Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry. VUOSIKERTOMUS TOIMINTAVUOSI

Transkriptio

1 Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry. VUOSIKERTOMUS TOIMINTAVUOSI

2 2 SISÄLTÖ: Puheenjohtajan katsaus...3 Vuosi 2014 tilastoina...4 Tuotannon talous ja tuonnin riskit esillä vuosikokousseminaarissa Tampereella Eläinsuojeluasiamiehen luona Tuotantoeläintilojen tarkastukset ja tuloksista tiedottaminen....7 Tuotantoeläinten pidon hyvät käytännöt -seminaari Eläinten hyvinvointikorvausta siipikarjatiloille 2015 alkaen Jalkaterveyshanke jatkuu, puurinta-tutkimushanke..10 Terveydenhuoltotyöstä tietoa tilan kehittämiseen ja tuoteturvallisuuden todentamiseen..11 Broilerien terveys Suomibroileri.fi Broileryhdistyksen uudet kotisivut työn alla Kesäpäivät ei niin kesäisessä Yyterissä Nuoret kuvaajat loistivat Broileryhdistyksen valokuvakilpailussa...14 Lantaselvitys: tiloilla tehdyillä mittauksilla korjattiin varastotilavaatimuksia..16 Ympäristöluvituksiin esitetään muutoksia...17 Luomubroilerituotantoa ohjeistettiin Siipikarjaliitossa ETU-työ Eläinten terveydenhuolto.. 19 Kansallinen taso broilerintuotannossa Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä Suomen Siipikarja -lehti, siipi.net -kotisivu...22 Broileryhdistyksen johtokunta..23 Pohjoismainen yhteistyö, WPSA..24 Broileryhdistyksen toimikunnat ja työryhmät, jäsenistö...24 Tase ja tuloslaskelma Toiminnantarkastuskertomus...27 Valokuvakilpailun muut palkitut otokset...28 Kansi: Broileryhdistyksen valokuvakilpailun nuorten sarjan voittajakuva Tipu posee. Kuvaaja Kristiina Kössi, 12 v. Suomen Broileryhdistys Finlands Broilerförening ry Keskuskatu 21, JOKIOINEN P , f

3 3 Puheenjohtajan katsaus Muutosten vuosi 2014 Vuosi 2014 jää broilertuotannon historiaan monella tapaa. Vanhoista tutuista alan toimijoista Rehuraisio lopetti syksyllä sika- ja siipikarjarehujen valmistuksen. Alkuvuonna toteutui jo aiemmin uutisoitu kauppa, jossa Saarioisten broilertuotanto ja Sahalahden teurastamo siirtyivät Atrian omistukseen. Näin ollen kotimaassamme oli hetken kaksi suurta lihataloa jakamassa yhä kasvavia markkinoita. Keväällä aloitti uusi yritys Huttulan Kukko, joka tuli markkinoille Naapurin maalaiskananpoika -tuotemerkillä. Edelleen syksyllä tuotevalikoima laajentui, sillä silloin kuluttajien saataville tuli Luomu- Nokan luomubroileri, jonka tuotanto alkoi kahdella tilalla. Markkinoilla valinnan vara kasvoi kotimaisten tuotemerkkien osalta, mutta jo syksyllä oli nähtävissä, että lihasiipikarjan tuonti tulee kasvamaan. Ukrainan kriisi oli omalta osaltaan synnyttämässä tilannetta, jossa lihaeriä muualta Euroopasta alkoi saapua Suomeen. Broilerinlihan tuonti kokonaisuudessaan kasvoi reilun miljoonan kilon ja omavaraisuusaste laski 85,9 %:iin. Kulutus nousi vuonna 2014 ensimmäistä kertaa yli sadan miljoonan kilon ollen 101,2 miljoonaa kiloa. Kulutuksen 4 %:n kasvua myötäili myös tuotanto, joka nousi 2 % edellisestä vuodesta. Tuotemerkkien lisäksi saimme myös maahamme uusia broilerhybridejä. Suomen Broilerin yksinoikeudella Skandinaviassa myytävä Hubbard H1 -jaloste oli tuotannossa kokeilussa, ja Hubbardin hidaskasvuinen rotu oli käytössä luomutuotannossa. Suomeen saapuivat myös ensimmäiset ruotsalaista alkuperää olevat Ross 308 -hybridin emountuvikot. Kun vielä lisätään listaan Huttulan Kukon käyttämä Cobb 500 -hybridi, niin voidaan todeta, että koskaan aiemmin maassamme ei ole ollut kasvamassa yhtä montaa broilerirotua. Uudet toimijat toivat uutta kiinnostusta ja julkisuutta alallemme. Mainittakoon, että Alma Media julkaisi elokuussa ison artikkelin suomalaisesta broilertuotannosta ja teki vertailua tavanomaisen, Naapurin maalaiskanan ja luomutuotannon välillä. Loppuvuodesta Yle puolestaan selvitti Spotlightohjelmassa ESBL:n esiintyvyyttä broilerinlihassa niin Suomessa kuin Hollannissa. ESBL:ää enemmän alaa puhutti vuonna 2014 kolibasilloosi ja sen aiheuttamat ongelmat. Alkuvuodesta maassamme koettiin ensimmäinen laajempi epidemia vuosiin, ja syksyllä ärhäkkä E. coli -bakteeri kiusasi jälleen broilereita. Ala on laajasti hakenut ratkaisua kolibasilloosin aiheuttamiin ongelmiin esimerkiksi alkuvuonna perustetussa ja ETT ry:n koordinoimassa työryhmässä. Työryhmä on hakenut tietoja erilaisista desinfiointikäytännöistä, ja mm. rokotteen käyttöönottoa on harkittu. Broileryhdistystä työllisti erityisesti uusi maaseutuohjelma ja sen myötä siipikarjatiloille keväällä 2015 avautuva eläinten hyvinvointikorvaus. Koko siipikarja-ala on yrittänyt parhaalla asiantuntijuudellaan vaikuttaa EHK-ohjelman toimenpiteisiin, sitoumusehtoihin, valvontaohjeisiin sekä korvaustasoihin. Moni asia on edelleen auki, vaikka tilojen pitäisi jo kohta antaa sitoumuksensa ohjelmaan. Tässä vuosikertomuksessa on esitelty lyhyesti Suomen Broileryhdistyksen toimintaa. Moni vuonna 2014 aloitetuista hankkeista jatkuu uuden toimintakauden puolelle. Hanna Hamina hanna@siipi.net broileryhdistys@siipi.net

4 Vuosi 2014 tilastoina 4 Broilerimarkkinat Vuonna 2014 broileria tuotettiin 106 ja kulutettiin 101,2 miljoonaa kiloa. Kulutus kasvoi 4 % edellisvuoteen verrattuna, tuotanto 2 %. Keskiteuraspaino oli samansuuruinen kuin edellisvuonna, 1,65 kg. Tuonti kasvoi yli 8 % ja oli yli 14 % kulutuksesta. Vienti sen sijaan supistui edellisvuoteen verrattuna. Broileria vietiin pääasiassa Venäjälle ja Baltian maihin. Vienti oli pääasiassa luullista lihaa, useimmiten puolikkaita, neljänneksiä, koipireisipaloja ja siipiä. Pääosa broilerin tuonnista oli valmisteita. Lihana tuonnista kaksi kolmasosaa oli luutonta. Broilerinlihaa tuotiin eniten Alankomaista, sitten Saksasta, Brasiliasta, Thaimaasta ja Ruotsista. Valmisteiden tuonnista kolmasosa tuli Thaimaasta. Broilerin kulutus henkeä kohti oli 18,5 kg luulliseksi lihaksi laskettuna (luullisesta lihasta luutonta on 80 %, lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee % tuotteesta riippuen). Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

5 5 Tuotannon talous ja tuonnin riskit esillä vuosikokousseminaarissa Tampereella Vuosikokousten yhteydessä pidetystä siipikarjaseminaarista on muodostunut tärkeä kohtauspaikka alan toimijoille. Tampereella ajankohtaiset esitelmät käsittelivät muun muassa eläinten hyvinvointikorvaussuunnitelmia, taloutta ja rikosten ehkäisyä siipikarjatiloilla. Essi Wallenius Mavista ja Hanna Hamina käyttivät seminaaritauon hyväkseen käymällä läpi broilerin hyvinvointikorvaukseen liittyviä asioita. Lea Lastikka Suomen Siipikarja-lehdessä 2/2014: Siipikarjaliiton ja Broileryhdistyksen vuosikokousten yhteydessä pidettyyn siipikarjaseminaariin osallistui noin 70 henkilöä. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivää on useana vuonna rakennettu yhdessä Eläintautien torjuntayhdistyksen kanssa ja tänäkin vuonna useat esitykset sivusivat näitä aiheita. MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala kertoi eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta, joka näillä näkymin tulee eduskunnan käsittelyyn vasta vaalien jälkeen. Suojalan esitys jatkui siipikarjan hyvinvointituen esittelyllä. Tukea on valmisteltu jo pidemmän aikaa, mutta vieläkään eivät kaikki yksityiskohdat ole valmiina. Lintujen hyvinvoinnin eteen on tehty viime vuosina paljon, joten uusia, tukeen oikeuttavia lisätoimenpiteitä on hankala löytää. Näistä aiheista lisää Suomen Siipikarja -lehdissä. Eläintuonnilla säännöt Eläinlääkäri Hannele Nauholz ETT:stä puhui seminaarissa eläinaineksen maahantuonnista ja siihen liittyvistä riskeistä. Tuontia suunniteltaessa kannattaa ensin selvittää eläinaineksen saantimahdollisuus kotimaasta. Jos tuontiin päädytään, tulee lähtömaan eläintautitilanne selvittää huolella. Myös se, mihin eläimet Suone selvittää huolella. Myös se, mihin eläimet Suomessa tulevat, on huomioitava. ETT suosittelee, että eläintiheälle alueelle ei tuotaisi eläinainesta muualta. Viime aikoina on jopa netin välityksellä voinut ostaa eläinainesta mm. Virosta. Tätä ei voida pitää suositeltavana, Nauholz huomautti. Virallisia ohjeita eläinaineksen maahantuontiin saa Evirasta. Elinkeino on tämän lisäksi sopinut monista lisäohjeista riskinhallintaan liittyen. Lisätietoa näistä saa ETT:n nettisivulta osoitteessa tuonti. Rikosten torjuntaa tiloilla Vanhempi konstaapeli Toni Reinikainen Itä- Suomen poliisilaitokselta piti hyvän esityksen tilojen suojauksesta. Aktivistit ja muut luvattomat vieraat tilalla ovat valitettavasti tätä päivää. Reinikainen kertoi, miten suojautua etukäteen, mitä pitää tehdä kun yllätysvieraat havaitaan tilalla ja miten jälkihoito suoritetaan. Kaikilla on jokamiehen oikeus ottaa kutsumattomat vieraat kiinni ja pidättää heidät tilalla niin kauan, kunnes virkavalta saapuu paikalle, Reinikainen muistutti.

6 6 Tuotannon talous rapautunut Tutkija Timo Karhula MTT:ltä esitti lukuja siipikarjatuotannon kannattavuudesta. Siipikarjatilat toimivat tällä hetkellä hyvin ohuilla marginaaleilla. Jo pienet suhteelliset muutokset munien ja lihan hinnassa ja kustannuspuolella erityisesti rehun hinnassa vaikuttavat voimakkaasti tilan tulokseen. Kananmunien hintamarginaali on kasvanut voimakkaasti, kuluttaja- ja tuottajahinnat eivät seuraa toisiaan. Karhulan mukaan munien myyntitulot eivät pian enää kata edes tuotannon muuttuvia kustannuksia. Broilerinlihan hintamarginaali on kehittynyt hieman maltillisemmin. Siipikarjatiloilla kannattavuustavoitteista jäädään jopa 65 prosenttia ja ennusteiden mukaan tilanne ei ole ainakaan paranemassa, Karhula sanoi. Hänen mukaansa luomutuotannossa, esimerkiksi luomukalkkunanlihalla tuottajahinnan tulee olla vähintään kaksinkertainen tavanomaisesti tuotettuun lihaan verrattuna, jotta tuotanto on järkevällä pohjalla. Laiduntuotannossa yhdistyvät edullisemmat tuotantokustannukset ja eläinten hyvinvointinäkökohdat, joten sitä kannattaa harkita luomutuotannon sijaan, Timo Karhula pohti. Kanapunkki kuriin Tutkija Tuomo Tuovinen MTT:ltä esitteli kanapunkkihankkeen tuloksia. Siipikarjaliitto oli mukana hankkeessa, joka toteutettiin vuosina maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Hankkeessa vertailtiin eri punkkipyydyksiä ja tarkasteltiin niiden käyttökelpoisuutta. Perinteinen aaltopahvipyydys toimii edelleen varsin hyvin. Sen rinnalle hankkeessa kehitettiin orteen kiinnitettävä tarrapyydys, josta punkit on helppo havaita. Kanapunkkien torjuntaan voidaan käyttää myös erilaisia torjunta-aineita, mutta niiden teho vaihtelee. Tunnetuin lienee BayMite, kestovaikutus silläkin on vain noin kaksi kuukautta. Kanalan lämpökäsittely on osoittautunut tehokkaimmaksi punkkien hävityskeinoksi. Kanapunkkien torjuntakäytännöistä Tuomo Tuominen mainitsi mm. ensitartunnan estämisen, eli nuorikoiden tulee olla punkittomia. Hygienian ylläpito on myös tärkeää. Tauon aikana kannattaa tehdä kunnolliset puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet. Siipikarjaliiton nettisivuille tulee kanapunkkiosio, jossa hankkeen tuloksia käydään läpi. Sivuilla myös tuottajat voivat kysyä ja kommentoida aihetta. Suomen Siipikarja -lehti 2/2014 Eläinsuojeluasiamiehen luona Siipikarjaliiton edustajat kävivät jututtamassa eläinsuojeluasiamies Sari Salmista maaliskuun alussa. Tarkoituksena oli tutustua uuden viran asiakokonaisuuksiin ja kertoa alan kuulumisia. Paikalla olivat Hanna Hamina, Jukka Nikula, Erkki Muilu sekä Lea Lastikka. Sari Salminen kertoi, että yksi eläinsuojeluasiamiehen keskeisimmistä tehtävistä on parhaillaan eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996 ja sitä on muutettu useaan kertaan. Laki on luonteeltaan puitelaki, joka sisältää paljon eri säädöksiä eläinten pidosta ja hoidosta aina eläinjalostukseen ja genetiikkaan. Laki koskee kaikkia eläimiä, tuotantoeläimiä, seura- ja harrastuseläimiä sekä myös sirkus- ja koe-eläimiä. Siipi- karjatuotannossa on viime vuosina muutettu hyvinvointiin liittyvää lainsäädäntöä broileri- ja häkkidirektiivien mukaisesti, joten suuria muutoksia sektorille ei ole todennäköisesti tulossa. Siipikarja-asioista keskusteluun nousivat broilereiden ja kanojen mahdollisuudet tyydyttää olennaisia käyttäytymistarpeitaan liittyen liikkumiseen, mukavaan olotilaan, ravinnon etsintään tai muuhun vastaavaan, kuten sosiaalisiin suhteisiin. Eläinsuojelulakiin tullee kirjaus periaatteesta eläimen itseisarvo ja se tuntui askarruttavan: miten se toteutuu hallissa, missä on kymmeniä tuhansia eläimiä. Lisäksi esiin nousi siipikarjan hyvä terveystilanne Suomessa ja eläinjalostuksen merkitys hyvinvointitekijänä.

7 Tuotantoeläintilojen tarkastukset ja tuloksista tiedottaminen 7 Aluehallintovirastot oli velvoitettu tekemään ns. EU-eläinsuojelutarkastus kaikkiin broilerikasvattamoihin kahden vuoden aikana. Vuonna 2012 valvontakäynnit tehtiin 57 ja v broileritilalle. Hanna Hamina kirjoitti tarkastuksista Suomen Siipikarja -lehdessä 1/2014. Eviran tiedotuksessa korostettiin heti ensimmäisen valvontavuoden jälkeen broileritiloilla havaittuja epäkohtia ("eniten epäkohtia broilereilla ja turkiseläimillä"). Siipikarjaliitto ja Broileryhdistys lähestyivät siksi Eviran pääjohtajaa Matti Ahoa ja jaostopäällikkö Taina Mikkosta huhtikuussa kirjeellä, jossa pyrittiin kiinnittämään huomiota tapaan, jolla mahdollisista puutteista broileritiloilla kerrotaan eläinsuojeluvalvonnan tulosten julkistamisessa. Edellisvuoden tiedotteessa annettiin numerotietoa siitä, kuinka monella tilalla laiminlyöntejä on esiintynyt. Yhdelläkään sanalla ei kuitenkaan kerrottu siitä, minkälaisista laiminlyönneistä on kysymys. "Suomalaisilla broileritiloilla otettiin käyttöön vuonna 2011 uusi hyvinvointilainsäädäntö, mikä edellytti muutoksia useisiin tuotantoa koskeviin kirjaamisvaatimuksiin. Tuottajat ovat tehneet suuren työn hankkiessaan pätevyystodistuksia sekä kuvatessaan kirjallisesti tuotantojärjestelmiä ja kasvattamoita koskevia yksityiskohtaisia tietoja. Laiminlyönniksi eläinsuojelutarkastuksessa on merkitty esimerkiksi epätarkkalaitekuvaus tai käyttöohjeen puute, puuttuva puhe- linnumero tai muu seikka, jolla ei suoranaisesti ole merkitystä eläinten hyvinvointiin. Varsinaisia broilereiden hyvinvointiin vaikuttavia epäkohtia ilmeni vain muutama, joista suurin osa koski riittämätöntä valaistusta. Kasvattamoissa edellytetään vähintään 20 luksin valaistustehoa mitattuna linnun silmän korkeudelta 80 %:n pinta-alalla, ja tähän valaistustehoon on toki yksiselitteisesti päästävä. Eläinsuojeluvalvonnan tuloksia raportoidaan tilakohtaisesti, mutta mistään ei käy esimerkiksi ilmi se, miten monessa kasvattamossa ei ole päästy lain vaatimaan valaistustehoon. On tapauksia, joissa tilalla on kymmenen kasvattamoa, mutta vain yhdessä ei päästy 20 luksin valaistustehoon. Samoin laiminlyönniksi on todettu tapaukset, joissa kasvatustiheys on ylittynyt kasvattamossa johtuen lintujen ennakoitua paremmasta kasvusta ja elävyydestä eli tuottajan onnistumisesta työssään." Evira uutisoi : Broileri-, turkiseläin- ja nautatiloilla todettiin laiminlyöntejä useammin kuin muilla tuotantotiloilla. Lähes puolella tarkastetuista 132 broileritilasta esiintyi epäkohtia.

8 8 Eviran raportti Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2013 Evira/4665/0411/2014: Broilereiden hyvinvointia valvottiin otantaperusteisesti toista kertaa. Tiloja, joilla oli laiminlyöntejä, havaittiin useammin kuin keskimäärin muilla tuotantoeläimillä (48 %). Laiminlyöntejä tilaa kohden laskettuna oli keskimäärin 1.9. Eniten raportoitiin kasvatusosaston olosuhteiden puutteita, joista viime vuoden tapaan yleisin oli riittämätön valaistus (29 % tiloista). Lisäksi usealla tilalla (14 %) kaikki broilerit eivät päässeet kuivalle ja kuohkealle pehkualueelle ja muutamalla tilalla ilman laadulle asetetut vaatimukset eivät täyttyneet. Vajaalla viidenneksellä tiloista (17 %) kasvatusosastoissa käytetty kasvatustiheys ylitti niille sallitun tiheyden. Joillakin tiloilla oli laiminlyöntejä asianmukaisissa lopetusmenetelmissä. Kaikista havaituista laiminlyönneistä 18 % koski asianmukaista ja ajan tasalla olevaa tuotantojärjestelmän kuvausta. Ylitarkastaja Helena Hepolan Eviraan koolle kutsumaan keskustelutilaisuuteen broilereiden hyvinvointiin liittyvistä asioista 6.6. osallistuivat lihatalojen, yhdistyksen ja MTK:n edustajat sekä Taina Mikkonen, Laila Rossow, Helena Hepola ja Terhi Laaksonen Evirasta, Eeva Japisson (Eviran lihantarkastusyksikössä) ja puhelimitse Marja Pihlajamäki Turun aluehallintovirastosta. Keskustelussa korostui kaksi asiaa: valaistus ja paastotus. Alan edustajat pitivät terveydenhuoltoeläinlääkärin antamaa yleisohjetta riittävänä silloin, kun valaistusta tilapäisesti vähennetään kasvatusosastossa broi- lereiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Eviran näkemys on, että yleisohje ei riittäisi vaan kunkin parven kohdalla tulisi ottaa yhteyttä terveydenhuoltoeläinlääkäriin. Valaistusta koskevista ohjeista on jatkettu keskustelua viranomaisten kanssa. Säädösten mukaan rehun saa ottaa pois broilereiden ulottuvilta aikaisintaan 12 tuntia ennen parven arvioitua teurastusaikaa. Alalla kaivattiin tulkintaa siihen, lasketaanko 12 tuntia parven teurastuksen aloittamisesta vai viimeisen linnun teurastamisesta. Suomessa lintujen parvikoko vaihtelee tuhansista jopa kuuteenkymmeneen tuhanteen broileriin. Liian lyhyt paastotusaika on elintarviketurvallisuusriski ja aiheuttaa teurashylkyjä. Alan toivomukseen, että valvontatulosten julkistuksissa tuotaisiin esiin myös, että epäkohdat on korjattu, Evirasta vastattiin, ettei tietojärjestelmä mahdollista korjattujen laiminlyöntien rekisteröintiä. Atrian siipikarjaterveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli- Soini selvitti valvontatulosten julkistamisuutisoinnin (26.5.) jälkeen Talouselämä-nettilehdelle, miksi lintujen kasvutiheysraja voi joskus ylittyä (julk ). Otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa tarkastetaan vuosittain % tuotantoeläintiloista, luku vaihtelee eläinlajeittain. Vuonna 2014 ei broileritiloja otettu mukaan otantaan, mutta tarkastus tehtiin muutamalle tilalle. Jatkossa vuosittain tarkastettavien broileritilojen lukumäärää ei ole tarkennettu. Kaikki EU:n jäsenmaat raportoivat valvontatuloksista komissiolle vuosittain kesäkuun lopulla. Tuotantoeläinten pidon hyvät käytännöt - seminaari Eläinten hyvinvointikeskus EHK ja eläinsuojeluasiamies järjestivät Tuotantoeläinten pidon hyvät käytännöt -seminaarin Helsingissä Säätytalolla. Seminaarissa eri eläintuotannonalojen toimijoiden edustajat jakoivat alansa hyviä käytäntöjä ja muita eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita muille tuottajille ja osallistujille. Jokainen tuotantosektori piti esitelmän eläinlajinsa olennaisista käyttäytymistarpeista ja niiden toteutumisesta nykyisin. Broileriesitelmän piti yhdistyksen puheenjohtaja Hanna Hamina. Toisena alan edustajana oli Juha Kiviniemi MTK:n siipikarjanlihajaostosta. Esitysten jälkeen seminaarin osallistujat pohtivat laajasti suomalaisen kotieläintuotannon tasoa, eläinten hyvinvointia ja alkutuotannon kannattavuutta ja tulevaisuudennäkymiä. Siipikarja-alaa tilaisuudessa edustivat myös kananmunantuottaja Pasi Pärnänen sekä kalkkunatuottaja Kirsi Toivola. Seminaariyhteenveto Eläinten hyvinvointikeskuksen sivustolla

9 9 Eläinten hyvinvointikorvausta siipikarjatiloille 2015 alkaen Broileryhdistyksen ja Siipikarjaliiton edustajat osallistuivat kevätkaudella 2014 tiiviisti eläinten hyvinvointikorvauksen ehtojen valmisteluun Mavin ja MMM:n virkamiesten kanssa. Viimeisimmät tarkistukset toimenpide-ehdotuksiin ja niiden ehtoihin tehtiin 9. huhtikuuta Eurassa, jonne Broileryhdistyksen puheenjohtaja Hanna Hamina oli kutsunut Mavin ylitarkastaja Essi Walleniuksen ja siipikarjatyöryhmän muut edustajat: Petri Yli-Soinin, Hannele Nauholzin (ETT), Jukka Nikulan (kanat), Antti-Jussi Pertun (kalkkunat), Lea Lastikan ja Päivi Heikkilän. Ylitarkastaja Wallenius pääsi samalla tutustumaan Rekikosken tilan broilerituotantoon. Eläinten hyvinvointikorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa , jonka Euroopan komissio hyväksyi joulukuussa. Hyvinvointikorvausta voi hakea kevään 2015 päätukihaun yhteydessä. Ensimmäisen sitoumuksen viljelijät voivat tehdä ajalle , ja tämän jälkeen sitoumus voidaan uusia kalenterivuosittain. Vuoden 2015 hyvinvointikorvaus maksetaan keväällä Hyvinvointia parantavien toimenpiteiden on ylitettävä peruslainsäädännön vaatimukset ja oltava todennettavissa sekä valvottavissa. Korvausten on tarkoitus kattaa ennen kaikkea aiheutuvaa lisätyötä. Investointeja ei rahoiteta. Korvausta maksetaan kullekin toimenpiteelle ja eläinryhmälle vahvistettu euromäärä eläinyksikköä kohti vuodessa. Tilalla on oltava vähintään broileria eli 70 eläinyksikköä (eykerroin 0,007). Muulla siipikarjalla vähimmäismäärät ovat 1000 kanaa ja 2000 kalkkunaa. Emolinnut eivät ole tuen piirissä. Broilerinkasvattajat voivat valita yhden tai useamman toimenpiteen seuraavista: 1. Siipikarjan ruokinta ja hoito -yleistoimenpide edellyttää laskelmiin perustuvaa eläinryhmäkohtaista ruokintasuunnitelmaa, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Teollista rehua täydentävästä viljasta on analysoitava valkuainen. Vähintään viikon ikäisille linnuille tarjotaan rehun joukossa kokonaisia jyviä virikerehuina. Lihasiipikarjalla on käytettävä ensimmäisinä kasvatuspäivinä paperiruokintaa. Maksettava korvaus on enintään 8 /ey vuodessa. 2. Broilerien ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen edellyttää tarkkaa huolenpitoa kasvattamo- olosuhteista, ja onnistuminen mitataan lihantarkastuksessa teurastamolla: Broilereilla vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen osuus ei saa ylittää Kuvat Hanna Hamina 1,0 prosenttia ja jalkapohja-arvioinnin tulosten on oltava alle 40 pistettä. Jos jalkapohjapisteet ovat alle 30, ei vesipöhön vuoksi hylättyjen osuutta huomioida. Korvaus enintään 10 /ey vuodessa. 3. Virikkeiden tarjoaminen (esimerkiksi riippuvat köydet, ketjussa riippuvat puupalat tai muoviesineet). Broilerihallissa niitä pitäisi olla neljä osaston jokaista alkavaa 100 m 2 kohden. Korvaus enintään 7 /ey vuodessa. 5. Siipikarjan tasot, rampit tai orret. Orsia tulisi olla 10 prosentille linnuista niin, että yhtä broileria kohden on vähintään 15 cm ortta. Tasoja ja/tai ramppeja tulee olla 10 prosenttia hallin pinta-alasta. Rakenteiden tulee olla kestäviä ja turvallisia. Korvaus broilereille enintään 34 /ey vuodessa. Hyvinvointituen perusteena olevan keskimääräisen eläinmäärän laskentaan Broileryhdistys on esittänyt todellisen eläinmäärän eli tilalle toimitettujen untuvikkojen tai teurastamolle toimitettujen lintujen luvun käyttämistä, joka kuukauden ensimmäisen päivän eläinmäärästä laskettavan keskiarvon sijasta (lausunto valtioneuvoston asetusluonnokseen eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa).

10 10 Samoja ey-kertoimia on tarkoitus käyttää eläinten hyvinvointikorvauksen lisäksi tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen, luonnonhaittakorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen määräytymisessä. Tilat voivat käyttää maaseutuohjelmaan sisältyvää neuvonnan tukea mm. eläinten hyvinvointikorvauksen hakua suunniteltaessa. Mavin Neuvorekisteristä löytyvät tuotantoeläinten hyvinvointineuvontaa antamaan valitut neuvojat. Tilakäynnin 63 euron tuntihinnasta tuottaja maksaa vain arvonlisäveron osuuden. Yhden neuvontatapahtuman enimmäiskustannus on 1500 ja koko ohjelmakauden aikana vuoteen 2020 asti tila voi käyttää neuvontapalveluja 3500 euron edestä. Siipikarjaliitto on hakeutunut Mavin rekisteriin neuvontaorganisaatioksi. Jalkaterveyshanke jatkuu Helsingin Yliopiston Jalat kuntoon -hanke jatkui munitusikäisten emojen jalkapohjatulehdusarvioinneilla, eri kuivikemateriaalien vertailuilla sekä orsien ja ritilöiden käytön tutkimisella. Hanke etenee suunnitellusti: pääosa tietojenkeruusta on jo tehty ja vuonna 2015 tutkimushanke jatkuu tietojen analysoinnilla, jotta saadaan selville kuivikemateriaalin, tilaolosuhteiden ja orsien ja ritilöiden vaikutus broilerien jalkaterveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimus on saanut lisäksi apurahan Suomen eläinlääketieteen säätiöltä tarkoitukseen "Luiden mineraalitutkimus broilerin jalkaterveyden selvittämiseksi virikkeellisissä ja virikkeettömissä parvissa. Puurinta-tutkimushanke Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella alkoi v tutkimushanke, jossa on tarkoitus selvittää broilereiden liikkumisen vaikutusta puurintaisuuden kehittymiseen. Tutkimushanketta johtaa professori Eero Puolanne ja hanke jatkuu saakka. Hanke on saanut Makera-rahoitusta. Pohjoismaiden neuvoston seminaari broilerien hyvinvoinnista Pohjoismaiden neuvoston työryhmä, jonka vastuualue kattaa mikrobiologiaan, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvän toiminnan, järjesti Tukholmassa syyskuussa maiden viranomaisille broilerin hyvinvointiseminaarin. Tilaisuuden tavoitteena on lisätä Pohjoismaiden toimivaltaisissa viranomaisissa työskentelevien eläinsuojeluvalvojien osaamista sekä edistää broileridirektiiviin (2007/43/EC) liittyvää tiedon- ja kokemuksenvaihtoa. Suomalaisia viranomaisia ministeriöstä ja Evirasta oli paikalla kahdeksan. Pohjoismaista oli kutsuttu myös alan edustajia paikalle ja Suomesta seminaariin osallistui Hanna Hamina. Tilaisuudessa luennoi mm. Kööpenhaminan yliopiston professori Peter Sandøe broilertuotannon etiikasta ja ohjelmaan kuului maakohtaisia esityksiä broilerien hyvinvoinnin toteutumisesta kasvatuksen eri vaiheissa. Pohjoismaista Norja ja Islanti eivät kuulu EU:hun, mutta esimerkiksi Norjassa on otettu käyttöön pitkälti EU:n broileridirektiiviin pohjautuva lainsäädäntö koskien broilerien pitoa ja hyvinvointia. Tilaisuudessa kävi ilmi, että Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä on eroja EU-direktiiviin pohjautuvan lainsäädännön kansallisessa toteutuksessa ja valvonnassa.

11 Terveydenhuoltotyöstä tietoa tilan kehittämiseen ja tuoteturvallisuuden todentamiseen 11 MMM:n rahoittama Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke päättyi keväällä. Lihateollisuuden tutkimuskeskuksen yhdessä Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n kanssa toteuttamassa hankkeessa vietiin päätökseen Sikava-terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen sertifioiduksi kansalliseksi laatujärjestelmäksi. Tietojärjestelmä mahdollistaa tiloilta kerättävän tiedon analysoinnin ja tarttuvien tautien paremman hallinnan. Laatujärjestelmästä ja sikatiloilla tehtävästä työstä alettiin tiedottaa Lihatiedotuksen hallinnoimassa Laatuvastuuohjelmassa. Hankkeessa aloitettiin myös naudanlihantuotannon kansallinen laatujärjestelmätyö ja tehtiin esiselvitys siipikarjanlihantuotannon yhtenäisestä terveydenhuoltotietojen rekisteristä, sen hallinnoinnista ja kustannuksista. Hankkeessa mukana olleet lihatalojen ja muut alan edustajat katsoivat, että kuluttajainformaatioon tarvittaisiin yhteistä tietoa lihasiipikarjan hyvinvoinnista, terveydestä, lääkkeiden käytöstä ja yli lakisääteisyyden menevistä toimista. Alalta puuttuu myös yhteinen terveydenhuoltojärjestelmä. Suvali3-hankkeen esitys jatkosuunnitelmaksi oli: Lihatalojen yhteinen, ETT:n ylläpitämä terveydenhuoltotyön laatutietokanta, jossa seurataan yhteisesti sovittuja, kansallisia mittareita anonyymisti 4 kk:n välein. Lisäksi sovitaan yli lakisääteisyyden menevät yhteiset toimenpiteet, joista saadaan todennettua tietoa terveydenhuoltokäyntien tietojen perusteella. Laatutietokanta olisi kansallisen laatujärjestelmän pohja. Laatuvastuu ei koske lihatalojen ja sopimustuottajien välistä laatujärjestelmää, mutta linkittyy niihin yhteisen terveydenhuoltotyön kautta. Kärkenä voisi olla tuoteturvallisuus ja terveys kuten sianlihassakin. Neuvo 2020 terveydenhuoltosuunnitelmien laadintaan Lihasiipikarjatiloilla terveydenhuoltoa ovat antaneet lihatalojen terveydenhuoltoeläinlääkärit. Ainoastaan vanhempaispolven tilat ovat terveydenhuoltosopimusten ja -käyntien piirissä. Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä suunniteltiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan eläinten hyvinvointikorvausten perusteeksi, ja siipikarjasektorille perustettiin ETT:n koolle kutsumana vuonna 2012 työryhmä laatimaan terveydenhuollon dokumentit uudelle ohjelmakaudelle. EU:n komissio kuitenkin poisti terveydenhuollon hyvinvointikorvausten perusteista. Maaseutuohjelmaan sisältyy kuitenkin uutena neuvonnan tuki: tilat voivat käyttää Maaseutuviraston Neuvo-rekisteriin valittujen neuvojien palveluja, mm. eläinlääkäreitä laatimaan terveydenhuoltosuunnitelmia, tilakäynnin kiinteään 63 euron tuntihintaan, josta tilan maksettavaksi tulee vain arvonlisäveron osuus. Yhden neuvontatapahtuman enimmäiskustannus on 1500 ja koko ohjelmakauden aikana vuoteen 2020 asti tila voi käyttää neuvontapalveluja 3500 edestä. Alan asiantuntijoista koostuva työryhmä laati siipikarjatiloille dokumentit: lomakkeet terveydenhuollon sopimuksesta, alkukartoituksesta sekä terveydenhuoltokäynnistä ja -suunnitelmasta. Se antoi myös lausunnon siitä, miten lihasiipikarjan terveydenhuolto pitäisi toteuttaa. Yhteinen tietokanta kansallisten laatutietojen keräämiseksi Suunnitelmien mukaan ETT ry koordinoisi kansallista terveydenhuoltoa ja keräisi yksinkertaiseen tietojärjestelmään tietoja niin terveydenhuollon toteutumisesta lihasiipikarjatiloilla kuin tuotantotietoja teurastamoilta. Niiden pohjalta tehtävät valtakunnalliset yhteenvedot voisi julkaista ETU-asiantuntijaryhmän päätöksellä esimerkiksi ETT:n kotisivuilla. Antibioottien käyttömääristä tiedonkeruuta on tehty jo vuosia ja lihasiipikarjan mikrobilääkitystiedot on julkaistu ETT:n kotisivuilla vuodesta Kansalliselle tiedolle on tarvetta sidosryhmäviestinnässä ja sektorin kehittämisessä. Vuotuisista keskiarvoista voisi nähdä tuotannon kehittymisen suunnan ja myös tuottajat itse voisivat verrata omia tuotantotuloksiaan valtakunnan tasoon. Lihasiipikarjatiloille terveydenhuolto-ohjelmaan sitoutuminen tarkoittaisi terveydenhuoltosopimuksen laatimista valitsemansa eläinlääkärin kanssa, joka toteuttaisi vähintään kerran vuodessa terveydenhuoltokäynnin. Työryhmä suosittelee valitsemaan terveydenhuoltoeläinlääkäriksi eläinlääkärin, joka ei tee tilan salmonellavalvontaa tai lihantarkastusta. Ennen käyntiä eläinlääkäri perehtyisi tilan toimintaan edellisten erien tuotantotulosten pohjalta. Terveydenhuoltokäynnillä eläinlääkäri tarkastelee eläinten terveydentilaa, olosuhteita, ruokintaa ja juomaa, hoitorutiineja ja hygieniakäytäntöjä. Käynnin ajankohdan tuottaja voi valita sen mukaan, mistä hän kokee saavansa eniten hyötyä.

12 12 Terveydenhuoltokäynnillä eläinlääkäri tarkastelee eläinten terveydentilaa, olosuhteita, ruokintaa ja juomaa, hoitorutiineja ja hygieniakäytäntöjä. Käynnin ajankohdan tuottaja voi valita sen mukaan, mistä hän kokee saavansa eniten hyötyä. Havaintojen perusteella eläinlääkäri laatii raportin sekä terveydenhuoltosuunnitelman mahdollisine kehittämiskohteineen, jotka asettavat tavoitteita seuraaville käynneille. Raportti toimitetaan myös tilan sopimusteurastamolle. Vapaaehtoista kehittämistä Terveydenhuolto on vapaaehtoista ja neuvonnallista toimintaa, jossa eläinlääkäri omalla asiantuntemuksellaan auttaa tuottajaa kehittämään tilan toi- mintaa. ETT ry ja Evira kouluttivat yhteistyössä siipikarjaeläinlääkäreitä syksyllä 2014 kolmella eri paikkakunnalla vastaamaan kasvavan siipikarjasektorin tarpeisiin entistä paremmin. ETT ry laatii rekisterin siipikarjan täydennyskoulutuksiin osallistuneista eläinlääkäreistä, jotka ovat halukkaita solmimaan terveydenhuoltosopimuksia tilojen kanssa. ETT ry sai joulukuussa Makera-rahastosta myönteisen rahoituspäätöksen hankkeelle, jonka yhdeksi osa-alueeksi on suunniteltu lihasiipikarjatilojen terveydenhuollon kehittäminen, kuten tuottajakoulutuksien järjestäminen. Hankkeessa määriteltäisiin myös tuotantotietojen keruumenetelmä ja kansallisen tietopankin sisältö. Broilerien terveys 2014 Siipikarjan terveydentila oli hyvä eikä vakavia tartuntatauteja todettu. Tautiuhkia esiintyy kuitenkin myös lähialueillamme: Newcastlen tauti puhkesi kesällä 2014 Ruotsissa kolmessa munantuotantokanalassa, ja loppusyksystä ilmeni lintuinfluenssaa Saksassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa. Paramyksovirus 1 -tartuntaa todettiin Suomessakin luonnonvaraisilla kyyhkysillä Pohjois-Karjalassa. Eläintautien torjuntayhdistys ETT seuraa tautitilannetta maailmanlaajuisesti ja tiedottaa alan toimijoille riskeistä. Suomessa siipikarjatuottajia säikäytti keväällä muutamalla munantuotantoon kananuorikkoja kasvattavalla tilalla puhjennut Gumboro-tauti. ETT:n johdolla alalla sovittiin uusista rokotuskäytännöistä, ja ETT:ssä laadittiin ohjeet kanaloiden pesuun ja desinfiointiin sekä lannan käsittelyyn Gumborotartunnan jälkeen. Uusia tapauksia ei syksyn jälkeen ilmennyt eikä tauti levinnyt broilerisektorille, jossa emojen rokotuskäytännöt pysyivät ennallaan. Tarttuva keuhkoputkentulehdus eli IB aiheutti tuntuvia tappioita emokanaloissa parina aikaisempana vuotena, vuonna 2014 todettiin vain muutama tapaus. Tautia esiintyy myös munapuolella. Kolitulehdukset uutena riesana Vuodesta 2013 alkaen suoliston ulkopuoliset kolitulehdukset ovat lisääntyneet lihasiipikarjalla, ja aiheuttaneet kuolleisuutta etenkin kasvatuksen alussa sekä teurashylkäyksiä. Tilannetta selvittämään ETUlihasiipikarja-asiantuntijaryhmä päätti maaliskuussa perustaa työryhmän, johon kuuluvat Sirkka Karikko (Länsi-Kalkkuna Oy), Eija Kaukonen (HKScan Finland Oy), Mari Korkeaoja-Nurmo (Satarehu Oy), Jyrki Lehtonen (Suomen Broiler Oy), Hannele Nauholz (ETT ry), Sinikka Pelkonen (Evira), Tarja Pohjanvirta (Evira), Laila Rossow (Evira), Eija Valkonen (Hankkija Oy), Pekka Wiro (Atria Chick Oy) ja Petri Yli-Soini (Atria Suomi Oy). Leena Pohjola (HK Scan Finland) liittyi kesällä työryhmään. Työryhmä on selvittänyt toimenpiteitä, joilla tulehdusta vastaan voidaan taistella. Käytössä on ainakin siitosmunien desinfiointia ja uv-säteilytystä ennen haudontaa sekä probioottien ja happovalmisteiden lisääminen rehuihin. Kasvatuskaudella kokeillaan myös Broilactin antoa ja lisäksi on selvitetty rokotteen käyttöönottoa. Vuonna 2014 selvittiin tuotantopolven broilerien kasvatuksessa ilman yhtään antibioottikuuria, kuten edeltävinäkin vuosina. Salmonellatapauksiakaan ei todettu suomalaisessa broileriketjussa. Mediassa viriteltiin keskustelua tuotantoeläimillä esiintyvistä antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista. ESBL (expended spectrum beta lactamase) -entsyymiä kantavia bakteereita on löydetty Suomessakin, mutta kansainvälisesti verrattuna vähän. ESBLbakteereiden aiheuttamat infektiot ovat lisääntyneet ihmisillä viime vuosina, mutta matkustus arvioidaan tässä tärkeimmäksi tekijäksi. Tutkimustulokset mm. Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta viittaavat siihen, etteivät elintarvikkeet tai tuotantoeläimet ole merkittävä ihmisten tartuntalähde, koska ihmisten ESBL-tyypit ovat osoittautuneet erilaisiksi. (Evira, Zoonoosikeskus) ESBL:n esiintymistä on kartoitettu broilerintuotantoketjussa Eviran tutkimushankkeissa. ETT:n tuontiohjeissa tutkimus on ollut suosituksena kaikissa siipikarjan tuonneissa vuodesta Taudinaiheuttajien rikastumista tuotantoketjussa ehkäisevät osaltaan suomalaiset toimintatavat: antibioottien vähäinen ja hallittu käyttö, kertatäyttö, erien välinen pesu ja desinfiointi, rehun ja juomaveden puhtaus, tautisuojaus.

13 Suomibroileri.fi Broileryhdistyksen uudet kotisivut työn alla 13

14 14 Kesäpäivät ei niin kesäisessä Yyterissä Suomen Siipikarja -lehti 2/2014 Nuoret kuvaajat loistivat Broileryhdistyksen valokuvakilpailussa Keväällä julkistettiin Broileryhdistyksen jäsenille tarkoitettu valokuvakilpailu, tarkoituksena kartoittaa kuvamateriaalia, jolla lisätään ihmisten tietoutta broilerien kasvatuksesta. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: yleinen ja nuorten sarja. Yhteensä kuvia lähetettiin kilpailuun 14. Okrassa messukävijät saivat äänestää suosikkejaan ja ääniä annettiinkin yli kaksisataa. Yleisön suosikiksi nousi Tiina Kivenmäen kuva Uusi sukupolvi. Kilpailun tuomaristo, johon kuuluivat Siipikarja-lehden toimitussihteeri Raila Aaltonen ja Siipikarjaliiton Päivi Heikkilä, valitsivat kummankin sarjan voittajakuvat. Nuorten sarjan voitti 12-vuotiaan Kristiina Kössin otos Tipu posee, jossa sympaattinen untuvikko lepää kuvaajan kädellä. Yleisen sarjan Ruokintapöntötvoittokuvassa kohteena on puolestaan moderni kasvattamo, jossa on teurasikäiset linnut. Kuvaaja on Pauliina Jarttu. Kilpailun tuomaristo päätti jakaa kilpailussa myös junnupalkinnon. Palkinto myönnettiin nelivuotiaan Luukas Jartun Rekka ja trukki -kuvalle, joka on teknisesti hyvälaatuinen kuva mielenkiintoisesta kuvakulmasta.

15 15 Broileryhdistyksen valokuvakilpailun palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Huittisissa Wanhalla WPK:lla marraskuun alussa. Kuvassa vasemmalta Kristiina Kössi, junnupalkinnon saanut Luukas Jarttu ja veljensä Topias sekä Pauliina Jarttu.

16 Lantaselvitys: tiloilla tehdyillä mittauksilla korjattiin varastotilavaatimuksia 16 Ns. nitraattiasetuksen päivitykseen vuonna 2013 liittyi lantavarastojen mitoitusohje, jossa siipikarjanlannoille esitettiin tutkijoiden ruokintakokeista laskemat, aikaisempia selvästi suuremmat tilavuusvaatimukset. Siipikarja-alan edustajat pitivät näitä ylimitoitettuina ja vaativat käytännön tiloilta saatujen lantamäärien huomioimista laskennallisten kertymien sijasta. (Kuva: Hanna Hamina) Maa- ja metsätalousministeriö tilasi MTT:ltä selvityksen, jossa lantamääriä mitattiin tuotantotiloilla. Samalla määritettiin myös lantojen ominaisuuksia. Selvitys tehtiin yhteistyössä Siipikarjaliiton ja Broileryhdistyksen kanssa niin, että sopivat tilat haettiin lihatalojen alkutuotantovastaavien avustuksella. Selvitystyöstä vastasi vanh. tutkija Maarit Hellstedt erikoistutkija Sari Luostarisen avustuksella. Tutkimusmestari Tapio Helenius otti näytteet tiloilla ja lanta-analyysit tehtiin MTT:n laboratoriossa. Tutkijat vierailivat 7 broileritilalla, 6 kalkkunatilalla ja 5 kanatilalla. Näytteitä otettiin pääosin kaksi kertaa kultakin tilalta joulukuun 2013 ja kesäkuun 2014 välisenä aikana. Tavoite oli selvittää broileri- ja kalkkunakasvattamoissa mahdollinen vuodenajasta johtuva, tilakohtainen ero kasvatuserien välillä. Varastointitilavuusvaatimusta varten broileri- ja kalkkunatiloilla mitattiin hallien lattialle kertyneen kuivikepehkun määrä heti tyhjennyksen jälkeen. Kaikilla tiloilla määritettiin lannan tilavuuspaino ja otettiin edustavat näytteet ravinneanalyysejä varten. Tilavuusvaatimukset Kaikissa broilerikasvattamoissa oli kuivikkeena turve, jota käytettiin keskimäärin 1,3 litraa lintupaikkaa kohti. Pehkupohjan paksuus oli kasvatusjakson lopussa keskimäärin 3,8 cm. Vuodessa muodostuvan lannan määräksi saatiin broilereilla 0,013 m 3 lintupaikkaa kohden. Broilereiden nuorikkokasvatuksesta ja munittamosta mitatut lantamäärät olivat tuotantovaiheen kasvattamoista mitattuja suuremmat. Emotiloja oli kuitenkin mukana vain yksi kasvatus- ja yksi munitustila, joten tulokset ovat vain suuntaa- antavia. Kalkkunoilla vuosittaiseksi lantamääräksi saatiin 0,070 m 3 lintupaikkaa kohti ja munituskanoilla vastaavasti 0,043 m 3. Tiloilta mitatut lantamäärät olivat kalkkunoiden osalta selvästi korkeammat kuin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa (MMM/RMO C4) esitetyt vähimmäislantalatilavuusvaatimukset ja broilereiden osalta alemmat kuin nitraattiasetuksen päivitykseen syksyllä 2013 esitetyt laskennalliset arvot. Lopullisen asetusluonnoksen vähimmäislantalatilavuuksien muodostamisessa huomioitiin tilaselvityksen tulosten lisäksi laskennallisesti saadut tulokset. Laskennalliset tulokset on johdettu ruokintakokeiden tuloksista ja niissä on huomioitu kiinteiden lantojen spontaani kompostoituminen (palaminen) varastoinnin aikana. Valtioneuvoston asetus 1250/2014 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, liite 1: Vähimmäislantalatilavuudet m 3 /eläinpaikka/vuosi Broilerit 0,015 (ennallaan) Kalkkunat 0,060 (kaksinkertaistunut) Munituskanat 0,040 (pienentynyt, aik. 0,05) Lantojen ominaisuudet Broilerien ja kalkkunoiden lantojen tilavuuspainot muodostuivat suoraan lattialta mitattuina korkeammiksi kuin lanta-analyysien (Viljavuuspalvelun data ) yhteydessä esitetyt. Todennäköisesti itse linnut sekä niiden lastauskalusto olivat tiivistäneet kuivikepohjan, vaikka näytteenotossa pyrittiin-

17 17 kin välttämään erityisen tallottuja alueita. Lantaanalyysien mukaan lannan tilavuuspaino on kaikelle siipikarjalle keskimäärin 609 kg/m 3, kun tilojen näytteissä se oli broilereilla 629 kg/m 3, kalkkunoilla 810 kg/m 3 ja munituskanoilla 605 m 3 /kg. Broilerinlannan tilavuuspainoksi suoraan lattialta mitattuna saatiin hankkeessa huomattavan korkea luku, 629 kg/m3. Esim. vuonna 2009 Broileryhdistyksen selvityksessä n. 45 broilerinlanta-analyysin keskikuutiopaino oli n. 360 kg. Hellstedt kertoi Viljavuuspalvelun analysoimien broilerinlantojen keskiarvon olleen n. 370 kg/m3. Broileritilojen lantanäytteiden kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 69,1 %. Laboratoriossa määritettiin lannoista myös ravinnepitoisuudet: kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja kokonaiskalium. Varsinkin typen osalta tuoreiden, hallista suoraan kerättyjen näytteiden arvot olivat korkeampia kuin esim. ympäristötuen ehtojen ohjearvot. Taulukkoarvojen pohjana olevat lanta-analyysit ovat todennäköisesti enimmäkseen varastoiduista lantanäytteistä, ja laboratorioiden analyysimenetelmät vaihtelevat, mikä selittää eroja. Nitraattiasetuksessa ohjeelliset taulukkoarvot eivät olekaan muuttuneet. Hellstedt & Luostarinen: Siipikarjan lantaselvitys valmistunut. Suomen Siipikarja 3/2014 Loppuraportti: Selvitys siipikarjan tuottaman lannan määrästä ja koostumuksesta. Maarit Hellstedt, MTT, Suomen normilanta -hanke MTT eli nykyisin Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen ympäristöeskus toteuttavat v Suomen normilanta -hanketta ( portal/page/portal/mtt/hankkeet/normilanta). Tavoitteena on luoda laskennallinen lantatietojärjestelmä, jossa lähtötietona käytetään eläinten ruokintaa ja eritystä. Lisäksi huomioidaan mm. eläinsuojien tyypit, käytetyt kuivikkeet, lantatyypit, lantaan johdettavat vedet ja lannasta haihtuvat typpi- ja hiiliyhdisteet. Lannan ominaisuustiedot lasketaan suoraan eläimestä ulos tulevalle, eläinsuojasta poistuvalle ja/tai varastoidulle lannalle. Lannoitekäytössä käytetään varastoinnin jälkeisen lannan ominaisuustietoja. Järjestelmää käytettäisiin lannan käsittelyn ja lannoitekäytön ohjaukseen ja seurantaan. Hanketta johtaa Sari Luostarinen Lukesta. Hankkeessa saaduista tuloksista on luvattu käydä keskusteluja alan toimijoiden kanssa. Ympäristöluvituksiin esitetään muutoksia Valtioneuvosto antoi marraskuussa 2014 eduskunnalle esityksen laiksi ympäristönsuojelulain muuttamiseksi (toisen vaiheen uudistus). Esitys sisältää muutoksia eläinsuojien luvanvaraisuuden kynnysarvoihin ja ohjeellisiin eläinyksikkökertoimiin lupa- ja toimivaltarajoja määritettäessä. Ympäristönsuojelulain ensimmäisen vaiheen käsittelyn yhteydessä (ympäristösuojelulaki 527/2014, -asetus 713/2014) eduskunta hyväksyi lausuman: Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa ympäristölupien joutuisaan käsittelyyn riittävät voimavarat sekä saattaa kiireellisesti valmiiksi uudistuksen, jolla ympäristölupamenettelyjä tehostetaan, kevennetään ja nopeutetaan. Aiemmin syksyllä ympäristöministeriö pyysi lausuntoja asettamansa eläinsuojien ympäristölupamenettelyn kehittämistä selvittävän työryhmän esitykseen, jossa ehdotetut muutokset eivät siipikarjalle olisi menettelyjä keventäviä, vaan päinvastoin. Toimivaltarajaa (kunta/aluehallintovirasto) ehdotetaan laskettavaksi nykyisestä :sta broileriin, kun muilla eläinlajeilla suuntaus on sekä luvanvaraisuuskynnyksen että toimivaltarajan nostamiseen. Syksyllä voimaan tulleessa ympäristönsuojeluasetuksessa raja jo on broileria. Broilerien raja-arvo tulee kuitenkin EU-direktiivistä, ja rajan muuttaminen kansallisesti voi olla mahdotonta. Myös luvituksissa käytettäväksi laskettuja ympäristövaikutuskertoimia esitetään lihasiipikarjalla korotettavaksi verrattuna aikaisempiin laskennalliseen fosforineritykseen perustuviin ey-kertoimiin. Siipikarjaliiton ja Broileryhdistyksen yhteisessä lausunnossa esitetään kuntien toimivaltarajan nostamista ns. YVA-rajaan eli broilerien kohdalla kasvatuspaikkaan ja munapuolella vastaavasti munituskanaan. Näin halutaan nopeuttaa ja helpottaa lupaprosessia. Lausunto: Eläinsuojien ympäristölupamenettelyn keventäminen ja nopeuttaminen on erityisen toivottavaa siipikarja-alalla, jossa tuotantorakenne kehittyy kasvavien markkinoiden tahdissa. Myös suomalaisessa broilerituotannossa voi todeta tilakoon suurenemisen sekä eläinmääriä että viljelypinta-aloja kasvatta-

18 18 malla, ja keskikokoisella broilerinlihaa tuottavalla tilalla on jo noin broileria. Kananmunantuotannossa puolestaan tilojen lukumäärä on pudonnut kolmannekseen 2000-luvulla ja yksikkökoko yli kolminkertaistunut. Kuten työryhmän selvityksestä käy ilmi, Suomessa on reilut parisen sataa lihasiipikarjatilaa, jotka ovat keskittyneet läntiseen Suomeen Etelä-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle, Satakuntaan ja Varsinais- Suomeen. Tuotanto on ketjumaista sopimustuotantoa, jonka rakenne kehittyy niin, että olemassa olevat tilat kasvattavat tilan eläinpaikkojen määrää. Tuotantoketju on käytännössä melkein suljettu, ja alalle tullaan lähinnä sukupolvenvaihdosten myötä. Broilerinlihantuottajilta vaaditaan ammatillinen pätevyys, ja kansalliseen vastuulliseen tuotantotapaan kuuluu olennaisena osana ympäristövaikutusten huomioiminen. Siipikarjatiloilla käytetään kehittyneintä tekniikkaa myös päästöjen vähentämiseksi. Siipikarjanlannan tuottomääristä ja ravinnepitoisuuksista on kesällä 2014 ilmestynyt MTT:n laatima selvitys, joka osoittaa broileri- ja kananmunatiloilla syntyvän lantamäärän pienentyneen verrattuna aikaisempiin ja ohjeellisiin (laskennallisiin) määriin. Kasvatuskiertoon kuuluu tuotantotauot, jolloin eläimettömiä päiviä on jopa kolmannes vuodessa. Broilerituotantoa harjoitetaan kolmen teurastamon läheisyydessä olevissa kunnissa, ja näiden kuntien virkamiehillä on parhaat tiedot paikallisista oloista ja käytännöistä. Tuotannon keskittymisen lisäksi alalle ominaista on broileritilojen toiminnan samankaltaisuus, mikä helpottaa lupaharkintaa. Myös kananmunapuolella laajennukset kohdistuvat tuotantoa pitkään harjoittaneille tiloille. Kun työryhmän esityksessä suuntauksena on toimivaltarajojen nostaminen niin, että entistä huomattavasti suurempien kotieläinyksiköiden ympäristöluvat tulevat kuntien ratkaistavaksi, juuri siipikarjatilojen kohdalla rajan jättäminen ennalleen ei ole perusteltua. Suomen Broileryhdistys esittää toimivaltarajaksi broilerin kasvatuspaikkaa, ja Suomen Siipikarjaliitto vastaavasti munituskanaa. Etenkin suomalainen broilerituotanto laajenee tulevinakin vuosina ja alan huolena ovat hakukäytännön raskaus ja ympäristölupien pitkät käsittelyajat, jotka voivat hidastaa ja korottaa investointikustannuksia merkittävästi. Luomubroilerituotantoa ohjeistettiin Siipikarjaliitossa Suomen Siipikarjaliitto ry ja maa- ja metsätalousministeriö solmivat sopimuksen luomusiipikarjanlihan alkutuotannon hyvien toimintatapojen ohjeistuksen laatimisesta. Hanketta veti agr., MMM Ulla Holma. Hankkeelle perustettiin asiantuntijatyöryhmä, johon kuuluivat Hannele Nauholz ETT:stä, Marjo-Riitta Kottila Pro Luomu ry:stä, Merja Manninen Evirasta ja Arto Jokinen Luomu Invest Oy:stä. Ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat lisäksi Hanna Hamina Broileryhdistyksestä sekä ProAgrian ja luomuketjun toimijoiden (siitoskanala/hautomo, kasvattajat, teurastamo) edustajat. Hankkeessa valmistui Luomubroilerituotannon hyvät käytännöt -tuotantotapaohje Hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin Tampereella koulutuspäivä luomubroilerituotannosta. Hanke jatkuu vuonna 2015 siten, että luomubroilerituotannon emoketjun rakentamista maahamme ryhdytään selvittämään Eläinaineksen tuonti Broilerieläinainesta tuotiin vuonna 2014 aikaisempaa useammalta taholta ja eri vaiheissa. Isovanhempia tuotiin Ranskasta ja emoja Isosta-Britanniasta ja Ruotsista. Tuotantopolven broilereita tuotiin siitosmunina sekä untuvikkoina Ruotsista ja Tanskasta. Tuonnit tapahtuvat ETT:n sääntöjen mukaan. Myös tuotantopolven parvet kasvatetaan karanteenissa.

19 19 ETU-työ Eläinten terveydenhuolto ETT ry vietti syyskuussa 20- vuotisjuhliaan Hämeen linnassa. Seminaariohjelmassa ETU-asiantuntijaryhmien puheenjohtajat esittivät lyhyen katsauksen edustamiensa tuotantoeläinten terveydenhuollon tilanteesta. Vuorossa lihasiipikarjaryhmän Hanna Hamina, oikealla ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi. (Kuva: ETT) Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry koordinoi kansallista tuotantoeläinten terveydenhuoltoa yhteistyössä tuottajien, viranomaisten ja elintarviketeollisuuden kesken. Toiminnan painopisteenä on sairauksien ennaltaehkäisy ja tuottavuuden nosto. Vuodesta 2002 lähtien on ETUlihasiipikarja-asiantuntijaryhmässä vuosittain sovittu tilatasoisista terveydenhuollon kansallisen tason toimista. ETU-siipikarjaterveydenhuollon lihasiipikarja-asiantuntijatyöryhmä 2014: Elinkeinon edustajina Hanna Hamina, pj., Reijo Jokela, Petri Yli-Soini, Leena Pohjola, Pekka Wiro, Sirkka Karikko, Esa Puonti ja Lea Lastikka, varajäsenenä Jyrki Lehtonen. Viranomaistaholta Laila Rossow ja Liisa Kaartinen Evirasta sekä Taina- Riitta Seppälä (avi). ETT:n Hannele Nauholz on ryhmän sihteeri, ja työhön osallistuu ETT:stä myös Pirjo Kortesniemi. Lihasiipikarja-asiantuntijatyöryhmä on käsitellyt kokouksissaan ajankohtaisia siipikarjan terveysasioita, päivittänyt terveydenhuollon kansalliset tasot ja tavoitteet, kerännyt sairastuvuustietoa ja laatinut ohjeita ennaltaehkäisyyn sekä kerännyt vuosittain tiedot mikrobilääkkeiden käytöstä lihasiipikarjatuotannossa. Lihasiipikarjan terveydenhuoltoa ja siihen liittyvää tiedonkeruuta suunnittelemaan on paneutunut sitä varten nimetty kehittämisryhmä. ETT:n kotisivun terveydenhuollon ohjeisiin on 2014 lisätty Gumboro-rokotussuositus ja ohjeita toimenpiteiksi tartunnan jälkeen. Edellisvuonna ilmestyi päivitetty versio vastustussuunnitelmasta muiden kuin lakisääteisesti vastustettavien siipikarjatautien varalta: 2C%20p%C3%A4ivitys% %2C%20printtiversio.pdf ETT:n ETU-terveydenhuoltosivuilla myös Lihasiipikarjatilan hyvän hygienian opas (2012) : 20hygienian%20opas% pdf

20 ETU -lihasiipikarja-asiantuntijaryhmä Kansallinen taso broilerintuotannossa Tiloilla on käytössään tuotantoseuranta, joka kattaa vähintään: munintatulokset, rehun kulutuksen eräkohtaisesti ja veden kulutuksen päivittäin, kuolleisuuden, hylkäykset, lihantarkastustulokset ja painonseurannan. 2. Isovanhempaispolven nuorikkokasvattamot ja munittamot kuuluvat terveystarkkailuun ja vanhempaispolvesta osa niin, että terveystilanne voidaan luotettavasti arvioida. Niiden linnut ovat peräisin tuotantoketjusta, jonka eläinaines on tuotu maahan ETT:n ohjeiden mukaisesti. 3. Broilerikasvattamo ottaa vastaan ainoastaan untuvikkoja, jotka ovat peräisin terveystarkkailuun kuuluvasta tuotantoketjusta, jonka eläinaines on tuotu maahan ETT:n ohjeiden mukaisesti. 4. Isovanhempais- ja vanhempaispolven rokotuksissa noudatetaan siipikarjatautiasiantuntija-työryhmän suosittelemaa rokotusohjelmaa. 5. Broileritilalla: toimitaan osastoittain kertatäyttöperiaatteella (johon kuuluu eläimetön tauko) hallit pestään, annetaan kuivua ja desinfioidaan erien välillä käytetään kuivikkeita, jotka vaihdetaan erien välillä 6. Nuorikkokasvattamoissa on käytössä kertakäyttöisiä tai helposti pestäviä orsia tai ritilätasoja ennen neljän viikon ikää, jotta linnut oppisivat hahmottamaan kolmiulotteisuutta ja käyttämään orsia/ ritilöitä. 7. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti virkaeläinlääkäri käy tilalla salmonellavalvontaohjelman mukaisesti, ja käynti pitää sisällään dokumentoidun tuotantohygieenisen katselmuksen salmonellavalvontakäyntilomaketta käyttäen, josta lähetetään kopio teurastamolle. Terveydenhuolto-ohjelmaan liittyneelle tilalle eläinlääkäri tekee terveydenhuoltokäynnin säännöllisesti sopimuksessa määritellyin väliajoin ja käynnillä tehdyt havainnot kirjataan terveydenhuoltosuunnitelmaan. tiloille, joille luovutetaan rokotteita, tehdään vuodessa vähintään kaksi terveydenhuoltokäyntiä joiden yhteydessä päivitetään tilan terveydenhuoltosuunnitelma (sisältää rokotusohjelman) 8. Jos parvessa todetaan lisääntynyttä poistumaa (kuolleet ja karsitut), kasvun heikkenemistä, muninnan laskua tai taudin oireita, tilanne selvitetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ottamalla yhteyttä eläinlääkäriin, jonka ohjeiden mukaan selvitys tehdään. Samalla ryhdytään tilanteen normalisoimiseksi pikaisiin toimenpiteisiin, jotka täsmentyvät selvityksen perusteella sen mukaan, onko kyseessä tarttuva tauti, tuotantosairaus vai muu häiriö (esim. olosuhteisiin tai hoitoon liittyvä). 9. Tilalla noudatetaan ETT ry:n ohjeita eläinten ja rehujen tuonnissa. 10. Tiloilla on käytössä osastokohtainen tautisulku. Kaikki tuotantotiloissa kävijät vaihtavat vaatteet ja jalkineet sitä varten rajatulla alueella. 11. Kuivikkeiden ja rehujen käsittelyssä ja varastoinnissa huomioidaan tuhoeläinten ja villilintujen aiheuttamat tartuntariskit. Tilalla on käytössä siilonumerointi. 12. Mikäli tilalla käytetään viljaa, se säilytetään katetussa siilossa ja ko. erästä säilytetään näytepussi mahdollista analyysia varten broilerierän teurastulosten valmistumiseen asti.

21 21 Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä Okra-maatalousnäyttely Oripäässä Okra-näyttelyssä Broileryhdistys oli Siipikarjaliiton ja kalkkunajaoston/länsi-kalkkunan kanssa yhteisellä telttaosastolla. Kariniemen broilerituottajat hoitivat broileriesittelyt. ELMA-maaseutumessut Helsingissä Vilskettä riitti Broileryhdistyksen osastolla heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Aloituspäivän esittelijöinä HKScanin tuottajakunnasta Pauliina Puputti, Päivi Korkalo ja Marianne Isotalo-Ojala. Muut päivät hoitivat Atrian ja Sahalahden Broilerin kasvattajat. (Kuva: Lea Lastikka)

22 22 Suomen Siipikarja on Siipikarjaliiton ja Broileryhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden toimitussihteeri vaihtui vuoden alussa, Sirpa Perkkiön jälkeen toimitustyöstä vastaa Raila Aaltonen. Samalla uudistettiin lehden ulkoasu, suunnittelijana Päivi Liikamaa. Lehden rakenne säilytettiin: yleinen Ajankohtaista-osio, sitten kana-, broileri- ja kalkkunasivut, jotka saivat kukin liiton kukkologosta tyylitellyt omat merkkinsä. Vuoden 2014 broileriosioissa käsiteltiin mm. kasvattamon hyvinvointitarkastuksia, lihamarkkinoita ja hinnanmuodostusta, Ruotsin broilerimarkkinoita, eläinainesasiaa, vierailtiin broileritilalla ja esiteltiin uutta hoitotekniikkaa Hollannista. Palstatilaa sai myös Suomessa alkanut luomubroilerin tuotanto. Artikkeleja voi lukea myös Siipikarjaliiton/Broileryhdistyksen kotisivulta: Broileryhdistyksen kotisivulla: Yhdistyksen esittely Organisaatio Tuotantorakenne Näin kasvatetaan broileri Hyvä tuotantotapa Broilerin tarina Laatujärjestelmä Ajankohtaista broilerista Historia Tilastoa Vuosikertomus Usein kysyttyä Uskomuksia broilerista