Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Transkriptio

1 1 Hyväksytty valtuustossa Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015

2 2 Sisällysluettelo I Yleistä 3 II Viestinnästä voimaa 5 III Kansalaistoiminta Kulttuuripalvelut Kulttuuriareenan toiminta 5 Valtakunnalliset kiertueet yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa 5 Kino Lokakuu - venäläisen nykyelokuvan festivaali Helsingissä ja muualla Suomessa 5 Kulttuurilaitosten, seuran piirien ja osastojen palvelutoiminta 5 XVI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Petroskoi Järjestötoiminta 7 Järjestötoiminnan kehittäminen v Osastojen kehittämisavustukset 8 Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi 8 Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut 9 Seuran ICT-tekniikan kehittäminen 10 IV Palvelut Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta 10 Venäjän kielen kurssitoiminta 10 Venäjän kielen työryhmän toiminta ja yhteistyö Cultura säätiön rahaston kanssa Venäjän kielen ja kulttuurin viikko Suomalais-ugrilainen yhteistyö ja valmistautuminen 7. Suomalais-ugrilaisten kansojen 11 Maailmankongressiin Lahti 4.3. VenäjänMatkat Ruotsinkielinen toiminta Nuorisojaosto V Juhlavuoden suuret tapahtumat ja projektitoiminta 14 Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö 14 Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Suomalais-ugrilaisten kansojen kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa Muut projektit, esitykset Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai EU:lle tai muille 17 rahoituslähteille Ystävyyskuntatoiminta 19 Yhteistyö Eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän kanssa 19 VI Talous ja hallinto Talous- ja henkilöstöhallinto Hallintopalvelut 20

3 3 I Yleistä Suomi-Venäjä-Seura kansalaistoimija Venäjä -yhteistyössä Venäjä yhteistyön toimintaympäristö on kokenut rajun muutoksen vuoden 2014 aikana. Yhteistyösuhteet Euroopan Unionin ja Venäjän kuin myös Suomen ja Venäjän välillä ovat muuttuneet johtuen Ukrainan kriisin heijasteista. Uusi tilanne on syntynyt Venäjän otettua Krimin niemimaan haltuunsa kansainvälisen oikeuden vastaisesti, Ukrainan tilanteen ja sotatoimien kärjistyttyä sekä EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden ja vastapakotteiden tultua voimaan. On odotettavissa vaikean Venäjä yhteistyön toimintaympäristön jatkuminen myös toimintavuonna 2015 ja vielä siitä eteenkin päin. Tämä luo haasteita niin hallinnolle, jäsenille kuin työntekijöille. On entistäkin tärkeämpää vahvistaa seuran roolia kulttuuri- ja kansalaistoimijana suomalaisvenäläisissä suhteissa. Suomi-Venäjä-Seura tarjoaa nykyaikaisena kansalaisjärjestönä monipuolisen toimintakanavan Venäjästä kiinnostuneille kansalaisille ja yhteisöille sekä toimii hyvänä yhteistyökumppanina Venäjän ja Suomen kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Seura toimii moniarvoisena Venäjä - yhteistyön keskustelufoorumina, aloitteentekijänä ja toimintojen käynnistäjänä. Nuorille ja nuorille aikuisille seura tarjoaa toimintakanavan kansainvälisyyteen ja maailmankuvan avartamiseen sekä kannustaa heitä mukaan suomalais-venäläisiin kulttuurihankkeisiin. Seura tuo toiminnallaan merkittävää lisäarvoa suomalais-venäläisiin suhteisiin panostamalla pehmeisiin arvoihin sekä kansalaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän vuoropuheluun. Suomi-Venäjä-Seura tekee työtä myös erityisryhmien kanssa. Suomi-Venäjä-Seura haluaa olla Venäjän hyvin tunteva, yhteistyön kahdenvälisesti ja kansainvälisesti hallitseva kansalaisjärjestö, jonka toimintakenttään kuuluvat: kansalaisten Venäjä-tuntemuksen ja venäjän kielen opiskelun edistäminen kulttuuriyhteistyö ja erikoismatkailu kansalaisyhteydet Venäjälle, erityisesti lähialueille ja suomalais-ugrilaisille alueille Venäjä-yhteistyön tieto- ja asiantuntijapalvelut Seuran tavoitteena on tuottaa mielekästä, ihmisiä yhdistävää ja sisällökästä, yhdessä suunniteltavaa ja toteutettavaa toimintaa, johon jäsenillä ja yhteistyötahoilla on mahdollisuus osallistua sekä kehittää sitä omalla panoksellaan. Järjestötoiminnan tulee olla myös hauskaa, elämää rikastuttavaa ja uusia kokemuksia antavaa. Seuran osastot ja toiminta kattavat koko maan. Tavoitteena on organisaation tiivistäminen ja pyrkimys jäsenmäärän kasvuun. Seura haluaa vahvistaa koko järjestön sisäistä yhteisöllisyyttä. Osastojen välisessä yhteistyössä suuntaudutaan aiempaa vahvemmin seutukuntapohjalta tuotettavaan toimintaan. Seuran keskustoimisto tuottaa Venäjä-toimijoille ja omalle organisaatiolle suunnatut palvelut osin yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa. Suomi-Venäjä-Seura tarkistaa strategiaansa toimintakauden aikana Suomi-Venäjä-Seura tarkistaa toimintastrategiaansa vuosille toimintakauden aikana. Hallituksen päättämä strategiatyöryhmä työstää uuden strategian syksyn 2015 valtuuston käsiteltäväksi. Tarvetta seuran tulevan toiminnan ja organisaation tarkastelulle tuottaa erityisesti muuttunut toimintaympäristö niin Venäjä suhteiden osalta kuin myös suomalaisen yhteiskunnan kehityksen osalta. Uutta toimintastrategiaa rakennetaan yhteistyössä piirijärjestöjen, osastojen ja jäsenten kanssa. Erityisesti hyödynnetään sähköistä mahdollisuutta jäsenten palautteeseen odotusten

4 4 kartoituksessa ja strategialuonnoksen järjestökäsittelyssä. Samoin järjestetään piirijärjestöjen kanssa yhteistyössä alueellisia keskustelutilaisuuksia jäsenille. Seuran hallitus on nimennyt strategiatyöryhmän seuraavassa kokoonpanossa: Paula Lehtomäki, Tanja Karppinen, Markku Turkia, Jarmo Lindén, Juhani Leppä, Sanna Iskanius, Timo Säkkinen, toimistosta Merja Hannus, Matti Moilanen ja Outi Alava. Työryhmän sihteerinä on Riku Savonen. Valtuuston kevätkokoukseen tuodaan informaatio työn edistymisestä. Toimintavuoden 2015 kuluessa seura toteuttaa seuraavat merkittävimmät tapahtumat useiden yhteistyökumppaneiden kanssa: XIII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi keväällä 2015 Tallinnassa, osallistuminen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöverkoston toimintaan Kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Seura toimii verkoston Suomen vetäjänä (focal point). Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävänä kevätkaudella 2015 on osallistua XIII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumin valmisteluihin ja toteuttamiseen Tallinnassa. 16. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Foorumi kokoontuu vuorovuosin Venäjällä ja Suomessa. Foorumitapahtumien välisenä aikana toimivat kymmenet partnerit, jotka neuvottelevat hankkeistaan foorumeissa. Seura on kulttuurifoorumitoiminnan organisoija, mikä lisää seuran mahdollisuuksia kulttuuritoimijana suomalais-venäläisessä yhteistyössä. Vuoden 2015 kulttuurifoorumi järjestetään Petroskoissa niin, että menopäivä on foorumi ja retkipäivä halukkaille on Paluu tapahtuu Toimintavuoden kuluessa: Valmistelemme vuoden kuluessa Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressia, joka järjestetään Lahden Sibelius-talossa. Kongressin pääteemana on Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Maailmankongressin tarkoituksena on koota suomalais-ugrilaiset ja samojedit yhteiseen foorumiin käsittelemään näiden kansojen kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Kongressi on ennen kaikkea kansalaistason tapaaminen. VIII Kino Lokakuu - venäläisen nykyelokuvan festivaali järjestetään Helsingissä ja muualla Suomessa kiertäen sen jälkeen. Festivaali esittää 10 venäläistä elokuvaa vuosilta Toimintavuoden kuluessa toteutetaan pietarilaisen Glinka kuorokoulun poikakuoron kiertue : Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kajaani, Tampere, Turku, Helsinki ja Lahti Elokuussa toteutetaan valtakunnallinen katutaidetapahtuma. Suomi-Venäjä-Seura järjestää eri puolilla Suomea katutaidetyöpajoja venäläisten katutaiteilijoiden johdolla. Kohderyhmänä suomalaiset ja venäläiset nuoret. Venäjän kielen ja kulttuurin viikko toteutetaan eri puolilla Suomea. Viikko pitää sisällään Venäjältä saapuvien asiantuntijoiden, kirjailijoiden ja kulttuuriryhmien vierailuja kouluihin, yleisötilaisuuksia, tilaisuuksia päättäjille sekä opettajille suunnattuja kieleen liittyviä

5 5 seminaareja. Tapahtuma järjestetään marraskuun alussa yhteistyössä seuran piirien, osastojen sekä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa. Seura haluaa antaa panoksensa suomalaisen yhteiskunnan Venäjä-yhteistyölle, olla kansalaistasolla hyvä kumppani ja toimija. Kansalaisjärjestönä tapamme tehdä Venäjä yhteistyötä on pitkäjänteinen ja rakentava toiminta, jonka kautta lähestymme venäläistä kansalaisyhteiskuntaa ja vuoropuhelua niin kansalaistoimijoiden kuin viranomaisten ja politiikan tason kanssa. Seura toimii Venäjä-yhteistyön toimintaympäristössä, jossa toimijoita on paljon ja monilla organisaatioilla on omat suorat kontaktinsa venäläisiin kumppaneihinsa. Monista muista toimijoista poiketen seura on kuitenkin organisaatio, jonka perustehtävänä on Venäjä-yhteistyön pitkäjänteinen rakentaminen ja näin sille on kertynyt ja kertyy huomattavasti osaamista, jota muut voivat hyödyntää. Seura tarjoaakin Venäjä-toimijoille palveluja ja mahdollisuutta hakeutua yhteistyöhön muiden Venäjä-toimijoiden kanssa. II Viestinnästä voimaa Seuran viestinnän normaalit kanavat toimivat entiseen tapaan. Jäsenlehti Kontakt ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kotisivut pidetään ajan tasalla, mikä palvelee sekä jäsenistöä että satunnaisia kävijöitä. Kävijöitä seuran kotisivuilla on ollut vuonna 2014 noin lokakuun loppuun mennessä. Seura jakaa materiaalia myös Facebookissa ja Twitterissä sekä sähköisillä kirjeillä. Facebookissa seuralla on noin 3400 tykkääjää. Suurimmille tapahtumille perustetaan oma # Twitteriin. Heti toimintavuoden alussa valmistuu seuran uusi jäsenkortti, joka on voimassa kaksivuotiskauden Kortin ja siitä tehtävän julisteen teemana on suomalais-ugrilaisuus. Tällä halutaan osaltaan huomioida Lahdessa vuonna 2016 järjestettävä suomalais-ugrilaisten kansojen seitsemäs maailmankongressi. Viestintä elää tiiviisti seuran toiminnan mukana tukien ja tiedottaen. Markkinointimateriaalia tuotetaan tarpeen mukaan eri toimintoihin, mm. Suomeen tulevaa Glinkan poikakuoroa sekä KinoLokakuuta ja Suomalais-venäläistä kulttuurifoorumia varten. Sisäistä viestintää kehitetään käyttämällä entistä enemmän Ankkuri jäsenrekisterin mahdollistamaa sähköistä jäsenille suunnattua uutiskirjettä. Piirijärjestöjen kanssa yhteistyössä järjestetään alueellisia avoimia jäsentilaisuuksia seuran toimintaympäristön muutoksista, ajankohtaisista Venäjään liittyvistä kysymyksistä ja tulevista toiminnallisista linjauksista. Samalla keskustellaan seuran toimintastrategian uudistamiseen liittyvistä asioista. Mediaa palvellaan sekä lähetettävin tiedottein että vastaamalla Suomi-Venäjä-Seuralle esitettäviin kysymyksiin ja etsimällä tarpeen mukaan haastateltaviksi sopivia henkilöitä. Myös kansalaisilta tuleviin hyvinkin erilaisiin kysymyksiin pyritään aina vastaamaan.

6 6 III Kansalaistoiminta 3.1. Kulttuuripalvelut Kulttuuriareenan toiminta Kulttuuriareena kokoontuu kaksi kertaa vuoden 2015 aikana, keväällä ja syksyllä Kulttuuriareenan tehtävä on käydä keskustelua ja tehdä esityksiä tulevien vuosien kulttuuritoiminnasta keskustoimistolle ja piireille saapuneiden ehdotusten pohjalta. Valtakunnalliset kiertueet yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa Toimintavuoden aikana toteutetaan pietarilaisen Glinka -kuorokoulun poikakuoron kiertue (Oulu, Rovaniemi, Kuusamo, Kajaani, Tampere, Turku, Helsinki, Lahti). Elokuussa toteutetaan valtakunnallinen katutaidetapahtuma. Suomi-Venäjä-Seura järjestää eri puolilla Suomea katutaidetyöpajoja venäläisten katutaiteilijoiden johdolla. Kohderyhmänä ovat suomalaiset ja venäläiset nuoret. Kino Lokakuu - venäläisen nykyelokuvan festivaali Helsingissä ja muualla Suomessa VIII Kino Lokakuu järjestetään Helsingissä Festivaali esittää 10 venäläistä elokuvaa vuosilta Helsingin festivaalin jälkeen elokuvat kiertävät Suomea (mm. Kuopio, Tampere, Joensuu) Kulttuurilaitosten, seuran piirien ja osastojen palvelutoiminta Uutena näyttelynä tarjoamme osastoille ja piirijärjestöille Villein pipo -näyttelyn kiertämään. Ville Haapasalolle kudotuista 350 piposta (YLE:n hanke kevättalvella 2014) valittiin 44 kpl kiertävää näyttelyä varten. Petroskoista saamme myös uutuutena kalliopiirrosnäyttelyn Suomi-Venäjä-Seuran käyttöön. Helsingin kirjamessuilla on Venäjä-teema vuonna Suomi-Venäjä-Seura osallistuu vuoden 2015 kirjamessuille. XVI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Petroskoi Suomi-Venäjä-Seura vastaa kulttuurifoorumin partneritoiminnasta ja foorumien järjestämisestä. Kulttuurifoorumit jatkuvat vuosittaisina tapahtumina vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä. Suomalainen ja venäläinen foorumityöryhmä valitsivat yhteiskokouksessaan Oulussa XVI foorumin kaupungiksi Petroskoin (Karjalan tasavalta). Tapahtuma järjestetään (foorumipäivät ). Foorumin teemana on Kulttuuri muuttuvassa maailmassa. Vuonna 2015 on venäläisten toimijoiden vuoro tehdä hanke-ehdotuksia suomalaisille toimijoille, mutta suomalaiset voivat myös tehdä ehdotuksia venäläisille (noin kpl). Foorumin partneritoiminnassa panostetaan hankkeiden laadulliseen kehittämiseen määrän kasvattamisen sijaan. Hanke-ehdotusten ja vastauksien määrä rajataan yhteensä 300 ehdotukseen/vastauksiin vuodessa. Jokaisella organisaatiolla on oikeus tehdä lähtökohtaisesti yksi ehdotus yhteen foorumiin.

7 7 Yhdellä organisaatiolla on edelleen mahdollisuus vastata enintään kolmeen hanke-ehdotukseen. Etusijalla ovat uudet partnerit ja hankkeet. Kulttuurifoorumien suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja foorumit alkavat olla osallistujamääriltään maksimissaan eli n. 350 osanottajaa. Suomi-Venäjä-Seura on uudistanut foorumin suomen- ja venäjänkielisiä Internet-sivuja teknisesti niin, että foorumitoimintaan liittyvä tiedotustyö sekä partneriehdotusten teko ja käsittely pystytään suorittamaan tehokkaasti hyödyntäen moderneja teknisiä ratkaisuja. Uudistustyö käynnistyi vuoden 2012 lopussa ja nettisivut julkaistiin kesäkuun alussa Uusien sivujen kaksikielinen tietokanta mahdollista sen, että vuoden 2015 partnerihaku tapahtuu jo uutta tietokantaa hyödyntäen. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Venäjän kulttuuriministeriö tekivät Oulun kulttuurifoorumissa 2014 yhteispäätöksen kulttuurifoorumihankkeille suunnattavasta starttirahoituksesta. Vuonna 2015 starttirahaa jaetaan muutamalle hankkeelle Suomessa yhteensä euroa ja Venäjällä yhteensä ruplaa (n ). Määrärahan jakamisesta tiedotetaan kulttuurifoorumin www-sivuilla, kun ministeriö on päättänyt yksityiskohdista. Suomi-Venäjä-Seura kehittää omaa kulttuuritoimintaansa ottaen huomioon suomalais-venäläisen kulttuurifoorumitoiminnan. Seuran osastoja ja piirijärjestöjä kannustetaan osallistumaan partneritoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa edelleen suomalaisen kulttuurifoorumityöryhmän kokouksista ja venäläisen työryhmän kanssa järjestettävistä yhteiskokouksista. Kulttuurifoorumitoiminnan taloudelliset resurssit tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

8 Järjestötoiminta Järjestötoiminnan kehittäminen 2015 Suomi-Venäjä-Seura tarvitsee kansalaisjärjestönä uusia aktiivisia, toimivia jäseniä ja heille valmiuksia edelleen kehittää osastojensa järjestö- ja palvelutoimintaa. Luottamushenkilökoulutuksella on tuettu ja tuetaan seuran perusosastojen ja niissä toimivien jäsenten sekä seuran toimintaan osallistuvien sidosryhmien toimintaedellytyksiä. Järjestön kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä ja uusien innovatiivisten toimintojen ja toimintamuotojen kokeilua ja hyvien käytänteiden siirtämistä osastojen välillä. Suomi-Venäjä-Seuran nykyinen toimintastrategia on vuosille Vuoden 2015 aikana valmistellaan uusi seuran strategia, joka hyväksytään syysvaltuuston kokouksessa. Suomi-Venäjä-Seuran haaste on olla valtakunnallinen toimija, jolla on laaja ja toimiva koko maata kattava piiri- ja osastoverkko sekä aktiivinen jäsenistö, joka toteuttaa seuran strategiaa ja sääntöjen mukaista toimintaa. Seuralla on myös hyvät suorat yhteydet Venäjälle paikallisiin Suomen ystävyysseuroihin, muihin kansalaisjärjestöihin ja eri viranomaistahoihin niin keskusjärjestö-, piirijärjestö- kuin osastotasollakin. Järjestötoiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2015 Luottamushenkilökoulutuksen jatkaminen piirijärjestöjen organisoimana. Viestinnän kehittäminen järjestön kaikilla tasoilla, jäsenet ja yhteistyökumppanit: Ankkurijäsenrekisterin uutiskirjeet, osastotiedotteet, kotisivu, facebook, twitter ja seuran työntekijöiden kanssakäymispalvelut. Ankkuri-jäsenrekisterin palvelujen kehittämiseksi rekisterin käyttöoikeuksia laajennettiin kohdistuen osastoihin ja piirijärjestöihin vuoden 2014 alussa. Ankkurin hyödyntäminen vaatii edelleen erilliskoulutusta osastojen jäsenrekisterin käyttäjille. Yhtenäisen seuran ulkoasun luominen, keskusjärjestö, piirit ja osastot. Osana järjestötoiminnan kehittämistä Suomi-Venäjä-Seurassa toimivat seuraavat seuran hallituksen nimeämät jaostot / työryhmät valtuustokauden : Kulttuuriareena Ruotsalaisjaosto Nuorisojaosto Venäjän kielen työryhmä Sukukansatyöryhmä Viestintätiimi Jäsenhankinta Suomi-Venäjä-Seura tarvitsee kansalaisjärjestönä jäseniä. Jäsenhankinta onkin jokapäiväistä työtä, joka vaatii välillä myös erillistä aktivointia seuran kaikilla tasoilla. Jäsenhankintaan kuuluu uusille jäsenille kohdistettu tiedotus seuran toiminnasta ja tapahtumista. Tiedotuksen avulla lisätään uusien jäsenien kiinnittymistä seuraan ja sen toimintaan.

9 9 Suomi-Venäjä-Seuralla on ollut jäsenhankintakampanjavuosi perinteisesti kahden vuoden välein. Vuonna 2015 valmistellaan vuoden 2016 Jäsenhankintakampanja yhteistyössä piirijärjestöjen kanssa. Seuralla on omia jäsenistölle myönnettäviä jäsenetuja ja ulkopuolisten yhteistyökumppanien tarjoamia jäsenetuja, jotka on esitelty seuran kotisivuilla Suomi-Venäjä-Seuran juhlavuoden 2014 arpajaiset jatkuvat vuoden 2015 alussa Suomi-Venäjä-Seuran Juhlavuoden arpajaiset toteutetaan yhteistyössä Tavara-arpa ry:n kanssa Arpajaiset on otettu hyvin vastaan jäsenistön keskuudessa syyskaudella Arpajaisten tavoitteena on saada taloudellista tukea seuratyön, koulutustoiminnan ja erityisesti viestinnän kehittämiseen. Hyvää arpaonnea kaikille jäsenille! Luottamushenkilökoulutus / Osaamisen kehittäminen Seuran vuoden 2015 toiminnassa tärkeänä osana on osaamisen kehittäminen (koulutus ja toiminnassa oppiminen), joka kohdentuu perusosastotasolle, osastoaktiiveihin ja muihin sidosryhmiin. Seuran piirijärjestöjen kautta toteutettavaan luottamushenkilökoulutukseen on budjetoitu euroa vuodelle 2015 edellytyksellä, että piirijärjestöt panostavat koulutukseen kiintiönsä puitteissa saman summan. Toimenpiteet vuonna 2015 Luottamushenkilö-, aktiivi- ja sidosryhmäkoulutuksen toteuttaminen piirijärjestöjen toimesta. Osaamisen kehittämisessä painotetaan osaston toimijoiden ja aktiivien toimintaedellytyksien tukemista ja uudenlaista tapaa toimia. Piirit laativat vuodelle 2015 piirikohtaisen koulutussuunnitelman, jonka piirihallitukset hyväksyvät. Keskusjärjestön henkilökunta oman vastuualueensa osalta on käytettävissä piirien koulutustilaisuuksissa ja auttaa koulutustilaisuuksien kouluttajien ja luennoitsijoiden hankinnassa. Osastojen kehittämisavustukset Seuran budjetissa vuodelle 2015 on euron varaus osastojen toiminnan kehittämiseen. Kehittämisavustusvaraus on osastojen haettavissa koko vuoden ajan. Tarkemmin hakumenettelystä seuran talousarvion hyväksymisen jälkeen tiedotetaan seuran kotisivuilla. Osastojen kehittämisvarauksen kautta pystytään tukemaan osastojen uusia innovatiivisia toimintatapahtumia ja toimintakokeiluja. Keskusjärjestö esittää, että piirijärjestöt oman taloutensa puitteissa varaavat tietyn avustussumman osastojen kehittämishankkeiden tukemiseen. Henkilöstökoulutus ja työhyvinvointi Suomi-Venäjä-Seuran henkilöstön jatkuva kouluttautuminen on osa tulevaisuuteen tähtäävää monialaista osaamista, jossa tärkeällä sijalla ovat henkilöstön voimavarojen ja osaamisen kehittäminen. Tämä on tärkeä tulevaisuuden haaste. Seuran toimintaympäristön muutoksesta johtuen henkilöstön täydennyskoulutustarve on jatkuvaa. Projektimuotoisen toiminnan lisääntyminen ja siihen liittyvä rahoittajien vaatima hanketoiminnan suunnittelu, hakemuksien valmistelu, raportoinnit ja tilitykset vaativat laajaalaista osaamista sekä hankkeita toteuttavan henkilöstön, että taloushenkilöstön osalta.

10 10 Henkilöstökoulutuksessa otetaan huomioon myös uuden IT-tekniikan mukanaan tuoma koulutustarve. Henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on osa henkilöstöön panostamista. Vuonna 2015 jatketaan henkilökunnan työhyvinvointia edistäviä koulutustilaisuuksia yhteistyössä työterveydenhoidon kanssa. Kiinnostus henkilöstökoulutukseen ja sen tarve kartoitetaan vuosittain seuran työntekijöiden kanssa käytävissä kehittämiskeskusteluissa. Lisäksi kohdennettua koulutusta arvioidaan ja katsotaan henkilökohtaisesti työntekijöiden kanssa vuoden kuluessa. Henkilöstökoulutukseen on toimintavuodelle 2015 budjetoitu euroa. Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen perintäpalvelut Jäsenrekisteripalvelut hankitaan Avoine Oy:ltä, jolle seuran jäsentiedot ja jäsenrekisterin hoito siirtyi vuonna Sen tarjoamaa jäsenrekisteriohjelmaa, Ankkuria, voivat omatoimisesti käyttää siihen käyttöoikeuden saaneet henkilöt. Rekisterin osoitetietojen päivitys ostetaan Avoine Oy:n kautta Itellalta. Jäsenrekisterin päivityksiin, jäsenmaksujen perintään ja tilityksiin liittyvät käytännön toimenpiteet suorittaa keskustoimiston jäsensihteeri. Ankkuri-jäsenrekisterissä jäsenmaksujen palautus osastoille ja piireille tapahtuu keskitetysti jäsensihteerin toimesta. Avoine Oy on seuran tilauksesta kehittänyt jäsenrekisteriä siten, että piirien työntekijät ja osastojen nk. jäsenrekisterinhoitajat pääsevät Ankkuri-jäsenrekisteriin. Piireille ja osastoille on vuoden 2014 alusta annettu käyttöoikeudet ja valmiudet omien jäsentensä perustietojen päivittämiseen. Ankkuri-jäsenrekisterin täysimittainen hyödyntäminen osastotasolla vaatii edelleen jäsenrekisterikoulutusta, jota keskusjärjestö tukee piirien koulutusmäärärahan kautta. Keskustoimistosta toimitetaan edelleen tarvitessa korvauksetta osastokirjeiden postituksessa tarvittavat tarrat sekä osastojen perusjäsenlistat ja maksuntarkkailulistat osastoille. Nämä palvelut voi hoitaa myös Ankkurin käyttöoikeuden omaava osaston jäsenrekisterinhoitaja. Seuran ylin päättävä elin, seuravaltuuston syyskokous 2014, käsittelee ja päättää seuraavista jäsenmaksuja koskevista asioista vuodelle 2015: tekee päätöksen henkilöjäsenten seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksusta, jäsenmaksujen jako-osuuksista seuralle, piirijärjestöille ja osastoille sekä jäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta tekee päätöksen seuran, piirijärjestöjen ja osastojen yhteisöjäsenten jäsenmaksuperusteista seuraavalle kalenterivuodelle sekä yhteisöjäsenmaksujen perintäkulujen kohdentamisesta. Vuonna 2009 seura siirtyi käyttämään kaksi vuotta voimassa olevaa jäsenkorttia. Uusi jäsenkortti valmistetaan vuosille Jäsenkortin avulla pyritään kiinteyttämään jäsensuhdetta ja kertomaan seuran ja ulkopuolisten tahojen tarjoamista jäseneduista. Korttia näyttämällä jäsen saa vuosittain voimassa olevat alennukset Venäjän Aika lehden tilaushinnasta, viisumeista, Venäjän Matkojen tuottamista matkoista sekä seuran ja piirien järjestämien tilaisuuksien pääsylipuista. Vuosille ulkopuolisten tahojen myöntämät jäsenedut ovat seuran kotisivuilla ja jäsenlehti Kontaktissa. Niiden määrää pyritään lisäämään eduilla, jotka voivat olla myös alueellisia tai tapahtumakohtaisia jäsenetuja.

11 11 Seuran ICT-tekniikan kehittäminen Seuran ja piirijärjestöjen ICT- tekniikan (tieto- ja viestintäteknologia) osalta vuoden 2011 syyskaudella siirryttiin yhteisen tuottajan TeleCity Group Oy:n ICT-ympäristöön (ent. Academica), jonka kautta saadaan etä- ja lähituki kaikille seuran ja piirijärjestöjen yhteisessä verkossa oleville päätelaitteille. Uuden tekniikan myötä ICT-käyttömahdollisuudet henkilökunnan sisäisen kanssakäymisen Lyncpuheluiden, SharePoint-yhteistiedostojen, yhteisen työpöytätoiminnon, tiedon siirron, välittämisen ja tiedon hyödyntämisen osalta paranivat olennaisesti. Tavoitteena uudistuksessa on myös pystyä vastaamaan tulevaisuudessa IT-tekniikan kehittymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Yhteistyötä jatketaan vuonna 2015 tehtävällä sopimuksella TeleCity Group Oy:n kanssa. ICT -tekniikan hyödyntäminen vaatii myös henkilökunnan jatkuvaa koulutusta, jotta uudesta järjestelmästä saadaan maksimaalinen hyöty. Koulutusta toteutetaan henkilökunnan koulutusmäärärahan puitteissa.

12 12 IV Palvelut 4.1. Venäjän kielen opiskelun edistäminen ja kurssitoiminta Venäjän kielen kurssitoiminta Venäjän kielen opiskelijoiden lukumäärä Suomen kouluissa ja yliopistoissa on edelleen pieni, mutta kielen suosio on hienoisessa nousussa. - Jatketaan yhteistyötä Pietarin yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin keskuksen kanssa. - Toteutetaan kaksi Pietarin yliopiston kesäkielikurssia ( ja ). Venäjän kielen työryhmän toiminta ja yhteistyö Cultura säätiön rahaston kanssa Suomi-Venäjä-Seuran venäjän kielen työryhmän tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimia venäjän kielen opiskelun edistämiseksi Suomessa. Työryhmä jakaa parhaille venäjän kirjoittajille stipendit, järjestää vuosittain Venäjän kielen tähti videokilpailun koululaisille ja suunnittelee yhdessä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa vuosittain marraskuussa toteutettavaa venäjän kielen viikkoa. Työryhmän jäsenet: Tuula Väisänen, rehtori, Suomalais-venäläinen koulu Pirjo Salenius, fil.maisteri, Haaga-Helia Marja Jegorenkov, vararehtori, Helsingin suomalainen yhteiskoulu Irina Poljanskaja, Suomen venäjän opettajien yhdistys puheenjohtaja Maria Westerholm, venäjän kielen opettaja, Tampere Jarkko Tuominen, Venäjän kaupan kilta Galina Misharina, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus Heidi Jokela, yrittäjä, Levi Cultura-säätiön edustaja Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura, Outi Alava, tiedottaja, Suomi-Venäjä-Seura Tuija Mäkinen, järjestö- ja kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-Seura työryhmän sihteeri Seura jatkaa yhteistyötä Cultura säätiön kanssa ja pääsihteeri on jäsenenä Cultura säätiön yhteydessä toimivassa Suomen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlavuoden rahastossa. Venäjän kielen ja kulttuurin viikko Seura jatkaa venäjän kielen ja kulttuurin viikon järjestämistä marraskuun 2015 alkupuolella. Viikon järjestämisessä tehdään yhteistyötä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa Suomalais-ugrilainen yhteistyö ja valmistautuminen 7. Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressiin Lahti Suomi-Venäjä-Seura jatkaa työtään Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean päämajana vuoteen 2016 saakka, jolloin seuraava Maailmankongressi järjestetään.

13 13 VII Maailmankongressi järjestetään Lahden Sibelius-talossa. Suomalais-ugrilaisten kansojen välikonferenssi ja konsultaatiokomitea päättivät Petroskoissa, että kongressin pääteemana on Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Maailmankongressin tarkoituksena on koota suomalais-ugrilaiset ja samojedit yhteiseen foorumiin käsittelemään näiden kansojen kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Kongressi on kansalaisjärjestöjen tapaaminen. Maailmankongressiin osallistuvat seuraavat kansat: - yli väestön kansat saavat 20 delegaatin kiintiön; heitä ovat unkarilaiset, suomalaiset, virolaiset, mordvalaiset, udmurtit, marilaiset, komit, komi-permjakit, saamelaiset ja karjalaiset väestön kansat saavat 10 delegaatin kiintiön; heitä ovat nenetsit, hantit, mansit, vepsäläiset, inkeriläiset ja setukaiset väestön kansat saavat 4 delegaatin kiintiön; heitä ovat selkupit, nganasanit, enetsit, inkerikot, vatjalaiset, liiviläiset ja kveenit Yhteensä Maailmankongressiin osallistuu 298 delegaattia. Lisäksi noin saman verran osallistuu tarkkailijoita. Suomessa Maailmankongressia valmistelee suomalais-ugrilaista toimintaa järjestävien kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva järjestelytoimikunta. Mukana on myös Suomen saamelaisten edustus. Suomi-Venäjä-Seura on tehnyt Maailmankongressin valmisteluja ja järjestämistä varten talousarvion, joka päättyy summaan euroa. Seura hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta Maailmankongressia varten euroa. Lisäksi delegaateilta kerätään 100 euron osallistumismaksu. Tarkkailijat maksavat 190 euroa ja lisäksi majoituksen. Seuran tavoite on saada toteutettua nykyaikainen, keskusteleva ja verkostoiva kongressi. Myös kansainvälinen konsultaatiokomitea tulee valmistelemaan vuoden 2015 aikana Maailmankongressia. Konsultaatiokomitean tehtävänä on vastata kongressin sisällöistä ja sen kokous järjestetään syksyllä 2015 Lahdessa. Konsultaatiokomitean työ jatkuu haasteellisena tulevallakin toimintakaudella ja vaatii huolellista valmistelua ja taustakeskusteluja, jotta voidaan löytää konsensukseen pohjautuvat yhteiset toimintalinjat. Työssä on otettava myös huomioon jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Seura jatkaa yhteistyötä konsultaatiokomitean työssä ja suomalais-ugrilaisessa toiminnassa M. A. Castrénin seuran ja muiden sukukansayhteistyöstä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Seura on kutsunut koolle myös sukukansayhteistyöhön osallistuneet kansalaisjärjestöt, ja näiden järjestöjen säännölliset yhteiskokoukset muodostavat tulevan Maailmankongressin järjestelytoimikunnan. Venäjän puolella seura tulee tekemään laajasti yhteistyötä alueellisten suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Sen lisäksi toimimme yhteistyössä myös Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen assosiaation AFUN:in kanssa sekä Syktyvkarissa sijaitsevan Suomalais-ugrilaisen federaatiotason kulttuurikeskuksen ja Saranskissa toimivan Volgan alueen suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä seura pitää yllä hyviä

14 14 yhteistyösuhteita aluetason ja paikallishallinnon viranomaisten sekä Venäjän kulttuuriministeriön kanssa. Suomi-Venäjä-Seura tulee huomioimaan toiminnassaan Sukukansapäivän järjestämällä mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan eri puolilla Suomea paikallistason ja laajempiakin tilaisuuksia ja toimintoja. Suomi-Venäjä-Seuran suomalais-ugrilaista toimintaa koordinoi seuran sukukansajaosto, jonka puheenjohtajana toimii seuran hallituksen jäsen Markku Turkia. Sukukansatyöryhmän kokoonpano Markku Turkia, seuran hallitus, työryhmän puheenjohtaja Rita Kumpulainen, seuran valtuuston vpj., saamelaisedustaja Marja Lappalainen, M. A. Castrénin seuran toiminnanjohtaja Leena Joki, Tverinkarjalaisten ystävät ry Ildikó Lehtinen, M. A. Castrénin seura Pekka Kauppala, erikoistutkija, Suomen kansallisarkisto Irmeli Kniivilä, kouluttaja, Suomi-Unkari Seuran varapuheenjohtaja Kirsi Hafeez, Suomalais-ugrilainen konsultaatiokomitea Riku Savonen, toiminnanjohtaja, seuran Länsi-Suomen piirijärjestö Merja Jokela, kulttuurisihteeri, Suomi-Venäjä-Seura Jouni Sirkiä, toiminnanjohtaja, seuran Etelä-Suomen piirijärjestö Merja Hannus, pääsihteeri, Suomi-Venäjä-Seura, toimii myös sihteerinä Seura toteuttaa seuraavia projekteja yhteistyössä sukukansojen kanssa: Suomalais-ugrilaiset kansalaisjärjestöt kieliä ja kulttuureja säilyttämässä hanke , hankkeeseen on haettu jatkorahoitusta OKM:n sukukansamäärärahasta ja Koneen Säätiön kieliohjelmasta (toteuttaa Länsi-Suomen piirijärjestö). Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa hanke , jota rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto (toteuttaa Etelä-Suomen piirijärjestö). Haetaan jatkoaikaa vuoden 2016 loppuun saakka. Projekteista tehdään vuosittain erilliset suunnitelmat ja talousarviot. Suomi-Venäjä-Seura hakee myös tulevaisuudessa Suomen kulttuurirahastosta, Koneen Säätiöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä suomalais-ugrilaiseen toimintaan projektirahoitusta VenäjänMatkat Matkailutoiminta koostuu ohjelmallisista kulttuuri- ja tapahtumamatkoista sekä kielikursseista. Matkatuotanto Vuoden 2015 Venäjän matkoista valmistellaan ohjelma, joka ensimmäiseltä osin valmistuu marrasjoulukuussa Loppuvuoden tuotanto valmistuu touko-kesäkuussa. Tuotantoon valitaan n. 10 kpl erikoiskulttuurimatkoja, ryhmämatkoja eri tapahtumiin sekä piirien tuottamia matkoja, joista osa suuntautuu entisiin neuvostotasavaltoihin. Matkatarjonnan määrän ja kirjon laajentamiseksi voidaan ohjelmaan ottaa myös muiden organisaatioiden tuottamia erikoismatkoja provisio-/alihankintaperiaatteella.

15 15 Järjestetään kesällä kaksi kielikurssimatkaa Pietariin. Toteutetaan ryhmämatkoja tarjouspyyntöjen pohjalta. Toimitaan piirien tuottamien matkojen vastuullisena matkanjärjestäjänä. Matkatyöryhmä Matkatyöryhmä koostuu keskusseuran ja piirien edustajista sekä matkatoimistopäälliköstä. Työryhmä kokoontuu 2 kertaa keväällä ja 2 kertaa syksyllä ideoimaan VenäjänMatkojen uutta ohjelmaa, uusia kohteita sekä keskustelemaan matkatarjonnan strategisista valinnoista. Ryhmä ideoi ja kehittää uusia markkinointikeinoja matkojen myynnin edistämiseksi mm. matkamessuilla. Markkinointi VenäjänMatkat osallistuu Matkamessuille omalla osastollaan Laaditaan kaksi VenäjänMatkojen matkaesitettä (kevät- ja syyskausi). Kahteen esitteeseen siirtyminen mahdollistaa matkojen tuotannon jakautumisen tasaisemmin ympäri vuoden myös piiritasolla. Muuttuneisiin toimintaympäristön olosuhteisiin voidaan reagoida hanakammin ja tuottaa matkoja nopeammalla syklillä. Systematisoidaan matkatoimiston asiakasrekisterin keräämistä ja käyttöä markkinointitarkoituksiin. Selvitetään tekniset mahdollisuudet asiaan liittyen. Markkinointia uudistetaan laajentamalla toimintaa perinteisten väylien lisäksi myös muihin välineisiin, erityisesti sähköisiin kanaviin: Lähetetään 5-6 kertaa vuodessa uutiskirje jäsenille Ankkuri-jäsenrekisterin kautta. Avataan tilit/profiilit Facebookiin ja mahdollisesti Twitteriin. Nettisivujen toiminnallisuutta ja informatiivisuutta lisätään. Selvitetään VenäjänMatkojen oman erillisen nettisivun luomisen edellytykset (oma domain) ja sen kustannukset. Kielikurssit sisältyvät vuoden ensimmäiseen esitteeseen. Kursseja markkinoidaan mm. keskiasteen oppilaitoksiin, yliopistoihin, työväen- ja kansalaisopistoihin sekä kirjastoihin Ruotsinkielinen toiminta Suomi-Venäjä-Seuran ruotsinkielistä toimintaa järjestää ja kehittää ruotsalaistoimikunta - Svenska kommittén, jonka jäseninä ovat Etelä-Suomesta Anders Svenfelt, varalla Johanna Weckman, Länsi- Suomesta Bengt Broo, Esa Hirvikoski, IT-vastaava, Gunilla Kleis, puheenjohtaja, varalla Karl- Johan Holmqvist, Turun seudulta John Smeds, varalla Liisa Gunnelius.

16 Nuorisojaosto Seuran nuorisotoimintaa organisoi nuorisojaosto, joka suunnittelee ja toteuttaa nuorten omaa toimintaa. Jaosto voi tehdä esityksiä toiminnasta myös seuran hallinnolle. Jaoston kokoonpano voi muuttua myös valtuuston toimintakauden aikana. Jaosto hyödyntää sosiaalista mediaa ja sähköisiä toimintamahdollisuuksia. Jäsenet: Maria Lepistö / Tiia Moilanen, Itä-Suomen pj., puheenjohtaja Päivi Kärnä Etelä-Suomen pj. Elina Ripatti Itä-Suomen pj. Jyväskylä Heli Hiltunen, Länsi-Suomen pj. Pobeda Maria Malmi,Pohjois-Suomen projektikoordinaattori Kaisa Vainio Oulun os., vara: Minea Taivalaho, Oulun osasto Mervi VäisänenKajaanin os. vara: Katri Miettinen,Oulun osasto Vadim Bessonov Turun os. vara: Ekaterina Sudarinen, Turun os. V Suuret tapahtumat ja projektitoiminta Itämerenmaiden kansalaisjärjestöyhteistyö Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto, Baltic Sea NGO Network in Finland Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkosto on toiminut vuodesta 2001 saakka, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumi. Suomi-Venäjä-Seura on ollut mukana alusta asti ja toiminut koko kauden myös Suomen maakoordinaattorina (Focal Point) koko verkostoon ja pitänyt yhteyttä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin sen asioissa. BS NGO Network hyväksyi vuonna 2008 perusasiakirjan (Guide Lines), joka vahvistettiin pienillä muutoksilla X Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumissa Berliinissä Suomi-Venäjä-Seura järjesti yhdessä Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston kanssa XII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumin Turussa Kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston toiminta Suomessa 2015 Kansalaisjärjestöverkoston suuri tavoite on edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kaikissa Itämeren maissa ja niiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Suomen kansalaisjärjestöjen Itämeriverkoston päätehtävinä kevätkaudella 2015 on valmistella Suomen osalta osallistumista XIII Itämerenmaiden kansalaisjärjestöfoorumiin, joka liittyy Itämerenmaiden neuvoston (CBSS) Viron puheenjohtajuuskauteen Foorumi järjestetään Tallinnassa. Kansalaisjärjestöfoorumin kansainvälinen konsultaatiokomitea valmistelee foorumin ohjelman ja sisällöt. Kansainväliseen konsultaatiokomiteaan kuuluvat eri Itämerenmaiden kansalliset koordinaattorijärjestöt (focal points). Suomea edustaa Suomi-Venäjä-Seura. Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Pietarissa, Pohjoismaisen Yhteistyön Assosiaatio Norden, toimii Venäjän Focal Point -järjestönä ja vastaa venäläisten kansalaisjärjestöjen kokoamisesta foorumiin ja Itämeritoimintaan. Osallistuja- ja tutorhaku: Haku hankkeen osallistujaksi avataan helmikuun ajaksi samaan aikaan Venäjällä ja Suomessa. Hankkeen ohjausryhmä valitsee hakijoiden joukosta uutta

17 17 osallistujaa. Valinnan yhteydessä osallistujat jaetaan kiinnostuksen kohteiden mukaisesti alustavasti kolmeen projektiryhmään ja valitaan niille kokeneet tutorit. Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä Aikataulu vuosi 2015: Koulutustilaisuudet Vuoden tilaisuudet pyritään järjestämään alueilla, joissa projektin tilaisuuksia ei ole aiemmin järjestetty. 1. koulutusseminaari, Marin tasavalta, kesäkuu 2015 Ensimmäisessä seminaarissa käynnistetään projektityöskentely ryhmissä. Lisäksi järjestetään keskustelu- ja luentomuotoista koulutusta suomalais-ugrilaisuudesta, kansalaisjärjestötoiminnasta sekä kielikysymyksistä. Ohjelmaan sisältyy myös perinteisesti tutustumista paikallisiin oloihin. Seminaarien välisen työskentelyn tehostamiseksi järjestetään heinä-elokuussa webinaari, jossa tarkastellaan projektien etenemistä. 2. koulutusseminaari, Hanti-Mansia, syyskuu 2015 Toisessa seminaarissa jatketaan alueidenvälisten projektien työstämistä sekä esitellään ja arvioidaan ne. Lisäksi ohjelmassa on keskusteluja, luentoja ja vierailuja paikalliset mordvalaiset osaamisalueet huomioon ottaen. Seminaarin jälkeen valitaan potentiaalisimmat hankkeet jatkotyöstöä varten. Ohjausryhmän kokous, Venäjä loppusyksy 2015 Ohjausryhmän kokouksessa käsitellään kuluneen vuoden tulokset ja valmistaudutaan projektin viimeiseen vuoteen Samalla käsitellään järjestökartoituksen etenemistä. Järjestökartoitus Vuonna 2014 aloitettua suomalais-ugrilaista järjestökartoitusta jatketaan ja syvennetään vuonna Olemassa olevaa aineistoa hyödynnetään, mutta tarvittaessa myös laajennetaan tai tuotetaan kokonaan uutta aineistoa kansalaisjärjestöjen tilasta. Myös vertailu edellisvuoteen nähden on kiintoisaa ottaen huomioon nykyisen nopean muutoksen poliittisessa ja yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Koska projekti lähestyy loppuaan, on tärkeää tutkimuksenkin kautta seurata hankkeen tavoitteiden toteutumista. Muita samaan aikaan käynnissä olevia soveltuvia tutkimushankkeita toivotaan mukaan yhteistyöhön. Jatkotutkimusta on helppo rakentaa nykyisen tutkimusryhmän (Suvi Salmenniemi, Laura Lyytikäinen, Aleksei Konjuhov) varaan. Suomalais-ugrilaisten kansojen kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa Suomen Kulttuurirahasto myönsi vuonna euron jatkorahoituksen toimille, jotka tukevat suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten elvytystä Venäjällä. Suomi-Venäjä-Seuran hallinnoima hanke Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit varhaiskasvatuksessa jatkuu vuoden 2015 loppuun. Sen tavoitteena on kehittää kaksi- ja monikielistä varhaiskasvatusta Venäjän suomalais-ugrilaisten ja samojedikielten puhuma-alueilla ja täten lisätä näiden kielten käyttöä. Hanke on jatkoa aikaisemmalle Kielipesähankkeelle, mutta on erillinen, oma hankkeensa. Uudessa hankkeessa näkökulmaa on laajennettu tarkastelemaan erilaisia, toimivia omakielisen ja kaksikielisen varhaiskasvatuksen malleja. Hankkeen päällikkönä työskentelee Suomi-Venäjä-Seuran Etelä-Suomen piirijärjestön toiminnanjohtaja. Venäjän puolella hankkeesta vastaa kaksi koordinaattoria, joista toinen on

18 18 Karjalasta ja toinen Komista. Lisäksi hankkeessa toimii ulkopuolisia asiantuntijoita Suomesta ja Venäjältä. Luodut omakieliset päiväkotiryhmät Suomi-Venäjä-Seuran hanketoiminnan tuloksena Venäjän eri alueille on tähän mennessä perustettu yhteensä noin 50 kokonaan tai osittain omalla kielellä toimivaa päiväkotiryhmää. Alueet ovat: Karjala, Hanti-Mansia, Komi, Marinmaa, Udmurtia, Mordva, Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri sekä Permin Komin piirikunta. Hankkeeseen on liittymässä mukaan myös Nenetsien autoniminen piirikunta. Myös Leningradin alueen itämerensuomalaisten kielten edustajia on ollut mukana hankkeessa, mutta alueelle ei ole perustettu päiväkotiryhmiä. Vuonna 2015 jatketaan työtä yhä uusien ryhmien avaamiseksi sekä jo olemassa olevien ryhmien toiminnan tukemiseksi. Toimenpiteet vuonna 2015: Alueiden välinen verkosto Hankkeen keskeinen tavoite on luoda Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden välinen, omakielisen varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ja resurssikeskusten verkosto. Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä verkosto jatkaa itsenäisesti toimintaansa. Verkosto on luotu vuosina ja se saadaan lopulliseen muotoonsa vuoden 2015 aikana. Syntyneestä verkostosta tehtiin vuonna 2014 kartoitus, jota hyödynnetään sen luomisen loppuun saattamisessa vuonna Vuonna 2015 verkostolle tehdään valmiiksi suunnitelma toiminnan jatkamisesta hankkeen päätyttyä. Luotu resurssikeskusten verkosto tulee olemaan keskeisessä roolissa syntyneiden omakielisten päiväkotiryhmien tiedollisessa tukemisessa ja niiden välisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä hankkeen päätyttyä. Hankkeelle on luotu oma verkkosivu, jotka otetaan täysimääräisesti käyttöön vuonna Sivu tulee palvelemaan laajasti kieliyhteisöjä tiedottaen omakielisestä varhaiskasvatuksesta sekä hankkeen tuloksista. Lisäksi sivu tulee toimimaan yhtenä resurssikeskusten verkoston välisen verkoston kommunikoinnin kanavana hankkeen päätyttyä. Alueelliset avainhenkilöt Resurssikeskusten verkostoa ovat hankkeessa olleet luomassa hankkeen työntekijöiden lisäksi ns. alueelliset avainhenkilöt, koordinaattorit. Heitä on jokaiselta hankkeessa mukana olevalta alueelta 1-2. Avainhenkilöt ovat joko itse resurssikeskuksessa työskenteleviä henkilöitä tai muuten oman kielensä varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja ammattilaisia. Alueellisille avainhenkilöille järjestetään keväällä 2015 (alustavasti maaliskuussa) koulutus- ja tutustumismatka Suomeen. Matkan tavoitteensa on näyttää hankkeessa mukana oleville, miten vähemmistökielistä varhaiskasvatusta tehdään käytännössä Suomessa. Ryhmä tutustuu mm. inarinsaamen kielipesään sekä kaksikieliseen suomalais- venäläiseen päiväkotiin. Yhteistyö alueiden opetusviranomaisten kanssa Alueiden opetusviranomaisten taholta suhtautuminen on usein ollut myönteistä. Muutamalla alueella, kuten Hanti-Mansiassa ja Marinmaalla alueiden opetusviranomaisia on tosin ollut haasteellista saada sitoutumaan yhteistyöhön hankkeen kanssa. Yhteistyöhön heidän kanssaan pyritään aktiivisesti. Hanke on solminut yleisluontoiset yhteistyösopimukset alueiden opetusviranomaisten kanssa yhteistyöstä hankkeen puitteissa. Vuonna 2015 nämä sopimukset tulevat hankkeen päättyessä tiensä päähän, mutta hankkeen päätösvaiheessa tullaan varmistamaan, että opetusviranomaisten ja resurssikeskusten yhteisyö jatkuu myös tulevaisuudessa. Osin resurssikeskukset ovat opetushallintoon kuuluvia vahaiskasvatusyksiköitä.

19 19 Vanhempien ja muun kieliyhteisön kanssa tehtävä yhteistyö Päiväkodin, lasten vanhempien ja muun kieliyhteisön välinen yhteistoiminta on ollut esillä hankkeen koulutuksissa jo vuosina , mutta se tulee olemaan yksi hankkeen päätösvuoden pääteemoista. Alkuvuodesta 2015 käynnistyy aiheeseen liittyvä kilpailu, joka kannustaa innovatiivisiin avauksiin päiväkodin ja kieliyhteisön välisen yhteyden vahvistamiseksi. Kilpailussa ei tule varsinaisesti olemaan rahaa jaossa, vaan kilpailun parhaille hankkeille annetaan muita palkintoja. Kilpailuun osallistuneista innovatiivista hankkeista tullaan tekemään esittely. Vuosina hankkeessa on toteutettu Pohjanmaa-Karjala -yhdistyksen voimin, yhdessä karjalaisten kumppanien kanssa aikuisten karjalankielen opetuskokeilua. Tarkoituksena on ollut tukea lasten kielipesien toimintaa siten, että lasten vanhemmille ja päiväkotien henkilökunnille on järjestetty karjalankielen opetusta ja näin lisätty heidän innostustaan tukea omassa toimintaympäristössään kielen säilymistä ja arkikäyttöä. Opetuskokeilulle on selvitetty mahdollisuutta saada pysyvämpää rahoitusta Karjalan tasavallalta hankkeen päättyessä. Vuonna 2015 opetuskokeilun luomia hyviä käytänteitä tullaan jakamaan eri alueille. Alueelliset seminaarit Marinmaa: kevät - Nenetsien autonominen piirikunta (mahdollisuuksien mukaan) - Tarvittaessa muita alueellisia koulutuksia Vanhempien ja muun kieliyhteisön kanssa tehtävä yhteistyö - Kilpailun päätösseminaari: alkusyksy 2015 Lisäksi: - Alueellisten avainhenkilöiden koulutus- ja tutustumismatka Suomeen (alustavasti maaliskuu) - Alueidenvälinen seminaari: syksy Suomalais- ugrilaisten alueiden omakielisen materiaalituotannon tukeminen ja muu materiaali - Julkaistaan enetsinkielinen, päiväkoti-ikäisille lapsille tarkoitettu oppimateriaali. - Mahdollisesti julkaistaan materiaali jollekin toiselle, pienelle kielelle. - Julkaistaan esite kaksikielisyydestä sekä hankkeen luomasta resurssikeskusten verkostosta. Muut projektit: Kielestä kiinni suomalais-ugrilaisten nuorten kirjallisuus- ja elokuvahanke Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestö suunnittelee hakevansa vuonna 2015 kolmevuotiseen suomalais-ugrilaisille nuorille suunnattuun Kielestä kiinni -hankkeeseen rahoitusta esim. Koneen säätiöltä. Hankesuunnitelmaa tuullaan muokkaamaan vielä vuoden 2014 syksyn aikana, joten jotkut toiminnot saattavat muuttua. Hankkeen toteuttajina ovat Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestö ry, Nuori Karjala -järjestö Karjalan tasavallassa, Shundy-järjestö Udmurtiassa ja MI-järjestö Komissa. Hankkeen tavoite on saada suomalais-ugrilaiset nuoret innostumaan omasta kielestään suomalaisugrilaisilla kielillä luodun kaunokirjallisuuden ja elokuvataiteen kautta ja saada heidät käyttämään kieltään aktiivisemmin ja rohkeammin niin että se välittyisi tuleville sukupolville. Venäjän suomalais-ugrilaiset nuoret yhä harvemmin puhuvat omaa etnistä äidinkieltään. Hanke edistää

20 20 vahvasti suomalais-ugrilaisten nuorten kielen käyttöä uusin ja innovatiivisin menetelmin. Se osoittaa, että suomalais-ugrilaisten kielten käyttö ei rajoitu vain kyliin, vanhuksiin ja perinneryhmien esiintymisiin vaan että se voi olla luonnollinen, ajanmukainen ja trendikäs osa nykyistä nuorisokulttuuria. Hyvin harva nuori kirjailija tai runoilija kirjoittaa ja julkaisee teoksiaan suomalais-ugrilaisilla kielillä. Esimerkiksi karjalaksi tai vepsäksi kirjoittavia nuoria ei ole nykyään lainkaan. Suomalaisugrilaiset lyhytelokuvat puolestaan ovat varsin marginaalinen taidekategoria. Hankkeen tavoite on etsiä ja kouluttaa nuoria kirjoittaja- ja elokuva-alan lahjakkuuksia workshopeissa. Osallistujiksi workshopeihin kutsutaan kirjallisuus- ja elokuva-alaa harrastavia suomalais-ugrilaisia vuotiaita nuoria aikuisia hankkeen kohdealueilta Venäjältä ja Suomesta. Ohjaajina toimivat alan ammattilaiset. Hankkeen kohdealueina Venäjällä ovat ensisijaisesti Karjalan, Komin ja Udmurtian tasavallat, joissa järjestetään workshopeja ja joiden alueiden väestöä hanke ensisijaisesti koskettaa. Workshopien yhteydessä hanke levittäytyy myös kohdekaupungin kouluille ja julkisiin tiloihin, joissa nuoret kiertävät esiintymässä. Osallistujia workshopeihin haetaan kaikilta suomalaisugrilaisilta alueilta, esim. karjalaisia, vepsäläisiä, inkeriläisiä, inkerikkoja, mareja, udmurtteja, mordvalaisia, komeja, hanteja, manseja, nganasaneja ja saamelaisia. Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijöiden suomalais-venäläinen yhteistyö ja kieliharjoittelu Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuoden 2013 lopussa rahoituksen yhteistyöhankkeeseen, jota hallinnoi Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piiri. Päätoteuttajana piirin lisäksi on Karjalan Kansallinen teatteri Petroskoista, yhteistyökumppaneina Varkauden Teatteri, Outokummun kaupunki, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on tukea Kansallisen teatterin näyttelijöiden suomen kielen taitoa sekä vahvistaa heidän yhteistyötään itäsuomalaisten teattereiden ja muiden alan toimijoiden kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle euron erityisavustuksen, lisäksi hankkeen toimijat tuovat budjettiin noin euron panoksen. Itä-Suomen piirin budjetoitu osuus rahoituksesta on noin euroa. Hanke koostuu neljästä vaiheesta, joista kolme on toteutettu vuoden 2014 aikana. Ensimmäinen vaihe oli Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijöiden kieliharjoittelu Suomessa ja koulutus Helsingin Teatterikorkeakoulussa tammikuussa Hankkeen toinen ja neljäs vaihe ovat muuttuneet alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna, sillä näyttelijävierailuiden järjestäminen puolin ja toisin osoittautui erittäin vaikeaksi järjestää. Hankkeen toisessa vaiheessa näyttelijän sijaan päätettiin rekrytoida suomenkielinen ohjaaja. Suomalainen ohjaaja Joel Lehtonen ohjasi Kansalliselle teatterille Kaaos-nimisen näytelmän, joka tuli ensi-iltaan 3. ja Suomalaisella ohjaajalla oli tärkeä rooli petroskoilaisten näyttelijöiden suomen kielen vahvistamisessa ja kielitaidon ylläpitämisessä. Hankkeen kolmannessa vaiheessa järjestettiin Karjalan Kansallisen teatterin vierailunäytöskiertue Itä-Suomessa. Esitettävä teos oli kahdesta Anton Tšehovin näytelmästä koottu Samppanjaa! Heti! Esityspaikkakuntina olivat Outokumpu ja Varkaus Lisäksi kiertueelle osallistuvat näyttelijät esiintyivät Suomi-Venäjä-Seuran 70-vuotisjuhlassa Mikkelissä Hankkeen neljäs ja viimeinen vaihe toteutetaan vuonna Ensimmäisen vaiheen kurssin opetuksesta vastannut Marja-Liisa Kuuranne-Autelo vierailee Karjalan Kansallisessa teatterissa