Vuosikertomus 2009 Kymenlaakson Sähkö

Transkriptio

1 Kymenlaakson Sähkö Vuosikertomus 2009

2 2

3 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 5 Asiakaspalvelun uusi aikakausi 7 Vahvaa osaamista sähkömarkkinoilla 9 Sähkön laatu hyvällä tasolla 11 Verkostotöitä lähellä asiakasta 13 Vihreät arvot myötätuulessa 15 Me rakennamme tulevaisuuden energiapalveluja 17 3 Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 18 Yhteystiedot 40

4 Toimitusjohtajan katsaus Kari Rämö

5 Kymenlaakson Sähkön toimialue itärajan ja pääkaupunkiseudun välissä on potentiaalinen valtakunnallinen kasvualue. Yhtiön toimialueella on yli asukasta sekä vahva teollisuuden ja logistiikan ympärille rakentunut yritystoiminta. Pietarin ja pääkaupunkiseudun väliset maantieteelliset yhteydet kulkevat alueen halki ja lisäävät tulevaisuudessa alueen elinkeinoelämän kehitysmahdollisuuksia. Energialiiketoiminnan kannalta alue on kompakti kokonaisuus, joka mahdollistaa tuloksellisen toiminnan ja yhtiön arvon kasvattamisen tulevaisuudessakin. Yleinen taloudellinen suhdannetilanne näkyi viime vuonna yhtiön toiminnassa selkeimmin uusien sähköliittymien määrässä. Uusia liittymiä rakennettiin 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkön käyttö jakelualueella kasvoi 3,4 prosenttia ja oli miljoonaa kilowattituntia. Sähkön myynti nousi miljoonaan kilowattituntiin eli 2,6 prosenttia. Liikevaihto kasvoi 117 miljoonaan euroon ja kaikki taloudelliset tunnusluvut kehittyivät positiivisesti. Erityisesti energialiiketoiminnan 6,9 miljoonan euron liikevoitto oli erinomainen jatkuvasti vilkastuvilla sähkömarkkinoilla. Varsin hyvä taloudellinen tulos mahdollistaa aiempia vuosia runsaamman osingonjaon. Energia-ala on pääomavaltaista ja pitkäjänteistä toimintaa. Yhtiön tulos tehdään kyseisen vuoden hyvällä osaamisella ja toiminnalla, mutta myös niillä päätöksillä, joita on tehty jo vuosia aiemmin. Kymenlaakson Sähkön ja sen omistajakuntien kannalta merkittävin kehityspäätös tehtiin seitsemän vuotta sitten, kun yhtiön ja Kotkan kaupungin väliset yritysjärjestelyt toteutettiin. Ne ovat johtaneet yhtiön arvon merkittävään kasvuun, mikä on hyödyttänyt sekä omistajia että asiakkaita. Selvää on, että myöskään entinen Kymenlaakson Sähkö ei olisi voinut kehittyä nykyiseen asemaansa ilman silloin tehtyjä ratkaisuja. Samalla tavalla juuri näinä vuosina valmistellaan tulevien aikojen menestystä. Kymenlaakson Sähkön osalta viime vuonna pohjustettiin mittavaa verkon uudelleeninvestointiohjelmaa ja käynnistettiin etäluettavien mittarien asennusprojekti. Kymenlaakson Sähköverkon siirtohinnat ovat olleet selvästi alle viranomaisen salliman tason, joten taloudelliset edellytykset investointiohjelman läpiviemiselle ovat hyvät. Energialiiketoiminnassa tavoitteena on päästöttömien tuotantotapojen lisääminen. Siksi Kymenlaakson Sähkö oli mukana viime vuoden aikana valmistelemassa tai kartoittamassa useita hankkeita tällä alueella. Tuotantosalkkuun tulee lähivuosina lisää vesivoimaa, tuulivoimaa sekä biopolttoaineilla tuotettua sähköä. Määrällisesti suurin päästöttömän tuotannon lisäys Kymenlaakson Sähkölle tulee runsaan kahden vuoden päästä Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen valmistuessa. Merkittävä askel uusiutuvan energian käytön lisäämisessä oli myös osakkuusyhtiön, Orimattilan Lämpö Oy:n, päätös rakentaa kiinteän polttoaineen lämpökeskus, jonka pääpolttoaineena on metsähake. Verkko- ja energialiiketoiminnan investoinneilla rakennetaan se pohja, jolta yhtiön arvoa sekä tuloksentekopotentiaalia ja kilpailukykyä edelleen parannetaan. Luonnollisesti siihen tarvitaan myös osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön jatkuvaa panosta, jota tämän vuosikertomuksen sivuilla kuvataan. Kiitän vuoden 2009 tuloksellisesta yhteistyöstä kaikkia Kymenlaakson Sähkön sidosryhmiä. 5

6 Kanta-asiakkuuden uudet tuulet Kanta-asiakkuudesta on nyt asiakkaille enemmän etua. Etukymppi-sähkösopimukseen sisältyy heti kuuden prosentin etu sähköenergian hinnasta. Kanta-asiakastarjouksina asiakkaat saavat merkittäviä hintaetuja yhteistyökumppaneittemme tuotteista ja palveluista. Meille avautuu näin uusia mahdollisuuksia verkottua erilaisten toimijoiden kanssa. Markkinointipäällikkö Minna Vuorinen

7 Asiakaspalvelun uusi aikakausi Asiakkaiden aktiivisuus ja kiinnostus sähköasioita kohtaan lisääntyi selvästi. Asiakkaat halusivat lisää tietoa energiansäästöstä, palveluista ja sähkösopimuksista. Samalla kiinnostus sähkösopimusten vertailuun ja kilpailuttamiseen kasvoi. Asiakaspalvelun korkea laatu ja sen jatkuva kehittäminen ovat yhtiömme keskeisiä kilpailutekijöitä ja aktiivinen kehitystyö jatkui kertomusvuonna. Myös organisaatio selkeytyi. Syyskuun alusta siirryimme asiakaspalvelun, yksityismyynnin ja laskutuksen osalta uuteen organisaatioon, joka mahdollistaa asiakkaillemme entistä nopeamman ja joustavamman asioiden hoidon. Uusia palveluja enemmän tietoa Asiakkaamme saivat entistä enemmän hyötyä ja etuja asiakkuudestaan. Uudistimme kanta-asiakkaiden etuohjelman. Kehitimme kanta-asiakkaille tarjottavia etuja entistä hyödyllisemmäksi ja yhtenäistimme siihen liittyvän hintaedun. Kantaasiakasarvonnat teimme entiseen tapaan neljännesvuosittain. Sähköenergiasopimukset selkeytyivät ja sopimusvertailuun kehitimme uusia sähköisiä välineitä. Asiakkailla oli entistä enemmän valinnanvaraa sopimuksia tehdessään. Kotitalousasiakkaat saattoivat ostaa sähköä myös sähköpörssisidonnaisella hinnalla. Aloitimme vihreän sähkön tuotteiden uudistamisen. Kannustimme asiakkaita siirtymään ympäristöystävällisempään e-laskuun. Asiakkaiden kiinnostus palveluitamme, energiansäästöä ja koko sähköalaa kohtaan kasvoi. Asiakkaat saivat tarvitsemaansa tietoa verkkosivuiltamme, Kymppi-asiakaslehdestämme, sähköisistä asiakaskirjeistä, Kymppi-infosta ja mediasta. Henkilökohtaisesti tapasimme asiakkaita kesäisellä Wattivaunu-kiertueellamme monissa kesätapahtumissa sekä RAK-messuilla, tavaratalotapaamisissa ja yhteistyökumppaneittemme tilaisuuksissa. Sähköinen asiointi kasvoi edelleen Asiakkaat hoitivat sähköasioitaan eniten puhelinpalvelun avulla. Sähköisen asioinnin suosio jatkoi kuitenkin kasvuaan. Asiakkaat halusivat hoitaa asioitaan omassa aikataulussaan, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Verkkosivuillamme oli kertomusvuonna kävijöitä reilut eli 34 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Online-asioinnissamme oli käyntejä noin eli viime vuodesta käyntien määrä kasvoi 41 prosenttia. Kehitimme sähköisiä palveluita asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Verkkosivujen uudistus oli käynnissä kertomusvuonna. Asioinnin siirtyminen verkkoon ja puhelinpalvelun suosio vähensivät edelleen toimipaikkojen asiakaskäyntien määrää. Keskitimme asiakaspalvelumme suurimpiin yksiköihin eli Kouvolan Elimäelle sekä Kotkan ja Loviisan palvelupisteisiin. Maksusuoritusten vastaanottaminen loppui kaikissa palvelupisteissämme kesäkuun alussa. Asiat kerralla kuntoon Asiakastyytyväisyystutkimuksissa henkilöstömme ystävällisyys, ammattitaito ja asiantuntemus saivat kiitosta. Asiakkaat kokivat, että meidän kanssamme on helppoa ja vaivatonta asioida ja asiat tulivat hoidettua kerralla kuntoon. Lähes 70 prosenttia asiakkaistamme piti saamaansa puhelinpalvelua erittäin hyvänä. Asiakaspuheluihin vastasimme 87 prosenttisesti alle 30 sekunnissa. Tavoitteenamme oli vastata asiakaspalautteisiin kolmen työpäivän kuluessa. Tämän tavoitteen toteutimme lähes 100 prosenttisesti. 7 Asiakastyytyväisyys Siirtoasiakkaat asiakasta ,5 3 2, , ,

8 Onnistunut sähkönhankinta on hyvää yhteistyötä Muuttuvan toimintaympäristön ennakoiminen on aina haasteellista. Oikea-aikaisilla ostoilla, suojauksilla ja hinnan kiinnityksillä hallitsemme riskejä. Olemme riippuvaisia muualla tuotetusta sähköstä. Omat tuotanto-osuudet vähentävät riippuvuuttamme pörssihinnoista ja tasaavat hintavaihteluita. Sähkönhankinnan avainryhmään kuuluvat (vas.) liiketoimintajohtaja Aku Pyymäki, yritysten sähkökauppaa pyörittävät myyntipäällikkö Kari Halonen ja asiakasvastaava Ilkka Ollila sekä riskienhallintapäällikkö Tiina Pitkänen.

9 Vahvaa osaamista sähkömarkkinoilla Kymenlaakson Sähköllä oli vuoden 2009 lopussa energiaasiakkaina sähkönkäyttäjää, joista yli 90 prosenttia oli kotitalouksia. Yksityisasiakkaiden lisääntynyt kiinnostus sähkön kilpailuttamiseen näkyi selvästi asiakasmäärän vaihteluna. Vuoden lopussa kotitalousasiakkaiden määrä oli lisääntynyt edellisvuodesta noin sähkönkäyttäjällä. Yritysasiakkaiden määrä pysyi aikaisemmalla tasolla. Pkt-sektori ja palveluyritykset käyttivät noin puolet myymästämme sähköstä. Sähkön myynti kasvoi Loppuvuoden kovat pakkaset näkyivät sähköenergian myyntiluvuissa. Joulukuussa sähköä myytiin 16 prosenttia enemmän kuin vuoden 2008 joulukuussa. Toisaalta kesäkuukausien aikana sähkön käyttö aleni kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui teollisuuden vähentyneestä sähkönkäytöstä. Vaikka sähkönkäyttö Suomessa väheni seitsemän prosenttia, Kymenlaakson Sähkön sähköenergian myynti nousi 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön myynti oli gigawattituntia, josta 35 prosenttia tuotettiin omilla tuotanto-osuuksillamme. Loput ostimme sähköpörssistä. Entistä enemmän omilla tuotanto-osuuksilla Omilla tuotanto-osuuksillamme tuotetun sähkön määrä kasvoi noin neljä prosenttia edellisvuodesta ja oli yhteensä 545 gigawattituntia. Yhtiöllä on tuotanto-osuuksia Kymppivoima Oy:n osakkuuden kautta Pohjolan Voima Oy:ssä ja EPV Energia Oy:ssä. Olkiluodon ydinsähkö oli suurin yksittäinen hankintalähteemme. Kertomusvuonna myytiin Nokian Lämpövoiman maakaasukombilaitos, sillä laitoksen kannattavuus on ollut huono maakaasun korkeasta hinnasta johtuen. Myymämme sähkön tuotannossa käytettiin ydin- ja vesivoimaa, kivihiiltä, maakaasua ja turvetta. Toimittamastamme sähköstä kolmannes on tuotettu ydinvoimalla, kolmannes uusiutuvilla energialähteillä ja loput fossiilisilla energialähteillä. Tuulivoimaa tulee Kotkasta ja Ajoksen tuulivoimapuistosta. Näiden tuotantomäärä oli kuusi miljoonaa kilowattituntia. Kasvihuonekaasupäästötön sähkö, kuten ydinvoima, on meille tärkeää. Ostamme myymästämme sähköstä yli puolet Pohjoismaisesta sähköpörssistä. Oman tuotannon lisääminen on keino lisätä asiakashintojen vakautta, luoda hyvinvointia alueellemme ja asiakkaillemme. Taantuma iski sähköpörssiin Sähköpörssissä sähkön tukkumarkkinahinta oli keskimäärin 25 prosenttia alempi kuin edellisvuonna. Markkinahinnan lasku johtui maailmanlaajuisesta taantumasta, mikä vähensi sähkön kysyntää ja alensi polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintoja. Pohjoismainen vesitilanne oli koko vuoden hivenen pitkän ajan keskiarvoa heikompi. Vuoden lopulla vesitilanteen heikkeneminen ja selvästi keskimääräistä kylmempi sää nostivat tukkumarkkinahintoja. Alensimme sähkön asiakashintoja toukokuun alusta lukien viidellä prosentilla tukkumarkkinahintoja seuraten. Edullista energiaa, pitkäaikaisia asiakassuhteita Asiakkaillamme on käytössään koko sähkönhankinnan osaaminen ja kaikki siihen liittyvät palvelut yritysten sähkösalkunhallinnasta riskienhallintaan. Myös kotitalouksille on tarjolla monipuoliset sähkösopimukset ja välineet, joilla sähkön voi hankkia haluamallaan tavalla, myös suoraan sähköpörssistä. Hyvät tulokset kertoivat onnistuneesta yhteistyöstä. 9 Sähköjohdannaisten hinta 2009 euroa / MWh 60 Päästöoikeuksien hinta 2009 euroa / tco Vuosi 2010 Vuosi Spot-kk.keskiarvo Vuosi 2009 Vuosi 2010

10 Häiriönetti on edistyksellistä sähköverkkopalvelua Siirtomaksulla saa myös paljon hyvää palvelua. Esimerkiksi Häiriönetti kertoo verkkoasiakkaalle sähkönjakelun tilanteen reaaliaikaisesti valvomomme tietojen kanssa. Keväällä lisäsimme palveluun häiriötekstiviestit. Kun tiedon oman käyttöpaikan sähköhäiriöstä voi ohjata omaan kännykkään tai sähköpostiin, pysyy hyvin ajan tasalla siitä, mitä kotona, mökillä tai vaikkapa toisella paikkakunnalla toimivassa kiinteistössä tapahtuu. Toimitusjohtaja Asko Määttä, Kymenlaakson Sähköverkko Oy

11 Sähkön laatu hyvällä tasolla Sähkönjakelun kannalta vuoden 2009 säät olivat suotuisat. Suurimmat myrskyt kiersivät verkkoalueemme, eikä suuria tuhoja verkostolle syntynyt. Loppuvuonna satanut pakkaslumi ei aiheuttanut ongelmia sähkönjakeluun, kuten useana vuonna aikaisemmin. Hyvien sääolosuhteiden ja toteutettujen verkostoinvestointien ansiosta sähköhäiriöiden määrä puolittui edellisvuoteen verrattuna. Sähkönjakelussa oli keskeytyksiä keskimäärin 1,4 kappaletta asiakasta kohden ja keskeytysaika oli 0,5 tuntia. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 3,1 kappaletta ja 2,1 tuntia. Sähkönjakelun keskeytysaika väheni neljäsosaan edellisvuoden luvusta. Sähkön laatu oli hyvällä tasolla. Edellisen kerran yhtä pieniin keskeytysmääriin alueellamme on päästy vuosituhannen alussa. Verkostoinvestoinnit kantavat hedelmää Hyvillä sääolosuhteilla oli kiistaton vaikutus sähkön laatuun, mutta siihen vaikuttivat myös valmistuneet investoinnit. Räpsy-projekti, eli lyhyiden sähkökatkosten puolittamiseen tähtäävä projekti valmistui keväällä Vajaan kolmen vuoden käyttökokemuksen perusteella investointi täyttää sille asetetut tavoitteet. Sähköverkkoon investoitiin muutenkin voimakkaasti edellisvuosien tapaan, runsaat kahdeksan miljoonaa euroa. Erityisesti verkostoautomaatioon panostettiin ja sen myötä häiriöiden paikallistaminen ja vikojen korjaaminen helpottuivat. Asiakkaille taataan näin entistä tasaisempaa sähkön laatua ja vähemmän häiriöitä. loppuun mennessä kaikki verkkoalueemme sähkömittarit vaihtuvat etäluettaviksi. Asensimme etäluettavat mittarit jo kaikkiin uusiin sähköliittymiin. Kertomusvuoden lopussa etäluennassa oli taloutta. Verkkopalvelut kehittyvät Verkkoasiakas saa maksamallaan siirtomaksulla sähkön toimituksen lisäksi myös erilaisia sähkön käyttöön liittyviä palveluja. Näitä palveluja kehitimme edelleen kertomusvuonna ja kerroimme niistä myös aktiivisesti asiakkaillemme. Häiriönetti kertoo asiakkaalle tiedot sähkönjakelun tilanteesta reaaliajassa. Uuden liittymän hankinnassa, rakentamisprojektin eri vaiheessa ja energiatehokkaita vaihtoehtoja miettiessään asiakas saa asiantuntevaa apua liittymämyynnin asiantuntijoilta ja tekniseltä asiakaspalvelulta. Uudet etäluettavat mittarit tuovat tullessaan asiakkaan kannalta uudenlaista ja tarkkaa tietoa omasta sähkönkäytöstä. Se tulee olemaan oivana apuna asiakkaan oman energiatehokkuuden kehittämisessä. Kasvavien investointien takia korotimme siirtohintaa heinäkuun alusta noin kahdeksan prosenttia. Energiamarkkinavirasto valvoo siirtoliiketoiminnan tuottoa, sähkön siirtohintoja. Viimeisimmän valvontajakson raportin mukaan asiakkailta laskuttamamme siirtohinnat olisivat voineet olla 15 prosenttia nykyistä korkeampia. Asiakkaidemme saama etu edullisempina hintoina on viimeisen neljän vuoden aikana ollut noin 14 miljoonaa euroa. 11 Hankintapäätöksen automaattisesta mittarinluentajärjestelmästä (AMR) teimme loppuvuodesta Vuoden 2013 Jakeluverkosto 2009 Uudet keskijännitejohdot Uudet pienjännitejohdot Uudet muuntamot Uusitut muuntamot 75 km 140 km 34 kpl 49 kpl Jakeluhäiriöt asiakkaalla tuntia/asiakas kappaletta/asiakas keskeytysaika lukumäärä 110/20 kv sähköasemat 28 kpl Muuntajateho 532 MVA 110 kv johdot 207 km 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Keskijännitejohdot yhteensä Ilmajohdot Maakaapelit Jakelumuuntamot Pienjännitejohdot yhteensä Avojohdot Riippujohdot Kaapelit km km 392 km kpl km 142 km km km 0, Verkkopituus km Asiakkaita m/asiakas

12 Uudet työmenetelmät vähentävät sähkökatkosten määrää Jatkoimme panostusta jännitetyön kehittämiseen ja koulutukseen. Kehittämiemme uudenlaisten työmenetelmien ansiosta pystymme tekemään entistä enemmän verkoston kunnossapitotöitä jännitteellisessä verkossa. Asiakkaalla tämä näkyy parempana sähkön laatuna, sillä sähköjä ei tarvitse aina katkaista jännitetöiden takia. Liiketoimintajohtaja Raimo Härmä, verkonrakennuspalvelut

13 Verkostotöitä lähellä asiakasta Sähköverkon kehittäminen ja kunnossapito ovat perustehtäviämme. Yhteiskunta tarvitsee yhä tasaisempaa sähköä ja varmoja toimituksia. Meillä sähkön laatua ja toimitusvarmuutta pidetään korkealla mittavilla investoinneilla. Viidenkymmenen vuoden ikäinen sähköverkosto uudistuu älykkääksi sähköverkoksi, joka täyttää laatuvaatimukset myös pitkälle tulevaisuuteen. Talouden taantuma mahdollisti keskittymisen verkoston kunnossapitoon Taloudellinen taantuma hiljensi syvetessään pientalorakentamisen. Vähentyneen omakotirakentamisen takia myös uusien sähköliittymien kokonaismäärä putosi vuoteen 2008 verrattuna 25 prosenttia. Rakentamisen painopiste oli Kotkan ja Orimattilan alueilla. Vapaa-ajanasuntoihin hankittiin sähköjä eniten Luumäen ja Pyhtään alueilla. Kaikkiaan uusia sähköliittymiä rakennettiin yhtiön verkkoalueella 515 kpl (617 vuonna 2008). Pääasiassa kylmän loppuvuoden takia sähkönkäyttö jakelualueella kasvoi 3,4 prosenttia edellisvuodesta, miljoonaan kilowattituntiin. Verkkoasiakkaiden määrä vuoden lopussa oli Verkonrakennusliiketoiminnassa keskityimme verkoston uusimiseen. Poikkeuksellisen vähäiset sähköhäiriöt ja uusien liittymien vähäinen määrä antoivat mahdollisuuden käyttää siihen aikaisempaa vuotta enemmän resursseja. Peruskorjasimme vanhoja sähkölinjoja ja samalla valmistauduimme etäluettavien mittareiden tuloon. Teimme pääasiassa töitä omalle verkkoyhtiölle, mutta yhtiön ulkopuolista urakointia suoritettiin Uudet liittymissopimukset kpl 900 muut loma-asunnot omakotitalot myös. Sähköverkon uudistustyöt tapahtuivat pääasiallisesti Anjalankoski-Hamina ja Orimattila-Myrskylä alueilla. Investointien toteutus oli haasteellisempi edellisvuoteen verrattuna, sillä työt painottuivat enemmän juuri verkonrakentamiseen sähköasemien ja siirtojohtojen sijasta. Nykyisiä sähkölinjoja ei ainoastaan uusita, vaan ne suunnitellaan ja rakennetaan uudestaan ja uudella tavalla. Metsässä sijaitsevia johtoja siirretään tienvarsiin ja taajamissa sähköverkko kaapeloidaan maahan. Viimeisintä tekniikkaa Verkonrakentamisessa käytämme hyväksemme viimeisintä tekniikkaa. Asiakkaille taataan näin entistä tasaisempaa sähkön laatua ja vähemmän häiriöitä. Verkostoautomaatio lisääntyy voimakkaasti. Uusia erotinasemia rakennettiin. Oikosulkuvikapaikat voidaan paikantaa nyt laskennallisesti ja sen myötä vikojen korjaaminen helpottuu ja nopeutuu. Kehittyneen automaation ansiosta sähköverkot muuttuvat vähitellen älykkäiksi ja välittävät sähkön lisäksi paljon tietoa. Älykäs sähköverkko lisää energiatehokkuutta ja antaa hyödyllistä tietoa, jonka avulla voimme mitoittaa verkon kapasiteetin tarkemmin ja verkon valvonta tehostuu. Pilottikohteena valmistui Ruotsinpyhtäälle vuoden lopussa ensimmäinen voltin sähkölinja. Se antaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia entistä tehokkaampaan verkonrakentamiseen. Uusia osaajia oppisopimuksella Taantumasta huolimatta verkonrakennuksessa riitti töitä ammattitaitoisille tekijöille. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön tilalle otimme viisi oppisopimuskoulutuksen käynyttä nuorta osaajaa. Lisää nuoria otettiin oppisopimuskoulutukseen. Tehostimme toimintaamme myös keskittymällä suurempiin yksiköihin. Verkonrakennusyksiköt sijoitettiin Kouvolan Elimäelle, Luumäelle, Kotkaan, Haminaan, Loviisaan ja Orimattilaan

14 Vihreän sähkön tuotteet uudistuvat Ilona luontosähkö on oikea valinta asiakkaalle, joka kantaa huolta ympäristöstään. Sähkö tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energialähteillä, Kotkassa tuulivoimalla Mussalon tuulipuistossa ja puuenergialla Hovinsaaren voimalaitoksella. Näiden lisäksi myymme luontosähkönä omilla tuotanto-osuuksillamme tuotetun vihreän sähkön, muuan muassa tuulivoimaa Ajoksesta ja norjalaista vesivoimaa. Vihreiden tuotteiden myötä asiakkaille tarjotaan uusia mahdollisuuksia tehdä ekotekoja ympäristön hyväksi. Myyntipäällikkö Tuija Porkka

15 Vihreät arvot myötätuulessa Ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeä osa käytännön toimintaamme. Kannamme vastuuta ympäristöstä monella tasolla, niin energiantuotantoa koskevissa päätöksissä, oman toiminnan kehittämisessä kuin myös asiakkaiden energiatehokkaan energiankäytön tehostamisessa. Hiilidioksidipäästötön sähköntuotanto kasvussa Ostamme merkittävän määrän myymästämme sähköstä Pohjoismaisesta sähköpörssista, jossa hintavaihtelut ovat suuria. Oman sähköntuotannon lisääminen hintaa tasapainottavana tekijänä on meille tärkeää. Uusiutuvia energialähteitä, biopolttoaineita, vesivoimaa ja tuulivoimaa hyödynnetään sähköntuotannossa niin paljon kun se on taloudellisesti järkevää. Päästöttömän sähköntuotannon osuus kasvaa Teollisuuden Voiman Olkiluodon kolmannen voimalaitoksen valmistuessa. Lisää sähköä on länsirannikolta saatavissa myös ensi vuosikymmenellä, mikäli Olkiluotoon rakennetaan vielä neljäs voimalaitos. Otimme vahvasti kantaa uuden ydinvoiman rakentamisen puolesta. Oikeanlaisilla investoinneilla sähkön perustuotantoon voidaan varmistaa sekä teollisuuden kilpailukyky että ilmastonmuutoksen torjuminen. Ydinvoiman avulla saavutamme ilmastotavoitteet sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen paremmasta omavaraisuudesta sähköntuotannossa. Vuonna 2009 myymämme sähkön hiilidioksidipäästöt olivat 208 (199) g/kwh. Tuotannossa syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen määrä oli 0,6 (0,6) mg/kwh. Sähkönhankinta perustui omistusosuuksiin tuotantoyhtiöissä, jotka raportoivat omien voimalaitostensa ympäristövastuista erikseen. Vihreän sähkön tuotteet uudessa kehitysvaiheessa Ilona luontosähkön tuotemerkki ja oikeudet siirtyivät lokakuun alusta lähtien kokonaan käyttöömme. Se antoi mahdollisuuden panostaa vihreän sähkön tuotteiden kehittämiseen uudella tavalla ja tarjota asiakkaillemme uusia mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ilona luontosähkö tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Sen ympärille on kehittymässä hyödyllinen, luontoa säästävä tuoteperhe. Vihreinä palveluina tarjoamme asiakkaille myös siirtymistä sähköiseen laskuun ja Online-asioinnin tehokasta hyödyntämistä. Tuulivoiman pientuotanto alkoi Sähköntuotanto omalla tuulivoimalla herätti asiakkaiden kiinnostusta ja ensimmäiset pienet tuulivoimalat nousivat verkkoalueellemme. Tekniset valmiudet sähkönsyöttämiseen verkkoon ovat olemassa. Lakiehdotusluonnos syöttötariffista eli uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta oli kertomusvuonna vielä valmisteluvaiheessa. Energiansäästäminen kiinnosti Energiansäästäminen ja energiatehokkuutta lisäävät keinot kiinnostivat asiakkaita ja tietoa niistä pyydettiin meiltä aktiivisesti. Energiatehokkuussopimuksen kautta olemme sitoutuneet edistämään energiatehokkuutta sekä omassa toiminnassamme että asiakkaiden energiankäytössä. Energiansäästäminen oli yhtenä perusviestinä viestinnässämme ja asiakkaat saivat runsaasti vinkkejä ja ohjeita eri viestintäkanavien kautta. Energiansäästöviikkojen yhteydessä teimme aiheeseen liittyvää viestintäyhteistyötä paikallisten sanomalehtien kanssa. Sähkön hankinta 2009 Yhteensä GWh Sähköpörssistä 64,7 % Maakaasu 2,6 % Turve 2,6 % Bio 0,4 % Vesi 6,1 % Öljy 0,0 % Tuuli 0,4 % Kivihiili 15,0 % Ydinvoima 8,0 % 15

16 Asiakaslähtöinen toiminta näkyy tehokkuutena yli organisaatiorajojen Asiakaslähtöisten avainprosessien kehittämisellä olemme huomioineet asiakkaiden tarpeet kaikessa toiminnassamme. Neljän tärkeimmän avainprosessien määrittely on tehty ja kehitystyö on vauhdissa. Asiakkuuden hoidon toimintamalli saa näin konkreettista jatkoa, kun sovitut pelisäännöt viedään käytännön palvelun tasolle. Prosessiajattelun avulla kaikki osalliset saadaan ymmärtämään kokonaisuus ja heidän osuutensa siinä. Prosessiajattelutoiminnan vetäjiä ovat: liittymämyynnin myyntipäällikkö Sirpa Jokisalo, asiakaspalvelupäällikkö Ritva Jukkara-Lyytinen, käyttöpäällikkö Harri Nummenpää ja yritysmyynnin myyntipäällikkö Kari Halonen.

17 Me rakennamme tulevaisuuden energiapalveluja Asiakaslähtöisyyden korostaminen kaikessa toiminnassamme läpi koko organisaation ja joustavasti yli organisaatiorajojen oli toimintamme kehittämistyön kokonaistavoitteena. Olemme lähellä asiakkaitamme, kuuntelemme ja vastaamme heidän tarpeisiinsa. Joustavuus ja kyky mukautua nopeasti erilaisiin tilanteisiin ovat vahvuuksia, jotka tuovat meille kilpailukykyä ja menestystä. Jatkoimme edellisenä vuonna aloitettua toiminnan ja talouden tehostamisohjelmaamme, jossa varaudumme tulevien vuosien kasvaviin investointeihin ja pidämme huolen kilpailukyvystämme. Syksyllä 2008 käynnistynyt tekninen Paremman Palvelun Valmennus saatiin valmiiksi vuoden 2009 alkupuolella. Valmennuksella paransimme erityisesti verkkopalveluiden ja verkonrakennuspalveluiden henkilöstön asiakaspalveluvalmiuksia. Asiakkuuden hoidon toimintamallia veimme käytäntöön hiomalla asiakaspalveluprosesseja ja selkiyttämällä organisaatiota. Koulutukseen käytettiin 769 (1 029) työpäivää, josta sisäistä koulutusta oli 535 (208) päivää. Keskimäärin koulutukseen käytettiin 4,3 (5,7) työpäivää työntekijää kohti. Yhteensä koulutukseen panostettiin ( ) euroa eli (2 065) euroa henkilöä kohti. Energiaa oman alueen kehittämiseen Toimimme 17 kunnan ja neljän maakunnan alueella Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla. Tehtävänämme on toimia osana ympäröivää yhteiskuntaamme ja olla mukana kehittämässä sitä. Turvaamme oman alueemme noin asukkaan ja yritysten energiansaannin ja huolehdimme siitä, että energian hinta pysyy kilpailukykyisenä ja sitä on riittävästi. Riittävä taloudellinen tulos mahdollistaa yhtiön kehittämisen ja vakaan tuoton omistajille. Kertomusvuodelta yhtiö jakaa osinkoa 43 euroa osakkeelta eli yhteensä 9,9 miljoonaa euroa. Vahva osaajajoukko Vuonna 2009 oli yhtiön palveluksessa vakituista henkilöstöä 169 (171). Heistä 120 (123) työskenteli Kymenlaakson Sähkö Oy:ssä ja 49 (48) Kymenlaakson Sähköverkko Oy:ssä. Keskimäärin konsernin henkilöstön määrä oli vuoden aikana 180 (180). Palvelukseen rekrytoitiin neljä vakinaista henkilöä ja vakinaistettiin kuusi määräaikaista henkilöä. Vakinaisen henkilöstön osuus kokonaishenkilömäärästä oli kertomusvuonna 96,0 prosenttia (91,9). Järjestelmällisen aloitetoiminnan aikana on tehty 401 aloitetta, joista on palkittu 153. Kertomusvuonna tehtiin 16 aloitetta. Vuoden aikana sattui 20 (19) tapaturmaa, jotka aiheuttivat 89 (73) sairauspäivää. Työterveyspalvelut ostamme Terveystalolta. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon sekä työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Työhyvinvointiin panostamme järjestämällä yhteisiä liikunta- ja virkistystapahtumia sekä tukemalla omaehtoista liikuntaa ja harrastustoimintaa. 17 Koulutustoiminta työpäivät 1200 ulkoinen sisäinen Taloudellista vastuuta kuvaavia mittareita milj. euroa Henkilöstökulut 8,7 9,4 9,6 Investoinnit 11,6 17,8 10,0 Verot 3,1 4,0 5,2 Osingot 6,4 6,7 9,9

18 Hallituksen toimintakertomus Tilikauden tapahtumia Sähköenergian myynnin määrä kasvoi 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Sähköä myytiin miljoona kilowattituntia, josta 35 prosenttia tuotettiin omilla tuotanto-osuuksilla. Tuulivoiman tuotantomäärä oli kuusi miljoonaa kilowattituntia. Sähkön tukkumarkkinahinta laski noin 25 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Markkinahinnan lasku johtui taloudellisesta taantumasta, mikä heijastui voimakkaasti polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja sähkön kysyntään. Vuoden lopussa keskimääräistä kylmempi sää ja pohjoismaisen vesitilanteen heikkeneminen nostivat tukkumarkkinahintoja. Sähkön asiakashintoja laskettiin vuoden aikana tukkumarkkinahintoja seuraten. Sähkön käyttö konsernin jakelualueella oli miljoonaa kilowattituntia. Määrä oli 3,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Uusia liittymissopimuksia tehtiin yhteensä 515 eli 102 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkönkäyttäjiä oli vuoden lopussa yhteensä Sähköverkossa oli häiriökeskeytyksiä keskimäärin asiakasta kohti 1,4 kappaletta ja keskeytysaika oli 0,5 tuntia. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 3,1 kappaletta ja 2,1 tuntia. Suosiollisten sääolosuhteiden ja toteutettujen verkostoinvestointien ansiosta sähköhäiriöiden määrä puolittui edelliseen vuoteen verrattuna. Kymenlaakson Sähkö -konsernissa edellisenä vuonna valmistellun toiminnan ja talouden tehostamisohjelman mukaisesti keskitettiin asiakaspalvelun toiminta kolmeen ja verkonrakennuksen toiminta kuuteen toimipisteeseen. Konsernirakenne Kymenlaakson Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy ja tytäryhtiö Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Konserniin kuuluvat osakkuusyhtiöt Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Orimattilan Lämpö Oy ja Artjärven Lämpö Oy. Liikevaihto ja tulos Konsernin liikevaihto oli 117,1 (edellisenä vuonna 108,3) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 20,8 (16,6) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 14,8 (11,7) miljoona euroa. Emoyhtiön liikevaihto oli 92,4 (87,8) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 7,6 (7,3) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 13,1 (12,0) miljoonaa euroa. Emoyhtiö sai konserniavustusta 8,0 (7,5) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 17,7 (15,3) prosenttia liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 22,5 (20,1) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 14,8 (12,1) prosenttia. Liikevaihto milj. euroa Tase milj. euroa

19 Rahoitus ja investoinnit Konsernin ulkopuolisen lainapääoman määrä oli vuoden lopussa 25,2 (30,6) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli ilman liittymismaksuja 39,6 (35,4) prosenttia ja liittymismaksujen kanssa 71,0 (66,1) prosenttia. Maksuvalmius (Quick ratio) oli 1,6 (1,5). Emoyhtiön ulkopuolisen lainapääoman määrä oli vuoden lopussa 15,3 (18,2) miljoonaa euroa. Maksuvalmius (Quick ratio) oli 1,6 (1,6). Konsernin investoinnit olivat yhteensä 10,0 (17,8) miljoonaa euroa, josta verkostoinvestoinnit olivat 8,4 (11,2) miljoonaa euroa ja muut investoinnit 1,6 (6,6) miljoonaa euroa. Henkilöstö Konsernin henkilöstön määrä oli keskimäärin 180 (180). Henkilöstön keski-ikä on 45,5 (46) vuotta. Vuoden aikana otettiin vakinaiseen työsuhteeseen neljä (5) uutta henkilöä. Lisäksi vakinaistettiin kuusi määräaikaista työsuhdetta. Konsernista lähti 12 (6) henkilöä, joista yksitoista (4) siirtyi eläkkeelle. Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 7,8 (7,5) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehitystoiminta Kymenlaakson Sähkössä on menossa liiketoimintoihin ja tietojärjestelmiin liittyvää tavanomaista kehitystyötä. Yhtiö on mukana Kymppivoima Oy:n kautta tuulivoiman tuotanto- ja kehityshankkeissa. Kansallisen energiatehokkuussopimuksen puitteissa yhtiö on sitoutunut edistämään energian tehokasta käyttöä. Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Energialiiketoiminnan keskeiset riskit liittyvät sähkön hankintaan. Yhtiöllä on myös omakustannusperusteinen vastuu Kymppivoima Oy:n kautta omistettavien voimalaitososuuksien kustannuksista. Sähkökaupan tilannetta seurataan säännöllisesti hallituksen hyväksymän riskikäsikirjan mukaisin menettelytavoin. Verkkoliiketoiminnan riskit liittyvät epätavallisten sääilmiöiden aiheuttamiin vaurioihin sekä niiden seurauksena mahdollisesti maksettaviin korvauksiin. Riskeihin on varauduttu verkostoinvestoinneilla ja verkoston ennakoivalla kunnossapidolla. Tulevaisuuden näkymät ja olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 19 Liikevoitto Kansainväliset ilmastosopimukset muuttavat tulevina vuosina energia-alan toimintaympäristöä ja merkitsevät huomilj. euroa Investoinnit milj. euroa verkosto muut

20 20 mattavia panostuksia energian tuotantoon, verkostoihin ja energiatehokkuuteen. Yhtiö saa merkittävän määrän uutta hiilidioksidonta sähköntuotantoa kun Olkiluoto 3 -voimalaitos valmistuu vuonna Investoinnit sähköverkoston uusimiseen, sähkön toimintavarmuuden parantamiseen ja automaattiseen mittarinluentajärjestelmään jatkuvat tulevina vuosina. Verkkotoiminnan kiristyvät tehostamisvaatimukset ja päästöoikeuksien laskeva määrä asettavat haasteita tulokselliselle toiminnalle. Konsernin liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen ennakoidaan kehittyvän suunnitelmien mukaisesti. Omistus ja hallinto Kymenlaakson Sähkö Oy:n koko osakepääoma oli kertomusvuoden lopussa seitsemäntoista kunnan omistuksessa. Loviisan seudun kuntien yhdistyessä siirtyivät Loviisan kaupungin sekä Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntien omistamat osakkeet vuoden 2010 alussa uudelle Loviisan kaupungille. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Tilintarkastajaksi valittiin Idman Vilén Grant Thornton Oy, KHT-yhteisö vastuullisena tarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Matti Pettersson. Yhtiön hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Hallintoneuvostoon kuului kolmetoista osakaskunnan edustajaa sekä kolme henkilöstön edustajaa, puheenjohtajana toimi Päivi Rahkonen Hollolasta ja varapuheenjohtajana Harri Helminen Kouvolasta. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi on neljä tilikautta vaalia seuraavan tilikauden alusta. Hallintoneuvoston jäseninä toimivat kertomusvuoden aikana seuraavat henkilöt (suluissa toimikauden päättymisvuosi): Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola, puheenjohtaja (2012) Projektityöntekijä Harri Helminen, Kouvola, varapuheenjohtaja (2012) Maanviljelijä Veijo Alaharju, Artjärvi (2010) Valtiotieteen maisteri Jorma Heikkilä, Orimattila (2009) Toimitusjohtaja Virpi Honkanen, Kotka (2011) Maanviljelijä Kimmo Jokiranta, Kouvola (2012) Luomuviljelijä Aulis Lassila, Lapinjärvi (2013) Kunnanjohtaja Risto Nieminen, Ruotsinpyhtää (2013) Kunnanjohtaja Marjatta Pahkala, Virolahti saakka Maanviljelijä Jorma Pitkälä, Hämeenkoski (2010) Kunnanvaltuuston pj. Antti Rämä, Luumäki (2012) Maanviljelijä Jussi Simolinna, Pukkila (2011) Kunnanvaltuuston pj. Lasse Virén, Myrskylä (2011) Tunnuslukuja Liikevoitto % 14,2 14,5 14,3 15,3 17,7 Sijoitetun pääoman tuotto % 8,7 12,6 11,6 12,1 14,8 Maksuvalmius (Quick ratio) 1,8 1,6 1,4 1,5 1,6 Omavaraisuusaste ilman liittymismaksuja % 36,4 33,6 36,2 35,4 39,6 Omavaraisuusaste liittymismaksut mukana % 67,5 65,0 69,4 66,1 71,0 Henkilöstömäärä /1000 asiakasta ,