Radanpitäjän näkökulma. Keski-Suomi raiteille Keski-Suomen liikennefoorumi Toimialajohtaja Mirja Noukka

Transkriptio

1 Radanpitäjän näkökulma Keski-Suomi raiteille Keski-Suomen liikennefoorumi Toimialajohtaja Mirja Noukka

2 Sisältö Yhteiskunnan ja asiakkaiden odotuksista Radanpito 2019 Rataverkon kunnossapito sekä kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen Valtion väylärahoitus Miten eteenpäin?

3 Yhteiskunnan ja asiakkaiden odotuksista

4 Globaalit megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio Teknologinen kehitys Kasvavat kaupungit ja älykäs maaseutu 4

5 5

6 Rautatiekuljetukset ja matkat

7 Suuntaa-antava arvio henkilöliikenteen matkamäärien muutoksesta, jos raideliikenteen kulkumuoto-osuus nousee nykyisestä 5% -> 8% Rataverkon kokonaiskuva, lähtökohtia ja näkökulmia. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/

8 Miten ratainfra tukee kulku- ja kuljetusmuoto-osuuden kasvua? Päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen ja rautatieturvallisuuden varmistaminen ovat perusta. Kiinnitettävä huomiota myös infran elinkaarellisiin näkökohtiin. Henkilöliikenteen kasvu ja tavaraliikenteen kysyntä tulee mahdollistaa. Tämä edellyttää nykyisen rataverkon kehittämistä. Kehittämisessä voidaan edetä askelittain, mutta isoja muutoksia tavoiteltaessa tarvitaan merkittävää kehittämistä. Digitalisaatio ja turvallisuus ovat toimintaa läpileikkaavia teemoja

9 Näkökulmia rataverkon kokonaiskuvaan Lähtökohtana henkilöliikenteen, tavarakuljetusten ja laajemmat yhteiskunnan tarpeet Päivittäinen kunnossapito Peruskorjaus Ratakapasiteetti ja välityskyky Nopeustasot/ matka-ajat Akselipainot ja metripainot Junapituudet Tasoristeykset Sähköistys Turvalaitteet, ERTMS/ETCS Ratapihat ja terminaalit Asemakeskukset Raakapuun kuormauspaikat Liikenteen ohjaus Digitalisaatio Yksityisraiteet Vähäliikenteiset radat Uudet ratayhteydet

10 Esimerkki: Nopeat yhteydet Helsinki-Turku Helsinki-Tampere- Seinäjoki-Oulu-Kemi- Tornio Itäradat: Kuopio, Joensuu, Pietari Suunnitelmia, selvityksiä, arvioita, yht. n. 15 Mrd

11 Esimerkki: Vähäliikenteiset radat Useimpien rataosien kunnossapitoa jatketaan nykyisellä tasolla. Useiden rataosien kohdalla kuitenkin tunnistettu riski, että niiden tekninen kunto saattaa heikentyä äkillisesti, jolloin joudutaan asettamaan merkittäviä liikennerajoituksia tai jopa sulkemaan rataosa kokonaan liikenteeltä. Heinävaara-Ilomantsi, Kontiomäki-Pesiökylä- Ämmänsaari ja Saarijärvi-Haapajärvirataosien osalta on käynnistetty tai käynnistetään tarkemmat selvitykset, joilla arvioidaan peruskorjauksen sisältö, kustannukset ja yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Peruskorjaustarpeet kohdistuvat lähivuosille ja niiden yhteenlaskettu kustannusarvio on jopa satoja miljoonia euroja. Vähäliikenteiset radat, tilanne ja tulevaisuus. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/

12 Esimerkki: Asemanseudut ja ratapihat YLE Savon Sanomat Aamulehti

13 Esimerkki: Tasoristeysturvallisuus

14 Radanpito

15 Hoito Varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys Valtion väylärahoitus 2019*) Tiet, radat, vesiväylät *) suunnittelutilanne lokakuu 2018, TAE LTAE II/ M **) Perusväylänpitoon kehittämishankkeista v siirretty 364-rahoitus Liikenteen palvelut Tarjotaan ajantasaista liikenteenohjausta, tietoa ja tiedotusta sekä maantielauttapalveluja 481 M 334 M +17 M **) 155M 65 M +83 M **) 455 M Korjaus Korjataan liikenneverkon ja sen rakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita sekä uusitaan vanhoja väylärakenteita nykyvaatimusten tasolle Parantaminen ja suunnittelu Parannetaan liikenneverkon palvelutasoa pienillä investoinneilla Väyläverkon kehittäminen ja elinkaarirahoitushankkeet PERUSVÄYLÄNPITO: Budjetti 2019 (bruttomenot) 1,135, määräraha (netto) 1,083 Mrd eur KEHITTÄMINEN KORJAUSVELKA KORJAUSTARPEET KEHITTÄMIS- TARPEET

16 MILJ. EUROA Perusväylänpidon rahoituksen kehitys TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TAE 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 Tiet Radat Vesiväylät Korjausvelan vähentäminen Väylämuotokohtaista jakoa ei ole vielä saatavilla

17 Valtion väylien korjausvelka eri rahoitustasoilla Hallituskauden lähtötilanteessa väylien korjausvelka kasvoi 100 M / vuosi - lisärahoitus katkaisi korjausvelan kasvun Kehysrahoitus 1020 milj. euroa/vuosi Lisärahoitusta 100 milj./vuosi Lisärahoitusta 200 milj./vuosi Lisärahoitusta 300 milj./vuosi Esitetyt luvut sisältävät 2 prosentin vuotuisen kustannusten nousun vaatiman lisärahoituksen Rahoitus ei sisällä pienten parantamishankkeiden rahoitusta 17

18 700 Kehittämisinvestointien rahoituksen kehitys (milj. euroa) TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TAE 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 Valtionavustus länsimetro Valtionavustus raideliikennehankkeet Maa- ja vesialueet Väyläverkon kehittäminen Eräät väylähankkeet Elinkaarirahoitushankkeet

19 Käynnissä olevat kehittämishankkeet 2019 TIEHANKKEET 1. Länsi-Metron jatkon liityntäyhteydet 2. Kehä I Laajalahden kohta 3. Vt 12 Tillola-Keltti 4. Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 5. Vt 5 Mikkeli-Juva 6. Vt 4 Kirri-Tikkakoski 7. Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 8. Vt 3 Tampere-Vaasa, Laihian kohta 1. vaihe 9. Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan tieinvestoinnit 10.Hailuodon kiinteä yhteys 11.Vt 4 Oulu-Kemi Perusväylänpidon isot tiehankkeet 12.Mt 132 Klaukkalan ohikulku 13.E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki 14. Mt 438 Vekaransalmen silta RATAHANKKEET 15. Helsingin ratapiha 16. Keski-Pasilan länsiraide 17.Helsinki-Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1. vaihe 18.Luumäki-Imatra 19.Turku-Uusikaupunki rataosan sähköistys 20.Pori-Mäntyluoto/Tahkoluoto rataosan sähköistys VESIVÄYLÄHANKKEET 21.Vuosaaren meriväylä 22.Savonlinnan syväväylän siirto 23.Kokkolan meriväylä 24.Oulun meriväylä

20 Merkittävimmät vuoden 2019 suunnittelukohteet radat ja vesiväylät RATAKOHTEET VESIVÄYLÄKOHTEET Merkittävimmät selvitykset ja suunnitelmat 1. Hyvinkää-Hanko rataosan tasoristeykset 2. Helsinki-Turku nopea ratayhteys 3. Helsinki-Tampere nopea ratayhteys 4. Tampereen henkilöratapiha 5. Imatra-Imatrankoski-valtionraja 6. Oulun ratapihat ja kolmioraiteet 7. Oulu-Kontiomäki välityskyky Merkittävimmät vesiväyläkohteet 8. Koverharin väylä 9. Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 10.Vaasan väylä 11.Kemi Ajoksen väylän vesilupasuunnittelu 12.Tornion väylän esisuunnitelma Muita ratasuunnittelukohteita: Ratapihojen parantamissuunnitelmia Tasoristeysten turvallisuuden parantamissuunnitelmia Raakapuuterminaalien kehittämistä Nopeudennostoselvityksiä Uusia tuotantolaitoksia palvelevia selvityksiä Muita merkittäviä mahdollisia tulevaisuuden ratahankkeita: Lentorata Itärata Helsinki-Tallinna tunneli Jäämeren rata 20

21 Kehittämistarpeista suunnittelukohteiksi Tavoiteltavia vaikutuksia ja reunaehtoja: Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Kustannustehokkuuden paraneminen Uusien palvelujen mahdollistaminen Liikenneturvallisuuden paraneminen Ympäristökestävyyden edistäminen Myös verkollinen näkökulma: esim. suunnittelukohde edistää EU-tasolla hyväksytyn liikenneverkon (TENydinverkko) ja kansainvälisten yhteyksien toteutumista sovitulla aikajänteellä

22 Miten eteenpäin?

23 Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioineen työryhmän esitys Valtakunnallinen, parlamentaarisesti valmisteltu 12- vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä voimaan Perusväylänpidon rahoitusta tarve lisätä vuosittain vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen keskimääräiseen noin 1 miljardin euron perusväylänpidon määrärahatasoon Lisärahoituksen lisäksi: väyläomaisuuden hallinnan ja hankintojen kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen Liikenneverkon kehittäminen edellyttää rahoitustason nostoa. Voidaan hyödyntää myös muita rahoitusmahdollisuuksia EU-rahoitus Hyötyjä maksaa -mallin kehittäminen Hankekohtaisten yhtiöiden hyödyntäminen

24 Liikennehankkeiden vaikutusten laaja ymmärtäminen auttaa kehittämishankkeiden rahoituksen ja toteutusmallien löytämisessä

25 Infran tulee palvella tulevaisuuden ympäristöystävällistä ja älykästä liikennettä alueiden ja elinkeinoelämän kasvua mahdollistaen 25

26 Kiitos! liikennevirasto.fi facebook.com/liikennevirasto twitter.com/liikennevirasto youtube.com/liikennevirasto