TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2010

Transkriptio

1 TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2010 Osuuspankin nimi TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-21 Toimintakertomus Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin tuloslaskelma ja tase Osuuspankin konsernin rahoituslaskelma Osuuspankin rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 81 Hallituksen allekirjoitus 81 Hallintoneuvoston lausunto 81 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

2 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tampereen Seudun Osuuspankin liikevoitto pieneni jonkin verran edellisvuodesta. Alhaisena pysynyt korkotaso supisti kokokatetta merkittävästi, mutta yhteenlasketut tuotot pysyivät edellisvuoden tasolla palkkiotuottojen ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvun ansiosta. Arvonalentumiskirjauksia saamisista tehtiin vähemmän kuin aiemmin tehtyjä purkautui. Järjestämättömät saamiset pysyivät vuoden 2009 tasolla. Talletuskanta kasvoi maltillisesti. Voimakkaimmin kehittyi maksuliiketilien euromäärä. Luottokannan kasvu nopeutui ja vakavaraisuus parani hieman. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, milj. euroa 10,9 11,7-6,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,9 74,4 2,5 %-yks Oman pääoman tuotto (ROE), % 11,2 12,1-0,9 %-yks Vakavaraisuussuhde, % 13,0 12,9 0,1 %-yks Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Tampereen Seudun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 rivakasti edellisen vuoden syvän taantuman jälkeen. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Suomen talous elpyi selvästi vuonna Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset laajemmalti talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Euribor-korot kääntyivät verkkaiseen nousuun 2010 aikana, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne alkoi normalisoitua. Euribor-korkojen nousu jäänee vähäiseksi myös vuonna 2011.

3 2 Matalat korot ja vankka kuluttajien luottamus tukivat asuntoluottojen kasvua. Kokonaisuutena pankkien luotto- ja talletuskannan kasvu piristyi hieman vuonna Osakemarkkinoiden kehitys jatkui verrattain vahvana. Suomeen rekisteröityjen rahastopääomien vahva kehitys jatkui ja pääomamarkkinoiden elpyminen tuki edellisvuoden tapaan vakuutussäästöjen kasvua. Tampereen talousalueella elinkeinoelämän näkymät ovat yleisesti ottaen parantuneet vuoden 2010 aikana erityisesti vientivetoisessa teollisuudessa. Työllisyysnäkymissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Yritysten investointien liikkeellelähtö on ollut varovaista. Asuntojen uudisrakentaminen on ollut vilkasta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tampereen Seudun Osuuspankin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin alkaen aiemmin varatoimitusjohtajana toiminut Mikko Rosenlund. Hän seuraa tehtävässään Olli Lehtilää, joka siirtyi Helsingin OP-Pankin toimitusjohtajaksi. Varatoimitusjohtajaksi valittiin Jani Vilpponen alkaen. Osuuspankki osti joulukuun lopussa Tampereella sijaitsevan Kiinteistö Oy Hämeenkiven koko osakekannan 11,4 milj. euron kauppahinnalla. Pääkonttorin peruskorjausprojekti jatkui tilikauden aikana. Tampereen Seudun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Tampereen Seudun Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Kiinteistö Oy Hämeenkatu 12. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emoosuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tampereen Seudun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.

4 3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi Muutos, % 2008 Milj. euroa Tuotot Korkokate 22,6 28,4-20,5 33,4 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 6,4 2,6 149,2 3,3 Palkkiotuotot, netto 13,8 12,2 12,9 11,5 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0,6 0,9-29,2-0,3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0,0 0,0 141,4 0,0 Suojauslaskennan nettotulos 0,0 0,0 0,0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 1,2 1,0 14,3 1,7 Liiketoiminnan muut tuotot 0,5 0,5-3,6 0,6 Yhteensä 22,5 17,2 31,1 16,8 Tuotot yhteensä 45,1 45,6-1,1 50,2 Kulut Henkilöstökulut 15,7 15,2 3,1 15,8 Muut hallintokulut 11,2 11,1 0,5 11,7 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 1,3 1,3 4,9 1,3 Liiketoiminnan muut kulut 6,5 6,4 2,8 5,6 Kulut yhteensä 34,7 33,9 2,3 34,3 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -0,5 0, ,2-0,2 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0,0 0,1-100,0 0,0 Liikevoitto (-tappio) 10,9 11,7-6,1 16 Liikevoittoon vaikutti erityisesti korkokatteen supistuminen sekä oman pääoman ehtoisten sijoitusten ja palkkiotuottojen kasvu. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvattivat etenkin OP-Pohjola-ryhmän yhteisöiltä saadut osingot ja osuuspääoman korot. Henkilöstön määrä keskimäärin supistui. Henkilöstökulut kuitenkin kasvoivat johtuen palkankorotuksista ja kannustepalkkioiden kasvusta. Palkkiot arvopapereiden välityksestä ja omaisuuden hoidosta kasvoivat kuluneena vuonna merkittävästi. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Joulukuusta 2010 lähtien OP-bonuksia alkoi kertyä asiakkaille myös vakuutuksista. Samalla OP-bonusasiakkaan määritelmä muuttui. Jatkossa OPbonusasiakkuudessa huomioidaan pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasiointi.

5 4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot Muutos, % Milj. euroa Talletuksista 0,2 0,2 0,5 Luotonannosta 4,1 4,0 3,6 Maksuliikkeestä 5,7 5,5 3,1 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 3,5 2,7 27,8 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1,8 1,4 31,5 Takauksista 0,2 0,2 8,3 Vakuutusten välityksestä 5,3 5,0 5,2 Muut 2,4 2,6-5,7 Yhteensä 23,4 21,7 7,6 OP-bonukset -7,7-7,2 6,8 Palkkiotuotot yhteensä 15,7 14,5 8,0 Palkkiokulut 1,8 2,3-18,5 Palkkiotuotot, netto 13,8 12,2 12,9 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot olivat tulosvaikutukseltaan positiiviset, kun uusia arvonalentumiskirjauksia luotoista ja muista sitoumuksista tehtiin vähemmän kuin aiemmin tehtyjä purkautui. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot Milj. euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 0,4 0,6-39,2 Vähennykset -0,9-0,7 37,7 Arvonalentumisten nettomäärä -0,5 0, ,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,0 0,0 0,0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa Muutos, % Tase 2 124, ,4 11, ,8 Luotot 1 789, ,6 8, ,5 Saamistodistukset 0,3 3,1-89,8 21,5 Osakkeet ja osuudet 69,1 67,8 1,9 49,3 Talletukset 1 763, ,9 2, ,1 Oma pääoma 56,3 48,7 15,8 44,7 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 292,5 259,0 12,9 189,5 Luottokanta kasvoi merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna, jolloin kannan kasvu oli 2,9 %. Talletuskannan kasvu oli selvästi vuoden 2009 kasvua pienempi.

6 5 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 635,6 milj. euroa eli 148,5 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 1789,9 milj. euroa (1650,6 1 ). Asuntoluottojen ja koko luottokannan kasvuvauhti nopeutui viimevuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 152,7 milj. euroa. Pankin OPAan siirtämien ja OPAn taseesta myöntämien asuntoluottojen kanta oli vuoden lopussa 428,5 milj. euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset 2,1 2,2-6,6 Nollakorkoiset saamiset 0,1 0,0 441,2 Yhteensä 2,2 2,3-4,3 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,1 0,1 0,0 %-yks Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset Milj. euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 27,4 24,8 Prosenttia taseesta 1,3 1,3 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 21,9 9,3 Prosenttia taseesta 1,0 0,5 Käypä arvo 23,6 12,5 Nettotuotto, % 2,3 7,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma 49,3 34,2 yhteensä Prosenttia taseesta 2,3 1,8 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. osti joulukuun lopussa Kiinteistö Oy Hämeenkiven koko osakekannan 11,4 milj. euron kauppahinnalla. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. 1 Suluissa vertailuluku

7 6 Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 0,4 milj. euroa. Arvonkorotusten peruutuksia ei tehty. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 1,0 milj. euroa. Arvonkorotusten peruutuksia ei tehty. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä olivat 207,5 milj. euroa (150,0). Osakkeiden ja osuuksien määrä oli 69,1 milj. euroa (67,8). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 2,4 milj. euroa oli 0,1 milj. euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Milj. euroa Talletukset Muutos, % Maksuliiketilit 733,3 674,8 8,7 Säästämistilit 104,4 91,0 14,8 Sijoittamistilit 924,0 947,1-2,4 Valuuttatalletukset 1,8 2,0-9,7 Yhteensä 1 763, ,9 2,8 Muut velat 42,3 9,3 355,6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 1 805, ,2 4,7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, nousivat 120,3 milj. euroon (0,4). Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla oli 68,4 milj. euroa (72,4), joista pankin liikkeeseen laskemia debentuurilainoja oli 3,8 milj. euroa (7,8) ja pääomalainoja 64,6 milj. euroa (64,6). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

8 7 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 3,2 prosenttia 7,2 milj. euroon (6,9). Osuuspääoma muodostuu omistajajäsenten sijoituksista osuuspääomaan 6,6 milj. euroa (6,3) ja lisäosuuspääomaan 0,6 milj. euroa (0,6). Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2009 yhteensä ,20 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 15,8 prosenttia 56,3 milj. euroon (48,6). Luottotappiovarausta kasvatettiin 4,1 milj. euroa ja kanta oli vuoden lopussa 48,5 milj. euroa Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin pääomavaatimuksen laskentaan käytetään luottoriskin standardimenetelmää. Myös markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Operatiivisten riskien pääomavaatimuksen laskennassa siirryttiin vuoden 2010 aikana perusmenetelmästä standardimenetelmän käyttöön. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Vakavaraisuussäännöstö on muuttumassa finanssikriisin seurauksena. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat Milj. euroa Ensisijaiset omat varat 153,3 143,3 Osuus- ja lisäosuuspääoma 6,9 6,7 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 0,1 0,1 Pääomalainat 64,6 64,6 Muut ensisijaiset omat varat 81,6 71,9 - Aineettomat hyödykkeet 0,0 0,0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0,0 0,0 Toissijaiset omat varat 3,8 3,6 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 3,8 2,9 Muut toissijaiset omat varat 0,0 0,7 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0,0 0,0 Omat varat yhteensä 157,1 146,9 Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvien pääomalainojen osuus oli 42,1 prosenttia ensisijaisista omista varoista. Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 157,1 milj. euroa ja taseen osoittama oma pääoma 56,3 milj euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 100,8 milj. euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut pääomalainat (64,6) ja vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (36,1).

9 8 Finanssivalvonnan antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n (nyk. Vaaka Partners Oy:n) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Omien varojen vaatimus Milj. euroa Omien varojen vaatimus Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 0,0 0,0 Luottolaitos- ja 0,0 0,0 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut 33,8 31,6 Vähittäisvastuu 47,3 44,6 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 5,5 5,4 Muut erät 3,4 2,5 Luottoriski yhteensä 90,0 84,2 Markkinariski 0,0 0,0 Operatiivinen riski 6,5 7,1 Yhteensä 96,5 91,2 Vakavaraisuus Milj. euroa Omat varat yhteensä 157,1 146,9 Ensisijaiset omat varat 153,3 143,3 Omien varojen vaatimus 96,5 91,2 Vakavaraisuussuhde, % 13,0 12,9 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 12,7 12,6 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,7 12,6 *syyskuussa 2010 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Vakavaraisuussuhdeluku on parantunut hieman johtuen siitä, että omat varat ovat kasvaneet suhteessa enemmän kuin omien varojen vaatimus ja erityisesti operatiivisen riskin vaatima omien varojen vaatimus. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

10 9 Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto pieneni 8,2 prosenttia ja oli 10,6 milj. euroa (11,6). n tase oli vuoden lopussa 2.124,2 milj. euroa (1.914,5). n vakavaraisuussuhde oli 12,9 prosenttia (12,8). Omat varat olivat 155,8 milj. euroa (146,0), josta ensisijaiset omat varat 152,0 milj. euroa (142,4). n omien varojen vaatimus oli yhteensä 96,3 milj. euroa (91,2) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 89,9 milj. euroa (84,1) ja operatiivinen riski 6,4 milj. euroa (7,1). Markkinariskiä ei ollut. n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 10,9 prosenttia (12,0 ja 19,0), koko pääoman tuotto (ROA) 0,5 prosenttia (0,5 ja 1,3), omavaraisuusaste 4,3 prosenttia (4,2 ja 3,8) ja kulujen suhde tuottoihin 77,6 prosenttia (74,6 ja 69,0). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 213 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2010 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa.

11 10 Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 11,2 12,1 19,2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5 0,5 0,7 Omavaraisuusaste, % 4,4 4,3 3,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,9 74,4 68,4 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu

12 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista.

13 12 Markkinariskit Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 68,0 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 81,0 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2010 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,0 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti- (rahoitus-), korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Rahoitusriskillä tarkoitetaan pankin kykyä selviytyä maksuvelvoitteista. Rahoitusriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sen rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankin shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP- Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä riskipositiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. liiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa.

14 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2010 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 2,3 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 78,0 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 2,3 prosenttia (7,6). Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin ja verkko- ja puhelinpalveluyksikön lisäksi 13 sivukonttoria. Maksuautomaatteja oli käytössä 17 kpl ja Internet-asiakaspäätteitä 17 kpl. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Vuoden 2010 lopussa 95,6 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 5,3 prosenttia. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 2482 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua.

15 14 Henkilöstö Vuoden päättyessä osuuspankin palveluksessa oli 359 henkilöä, mikä oli 6 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 341. Eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 13 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Tampereen Seudun Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 60 ja enintään 100 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 60. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi toukokuun loppuun mennessä suoritettavalla äänestyksellä. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi ennen vaalivuoden tammikuun 1. päivää ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 20 ja enintään 25 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajiston kokous ja se on tällä hetkellä 25. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä kolme kertaa.

16 15 Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4-6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 7. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.

17 16 Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2009 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 22,8. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2013 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Akaan Viiala Harri Rantala, rehtori, Akaa Jukka Saari, opettaja lehtori, Akaa Hämeenkyrö Esa Koivunen, vanhempi konstaapeli, Hämeenkyrö Päivi-Lea Leppänen, sairaanhoitaja, Hämeenkyrö Lempäälä Hilkka Frigård, yrittäjä, Lempäälä Paula Länsirinne, luokanopettaja, Lempäälä Rauno Toikka, yrittäjä, Lempäälä Jari Viskari, yrittäjä, Lempäälä Nokia Seppo Kallio, kunnallisneuvos, Nokia Aile Lahti, yrittäjä, Nokia Raija Lehtimäki, sairaanhoitajajohtaja, Nokia Tuomo Nenonen, sosiaalineuvos, Nokia Raija Nurminen, terveydenhoitaja, Nokia Mervi Veijola, sairaanhoitaja, Nokia Pirkkala Markku Nieminen, autoilija, Pirkkala Helena Pulkkinen, toimistosihteeri, Pirkkala Tampere Mikko Alatalo, kansanedustaja, Tampere Laila Auer-Luttinen, työkyvyttömyyseläkeläinen, Tampere Markku Heinimäki, sähköasentaja, Ylöjärvi Pentti Herranen, pääluottamusmies, Tampere Minna Hyytiäinen, kotiäiti, Tampere Matti Ilveskoski, hallintojohtaja, Tampere Juhani Kankare, toimitusjohtaja, Tampere Kristiina Knuutila, terveydenhoitaja, Tampere Hilkka Korjus, lehtori, Tampere Jussi Kuortti, toimitusjohtaja, Tampere Matti Kuukankorpi, eläkeläinen, Tampere Jyrki Lahtinen, yrittäjä, Tampere Timo Lahtinen, eläkeläinen, Tampere Sauli Lehtimäki, mielenterveyshoitaja, Tampere Terttu Lämsä, siistijä, Nokia Kati Malmi, nuorisotyönohjaaja, Tampere Timo Malmi, kirjailija, Tampere Visa Merikoski, toiminnanjohtaja, Tampere

18 17 Timo Mäkelä, aluesihteeri, Tampere Erkan Nasib, eläkeläinen, Tampere Raimo Nieminen, pääluottamusmies, Tampere Paula Nikus, metsätalousinsinööri, Ylöjärvi Kirsileena Nurmikolu, lähihoitaja, Ylöjärvi Matti Oja, toimitusjohtaja, Tampere Anneli Oldén, hallinnon sihteeri, Tampere Pekka Paldanius, asianajaja, Tampere Jukka Petäjä, toimitusjohtaja, Tampere Mauri Poussa, toimitusjohtaja, Tampere Katja Roivas, perushoitaja, Tampere Ilpo Sirniö, logistiikkatyöntekijä, Tampere Tuomo Tiainen, professori, Tampere Päivi Toivonen, sosiaalityöntekijä, Tampere Veikko Tolppa, projektipäällikkö, Tampere Mika Tonttila, toimitusjohtaja, Tampere Leena Tuominen-Saarela, hoitotyön päällikkö, Tampere Leena Valkeeniemi-Tasanen, terveydenhoitaja, Tampere Paula Virolainen, yhteyspedagogi, Tampere Päivi Vuorinen-Vilén, siivooja, Tampere Vesilahti Sirkka Kinnari, emäntä, Vesilahti Erkki Paloniemi, kunnanjohtaja, Vesilahti Ylöjärvi Eila Henriksson, eläkeläinen, Ylöjärvi Erkki Kuivajärvi, kauppias, Ylöjärvi Kauko Nurmikolu, työsuojeluvaltuutettu, Ylöjärvi Heikki Nylander, yrittäjä, Ylöjärvi Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Risto Nuolimaa, ( ), oikeustieteen tohtori, professori, Tampere Varapuheenjohtaja Rauno Ihalainen, ( ), filosofian tohtori, sairaanhoitopiirin johtaja, Tampere Muut jäsenet Kaisu Avotie, ( ), toimitusjohtaja, Kangasala Leena Haavisto-Witans, ( ), hallintokoordinaattori, Tampere Tuomo Heinonen, ( ), lääketieteen lisensiaatti, Akaa Risto Härkönen, ( ), taloustieteiden maisteri, Tampere Reijo Kilpinen, ( ), laatupäällikkö, Tampere* Pauli Kiviniemi, ( ), yrittäjä, Ylöjärvi Timo Koivula, ( ), ylilääkäri, Tampere Päivi Koppanen, ( ), lehtori, Tampere Sari Lehmussaari, ( ), yrittäjä, Nokia Raimo Lehtinen, ( ), työkalujyrsijä, Pirkkala Pirjo Meri, ( ), perushoitaja, Tampere Yrjö Nevala, ( ), palopäällikkö, Ylöjärvi Sinikka Niemi, ( ), siistijä, Nokia

19 18 Seppo Nieminen, ( ), talousjohtaja, Lempäälä* Mauri Penttilä, ( ), maanviljelijä, Vesilahti Tuula Petäkoski-Hult, ( ), filosofian tohtori, Lempäälä Tuula Ruokonen, ( ), työehtosihteeri, Tampere* Markku Sipilä, ( ), elinkeinojohtaja, Lempäälä* Antti Teivaala, ( ) maanviljelijä, Tampere Seppo Tuomisto, ( ), maanviljelijä, Hämeenkyrö Aimo Tuuri, ( ), trukinkuljettaja, Nokia Kari Virtanen, ( ), työnjohtaja, Lempäälä Jorma Välimäki, ( ), siistaaja, Nokia *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Jorma Hyrskyluoto, ( ), s. 1950, ekonomi, Tampere Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: toimitusjohtaja Osuuskunta Maito-Pirkka , talousjohtaja Osuuskunta Maito-Pirkka , talouspäällikkö Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy , konttoripäällikkö Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy , tilipalvelun esimies Kesoil Oy , liikkeenhoidon neuvoja Kesoil Oy Keskeiset luottamustehtävät: Pirkanmaan OP-liiton johtokunnan jäsen 2009 saakka Varapuheenjohtaja Heikki Tuokko, ( ), s. 1949, filosofian maisteri, sivistystoimen johtaja, Akaa Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus (varapuheenjohtaja 1997-) Keskeinen työkokemus: lukion rehtori, koulutoimenjohtaja Viialan kunta , Akaan kaupungin sivistystoimenjohtaja Keskeiset luottamustehtävät: Pirkanmaan OP-liiton johtokunnan jäsen 2010 alkaen Muut jäsenet Virpi Kaasalainen, ( ), s. 1965, KTM, varatoimitusjohtaja, Ylöjärvi Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: varatoimitusjohtaja Purso Groupin taloushallinto 2005-, varatoimitusjohtaja Purso Oy:n taloushallinto Keskeiset luottamustehtävät: Purso Oy:n hallituksen jäsen, Purso Group Oy:n hallituksen jäsen, Purso-Tools Oy:n hallituksen jäsen, Linjapinta Oy:n hallituksen jäsen, Fennosteel Oy:n hallituksen jäsen Olli Lehtilä, s.1962, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, emba, toimitusjohtaja, Tampere Tampereen Seudun Osuuspankin palvelukseen vuonna 1999, toimitusjohtaja vuodesta saakka Keskeinen työkokemus: johtotehtävissä eri pankeissa 18 vuotta; yrityspankinjohtaja Päijät- Hämeen Osuuspankki Keskeiset luottamustehtävät: Tampereen Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen saakka, OP-Keskus Osk:n hallintoneuvoston jäsen saakka, OP-Keskus Osk:n hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen saakka, Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen, Tampereen Pyrinnön tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja, Tampereen Messut Oy:n hallituksen jäsen

20 19 Esa Martikkala, ( ), s. 1948, insinööri, toimitusjohtaja, Nokia Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus Keskeiset luottamustehtävät: Alpensi Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Martess Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Raito-Tuote Oy:n hallituksen puheenjohtaja, YH-Pirkanmaa Oy:n hallintoneuvoston jäsen, EJS-Engineering Oy:n hallituksen jäsen, Nokian kaupungin valtuuston jäsen, Nokian kaupungin hallituksen puheenjohtaja, Nokian yrittäjien varapuheenjohtaja, Nokian kokoomuksen hallituksen jäsen Aki Ojakangas, ( ), s. 1955, yhteiskuntatieteiden maisteri, rehtori, Tampere Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: rehtori Metallityöväen Murikka-Opisto 1992-, Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto ry:n järjestö- ja koulutussihteeri , Työväen Urheiluliiton Tampereen piirin toiminnanjohtajan sijainen Keskeiset luottamustehtävät: PIRKO-konsernikuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja 2009 alkaen, PIRAMK Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2010 alkaen, Metallityöväen koulutussäätiön hallituksen jäsen ja koulutussäätiön asiamies, Murikanranta Oy:n hallituksen jäsen, Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen Rosenlund Mikko, s. 1955, hallintotieteiden maisteri, emba, varatoimitusjohtaja saakka ja toimitusjohtaja alkaen, pankin palvelukseen vuonna 1988, Tampere Keskeinen työkokemus: kokemusta pankkialalta 32 vuotta Keskeiset luottamustehtävät: Tampereen Seudun Osuuspankin hallituksen jäsen alkaen, Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy:n hallituksen jäsen, Tampereen kauppakamarin finanssivaliokunnan jäsen 2010 alkaen. Erkki Uusi-Rauva, ( ), s. 1946, diplomi-insinööri, ekonomi, tekniikan tohtori, professori, Tampere Tampereen Seudun Osuuspankin hallitus Keskeinen työkokemus: yrityksen talouden ja hallinnon professori Tampereen teknillinen yliopisto , liiketaloustieteen professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto , teollisuustalouden apulaisprofessori Teknillinen korkeakoulu Keskeiset luottamustehtävät: Airix Talotekniikka Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Airix Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Airix Ympäristö Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Koja Oy:n hallituksen jäsen, Koja Kiinteistöt Oy:n hallituksen jäsen, Koja-Yhtiöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja, KPM-Engineering Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Oy Voitelukeskus Tonttila Ltd:n hallituksen jäsen, Insinööritoimisto Niemi & Co Oy:n hallituksen jäsen, TAYS Sydänkeskus Oy:n hallituksen jäsen, Idmanin säätiön hallituksen jäsen, Lojer Oy:n hallituksen jäsen, Oy Ka & Koivikko Engineering Ltd:n hallituksen jäsen Toimitusjohtaja Olli Lehtilä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, emba, 48 v, Tampereen Seudun Osuuspankin palvelukseen vuonna 1999, toimitusjohtajaksi vuonna 2006, tehtävässä saakka, jolloin siirtyi Helsingin OP- Oyj:hin ja aloitti pankin toimitusjohtajana Rosenlund Mikko, hallintotieteiden maisteri, emba, 55 v, toimitusjohtajaksi , pankin palvelukseen vuonna 1988