. 3. Täyttötoimintaa saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo pois lukien yleiset juhlapäivät.

16 16 Betoni- ja laastijätteen hyödyntäminen 4. Jätteen hyödyntämisen aloittamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Pohjamaan pinta on tasoitettava ja muotoiltava kallistuksin riittävän ja tehokkaan pintakuivatuksen järjestämiseksi. 6. Betoni- ja laastijätettä sisältävä rakenne ei saa joutua kosketuksiin pohjaveden tai orsiveden kanssa. 7. Betoni- ja laastijätettä sisältävän rakenteen paksuus saa olla enintään 150 cm. Kentän keskellä olevan ojan kohdalla sallitaan betoni- ja laastijätetäytön osalta enintään 30 %:n ylitys. 8. Täyttöön sijoitettavaa betoni- ja laastijätettä on kasteltava riittävästi tiiviin kerroksen aikaansaamiseksi. Betoni- ja laastijätetäytön pinta on tasoitettava ja muotoiltava kallistuksin riittävän ja tehokkaan pintakuivatuksen järjestämiseksi. Valmis betoni- ja laastijätekerros on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi ennen, kuin sen päälle rakennetaan muita kerroksia. 9. Betoni- ja laastijätetäyttö on peitettävä vähintään 100 mm:n paksuisella kerroksella luonnon kiviainesta kuukauden kuluessa jätteen sijoittamisesta. 10. Betoni- ja laastijätetäyttö, joka on peitetty luonnon kiviainekselle, on päällystettävä asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 prosenttia. Vähintään puolet kentän asfaltoinnista on tehtävä kahden kuukauden kuluessa jätteen sijoittamisesta. Loppuosa kentän asfaltoinnista on tehtävä vuoden kuluessa jätteen sijoittamisesta. Mikäli osan jätetäyttöä päälle tullaan rakentamaan teollisuushalli, voidaan hallin alle jäävän jätetäytön osan osalta asfalttipäällystys korvata betonilla. Tällöin teollisuushallin pohjarakenteet on rakennettava vuoden kuluessa jätteen sijoittamisesta. Toiminnanharjoittajan on esitettävä alue Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lopputarkastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa koko pintarakenteen valmistumisesta. Päästöt vesiin ja viemäreihin 11. Betoni- ja laastijätteen hyödyntämisalue on rakennettava siten, että hulevedet ohjataan kaadoin tai muulla vastaavalla tavalla kaupungin hulevesiviemäriin.

17 17 Päästöt ilmaan Asemapiirros hulevesien johtamistavasta ja -paikasta on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen jätteen hyödyntämistä. 12. Betoni- ja laastijätteen kuormien purusta, kuljetuksesta, käsittelystä, alueelta lähtevän kuljetuskaluston puhtaudesta sekä alueesta, jolla työkoneet liikkuvat, on huolehdittava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Jätettä tai pölyä ei saa levitä kiinteistön ulkopuolelle. Alueen ja teiden pölyntorjunnassa on tarvittaessa käytettävä vettä. Suolan tai muiden pohjaveden laatua vaarantavien kemikaalien käyttö pölynsidonnassa on kiellettyä. Melu 13. Hyödyntämisalueen toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimmissä, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. Alueen hoito 14. Toiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua, pölyhaittaa, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. 15. Hyödyntämisalueella ei saa varastoida polttoaineita. 16. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla hyödyntämisalueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä hyödyntämistoiminnan aikana. 17. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta sekä hyödyntämisalueen hoidosta ja valvonnasta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 18. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa öljyä tai polttoainetta pääsee vuotamaan maaperään tai pinta- tai poh-

18 18 javesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu 20. Betoni- ja laastijakeen hyödyntämisen vaikutuksia pohjaveden laatuun on tarkkailtava seuraavasti: Pohjaveden laatua on tarkkailtava hyödyntämisalueen pohjoispuolella (PF1) ja eteläreunalla (PF2) sijaitsevista kahdesta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteet on otettava ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan alettua kerran vuodessa. Pohjavesinäytteistä on määritettävä ennen hyödyntämistoiminnan aloittamista ja viiden vuoden päästä hyödyntämistoiminnan aloittamisesta lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, mangaani, sulfaatti, kloridi, kovuus, hiilidioksidi, rauta, happi, sameus, alkaliteetti, nitriittityppi, nitraattityppi, haju, fekaaliset koliformiset bakteerit, kromi ja fluoridi. Toiminnan alettua kerran vuodessa otettavista näytteistä on määritettävä vähintään ph, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kromi ja fluoridi. Lisäksi näytteenottojen yhteydessä on mitattava pohjaveden pinnankorkeus. 21. Hyödyntämisalueen rajasta noin 500 metrin etäisyydellä pohjaveden virtaussuuntaan sijaitsevien tilojen Heinikallio RN:o 3:229, Kallionsyrjä RN:o 3:221 ja Kuusimäki RN:o 3:230 talousvesikäytössä olevista porakaivoista on otettava pohjavesinäytteet ennen hyödyntämistoiminnan aloittamista. Hyödyntämistoiminnan aloittamisen jälkeen tilan Heinikallio RN:o 3:229 talousvesikäytössä olevasta porakaivosta on otettava pohjavesinäyte joka toinen vuosi kuuden vuoden ajan ensimmäisestä näytteenotosta. Pohjavesinäytteistä on määritettävä lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, mangaani, sulfaatti, kloridi, kovuus, hiilidioksidi, rauta, happi, sa-

19 19 meus, alkaliteetti, nitriittityppi, nitraattityppi, haju, fekaaliset koliformiset bakteerit, kromi ja fluoridi. 22. Betoni- ja laastijakeen hyödyntämisen vaikutuksia alueelta valuvien pintavesien laatuun on tarkkailtava seuraavasti: Toiminta-alueen kaakkoispuolelle valuvien pintavesien laatua on tarkkailtava ojasta, jonne hulevedet johdetaan. Vesinäyte on otettava ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan alettua kerran vuodessa syksyllä. Näytteistä on määritettävä vähintään ph, sähkönjohtavuus, sulfaatti, kromi ja fluoridi. Tieto pintaveden tarkkailupisteen sijainnista on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuukausi ennen hyödyntämisen aloittamista. 23. Pohjavesi- ja pintavesitarkkailun tulokset on toimitettava kuukauden kuluessa tulosten saamisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yksityisten kaivojen osalta pohjaveden tarkkailujen tulokset on toimitettava myös kaivojen omistajille. 24. Edellä määräyksissä velvoitettuja tarkkailuja voidaan tarkentaa ja muuttaa ja tulosten niin edellyttäessä lopettaa toiminnanharjoittajan esityksestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 25. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Kirjanpito ja raportointi 26. Betoni- ja laastijakeen hyödyntämisestä teollisuuskentän pohjarakenteessa ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä määräyksessä 27. esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot (kuten toiminta-ajat, vastaanotetut jätteet, sijoituspaikat ja häiriötilanteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

20 Betoni- ja tiilijakeen hyödyntämisestä on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä vähintään tiedot alueelle tuotujen betoni- ja laastijätteiden määrästä, tuontipäivämääristä, sijoituspaikoista kiinteistöllä, alueen viimeistelystä ja pohjavesi- ja pintavesitarkkailusta. Loppuraportissa on lisäksi esitettävä toteutuneet rakennekuvat jätteen hyödyntämiskohteesta, hulevesien johtamistavasta sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista. Loppuraportissa on lisäksi esitettävä tieto, että hyödynnetyn jätteen sijoituspaikat on merkitty kiinteistökarttoihin. Vakuus Loppuraportti on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja Vihdin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa jätteen hyödyntämisen päättymisestä. Raportti on lisäksi liitettävä kiinteistön asiakirjoihin. 28. Toiminnanharjoittajan on asetettava euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle alueen asianmukaisen viimeistelyn ja seurannan turvaamiseksi. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. Vakuusasiakirjat on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta betoni- ja laastijätteen hyödyntäminen teollisuuskentän pohjarakenteessa täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

21 21 Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Alue on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Käytettävissä olevien tietojen mukaan toiminta-alue ei sijaitse varsinaisella pohjavedenmuodostumisalueella eikä myöskään pohjavesialueella. Betonija laastijätteen hyödyntämisen jälkeen alue soveltuu hyvin kaavan mukaisten toimintojen harjoittamiseen. Lupamääräyksiä annettaessa on kuitenkin otettu huomioon toiminnan sijainti Lautojan I luokan pohjavesialueen rajan läheisyydessä. Luvan hakija on selvittänyt pohjavesiolosuhteita ja pohjaveden korkeuden toimintaalueella. Käytettävissä olevien tietojen mukaan hyödyntämisalueella pohjavesi virtaa poispäin pohjavesialueelta. Suunnitellun toiminnan ei arvioida aiheuttavan pohjaveden laatumuutoksia tai muutoksia pohjaveden korkeuteen. Toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse talousvesikaivoja. Hyödyntämällä betoni- ja laastijätettä maarakentamisessa voidaan säästää luonnonmateriaalien käyttöä. Kyseessä oleva betoni- ja laastijäte on ns. puhdasta, valmistusprosessin sivutuotteeksi jäänyttä jaetta, eikä se sisällä esimerkiksi rautaa tai muuta rakennusjätettä. Betoni- ja laastijätteen laatu on varmistettu. Pirkanmaan ympäristökeskuksen päivätyn tutkimusselosteen Nro mukaan laastinäytteen raskasmetallien kokonaispitoisuudet olivat alhaiset ja kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuus jopa alitti määritysrajan. Laastin perusmäärittelyssä ravistelutestin SFS-EN tuloksista kromin ja fluoridin pitoisuudet, kun huomioidaan mittausepävarmuudet, sivusivat valtioneuvoston asetuksen (202/2006) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta mukaisia kelpoisuuskriteereitä pysyvän jätteen kaatopaikalle. Sen sijaan verrattaessa betoni- ja laastijätteestä tehtyjä analyysituloksia valtioneuvoston asetuksen (403/2009) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta betonimurskeen raja-arvoihin päällystetyn rakenteen osalta, vain liuenneen kromin pitoisuudet, kun huomioidaan mittausepävarmuudet, sivusivat asetuksessa annettuja raja-arvoja. Lupahakemuksen mukaisessa toiminnassa on kysymys jätteen hyödyntämisestä, sillä jätettä käytetään vain maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä. Betoni- ja laastijäte ei joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa. Jätetäytön pohja tiivistetään. Jätettä sisältävä kerros peitetään jätteen leviämisen estämiseksi. Vajoveden suotautumisen estämiseksi kenttä päällystetään asfaltilla. Asfaltoinnin aikataulua määrättäessä on otettu huomioon kohtuullisuus luvan hakijan kannalta. Hyödyntämisen vaikutuksia pohja- ja pintaveteen tarkkaillaan.

22 22 Uudenmaan ympäristökeskuksen maxit Oy Ab:lle myöntämässä ympäristöluvassa No YS 1686 on annettu aikataulu betoni- ja laastijätteen toimittamiseksi pois maxit Oy Ab:n tehtaan pihalta. Ottaen huomioon, että aikataulu betoni- ja laastijätteen pois toimittamiselle on näin ollen jo olemassa, ei tässä ympäristöluvassa ole annettu uutta aikataulua hyödyntämisen osalta. Hyödyntämisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelulla. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän maxit Oy Ab:n Ojakkalan kuivatuotetehtaan toimintaa ja tehtaan koillispuolella sijaitsevan käytöstä poistetun betonijätteen läjitysalueen sulkemista koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 1532 lupamääräyksessä A10. on määrätty, että betoni- ja laastijätteen kuljetus tehdasalueelta on hoidettava siten, ettei haitallisia määriä jätteitä pääse ympäristöön. Lisäksi lupamääräyksessä A10. on määrätty, että kuljetuksia on tarvittaessa suojattava peitteillä. Melumittauksia ei ole edellytetty tehtäväksi, sillä toiminnan sijainnista suhteessa lähimpään asutukseen ja toiminnasta saatujen lupahakemuksen mukaisten tietojen vuoksi melun arvioidaan jäävän annetun raja-arvon alapuolelle. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös Uudenmaan ympäristökeskuksen maxit Oy Ab:lle myöntämän ympäristöluvan No YS 829, joka koskee Ridasjärven vanhan louhoksen täyttämistä ja maisemointia hyödyntäen kiviaineksia sekä yrityksen kuivatuotetehtaan toiminnasta sivutuotteeksi jääneitä betoni- ja laastijakeita, ja joka tuli lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä Nro 09/0338/1. Mikäli jätteitä kuljetetaan kyseisen ympäristöluvan mukaisesti Vihdin kunnassa sijaitsevalta maxit Oy Ab:n Ojakkalan kuivatuotetehtaalta Hyvinkään kaupungissa sijaitsevalle Ridasjärven vanhalle louhokselle, aiheutuu kuljetuksesta enemmän päästöjä kuin kuljetuksesta tässä ympäristölupahakemuksessa esitettyyn hyödyntämispaikkaan. Arvioitaessa ympäristönsuojelulain 6 :n mukaisesti toiminnan luonnetta, pilaantumisen todennäköisyyttä, onnettomuusriskiä ja sijoituspaikan soveltuvuutta, ei voida katsoa, että Ridasjärven vanha louhos olisi ympäristönsuojelulain 6 :ssä tarkoitettu muu mahdollinen sijoituspaikka alueella perustuen sen sijaintiin noin 50 km:n päässä maxit Oy Ab:n Ojakkalan kuivatuotetehtaasta ja kuljetuksesta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset Alueella saa käsitellä ja hyödyntää vain hakemuksen mukaista jätettä. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen käsittelyä tai hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, 9, 15, JA 8, NaapL 17, YMA 1129/2001)

23 23 Määräys 2. Alueelle tuotavien jätteiden laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 9 :n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn. Lisäksi jäljempänä lupamääräyksessä 17. on annettu määräys jäteasetuksen 10 :ssä tarkoitetusta jätteen hyödyntämistai käsittelypaikan vastaavasta hoitajasta. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, JA 8, NaapL 17 ) Määräys 3. Lähimmille melulle alttiille kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa ajallisesti. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) Määräys 4. Jätteen hyödyntämisen aloittamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (YSL 43, 45 ) Ympäristönsuojelulain 22 :n mukaisina valvontaviranomaisina toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Tässä tapauksessa valvontaviranomainen on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Määräys 5. Pohjamaan pinnalle ei saa muodostua vettä kerääviä lammikoita. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) Määräys 6. Jätteen hyödyntämisessä on huolehdittava siitä, että jätettä sisältävä rakenne ei joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa. Hyödyntämispaikan alla on suojaava savikerros. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) Määräys 7. Jätteen hyödyntämisessä on huolehdittava siitä, että käytetään vain maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä jätettä. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) Määräys 8. Betoni- ja laastijätekerroksen pinnalle ei saa muodostua vettä kerääviä lammikoita. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) Määräys 9. Jätteen hyödyntämisessä on huolehdittava siitä, että jätettä sisältävä rakenne peitetään. Peittämisellä suojataan jätettä sisältävä rakenne jätteen leviämisen estämiseksi. (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräys 10. Jätteen hyödyntämisessä on huolehdittava siitä, että jätettä sisältävä rakenne päällystetään. Päällystämisellä suojataan jätettä sisältävä rakenne sadeveden suotautumisen vähentämiseksi.