Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013"

Transkriptio

1 1 Valtuuston hyväksymä Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013

2 2 Sisällysluettelo I Yleistä 3 Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä-suhteissa II Viestinnästä voimaa 5 III Kansalaistoiminta Kulttuuripalvelut 6 Kulttuuriareenan toiminta Kino Helmikuu - venäläistä nykyelokuvaa Kiertueet ja konsertit Kulttuurilaitosten, seuran piirien ja osastojen palvelutoiminta Teemana Anna Ahmatova XII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Novgorod 3.2. Järjestön kehittäminen 7 Järjestötoiminnan kehittäminen vuonna 2013 Osaamisen kehittäminen vuonan 2013 Osastojen kehittämisavustukset Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut Seuran IT-tekniikan kehittäminen IV Palvelut 11 Palvelukartta 4.1. Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta 11 Venäjän kielen kurssitoiminta Venäjän kielen työryhmä 4.2. Suomalais-ugrilainen yhteistyö VenäjänMatkat Lenin museo Ruotsinkielinen toiminta 16 V Projektitoiminta 17 Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa-hanke PK-yritysten Venäjä-osaamisen kehittäminen Kulttuuritoiminta tukemassa suomalais-ugrilaisia kieliä Turun piirijärjestön Itämeri-hanke Turku-Komi yhteistyö Yhteistyö Ulkovenäläisten oikeuksien tukisäätiön kanssa Yhteistyö Eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän kanssa VI Talous ja hallinto Taloushallinto 6.2. Hallintopalvelut

3 Proje ktit Kansalaistoi minta Viestint ä Palvelu t 3 I Yleistä Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä-suhteissa Suomi-Venäjä-Seura tarjoaa nykyaikaisena kansalaisjärjestönä monipuolisen toimintakanavan Venäjästä kiinnostuneille kansalaisille ja yhteisöille sekä toimii hyvänä yhteistyökumppanina Venäjän ja Suomen kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Seura toimii moniarvoisena Venäjä - yhteistyön keskustelufoorumina, aloitteentekijänä ja toimintojen käynnistäjänä. Nuorille ja nuorille aikuisille se tarjoaa toimintakanavan kansainvälisyyteen ja maailmankuvan avartamiseen sekä kannustaa heitä mukaan suomalais-venäläisiin kulttuurihankkeisiin. Seura tuo toiminnallaan merkittävää lisäarvoa suomalais-venäläisiin suhteisiin panostamalla pehmeisiin arvoihin suhteissamme. Suomi-Venäjä-Seura on Venäjän hyvin tunteva, yhteistyön kahdenvälisesti ja kansainvälisesti hallitseva kansalaisjärjestö, jonka toimintakenttään kuuluvat: kansalaisten Venäjä-tuntemuksen ja venäjän kielen opiskelun edistäminen kulttuuriyhteistyö ja erikoismatkailu kansalaisyhteydet Venäjälle, erityisesti lähialueille ja suomalais-ugrilaisille alueille Venäjä-yhteistyön tieto- ja asiantuntijapalvelut Suomi-Venäjä-Seura on vastikään uudistanut toimintastrategiaansa vuosiksi ja on määritellyt arvoikseen: Avoimuus ja sitoutumattomuus Luotettavuus Suvaitsevaisuus ja elämyksellisyys Seuran toimintatapa on: Kansalaistoiminta Projektit it Palvelut Viestintä Viestint ä Seuran tavoitteena on tuottaa mielekästä, ihmisiä yhdistävää ja sisällöllistä yhdessä suunniteltavaa ja toteutettavaa toimintaa, johon jäsenillä ja yhteistyötahoilla on mahdollisuus osallistua sekä

4 4 kehittää sitä omalla panoksellaan. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa ja uusia kokemuksia antavaa. Seuran osastot ja toiminta kattavat koko maan. Tavoitteena on organisaation tiivistäminen ja pyrkimys jäsenmäärän kasvuun. Seura haluaa vahvistaa koko järjestön sisäistä yhteisöllisyyttä. Osastojen välisessä yhteistyössä suuntaudutaan aiempaa vahvemmin seutukuntapohjalta tuotettavaan toimintaan. Kullakin piirijärjestöllä on palkatun henkilökunnan ylläpitämä palvelutoimisto. Seuran keskustoimisto tuottaa Venäjä-toimijoille ja omalle organisaatiolle suunnatut palvelut osin yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa. Suomi-Venäjä-Seura toimii erittäin haasteellisessa toimintaympäristössä vuonna 2013 niin Suomen kuin muuttuvan Venäjänkin osalta. Suomessa meihin kohdistuu suuria taloudellisia paineita. Seuran valtionapua oltiin supistamassa merkittävästi valtion talousarvioesityksessä eduskunnalle, ja ensi vuoden suunnittelua tehtäessä emme vielä tiedä valtionavun lopullista tasoa asia on eduskunnassa käsiteltävänä valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Seura joutuu joka tapauksessa tasapainoilemaan taloudellisesti, joten esim. henkilökunnan määrää joudutaan supistamaan mm. eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Myös sijaisuuksien osalta joudutaan säästämään. Lenin-museon osalta tehdään selvitystyötä ja käydään neuvotteluja museon yhdistämiseksi Työväen museo Werstaan kanssa kuitenkin niin, että museon toiminta voi jatkua nykyisissä tiloissa. Asia tulee seuran valtuuston käsiteltäväksi v keväällä. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi kokoontuu vuorovuosin Venäjällä ja Suomessa. Foorumitapahtumien välisenä aikana toimivat ne kymmenet partnerit, jotka neuvottelevat hankkeistaan foorumeissa. Seura on kulttuurifoorumitoiminnan organisoija, mikä lisää seuran mahdollisuuksia kulttuuritoimijana suomalais-venäläisessä yhteistyössä. Vuoden 2013 kulttuurifoorumi järjestetään Novgorodissa. Itämerenmaiden kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisääminen. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävinä kevätkaudella 2013 on valmistautuminen ja osallistuminen Pietarissa järjestettävään XI Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumiin, joka liittyy Itämerenmaiden neuvoston (CBSS) Venäjän puheenjohtajuuskauteen Suomen puheenjohtajuuskausi Itämeren maiden neuvostossa on Kansalaisjärjestöt tulevat puheenjohtajakaudella järjestämään Suomessa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumin kesäkuun alussa Turussa. Valmistelut käynnistyvät alkuvuodesta Projektitoiminnassa seura tulee suuntautumaan Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden kulttuurirahaston sekä EU:n tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin. Seura hyödyntää lisäksi hanketoiminnassaan mahdollisuuksia yhteistyöhön eri rahastojen kanssa sekä selvittää myös Venäjän puolen projektirahoituksen kanavat. Seura toimii uudessa Venäjä-yhteistyön toimintaympäristössä. Toimijoita on paljon ja monilla organisaatioilla on omat suorat kontaktinsa venäläisiin kumppaneihin. Monista muista toimijoista poiketen seura on kuitenkin organisaatio, jonka perustehtävänä on Venäjä-yhteistyön rakentaminen ja näin sille on kertynyt ja kertyy huomattavasti osaamista, jota muut voivat hyödyntää. Seura tarjoaakin Venäjä-toimijoille palveluja ja mahdollisuutta hakeutua yhteistyöhön muiden Venäjätoimijoiden kanssa.

5 5 II Viestinnästä voimaa Seuran strategiassa painotetaan viestinnän merkitystä kansalaisjärjestön menestymisessä. Nykyaikaisen ulkoisen viestinnän tulee olla interaktiivista ja kohderyhmän mukaan segmentoitua. Seuraavassa on kuvattu seuran viestinnän kenttä: Houkuttele vat sähköiset kirjeet, tiedotteet Interaktiivinen Facebook Asiakaslähtöiset kotisivut Viestinnällä vaikuttavuutta Johtohenkilöiden Twitter Jäsenten ja ystävien tarinoita kertovat Blogit Ajankohtaiset tiedotteet tiedotusvälineille Informatiiviset esitteet Toimintaalaa erittelevä Kontakt Sosiaalisen median keinovalikoima kasvaa ja monipuolistuu koko ajan, mikä myös seuran tulee ottaa huomioon toiminnassaan ja viestinnässään. Seuran kotisivuja, blogeja ja Facebook-sivua tulee huoltaa jatkuvasti ja pyrkiä löytämään niihin materiaalia, joka palvelee sekä jäsenistöä että satunnaisia kävijöitä parhaalla mahdollisella tavalla. Seuran sähköisen jäsenrekisterin kautta on nyt mahdollista yhdellä kertaa tavoittaa kaikki ne jäsenet, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa. Keskusseura tiedottaa sähköisillä kirjeillä entistä aktiivisemmin asioista, jotka koskevat koko jäsenistöä. Kontakt-jäsenlehti, esitteet ja muu tiedotemateriaali eivät nekään ole menettäneet merkitystään. Parasta vuorovaikutusta on edelleen tavata ihminen kasvokkain ja antaa hänelle seuraa esittelevää materiaalia! Seuran esitteet ovat jo jonkin aikaa kaivanneet päivittämistä. Vuoden 2013 aikana pyritään taloustilanteesta riippuen uudistamaan esitemateriaalia vastaamaan tätä aikaa. Alkuvuodesta lähetetään jäsenille seuran uusi jäsenkortti, jonka julkistamisen yhteydessä on piireillä ja keskusseuralla mahdollisuus viestiä seuran toiminnasta mm. järjestämällä tilaisuuksia, jotka liittyvät korttihenkilöön. Seura on alustavasti ilmoittautunut MTV3:n järjestämään SuomiAreenaan Porissa heinäkuussa SuomiAreena antaa mahdollisuuden saada laajaa mediajulkisuutta. Näkymiseen tulee myös seuran panostaa enemmän kuin edellisellä kerralla lisäämällä tiedottamista ennakkoon.

6 6 III Kansalaistoiminta 3.1. Kulttuuripalvelut Kulttuuriareena Kulttuuriareena suunnittelee ja ideoi seuran kulttuuritoimintaa. Se toimii myös linkkinä keskusjärjestön ja piirijärjestöjen välillä kulttuuriasioissa. Kulttuuriareena kokoontuu kaksi kertaa vuoden 2013 aikana ja pitää kaksi skype-palaveria ajankohtaisista kulttuuriasioista. Kulttuuriareena kokoontuu työntekijäpainotteisena kaksi kertaa vuodessa. Jokaisesta piiritoimistosta areenaan osallistuu kulttuuritoiminnoista vastaava henkilö, joka kokoaa alueeltaan uusimmat ja mielenkiintoisimmat toimintaideat muille jaettavaksi ja mahdollisesti yhteisesti toteutettavaksi. Seuran jäseniä kutsutaan areenaan konkreettisten tapahtumien suunnitteluprosesseihin. Kino Helmikuu venäläistä nykyelokuvaa Seura järjestää Kino Helmikuu - venäläisen nykyelokuvan festivaalin Helsingissä Tapahtuman jälkeen elokuvat lähtevät kiertämään Suomea piirijärjestöjen ja osastojen järjestämiin tilaisuuksiin. Kiertueet ja konsertit Keväällä Suomea kiertää ALAN, kaukasialainen kansantanssiryhmä. Kiertue järjestetään yhdessä piirijärjestöjen kanssa Keskusjärjestö järjestää DDT:n konsertin ja ryhmän vetäjän, venäläisen rockgurun, Juri Shevtshukin luennon Helsingissä. Suomi-Venäjä-Seura tulee kehittämään nuorille suunnattua kulttuuritoimintaansa ja järjestää suomalais-venäläisen katutaiteen ja -tanssin vuoropuhelu projektin elo-syyskuussa alustavasti Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Seura jatkaa kulttuurilaitosten, seuran piirijärjestöjen ja osastojen palvelutoimintaa, näyttelyiden ja elokuvien lainausta sekä kontaktineuvontaa. Teemana Anna Ahmatova Vuoden kuluessa tuotetaan Anna Ahmatovan kirjastonäyttely yhteistyössä valokuvaajien Anna Hämäläisen ja Sanni Sepon kanssa. Näyttely on piirijärjestöjen ja osastojen käytettävissä niiden järjestämissä tilaisuuksissa. Into-kustannuksen kanssa järjestetään eri paikkakunnilla Anna Ahmatova -tapahtumia, joissa esitellään hiljattain ilmestynyttä Anna Ahmatova kirjaa sekä toista teosta, joka kertoo hänen ystävästään Lidija Tshukovskajasta. XIV Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Novgorod Suomi-Venäjä-Seura vastaa kulttuurifoorumin partneritoiminnasta ja foorumien järjestämisestä. Kulttuurifoorumit jatkuvat vuosittaisina tapahtumina vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä. Seuraava foorumi järjestetään Venäjällä ja suomalainen ja venäläinen foorumityöryhmä valitsivat yhteiskokouksessaan Joensuussa XIV foorumin pitokaupungiksi Novgorodin (Velikij Novgorod). Tapahtuma järjestetään (foorumipäivät ). Vuonna 2013 on venäläisten toimijoiden vuoro tehdä hanke-ehdotuksia suomalaisille toimijoille, mutta suomalaiset voivat myös tehdä ehdotuksia venäläisille (noin kpl). Foorumin

7 7 partneritoiminnassa panostetaan hankkeiden laadulliseen kehittämiseen määrän kasvattamisen sijaan. Yksittäinen kulttuuritoimija tai -organisaatio voi tehdä foorumiin maksimissaan kolme hanke-ehdotusta ja viisi vastausta. Kulttuurifoorumien suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja foorumit alkavat olla osallistujamääriltään maksimissaan eli n osanottajaa. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Venäjän kulttuuriministeriö tekivät Joensuun kulttuurifoorumissa 2012 yhteispäätöksen kulttuurifoorumihankkeille suunnattavasta starttirahoituksesta. Vuonna 2013 starttirahaa jaetaan muutamalle hankkeelle Suomessa yhteensä euroa ja Venäjällä yhteensä ruplaa. Venäjä selvittää määrärahansa nostamista ruplaan. Määrärahan jakamisesta tiedotetaan kulttuurifoorumitoiminnan www-sivuilla, kun ministeriö on päättänyt yksityiskohdista. Suomalaisen foorumityöryhmän kanssa etsitään yhdessä tapoja löytää foorumihankkeille alueellista rahoitusta. Suomi-Venäjä-Seura kehittää omaa kulttuuritoimintaansa ottaen huomioon suomalais-venäläisen kulttuurifoorumitoiminnan. Seuran osastoja ja piirijärjestöjä kannustetaan osallistumaan partneritoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa edelleen suomalaisen kulttuurifoorumityöryhmän kokouksista ja venäläisen työryhmän kanssa järjestettävistä yhteiskokouksista. Kulttuurifoorumitoiminnan taloudelliset resurssit tulevat Opetus- ja kulttuuriministeriöltä Järjestötoiminta Järjestötoiminnan kehittäminen vuonna 2013 Kehittääkseen toimintaansa ja aktivoidakseen jäsenistöään tarvitsee jokainen järjestö jatkuvaa oman organisaationsa arvioimista ja järjestötoiminnan uudistamista. Seuran strategia ja järjestön toiminnan kehittäminen kulkevat rinta rinnan. Seuran järjestötoiminnan kehittämisen lähtökohtana on tuottaa uutta toiminnallista sisältöä Suomi- Venäjä-Seuran keskusjärjestö-, piirijärjestö- ja osastotasolla. Tavoitteena on myös lisätä seuran osastojen ja yksittäisten jäsenten aktiivisuutta ja vuorovaikutusta toiminnassa. Suomi-Venäjä-Seura kansalaisjärjestönä tarvitsee uusia aktiivisia, toimivia jäseniä ja heille valmiuksia kehittää edelleen osastojensa järjestö- ja palvelutoimintaa. Luottamushenkilökoulutuksella tuetaan seuran perusosastoihin kuuluvien jäsenten ja myös seuran toimintaan osallistuvien sidosryhmien toimintaedellytyksiä. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa ja uusia kokemuksia antavaa. Suomi-Venäjä-Seuran haasteena on olla valtakunnallinen järjestö, jolla on laaja ja toimiva koko maata kattava piirijärjestö- ja osastoverkko sekä aktiivinen jäsenistö, joka toteuttaa seuran strategiaa ja sääntöjen mukaista toimintaa. Seuralla on myös hyvät suorat yhteydet Venäjälle paikallisiin Suomen ystävyysseuroihin, muihin kansalaisjärjestöihin ja eri viranomaistahoihin niin keskusjärjestö-, piirijärjestö- kuin osastotasollakin. Kansalaisjärjestön perusta on jäsenistö. Seuran toiminnan kehittäminen vaatii uusia innovaatioita, joilla voimme entistä tiiviimmin saada jäsenet ja sidosryhmät kiinnitettyä toimintaamme. Nuorempien mukaan saaminen seuran luottamushenkilöiksi on yksi tulevaisuuden haaste.

8 8 Seuran strategia vuosille vaatii myös jatkuvaa järjestöllistä kehittämistä ja uusien innovatiivisten toimintojen ja toimintamuotojen kokeilua ja hyvien käytänteiden siirtämistä osastojen välillä. Järjestötoiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2013 Luottamushenkilökoulutuksen jatkaminen piirijärjestöjen organisoimana Viestinnän kehittäminen järjestön kaikilla tasoilla jäsenistöön ja yhteistyötahoille (Ankkurijäsenrekisterin uutiskirjeet, osastotiedotteet, kotisivut, seuran työntekijöiden kanssakäymispalvelut) Ankkuri-jäsenrekisterin palvelujen kehittäminen, käyttöoikeuksien laajentaminen piiri- ja osastotasolla. Yhtenäisen seuran ulkoasun luominen, keskusjärjestö, piirit ja osastot. Osana myös järjestötoiminnan kehittämistä Suomi-Venäjä-Seurassa toimivat seuraavat hallituksen nimeämät jaostot / työryhmät valtuustokauden : Kulttuuriareena Ruotsalaisjaosto Nuorisojaosto Venäjän kielen työryhmä Suomalais-ugrilainen työryhmä Osaamisen kehittäminen vuonna 2013 Seuran vuoden 2013 toiminnassa tärkeänä osana on osaamisen kehittäminen ja sen tukeminen myös taloudellisesti. Osaamisen kehittäminen (koulutus ja toiminnassa tapahtuva oppiminen) kohdentuu perusosastotasolle ja osastoaktiiveihin sekä muihin sidosryhmiin. Keskusjärjestön talousarvioon on varattu euron määräraha käytettäväksi piirien järjestämän koulutuksen tukemiseen. Määräraha jaetaan seuran hallituksen hyväksymien jakoperiaatteiden mukaisesti piireille, jotka osallistuvat koulutuksen rahoittamiseen vastaavalla summalla. Piirien omarahoitusosuutta laskettaessa hyväksytään opintojärjestöiltä saatava koulutusavustus piirin omarahoitusosuudeksi. Osastot vastaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden matkakuluista. Toimenpiteet vuonna 2013 Luottamushenkilö-, aktiivi- ja sidosryhmäkoulutus. Osaamisen kehittäminen Syyssähinät toteutetaan alkusyksystä 2013 kaikissa piirijärjestöissä. Syyssähinöissä painotetaan osaston toimijoiden ja aktiivien ja sidosryhmien toimintaedellytysten tukemista ja uudenlaista tapaa toimia. Samoin Syyssähinöiden kautta valmistellaan seuran juhlavuoden 2014 valtakunnallisia, piirikohtaisia ja osastokohtaisia tapahtumakokonaisuuksia. Luottamushenkilökoulutuksen teemoina on myös Venäjä osaamisen kehittäminen. Piirit laativat vuodelle 2013 piirikohtaisen koulutussuunnitelman, jonka piirihallitukset hyväksyvät Osastojen kehittämisavustukset Seuran talouden tasapainottamistoimenpiteenä vuonna 2013 seura ei jaa taloudellista tukea osastojen hanketoimintaan.

9 9 Keskusjärjestö toivoo, että piirijärjestöt oman taloutensa puitteissa varaavat tietyn avustussumman osastojen kehittämishankkeiden tukemiseen Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi Suomi-Venäjä-Seuran henkilöstön jatkuva kouluttautuminen on osa tulevaisuuteen tähtäävää monialaista osaamista, jossa tärkeällä sijalla ovat henkilöstön voimavarojen ja osaamisen kehittäminen. Tämä on tärkeä tulevaisuuden haaste. Seuran toimintaympäristön muutoksesta johtuen henkilöstön täydennyskoulutustarve on jatkuvaa. Projektimuotoisen toiminnan lisääntyminen ja siihen liittyvä rahoittajien vaatima hanketoiminnan suunnittelu, hakemuksien valmistelu, raportoinnit ja tilitykset vaativat laajaalaista osaamista sekä hankkeita toteuttavan henkilöstön, että taloushenkilöstön osalta. Henkilöstökoulutuksessa otetaan huomioon myös uuden IT-tekniikan mukanaan tuoma koulutustarve. Henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on osa henkilöstöön panostamista. Vuonna 2013 jatketaan henkilökunnan työhyvinvointia edistäviä koulutustilaisuuksia yhteistyössä työterveydenhoidon kanssa. Kiinnostus henkilöstökoulutukseen ja sen tarve kartoitetaan vuosittain seuran työntekijän kanssa käytävissä kehittämiskeskusteluissa. Lisäksi kohdennettua koulutusta arvioidaan ja katsotaan henkilökohtaisesti työntekijöiden kanssa vuoden kuluessa. Henkilöstökoulutukseen on toimintavuodelle 2013 budjetoitu euroa Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut Jäsenrekisteripalvelut hankitaan Avoine Oy:ltä, jolle seuran jäsentiedot ja jäsenrekisterin hoito siirtyi vuonna Sen tarjoama jäsenrekisteriohjelma Ankkuri on omatoimisesti käytettävä jäsenrekisteri, joka mahdollistaa jäsenrekisteripalvelujen laajentamisen piirijärjestö- ja osastotasolle. Jäsenrekisterin ylläpitoon liittyvät atk-palvelut hankitaan Avoine Oy:stä ja rekisterin osoitetietojen päivitys ostetaan Avoine Oy:n toimesta Itellalta. Jäsenrekisterin päivityksiin, jäsenmaksujen perintään ja tilityksiin liittyvät käytännön toimenpiteet suoritetaan keskustoimistossa. Avoinen Ankkuri -jäsenrekisterissä jäsenmaksujen palautus osastoille ja piireille tapahtuu myös keskitetysti jäsenrekisterin kautta. Avoine Oy on seuran tilauksesta kehittänyt seuran jäsenrekisteriä siten, että piirijärjestöjen työntekijät ja osastojen nk. jäsenrekisterinhoitajat pääsevät Ankkuri-jäsenrekisteriin. Osastojen osalta jäsenrekisteriin pääsy ja jäsenrekisteritietojen saatavuus mahdollistuivat vuoden 2011 alusta lähtien. Saadun käyttökokemuksen ja Ankkuri-jäsenrekisterin edelleen kehittämisen osalta lähtökohtana on, että sekä piirijärjestöille ja osastoille annetaan käyttöoikeudet ja valmiudet omien jäsentensä jäsentietojen päivittämiseen. Osastojen käyttöoikeus vaatii jäsenrekisterinhoitajalle myönnettävän käyttöoikeuden viemistä kaikkien piirijärjestöjen ja osastojen osalta Ankkuri-jäsenrekisteriin. Keskustoimistosta toimitetaan korvauksetta osastokirjeiden postituksessa tarvittavat tarrat osastojen käyttöön sekä osastojen perusjäsenlistat ja maksuntarkkailulistat osastoille. Käyttöoikeuksien kautta nämä palvelut voidaan myös hoitaa omatoimisesti osastoissa.

10 10 Seuran ylin päättävä elin seuravaltuuston syyskokous 2012 käsittelee ja päättää seuraavista jäsenmaksuja koskevista asioista vuodelle 2013: tekee päätöksen henkilöjäsenten seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksusta, jäsenmaksujen jako-osuuksista seuralle, piirijärjestöille ja osastoille sekä jäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta tekee päätöksen seuran, piirijärjestöjen ja osastojen yhteisöjäsenten jäsenmaksuperusteista seuraavalle kalenterivuodelle sekä yhteisöjäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta. Vuoden 2009 alusta lähtien seurassa siirryttiin kaksi vuotta voimassa olevaan jäsenkorttiin, jolla saadaan säästöä jäsenrekisterin hoitokuluihin. Uusi tuleva jäsenkortti on voimassa vuodet Jäsenkortin avulla pyritään kiinteyttämään jäsensuhdetta ja kerrotaan jäseneduista. Jäsenkorttiin on painettu seuran omat jäsenedut. Kortin näyttämällä jäsen saa vuosittain voimassa olevat alennukset Venäjän Aika lehden tilaushinnasta, viisumeista, Venäjän Matkojen tuottamista matkoista sekä seuran ja piirien järjestämien tilaisuuksien pääsylipuista. Vuoden ulkopuolisten tahojen myöntämät jäsenedut ovat seuran kotisivuilla ja jäsenlehti Kontaktissa. Jäsenetujen määrää lisätään vaiheittain ulkopuolisten tahojen antamilla jäseneduilla, jotka voivat olla myös alueellisia etuja tai tapahtumakohtaisia jäsenetuja Seuran IT-tekniikan kehittäminen Seuran ja piirijärjestöjen IT-tekniikan osalta vuoden 2011 syyskaudella siirryttiin yhteisen tuottajan Academica Oy:n ICT-ympäristöön, jonka kautta saadaan etä- ja lähituki kaikille seuran ja piirijärjestöjen yhteisessä verkossa oleville päätelaitteille. Uuden tekniikan myötä IT- käyttömahdollisuudet henkilökunnan sisäisen kanssakäymisen Lyncpuhelut, SharePoint yhteistiedostot, yhteinen työpöytätoiminto, tiedon siirron, välittämisen ja tiedon hyödyntämisen osalta paranivat olennaisesti IT- ympäristön yhtenäisen kehittämisen kautta. Tavoitteena IT-uudistuksessa on myös pystyä vastaamaan tulevaisuudessa IT-tekniikan kehittymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. IT -tekniikan hyödyntäminen vaatii myös henkilökunnan koulutusta, jotta uudesta järjestelmästä saadaan maksimaalinen hyöty. Koulutusta toteutetaan henkilökunnan koulutusmäärärahan puitteissa.

11 11 IV Palvelut MATKAPALVELUT VIISUMIPALVELUT KULTTUURIPALVELUT - kielimatkat - tapahtumamatkat - kulttuurimatkat - erikoisturistimatkat, tilausryhmät - piirijärjestöjen palvelutoimintaa - viisumien hankintapalvelut - neuvontapalvelut - Kulttuuriareena ja alueelliset kulttuurijaostot - kulttuuriryhmien kiertueet - yhteistyö kulttuuriorganisaatioiden kanssa - näyttelyiden tuottaminen ja Kino Lokakuu - kulttuurivaihdon muun kult.toiminnan järjestäminen - neuvontapalvelut - Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi ja sen partneritoiminta VIESTINTÄ VENÄJÄN KIELI SUOMALAIS-UGRILAISET - Kontakt jäsenlehti - kotisivut ja sähköiset kirjeet - Facebook, Twitter, blogit - esitetuotanto - Venäjän Aika lehti - Kysy meiltä! -tietopalvelu - seminaari- ja luentotoiminta Tukipalvelut - venäjän kielen ja maan tunnettuus - Venäjää Venäjällä - kielikurssit - venäjän kielen työryhmä, stipendit ja Venäjän kielen tähti - paikalliset kielityöryhmät / paikalliset kampanjat PALVELUT Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean työ: - yhteydet ja käytännön asiat - sukukansatyöryhmä - Maailmankongressin valmistelut Suomalais-ugrilainen toiminta, projektit RUOTSALAISJAOSTON TOIMINTA - vuosittaiset suunnitelmat TALOUS- JA KIINTEISTÖASIAT - seuran ja sen projektien budjetointi, seuranta, raportointi - seuran yksiköiden ja projektien kirjanpito - piirijärjestöjen talousasioiden konsultointi - Merihaan Tilapalvelu Oy:n talous ja hallinto - IT palvelut ja toimistopalvelut PROJEKTIT - projektisuunnitelmat / budjetointi - hakemukset / lobbaus - projektien hallinnointi / toteutus HENKILÖSTÖ- HALLINTO - TES-asiat, työsopimukset - palkkahallinto - vero- ja muut tilitykset - rekrytointi - henkilöstökoulutus - työterveyshuolto, työsuojelu - uusien Venäjä-osaajien koulutus HALLINTO - valtuusto, hallitus ja jaostot - tarkastustoimi - työryhmät OSASTOPALVELUT - järjestö- ja jäsenrekisteri, jäsentilastot - jäsenmaksujen perintä ja tilitys - osoitepalvelut osastoille - materiaalipalvelut, merkit, viirit, lomakkeet - osastojen kotisivupalvelut - yhdistysrekisteripalvelut - järjestö- ja toimintakoulutuksen tuki 4.1. Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta Venäjän kielen kurssitoiminta Seuran kielikurssilaiset muodostuvat pääosin aikuisopiskelijoista ja kielenharrastajista. Venäjän kielen opiskelijoiden määrä Suomen kouluissa ja yliopistoissa on edelleen huomattavan pieni mutta eriasteisissa oppilaitoksissa opiskelee yhä enemmän venäjää äidinkielenään puhuvia opiskelijoita. Monilla yliopistoilla on suorat yhteydet yliopistoihin Venäjälle ja kieliharjoittelu

12 12 tapahtuukin pääosin niiden kautta. Seura katsoo kuitenkin edelleenkin tarpeelliseksi tarjota Pietarissa toteutettavia kielikursseja nuorille ja aikuisopiskelijoille. Toimenpiteet: Seuran kielikursseista Venäjällä valmistetaan yhteinen esite seuran matkatuotannon kanssa Venäjän kielen työryhmä Seuran venäjän kielen työryhmän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimia venäjän kielen aseman vahvistamiseksi kouluopetuksessa ja jatkokoulutuksessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Anna- Kaisa Mustaparta opetushallituksesta. Työryhmä laatii vuosittain suunnitelman toimenpiteistä, johon sisältyy stipendien myöntäminen peruskouluissa venäjää opiskeleville että venäjän kirjoittajille ylioppilaskokeissa. Lisäksi työryhmä järjestää vuosittain Venäjän kielen tähti kilpailun peruskoululaisille. Kilpailussa palkitaan oppilaiden tekemät venäjänkieliset videopätkät. Muista toimenpiteistä työryhmä päättää vuosittain ja tarpeen mukaan tekee esityksiä seuran hallitukselle. Venäjän työryhmän kokoonpano: Anna-Kaisa Mustaparta, opetusneuvos Opetushallitus, työryhmän puheenjohtaja Tuula Väisänen, rehtori, Suomalais-venäläinen koulu Pirjo Salenius, FM, Haaga-Helia Marja Jegorenkov, vararehtori, Helsingin suomalainen yhteiskoulu, Sonja Biese, puheenjohtaja Suomen venäjän opettajien yhdistys Erkki Merimaa, kouluneuvos Pekko Kohonen, puheenjohtaja, Venäjän kaupan kilta, toimitusjohtaja Riikka Dillström, projektipäällikkö, EASTWAY, seuran Itä-Suomen piirijärjestön varapuheenjohtaja Jussi Konttinen, toimittaja Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Outi Alava, tiedottaja, Suomi-Venäjä-Seura Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Myös piirijärjestöissä ja osastoissa toimii paikallisia venäjän kielen työryhmiä ja stipendirahastoja Suomalais-ugrilainen yhteistyö Suomalais-ugrilaisten kansojen 6. Maailmankongressi järjestettiin Siófokissa Unkarissa. Kongressi ei päättänyt vaihtaa päämajan sijaintia, joten seura jatkaa työtään Suomalaisugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean päämajana vuoteen 2016 saakka eli seuraavaan Maailmankongressiin saakka. Seuraava eli VII Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressi järjestetäänkin Suomessa vuonna 2016 ja VI Maailmankongressi päätti sen pitopaikaksi Lahden kaupungin. Kansainvälinen konsultaatiokomitea tulee arvioimaan Maailmankongressin tuloksia vielä loppuvuoden 2012 aikana ja päättämään arvion pohjalta tulevista tavoitteista ja toiminnasta. Seura tulee osallistumaan aktiivisesti tähän arviointityöhön ja tulevista tavoitteista käytävään keskusteluun. Konsultaatiokomitean työ tulee olemaan erityisen haasteellista tulevalla toimintakaudella ja vaatii huolellista valmistelua ja taustakeskusteluja, jotta voidaan löytää

13 13 konsensukseen pohjautuvat toimintalinjat. Työssä on otettava myös huomioon muuttuneet toimintaolosuhteet. Seura jatkaa yhteistyötä konsultaatiokomitean työssä ja suomalais-ugrilaisessa toiminnassa M. A. Castrénin seuran ja muiden sukukansayhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Seura osallistuu Suomen sukukansaohjelman toteuttamiseen kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittämisen osalta. Seura on esittänyt aiheesta projektia OKM:lle sisällytettäväksi sukukansaohjelman toteutukseen. Seura on osallistunut myös sukukansaohjelman kulttuurivaihdon toteuttamiseen, mikäli tähän tulee mahdollisuus v osalta, niin seura ehdottaa myös tähän liittyvää toimintaa rahoitettavaksi sukukansaohjelmasta. Venäjän puolella seura tulee tekemään laajasti yhteistyötä eri alueellisten suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Sen lisäksi toimimme yhteistyössä myös Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen assosiaation AFUN:in kanssa sekä Syktyvkarissa sijaitsevan federaatiotason kulttuurikeskuksen ja Volgan alueen kulttuurikeskuksen kanssa. Suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä seura pitää yllä hyviä yhteistyösuhteita aluetason ja paikallishallinnon viranomaisten sekä Venäjän aluekehityksen ministeriön ja Venäjän kulttuuriministeriön kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran suomalais-ugrilaisten toimintaa koordinoi seuran sukukansajaosto, jonka puheenjohtajana toimii seuran hallituksen jäsen Markku Turkia. Sukukansatyöryhmän kokoonpano Markku Turkia, seuran hallitus, työryhmän puheenjohtaja Marja Lappalainen, M. A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Tarmo Hakkarainen, M. A. Castrénin seuran projektisihteeri Seppo Lallukka, Sukukansaohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja Leena Joki, Tverinkarjalaisten ystävät ry Ildiko Lehtinen, M. A. Castrénin seura Pekka Kauppala. erikoistutkija, Suomen kansallisarkisto Irmeli Kniivilä, Kouluttaja, Suomi-Unkari Seuran varapuheenjohtaja Ailé Aikio, Saamelaiskäräjät Samediggi Riku Savonen, toiminnanjohtaja, seuran Länsi-Suomen piirijärjestö Merja Jokela, kulttuurisihteeri Jouni Sirkiä, projektisihteeri Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura, toimii myös sihteerinä Seura toteuttaa seuraavia projekteja yhteistyössä sukukansojen kanssa: Suomalais-ugrilaisten kansojen koulutushanke , hankkeeseen on haettu rahoitusta OKM:n sukukansaohjelmasta ja Koneen Säätiön kieliohjelmasta (toteuttaa Länsi- Suomen piirijärjestö) Omakielinen varhaiskasvatus -hanke jatkuu 2013 puoleen väliin, rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto (Etelä-Suomi toteuttaa). Seura neuvottelee Kulttuurirahaston kanssa mahdollisesta uudesta suomalais-ugrilaisiin kieliin liittyvästä projektista Koneen Säätiön kieliohjelman kulttuurihakuun valmistellaan hanke-esitys, (Itä-Suomen piirijärjestö toteuttaa) Projekteista on tehty ja osasta vielä tehdään vielä erilliset suunnitelmat ja talousarviot.

14 VenäjänMatkat Seuran matkailutoiminta painottuu erikoisohjelmaisiin kulttuuri- ja tapahtumamatkoihin sekä kielikursseihin. Toimenpiteet: Vuoden 2013 VenäjänMatkojen ohjelmaa työstetään ja se valmistuu marras-joulukuussa. Matkoista sekä kielikursseista tehdään yhteinen esite. VenäjänMatkat osallistuu Helsingin Matkamessuille omalla osastollaan. Tehdään erillinen tuotannon ja markkinoinnin kehittämissuunnitelma. Kehittämisalueita: Kulttuurimatkat - Teemoina esim. taide, musiikki, kirjallisuus, teatteri, arkkitehtuuri, eri kansojen kulttuurit, historia, ruoka. Matkoilla tutustutaan vanhaan perinteiseen kulttuuriin, ja tehdään tunnetuksi myös nykykulttuuria. Pyritään saamaan matkoille asiantuntijoita Suomesta ja tapaamisia paikallisien kulttuurihenkilöiden kanssa. Tapahtumamatkat - Pietari ja Moskova tarjoavat runsaasti erilaisia tapahtumia, esim. konsertteja, messuja ja näyttelyitä. Harrastematkat - Matkoilla käydään työpajoissa, näyttelyissä, tavataan saman alan harrastajia, esim. käsityö, puutarhanhoito, kukkiensidonta, posliinimaalaus. Urheilumatkat - Venäjällä on lähivuosina useita suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia kuten esim. Yleisurheilun MM-kisat Moskovassa elokuussa 2013, Talviolympialaiset Sotshissa helmikuussa 2014, KHL-jääkiekkoliigoissa pelaa useita suomalaisia, joten pelit kiinnostavat suomalaisia. Suomalaiset voivat osallistua esim. Naisten kymppiin Pietarissa ja Worldloppet hiihtomaratoniin Deminossa, Rybinskin alueella. Nuorisomatkat Lukijamatkat 4.4. Lenin museon toimintasuunnitelma 2013 Lenin-museon tärkein tehtävä on museon kokoelmien hoito sekä niihin perustuvien perus- ja erikoisnäyttelyjen esilläpito yleisölle. Lenin-museon kokoelmien merkitys ja kulttuurihistoriallinen arvo ovat kasvaneet neuvostoajan ja sen ilmiöiden jäätyä historialliseksi tutkimus- ja museokohteeksi. Kokoelmien hoito, hallinta, digitointi ja niihin liittyvä tutkimustyö ovat museon toiminnan painopistealueena. Museon vuosittaisen kävijämäärän tavoitteeksi voidaan asettaa kävijää. Lenin-museo on tunnetuin suomalainen museo maailmalla. Museovieraiden maantieteellinen edustavuus on laaja. Vieraita käy vuosittain yli 70 maasta. Museon perusnäyttelyn opasteksti on viidellätoista eri kielellä (mm. kiina, japani, arabia, puola, portugali). Kielivalikoimaa pyritään edelleen laajentamaan. Vuorossa ovat opasteksti koreaksi. Museon painettua esitettä on suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja saksaksi. Tarvittaessa niistä otetaan lisäpainoksia. Internetissä käyntikertoja museon kotisivuilla (www.lenin.fi) on kuukausittain kymmeniä tuhansia. Sivut ovat suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi. Kielivalikoimaa pyritään laajentamaan. Internetiin lisätään myös museon näyttelyitä. Lenin-museo on facebookissa. Sitä hyödynnetään tiedotuskanavana. Museo pitää yllä kehittyvää museokauppaa, joka toimii myös nettikauppana.

15 15 Yhteistyökumppanit ja kansainväliset yhteydet Suomessa yhteistyökumppaneina ovat Tampereen kaupungin museoiden lisäksi Työväen museo Werstas, Vaasan työväenmuseo, Kansan arkisto, Työväen arkisto, Työväenliikkeen kirjasto, Karl Marx-seura, Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura sekä Suomi-Venäjä-Seuran keskustoimisto, piirijärjestöt ja osastot. Suomi-Venäjä-Seuran Tampereen osasto on Lenin-museon ystäväyhdistys. Se pitää kokouksia ja tilaisuuksia Lenin-museon tiloissa. Yhteistoimintaa Työväenmuseo Werstaan kanssa tehostetaan ja syvennetään. Lenin-museon kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään mm. IALHI:n eli Kansainvälisen työväen historian laitosten järjestön sekä Worklabin (The International Association of Labour Museums) toimintaan ja vuosikokouksiin osallistumalla. Lenin-museo ylläpitää suhteita lontoolaisen Marx Memorial Libraryn ja meksikolaisen Trotski-museon kanssa. Venäjällä yhteistyökumppaneina ovat mm. Viipurin Lenin-museo, Venäjän valtiollinen poliittisen historian museo Pietarissa, Razlivin Lenin-museo, Venäjän valtion historiallinen museo Moskovassa, Lenin-mausoleumin instituutti, Uljanovskin museoyhtymä, Valtiollinen Venäjän nykyajan historian keskusmuseo Moskovassa, Gorki Leninskije - museo, Viipurin linnan museo, Leningradin alueen museoyhtymä, Pietarin Vallankumouksellis-demokraattisten liikkeiden historian museo Raznotshinnyj Peterburg ja Krasnojarskin museokeskus. Yhdessä Viipurin Lenin-museon kanssa osallistutaan konferenssiin vuoden 1918 tapahtumista Viipurissa. Lenin-museon edustaja osallistuu Razlivin Lenin-museon Lenin-konferenssiin huhtikuussa Erikoisnäyttelyt, tutkimustyö ja tilaisuudet Edellisen vuoden puolelta jatkuu Rosa Liksomin Sovjet design näyttely ja Jarmo Valtasen neuvostokuplia taidenäyttely. Sen jälkeen asetetaan esille näyttely Pohjois-Amerikan suomalaiset Neuvosto-Karjalassa. Sen ovat tuottaneet Pohjois-Karjalan museo Joensuusta ja Karjalan tasavallan museo Petroskoista. Suomi-Venäjä-Seuran tuottama valokuvanäyttely Pietari on rock pystytetään maaliskuussa Venäjä-viikon aikana. Näyttelyohjelmassa ovat lisäksi: Minna L. Henrikssonin taidenäyttely Leninin merkitys Suomelle, Cuba si! Matti Tohkan valokuvia Kuuban nykypäivästä sekä näyttely museon omista kokoelmista. Museon tutkimustyö keskittyy Leniniin sekä neuvostoajan ilmiöiden ja esineistön tutkimiseen sekä suomalaisten yhteyksiin ja suhteisiin itänaapuriin. Tutkimustuloksia julkaistaan lehtiartikkeleina ja nettiblogeina. Erikoisnäyttelyiden yhteydessä pidetään teemaan liittyviä yleisötilaisuuksia. Museon työntekijät luennoivat ja pitävät esitelmiä pyydettäessä museon aihepiiristä. Lenin-museo osallistuu Museoiden yö ja Tapahtumien yö yhteistilaisuuksiin. Kokoelmat ja projektit Lenin-museossa jatketaan aineiston digitalisointia. Se lisää museon aineiston saavutettavuutta. Lenin-museon kotisivuja internetissä ja facebook-profiilia päivitetään ja parannetaan. Nettiin voidaan tehdä pienoisnäyttelyitä. Lenin-museon aineistosta tehtyä cd romia Soviet dada hyödynnetään museon aineiston esittelyssä. Museo taltioi ja digitoi myös Suomi-Venäjä-Seuran toiminnasta otettuja valokuvia.

16 16 Opetusministeriön projektiavustuksen tuella aloitettua projektia Leninin jalanjäljillä jatketaan. Siinä dokumentoidaan näyttelytarkoituksiin (internetissä ja Lenin-museossa) nykyistä elämänmenoa ja paikkoja Leninin jalanjäljiltä. Projektissa tehdään yhteistyötä venäläisten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Lenin museon yhdistäminen Työväen Museo Werstaan kanssa Suomi-Venäjä-Seura on aloittanut neuvottelut Työväen Museo Werstaan kanssa Lenin museon yhteenliittämisestä Werstaaseen. Yhdistyminen tapahtuisi kuitenkin niin, että Lenin museo jäisi elämään omana museonaan Werstaan yhteydessä. Fyysisesti museo jäisi nykyiseen tilaansa. Yhdistämiseen tähtäävät selvitykset ja neuvottelut pyritään toteuttamaan niin, että Suomi-Venäjä- Seuran kevätvaltuusto 2013 voi ottaa kantaa asiaan Ruotsinkielinen toiminta Suuntaviivoja ruotsalaisjaoston toimintaan Ruotsinkielisen jaoston tehtävä on huolehtia ja valvoa ruotsinkielisten jäsenten monipuolista toimintaa ja palvelua kehittää toimintaa ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä osastoissa voimistaa yhteistyötä seuran ruotsin- ja kaksikielisten osastojen, Ahvenanmaan, Pohjoismaiden sekä Venäjän vastaavien välillä, seura selvittää mahdollisuutta tuottaa projektin tukemaan tätä työtä tukea kulttuurivaihtoa ruotsinkielisen Suomen ja Venäjän välillä välittää Suomen ruotsinkielisille tietoa Venäjästä ja Venäjälle suomenruotsalaisuudesta tukea venäjän kielen opiskelua ruotsinkielisissä kouluissa hankkia jäseniä ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä alueilla Toiminta vuonna 2013 Ruotsalaisjaosto kokoontuu neljä kertaa vuoden aikana. Mahdollisuuden mukaan järjestetään opintokäynti tai esitelmä kokouksen yhteydessä. Ruotsalaisjaosto tukee sopivalla tavalla ruotsinkielisen koulun venäjän kielen opetusta. Ruotsalaisjaosto järjestää ruotsinkielisten jäsenten yhteistapaamisen. Jaosto jatkaa ruotsinkielisen tiedon päivittämistä seuran www-sivuilla.

17 17 V Projektitoiminta Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto 2013, Baltic Sea NGO Network in Finland Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto on toiminut vuodesta 2001 saakka, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi. Suomi-Venäjä-Seura on ollut mukana alusta asti ja toiminut koko kauden myös Suomen maakoordinaattorina (Focal Point) koko verkostoon ja pitänyt yhteyttä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin sen asioissa. BS NGO Network hyväksyi vuonna 2008 perusasiakirjan (Guide Lines), joka vahvistettiin pienillä muutoksilla X Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumissa Berliinissä Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston toiminta Suomessa 2013 Kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisääminen. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävinä kevätkaudella 2013 on valmistautuminen ja osallistuminen Pietarissa järjestettävään XI Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumiin, joka liittyy Itämerenmaiden neuvoston (CBSS) Venäjän puheenjohtajuuskauteen Suomen puheenjohtajuuskausi Itämeren maiden neuvostossa on Kansalaisjärjestöjen kannalta keskeistä puheenjohtajakaudella on järjestää Suomessa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi kesäkuun alussa Turussa. Valmistelut käynnistyvät alkuvuodesta XI Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi Pietarissa Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Pietarissa Pohjoismaisen Yhteistyön Assosiaatio Norden toimii Venäjän Focal Point järjestönä ja vastaa XI Foorumin valmisteluista. Suomi-Venäjä-Seura osallistuu Suomen koordinaattorin ominaisuudessa valmistelukokouksiin Pietarissa ja kokoaa Suomen kansalaisjärjestöjen valtuuskunnan foorumiin. Suomessa järjestetään Suomen verkoston kokouksia, joissa valmistellaan foorumin sisällöllisiä teemoja ja suomalaisten osallistumista foorumiin. Valmistelujen käynnistäminen Suomen puheenjohtajuuskauteen ja XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestö Foorumiin Suomessa 2014 Suomen ulkoasiainministeriön ja Turun kaupungin kanssa on keskusteltu, että XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi järjestetään Turussa alkukesästä Foorumihankkeelle laaditaan projektisuunnitelma ja haetaan rahoitusta ainakin EU:sta, Pohjoismaiden ministerineuvostosta ja Suomen ulkoasiainministeriöstä. Turun kaupungin kanssa laaditaan tarvittava yhteistyösopimus. Suomi-Venäjä-Seura vastaa valmisteluista ja järjestää suomalaisille kansalaisjärjestöille valmistelukokouksia syksyllä 2013 ja keväällä Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Seura käynnistää vuoden 2012 lopussa suomalais-ugrilaisen monivuotisen koulutushankkeen Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Hanketta

18 18 koordinoi Länsi-Suomen piiri. Hanke on sisällöllistä jatkoa piirin vuodesta 2006 toteuttamille suomalais-ugrilaisille hankkeille. Rahoitusta haetaan vuoden 2013 koulutukseen Koneen Säätiön kieliohjelmasta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön sukukansaohjelmasta. Vuonna 2013 on tavoitteena järjestää kolme neljän päivän koulutustilaisuutta Venäjällä: toukokuussa Syktyvkarissa Komissa, elokuussa Karjalassa ja marraskuussa Udmurtiassa. Hankkeen osallistujiksi valitaan vuosittain 35 kansalaisjärjestötoimijaa Venäjän eri alueilta ja Suomesta. Koulutuksissa järjestöaktiivit saavat oppia eri aihepiireistä, kuten projektinhallinnasta, lainsäädännöstä, suhdetoiminnasta, johtamisesta ja esiintymistaidoista. Tärkeä osa hanketta on alueidenväliset pienhankkeet, joissa samoista aihepiireistä kiinnostuneet osallistujat eri alueilta yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat jonkin suomalais-ugrilaisen projektin. Hanke tarjoaa toteutuessaan paitsi taloudellista turvaa myös tiiviit yhteistyösuhteet monelle Venäjän alueelle. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu vuosittain 4-5 suomalaisen järjestötoimijan osallistuminen koulutukseen, mikä tarjoaa sukukansatoiminnasta kiinnostuneille Seuran jäsenille mahdollisuuden vahvistaa suomalais-ugrilaista asiantuntemustaan. Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hanke Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hanke vuonna 2013 Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hanke (aikaisemmin Suomalais-ugrilainen kielipesähanke) on käynnistynyt Suomi-Venäjä-Seuran ja sen Etelä-Suomen piirijärjestön hallinnoimana vuonna 2009 ja jatkuu vuoden 2013 kesäkuuhun asti. Hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Vuonna 2012 hankkeen päätoimintoja olivat omankielisten päiväkotiryhmien työntekijöille järjestetyt koulutukset Venäjällä sekä hankkeen toiminnan suunnittelu ja siitä tiedottaminen eri tasoilla Suomessa ja Venäjällä. Toiminnan suunnittelua on tehty muun muassa hankkeen suomalaisvenäläisen asiantuntijaryhmän puitteissa. Asiantuntijaryhmän tavoitteena on ollut löytää Venäjän federaatiotason asiantuntijoiden kanssa tavat, joilla hankkeen lähestymistapoja voitaisiin huomioida laajasti Venäjän vähemmistöjen varhaiskasvatusjärjestelmässä. Vuoden 2012 aikana hankkeen nimi muutettiin paremmin Venäjän viranomaisten näkemyksiä vastaavaksi. Hankkeessa tapahtui myös henkilömuutoksia, Annika Pasasen siirtyessä syyskuusta alkaen projektipäällikön tehtävästä ulkopuolisen asiantuntijan tehtävään. Vuosi 2013 on hankkeen päätösvuosi, ja keskeinen toimenpide kevään aikana on hankkeen loppuraportointi. Raportoinnin ohella tullaan tarpeen mukaan järjestämään Venäjällä koulutustilaisuuksia sekä hankkeen päätöstilaisuus joko Suomessa tai Venäjällä. Tarvittaessa myös suomalais-venäläinen asiantuntijaryhmä jatkaa työskentelyään. Päätösvaiheessa vastuu hankkeen käytännön johtamisesta ja koordinoinnista on Suomi-Venäjä-Seuran johdolla sekä hankkeen suomalaisella koordinaattorilla. Lisäksi hankkeen viimeisen puolen vuoden aikana tullaan mahdollisuuksien mukaan tukemaan suomalais-ugrilaisten omakielisten lastenmateriaalien julkaisemista, erityisesti niillä kielillä joilla on toistaiseksi vain vähän vastaavia julkaisuja. Keskeistä hankkeen päätösvaiheessa tulee olemaan sen miettiminen, miten varmistaa välitetyn tietotaidon ylläpitäminen jatkossakin Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla. Tietotaidon ylläpitämiseksi tullaan muun muassa tukemaan hankkeen alueellisten avainhenkilöiden /

19 19 koordinaattoreiden osaamista. Avainhenkilöille on hankkeen aikana kertynyt arvokasta tietoa hankkeen menetelmistä sekä niiden soveltamisesta Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla, ja he voisivat jatkossakin edistää omankielistä varhaiskasvatusta alueillaan sekä toimia välittävinä henkilöinä suomalaisten ja venäläisten toimijoiden välillä. Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hankkeessa valmistellaan vuoden 2012 lopulla Suomen Kulttuurirahastolle ehdotus jatkohankkeesta. Jatkohankkeessa näkökulmaa tultaisiin laajentamaan koskemaan yleisemmin erilaisia toimivia kaksi- ja monikielistä opetusta ja kasvatusta vahvistavia menetelmiä. Jatkoa koskevat neuvottelut käydään Kulttuurirahaston kanssa loppuvuoden aikana. PK -yritysten Venäjä -osaamisen kehittäminen Itä-Suomen piiri kehittelee itäsuomalaisille PK-yrityksille, viranomaisille ja myös kolmannen sektorin toimijoille uutta hanketta, jossa tarjotaan venäjän kielen ja venäläisen tapakulttuurin koulutusta sekä erilaisia temaattisia seminaareja pääasiassa venäjän-kauppaa tekeville, sitä aloitteleville ja venäläisiä asiakkaita Suomessa palveleville yrityksille. Hankkeen rahoitusmahdollisuuksia selvitetään ja hanke ulottuisi Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä- Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntiin. Hankkeesta vastaa Itä-Suomen piirijärjestö. Kulttuuritoiminta tukemassa suomalais-ugrilaisia kieliä Keväällä 2013 Koneen säätiö järjestää uudessa kieliohjelmassaan monikielisyyden ja taiteen yhtymäkohtia kartoittavan hankehaun. Itä-Suomen piiri suunnittelee siihen suomalais-ugrilaista nuorisokulttuuria ja sitä kautta suomalais-ugrilaisten kielten käytön edistämistä tukevan nuorisohankkeen. Turun piirijärjestön Itämeri-hanke Suomi-Venäjä-Seurassa koordinoitiin vuosina erittäin hyvin onnistunutta ympäristökasvatushanketta Vesi-Suomi-Venäjä Nuorten näkökulma, jonka päätyttyä sekä venäläiset että suomalaiset yhteistyökumppanit ilmaisivat halunsa projektin jatkamiseen ja edelleen kehittämiseen. Turun piiri on nyt yhteistyössä Etelä-Suomen piirin kanssa kehittämässä projektia edelleen ja etsimässä sille uusia pohjoismaisia yhteistyökumppaneita Venäjän lisäksi. Hankkeelle ollaan hakemassa rahoitusta syksyllä 2012 Moskovan EU-edustuston kansalaisjärjestöohjelmasta ja 2013 Pohjoismaiden ministerineuvoston NGO-ohjelmasta, jonka yhtenä painopisteenä on Itämeriyhteistyö ja ympäristönsuojelu. Hankkeen tarkoitus on tuoda yhteen ympäristökasvatuksen suomalaisia ja ruotsalaisia asiantuntijoita ja verkottaa heitä venäläisten asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen pyrkimyksenä on viedä pohjoismaalaista tieto-taitoa rajan taakse, jossa ympäristökasvatus on vielä esimerkiksi kouluissa vasta nostamassa päätään. Tärkeässä roolissa tässä ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöissä, ympäristöjärjestöissä ja opetustoimessa toimivat alan ammattilaiset. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyöverkosto eri toimijoiden välillä ja siten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Hankkeen toisen tason keskiössä ovat vuosittaisiin toimintoihin osallistuvat projektin kohdemaiden lapset ja nuoret, joiden vaikutusmahdollisuuksia omaan ympäristöön pyritään vahvistamaan projektin kautta. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja rohkaista heitä vaikuttamaan oman elinympäristön tilaan ja parantamaan sitä. Hankkeen keskiössä on tasaarvoinen ja monikulttuurinen yhteiskunta, joka vahvistaa nuorten sosiaalisuutta ja suvaitsevaisuutta.

20 20 Perehtymällä kestävän kehityksen avainajatuksiin nuorille on tarkoitus tarjota välineitä ympäristön suojelun eri mahdollisuuksiin. Yhdeksi projektin tärkeimmistä teemoista nousee yhteinen Itämeri ja sen suojelu. Nuorison parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista kehitetään erityisesti ympäristöongelmien käsittelyssä. Olennaista on kuinka ohjaajat pystyvät opettamaan nuorille ympäristötietoutta ja kestävää kehitystä sekä kykyä nähdä ja analysoida ympäröivää yhteiskuntaa ja luontoa. Yleisellä tasolla hanke pyrkii vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja demokratian kehitystä Venäjällä, sillä projektin toiminnot on tarkoitus toteuttaa pääasiassa Pietarin alueella. Tärkeäksi teemaksi tässä nousee erityisesti kansalaisjärjestökentän toimijoiden vahvistaminen Venäjällä, jossa joidenkin toimijoiden toimintaedellytyksiä on kuluvana vuonna rajoitettu jopa lainsäädännöllä. Turku-Komi -yhteistyö Turun piirijärjestössä on ollut meneillään jo monivuotinen projektiyhteistyö Komin käsityöläisten liiton kanssa. Vuonna 2013 yhteistyötä on tarkoitus jälleen jatkaa pienimuotoisen projektin puitteissa. Yhteistyöhön haetaan avustusta Svenska Kulturfonden -säätiöltä syksyllä 2012/keväällä Projektissa on ollut pääyhteistyöpartnerina Turun Museokeskus. Vuonna 2013 yhteistyön merkeissä on tarkoitus järjestää kaksi toimintoa: näyttelyvaihtoa ja työpajoja. Kesäkuussa Turusta lähtee valtuuskunta viemään Syktyvkarin Etnografiseen museoon turkulaisten koululaisten viikingit-teemaista näyttelyä. Näyttelyn tekemiseen osallistuu Turussa ruotsinkielisen Sirkkalan koulun 5. ja 6. luokkalaisia lapsia, jotka ottivat osaa projektin vuoden 2012 työpajatoimintaan. Syyskuussa 2013 Turussa on tarkoitus järjestää neljä komilaisen käsityömestarin työpajaa. Työpajoissa valmistetaan perinteisiä komilaisia käsitöitä, joita tarjotaan opetettavaksi sekä turkulaisiin kouluihin että alan ammattilaisille. Syyskuun 2012 Turussa järjestetyt työpajat jättivät jälkeensä valtavan kysynnän, joten uusille kursseille saadaan varmasti paljon osallistujia. Komiyhteistyötä on tarkoitus kehittää edelleen tulevina vuosina laajemmaksi projektiksi, joka sisältää tiiviimmän näyttelyvaihtoyhteistyön Turun Museokeskuksen ja Syktyvkarin Etnografisen museon välillä. Yhteistyö Ulkovenäläisten oikeuksien tukisäätiön kanssa Venäjällä on perustettu v ulkovenäläisten oikeuksien tuki säätiö, perustajina ovat Rossotrudnitshestvo ja Venäjän ulkoministeriö. Säätiö toimii hyvin asialliselta pohjalta osoittaen taloudellista ja lainopillista tukeaan ulkomailla ongelmiin joutuneille venäläisille. Säätiö korostaa toimivansa aina ko. maan lainsäädännön puitteissa eikä osoita tukeaan rikosoikeudellisissa tapauksissa vaan tapauksissa, joissa katsotaan henkilön oikeuksia loukatun. Säätiö on ehdottanut Suomi-Venäjä-Seuralle yhteistyötä seminaarin järjestämiseksi v toukokuussa liittyen vähemmistöjen oikeuksiin Venäjällä ja Suomessa. Tarkoituksena on järjestää seminaari asiantuntijoiden osanotolla ja näin tukea oikean tiedon lisäämistä ja vuoropuhelun edistämistä molemmissa maissa välillä hyvinkin vaikeista vähemmistöjen oikeuksiin liittyvistä asioista. Seminaari jakaantuu kahteen osaan: asiantuntijoiden pyöreän pöydän keskustelu ja yleisölle tarkoitettu paneelikeskustelu ko. aiheesta. Jälkimmäisessä yleisöllä on mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä.

SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN STRATEGIA 2012-2015 LUONNOS 6.9.2011

SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN STRATEGIA 2012-2015 LUONNOS 6.9.2011 1 SUOMI-VENÄJÄ-SEURAN STRATEGIA 2012-2015 LUONNOS 6.9.2011 SEURAN TARKOITUS ARVOT VISIO Seuran sääntöjen 2 määrittelee järjestön tarkoituksen seuraavasti: Seuran tarkoituksena on edistää Suomen ja Venäjän

Lisätiedot

Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Hyväksytty Valtuusto 30.11.2013 Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 2 Sisällysluettelo I Yleistä, Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta, juhlavuosi 2014 3 Suomi-Venäjä-Seura

Lisätiedot

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 * Kokoaa iloiset ihmiset tekemään yhdessä elämyksiä * On tarmokasta kulttuuri-, maahanmuuttaja- ja projektitoimintaa * Järjestää kiinnostavia kohtaamisia, joiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Hyväksytty valtuustossa 29.11.2014 Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2 Sisällysluettelo I Yleistä 3 II Viestinnästä voimaa 5 III Kansalaistoiminta 5 3.1. Kulttuuripalvelut

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 Hyväksytty valtuustossa 28.11.2015 Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2 Sisällysluettelo I Yleistä 3 II Viestinnästä voimaa 6 III Vahvistamme venäjän kielen ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 29.11.2010 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto KOKO, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima alueiden kilpailukyvyn edistämiseen

Lisätiedot

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions teema: Me Palvelemme Kansainvälisen presidentin teema: In a World of Service Palvelun Maailmassa Kotimainen teema: Palvelulla Hyvinvointia Piirin

Lisätiedot

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa Vuoden 2002 toimintasuunnitelma Yhdistyksemme toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää jäsenistömme ammattitaitoa sekä kliinisessä että tieteellisessä työssä sekä toimia fysiatrien ja fysiatriaan erikoistuvien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KLUBISIHTEERIN KOULUTUS

KLUBISIHTEERIN KOULUTUS KLUBISIHTEERIN KOULUTUS 1 Valmennuksen sisältö Sihteerin toimenkuva Sihteerin avaintehtävät Vuosikello Tehtävät kokouksessa Pöytäkirja & tiedottaminen Toimintakertomus Jäsenrekisteri 10.4.2015 Sihteerin

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KLUBIJOHTOSUUNNITELMA 2013-2014

KLUBIJOHTOSUUNNITELMA 2013-2014 Suunnitelma 1 (5) KLUBIJOHTOSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisältö Klubijohtosuunnitelman 2013-2014 sisältö: Klubin säännöt Klubin strategiset tavoitteet Klubin vuosikello (Liite 1) Klubin toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - On vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - Suomen Hostelljärjestö ja verkoston yli 40

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI KURSSIT KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI SEMINAARIT JA KESKUSTELUTILAISUUDET JULKAISUT KESKUSTELU- TILAISUUDET KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN SEMINAARIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Häjyt r.y., johtokunnan kokous, Kurikka, Paulapieksujen maja 4.10.2014, 1. Häjyt r.y., syyskokous, Kauhava (Härmä), Hunurijärvi 22.11.2014 Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY.

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. Urho Roivanen 7.5.2005 1 JÄSENREKISTERIÄ YLLÄIDETÄÄN INTERNETIN VÄLITYKSELLÄ: www.sivukoti.com/meniere Jäsenrekisteriohjelmisto ostetaan vuokrapalveluna Sivukoti.comilta.

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@flug.fi 15.12.2004

Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@flug.fi 15.12.2004 Finnish Linux User Group FLUG ry PÖYTÄKIRJA 1 (3) PL 117 SYYSKOKOUS Aika 11.12.2004 kello 16:30 Paikka Sokos Hotel Pasila, Helsinki Läsnä Arto Teräs puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri Wolf Bergenheim

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot