Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013"

Transkriptio

1 1 Valtuuston hyväksymä Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013

2 2 Sisällysluettelo I Yleistä 3 Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä-suhteissa II Viestinnästä voimaa 5 III Kansalaistoiminta Kulttuuripalvelut 6 Kulttuuriareenan toiminta Kino Helmikuu - venäläistä nykyelokuvaa Kiertueet ja konsertit Kulttuurilaitosten, seuran piirien ja osastojen palvelutoiminta Teemana Anna Ahmatova XII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Novgorod 3.2. Järjestön kehittäminen 7 Järjestötoiminnan kehittäminen vuonna 2013 Osaamisen kehittäminen vuonan 2013 Osastojen kehittämisavustukset Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut Seuran IT-tekniikan kehittäminen IV Palvelut 11 Palvelukartta 4.1. Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta 11 Venäjän kielen kurssitoiminta Venäjän kielen työryhmä 4.2. Suomalais-ugrilainen yhteistyö VenäjänMatkat Lenin museo Ruotsinkielinen toiminta 16 V Projektitoiminta 17 Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa-hanke PK-yritysten Venäjä-osaamisen kehittäminen Kulttuuritoiminta tukemassa suomalais-ugrilaisia kieliä Turun piirijärjestön Itämeri-hanke Turku-Komi yhteistyö Yhteistyö Ulkovenäläisten oikeuksien tukisäätiön kanssa Yhteistyö Eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän kanssa VI Talous ja hallinto Taloushallinto 6.2. Hallintopalvelut

3 Proje ktit Kansalaistoi minta Viestint ä Palvelu t 3 I Yleistä Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä-suhteissa Suomi-Venäjä-Seura tarjoaa nykyaikaisena kansalaisjärjestönä monipuolisen toimintakanavan Venäjästä kiinnostuneille kansalaisille ja yhteisöille sekä toimii hyvänä yhteistyökumppanina Venäjän ja Suomen kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Seura toimii moniarvoisena Venäjä - yhteistyön keskustelufoorumina, aloitteentekijänä ja toimintojen käynnistäjänä. Nuorille ja nuorille aikuisille se tarjoaa toimintakanavan kansainvälisyyteen ja maailmankuvan avartamiseen sekä kannustaa heitä mukaan suomalais-venäläisiin kulttuurihankkeisiin. Seura tuo toiminnallaan merkittävää lisäarvoa suomalais-venäläisiin suhteisiin panostamalla pehmeisiin arvoihin suhteissamme. Suomi-Venäjä-Seura on Venäjän hyvin tunteva, yhteistyön kahdenvälisesti ja kansainvälisesti hallitseva kansalaisjärjestö, jonka toimintakenttään kuuluvat: kansalaisten Venäjä-tuntemuksen ja venäjän kielen opiskelun edistäminen kulttuuriyhteistyö ja erikoismatkailu kansalaisyhteydet Venäjälle, erityisesti lähialueille ja suomalais-ugrilaisille alueille Venäjä-yhteistyön tieto- ja asiantuntijapalvelut Suomi-Venäjä-Seura on vastikään uudistanut toimintastrategiaansa vuosiksi ja on määritellyt arvoikseen: Avoimuus ja sitoutumattomuus Luotettavuus Suvaitsevaisuus ja elämyksellisyys Seuran toimintatapa on: Kansalaistoiminta Projektit it Palvelut Viestintä Viestint ä Seuran tavoitteena on tuottaa mielekästä, ihmisiä yhdistävää ja sisällöllistä yhdessä suunniteltavaa ja toteutettavaa toimintaa, johon jäsenillä ja yhteistyötahoilla on mahdollisuus osallistua sekä

4 4 kehittää sitä omalla panoksellaan. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa ja uusia kokemuksia antavaa. Seuran osastot ja toiminta kattavat koko maan. Tavoitteena on organisaation tiivistäminen ja pyrkimys jäsenmäärän kasvuun. Seura haluaa vahvistaa koko järjestön sisäistä yhteisöllisyyttä. Osastojen välisessä yhteistyössä suuntaudutaan aiempaa vahvemmin seutukuntapohjalta tuotettavaan toimintaan. Kullakin piirijärjestöllä on palkatun henkilökunnan ylläpitämä palvelutoimisto. Seuran keskustoimisto tuottaa Venäjä-toimijoille ja omalle organisaatiolle suunnatut palvelut osin yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa. Suomi-Venäjä-Seura toimii erittäin haasteellisessa toimintaympäristössä vuonna 2013 niin Suomen kuin muuttuvan Venäjänkin osalta. Suomessa meihin kohdistuu suuria taloudellisia paineita. Seuran valtionapua oltiin supistamassa merkittävästi valtion talousarvioesityksessä eduskunnalle, ja ensi vuoden suunnittelua tehtäessä emme vielä tiedä valtionavun lopullista tasoa asia on eduskunnassa käsiteltävänä valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Seura joutuu joka tapauksessa tasapainoilemaan taloudellisesti, joten esim. henkilökunnan määrää joudutaan supistamaan mm. eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Myös sijaisuuksien osalta joudutaan säästämään. Lenin-museon osalta tehdään selvitystyötä ja käydään neuvotteluja museon yhdistämiseksi Työväen museo Werstaan kanssa kuitenkin niin, että museon toiminta voi jatkua nykyisissä tiloissa. Asia tulee seuran valtuuston käsiteltäväksi v keväällä. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi kokoontuu vuorovuosin Venäjällä ja Suomessa. Foorumitapahtumien välisenä aikana toimivat ne kymmenet partnerit, jotka neuvottelevat hankkeistaan foorumeissa. Seura on kulttuurifoorumitoiminnan organisoija, mikä lisää seuran mahdollisuuksia kulttuuritoimijana suomalais-venäläisessä yhteistyössä. Vuoden 2013 kulttuurifoorumi järjestetään Novgorodissa. Itämerenmaiden kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisääminen. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävinä kevätkaudella 2013 on valmistautuminen ja osallistuminen Pietarissa järjestettävään XI Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumiin, joka liittyy Itämerenmaiden neuvoston (CBSS) Venäjän puheenjohtajuuskauteen Suomen puheenjohtajuuskausi Itämeren maiden neuvostossa on Kansalaisjärjestöt tulevat puheenjohtajakaudella järjestämään Suomessa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumin kesäkuun alussa Turussa. Valmistelut käynnistyvät alkuvuodesta Projektitoiminnassa seura tulee suuntautumaan Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden kulttuurirahaston sekä EU:n tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin. Seura hyödyntää lisäksi hanketoiminnassaan mahdollisuuksia yhteistyöhön eri rahastojen kanssa sekä selvittää myös Venäjän puolen projektirahoituksen kanavat. Seura toimii uudessa Venäjä-yhteistyön toimintaympäristössä. Toimijoita on paljon ja monilla organisaatioilla on omat suorat kontaktinsa venäläisiin kumppaneihin. Monista muista toimijoista poiketen seura on kuitenkin organisaatio, jonka perustehtävänä on Venäjä-yhteistyön rakentaminen ja näin sille on kertynyt ja kertyy huomattavasti osaamista, jota muut voivat hyödyntää. Seura tarjoaakin Venäjä-toimijoille palveluja ja mahdollisuutta hakeutua yhteistyöhön muiden Venäjätoimijoiden kanssa.

5 5 II Viestinnästä voimaa Seuran strategiassa painotetaan viestinnän merkitystä kansalaisjärjestön menestymisessä. Nykyaikaisen ulkoisen viestinnän tulee olla interaktiivista ja kohderyhmän mukaan segmentoitua. Seuraavassa on kuvattu seuran viestinnän kenttä: Houkuttele vat sähköiset kirjeet, tiedotteet Interaktiivinen Facebook Asiakaslähtöiset kotisivut Viestinnällä vaikuttavuutta Johtohenkilöiden Twitter Jäsenten ja ystävien tarinoita kertovat Blogit Ajankohtaiset tiedotteet tiedotusvälineille Informatiiviset esitteet Toimintaalaa erittelevä Kontakt Sosiaalisen median keinovalikoima kasvaa ja monipuolistuu koko ajan, mikä myös seuran tulee ottaa huomioon toiminnassaan ja viestinnässään. Seuran kotisivuja, blogeja ja Facebook-sivua tulee huoltaa jatkuvasti ja pyrkiä löytämään niihin materiaalia, joka palvelee sekä jäsenistöä että satunnaisia kävijöitä parhaalla mahdollisella tavalla. Seuran sähköisen jäsenrekisterin kautta on nyt mahdollista yhdellä kertaa tavoittaa kaikki ne jäsenet, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa. Keskusseura tiedottaa sähköisillä kirjeillä entistä aktiivisemmin asioista, jotka koskevat koko jäsenistöä. Kontakt-jäsenlehti, esitteet ja muu tiedotemateriaali eivät nekään ole menettäneet merkitystään. Parasta vuorovaikutusta on edelleen tavata ihminen kasvokkain ja antaa hänelle seuraa esittelevää materiaalia! Seuran esitteet ovat jo jonkin aikaa kaivanneet päivittämistä. Vuoden 2013 aikana pyritään taloustilanteesta riippuen uudistamaan esitemateriaalia vastaamaan tätä aikaa. Alkuvuodesta lähetetään jäsenille seuran uusi jäsenkortti, jonka julkistamisen yhteydessä on piireillä ja keskusseuralla mahdollisuus viestiä seuran toiminnasta mm. järjestämällä tilaisuuksia, jotka liittyvät korttihenkilöön. Seura on alustavasti ilmoittautunut MTV3:n järjestämään SuomiAreenaan Porissa heinäkuussa SuomiAreena antaa mahdollisuuden saada laajaa mediajulkisuutta. Näkymiseen tulee myös seuran panostaa enemmän kuin edellisellä kerralla lisäämällä tiedottamista ennakkoon.

6 6 III Kansalaistoiminta 3.1. Kulttuuripalvelut Kulttuuriareena Kulttuuriareena suunnittelee ja ideoi seuran kulttuuritoimintaa. Se toimii myös linkkinä keskusjärjestön ja piirijärjestöjen välillä kulttuuriasioissa. Kulttuuriareena kokoontuu kaksi kertaa vuoden 2013 aikana ja pitää kaksi skype-palaveria ajankohtaisista kulttuuriasioista. Kulttuuriareena kokoontuu työntekijäpainotteisena kaksi kertaa vuodessa. Jokaisesta piiritoimistosta areenaan osallistuu kulttuuritoiminnoista vastaava henkilö, joka kokoaa alueeltaan uusimmat ja mielenkiintoisimmat toimintaideat muille jaettavaksi ja mahdollisesti yhteisesti toteutettavaksi. Seuran jäseniä kutsutaan areenaan konkreettisten tapahtumien suunnitteluprosesseihin. Kino Helmikuu venäläistä nykyelokuvaa Seura järjestää Kino Helmikuu - venäläisen nykyelokuvan festivaalin Helsingissä Tapahtuman jälkeen elokuvat lähtevät kiertämään Suomea piirijärjestöjen ja osastojen järjestämiin tilaisuuksiin. Kiertueet ja konsertit Keväällä Suomea kiertää ALAN, kaukasialainen kansantanssiryhmä. Kiertue järjestetään yhdessä piirijärjestöjen kanssa Keskusjärjestö järjestää DDT:n konsertin ja ryhmän vetäjän, venäläisen rockgurun, Juri Shevtshukin luennon Helsingissä. Suomi-Venäjä-Seura tulee kehittämään nuorille suunnattua kulttuuritoimintaansa ja järjestää suomalais-venäläisen katutaiteen ja -tanssin vuoropuhelu projektin elo-syyskuussa alustavasti Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Seura jatkaa kulttuurilaitosten, seuran piirijärjestöjen ja osastojen palvelutoimintaa, näyttelyiden ja elokuvien lainausta sekä kontaktineuvontaa. Teemana Anna Ahmatova Vuoden kuluessa tuotetaan Anna Ahmatovan kirjastonäyttely yhteistyössä valokuvaajien Anna Hämäläisen ja Sanni Sepon kanssa. Näyttely on piirijärjestöjen ja osastojen käytettävissä niiden järjestämissä tilaisuuksissa. Into-kustannuksen kanssa järjestetään eri paikkakunnilla Anna Ahmatova -tapahtumia, joissa esitellään hiljattain ilmestynyttä Anna Ahmatova kirjaa sekä toista teosta, joka kertoo hänen ystävästään Lidija Tshukovskajasta. XIV Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Novgorod Suomi-Venäjä-Seura vastaa kulttuurifoorumin partneritoiminnasta ja foorumien järjestämisestä. Kulttuurifoorumit jatkuvat vuosittaisina tapahtumina vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä. Seuraava foorumi järjestetään Venäjällä ja suomalainen ja venäläinen foorumityöryhmä valitsivat yhteiskokouksessaan Joensuussa XIV foorumin pitokaupungiksi Novgorodin (Velikij Novgorod). Tapahtuma järjestetään (foorumipäivät ). Vuonna 2013 on venäläisten toimijoiden vuoro tehdä hanke-ehdotuksia suomalaisille toimijoille, mutta suomalaiset voivat myös tehdä ehdotuksia venäläisille (noin kpl). Foorumin

7 7 partneritoiminnassa panostetaan hankkeiden laadulliseen kehittämiseen määrän kasvattamisen sijaan. Yksittäinen kulttuuritoimija tai -organisaatio voi tehdä foorumiin maksimissaan kolme hanke-ehdotusta ja viisi vastausta. Kulttuurifoorumien suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja foorumit alkavat olla osallistujamääriltään maksimissaan eli n osanottajaa. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Venäjän kulttuuriministeriö tekivät Joensuun kulttuurifoorumissa 2012 yhteispäätöksen kulttuurifoorumihankkeille suunnattavasta starttirahoituksesta. Vuonna 2013 starttirahaa jaetaan muutamalle hankkeelle Suomessa yhteensä euroa ja Venäjällä yhteensä ruplaa. Venäjä selvittää määrärahansa nostamista ruplaan. Määrärahan jakamisesta tiedotetaan kulttuurifoorumitoiminnan www-sivuilla, kun ministeriö on päättänyt yksityiskohdista. Suomalaisen foorumityöryhmän kanssa etsitään yhdessä tapoja löytää foorumihankkeille alueellista rahoitusta. Suomi-Venäjä-Seura kehittää omaa kulttuuritoimintaansa ottaen huomioon suomalais-venäläisen kulttuurifoorumitoiminnan. Seuran osastoja ja piirijärjestöjä kannustetaan osallistumaan partneritoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa edelleen suomalaisen kulttuurifoorumityöryhmän kokouksista ja venäläisen työryhmän kanssa järjestettävistä yhteiskokouksista. Kulttuurifoorumitoiminnan taloudelliset resurssit tulevat Opetus- ja kulttuuriministeriöltä Järjestötoiminta Järjestötoiminnan kehittäminen vuonna 2013 Kehittääkseen toimintaansa ja aktivoidakseen jäsenistöään tarvitsee jokainen järjestö jatkuvaa oman organisaationsa arvioimista ja järjestötoiminnan uudistamista. Seuran strategia ja järjestön toiminnan kehittäminen kulkevat rinta rinnan. Seuran järjestötoiminnan kehittämisen lähtökohtana on tuottaa uutta toiminnallista sisältöä Suomi- Venäjä-Seuran keskusjärjestö-, piirijärjestö- ja osastotasolla. Tavoitteena on myös lisätä seuran osastojen ja yksittäisten jäsenten aktiivisuutta ja vuorovaikutusta toiminnassa. Suomi-Venäjä-Seura kansalaisjärjestönä tarvitsee uusia aktiivisia, toimivia jäseniä ja heille valmiuksia kehittää edelleen osastojensa järjestö- ja palvelutoimintaa. Luottamushenkilökoulutuksella tuetaan seuran perusosastoihin kuuluvien jäsenten ja myös seuran toimintaan osallistuvien sidosryhmien toimintaedellytyksiä. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa ja uusia kokemuksia antavaa. Suomi-Venäjä-Seuran haasteena on olla valtakunnallinen järjestö, jolla on laaja ja toimiva koko maata kattava piirijärjestö- ja osastoverkko sekä aktiivinen jäsenistö, joka toteuttaa seuran strategiaa ja sääntöjen mukaista toimintaa. Seuralla on myös hyvät suorat yhteydet Venäjälle paikallisiin Suomen ystävyysseuroihin, muihin kansalaisjärjestöihin ja eri viranomaistahoihin niin keskusjärjestö-, piirijärjestö- kuin osastotasollakin. Kansalaisjärjestön perusta on jäsenistö. Seuran toiminnan kehittäminen vaatii uusia innovaatioita, joilla voimme entistä tiiviimmin saada jäsenet ja sidosryhmät kiinnitettyä toimintaamme. Nuorempien mukaan saaminen seuran luottamushenkilöiksi on yksi tulevaisuuden haaste.

8 8 Seuran strategia vuosille vaatii myös jatkuvaa järjestöllistä kehittämistä ja uusien innovatiivisten toimintojen ja toimintamuotojen kokeilua ja hyvien käytänteiden siirtämistä osastojen välillä. Järjestötoiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2013 Luottamushenkilökoulutuksen jatkaminen piirijärjestöjen organisoimana Viestinnän kehittäminen järjestön kaikilla tasoilla jäsenistöön ja yhteistyötahoille (Ankkurijäsenrekisterin uutiskirjeet, osastotiedotteet, kotisivut, seuran työntekijöiden kanssakäymispalvelut) Ankkuri-jäsenrekisterin palvelujen kehittäminen, käyttöoikeuksien laajentaminen piiri- ja osastotasolla. Yhtenäisen seuran ulkoasun luominen, keskusjärjestö, piirit ja osastot. Osana myös järjestötoiminnan kehittämistä Suomi-Venäjä-Seurassa toimivat seuraavat hallituksen nimeämät jaostot / työryhmät valtuustokauden : Kulttuuriareena Ruotsalaisjaosto Nuorisojaosto Venäjän kielen työryhmä Suomalais-ugrilainen työryhmä Osaamisen kehittäminen vuonna 2013 Seuran vuoden 2013 toiminnassa tärkeänä osana on osaamisen kehittäminen ja sen tukeminen myös taloudellisesti. Osaamisen kehittäminen (koulutus ja toiminnassa tapahtuva oppiminen) kohdentuu perusosastotasolle ja osastoaktiiveihin sekä muihin sidosryhmiin. Keskusjärjestön talousarvioon on varattu euron määräraha käytettäväksi piirien järjestämän koulutuksen tukemiseen. Määräraha jaetaan seuran hallituksen hyväksymien jakoperiaatteiden mukaisesti piireille, jotka osallistuvat koulutuksen rahoittamiseen vastaavalla summalla. Piirien omarahoitusosuutta laskettaessa hyväksytään opintojärjestöiltä saatava koulutusavustus piirin omarahoitusosuudeksi. Osastot vastaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden matkakuluista. Toimenpiteet vuonna 2013 Luottamushenkilö-, aktiivi- ja sidosryhmäkoulutus. Osaamisen kehittäminen Syyssähinät toteutetaan alkusyksystä 2013 kaikissa piirijärjestöissä. Syyssähinöissä painotetaan osaston toimijoiden ja aktiivien ja sidosryhmien toimintaedellytysten tukemista ja uudenlaista tapaa toimia. Samoin Syyssähinöiden kautta valmistellaan seuran juhlavuoden 2014 valtakunnallisia, piirikohtaisia ja osastokohtaisia tapahtumakokonaisuuksia. Luottamushenkilökoulutuksen teemoina on myös Venäjä osaamisen kehittäminen. Piirit laativat vuodelle 2013 piirikohtaisen koulutussuunnitelman, jonka piirihallitukset hyväksyvät Osastojen kehittämisavustukset Seuran talouden tasapainottamistoimenpiteenä vuonna 2013 seura ei jaa taloudellista tukea osastojen hanketoimintaan.

9 9 Keskusjärjestö toivoo, että piirijärjestöt oman taloutensa puitteissa varaavat tietyn avustussumman osastojen kehittämishankkeiden tukemiseen Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi Suomi-Venäjä-Seuran henkilöstön jatkuva kouluttautuminen on osa tulevaisuuteen tähtäävää monialaista osaamista, jossa tärkeällä sijalla ovat henkilöstön voimavarojen ja osaamisen kehittäminen. Tämä on tärkeä tulevaisuuden haaste. Seuran toimintaympäristön muutoksesta johtuen henkilöstön täydennyskoulutustarve on jatkuvaa. Projektimuotoisen toiminnan lisääntyminen ja siihen liittyvä rahoittajien vaatima hanketoiminnan suunnittelu, hakemuksien valmistelu, raportoinnit ja tilitykset vaativat laajaalaista osaamista sekä hankkeita toteuttavan henkilöstön, että taloushenkilöstön osalta. Henkilöstökoulutuksessa otetaan huomioon myös uuden IT-tekniikan mukanaan tuoma koulutustarve. Henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on osa henkilöstöön panostamista. Vuonna 2013 jatketaan henkilökunnan työhyvinvointia edistäviä koulutustilaisuuksia yhteistyössä työterveydenhoidon kanssa. Kiinnostus henkilöstökoulutukseen ja sen tarve kartoitetaan vuosittain seuran työntekijän kanssa käytävissä kehittämiskeskusteluissa. Lisäksi kohdennettua koulutusta arvioidaan ja katsotaan henkilökohtaisesti työntekijöiden kanssa vuoden kuluessa. Henkilöstökoulutukseen on toimintavuodelle 2013 budjetoitu euroa Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut Jäsenrekisteripalvelut hankitaan Avoine Oy:ltä, jolle seuran jäsentiedot ja jäsenrekisterin hoito siirtyi vuonna Sen tarjoama jäsenrekisteriohjelma Ankkuri on omatoimisesti käytettävä jäsenrekisteri, joka mahdollistaa jäsenrekisteripalvelujen laajentamisen piirijärjestö- ja osastotasolle. Jäsenrekisterin ylläpitoon liittyvät atk-palvelut hankitaan Avoine Oy:stä ja rekisterin osoitetietojen päivitys ostetaan Avoine Oy:n toimesta Itellalta. Jäsenrekisterin päivityksiin, jäsenmaksujen perintään ja tilityksiin liittyvät käytännön toimenpiteet suoritetaan keskustoimistossa. Avoinen Ankkuri -jäsenrekisterissä jäsenmaksujen palautus osastoille ja piireille tapahtuu myös keskitetysti jäsenrekisterin kautta. Avoine Oy on seuran tilauksesta kehittänyt seuran jäsenrekisteriä siten, että piirijärjestöjen työntekijät ja osastojen nk. jäsenrekisterinhoitajat pääsevät Ankkuri-jäsenrekisteriin. Osastojen osalta jäsenrekisteriin pääsy ja jäsenrekisteritietojen saatavuus mahdollistuivat vuoden 2011 alusta lähtien. Saadun käyttökokemuksen ja Ankkuri-jäsenrekisterin edelleen kehittämisen osalta lähtökohtana on, että sekä piirijärjestöille ja osastoille annetaan käyttöoikeudet ja valmiudet omien jäsentensä jäsentietojen päivittämiseen. Osastojen käyttöoikeus vaatii jäsenrekisterinhoitajalle myönnettävän käyttöoikeuden viemistä kaikkien piirijärjestöjen ja osastojen osalta Ankkuri-jäsenrekisteriin. Keskustoimistosta toimitetaan korvauksetta osastokirjeiden postituksessa tarvittavat tarrat osastojen käyttöön sekä osastojen perusjäsenlistat ja maksuntarkkailulistat osastoille. Käyttöoikeuksien kautta nämä palvelut voidaan myös hoitaa omatoimisesti osastoissa.

10 10 Seuran ylin päättävä elin seuravaltuuston syyskokous 2012 käsittelee ja päättää seuraavista jäsenmaksuja koskevista asioista vuodelle 2013: tekee päätöksen henkilöjäsenten seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksusta, jäsenmaksujen jako-osuuksista seuralle, piirijärjestöille ja osastoille sekä jäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta tekee päätöksen seuran, piirijärjestöjen ja osastojen yhteisöjäsenten jäsenmaksuperusteista seuraavalle kalenterivuodelle sekä yhteisöjäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta. Vuoden 2009 alusta lähtien seurassa siirryttiin kaksi vuotta voimassa olevaan jäsenkorttiin, jolla saadaan säästöä jäsenrekisterin hoitokuluihin. Uusi tuleva jäsenkortti on voimassa vuodet Jäsenkortin avulla pyritään kiinteyttämään jäsensuhdetta ja kerrotaan jäseneduista. Jäsenkorttiin on painettu seuran omat jäsenedut. Kortin näyttämällä jäsen saa vuosittain voimassa olevat alennukset Venäjän Aika lehden tilaushinnasta, viisumeista, Venäjän Matkojen tuottamista matkoista sekä seuran ja piirien järjestämien tilaisuuksien pääsylipuista. Vuoden ulkopuolisten tahojen myöntämät jäsenedut ovat seuran kotisivuilla ja jäsenlehti Kontaktissa. Jäsenetujen määrää lisätään vaiheittain ulkopuolisten tahojen antamilla jäseneduilla, jotka voivat olla myös alueellisia etuja tai tapahtumakohtaisia jäsenetuja Seuran IT-tekniikan kehittäminen Seuran ja piirijärjestöjen IT-tekniikan osalta vuoden 2011 syyskaudella siirryttiin yhteisen tuottajan Academica Oy:n ICT-ympäristöön, jonka kautta saadaan etä- ja lähituki kaikille seuran ja piirijärjestöjen yhteisessä verkossa oleville päätelaitteille. Uuden tekniikan myötä IT- käyttömahdollisuudet henkilökunnan sisäisen kanssakäymisen Lyncpuhelut, SharePoint yhteistiedostot, yhteinen työpöytätoiminto, tiedon siirron, välittämisen ja tiedon hyödyntämisen osalta paranivat olennaisesti IT- ympäristön yhtenäisen kehittämisen kautta. Tavoitteena IT-uudistuksessa on myös pystyä vastaamaan tulevaisuudessa IT-tekniikan kehittymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. IT -tekniikan hyödyntäminen vaatii myös henkilökunnan koulutusta, jotta uudesta järjestelmästä saadaan maksimaalinen hyöty. Koulutusta toteutetaan henkilökunnan koulutusmäärärahan puitteissa.

11 11 IV Palvelut MATKAPALVELUT VIISUMIPALVELUT KULTTUURIPALVELUT - kielimatkat - tapahtumamatkat - kulttuurimatkat - erikoisturistimatkat, tilausryhmät - piirijärjestöjen palvelutoimintaa - viisumien hankintapalvelut - neuvontapalvelut - Kulttuuriareena ja alueelliset kulttuurijaostot - kulttuuriryhmien kiertueet - yhteistyö kulttuuriorganisaatioiden kanssa - näyttelyiden tuottaminen ja Kino Lokakuu - kulttuurivaihdon muun kult.toiminnan järjestäminen - neuvontapalvelut - Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi ja sen partneritoiminta VIESTINTÄ VENÄJÄN KIELI SUOMALAIS-UGRILAISET - Kontakt jäsenlehti - kotisivut ja sähköiset kirjeet - Facebook, Twitter, blogit - esitetuotanto - Venäjän Aika lehti - Kysy meiltä! -tietopalvelu - seminaari- ja luentotoiminta Tukipalvelut - venäjän kielen ja maan tunnettuus - Venäjää Venäjällä - kielikurssit - venäjän kielen työryhmä, stipendit ja Venäjän kielen tähti - paikalliset kielityöryhmät / paikalliset kampanjat PALVELUT Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean työ: - yhteydet ja käytännön asiat - sukukansatyöryhmä - Maailmankongressin valmistelut Suomalais-ugrilainen toiminta, projektit RUOTSALAISJAOSTON TOIMINTA - vuosittaiset suunnitelmat TALOUS- JA KIINTEISTÖASIAT - seuran ja sen projektien budjetointi, seuranta, raportointi - seuran yksiköiden ja projektien kirjanpito - piirijärjestöjen talousasioiden konsultointi - Merihaan Tilapalvelu Oy:n talous ja hallinto - IT palvelut ja toimistopalvelut PROJEKTIT - projektisuunnitelmat / budjetointi - hakemukset / lobbaus - projektien hallinnointi / toteutus HENKILÖSTÖ- HALLINTO - TES-asiat, työsopimukset - palkkahallinto - vero- ja muut tilitykset - rekrytointi - henkilöstökoulutus - työterveyshuolto, työsuojelu - uusien Venäjä-osaajien koulutus HALLINTO - valtuusto, hallitus ja jaostot - tarkastustoimi - työryhmät OSASTOPALVELUT - järjestö- ja jäsenrekisteri, jäsentilastot - jäsenmaksujen perintä ja tilitys - osoitepalvelut osastoille - materiaalipalvelut, merkit, viirit, lomakkeet - osastojen kotisivupalvelut - yhdistysrekisteripalvelut - järjestö- ja toimintakoulutuksen tuki 4.1. Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta Venäjän kielen kurssitoiminta Seuran kielikurssilaiset muodostuvat pääosin aikuisopiskelijoista ja kielenharrastajista. Venäjän kielen opiskelijoiden määrä Suomen kouluissa ja yliopistoissa on edelleen huomattavan pieni mutta eriasteisissa oppilaitoksissa opiskelee yhä enemmän venäjää äidinkielenään puhuvia opiskelijoita. Monilla yliopistoilla on suorat yhteydet yliopistoihin Venäjälle ja kieliharjoittelu

12 12 tapahtuukin pääosin niiden kautta. Seura katsoo kuitenkin edelleenkin tarpeelliseksi tarjota Pietarissa toteutettavia kielikursseja nuorille ja aikuisopiskelijoille. Toimenpiteet: Seuran kielikursseista Venäjällä valmistetaan yhteinen esite seuran matkatuotannon kanssa Venäjän kielen työryhmä Seuran venäjän kielen työryhmän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimia venäjän kielen aseman vahvistamiseksi kouluopetuksessa ja jatkokoulutuksessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Anna- Kaisa Mustaparta opetushallituksesta. Työryhmä laatii vuosittain suunnitelman toimenpiteistä, johon sisältyy stipendien myöntäminen peruskouluissa venäjää opiskeleville että venäjän kirjoittajille ylioppilaskokeissa. Lisäksi työryhmä järjestää vuosittain Venäjän kielen tähti kilpailun peruskoululaisille. Kilpailussa palkitaan oppilaiden tekemät venäjänkieliset videopätkät. Muista toimenpiteistä työryhmä päättää vuosittain ja tarpeen mukaan tekee esityksiä seuran hallitukselle. Venäjän työryhmän kokoonpano: Anna-Kaisa Mustaparta, opetusneuvos Opetushallitus, työryhmän puheenjohtaja Tuula Väisänen, rehtori, Suomalais-venäläinen koulu Pirjo Salenius, FM, Haaga-Helia Marja Jegorenkov, vararehtori, Helsingin suomalainen yhteiskoulu, Sonja Biese, puheenjohtaja Suomen venäjän opettajien yhdistys Erkki Merimaa, kouluneuvos Pekko Kohonen, puheenjohtaja, Venäjän kaupan kilta, toimitusjohtaja Riikka Dillström, projektipäällikkö, EASTWAY, seuran Itä-Suomen piirijärjestön varapuheenjohtaja Jussi Konttinen, toimittaja Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Outi Alava, tiedottaja, Suomi-Venäjä-Seura Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Myös piirijärjestöissä ja osastoissa toimii paikallisia venäjän kielen työryhmiä ja stipendirahastoja Suomalais-ugrilainen yhteistyö Suomalais-ugrilaisten kansojen 6. Maailmankongressi järjestettiin Siófokissa Unkarissa. Kongressi ei päättänyt vaihtaa päämajan sijaintia, joten seura jatkaa työtään Suomalaisugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean päämajana vuoteen 2016 saakka eli seuraavaan Maailmankongressiin saakka. Seuraava eli VII Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressi järjestetäänkin Suomessa vuonna 2016 ja VI Maailmankongressi päätti sen pitopaikaksi Lahden kaupungin. Kansainvälinen konsultaatiokomitea tulee arvioimaan Maailmankongressin tuloksia vielä loppuvuoden 2012 aikana ja päättämään arvion pohjalta tulevista tavoitteista ja toiminnasta. Seura tulee osallistumaan aktiivisesti tähän arviointityöhön ja tulevista tavoitteista käytävään keskusteluun. Konsultaatiokomitean työ tulee olemaan erityisen haasteellista tulevalla toimintakaudella ja vaatii huolellista valmistelua ja taustakeskusteluja, jotta voidaan löytää

13 13 konsensukseen pohjautuvat toimintalinjat. Työssä on otettava myös huomioon muuttuneet toimintaolosuhteet. Seura jatkaa yhteistyötä konsultaatiokomitean työssä ja suomalais-ugrilaisessa toiminnassa M. A. Castrénin seuran ja muiden sukukansayhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Seura osallistuu Suomen sukukansaohjelman toteuttamiseen kansalaisjärjestöjen toiminnan kehittämisen osalta. Seura on esittänyt aiheesta projektia OKM:lle sisällytettäväksi sukukansaohjelman toteutukseen. Seura on osallistunut myös sukukansaohjelman kulttuurivaihdon toteuttamiseen, mikäli tähän tulee mahdollisuus v osalta, niin seura ehdottaa myös tähän liittyvää toimintaa rahoitettavaksi sukukansaohjelmasta. Venäjän puolella seura tulee tekemään laajasti yhteistyötä eri alueellisten suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Sen lisäksi toimimme yhteistyössä myös Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen assosiaation AFUN:in kanssa sekä Syktyvkarissa sijaitsevan federaatiotason kulttuurikeskuksen ja Volgan alueen kulttuurikeskuksen kanssa. Suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä seura pitää yllä hyviä yhteistyösuhteita aluetason ja paikallishallinnon viranomaisten sekä Venäjän aluekehityksen ministeriön ja Venäjän kulttuuriministeriön kanssa. Suomi-Venäjä-Seuran suomalais-ugrilaisten toimintaa koordinoi seuran sukukansajaosto, jonka puheenjohtajana toimii seuran hallituksen jäsen Markku Turkia. Sukukansatyöryhmän kokoonpano Markku Turkia, seuran hallitus, työryhmän puheenjohtaja Marja Lappalainen, M. A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Tarmo Hakkarainen, M. A. Castrénin seuran projektisihteeri Seppo Lallukka, Sukukansaohjelman neuvottelukunnan puheenjohtaja Leena Joki, Tverinkarjalaisten ystävät ry Ildiko Lehtinen, M. A. Castrénin seura Pekka Kauppala. erikoistutkija, Suomen kansallisarkisto Irmeli Kniivilä, Kouluttaja, Suomi-Unkari Seuran varapuheenjohtaja Ailé Aikio, Saamelaiskäräjät Samediggi Riku Savonen, toiminnanjohtaja, seuran Länsi-Suomen piirijärjestö Merja Jokela, kulttuurisihteeri Jouni Sirkiä, projektisihteeri Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura, toimii myös sihteerinä Seura toteuttaa seuraavia projekteja yhteistyössä sukukansojen kanssa: Suomalais-ugrilaisten kansojen koulutushanke , hankkeeseen on haettu rahoitusta OKM:n sukukansaohjelmasta ja Koneen Säätiön kieliohjelmasta (toteuttaa Länsi- Suomen piirijärjestö) Omakielinen varhaiskasvatus -hanke jatkuu 2013 puoleen väliin, rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto (Etelä-Suomi toteuttaa). Seura neuvottelee Kulttuurirahaston kanssa mahdollisesta uudesta suomalais-ugrilaisiin kieliin liittyvästä projektista Koneen Säätiön kieliohjelman kulttuurihakuun valmistellaan hanke-esitys, (Itä-Suomen piirijärjestö toteuttaa) Projekteista on tehty ja osasta vielä tehdään vielä erilliset suunnitelmat ja talousarviot.

14 VenäjänMatkat Seuran matkailutoiminta painottuu erikoisohjelmaisiin kulttuuri- ja tapahtumamatkoihin sekä kielikursseihin. Toimenpiteet: Vuoden 2013 VenäjänMatkojen ohjelmaa työstetään ja se valmistuu marras-joulukuussa. Matkoista sekä kielikursseista tehdään yhteinen esite. VenäjänMatkat osallistuu Helsingin Matkamessuille omalla osastollaan. Tehdään erillinen tuotannon ja markkinoinnin kehittämissuunnitelma. Kehittämisalueita: Kulttuurimatkat - Teemoina esim. taide, musiikki, kirjallisuus, teatteri, arkkitehtuuri, eri kansojen kulttuurit, historia, ruoka. Matkoilla tutustutaan vanhaan perinteiseen kulttuuriin, ja tehdään tunnetuksi myös nykykulttuuria. Pyritään saamaan matkoille asiantuntijoita Suomesta ja tapaamisia paikallisien kulttuurihenkilöiden kanssa. Tapahtumamatkat - Pietari ja Moskova tarjoavat runsaasti erilaisia tapahtumia, esim. konsertteja, messuja ja näyttelyitä. Harrastematkat - Matkoilla käydään työpajoissa, näyttelyissä, tavataan saman alan harrastajia, esim. käsityö, puutarhanhoito, kukkiensidonta, posliinimaalaus. Urheilumatkat - Venäjällä on lähivuosina useita suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia kuten esim. Yleisurheilun MM-kisat Moskovassa elokuussa 2013, Talviolympialaiset Sotshissa helmikuussa 2014, KHL-jääkiekkoliigoissa pelaa useita suomalaisia, joten pelit kiinnostavat suomalaisia. Suomalaiset voivat osallistua esim. Naisten kymppiin Pietarissa ja Worldloppet hiihtomaratoniin Deminossa, Rybinskin alueella. Nuorisomatkat Lukijamatkat 4.4. Lenin museon toimintasuunnitelma 2013 Lenin-museon tärkein tehtävä on museon kokoelmien hoito sekä niihin perustuvien perus- ja erikoisnäyttelyjen esilläpito yleisölle. Lenin-museon kokoelmien merkitys ja kulttuurihistoriallinen arvo ovat kasvaneet neuvostoajan ja sen ilmiöiden jäätyä historialliseksi tutkimus- ja museokohteeksi. Kokoelmien hoito, hallinta, digitointi ja niihin liittyvä tutkimustyö ovat museon toiminnan painopistealueena. Museon vuosittaisen kävijämäärän tavoitteeksi voidaan asettaa kävijää. Lenin-museo on tunnetuin suomalainen museo maailmalla. Museovieraiden maantieteellinen edustavuus on laaja. Vieraita käy vuosittain yli 70 maasta. Museon perusnäyttelyn opasteksti on viidellätoista eri kielellä (mm. kiina, japani, arabia, puola, portugali). Kielivalikoimaa pyritään edelleen laajentamaan. Vuorossa ovat opasteksti koreaksi. Museon painettua esitettä on suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja saksaksi. Tarvittaessa niistä otetaan lisäpainoksia. Internetissä käyntikertoja museon kotisivuilla (www.lenin.fi) on kuukausittain kymmeniä tuhansia. Sivut ovat suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi. Kielivalikoimaa pyritään laajentamaan. Internetiin lisätään myös museon näyttelyitä. Lenin-museo on facebookissa. Sitä hyödynnetään tiedotuskanavana. Museo pitää yllä kehittyvää museokauppaa, joka toimii myös nettikauppana.

15 15 Yhteistyökumppanit ja kansainväliset yhteydet Suomessa yhteistyökumppaneina ovat Tampereen kaupungin museoiden lisäksi Työväen museo Werstas, Vaasan työväenmuseo, Kansan arkisto, Työväen arkisto, Työväenliikkeen kirjasto, Karl Marx-seura, Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura sekä Suomi-Venäjä-Seuran keskustoimisto, piirijärjestöt ja osastot. Suomi-Venäjä-Seuran Tampereen osasto on Lenin-museon ystäväyhdistys. Se pitää kokouksia ja tilaisuuksia Lenin-museon tiloissa. Yhteistoimintaa Työväenmuseo Werstaan kanssa tehostetaan ja syvennetään. Lenin-museon kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään mm. IALHI:n eli Kansainvälisen työväen historian laitosten järjestön sekä Worklabin (The International Association of Labour Museums) toimintaan ja vuosikokouksiin osallistumalla. Lenin-museo ylläpitää suhteita lontoolaisen Marx Memorial Libraryn ja meksikolaisen Trotski-museon kanssa. Venäjällä yhteistyökumppaneina ovat mm. Viipurin Lenin-museo, Venäjän valtiollinen poliittisen historian museo Pietarissa, Razlivin Lenin-museo, Venäjän valtion historiallinen museo Moskovassa, Lenin-mausoleumin instituutti, Uljanovskin museoyhtymä, Valtiollinen Venäjän nykyajan historian keskusmuseo Moskovassa, Gorki Leninskije - museo, Viipurin linnan museo, Leningradin alueen museoyhtymä, Pietarin Vallankumouksellis-demokraattisten liikkeiden historian museo Raznotshinnyj Peterburg ja Krasnojarskin museokeskus. Yhdessä Viipurin Lenin-museon kanssa osallistutaan konferenssiin vuoden 1918 tapahtumista Viipurissa. Lenin-museon edustaja osallistuu Razlivin Lenin-museon Lenin-konferenssiin huhtikuussa Erikoisnäyttelyt, tutkimustyö ja tilaisuudet Edellisen vuoden puolelta jatkuu Rosa Liksomin Sovjet design näyttely ja Jarmo Valtasen neuvostokuplia taidenäyttely. Sen jälkeen asetetaan esille näyttely Pohjois-Amerikan suomalaiset Neuvosto-Karjalassa. Sen ovat tuottaneet Pohjois-Karjalan museo Joensuusta ja Karjalan tasavallan museo Petroskoista. Suomi-Venäjä-Seuran tuottama valokuvanäyttely Pietari on rock pystytetään maaliskuussa Venäjä-viikon aikana. Näyttelyohjelmassa ovat lisäksi: Minna L. Henrikssonin taidenäyttely Leninin merkitys Suomelle, Cuba si! Matti Tohkan valokuvia Kuuban nykypäivästä sekä näyttely museon omista kokoelmista. Museon tutkimustyö keskittyy Leniniin sekä neuvostoajan ilmiöiden ja esineistön tutkimiseen sekä suomalaisten yhteyksiin ja suhteisiin itänaapuriin. Tutkimustuloksia julkaistaan lehtiartikkeleina ja nettiblogeina. Erikoisnäyttelyiden yhteydessä pidetään teemaan liittyviä yleisötilaisuuksia. Museon työntekijät luennoivat ja pitävät esitelmiä pyydettäessä museon aihepiiristä. Lenin-museo osallistuu Museoiden yö ja Tapahtumien yö yhteistilaisuuksiin. Kokoelmat ja projektit Lenin-museossa jatketaan aineiston digitalisointia. Se lisää museon aineiston saavutettavuutta. Lenin-museon kotisivuja internetissä ja facebook-profiilia päivitetään ja parannetaan. Nettiin voidaan tehdä pienoisnäyttelyitä. Lenin-museon aineistosta tehtyä cd romia Soviet dada hyödynnetään museon aineiston esittelyssä. Museo taltioi ja digitoi myös Suomi-Venäjä-Seuran toiminnasta otettuja valokuvia.

16 16 Opetusministeriön projektiavustuksen tuella aloitettua projektia Leninin jalanjäljillä jatketaan. Siinä dokumentoidaan näyttelytarkoituksiin (internetissä ja Lenin-museossa) nykyistä elämänmenoa ja paikkoja Leninin jalanjäljiltä. Projektissa tehdään yhteistyötä venäläisten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Lenin museon yhdistäminen Työväen Museo Werstaan kanssa Suomi-Venäjä-Seura on aloittanut neuvottelut Työväen Museo Werstaan kanssa Lenin museon yhteenliittämisestä Werstaaseen. Yhdistyminen tapahtuisi kuitenkin niin, että Lenin museo jäisi elämään omana museonaan Werstaan yhteydessä. Fyysisesti museo jäisi nykyiseen tilaansa. Yhdistämiseen tähtäävät selvitykset ja neuvottelut pyritään toteuttamaan niin, että Suomi-Venäjä- Seuran kevätvaltuusto 2013 voi ottaa kantaa asiaan Ruotsinkielinen toiminta Suuntaviivoja ruotsalaisjaoston toimintaan Ruotsinkielisen jaoston tehtävä on huolehtia ja valvoa ruotsinkielisten jäsenten monipuolista toimintaa ja palvelua kehittää toimintaa ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä osastoissa voimistaa yhteistyötä seuran ruotsin- ja kaksikielisten osastojen, Ahvenanmaan, Pohjoismaiden sekä Venäjän vastaavien välillä, seura selvittää mahdollisuutta tuottaa projektin tukemaan tätä työtä tukea kulttuurivaihtoa ruotsinkielisen Suomen ja Venäjän välillä välittää Suomen ruotsinkielisille tietoa Venäjästä ja Venäjälle suomenruotsalaisuudesta tukea venäjän kielen opiskelua ruotsinkielisissä kouluissa hankkia jäseniä ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä alueilla Toiminta vuonna 2013 Ruotsalaisjaosto kokoontuu neljä kertaa vuoden aikana. Mahdollisuuden mukaan järjestetään opintokäynti tai esitelmä kokouksen yhteydessä. Ruotsalaisjaosto tukee sopivalla tavalla ruotsinkielisen koulun venäjän kielen opetusta. Ruotsalaisjaosto järjestää ruotsinkielisten jäsenten yhteistapaamisen. Jaosto jatkaa ruotsinkielisen tiedon päivittämistä seuran www-sivuilla.

17 17 V Projektitoiminta Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto 2013, Baltic Sea NGO Network in Finland Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto on toiminut vuodesta 2001 saakka, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi. Suomi-Venäjä-Seura on ollut mukana alusta asti ja toiminut koko kauden myös Suomen maakoordinaattorina (Focal Point) koko verkostoon ja pitänyt yhteyttä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin sen asioissa. BS NGO Network hyväksyi vuonna 2008 perusasiakirjan (Guide Lines), joka vahvistettiin pienillä muutoksilla X Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumissa Berliinissä Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston toiminta Suomessa 2013 Kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisääminen. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävinä kevätkaudella 2013 on valmistautuminen ja osallistuminen Pietarissa järjestettävään XI Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumiin, joka liittyy Itämerenmaiden neuvoston (CBSS) Venäjän puheenjohtajuuskauteen Suomen puheenjohtajuuskausi Itämeren maiden neuvostossa on Kansalaisjärjestöjen kannalta keskeistä puheenjohtajakaudella on järjestää Suomessa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi kesäkuun alussa Turussa. Valmistelut käynnistyvät alkuvuodesta XI Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi Pietarissa Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Pietarissa Pohjoismaisen Yhteistyön Assosiaatio Norden toimii Venäjän Focal Point järjestönä ja vastaa XI Foorumin valmisteluista. Suomi-Venäjä-Seura osallistuu Suomen koordinaattorin ominaisuudessa valmistelukokouksiin Pietarissa ja kokoaa Suomen kansalaisjärjestöjen valtuuskunnan foorumiin. Suomessa järjestetään Suomen verkoston kokouksia, joissa valmistellaan foorumin sisällöllisiä teemoja ja suomalaisten osallistumista foorumiin. Valmistelujen käynnistäminen Suomen puheenjohtajuuskauteen ja XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestö Foorumiin Suomessa 2014 Suomen ulkoasiainministeriön ja Turun kaupungin kanssa on keskusteltu, että XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi järjestetään Turussa alkukesästä Foorumihankkeelle laaditaan projektisuunnitelma ja haetaan rahoitusta ainakin EU:sta, Pohjoismaiden ministerineuvostosta ja Suomen ulkoasiainministeriöstä. Turun kaupungin kanssa laaditaan tarvittava yhteistyösopimus. Suomi-Venäjä-Seura vastaa valmisteluista ja järjestää suomalaisille kansalaisjärjestöille valmistelukokouksia syksyllä 2013 ja keväällä Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Seura käynnistää vuoden 2012 lopussa suomalais-ugrilaisen monivuotisen koulutushankkeen Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Hanketta

18 18 koordinoi Länsi-Suomen piiri. Hanke on sisällöllistä jatkoa piirin vuodesta 2006 toteuttamille suomalais-ugrilaisille hankkeille. Rahoitusta haetaan vuoden 2013 koulutukseen Koneen Säätiön kieliohjelmasta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön sukukansaohjelmasta. Vuonna 2013 on tavoitteena järjestää kolme neljän päivän koulutustilaisuutta Venäjällä: toukokuussa Syktyvkarissa Komissa, elokuussa Karjalassa ja marraskuussa Udmurtiassa. Hankkeen osallistujiksi valitaan vuosittain 35 kansalaisjärjestötoimijaa Venäjän eri alueilta ja Suomesta. Koulutuksissa järjestöaktiivit saavat oppia eri aihepiireistä, kuten projektinhallinnasta, lainsäädännöstä, suhdetoiminnasta, johtamisesta ja esiintymistaidoista. Tärkeä osa hanketta on alueidenväliset pienhankkeet, joissa samoista aihepiireistä kiinnostuneet osallistujat eri alueilta yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat jonkin suomalais-ugrilaisen projektin. Hanke tarjoaa toteutuessaan paitsi taloudellista turvaa myös tiiviit yhteistyösuhteet monelle Venäjän alueelle. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu vuosittain 4-5 suomalaisen järjestötoimijan osallistuminen koulutukseen, mikä tarjoaa sukukansatoiminnasta kiinnostuneille Seuran jäsenille mahdollisuuden vahvistaa suomalais-ugrilaista asiantuntemustaan. Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hanke Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hanke vuonna 2013 Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hanke (aikaisemmin Suomalais-ugrilainen kielipesähanke) on käynnistynyt Suomi-Venäjä-Seuran ja sen Etelä-Suomen piirijärjestön hallinnoimana vuonna 2009 ja jatkuu vuoden 2013 kesäkuuhun asti. Hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Vuonna 2012 hankkeen päätoimintoja olivat omankielisten päiväkotiryhmien työntekijöille järjestetyt koulutukset Venäjällä sekä hankkeen toiminnan suunnittelu ja siitä tiedottaminen eri tasoilla Suomessa ja Venäjällä. Toiminnan suunnittelua on tehty muun muassa hankkeen suomalaisvenäläisen asiantuntijaryhmän puitteissa. Asiantuntijaryhmän tavoitteena on ollut löytää Venäjän federaatiotason asiantuntijoiden kanssa tavat, joilla hankkeen lähestymistapoja voitaisiin huomioida laajasti Venäjän vähemmistöjen varhaiskasvatusjärjestelmässä. Vuoden 2012 aikana hankkeen nimi muutettiin paremmin Venäjän viranomaisten näkemyksiä vastaavaksi. Hankkeessa tapahtui myös henkilömuutoksia, Annika Pasasen siirtyessä syyskuusta alkaen projektipäällikön tehtävästä ulkopuolisen asiantuntijan tehtävään. Vuosi 2013 on hankkeen päätösvuosi, ja keskeinen toimenpide kevään aikana on hankkeen loppuraportointi. Raportoinnin ohella tullaan tarpeen mukaan järjestämään Venäjällä koulutustilaisuuksia sekä hankkeen päätöstilaisuus joko Suomessa tai Venäjällä. Tarvittaessa myös suomalais-venäläinen asiantuntijaryhmä jatkaa työskentelyään. Päätösvaiheessa vastuu hankkeen käytännön johtamisesta ja koordinoinnista on Suomi-Venäjä-Seuran johdolla sekä hankkeen suomalaisella koordinaattorilla. Lisäksi hankkeen viimeisen puolen vuoden aikana tullaan mahdollisuuksien mukaan tukemaan suomalais-ugrilaisten omakielisten lastenmateriaalien julkaisemista, erityisesti niillä kielillä joilla on toistaiseksi vain vähän vastaavia julkaisuja. Keskeistä hankkeen päätösvaiheessa tulee olemaan sen miettiminen, miten varmistaa välitetyn tietotaidon ylläpitäminen jatkossakin Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla. Tietotaidon ylläpitämiseksi tullaan muun muassa tukemaan hankkeen alueellisten avainhenkilöiden /

19 19 koordinaattoreiden osaamista. Avainhenkilöille on hankkeen aikana kertynyt arvokasta tietoa hankkeen menetelmistä sekä niiden soveltamisesta Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla, ja he voisivat jatkossakin edistää omankielistä varhaiskasvatusta alueillaan sekä toimia välittävinä henkilöinä suomalaisten ja venäläisten toimijoiden välillä. Suomalais-ugrilaiset kielet varhaiskasvatuksessa -hankkeessa valmistellaan vuoden 2012 lopulla Suomen Kulttuurirahastolle ehdotus jatkohankkeesta. Jatkohankkeessa näkökulmaa tultaisiin laajentamaan koskemaan yleisemmin erilaisia toimivia kaksi- ja monikielistä opetusta ja kasvatusta vahvistavia menetelmiä. Jatkoa koskevat neuvottelut käydään Kulttuurirahaston kanssa loppuvuoden aikana. PK -yritysten Venäjä -osaamisen kehittäminen Itä-Suomen piiri kehittelee itäsuomalaisille PK-yrityksille, viranomaisille ja myös kolmannen sektorin toimijoille uutta hanketta, jossa tarjotaan venäjän kielen ja venäläisen tapakulttuurin koulutusta sekä erilaisia temaattisia seminaareja pääasiassa venäjän-kauppaa tekeville, sitä aloitteleville ja venäläisiä asiakkaita Suomessa palveleville yrityksille. Hankkeen rahoitusmahdollisuuksia selvitetään ja hanke ulottuisi Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä- Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntiin. Hankkeesta vastaa Itä-Suomen piirijärjestö. Kulttuuritoiminta tukemassa suomalais-ugrilaisia kieliä Keväällä 2013 Koneen säätiö järjestää uudessa kieliohjelmassaan monikielisyyden ja taiteen yhtymäkohtia kartoittavan hankehaun. Itä-Suomen piiri suunnittelee siihen suomalais-ugrilaista nuorisokulttuuria ja sitä kautta suomalais-ugrilaisten kielten käytön edistämistä tukevan nuorisohankkeen. Turun piirijärjestön Itämeri-hanke Suomi-Venäjä-Seurassa koordinoitiin vuosina erittäin hyvin onnistunutta ympäristökasvatushanketta Vesi-Suomi-Venäjä Nuorten näkökulma, jonka päätyttyä sekä venäläiset että suomalaiset yhteistyökumppanit ilmaisivat halunsa projektin jatkamiseen ja edelleen kehittämiseen. Turun piiri on nyt yhteistyössä Etelä-Suomen piirin kanssa kehittämässä projektia edelleen ja etsimässä sille uusia pohjoismaisia yhteistyökumppaneita Venäjän lisäksi. Hankkeelle ollaan hakemassa rahoitusta syksyllä 2012 Moskovan EU-edustuston kansalaisjärjestöohjelmasta ja 2013 Pohjoismaiden ministerineuvoston NGO-ohjelmasta, jonka yhtenä painopisteenä on Itämeriyhteistyö ja ympäristönsuojelu. Hankkeen tarkoitus on tuoda yhteen ympäristökasvatuksen suomalaisia ja ruotsalaisia asiantuntijoita ja verkottaa heitä venäläisten asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen pyrkimyksenä on viedä pohjoismaalaista tieto-taitoa rajan taakse, jossa ympäristökasvatus on vielä esimerkiksi kouluissa vasta nostamassa päätään. Tärkeässä roolissa tässä ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöissä, ympäristöjärjestöissä ja opetustoimessa toimivat alan ammattilaiset. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyöverkosto eri toimijoiden välillä ja siten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Hankkeen toisen tason keskiössä ovat vuosittaisiin toimintoihin osallistuvat projektin kohdemaiden lapset ja nuoret, joiden vaikutusmahdollisuuksia omaan ympäristöön pyritään vahvistamaan projektin kautta. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja rohkaista heitä vaikuttamaan oman elinympäristön tilaan ja parantamaan sitä. Hankkeen keskiössä on tasaarvoinen ja monikulttuurinen yhteiskunta, joka vahvistaa nuorten sosiaalisuutta ja suvaitsevaisuutta.

20 20 Perehtymällä kestävän kehityksen avainajatuksiin nuorille on tarkoitus tarjota välineitä ympäristön suojelun eri mahdollisuuksiin. Yhdeksi projektin tärkeimmistä teemoista nousee yhteinen Itämeri ja sen suojelu. Nuorison parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista kehitetään erityisesti ympäristöongelmien käsittelyssä. Olennaista on kuinka ohjaajat pystyvät opettamaan nuorille ympäristötietoutta ja kestävää kehitystä sekä kykyä nähdä ja analysoida ympäröivää yhteiskuntaa ja luontoa. Yleisellä tasolla hanke pyrkii vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja demokratian kehitystä Venäjällä, sillä projektin toiminnot on tarkoitus toteuttaa pääasiassa Pietarin alueella. Tärkeäksi teemaksi tässä nousee erityisesti kansalaisjärjestökentän toimijoiden vahvistaminen Venäjällä, jossa joidenkin toimijoiden toimintaedellytyksiä on kuluvana vuonna rajoitettu jopa lainsäädännöllä. Turku-Komi -yhteistyö Turun piirijärjestössä on ollut meneillään jo monivuotinen projektiyhteistyö Komin käsityöläisten liiton kanssa. Vuonna 2013 yhteistyötä on tarkoitus jälleen jatkaa pienimuotoisen projektin puitteissa. Yhteistyöhön haetaan avustusta Svenska Kulturfonden -säätiöltä syksyllä 2012/keväällä Projektissa on ollut pääyhteistyöpartnerina Turun Museokeskus. Vuonna 2013 yhteistyön merkeissä on tarkoitus järjestää kaksi toimintoa: näyttelyvaihtoa ja työpajoja. Kesäkuussa Turusta lähtee valtuuskunta viemään Syktyvkarin Etnografiseen museoon turkulaisten koululaisten viikingit-teemaista näyttelyä. Näyttelyn tekemiseen osallistuu Turussa ruotsinkielisen Sirkkalan koulun 5. ja 6. luokkalaisia lapsia, jotka ottivat osaa projektin vuoden 2012 työpajatoimintaan. Syyskuussa 2013 Turussa on tarkoitus järjestää neljä komilaisen käsityömestarin työpajaa. Työpajoissa valmistetaan perinteisiä komilaisia käsitöitä, joita tarjotaan opetettavaksi sekä turkulaisiin kouluihin että alan ammattilaisille. Syyskuun 2012 Turussa järjestetyt työpajat jättivät jälkeensä valtavan kysynnän, joten uusille kursseille saadaan varmasti paljon osallistujia. Komiyhteistyötä on tarkoitus kehittää edelleen tulevina vuosina laajemmaksi projektiksi, joka sisältää tiiviimmän näyttelyvaihtoyhteistyön Turun Museokeskuksen ja Syktyvkarin Etnografisen museon välillä. Yhteistyö Ulkovenäläisten oikeuksien tukisäätiön kanssa Venäjällä on perustettu v ulkovenäläisten oikeuksien tuki säätiö, perustajina ovat Rossotrudnitshestvo ja Venäjän ulkoministeriö. Säätiö toimii hyvin asialliselta pohjalta osoittaen taloudellista ja lainopillista tukeaan ulkomailla ongelmiin joutuneille venäläisille. Säätiö korostaa toimivansa aina ko. maan lainsäädännön puitteissa eikä osoita tukeaan rikosoikeudellisissa tapauksissa vaan tapauksissa, joissa katsotaan henkilön oikeuksia loukatun. Säätiö on ehdottanut Suomi-Venäjä-Seuralle yhteistyötä seminaarin järjestämiseksi v toukokuussa liittyen vähemmistöjen oikeuksiin Venäjällä ja Suomessa. Tarkoituksena on järjestää seminaari asiantuntijoiden osanotolla ja näin tukea oikean tiedon lisäämistä ja vuoropuhelun edistämistä molemmissa maissa välillä hyvinkin vaikeista vähemmistöjen oikeuksiin liittyvistä asioista. Seminaari jakaantuu kahteen osaan: asiantuntijoiden pyöreän pöydän keskustelu ja yleisölle tarkoitettu paneelikeskustelu ko. aiheesta. Jälkimmäisessä yleisöllä on mahdollisuus esittää asiantuntijoille kysymyksiä.

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 * Kokoaa iloiset ihmiset tekemään yhdessä elämyksiä * On tarmokasta kulttuuri-, maahanmuuttaja- ja projektitoimintaa * Järjestää kiinnostavia kohtaamisia, joiden

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö: Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016

Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Oheismateriaali / sivltk 19.1.2016 7 Sivistyslautakunta Vastuualueiden toimintasuunnitelmat / KeSut 2016 Sivistysjohtaja Matti Hursti 1.12.2015, päivitetty 12.1.2016 Lähtökohta KeSuun: Toimintaympäristön

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Joensuun seudun JHL ry osasto 310 toimintasuunnitelma 2017

Joensuun seudun JHL ry osasto 310 toimintasuunnitelma 2017 Joensuun seudun JHL ry osasto 310 toimintasuunnitelma 2017 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarviossa varattu summa Arviointi (tekemisen jälkeen) Järjestötoiminta Lisätään yhteistyötä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson Anita Johansson Käyttöönotto Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä 22.3.2013, Anita Johansson Käyttöönoton periaatteet Palveluiden käyttöönotto tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot