Toimintakertomus Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus. 21.4.2009 Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmä. 31.3.2009 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä"

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintakertomus 2008 Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Tiivistelmä 1 2. Strategiset tavoitteet 2 3. Toteuttaminen Klusterit Klustereita tukeva kehittämistyö Toimintaympäristön kehittäminen Kansallinen teemaverkosto Yhteistyö muiden alueiden kanssa Talous 29 30

3 1. Tiivistelmä Ako Länsi-Uusimaan kokonaisstrategia edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä lähtökohtina alueen yhteiset vahvuudet. Samalla kuitenkin huomioidaan mukana olevien kuntien erityispiirteet sekä alueen kuuluminen osana metropolialueeseen ja Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaan. Kaupunkipoliittinen ohjelma yhdistää alueiden elinkeinopolitiikan yhdeksi kokonaisuudeksi. Alueella valmisteltiin kuntaliitoksia ja vuoden 2009 alusta muodostivat Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kunnat Raaseporin kaupungin sekä Sammatti liittyi Lohjaan. Perusterveydenhuollon osalta muodostettiin Lost, jota toteuttavat Lohja, Karjalohja, Siuntio ja Inkoo vuoden 2009 alusta. Karkkila ja Nummi-Pusula ovat rakentaneet Puhti- ja Karviainen- kuntayhtymät yhdessä Vihdin kanssa. Kehittämistyössä panostettiin toimialakohtaisiin klustereihin, yleisten yrityslähtöisten toimintaedellytysten kehittämiseen ja käynnistettiin toimintaympäristön parantamiseksi maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL -työn koordinointi koko Länsi-Uudenmaan alueella. Kaupunkipoliittisen ohjelman strategiset painopisteet ovat kohdentuneet seuraavien avainklustereiden kehittämiseen. Teknologiateollisuudessa alihankintaketjujen muodostuminen on ollut ensisijainen kohde, Hoiva- ja hyvinvointiklusterissa on kehitytty tehtyjen innovaatioselvityksen ja verkottumistoimenpiteiden myötä. Matkailun toimialalla on tehty tulo- ja työllisyysvaikutusten arviointityötä ja Bioenergia on nähty osaksi laajempaa yritysten ympäristöteknologian osa-aluetta. Luovista toimialoista on alustavien yrityskontaktien jälkeen nähty hyväksi tehdä tarkempi selvitystyö. Palvelusektorilla on toteutettu kaupan yritystarvekartoitus- ja toimitila- sekä työvoimatarveselvitykset. Elinkeinopoliittisen strategian luomiseksi on tehtyjen yrityskäyntien ja klusterianalyysien sekä toimialakohtaisten seminaarien pohjalta muotoutumassa selkeä kuva alueen vahvuuksista ja mahdollisuuksista huomioiden valtakunnallisen AKO:n toimintasuunnitelman sekä Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelman linjaukset. KOKO -ohjelman valmistelun yhteydessä käynnistettiin osallistavalla menetelmällä toteutettava seutujen yhteinen skenaariotyö. Toimintakauden aikana alue on ollut mukana valtakunnallisen aluekeskusohjelman verkostokehittämisen teematyöskentelyssä. Luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittämisen käynnistäminen on aloitettu kansallisen teemaverkoston työpajatoiminnalla. Innovaatio- ja koulutusteemaverkostossa on osallistuttu Innosolun rakentamiseen, tehty alueen toimijoiden verkostoanalyysi sekä projektipäällikkö suorittanut Innoventurer opinnot. Hyvinvointiteemaverkoston yrityspalvelujen koulutukseen osallistuminen siirtyi vuodelle Alueen kaikkien sektoreiden palvelujen parantamiseksi on ohjelman puitteissa kehitetty edelleen seudullisen yrityspalvelupisteen sisältöä ja toimintatapoja vastaamaan yrityskentän elinkaaren tarpeisiin. Yrittäjän Navigaattori on 15 seudulla toimivan yhteistyötahon palveluportaali, joka Yritys- Suomi formaatin mukaisesti palvelee kuntarajoista riippumatta yrityksiä yhdessä sähköisen työpöydän kanssa. Työllisyyden varmentamiseksi ja työperäisen maahanmuuton haasteiden ratkaisemiseksi päätettiin yhteisen maahanmuuttokoordinaattorin palkkaamisesta koko alueelle. Tämän toteutuminen siirtyi muuttuneiden suhdanteiden myötä vuodelle Läntisen Uudenmaan yhteisen tunnettuuden lisäämiseksi ja profiilin selkeyttämiseksi alueella teetettiin ensin Imagoselvitys. Syntyneiden tulosten pohjalta laadittiin markkinointiviestinnän puitesuunnitelmaa ja työstettiin seutuportaalia länsi.fi, jonka ensimmäisen version julkistukseen sovellettiin kimppakyytipalvelua vuoden lopulla. 1

4 2. Strategiset tavoitteet AKO Länsi-Uusimaan ohjelma-asiakirjassa määritellyt tavoitteet. KOHDE VÄLITAVOITE 2008 TOTEUTUNUT 2008 Verkottuminen akoverkostotoimintaan Valittujen teemaverkostojen toteutunut työhön osallistuminen 1. Innovaatio ja koulutus 2. Hyvinvointi 3. Kulttuuri Verkottuminen Metropoliohjelmistoon Yhteensopivien klusterien kartoitus osittain TAVOITE Teemaverkostojen toiminnan tulosten soveltaminen omalle alueelle Omien klusterien nivouttaminen Metropolialueen klustereihin Keskeisten klusterien klusterikohtaiset kehittämisohjelmat Klusterien perusselvityksen jatkaminen ja valinta toetutunut Klusterikohtaiset kehittämisohjelmat osana elinkeinotoimen kokonaiskehittämistä Toimialakohtaiset kehittämisohjelmat Klusteri- ja toimialakohtaisista ohjelmista lähtevät yrityskohtaisten kehitysohjelmien aikaansaaminen Yrityskohtaisten kehitysohjelmien aikaansaaminen muille kuin klusteriyrityksille Seudullisen yrityspalvelupisteen organisointi Toimialakohtainen perusselvitys Face to face perehtyminen alueen yrityksiin yrityskäynneillä, tarpeiden määrittely Face to face perehtyminen alueen yrityksiin yrityskäynneillä, tarpeiden määrittely Toimijoiden yhteistyöedellytysten rakentaminen. Selvitetään Seudullisten yrityspalvelujen organisoiminen Raaseporin alueella. toteutunut osittain työn alla työn alla selvityksessä Toimialojen kehittämine osana elinkeinotoimen kokonaiskehittämistä Yrityskohtaisten kehitysohjelmistojen laatimiseen osallistumien mm. KTM:n tuotteistettuja palveluja räätälöimällä Yrityskohtaisten kehitysohjelmistojen laatimiseen osallistuminen mm. KTM:n tuotteistettuja palveluja räätälöimällä. Seudulliset yrityspalvelujen toiminta vakiinnutetaan Länsi- Uudellamaalla ja toimintaa kehitetään edelleen Elinkeinopoliittinen strategia Länsi-Uudenmaan kattavaa yhteistä elinkeinostrategiaa koostettiin luomalla tahtotilaa ja yhteistyömuotoja vuoden alussa järjestetyssä päättäjäfoorumissa. Keväällä teetettiin selvitys, jossa kartoitettiin kuntien kannat seudulliseen yhteistyöhön elinkeinojen kehittämisessä ja yritysneuvonnan järjestämisessä. Kuntajohtajien elinkeinoseminaari keväällä jatkoi tämän selvityksen pohjalta linjauksista. Seudullisen yrityspalvelun muodostamiseksi käytiin tutustumassa Rauman, Kokkolan ja Pietarsaaren käytössä oleviin toimintoihin ja yhteistyöjärjestelyihin. Kansallisen Kilpailukyky- ja Koheesio-ohjelman muodostumisen edetessä oli luontevaa liittää Tulevaisuuden talkoot selvitystyö uuden ohjelman sisältöjen selvittämiseen ja käynnistää skenaariotyö tämän yhteydessä. Näin syntyvä kilpailukykyohjelma toimisi tulevan KOKO-ohjelman runkona. Raaseporin alueella tehtiin omaa elinkeinopoliittista ohjelmaa toimintavuoden aikana ja koko alueella toteutettiin Ako Länsi-Uusimaan ohjelma-asiakirjan mukaisia tavoitteita. 2

5 3. Toteuttaminen 3.1. Hallinto ja resurssit AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman toimintoja ohjasi luottamushenkilöistä sekä rahoittajatahojen edustajista koostuva ohjausryhmä ja suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat kaupungin- /kunnanjohtajista muodostuva toimintaryhmä sekä toimialakohtaiset asiantuntijaryhmät. Toteutus tapahtui hankekohtaisesti. Kaupunkipoliittisen ohjelman hallinto-organisaationa toimi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, joka vastasi tilinpidosta ja maksatuksista Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n tilintarkastajat vastasivat varojenkäytön laillisuuden valvonnasta projektikoordinaattori toimi toimintaryhmän edustajana asiantuntijaryhmissä. Yrityksen tietoja Toiminimi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Käännös: Västra Nylands Företagscentral Y-tunnus: Työnantajarekisterissä: alkaen Ennakkoperintärekisterissä: alkaen Verohallinnon perustiedot: alkaen Kaupparekisterissä: alkaen Aineiston käsittely Sopimusten allekirjoitukset ja laskujen hyväksymiset: Taloushallinto: Toimitusjohtaja Jorma Korhonen Projektipäällikkö Erja Vaarala (asiatarkastus) Hallintopäällikkö Raija Rajantaus Ohjausryhmän ja toimintaryhmän asiakirjahallinnon sekä taloushallinnon hoiti hallintopäällikkö Raija Rajantaus. Toimintaan liittyviä toimistotöitä hoiti Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:ssä toimistosihteerinä työskennellyt Minna-Mari Tiihonen. Henkilökunnan toimitilat sijaitsivat Länsi-Uudenmaan Yrityskeskuksen tiloissa, Kauppakatu 6, Lohjalla. Tilintarkastus: KHT, HTM tilintarkastaja Raimo Vainio-Kaila, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n tilintarkastaja 3

6 AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman toimintakaavio Kaupunkiohjelman rooli alueiden strategisessa kehittämisessä on keskeinen ja vahvistunut toimintavuoden aikana alueen MAL -toimintaohjelman toteutuksen tultua Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmän ohjattavaksi. Kaupunkipoliittisen ohjelman strateginen ohjaus on toteutunut seuraavasti: Sekä Lohjan että Tammisaaren seutukunnilla ovat omat päätöksenteko- ja toteutustavat sekä toteutusrakenteet. Aluekeskusohjelman strategista elinkeinopolitiikan toteutusta ja päätöksentekijöiden sitouttamista kunnallisten palveluiden ja alueiden kehittämisen jatkuvuuteen on koordinoinut työvaliokunnista muodostuva kuntajohtajien yhteistoimintaryhmä, jossa ohjelman tavoitteet ja toteutus on sovitettu yhteen. Ohjelmaa hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Klustereiden toteutuksesta vastaavat seudulliset eri toimijat, mm. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry, Laurean aluekehitysyksikkö, Forsknings- och utvecklingsinstitutet ARONIA jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Aluekeskusohjelmaa koordinoi projektipäällikkö koko alueella. 4

7 Oheisessa kaaviossa on esitettynä hankkeen rakenne ja toimijat sekä osin sisällöllistä hahmotusta Työvaliokunnat Hiiden alueen työvaliokunta Hiiden alueen työvaliokunta muodostui kuuden kunnan (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Sammatti ja Siuntio) kuntajohtajista ja se valmistelee ohjausryhmälle esiteltävät asiat. Työvaliokunta kokoontui neljä kertaa. Toimintavuonna 2008 Hiiden alueen työvaliokunnan muodostivat: Grandell Hanna-Maria kunnanjohtaja Sammatti Lehto-Häggroth Elina/vpj. kaupunginjohtaja Lohja Kari Torikka (9/2008 alk.) vs. kaupunginjohtaja Lohja Karhunen Minna kaupunginjohtaja Karkkila Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Sandström Henrik kunnanjohtaja Siuntio Soinio Eero, pj. kunnanjohtaja Nummi-Pusula 5

8 Raaseporin alueen työvaliokunta RUP Raaseporin alueen työvaliokunta muodostui viiden kunnan (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari) kuntajohtajista. Kunnanjohtajilla on henkilökohtaiset sijaiset kunkin kunnan johtosäännön mukaan. Työvaliokunta kokoontui toimintavuonna 2008 kolme kertaa. Työvaliokunnan tehtävät vastata yhteistyövaltuuskunnan asioiden valmistelusta asettaa seudulliset virkamiestyöryhmät ja määritellä niiden tehtävät sekä valmistella virkamiestyöryhmien esitykset yhteistyövaltuuskunnalle vastata seutuyhteistyön piirissä olevien kunnallisten yhtiöiden omistajaohjuksesta valmistella lausuntoja seutua koskevissa asioissa ja käsitellä muita seutua koskevia asioita Toimintavuonna 2008 Raaseporin alueen työvaliokunnan muodostivat: Axberg Tom kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Hakkarainen Jyrki, pj. kunnanjohtaja Pohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Tammisaari Lindholm Kaj kaupunginjohtaja Karjaa AKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä Hiiden alueen työvaliokunta ja Raaseporin alueen työvaliokunta muodostavat yhdessä kaupunkipoliittisen ohjelman toimintaryhmän. Toimintaryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2008 vuoroin Raaseporin ja Hiiden alueella ja kokouksen puheenjohtajana toimi kokoontumisalueen työvaliokunnan puheenjohtaja. Toimintaryhmän tehtävänä on valmistella ohjausryhmälle esiteltävät asiat vastata seudullisen elinkeinopolitiikan ja yhteisten hankkeiden koordinoinnista asettaa klusterikohtaiset vastuuhenkilöt ja asiantuntijaryhmät tehdä ehdotus klusterikohtaisen rahoituksen kohdentamisesta ohjata ja seurata kaupunkipoliittisen ohjelman piirissä toteutettavia hankkeita seutuyhteistyön yhteinen linjaus, tavoitteiden ja toteutustavan yhteensovitus, hankkeiden rahoituksesta päättäminen Toimintavuonna 2008 AKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmän muodostivat: Axberg Tom kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Grandell Hanna-Maria kunnanjohtaja Sammatti Hakkarainen Jyrki kunnanjohtaja Pohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Tammisaari Karhunen Minna kaupunginjohtaja Karkkila Lehto-Häggroth Elina/ kaupunginjohtaja Lohja Torikka Kari (9/2008 alk.) vs. kaupunginjohtaja Lohja Lindholm Kaj kaupunginjohtaja Karjaa Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Sandström Henrik kunnanjohtaja Siuntio 6

9 Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula lisäksi: Aremaa Klaus toimitusjohtaja Raaseporin Elinkeinokeskus Oy Korhonen Jorma toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 3.3. Ohjausryhmät Hiiden alueen ohjausryhmä Hiiden alueen ohjausryhmänä toimi hankkeessa mukana olevien kuntien (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) luottamushenkilöistä (yksi edustaja ja yksi varaedustaja/kunta) ja rahoittajatahojen nimeämistä edustajista koostuva ryhmä. Ohjausryhmän kokoukseen osallistuvat myös työvaliokunnan jäsenet. Ohjausryhmä kokoontui kerran toimintavuoden 2008 aikana. Toimintavuonna 2008 Hiiden alueen ohjausryhmään kuuluivat: varsinainen jäsen varajäsen Silvennoinen Pirjo kh:n pj. Lohja Äyräväinen Irene Alho Arja, pj. kh:n pj. Siuntio Dahlqvist Rabbe Alanne Päivi kh:n pj. Nummi-Pusula Mela Jyri Junikka Pekka kv:n pj. Sammatti Selenius Matti Kuusela Matti kv:n pj. Karkkila Stenholm Aulis Lehtonen Markku kv:n pj. Karjalohja Flink Tarmo Paju Hannu johtaja TE-Keskus Nenonen Raimo/ vs.johtaja Uudenmaan liitto HartikainenTarja 8/08 johtaja Uudenmaan liitto Streng Leila henkilöstöedustaja Lohja Grandell Hanna-Maria kunnanjohtaja Sammatti Karhunen Minna kaupunginjohtaja Karkkila Lehto-Häggroth Elina/ kaupunginjohtaja Torikka Kari (9/08alk.) vs.kaupunginjohtaja Lohja Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Sandström Henrik kunnanjohtaja Siuntio Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula Raaseporin ohjausryhmä, RSAD Raaseporin yhteistyövaltuuskunta koostuu luottamushenkilöistä ja työvaliokunnasta sekä rahoittajien edustajista (Uudenmaan liitto ja Uudenmaan TE-keskus). Yhteistyövaltuuskunnassa on 2 luottamushenkilöä kustakin kunnasta ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Toisena kunnan luottamusmiesjäsenenä on aina kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja toisen valitsee ao. kunnan kunnanhallitus. Ellei poliittinen edustavuus täyty, valitaan yhteistyövaltuuskuntaan lisää jäseniä siten, että yhteistyövaltuuskunnassa on ainakin yksi jäsen jokaisesta neljästä viimeisissä kunnallisvaaleissa seudullisesti eniten ääniä saaneesta puolueesta. Tällaisen jäsenen on oltava jonkin jäsenkunnan kunnanhallituksen jäsen tai kuulua valtuuston puheenjohtajistoon. Lisäksi Siuntion kunnalla on mahdollisuus nimetä Raaseporin 7

10 yhteistyövaltuuskuntaan henkilö, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus yhteistyövaltuuskunnan kokouksessa. Toimintavuonna 2008 Raaseporin alueen ohjausryhmän muodostivat: Grönroos Pirkko jäsen Tammisaari Tasanko Jaana jäsen Tammisaari Ilander Kerstin jäsen Karjaa Saaristo Jorma jäsen Karjaa Lundell Marie jäsen Inkoo Hakala Heimo jäsen Inkoo Lundén Ari-Pekka, pj. jäsen Pohja Sairinen Rauno jäsen Pohja Wennerqvist Kurt jäsen Hanko Kavander Jouko jäsen Hanko Aremaa Klaus toimitusjohtaja Raaseporin Elinkeinokeskus Oy Nenonen Raimo/ vs.johtaja Uudenmaan liitto Hartikainen Tarja johtaja Uudenmaan liitto Axberg Tom kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Hakkarainen Jyrki kunnanjohtaja Pohja Johansson Mårten kunnanjohtaja Tammisaari Lindholm Kaj kaupunginjohtaja Karjaa Tehtävät: Koordinoida maakunnalliset asiat Uudenmaan liiton kanssa sekä kehittää elinkeinoelämää Uudenmaan TE-keskuksen kanssa. johtaa seudullista yhteistyötä huolehtia seudun yhteistyön yleisten periaatteiden ja kehittämiskohteiden linjauksista ja hankkeistaa kehittämissuunnitelmia toimia tiedonvälittäjänä seudullisen yhteistyön ja kunnallisen päätöksenteon välillä tehdä esitys seudullisen yhteistyön toimintasuunnitelmaksi tehdä esitys seudullisen yhteistyön talousarviosta ja varojen käyttösuunnitelmasta hyväksyä seudun toimintakertomus AKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittisen ohjelman ohjausryhmänä toimi hankkeessa mukana olevien kuntien luottamushenkilöistä (yksi edustaja ja yksi varaedustaja/kunta) ja osallistujakuntien kuntajohtajista sekä rahoittajien nimeämistä edustajista koostuva ryhmä. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa toimintavuoden 2008 aikana. Ohjausryhmän tehtävänä on hyväksyä vuosittain tehtävät toimintasuunnitelmat ja määritellä toiminnan tavoitteet (hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset) sekä vahvistaa ja kohdentaa rahoitus teemoittain hyväksyä toimintakertomukset ja tilinpäätökset maksatushakemuksiin hyväksyä toiminnan tavoitteille mittarit 8

11 Toimintavuonna 2008 AKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmän muodostivat: varsinainen jäsen varajäsen Silvennoinen Pirjo kh:n pj. Lohja Äyräväinen Irene Alho Arja, pj. kh:n pj. Siuntio Dahlqvist Rabbe Alanne Päivi kh:n pj. Nummi-Pusula Mela Jyri Grönroos Pirkko kh:n pj. Tammisaari Ilander Kerstin kh:n pj. Karjaa Junikka Pekka kv:n pj. Sammatti Selenius Matti Kuusela Matti kv:n pj. Karkkila Stenholm Aulis Lehtonen Markku kv:n pj. Karjalohja Flink Tarmo Lundell Marie kh:n pj. Inkoo Lundén Ari-Pekka kh:n pj. Pohja Wennerqvist Kurt kh:n pj. Hanko Paju Hannu johtaja TE-Keskus Nenonen Raimo/ vs. johtaja Uudenmaan liitto Hartikainen Tarja 8/08 alk johtaja Uudenmaan liitto Streng Leila henkilöstöedustaja Lohja Axberg Tom kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Grandell Hanna-Maria kunnanjohtaja Sammatti (11/2007 alkaen) Hakkarainen Jyrki kunnanjohtaja Pohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Tammisaari Karhunen Minna kaupunginjohtaja Karkkila Lehto-Häggroth Elina/ kaupunginjohtaja Torikka Kari 9/2008 alk. vs. kaupunginjohtaja Lohja Lindholm Kaj kaupunginjohtaja Karjaa Partanen Henri kunnanjohtaja Karjalohja Sandström Henrik kunnanjohtaja Siuntio Soinio Eero kunnanjohtaja Nummi-Pusula lisäksi: Aremaa Klaus toimitusjohtaja Raaseporin Elinkeinokeskus Korhonen Jorma toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 3.4. Työryhmät Länsi-Uudenmaan koko alueella osa työryhmistä toimi koko alueella. Työryhmät omalta tehtäväalueeltaan valmistelivat yhteisiä toimintoja ja projekteja sekä toteuttivat seutustrategiaa. Työryhmät 2008: Sivistys Sivistystyöryhmä jatkoi toiminta-ohjelmansa 2010 toteuttamista koko Länsi-Uudenmaan alueella. Tekninen ja ympäristöhallinto Ympäristö- ja tekninen työryhmä keskittyi seudullisen vesihuoltoyksikön, tilahallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon organisointeihin. Tietohallinto 9

12 Tietohallintotyöryhmä vastasi kuntapalvelujen kehittämisen vaatimiin toteuttamisen haasteisiin ja huomioi suunnitelmissaan Raaseporin alueen tarpeita. Seutuviestintä Seutuviestintätyöryhmä SuperSEVI keskittyi kuntien seutuportaalin kehittämiseen ja yhteisen ilmeen luomiseen seudullisen viestintästrategian mukaisesti. Seutukehittäjätyöryhmä Vuoden 2008 aikana kuntien kehittämispäälliköt ovat kokoontuneet käsittelemään kuntapalveluissa tehtäviä yhteisiä kehittämisalueita Asiantuntijaryhmät o o o o Kaupunkiohjelman toteutus perustuu rakenteeseen, jossa keskiössä ovat klusterikohtaiset asiantuntijaryhmät vastuuhenkilöineen. Vastuuhenkilöiden tehtävänä on asiantuntijaryhmän tukemana vastata oman kehittämisalueensa hankekokonaisuudesta. Projektikoordinaattori seuraa asiantuntijaryhmien toimintaa ja raportoi klusteritoiminnasta toimintaryhmälle. Projektikoordinaattori valmistelee asiat toimintaryhmälle ja edelleen ohjausryhmälle. Asiantuntijaryhmä 1. vastuuhenkilö 2. vastuuhenkilö Teknologia Jorma Korhonen Marcus Forsström Hyvinvointi Outi Nyman, Marcus Forsström Erja Vaarala Matkailu Outi Nyman, Marika Pulliainen Erja Vaarala Logistiikka Jorma Korhonen Paavo O. Lyytikäinen Bioenergia Klaus Aremaa Jorma Korhonen Kibs Jorma Korhonen, Marcus Forsström Klaus Aremaa, Puunjalostusteollisuus Jorma Korhonen Kaupan palvelut Pertti Vaarala Kulttuuri Erja Vaarala, Outi Nyman Kunnallisten palvelujen Erja Vaarala tuotteistaminen Asiantuntijaryhmien muotoutuminen jatkui seminaareihin ja selvitystöihin osallistuneiden tahojen kanssa sekä yritystapaamiskontaktien perusteella. Teknologian, hyvinvoinnin ja matkailun asiantuntijaryhmät jatkoivat klustereidensa toteuttamista ja uusissa avauksissa kulttuuri/luovat toimialat, kaupan palvelut ja kibs klustereissa laadittiin yhteistyöverkostoja sekä kehittämissuunnitelmia Järjestetyt tilaisuudet, tapahtumat sekä julkaisut järjestettiin Lohjalla aluekeskusohjelman kulttuuriteemaverkoston avulla työpaja, jossa kartoitettiin alueen luovan talouden tilannetta ja kehityssuuntia. Tilaisuuden raportti liittyi osana valtakunnalliseen Alueelliset työpajat luovien toimialojen kehittäjille loppuraporttiin. 10

13 oli Inkoossa kuntajohtajien elinkeinoseminaari, jossa toimintaryhmän jäsenet kävivät läpi Länsi-Uudenmaan elinkeinojen tilaa ja kehittämistä sekä tulevaisuuden askelia järjestettiin Lohjalla Hyvinvointiseminaari -Tulevaisuus ja Hyvinvointi, jossa pohdittiin erilaisia vaihtoehtoisia menestysmalleja hyvinvointiklusterin avulla. Tilaisuusliittyi osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat loppuraporttia oli Seudulliset Yrityspalvelut seminaari Nummelassa. Osallistujina mm. Länsi- Uudenmaan alueen yrityselämän edustajia, luottamushenkilöitä sekä kansanedustajia. Seminaarissa pohdittiin Seudullisten Yrityspalveluiden organisoimista Länsi-Uudellamaalla järjestettiin Inkoossa Kulttuuritoimijoiden seminaari, jossa pääteemana oli saada tietoa kulttuuritapahtuman sponsoroinnista ja perehtyä kulttuurimatkailun mahdollisuuksiin järjestettiin Tammisaaressa Seutuviestintäseminaari, jossa pääteemana oli alueen kuntien markkinoinnin kehittäminen järjestettiin Tammisaaressa matkailuseminaari, jossa kerrottiin matkailun tuloja työllisyysvaikutusten arvioinnin selvitystyöstä Länsi-Uudenmaan alueella ja käytiin läpi tulo- ja työllisyysvaikutusten raporttia järjestettiin Lohjalla Innovaatio- ja Osaaminen verkostotapaaminen, jossa analysoitiin yhteistyöverkostojen toiminnan tasoa kansallisen Innovaatioteemaverkoston toteuttaman työmenetelmän avulla järjestettiin Siuntiossa hyvinvointiyrittäjien verkostotapaaminen, jossa yrittäjien kesken pohdittiin verkostoitumisen etuja liiketoimintojen kehittämisessä. Vuonna 2008 julkaistiin kaksi AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman tiedotuslehti Palettia. Otettiin käyttöön ohjelmasivusto. Luotiin yrittäjille uudentyyppinen palvelusivusto. 11

14 4. Klusterit Ako Länsi-Uusimaa ohjelman toimintaympäristössä toteutettiin vuonna 2008 valittujen klustereiden kehitystyötä sekä näitä tukevan toimintaympäristön yleisiä kehittämistoimenpiteitä seuraavan kaavion mukaisesti

15 4.1. Teknologiateollisuus Teknologiaklusterista tehdyn raportin esittelyseminaari oli Karkkilassa. Klusterin visioksi vuoteen 2012 oli määritelty: Teknologiateollisuusklusteri on säilyttänyt roolinsa Länsi-Uudenmaan merkittävänä teollisuudenalana. Vision saavuttamiseksi raportin toimenpide-ehdotuksia olivat: 1. Länsi-Uudenmaan alueen ja teknologiateollisuuden imagon nosto 2. Teknologiateollisuutta tukevan osaamisen kehittäminen 3. Tilaus-toimitusprosessin kehittäminen koko toimitusketjussa 4. Seudullisen teknologiateollisuuden pk-yrityksiä tukevan yrityspalvelutoiminnan kehittäminen 5. Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusterin säännöllisen yritysfoorumin käynnistäminen Vuonna 2007 alkavaksi suunniteltu Metallin Osaamiskeskittymähanke käynnistyi katsausvuoden elokuun alussa, kun Länsi-Uudenmaan Yrityskeskukseen palkattiin projektijohtajaksi teknologiateollisuudesta kokemusta omaava henkilö. Hankkeen päämääränä on ollut metallin osaamiskeskittymän vahvistaminen ja toimittajasuhteiden kehittäminen. Osaamiskeskittymän painopistealueena on toiminut Karkkilan seutu sen voimakkaan metalliteollisuuskeskittymän johdosta. Projektijohtajalla on työpiste Karkkilan kaupungintalolla, josta yhteistyö alueen yritysten kanssa on vaivatonta. Kehitys- ja neuvontatyötä on tehty myös muissa Lykesalueen teknologiateollisuuden yrityksissä. Keväällä järjestettiin Työ ja Koti tapahtuma, joka keskittyi mm. Lohja-Karkkilan seudun metalliteollisuuden vapaisiin työpaikkoihin. Tapahtumaan osallistui useita alueen metalliteollisuusyrityksiä. Raaseporin alueella on kehitystyötä tehty, mutta suurempia hankkeita ei vuoden aikana ole käynnistetty. Teknologiateollisuuden toimintaedellytykset muuttuivat nopeasti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Alueella vaivasi työvoiman saatavuuden niukkuus ja Karkkilan alueella jopa voimakas työvoimapula. Nopea suhdanteiden muutos ja taantuma muuttivat tilanteen päinvastaiseksi vuoden lopulla. Tilauskannan nopea pieneneminen on kohdistunut kaikkiin alueella toimiviin teknologiayrityksiin. Useassa yrityksessä on jouduttu toiminnan supistuksiin, johtaen henkilöstön lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Taantuma on vaikuttanut myös metalliklusterin kehitystyön tekemisessä. Toimittajasuhteiden ja verkostojen kehitystyö on siirtynyt taantuman johdosta taka-alalle ja on keskitytty auttamaan yksittäisten yritysten selviytymisessä taantuman aiheuttamista vaikeuksista. Yrityskontaktien määrä oli Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Ikääntymisen ja vapaa-ajan lisääntyessä palvelujen käyttäjäryhmät kasvavat. Näihin haasteisiin vastaten alan tulee panostaa tuotteistamalla palveluja, verkostoitumalla ja kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja ammattimaistamalla markkinointia. Pienten toimijoiden yhteistyötä ja toimintatapojen kehittämistä on jatkettu yhteistyöfoorumeissa. Klusteriselvitykseen perustuen vuonna 2008 toteutettiin seuraavaa: 13

16 1. perusselvitys yrittäjistä - vuonna 2007 aloitettu ja 2008 keväällä valmistunut yrityskysely yhteistyössä Culminatum Oy:n ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kanssa. - seudulla toimii 612, joista puhelinhaastattelu tehtiin 266 yritykseen - kehitystarpeita kartoitettiin yrityskohtaisissa haastatteluissa ja selvitettiin myös heidän kiinnostuksensa osallistumisesta alueen toimialakohtaisiin ja/tai yrityskohtaisiin kehittämisohjelmiin - Haastatelluista yrityksistä seulottiin kahdeksan verkostoitumishalukasta yritystä mukaan yhteistyöfoorumeihin ja muuhun kehittämiseen jatkossa. 2. Hyvinvointiklusterin tulevaisuusraportti Osana verkoston vision, kysynnän ja tarjonnan, strategioiden sekä tahtotilan määrittämistä toteutettiin tulevaisuustyöpajat, joissa seudun julkiset ja yksityiset toimijat laajasti yli sektorirajojen osallistuivat Länsi-Uudenmaan hyvinvoinnin tulevaisuuden tarkasteluun. Työpajatyöskentelyä johti yritysfuturologi Tarja Meristö Åbo Akademi/Laurea amk. Työpajatyöskentelyn täydennykseksi suoritettiin verkkokysely yrityksille ja alan yhteisöille. Tuloksena oli Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusteriraportti Hyvinvoinnin tulevaisuus Länsi- Uudellamaalla, joka esiteltiin alan toimijoiden seminaarissa Lohjan sairaalassa elokuussa Seminaarin puhujina toimivat Tarja Meristön lisäksi Vappu Taipale ja ylilääkäri Ralf Backman. Osallistujia oli lähes 50. Seminaarityöskentelyn pohjalta raporttia vielä täydennettiin ja se julkaistiin lopullisessa muodossaan syksyllä Raportti on julkisesti luettavissa verkkosivuilla. 3. yritysten liiketoiminnan, osaamisten ja palvelujen laadun kehittäminen yritysneuvonnan ja ostettavien palvelujen avulla. Verkostoitumistoimia jatkettiin marraskuussa Siuntion Hyvinvointikeskuksessa pidetyssä verkostotapaamisessa hyvinvointialan yritysten kesken. Aiheina olivat työhyvinvoinnin tuotteistaminen, hankinta- ja liiketoimintaosaamisen kasvattaminen, koulutusmahdollisuudet sekä ajatukset yhteisestä markkinoinnista ja palveluvarausjärjestelmästä. Osallistujia oli parikymmentä. 4. Joulukuussa 2008 toteutettiin online palvelunvarausjärjestelmästä esiselvitys, jossa haastateltiin eri palveluntuottajien (mm. hyvinvointi, matkailu) tarpeita ja näkemyksiä Länsi-Uudenmaan alueen yhteisestä palvelunvaraus- ja maksujärjestelmästä. Esiselvitys koski useita eri klustereita Matkailu Matkailu on kehittyvä klusteri, jolla on tarjottavaa niin paikallisesti, metropolialueella, kuin kansainvälisestikin. Siinä on ulottuvuudet myös hyvinvointi- ja kulttuuriyrittäjyyksien tukemiseen ja vuorovaikutteisten it-ratkaisujen innovoimiseen sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen taloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti kuten lähimatkailu ja luontoa säästävä matkailu. Lähinnä Raaseporin alueella toimineen Eteläkärjen Matkailun kariutumisen jäljiltä seudulla on paljon aktiivisia matkailutoimijoita ja Hiiden alueella toimii myös lukuisa joukko verkostoja. Länsi-Uudenmaan alueen vahva vapaa-ajan asutus, etätyö ja väestön ikärakennekehitys tuovat paljon uutta kysyntäpotentiaalia, johon tulee vastata oikeilla palvelutuotteilla. Kun toimijoiden verkostot on saatu aikaan, päästään kysyntälähtöiseen tuotteistamiseen. Kysyntälähtöisyyden selvittämisessä avainasemassa ovat eri jakelukanavat. Saadun tiedon pohjalta muodostetaan eri seg- 14

17 menteille tuotteistettuja matkailupalvelukokonaisuuksia huomioiden myös alueen maaseudun ja taajamien majoitus-, ostos-, kahvila-, ruokailu- ja muut liitännäispalvelut kuten kuljetus, käsityöläisja suoramyyntikohteet, konsertit, teatterit, museot, tapahtumat, historialliset käyntikohteet, luontonähtävyydet, uudet kulttuurituoteideat jne. Tuotteistuksen jälkeen alueen tarjontaa esiin tuova markkinointiviestintä on keskeisen tärkeää. Matkailualan palveluntuottajien toiminnan kehittämiseksi joustavat verkostoitumismallit ovat välttämättömiä. Toimenpiteet vuonna 2008: 1. Matkailun kehittämisedellytysten selvittämiseksi on tarpeen saada täsmällistä taustatietoa matkailun merkityksestä alueen yrityselämälle ja tulonmuodostukselle. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvityshanketta kattaen alueen matkailutoimijat ja matkailua palvelevat yritykset. Selvityksessä luodattiin yritystä pohjoismaisella tulo- ja menoperiaatteella. Kyseltiin myös tulossa olevista investoinneista, työllistämistarpeista sekä alan näkymistä. Samalla tulivat päivitetyiksi myös matkailupalvelutoimijoiden toimijarekisterit Hiiden sekä Raaseporin alueilla. Selvityksen toteuttajana oli Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Erkki Ahlsten sekä tilastollisen osuuden Heikki Artman. Selvitystyön kuluessa järjestettiin alan toimijoille myös seminaari, jossa tarkasteltiin alueen haasteita kuten alhaisia majoitushintoja ja vähäistä käyttöastetta. Selvityksen laajuuden vuoksi sen valmistuminen ja loppuseminaari siirtyivät kevääseen Toisena tavoitteena selvitystyölle on yhteistyössä Raaseporin alueen kanssa luoda edellytykset alueellisen DMC-toimiston aikaansaamiselle. Tämä toimisto keskittyisi jatkossa alueen matkailutarjonnan viestintään ja markkinointiin sekä jakelukanavana toimimiseen. Toimintamallin luomisessa tulee erityisesti ottaa huomioon seuraavat tavoitteet: - alueen matkailukapasiteetin yhteismarkkinoinnin kehittäminen - kuntien matkailuneuvontapisteiden ja yksityisen matkailun yhteistyön tiivistäminen - riittävän myyntikapasiteetin varmistaminen - jatkuva laadun kehittäminen 2. Verkostojen ja niiden alaverkostojen luominen - tavoitteen mukaiset n. 30 uutta toimijaa alaverkostoihin tarvittaville alueille ovat löytyneet yrityskontakteissa, systemaattisen verkostoitumisen tueksi ei käytetty ulkopuolista asiantuntijaa ja tähän liittyvä koulutusseminaari toteutetaan myöhemmin. 3. Kehittämis- ja yhteistyöhakuisten matkailuyritysten omien liiketoimintojen kehittämistä on jatkettu alueellisen yritysneuvontapalvelun ja yhteistyökumppanien avulla. Seudullisia matkailun kehittämishankkeita, joissa mukana samoja toimijoita: 3.1. Verkostoitumis- ja kehittämishanke Hiiden seudun ja Lohjan alueen luontoliikuntamatkailuun (Liikkeelle - Hiisi Vieköön) Alueella toimivien neljän veturiyrityksen rypäs, jota Kisakallion Urheiluopisto koordinoi, alaverkostoina Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajaa ja ammatinharjoittajaa. Matkailuyhteistyöhanke, jossa on toimijoita Lohjan kaupunki, luontoliikuntamatkailun, sisällöntuotannon (Hiiden Tarinat, Korvenväki -perhe) sekä kulttuuripalveluntarjonnan alueilta. Hankkeen taustatyönä on tehty v klusteriselvitys ja se poh- 15

18 jautuu Uudenmaan Liiton strategiatyöhön matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämiseen sekä uusmaalaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Toimenpiteitä 2008 oli matkailuyrittäjien aamukahvitapaamiset, joissa paneuduttiin eri teemoihin kuten matkailun tarinallisuus, turvallisuus, yhteismarkkinointi ja elämysmatkailu. Keväällä 2008 toteutettiin tuotteistamisseminaaripäivä Kisakalliossa Voittaja-hanke, jossa TTS Lönnrot-opisto ja Palmenia toteuttavat matkailualan pienten toimijoiden verkostoitumista. Yrittäjäilloissa tutustuttiin muihin toimijoihin ja kehitettiin yhteisiä sisältöjä. 4. Markkinointi ja viestintä Matkailuverkostojen tuotekokonaisuuksia viedään yhteiselle verkkoalustalle ja markkinoidaan yhteistyössä Raaseporin ja Hiiden alueiden seudullisena palveluna. Viestintä ja markkinointiyhteistyö tapahtuu tulevaisuudessa DMC toimiston, yrittäjien ja kuntien yhteistyönä. Alueen toimijoiden yhteistyön ilmentymänä oli Matka2009 messujen valmistavat toimenpiteet Länsi-Uusimaan yhteisosastolla messuosallistumiseksi. Samoin koottiin ensimmäistä versiota Länsi-Uudenmaan alueen mökkiesitteeksi. Koordinoijana näissä toimi Helsinki West ry, Susanne Ekström. Alueen pienten matkailuyritysten merkittävä yhteinen esiintyminen ensimmäistä kertaa yhteisellä osastolla Helsingin Messukeskuksessa vaati kovaa valmistelutyötä kesästä 2008 jatkuen 2009 puolelle. Alueen matkailutoimijoiden markkinoimiseksi yhteisin viestein ja yhteisellä ilmeellä vaatii vielä yhteisen mallin luomista. 5. Matkailun myynnin ja markkinoinnin infran luominen: Palvelunvarausjärjestelmän esiselvitys Matkailu-, hyvinvointi- ja muiden palveluyritysten haastatteluin toteutettiin esiselvitys Hiiden ja Raaseporin alueen yritysten odotuksista ja tarpeista yhteisen palvelunvaraus- ja maksujärjestelmän käyttämiseksi Länsi-Uudellamaalla. Esiselvityksen toteutti Kauko Luukkonen KeyVision Oy. Yhteisen matkailupalveluportaalin luomista aloitettiin seutuportaalin länsi.fi osaksi ja aluksi keskityttiin tapahtumamarkkinoinnin osa-alueeseen Logistiikka Logistiikan konsulttiyrityksiltä pyydettiin tarjous selvityksestä, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat osiot: 1. Alueen logistinen SWOT-analyysi verrattuna muun Uudenmaan logistisiin edellytyksiin. Analyysissä painottuvat Hangon, Inkoon ja Turun satamat sekä liikenneväylistä rantarata, Hanko-Hyvinkää rata, Kehä V väylä (Hanko-Hyvinkää-Porvoo tie), E 18 moottoritie ja valtatie 2. Erityisenä teemana ovat Hangon sataman kontti- ja roro-liikenteen kehittämismahdollisuudet. Myös Inkoon sataman mahdollisuudet ja vaikutukset ovat tarkastelun kohteena. 2. Länsi-Uudenmaan logististen palvelujen kehittämismahdollisuudet SWOT-analyysiin perustuen. Täsmennetään logistisen infrastruktuurin ja palveluiden kehittämisvaihtoehtoja. 16

19 3. Logististen palvelujen sijoittumisvaihtoehdot ja alueen tonttivaranto. Selvitetään logistiikkayritysten tarpeisiin soveltuvien alueiden sijoittuminen ja ominaisuudet Länsi- Uudellamaalla. 4. Yrityshaastattelut. Haastatellaan pääkaupunkiseudulla toimivien logistiikkayritysten ja Hangon satamaa tavaralogistiikassaan hyödyntävien yritysten johtoa. Tavoitteena on selvittää, onko alue sijaintipaikkana kiinnostava ja, millä edellytyksillä. 5. Länsi-Uudenmaan strategia ja toimenpiteet alueen kiinnostavuuden lisäämiseksi logistiikkayritysten sijaintipaikkana. Esitykset siitä, miten aluetta pitäisi kehittää ja millainen työnjako kuntien tai kuntaryhmien kesken olisi toimivin. 6. Työpaja. Työn esittely- ja keskustelutilaisuus organisoidaan enintään päivän mittaisena työpajana. 7. Raportointi. Työn toteutuksesta ja tuloksista laaditaan loppuraportti sekä keskeisistä tuloksista PowerPoint esitys. Kilpailutuksen voitti Ramboll Finland Oy. Selvityksen päätulokset ovat käytettävissä kesään 2009 mennessä Bioenergia Klusterin toiminta oli painottuneena Raaseporin alueelle ja toimenpideohjelman takennettujen toimenpiteiden muotoutumiset jäivät myöhemmäksi klusterin asiantuntijan siirryttyä toiseen toimintaympäristöön. Tehdyn alustavan selvityksen perusteella voidaan Bioenergiaklusteri määritellä arvoketjun mukaisesti: 1. Raaka-aineet: metsä- ja peltoviljely, jäte ja biojäte, 2. Palveluketjun toimijat: kuljetus ja logistiikka, laitevalmistajat, laitetoimittajat ja asentajat, konsultointi ja koulutus sekä huolto ja ylläpito, 3. Energian tuottajat, 4. Loppukäyttäjät sekä lisäksi julkinen sektori toimii toimintaedellytysten luojana ja tukijana. Länsi- Uudenmaan alueella toimi vuoden 2006 lopulla 188 alan yritystä. Klusterin visio vuoteen 2012 on: Bioenergian käyttö on noussut kolminkertaiseksi. Tehdyissä toimenpiteissä bioenergia nähtiin osaksi ilmastoteknologiaa ja sen perustaksi toteutuksessa on alan yrittäjyyden koulutuksen toteuttaminen ensisijainen toimenpide Forskningsoch utvecklingsinstitutet ARONIAan keskittyneen osaamisen johdolla. Kasvihuonepäästöjen kuntakohtainen kartoitus nähtiin oleelliseksi työvälineeksi seuraavassa vaiheessa. Samoin pellettikoulutusta tulee lisätä Palvelut Kartoitus kaupan alan tulevaisuuden näkymistä Teimme kauppapalveluiden rakennetta ja sijoittelua koskevan selvityksen. Tämän pohjalta saimme arvioita kauppapalveluiden kehitys- ja tilatarpeista vuoteen 2020 asti. Samalla kar- 17

20 toitettiin niitä näkemyksiä ja toimenpiteitä sekä toimenpide-ehdotuksia, joita pidetään tärkeänä nimenomaan erikoistavarakaupan seudullisen tunnettuisuuden lisäämiseksi ja ostovoiman jäämisestä seutukunnalle. Tehtyjen alustavien havaintojen perusteella erikoistavarakaupan tunnettuisuus monilla toimialoilla on vähäinen. 1. Aikataulu Hanke toteutettiin kesän ja syksyn 2008 aikana. 2. Budjetti Hanke toteutettiin budjetin puitteissa 3. Toteuttaja Selvitys toteutettiin osaksi ulkopuolisena ostopalveluna, jonka teki Santasalo Ky. Ohjausryhmässä ovat olleet mukana Jorma Korhonen, Erja Vaarala ja Pertti Vaarala. Tutkimustyöstä ovat vastanneet KTM Tuomas Santasalo, KTM Katja Koskela ja BBA Liisa Kirjavainen. Yritysten kehitystarvekartoitus Lisäksi toteutimme omana projektina yritysten kehitystarvekartoituksen, jossa selvitettiin mm myyntiin, markkinointiin, rahoitukseen, koulutukseen ja toimitiloihin liittyviä kehitystarpeita. Tämä toteutettiin omana pilottiprojektina Lykesin ja toimesta ja saadut tulokset olivat mielenkiintoisia. Hanketta tullaan jatkamaan eri seutukunnilla. Verkostoitumistapahtumina pidettiin Venäjän kauppaan, omistaja- ja sukupolvenvaihdostapahtumiin ja internetkauppaan liittyviä asiantuntijatapaamisia yrittäjien kanssa KIBS klusteri osaamisintensiiviset yrityspalvelut Kilpailukykyä ja tehokkuutta palvelujen tuotteistamisesta koulutus- ja konsultointikokonaisuus (PATU) kilpailutettiin kolmen tarjouksen pohjalta. Ohjelman valmentajana toimii 2C Customer Consulting Oy. Ohjelmaan osallistuu Hiiden ja Raaseporin alueelta viisi yritystä tai yhdistystä, jotka ovat sitoutuneet parantamaan palvelujaan ohjelman avulla. Pilottiohjelmaan osallistuvien organisaatioiden kokonaishenkilömäärä on noin 50. Ohjelma saatetaan loppuun kesään 2009 mennessä Kehittyvät klusterit /uudet avaukset Alueella on klusteriaihioita ja miniklustereita, joissa on mahdollisuuksia kehittyä kasvuyrityksiksi. Nykyisin arvioidaan yleisesti, että potentiaalisimmat kasvuyritykset syntyvät toimialojen rajapintoihin siten, että ne hyödyntävät useiden toimialojen osaamista tai teknologiaa. Läntisellä Uudellamaalla kehittyviä klustereita voiva olla nanoteknologia, rakentamisen uudet muodot, metsäteollisuuden jalostus- ja tukitoiminnot, osaamispainotteiset yrityspalvelut ja myös sellaiset liiketoiminnan muodot, joista meillä ei ole vielä tietoa tai, jotka ovat vasta orastamassa. Rakentaminen Rakennustuoteklusterissa neljä yritystä on kokoontunut säännöllisesti selvittääkseen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ja tarjota yhdessä suurempia kokonaisuuksia. Kokoavavana voimana hankkeessa on toiminut Suunnittelutoimisto Kombi. Hanke lähti liikkeelle puurakentamiseen kohdistetusta selvityksestä, mutta on sittemmin suuntautunut muiden materiaalien käyttöön. 18

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Kooste keskeisistä toteutuksista

Kooste keskeisistä toteutuksista HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Kooste keskeisistä toteutuksista 2007 2009 KOKO toimintaryhmä SISÄLLYSLUETTELO 1. Toteutusympäristöstä lyhyesti...3 2. Strategiset painopisteet

Lisätiedot

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Tässä P a l e t i s s a Uudet kotisivut Tekstit: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Vuosi 2008 täydessä vauhdissa: strategiset

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma. 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma 2008 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. 12.12.2007 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä

Toimintasuunnitelma. 12.12.2007 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma 2008 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Taustoittaminen 1 2. Strategiset

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2009 AKO Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 04.11.2008 AKO Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Taustoittaminen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN VALMISTELU Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma laaditaan kaupungin strategiaan pohjautuen siten, että toimintaympäristön analyysin

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Esitys 16.3.2010 Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki Kihniä Innolink Research Oy 2009 2010 PAINOPISTEET KEHITTYVÄT

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10. MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.2013 Matkailuinnovaatiot Tavoitteena Etelä-Suomen kolmen maakunnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011

Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011 Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011 Esityksen rakenne Hakkaraisen Esittäytyminen Raaseporin Må-bra (voi hyvin) matkailuteema Matkailutoimen kehittämisen haasteet Kuntatataso KOKO ohjelma ja matkailu

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Sari Hänninen 4.11.2009 Hyvinvointitoimialan kehittämisen alkutaival Päijät-Hämeessä LUT School of Innovation Alueelliset kehittäjäorganisaatiot

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä.

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. kehittämispäällikkö Juha Karvonen 17.3.2011 Selvitystyöhön kohteena olevat asiat 1. Kuvataan

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot