Toimintakertomus Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintakertomus 2008 Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Tiivistelmä 1 2. Strategiset tavoitteet 2 3. Toteuttaminen Klusterit Klustereita tukeva kehittämistyö Toimintaympäristön kehittäminen Kansallinen teemaverkosto Yhteistyö muiden alueiden kanssa Talous 29 30

3 1. Tiivistelmä Ako Länsi-Uusimaan kokonaisstrategia edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä lähtökohtina alueen yhteiset vahvuudet. Samalla kuitenkin huomioidaan mukana olevien kuntien erityispiirteet sekä alueen kuuluminen osana metropolialueeseen ja Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaan. Kaupunkipoliittinen ohjelma yhdistää alueiden elinkeinopolitiikan yhdeksi kokonaisuudeksi. Alueella valmisteltiin kuntaliitoksia ja vuoden 2009 alusta muodostivat Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kunnat Raaseporin kaupungin sekä Sammatti liittyi Lohjaan. Perusterveydenhuollon osalta muodostettiin Lost, jota toteuttavat Lohja, Karjalohja, Siuntio ja Inkoo vuoden 2009 alusta. Karkkila ja Nummi-Pusula ovat rakentaneet Puhti- ja Karviainen- kuntayhtymät yhdessä Vihdin kanssa. Kehittämistyössä panostettiin toimialakohtaisiin klustereihin, yleisten yrityslähtöisten toimintaedellytysten kehittämiseen ja käynnistettiin toimintaympäristön parantamiseksi maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL -työn koordinointi koko Länsi-Uudenmaan alueella. Kaupunkipoliittisen ohjelman strategiset painopisteet ovat kohdentuneet seuraavien avainklustereiden kehittämiseen. Teknologiateollisuudessa alihankintaketjujen muodostuminen on ollut ensisijainen kohde, Hoiva- ja hyvinvointiklusterissa on kehitytty tehtyjen innovaatioselvityksen ja verkottumistoimenpiteiden myötä. Matkailun toimialalla on tehty tulo- ja työllisyysvaikutusten arviointityötä ja Bioenergia on nähty osaksi laajempaa yritysten ympäristöteknologian osa-aluetta. Luovista toimialoista on alustavien yrityskontaktien jälkeen nähty hyväksi tehdä tarkempi selvitystyö. Palvelusektorilla on toteutettu kaupan yritystarvekartoitus- ja toimitila- sekä työvoimatarveselvitykset. Elinkeinopoliittisen strategian luomiseksi on tehtyjen yrityskäyntien ja klusterianalyysien sekä toimialakohtaisten seminaarien pohjalta muotoutumassa selkeä kuva alueen vahvuuksista ja mahdollisuuksista huomioiden valtakunnallisen AKO:n toimintasuunnitelman sekä Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelman linjaukset. KOKO -ohjelman valmistelun yhteydessä käynnistettiin osallistavalla menetelmällä toteutettava seutujen yhteinen skenaariotyö. Toimintakauden aikana alue on ollut mukana valtakunnallisen aluekeskusohjelman verkostokehittämisen teematyöskentelyssä. Luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittämisen käynnistäminen on aloitettu kansallisen teemaverkoston työpajatoiminnalla. Innovaatio- ja koulutusteemaverkostossa on osallistuttu Innosolun rakentamiseen, tehty alueen toimijoiden verkostoanalyysi sekä projektipäällikkö suorittanut Innoventurer opinnot. Hyvinvointiteemaverkoston yrityspalvelujen koulutukseen osallistuminen siirtyi vuodelle Alueen kaikkien sektoreiden palvelujen parantamiseksi on ohjelman puitteissa kehitetty edelleen seudullisen yrityspalvelupisteen sisältöä ja toimintatapoja vastaamaan yrityskentän elinkaaren tarpeisiin. Yrittäjän Navigaattori on 15 seudulla toimivan yhteistyötahon palveluportaali, joka Yritys- Suomi formaatin mukaisesti palvelee kuntarajoista riippumatta yrityksiä yhdessä sähköisen työpöydän kanssa. Työllisyyden varmentamiseksi ja työperäisen maahanmuuton haasteiden ratkaisemiseksi päätettiin yhteisen maahanmuuttokoordinaattorin palkkaamisesta koko alueelle. Tämän toteutuminen siirtyi muuttuneiden suhdanteiden myötä vuodelle Läntisen Uudenmaan yhteisen tunnettuuden lisäämiseksi ja profiilin selkeyttämiseksi alueella teetettiin ensin Imagoselvitys. Syntyneiden tulosten pohjalta laadittiin markkinointiviestinnän puitesuunnitelmaa ja työstettiin seutuportaalia länsi.fi, jonka ensimmäisen version julkistukseen sovellettiin kimppakyytipalvelua vuoden lopulla. 1

4 2. Strategiset tavoitteet AKO Länsi-Uusimaan ohjelma-asiakirjassa määritellyt tavoitteet. KOHDE VÄLITAVOITE 2008 TOTEUTUNUT 2008 Verkottuminen akoverkostotoimintaan Valittujen teemaverkostojen toteutunut työhön osallistuminen 1. Innovaatio ja koulutus 2. Hyvinvointi 3. Kulttuuri Verkottuminen Metropoliohjelmistoon Yhteensopivien klusterien kartoitus osittain TAVOITE Teemaverkostojen toiminnan tulosten soveltaminen omalle alueelle Omien klusterien nivouttaminen Metropolialueen klustereihin Keskeisten klusterien klusterikohtaiset kehittämisohjelmat Klusterien perusselvityksen jatkaminen ja valinta toetutunut Klusterikohtaiset kehittämisohjelmat osana elinkeinotoimen kokonaiskehittämistä Toimialakohtaiset kehittämisohjelmat Klusteri- ja toimialakohtaisista ohjelmista lähtevät yrityskohtaisten kehitysohjelmien aikaansaaminen Yrityskohtaisten kehitysohjelmien aikaansaaminen muille kuin klusteriyrityksille Seudullisen yrityspalvelupisteen organisointi Toimialakohtainen perusselvitys Face to face perehtyminen alueen yrityksiin yrityskäynneillä, tarpeiden määrittely Face to face perehtyminen alueen yrityksiin yrityskäynneillä, tarpeiden määrittely Toimijoiden yhteistyöedellytysten rakentaminen. Selvitetään Seudullisten yrityspalvelujen organisoiminen Raaseporin alueella. toteutunut osittain työn alla työn alla selvityksessä Toimialojen kehittämine osana elinkeinotoimen kokonaiskehittämistä Yrityskohtaisten kehitysohjelmistojen laatimiseen osallistumien mm. KTM:n tuotteistettuja palveluja räätälöimällä Yrityskohtaisten kehitysohjelmistojen laatimiseen osallistuminen mm. KTM:n tuotteistettuja palveluja räätälöimällä. Seudulliset yrityspalvelujen toiminta vakiinnutetaan Länsi- Uudellamaalla ja toimintaa kehitetään edelleen Elinkeinopoliittinen strategia Länsi-Uudenmaan kattavaa yhteistä elinkeinostrategiaa koostettiin luomalla tahtotilaa ja yhteistyömuotoja vuoden alussa järjestetyssä päättäjäfoorumissa. Keväällä teetettiin selvitys, jossa kartoitettiin kuntien kannat seudulliseen yhteistyöhön elinkeinojen kehittämisessä ja yritysneuvonnan järjestämisessä. Kuntajohtajien elinkeinoseminaari keväällä jatkoi tämän selvityksen pohjalta linjauksista. Seudullisen yrityspalvelun muodostamiseksi käytiin tutustumassa Rauman, Kokkolan ja Pietarsaaren käytössä oleviin toimintoihin ja yhteistyöjärjestelyihin. Kansallisen Kilpailukyky- ja Koheesio-ohjelman muodostumisen edetessä oli luontevaa liittää Tulevaisuuden talkoot selvitystyö uuden ohjelman sisältöjen selvittämiseen ja käynnistää skenaariotyö tämän yhteydessä. Näin syntyvä kilpailukykyohjelma toimisi tulevan KOKO-ohjelman runkona. Raaseporin alueella tehtiin omaa elinkeinopoliittista ohjelmaa toimintavuoden aikana ja koko alueella toteutettiin Ako Länsi-Uusimaan ohjelma-asiakirjan mukaisia tavoitteita. 2

5 3. Toteuttaminen 3.1. Hallinto ja resurssit AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman toimintoja ohjasi luottamushenkilöistä sekä rahoittajatahojen edustajista koostuva ohjausryhmä ja suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat kaupungin- /kunnanjohtajista muodostuva toimintaryhmä sekä toimialakohtaiset asiantuntijaryhmät. Toteutus tapahtui hankekohtaisesti. Kaupunkipoliittisen ohjelman hallinto-organisaationa toimi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, joka vastasi tilinpidosta ja maksatuksista Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n tilintarkastajat vastasivat varojenkäytön laillisuuden valvonnasta projektikoordinaattori toimi toimintaryhmän edustajana asiantuntijaryhmissä. Yrityksen tietoja Toiminimi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Käännös: Västra Nylands Företagscentral Y-tunnus: Työnantajarekisterissä: alkaen Ennakkoperintärekisterissä: alkaen Verohallinnon perustiedot: alkaen Kaupparekisterissä: alkaen Aineiston käsittely Sopimusten allekirjoitukset ja laskujen hyväksymiset: Taloushallinto: Toimitusjohtaja Jorma Korhonen Projektipäällikkö Erja Vaarala (asiatarkastus) Hallintopäällikkö Raija Rajantaus Ohjausryhmän ja toimintaryhmän asiakirjahallinnon sekä taloushallinnon hoiti hallintopäällikkö Raija Rajantaus. Toimintaan liittyviä toimistotöitä hoiti Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:ssä toimistosihteerinä työskennellyt Minna-Mari Tiihonen. Henkilökunnan toimitilat sijaitsivat Länsi-Uudenmaan Yrityskeskuksen tiloissa, Kauppakatu 6, Lohjalla. Tilintarkastus: KHT, HTM tilintarkastaja Raimo Vainio-Kaila, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n tilintarkastaja 3

6 AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman toimintakaavio Kaupunkiohjelman rooli alueiden strategisessa kehittämisessä on keskeinen ja vahvistunut toimintavuoden aikana alueen MAL -toimintaohjelman toteutuksen tultua Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmän ohjattavaksi. Kaupunkipoliittisen ohjelman strateginen ohjaus on toteutunut seuraavasti: Sekä Lohjan että Tammisaaren seutukunnilla ovat omat päätöksenteko- ja toteutustavat sekä toteutusrakenteet. Aluekeskusohjelman strategista elinkeinopolitiikan toteutusta ja päätöksentekijöiden sitouttamista kunnallisten palveluiden ja alueiden kehittämisen jatkuvuuteen on koordinoinut työvaliokunnista muodostuva kuntajohtajien yhteistoimintaryhmä, jossa ohjelman tavoitteet ja toteutus on sovitettu yhteen. Ohjelmaa hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Klustereiden toteutuksesta vastaavat seudulliset eri toimijat, mm. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry, Laurean aluekehitysyksikkö, Forsknings- och utvecklingsinstitutet ARONIA jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Aluekeskusohjelmaa koordinoi projektipäällikkö koko alueella. 4

7 Oheisessa kaaviossa on esitettynä hankkeen rakenne ja toimijat sekä osin sisällöllistä hahmotusta Työvaliokunnat Hiiden alueen työvaliokunta Hiiden alueen työvaliokunta muodostui kuuden kunnan (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Sammatti ja Siuntio) kuntajohtajista ja se valmistelee ohjausryhmälle esiteltävät asiat. Työvaliokunta kokoontui neljä kertaa. Toimintavuonna 2008 Hiiden alueen työvaliokunnan muodostivat: Grandell Hanna-Maria kunnanjohtaja Sammatti Lehto-Häggroth Elina/vpj. kaupunginjohtaja Lohja Kari Torikka (9/2008 alk.) vs. kaupunginjohtaja Lohja Karhunen Minna kaupunginjohtaja Karkkila Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Sandström Henrik kunnanjohtaja Siuntio Soinio Eero, pj. kunnanjohtaja Nummi-Pusula 5

8 Raaseporin alueen työvaliokunta RUP Raaseporin alueen työvaliokunta muodostui viiden kunnan (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari) kuntajohtajista. Kunnanjohtajilla on henkilökohtaiset sijaiset kunkin kunnan johtosäännön mukaan. Työvaliokunta kokoontui toimintavuonna 2008 kolme kertaa. Työvaliokunnan tehtävät vastata yhteistyövaltuuskunnan asioiden valmistelusta asettaa seudulliset virkamiestyöryhmät ja määritellä niiden tehtävät sekä valmistella virkamiestyöryhmien esitykset yhteistyövaltuuskunnalle vastata seutuyhteistyön piirissä olevien kunnallisten yhtiöiden omistajaohjuksesta valmistella lausuntoja seutua koskevissa asioissa ja käsitellä muita seutua koskevia asioita Toimintavuonna 2008 Raaseporin alueen työvaliokunnan muodostivat: Axberg Tom kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Hakkarainen Jyrki, pj. kunnanjohtaja Pohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Tammisaari Lindholm Kaj kaupunginjohtaja Karjaa AKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä Hiiden alueen työvaliokunta ja Raaseporin alueen työvaliokunta muodostavat yhdessä kaupunkipoliittisen ohjelman toimintaryhmän. Toimintaryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2008 vuoroin Raaseporin ja Hiiden alueella ja kokouksen puheenjohtajana toimi kokoontumisalueen työvaliokunnan puheenjohtaja. Toimintaryhmän tehtävänä on valmistella ohjausryhmälle esiteltävät asiat vastata seudullisen elinkeinopolitiikan ja yhteisten hankkeiden koordinoinnista asettaa klusterikohtaiset vastuuhenkilöt ja asiantuntijaryhmät tehdä ehdotus klusterikohtaisen rahoituksen kohdentamisesta ohjata ja seurata kaupunkipoliittisen ohjelman piirissä toteutettavia hankkeita seutuyhteistyön yhteinen linjaus, tavoitteiden ja toteutustavan yhteensovitus, hankkeiden rahoituksesta päättäminen Toimintavuonna 2008 AKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän muodostivat: Axberg Tom kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Grandell Hanna-Maria kunnanjohtaja Sammatti Hakkarainen Jyrki kunnanjohtaja Pohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Tammisaari Karhunen Minna kaupunginjohtaja Karkkila Lehto-Häggroth Elina/ kaupunginjohtaja Lohja Torikka Kari (9/2008 alk.) vs. kaupunginjohtaja Lohja Lindholm Kaj kaupunginjohtaja Karjaa Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Sandström Henrik kunnanjohtaja Siuntio 6

9 Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula lisäksi: Aremaa Klaus toimitusjohtaja Raaseporin Elinkeinokeskus Oy Korhonen Jorma toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 3.3. Ohjausryhmät Hiiden alueen ohjausryhmä Hiiden alueen ohjausryhmänä toimi hankkeessa mukana olevien kuntien (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) luottamushenkilöistä (yksi edustaja ja yksi varaedustaja/kunta) ja rahoittajatahojen nimeämistä edustajista koostuva ryhmä. Ohjausryhmän kokoukseen osallistuvat myös työvaliokunnan jäsenet. Ohjausryhmä kokoontui kerran toimintavuoden 2008 aikana. Toimintavuonna 2008 Hiiden alueen ohjausryhmään kuuluivat: varsinainen jäsen varajäsen Silvennoinen Pirjo kh:n pj. Lohja Äyräväinen Irene Alho Arja, pj. kh:n pj. Siuntio Dahlqvist Rabbe Alanne Päivi kh:n pj. Nummi-Pusula Mela Jyri Junikka Pekka kv:n pj. Sammatti Selenius Matti Kuusela Matti kv:n pj. Karkkila Stenholm Aulis Lehtonen Markku kv:n pj. Karjalohja Flink Tarmo Paju Hannu johtaja TE-Keskus Nenonen Raimo/ vs.johtaja Uudenmaan liitto HartikainenTarja 8/08 johtaja Uudenmaan liitto Streng Leila henkilöstöedustaja Lohja Grandell Hanna-Maria kunnanjohtaja Sammatti Karhunen Minna kaupunginjohtaja Karkkila Lehto-Häggroth Elina/ kaupunginjohtaja Torikka Kari (9/08alk.) vs.kaupunginjohtaja Lohja Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Sandström Henrik kunnanjohtaja Siuntio Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula Raaseporin ohjausryhmä, RSAD Raaseporin yhteistyövaltuuskunta koostuu luottamushenkilöistä ja työvaliokunnasta sekä rahoittajien edustajista (Uudenmaan liitto ja Uudenmaan TE-keskus). Yhteistyövaltuuskunnassa on 2 luottamushenkilöä kustakin kunnasta ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Toisena kunnan luottamusmiesjäsenenä on aina kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja toisen valitsee ao. kunnan kunnanhallitus. Ellei poliittinen edustavuus täyty, valitaan yhteistyövaltuuskuntaan lisää jäseniä siten, että yhteistyövaltuuskunnassa on ainakin yksi jäsen jokaisesta neljästä viimeisissä kunnallisvaaleissa seudullisesti eniten ääniä saaneesta puolueesta. Tällaisen jäsenen on oltava jonkin jäsenkunnan kunnanhallituksen jäsen tai kuulua valtuuston puheenjohtajistoon. Lisäksi Siuntion kunnalla on mahdollisuus nimetä Raaseporin 7

10 yhteistyövaltuuskuntaan henkilö, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhteistyövaltuuskunnan kokouksessa. Toimintavuonna 2008 Raaseporin alueen ohjausryhmän muodostivat: Grönroos Pirkko jäsen Tammisaari Tasanko Jaana jäsen Tammisaari Ilander Kerstin jäsen Karjaa Saaristo Jorma jäsen Karjaa Lundell Marie jäsen Inkoo Hakala Heimo jäsen Inkoo Lundén Ari-Pekka, pj. jäsen Pohja Sairinen Rauno jäsen Pohja Wennerqvist Kurt jäsen Hanko Kavander Jouko jäsen Hanko Aremaa Klaus toimitusjohtaja Raaseporin Elinkeinokeskus Oy Nenonen Raimo/ vs.johtaja Uudenmaan liitto Hartikainen Tarja johtaja Uudenmaan liitto Axberg Tom kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Hakkarainen Jyrki kunnanjohtaja Pohja Johansson Mårten kunnanjohtaja Tammisaari Lindholm Kaj kaupunginjohtaja Karjaa Tehtävät: Koordinoida maakunnalliset asiat Uudenmaan liiton kanssa sekä kehittää elinkeinoelämää Uudenmaan TE-keskuksen kanssa. johtaa seudullista yhteistyötä huolehtia seudun yhteistyön yleisten periaatteiden ja kehittämiskohteiden linjauksista ja hankkeistaa kehittämissuunnitelmia toimia tiedonvälittäjänä seudullisen yhteistyön ja kunnallisen päätöksenteon välillä tehdä esitys seudullisen yhteistyön toimintasuunnitelmaksi tehdä esitys seudullisen yhteistyön talousarviosta ja varojen käyttösuunnitelmasta hyväksyä seudun toimintakertomus AKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittisen ohjelman ohjausryhmänä toimi hankkeessa mukana olevien kuntien luottamushenkilöistä (yksi edustaja ja yksi varaedustaja/kunta) ja osallistujakuntien kuntajohtajista sekä rahoittajien nimeämistä edustajista koostuva ryhmä. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa toimintavuoden 2008 aikana. Ohjausryhmän tehtävänä on hyväksyä vuosittain tehtävät toimintasuunnitelmat ja määritellä toiminnan tavoitteet (hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset) sekä vahvistaa ja kohdentaa rahoitus teemoittain hyväksyä toimintakertomukset ja tilinpäätökset maksatushakemuksiin hyväksyä toiminnan tavoitteille mittarit 8

11 Toimintavuonna 2008 AKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmän muodostivat: varsinainen jäsen varajäsen Silvennoinen Pirjo kh:n pj. Lohja Äyräväinen Irene Alho Arja, pj. kh:n pj. Siuntio Dahlqvist Rabbe Alanne Päivi kh:n pj. Nummi-Pusula Mela Jyri Grönroos Pirkko kh:n pj. Tammisaari Ilander Kerstin kh:n pj. Karjaa Junikka Pekka kv:n pj. Sammatti Selenius Matti Kuusela Matti kv:n pj. Karkkila Stenholm Aulis Lehtonen Markku kv:n pj. Karjalohja Flink Tarmo Lundell Marie kh:n pj. Inkoo Lundén Ari-Pekka kh:n pj. Pohja Wennerqvist Kurt kh:n pj. Hanko Paju Hannu johtaja TE-Keskus Nenonen Raimo/ vs. johtaja Uudenmaan liitto Hartikainen Tarja 8/08 alk johtaja Uudenmaan liitto Streng Leila henkilöstöedustaja Lohja Axberg Tom kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Grandell Hanna-Maria kunnanjohtaja Sammatti (11/2007 alkaen) Hakkarainen Jyrki kunnanjohtaja Pohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Tammisaari Karhunen Minna kaupunginjohtaja Karkkila Lehto-Häggroth Elina/ kaupunginjohtaja Torikka Kari 9/2008 alk. vs. kaupunginjohtaja Lohja Lindholm Kaj kaupunginjohtaja Karjaa Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Sandström Henrik kunnanjohtaja Siuntio Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula lisäksi: Aremaa Klaus toimitusjohtaja Raaseporin Elinkeinokeskus Korhonen Jorma toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 3.4. Työryhmät Länsi-Uudenmaan koko alueella osa työryhmistä toimi koko alueella. Työryhmät omalta tehtäväalueeltaan valmistelivat yhteisiä toimintoja ja projekteja sekä toteuttivat seutustrategiaa. Työryhmät 2008: Sivistys Sivistystyöryhmä jatkoi toiminta-ohjelmansa 2010 toteuttamista koko Länsi-Uudenmaan alueella. Tekninen ja ympäristöhallinto Ympäristö- ja tekninen työryhmä keskittyi seudullisen vesihuoltoyksikön, tilahallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon organisointeihin. Tietohallinto 9

12 Tietohallintotyöryhmä vastasi kuntapalvelujen kehittämisen vaatimiin toteuttamisen haasteisiin ja huomioi suunnitelmissaan Raaseporin alueen tarpeita. Seutuviestintä Seutuviestintätyöryhmä SuperSEVI keskittyi kuntien seutuportaalin kehittämiseen ja yhteisen ilmeen luomiseen seudullisen viestintästrategian mukaisesti. Seutukehittäjätyöryhmä Vuoden 2008 aikana kuntien kehittämispäälliköt ovat kokoontuneet käsittelemään kuntapalveluissa tehtäviä yhteisiä kehittämisalueita Asiantuntijaryhmät o o o o Kaupunkiohjelman toteutus perustuu rakenteeseen, jossa keskiössä ovat klusterikohtaiset asiantuntijaryhmät vastuuhenkilöineen. Vastuuhenkilöiden tehtävänä on asiantuntijaryhmän tukemana vastata oman kehittämisalueensa hankekokonaisuudesta. Projektikoordinaattori seuraa asiantuntijaryhmien toimintaa ja raportoi klusteritoiminnasta toimintaryhmälle. Projektikoordinaattori valmistelee asiat toimintaryhmälle ja edelleen ohjausryhmälle. Asiantuntijaryhmä 1. vastuuhenkilö 2. vastuuhenkilö Teknologia Jorma Korhonen Marcus Forsström Hyvinvointi Outi Nyman, Marcus Forsström Erja Vaarala Matkailu Outi Nyman, Marika Pulliainen Erja Vaarala Logistiikka Jorma Korhonen Paavo O. Lyytikäinen Bioenergia Klaus Aremaa Jorma Korhonen Kibs Jorma Korhonen, Marcus Forsström Klaus Aremaa, Puunjalostusteollisuus Jorma Korhonen Kaupan palvelut Pertti Vaarala Kulttuuri Erja Vaarala, Outi Nyman Kunnallisten palvelujen Erja Vaarala tuotteistaminen Asiantuntijaryhmien muotoutuminen jatkui seminaareihin ja selvitystöihin osallistuneiden tahojen kanssa sekä yritystapaamiskontaktien perusteella. Teknologian, hyvinvoinnin ja matkailun asiantuntijaryhmät jatkoivat klustereidensa toteuttamista ja uusissa avauksissa kulttuuri/luovat toimialat, kaupan palvelut ja kibs klustereissa laadittiin yhteistyöverkostoja sekä kehittämissuunnitelmia Järjestetyt tilaisuudet, tapahtumat sekä julkaisut järjestettiin Lohjalla aluekeskusohjelman kulttuuriteemaverkoston avulla työpaja, jossa kartoitettiin alueen luovan talouden tilannetta ja kehityssuuntia. Tilaisuuden raportti liittyi osana valtakunnalliseen Alueelliset työpajat luovien toimialojen kehittäjille loppuraporttiin. 10

13 oli Inkoossa kuntajohtajien elinkeinoseminaari, jossa toimintaryhmän jäsenet kävivät läpi Länsi-Uudenmaan elinkeinojen tilaa ja kehittämistä sekä tulevaisuuden askelia järjestettiin Lohjalla Hyvinvointiseminaari -Tulevaisuus ja Hyvinvointi, jossa pohdittiin erilaisia vaihtoehtoisia menestysmalleja hyvinvointiklusterin avulla. Tilaisuusliittyi osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat loppuraporttia oli Seudulliset Yrityspalvelut seminaari Nummelassa. Osallistujina mm. Länsi- Uudenmaan alueen yrityselämän edustajia, luottamushenkilöitä sekä kansanedustajia. Seminaarissa pohdittiin Seudullisten Yrityspalveluiden organisoimista Länsi-Uudellamaalla järjestettiin Inkoossa Kulttuuritoimijoiden seminaari, jossa pääteemana oli saada tietoa kulttuuritapahtuman sponsoroinnista ja perehtyä kulttuurimatkailun mahdollisuuksiin järjestettiin Tammisaaressa Seutuviestintäseminaari, jossa pääteemana oli alueen kuntien markkinoinnin kehittäminen järjestettiin Tammisaaressa matkailuseminaari, jossa kerrottiin matkailun tuloja työllisyysvaikutusten arvioinnin selvitystyöstä Länsi-Uudenmaan alueella ja käytiin läpi tulo- ja työllisyysvaikutusten raporttia järjestettiin Lohjalla Innovaatio- ja Osaaminen verkostotapaaminen, jossa analysoitiin yhteistyöverkostojen toiminnan tasoa kansallisen Innovaatioteemaverkoston toteuttaman työmenetelmän avulla järjestettiin Siuntiossa hyvinvointiyrittäjien verkostotapaaminen, jossa yrittäjien kesken pohdittiin verkostoitumisen etuja liiketoimintojen kehittämisessä. Vuonna 2008 julkaistiin kaksi AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman tiedotuslehti Palettia. Otettiin käyttöön ohjelmasivusto. Luotiin yrittäjille uudentyyppinen palvelusivusto. 11

14 4. Klusterit Ako Länsi-Uusimaa ohjelman toimintaympäristössä toteutettiin vuonna 2008 valittujen klustereiden kehitystyötä sekä näitä tukevan toimintaympäristön yleisiä kehittämistoimenpiteitä seuraavan kaavion mukaisesti

15 4.1. Teknologiateollisuus Teknologiaklusterista tehdyn raportin esittelyseminaari oli Karkkilassa. Klusterin visioksi vuoteen 2012 oli määritelty: Teknologiateollisuusklusteri on säilyttänyt roolinsa Länsi-Uudenmaan merkittävänä teollisuudenalana. Vision saavuttamiseksi raportin toimenpide-ehdotuksia olivat: 1. Länsi-Uudenmaan alueen ja teknologiateollisuuden imagon nosto 2. Teknologiateollisuutta tukevan osaamisen kehittäminen 3. Tilaus-toimitusprosessin kehittäminen koko toimitusketjussa 4. Seudullisen teknologiateollisuuden pk-yrityksiä tukevan yrityspalvelutoiminnan kehittäminen 5. Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusterin säännöllisen yritysfoorumin käynnistäminen Vuonna 2007 alkavaksi suunniteltu Metallin Osaamiskeskittymähanke käynnistyi katsausvuoden elokuun alussa, kun Länsi-Uudenmaan Yrityskeskukseen palkattiin projektijohtajaksi teknologiateollisuudesta kokemusta omaava henkilö. Hankkeen päämääränä on ollut metallin osaamiskeskittymän vahvistaminen ja toimittajasuhteiden kehittäminen. Osaamiskeskittymän painopistealueena on toiminut Karkkilan seutu sen voimakkaan metalliteollisuuskeskittymän johdosta. Projektijohtajalla on työpiste Karkkilan kaupungintalolla, josta yhteistyö alueen yritysten kanssa on vaivatonta. Kehitys- ja neuvontatyötä on tehty myös muissa Lykesalueen teknologiateollisuuden yrityksissä. Keväällä järjestettiin Työ ja Koti tapahtuma, joka keskittyi mm. Lohja-Karkkilan seudun metalliteollisuuden vapaisiin työpaikkoihin. Tapahtumaan osallistui useita alueen metalliteollisuusyrityksiä. Raaseporin alueella on kehitystyötä tehty, mutta suurempia hankkeita ei vuoden aikana ole käynnistetty. Teknologiateollisuuden toimintaedellytykset muuttuivat nopeasti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Alueella vaivasi työvoiman saatavuuden niukkuus ja Karkkilan alueella jopa voimakas työvoimapula. Nopea suhdanteiden muutos ja taantuma muuttivat tilanteen päinvastaiseksi vuoden lopulla. Tilauskannan nopea pieneneminen on kohdistunut kaikkiin alueella toimiviin teknologiayrityksiin. Useassa yrityksessä on jouduttu toiminnan supistuksiin, johtaen henkilöstön lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Taantuma on vaikuttanut myös metalliklusterin kehitystyön tekemisessä. Toimittajasuhteiden ja verkostojen kehitystyö on siirtynyt taantuman johdosta taka-alalle ja on keskitytty auttamaan yksittäisten yritysten selviytymisessä taantuman aiheuttamista vaikeuksista. Yrityskontaktien määrä oli Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Ikääntymisen ja vapaa-ajan lisääntyessä palvelujen käyttäjäryhmät kasvavat. Näihin haasteisiin vastaten alan tulee panostaa tuotteistamalla palveluja, verkostoitumalla ja kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja ammattimaistamalla markkinointia. Pienten toimijoiden yhteistyötä ja toimintatapojen kehittämistä on jatkettu yhteistyöfoorumeissa. Klusteriselvitykseen perustuen vuonna 2008 toteutettiin seuraavaa: 13

16 1. perusselvitys yrittäjistä - vuonna 2007 aloitettu ja 2008 keväällä valmistunut yrityskysely yhteistyössä Culminatum Oy:n ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kanssa. - seudulla toimii 612, joista puhelinhaastattelu tehtiin 266 yritykseen - kehitystarpeita kartoitettiin yrityskohtaisissa haastatteluissa ja selvitettiin myös heidän kiinnostuksensa osallistumisesta alueen toimialakohtaisiin ja/tai yrityskohtaisiin kehittämisohjelmiin - Haastatelluista yrityksistä seulottiin kahdeksan verkostoitumishalukasta yritystä mukaan yhteistyöfoorumeihin ja muuhun kehittämiseen jatkossa. 2. Hyvinvointiklusterin tulevaisuusraportti Osana verkoston vision, kysynnän ja tarjonnan, strategioiden sekä tahtotilan määrittämistä toteutettiin tulevaisuustyöpajat, joissa seudun julkiset ja yksityiset toimijat laajasti yli sektorirajojen osallistuivat Länsi-Uudenmaan hyvinvoinnin tulevaisuuden tarkasteluun. Työpajatyöskentelyä johti yritysfuturologi Tarja Meristö Åbo Akademi/Laurea amk. Työpajatyöskentelyn täydennykseksi suoritettiin verkkokysely yrityksille ja alan yhteisöille. Tuloksena oli Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusteriraportti Hyvinvoinnin tulevaisuus Länsi- Uudellamaalla, joka esiteltiin alan toimijoiden seminaarissa Lohjan sairaalassa elokuussa Seminaarin puhujina toimivat Tarja Meristön lisäksi Vappu Taipale ja ylilääkäri Ralf Backman. Osallistujia oli lähes 50. Seminaarityöskentelyn pohjalta raporttia vielä täydennettiin ja se julkaistiin lopullisessa muodossaan syksyllä Raportti on julkisesti luettavissa verkkosivuilla. 3. yritysten liiketoiminnan, osaamisten ja palvelujen laadun kehittäminen yritysneuvonnan ja ostettavien palvelujen avulla. Verkostoitumistoimia jatkettiin marraskuussa Siuntion Hyvinvointikeskuksessa pidetyssä verkostotapaamisessa hyvinvointialan yritysten kesken. Aiheina olivat työhyvinvoinnin tuotteistaminen, hankinta- ja liiketoimintaosaamisen kasvattaminen, koulutusmahdollisuudet sekä ajatukset yhteisestä markkinoinnista ja palveluvarausjärjestelmästä. Osallistujia oli parikymmentä. 4. Joulukuussa 2008 toteutettiin online palvelunvarausjärjestelmästä esiselvitys, jossa haastateltiin eri palveluntuottajien (mm. hyvinvointi, matkailu) tarpeita ja näkemyksiä Länsi-Uudenmaan alueen yhteisestä palvelunvaraus- ja maksujärjestelmästä. Esiselvitys koski useita eri klustereita Matkailu Matkailu on kehittyvä klusteri, jolla on tarjottavaa niin paikallisesti, metropolialueella, kuin kansainvälisestikin. Siinä on ulottuvuudet myös hyvinvointi- ja kulttuuriyrittäjyyksien tukemiseen ja vuorovaikutteisten it-ratkaisujen innovoimiseen sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen taloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti kuten lähimatkailu ja luontoa säästävä matkailu. Lähinnä Raaseporin alueella toimineen Eteläkärjen Matkailun kariutumisen jäljiltä seudulla on paljon aktiivisia matkailutoimijoita ja Hiiden alueella toimii myös lukuisa joukko verkostoja. Länsi-Uudenmaan alueen vahva vapaa-ajan asutus, etätyö ja väestön ikärakennekehitys tuovat paljon uutta kysyntäpotentiaalia, johon tulee vastata oikeilla palvelutuotteilla. Kun toimijoiden verkostot on saatu aikaan, päästään kysyntälähtöiseen tuotteistamiseen. Kysyntälähtöisyyden selvittämisessä avainasemassa ovat eri jakelukanavat. Saadun tiedon pohjalta muodostetaan eri seg- 14

17 menteille tuotteistettuja matkailupalvelukokonaisuuksia huomioiden myös alueen maaseudun ja taajamien majoitus-, ostos-, kahvila-, ruokailu- ja muut liitännäispalvelut kuten kuljetus, käsityöläisja suoramyyntikohteet, konsertit, teatterit, museot, tapahtumat, historialliset käyntikohteet, luontonähtävyydet, uudet kulttuurituoteideat jne. Tuotteistuksen jälkeen alueen tarjontaa esiin tuova markkinointiviestintä on keskeisen tärkeää. Matkailualan palveluntuottajien toiminnan kehittämiseksi joustavat verkostoitumismallit ovat välttämättömiä. Toimenpiteet vuonna 2008: 1. Matkailun kehittämisedellytysten selvittämiseksi on tarpeen saada täsmällistä taustatietoa matkailun merkityksestä alueen yrityselämälle ja tulonmuodostukselle. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvityshanketta kattaen alueen matkailutoimijat ja matkailua palvelevat yritykset. Selvityksessä luodattiin yritystä pohjoismaisella tulo- ja menoperiaatteella. Kyseltiin myös tulossa olevista investoinneista, työllistämistarpeista sekä alan näkymistä. Samalla tulivat päivitetyiksi myös matkailupalvelutoimijoiden toimijarekisterit Hiiden sekä Raaseporin alueilla. Selvityksen toteuttajana oli Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Erkki Ahlsten sekä tilastollisen osuuden Heikki Artman. Selvitystyön kuluessa järjestettiin alan toimijoille myös seminaari, jossa tarkasteltiin alueen haasteita kuten alhaisia majoitushintoja ja vähäistä käyttöastetta. Selvityksen laajuuden vuoksi sen valmistuminen ja loppuseminaari siirtyivät kevääseen Toisena tavoitteena selvitystyölle on yhteistyössä Raaseporin alueen kanssa luoda edellytykset alueellisen DMC-toimiston aikaansaamiselle. Tämä toimisto keskittyisi jatkossa alueen matkailutarjonnan viestintään ja markkinointiin sekä jakelukanavana toimimiseen. Toimintamallin luomisessa tulee erityisesti ottaa huomioon seuraavat tavoitteet: - alueen matkailukapasiteetin yhteismarkkinoinnin kehittäminen - kuntien matkailuneuvontapisteiden ja yksityisen matkailun yhteistyön tiivistäminen - riittävän myyntikapasiteetin varmistaminen - jatkuva laadun kehittäminen 2. Verkostojen ja niiden alaverkostojen luominen - tavoitteen mukaiset n. 30 uutta toimijaa alaverkostoihin tarvittaville alueille ovat löytyneet yrityskontakteissa, systemaattisen verkostoitumisen tueksi ei käytetty ulkopuolista asiantuntijaa ja tähän liittyvä koulutusseminaari toteutetaan myöhemmin. 3. Kehittämis- ja yhteistyöhakuisten matkailuyritysten omien liiketoimintojen kehittämistä on jatkettu alueellisen yritysneuvontapalvelun ja yhteistyökumppanien avulla. Seudullisia matkailun kehittämishankkeita, joissa mukana samoja toimijoita: 3.1. Verkostoitumis- ja kehittämishanke Hiiden seudun ja Lohjan alueen luontoliikuntamatkailuun (Liikkeelle - Hiisi Vieköön) Alueella toimivien neljän veturiyrityksen rypäs, jota Kisakallion Urheiluopisto koordinoi, alaverkostoina Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajaa ja ammatinharjoittajaa. Matkailuyhteistyöhanke, jossa on toimijoita Lohjan kaupunki, luontoliikuntamatkailun, sisällöntuotannon (Hiiden Tarinat, Korvenväki -perhe) sekä kulttuuripalveluntarjonnan alueilta. Hankkeen taustatyönä on tehty v klusteriselvitys ja se poh- 15

18 jautuu Uudenmaan Liiton strategiatyöhön matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämiseen sekä uusmaalaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Toimenpiteitä 2008 oli matkailuyrittäjien aamukahvitapaamiset, joissa paneuduttiin eri teemoihin kuten matkailun tarinallisuus, turvallisuus, yhteismarkkinointi ja elämysmatkailu. Keväällä 2008 toteutettiin tuotteistamisseminaaripäivä Kisakalliossa Voittaja-hanke, jossa TTS Lönnrot-opisto ja Palmenia toteuttavat matkailualan pienten toimijoiden verkostoitumista. Yrittäjäilloissa tutustuttiin muihin toimijoihin ja kehitettiin yhteisiä sisältöjä. 4. Markkinointi ja viestintä Matkailuverkostojen tuotekokonaisuuksia viedään yhteiselle verkkoalustalle ja markkinoidaan yhteistyössä Raaseporin ja Hiiden alueiden seudullisena palveluna. Viestintä ja markkinointiyhteistyö tapahtuu tulevaisuudessa DMC toimiston, yrittäjien ja kuntien yhteistyönä. Alueen toimijoiden yhteistyön ilmentymänä oli Matka2009 messujen valmistavat toimenpiteet Länsi-Uusimaan yhteisosastolla messuosallistumiseksi. Samoin koottiin ensimmäistä versiota Länsi-Uudenmaan alueen mökkiesitteeksi. Koordinoijana näissä toimi Helsinki West ry, Susanne Ekström. Alueen pienten matkailuyritysten merkittävä yhteinen esiintyminen ensimmäistä kertaa yhteisellä osastolla Helsingin Messukeskuksessa vaati kovaa valmistelutyötä kesästä 2008 jatkuen 2009 puolelle. Alueen matkailutoimijoiden markkinoimiseksi yhteisin viestein ja yhteisellä ilmeellä vaatii vielä yhteisen mallin luomista. 5. Matkailun myynnin ja markkinoinnin infran luominen: Palvelunvarausjärjestelmän esiselvitys Matkailu-, hyvinvointi- ja muiden palveluyritysten haastatteluin toteutettiin esiselvitys Hiiden ja Raaseporin alueen yritysten odotuksista ja tarpeista yhteisen palvelunvaraus- ja maksujärjestelmän käyttämiseksi Länsi-Uudellamaalla. Esiselvityksen toteutti Kauko Luukkonen KeyVision Oy. Yhteisen matkailupalveluportaalin luomista aloitettiin seutuportaalin länsi.fi osaksi ja aluksi keskityttiin tapahtumamarkkinoinnin osa-alueeseen Logistiikka Logistiikan konsulttiyrityksiltä pyydettiin tarjous selvityksestä, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat osiot: 1. Alueen logistinen SWOT-analyysi verrattuna muun Uudenmaan logistisiin edellytyksiin. Analyysissä painottuvat Hangon, Inkoon ja Turun satamat sekä liikenneväylistä rantarata, Hanko-Hyvinkää rata, Kehä V väylä (Hanko-Hyvinkää-Porvoo tie), E 18 moottoritie ja valtatie 2. Erityisenä teemana ovat Hangon sataman kontti- ja roro-liikenteen kehittämismahdollisuudet. Myös Inkoon sataman mahdollisuudet ja vaikutukset ovat tarkastelun kohteena. 2. Länsi-Uudenmaan logististen palvelujen kehittämismahdollisuudet SWOT-analyysiin perustuen. Täsmennetään logistisen infrastruktuurin ja palveluiden kehittämisvaihtoehtoja. 16

19 3. Logististen palvelujen sijoittumisvaihtoehdot ja alueen tonttivaranto. Selvitetään logistiikkayritysten tarpeisiin soveltuvien alueiden sijoittuminen ja ominaisuudet Länsi- Uudellamaalla. 4. Yrityshaastattelut. Haastatellaan pääkaupunkiseudulla toimivien logistiikkayritysten ja Hangon satamaa tavaralogistiikassaan hyödyntävien yritysten johtoa. Tavoitteena on selvittää, onko alue sijaintipaikkana kiinnostava ja, millä edellytyksillä. 5. Länsi-Uudenmaan strategia ja toimenpiteet alueen kiinnostavuuden lisäämiseksi logistiikkayritysten sijaintipaikkana. Esitykset siitä, miten aluetta pitäisi kehittää ja millainen työnjako kuntien tai kuntaryhmien kesken olisi toimivin. 6. Työpaja. Työn esittely- ja keskustelutilaisuus organisoidaan enintään päivän mittaisena työpajana. 7. Raportointi. Työn toteutuksesta ja tuloksista laaditaan loppuraportti sekä keskeisistä tuloksista PowerPoint esitys. Kilpailutuksen voitti Ramboll Finland Oy. Selvityksen päätulokset ovat käytettävissä kesään 2009 mennessä Bioenergia Klusterin toiminta oli painottuneena Raaseporin alueelle ja toimenpideohjelman takennettujen toimenpiteiden muotoutumiset jäivät myöhemmäksi klusterin asiantuntijan siirryttyä toiseen toimintaympäristöön. Tehdyn alustavan selvityksen perusteella voidaan Bioenergiaklusteri määritellä arvoketjun mukaisesti: 1. Raaka-aineet: metsä- ja peltoviljely, jäte ja biojäte, 2. Palveluketjun toimijat: kuljetus ja logistiikka, laitevalmistajat, laitetoimittajat ja asentajat, konsultointi ja koulutus sekä huolto ja ylläpito, 3. Energian tuottajat, 4. Loppukäyttäjät sekä lisäksi julkinen sektori toimii toimintaedellytysten luojana ja tukijana. Länsi- Uudenmaan alueella toimi vuoden 2006 lopulla 188 alan yritystä. Klusterin visio vuoteen 2012 on: Bioenergian käyttö on noussut kolminkertaiseksi. Tehdyissä toimenpiteissä bioenergia nähtiin osaksi ilmastoteknologiaa ja sen perustaksi toteutuksessa on alan yrittäjyyden koulutuksen toteuttaminen ensisijainen toimenpide Forskningsoch utvecklingsinstitutet ARONIAan keskittyneen osaamisen johdolla. Kasvihuonepäästöjen kuntakohtainen kartoitus nähtiin oleelliseksi työvälineeksi seuraavassa vaiheessa. Samoin pellettikoulutusta tulee lisätä Palvelut Kartoitus kaupan alan tulevaisuuden näkymistä Teimme kauppapalveluiden rakennetta ja sijoittelua koskevan selvityksen. Tämän pohjalta saimme arvioita kauppapalveluiden kehitys- ja tilatarpeista vuoteen 2020 asti. Samalla kar- 17

20 toitettiin niitä näkemyksiä ja toimenpiteitä sekä toimenpide-ehdotuksia, joita pidetään tärkeänä nimenomaan erikoistavarakaupan seudullisen tunnettuisuuden lisäämiseksi ja ostovoiman jäämisestä seutukunnalle. Tehtyjen alustavien havaintojen perusteella erikoistavarakaupan tunnettuisuus monilla toimialoilla on vähäinen. 1. Aikataulu Hanke toteutettiin kesän ja syksyn 2008 aikana. 2. Budjetti Hanke toteutettiin budjetin puitteissa 3. Toteuttaja Selvitys toteutettiin osaksi ulkopuolisena ostopalveluna, jonka teki Santasalo Ky. Ohjausryhmässä ovat olleet mukana Jorma Korhonen, Erja Vaarala ja Pertti Vaarala. Tutkimustyöstä ovat vastanneet KTM Tuomas Santasalo, KTM Katja Koskela ja BBA Liisa Kirjavainen. Yritysten kehitystarvekartoitus Lisäksi toteutimme omana projektina yritysten kehitystarvekartoituksen, jossa selvitettiin mm myyntiin, markkinointiin, rahoitukseen, koulutukseen ja toimitiloihin liittyviä kehitystarpeita. Tämä toteutettiin omana pilottiprojektina Lykesin ja toimesta ja saadut tulokset olivat mielenkiintoisia. Hanketta tullaan jatkamaan eri seutukunnilla. Verkostoitumistapahtumina pidettiin Venäjän kauppaan, omistaja- ja sukupolvenvaihdostapahtumiin ja internetkauppaan liittyviä asiantuntijatapaamisia yrittäjien kanssa KIBS klusteri osaamisintensiiviset yrityspalvelut Kilpailukykyä ja tehokkuutta palvelujen tuotteistamisesta koulutus- ja konsultointikokonaisuus (PATU) kilpailutettiin kolmen tarjouksen pohjalta. Ohjelman valmentajana toimii 2C Customer Consulting Oy. Ohjelmaan osallistuu Hiiden ja Raaseporin alueelta viisi yritystä tai yhdistystä, jotka ovat sitoutuneet parantamaan palvelujaan ohjelman avulla. Pilottiohjelmaan osallistuvien organisaatioiden kokonaishenkilömäärä on noin 50. Ohjelma saatetaan loppuun kesään 2009 mennessä Kehittyvät klusterit /uudet avaukset Alueella on klusteriaihioita ja miniklustereita, joissa on mahdollisuuksia kehittyä kasvuyrityksiksi. Nykyisin arvioidaan yleisesti, että potentiaalisimmat kasvuyritykset syntyvät toimialojen rajapintoihin siten, että ne hyödyntävät useiden toimialojen osaamista tai teknologiaa. Läntisellä Uudellamaalla kehittyviä klustereita voiva olla nanoteknologia, rakentamisen uudet muodot, metsäteollisuuden jalostus- ja tukitoiminnot, osaamispainotteiset yrityspalvelut ja myös sellaiset liiketoiminnan muodot, joista meillä ei ole vielä tietoa tai, jotka ovat vasta orastamassa. Rakentaminen Rakennustuoteklusterissa neljä yritystä on kokoontunut säännöllisesti selvittääkseen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ja tarjota yhdessä suurempia kokonaisuuksia. Kokoavavana voimana hankkeessa on toiminut Suunnittelutoimisto Kombi. Hanke lähti liikkeelle puurakentamiseen kohdistetusta selvityksestä, mutta on sittemmin suuntautunut muiden materiaalien käyttöön. 18