Toimintasuunnitelma Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma. 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä"

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Taustoittaminen 1 2. Strategiset tavoitteet 2 3. Toteuttaminen Klusterit Klustereita tukeva kehittämistyö Toimintaympäristön kehittäminen Kansallinen teemaverkosto Yhteistyö muiden alueiden kanssa Seuranta Toimenpiteet Talous 35-37

3 1. Taustoittaminen Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma AKO Länsi-Uusimaa keskittyy valtakunnallisen linjauksen mukaisesti laaja-alaiseen elinkeinopolitiikkaan, alueellisen osaamisrakenteen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä vetovoimaisen toimintaympäristön luomiseen. Uuden Työ- ja elinkeinoministeriön strategiset linjaukset ja painotukset laaja-alaisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi vaikuttavat alueella tehtäviin toimenpiteisiin. Ohjelma yhdistää Tammisaaren ja Lohjan seutukuntien elinkeinopolitiikan yhteiseksi kokonaisuudeksi. Ako rahoitus toimii käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa sekä mahdollistaa ulkopuolisen asiantuntijuuden resurssina hankkeisiin. Kaupunkiseutu AKO Länsi-Uusimaa koostuu Hiiden alueen kuudesta kunnasta (Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) ja Raaseporin alueen viidestä kunnasta (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Alueen yhteenlaskettu väestömäärä on n asukasta. Seudut ja kunnat muodostavat toiminnallisen Länsi-Uudenmaan kokonaisuuden, jota yhdistävänä "selkärankana" voidaan pitää alueita yhdistävää harjualuetta. Harjualue muodostaa monipuolisten kaupunkimaisten keskusten nauhan, joita yhdistää keskenään ja sitoo pääkaupunkiseutuun ulommainen kehätie, valtatie 25. Hiiden alueen kuntia yhdistää kekenään ja sitoo pääkaupunkiseutuun valtatie 2 sekä E18 moottoritie ja Raaseporin alueen kuntia kantatie 51 sekä rantarata. Raaseporin alueen satamat, Hangon satama ja Inkoon syväsatama, palvelevat myös Hiiden alueen teollisuutta. Alueet täydentävät toisiaan myös kielellisesti. Länsi-Uusimaa on vahva teollinen seutu, jonka teollisten työpaikkojen merkiys osana metropolialuetta on merkittävä. Alueen omaa teollista osaamista sekä palvelutarjontaa vahvistetaan ja samalla luodaan pohjaa myös uusien työpaikkojen syntymiselle ja työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiselle avainklustereiden kautta. Länsi-Uudenmaan pendelöintiluvut pääkaupunkiseudulle ovat kasvaneet merkittävästi luvulla ja kuntien työssäkäyntialue on laajentunut. Tämä kuvastaa Länsi-Uudenmaan kasvavaa merkitystä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen osana ja kasvupaineiden tasaajana. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi alueen kunnat ovat sitoutuneet kehittämään maankäyttöön, asumiseen ja liikenneväyliin liittyviä MAL-ratkaisuja. Nämä ratkaisut vaativat koko pääkaupunkiseudun ja valtion yhteisiä ponnistuksia, jotta kehitys olisi kaikkien kannalta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja tasapainoista. Karjaa rautateineen, Lohja moottoriteineen sekä Hanko ja Inkoo satamineen kuuluvat selkeästi metropolialueeseen ja Läntisen Uudenmaan logistinen sijainti palvelee koko Uuttamaata suhteessa manner- Eurooppaan. 1

4 2. Strategiset tavoitteet Kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä alueen yhteisistä vahvuuksista lähtien ja alueen omat erityispiirteet huomioiden osana metropolialuetta. Hiiden ja Raaseporin alueen kehittämisstrategia vastaa Uudenmaan maakuntaohjelman linjauksia, sillä kaupunkiseutujen yhteisessä kehittämisstrategiassa painottuvat osaavan työvoiman saannin turvaaminen, palvelualojen kehittäminen, logistiikkatoimintojen ja infrastruktuurien kehittäminen sekä vetovoimaisen asuinympäristön luominen. Laaja-alaista elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seutujen toimijoiden elinkeinokeskusten ja oppilaitosten että yritysten kesken varmentamalla seudun yritysten elinvoimaisuus. Avaintoimialojen tarkentuvat toimintasuunnitelmat alustavien klusteriselvitysten pohjalta luovat perustan tälle työlle. Yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen sekä työllisyyden ja työpaikkojen monipuolistamisen tukeminen sisältyvät toimenpideohjelmiin. Innovaatiotoimintaa ja osaamisperustaa vahvistetaan tekemällä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa, osallistumalla valtakunnallisiin teemaverkostoihin sekä tuomalla niissä syntyneitä hyviä käytäntöjä seudulle. Vetovoimaista toimintaympäristöä rakennetaan vahvistamalla verkostojen toimivuutta sekä sosiaalista pääomaa elinkeinotoimijoiden, oppilaitosten, kuntien ja yksityissektorin välillä sekä vaikuttamalla seutukunnan toimintainfran parantamiseen. Palvelutuotantomarkkinoiden luomisessa tehostetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta sekä mm. pyrkimyksellä laatia kuntien palveluvisiot. Alueen elinkeinopoliittisen strategian laadinta etenee klusterianalyysien ja toteutettavien yrityskäyntien perusteella arvioitavista yrityskentän tarpeista saatavan tiedon mukaisesti huomioiden kuntien elinkeinopoliittiset ohjelmat ja niissä määritellyt kehittämistarpeet. 3. Toteuttaminen 3.1. Hallinto ja resurssit Kaupunkipoliittisen ohjelman strateginen ohjaus toteutetaan seuraavasti: - Ako Länsi-Uusimaa on 11 kunnan yhteinen aluekeskusohjelmaa toteuttava kaupunkipoliittinen hanke, jonka rahoituksen hakijana toimii Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. - Kaupunkipoliittisen ohjelman toteutusta koordinoi yhteistoimintaryhmä, jossa tavoitteet ja toteutustapa sovitetaan yhteen ja ohjausryhmä hyväksyy linjatut toimenpiteet. Sekä Lohjan että Tammisaaren seutukunnilla ovat omat päätöksenteko- ja toteutustavat sekä toteutusrakenteet, joissa luottamushenkilöiden panos toteutuu. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastaavat seudulliset eri toimijat, esim. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus Oy, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Oy, Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Sydväst jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. 2

5 - Kunnallisten palveluverkostojen kehittämistä koordinoi Ako. - Käytännön toteutuksen yhteistyötapa on seutujen yhteisen resurssin jakaminen. Hanketta hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja projektipäällikkönä toimii Erja Vaarala, toimistosihteerinä Minna-Mari Tiihonen ja hallintopäällikkönä Raija Rajantaus. - Yhteistyön tiivistymisen tuloksena alueelle voi ohjelmakauden aikana tai sen jälkeen syntyä koko läntisen Uudenmaan yhteinen kehittämisyhtiö Elinkeinopoliittinen strategia Toimintavuoden aikana jatketaan elinkeinostrategiatyön loppuun saattamista valmistamalla siihen kiinteästi liittyvien seutukuntien osaamispääoman ja -resurssien, työllisyysstrategian, palveluvisioiden kartoitusten sekä kuntien yhteistyön osa-alueiden selvitysten kokonaisuutta. Yhteen sopivat visio, tavoitteet, päämäärät ja kriittiset menestystekijät tarkentuvat näiden osa-alueiden pohjalta. - Vuoden 2008 alussa sekä Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n että Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimesta järjestettävät päättäjäfoorumit linjaavat käytännön yhteistyömuotoja ja tapoja. - Samalla käynnistetään selvitystyö, jossa kartoitetaan Ako Länsi-Uudenmaan kuntien kannat seudulliseen yhteistyöhön elinkeinojen kehittämisessä ja yhteistyöstä yritysneuvonnan järjestämiseen seuduilla. Lisäksi kartoitetaan paikallisten yrittäjäjärjestöjen näkemykset kuntien elinkeinotoimen ja yrittäjille suunnattujen neuvontapalvelujen kehittämisessä. - Tulevaisuuden talkoot hankkeen myötä syntyy seutukunnille yhteinen näkemys tulevaisuuteen tähtäävistä sisällöllisistä toimista sekä konkreettinen työkalu, jolla visiota ja kehittämistyötä toteutetaan. Tähän liitetään kiinteänä osana pääklustereiden jatkokehittäminen. Koordinaatio Kustannukset Ako Rahoitus Ako Yhteensä Yhteensä

6 4. Klusterit Länsi-Uudenmaan kilpailukykyä vahvistamaan käynnistettiin 2006 päättyneen ohjelmakauden lopulla Hiiden Pilotin toimesta Hiiden ja Raaseporin alueita kattava eri toimialoja käsittävä klusteriselvitys tarkoituksena saada nämä toimintaohjelmat osaksi elinkeinopolitiikan kokonaiskehittämistä. Seutujen avaintoimialoiksi on tunnistettu Teknologiateollisuus, Hyvinvointi, Matkailu, Logistiikka, Bioenergia sekä Kehittyviin / Uusiin klustereihin Kaupan ja palvelujen lisäksi sisältyvinä Rakentamisen uudet toteutukset, Metsäteollisuuden uudet prosessit, Puunjalostusteollisuus, Nanoteknologia, Luovat toimialat sekä Kibs eli osaamisintensiiviset yrityspalvelut. Teknologiateollisuuden, Hyvinvoinnin, Matkailun ja osaksi Logistiikan sekä Bioenergiaklusterien osalta on edetty toimialakohtaisten kehittämisohjelmien sekä yrityksiin kohdistuvien kontaktisuunnitelmien laadintaan. Selvityksissä alan yrittäjistä ja sidosryhmistä muodostuvat työryhmät kartoittivat kehittämisohjelmien perustaksi kunkin toimialan verkostoja, listasivat kasvu- ja veturiyrityksiä, pyrkivät tunnistamaan klusteriin vaikuttavia tulevaisuuden trendejä ja laativat alueellisen toimialan swot analyysejä. Näihin liittyvät tilastolliset perusselvitykset alueen yrityskannasta valmistuvat vuoden 2008 aikana ja niitä täydennetään vuosittain. Kaupan ja koko palvelutuotannon sektorin sekä luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittäminen saatetaan seuraavaksi käyntiin vastaavanlaisilla klusterianalyyseillä. Alueen vahvimmat ja kehityshakuisimmat klusterit nousevat esiin näiden selvitysten ja toimintojen myötä ja klusterikohtaisten asiantuntijaryhmien on tarkoitus laatia toimintaohjelmat tavoitteineen osaksi elinkeinopolitiikan kokonaiskehittämistä Teknologiateollisuus Tavoitteet Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksessä alueen kärkiyritysten toimitusjohtajat määrittelivät teknologiateollisuuden vision vuoteen 2012 saakka. Teknologiateollisuusklusteri on säilyttänyt roolinsa Länsi-Uudenmaan merkittävänä teollisuudenalana. Klusterin yritykset ovat: o o saaneet riittävästi nuorta, alueella koulutettua, uutta työvoimaa korvaamaan poistumaa ja tehneet yhteistyössä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita tilaus toimitusprosessin kehittämisessä ja mahdollistaneet näin alan yritystoiminnan säilymisen alueella. Klusterin liiketoimintavolyymin arvioitiin kasvavan vuosittain 5 prosenttia siten, että työvoiman kokonaistarve ei kasva. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n Kone- ja metalliteollisuus 2020 hankkeessa alan kotimaisen työvoimatarpeen arvioidaan vähenevän noin 6 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, joten Länsi-Uudellamaalla arvio on myönteisempi. Tuottavuuden nostaminen koetaan molemmissa selvityksissä tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Alueen teknologiayritysten asiakastoimialat ovat sirpaloituneet lukuisiin klustereihin eikä mikään yksittäinen yritys tai toimiala dominoi. 4

7 Toimenpiteet Yritysjohtajaryhmä ehdottaa toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä vision saavuttamiseksi: 1. Länsi-Uudenmaan alueen ja teknologiateollisuuden imagon nosto Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on jatkettava toimenpiteitä, joilla nostetaan teknologiateollisuuden työpaikkojen ja Länsi-Uudenmaan elinympäristön imagoa. 2. Teknologiateollisuutta tukevan osaamisen kehittäminen Teknologiateollisuuden tarpeita tukevaa osaamista alueella on kehitettävä yhteistyössä alan yritysten sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. 3. Tilaus-toimitusprosessin kehittäminen koko toimitusketjussa Teknologiateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi on yritysten ja yritysverkostojen tilaus-toimitusprosesseihin tehtävä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita, joilla kustannuksia voidaan pienentää ja läpäisyaikaa nopeuttaa merkittävästi nykyisestä tasosta. 4. Seudullisen teknologiateollisuuden pk-yrityksiä tukevan yrityspalvelutoiminnan kehittäminen Alueen pk-yritykset tarvitsevat edelleen tukea yritysten kehittämiseen ja mahdolliseen kasvattamiseen. Yrittäjät tarvitsevat teknologiateollisuuden toimialaa hyvin tuntevaa asiantuntija-apua erityisesti o o o Liiketoiminnan suunnitteluun Uusien ideoiden ja ajatuksien saamiseksi yrityksen tuotekehitykseen Julkisten rahoitusmahdollisuuksien tehokkaaseen hyödyntämiseen. 5. Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusterin säännöllisen yritysfoorumin käynnistäminen Yritysfoorumin tehtävänä on seurata tässä selvityksessä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamista ja ideoida uusia teknologiateollisuuden tarpeista nousevia kehityskohteita. Foorumi kokoontuu puolivuosittain kuntien yrityspalvelutoiminnasta vastaavien henkilöiden toimesta Toteuttajat Kohdissa 1-2 toimenpidekokonaisuuksien päävastuussa ovat alueen yritykset, oppilaitokset ja vuoden 2008 alusta uudelleen organisoituva työvoimahallinto. Uudenmaan liitto ei ole alustavissa keskusteluissa hyväksynyt Rautaista osaamista ja viihtyisää asumista: Länsi-Uudenmaan metalli- ja hoiva-alan rekrytointikampanjaa siinä laajuudessa kuin esitimme. Pienimuotoisempana sitä pidettiin mahdollisena ( /v). 5

8 Kohdissa 3-5 korostuvat alueiden omien toimintayksiköiden roolit, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n rooli omalla toiminta-alueellaan ja koska Raaseporin alueella organisoituminen on kesken Aikataulu Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:ssä tänä vuonna aloitettu seudullisen yrityspalvelun kehittämishanke tukee vahvasti myös teknologiateollisuuden kehittämistä. Alueen vahvin metallikeskittymä sijaitsee Karkkilassa. Metallin toimitusketjut ovat koko alueen kannalta niin tärkeät, että vuonna 2008 on tarkoitus aloittaa kehitystyö rekrytoimalla yhtiön palvelukseen alan osaaja ja hakea toimintaympäristötukea Uudenmaan TE-keskuksesta. Työ aloitetaan muutamasta alueen solmuyrityksestä Budjetti Metalliklusterissa kehitystyötä tehdään sekä toimitusketjuissa että yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Metalli on painoalutta Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n toiminnassa. Siksi merkittävä osa yhtiön työpanoksesta kohdistuu teknologiaklusteriin. Metallin osaamiskeskittymän kustannukset arvioidaan euroksi (9 kk), mutta keskittymä suunnitellaan rahoitettavaksi ilman AKOa. Liiketoiminnan kehittämiseen tarvitaan AKO rahoitusta. Metalli Metallin osaamiskeskittymän kustannukset jakautuvat seuraavasti; henkilöstökuluihin ( ), matkakuluihin (5 000 ) ja muihin erilliskuluihin (5 000 ), yhteensä euroa. Metalliklusterin liiketoiminnan kehitys Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Muut erilliskulut Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilöt: 1. Jorma Korhonen , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Marcus Forsström , eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 4.2. Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Alalla on paljon pieniä toimijoita ja yhteistyön ja kehittämisen tarve on erittäin suuri. Ikääntymisen ja vapaa-ajan lisääntyessä palvelujen käyttäjäryhmät kasvavat ja näihin haasteisiin alan tulee panostaa tuotteistamalla palveluja, verkostoitumalla ja kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja ammattimaistamalla markkinointia. Toimintatapaa tulisi kehittää yhteistyöfoorumin kautta. Tehdyn alustavan klusteriselvityksen perusteella keskitytään ensisijaisesti seuraaviin toimenpiteisiin: 1. perusselvitys yrittäjistä 6

9 - vuoden 2007 lopulla aloitettavan yrityskyselyn perusteella yhteistyössä Culminatum Oy:n ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kanssa. - seudulla toimii 600 hyvinvointialan yrittäjää, joiden joukosta kyselyn perusteella seulotaan kasvu- ja yhteistyöhaluiset yritykset mukaan jatko kehittämiseen - kehitystarpeet kartoitetaan yrityskohtaisissa haastatteluissa 2. yritysten liiketoiminnan, osaamisten ja palvelujen laadun kehittäminen yritysneuvonnan, TE -keskuksen tuotteiden ja ostettavien palvelujen avulla 3. palveluntarjonnasta muodostetaan tuoteryhmäkokonaisuuksia klusterihahmotuksen ns. miniklusterirakenteen mukaisesti 4. palvelukokonaisuudet viedään verkkoalustalle palveluportaaliin 5. hyvinvointialan hautomotoiminnan terävöittäminen yhteistyössä Laurean sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityshautomon, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n ja Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kanssa. 6. hoiva-alan kysynnän selvittämisen käynnistäminen kuntien toimintoja täydentävien palvelujen tarpeesta 7. yritysten, yhteisöjen ja yksityisten asiakkaiden tarvekartoitus hoivayritysten asiakaspalautteen ja tehtävien kyselyjen perusteella 8. hyvinvointi- ja hoiva-alan yritysten palvelukeskuksen perustamisen edellytysten luominen. Hankkeita ja toimenpiteitä osana klusterikehittämistä 1. Osallistutaan yhteistyössä 2007 käynnistettyyn ESR hankkeeseen Culminatumin ja Uudenmaan muiden Ako alueiden sekä amk kanssa, jossa kartoitetaan koko Länsi- Uudenmaan alueen hyvinvointiyrittäjät. Tämän puitteissa otetaan puhelinkontakti noin 600 yritykseen, missä yhteydessä selvitetään myös heidän kiinnostuksensa osallistumisesta alueen toimialakohtaisiin ja/tai yrityskohtaisiin kehittämisohjelmiin. 2. Hyvinvointipalveluyritysten ja yrittäjien toimintakyvyn ylläpito ja verkostoitumishanke (Hyyri) Kehittämis- ja koulutusyhteistyössä yrittäjien kanssa on noussut esille tarve koulutus- ja verkottumisyhteistyöhön. Hankkeessa kehitetään yrittäjän liiketoimintaosaamista koulutuksen ja valmennuksen avulla sekä konsultoinnilla. Lisäksi hankkeeseen kuuluu pitkään toimineille hyvinvointipalveluyrittäjille osio, joka sisältää työhyvinvointia tukevia tiedollisia ja toiminnallisia sisältökokonaisuuksia. Osiolla pyritään varmistamaan yrittäjien toimintakyky tukemalla heidän jaksamistaan ja työhyvinvointia. Yhteistyökumppaneina Innofocus ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. 3. Utvecklingsprojekt för personalens motivation och välmående i organisationer Raseborgs näringslivscentral Ab har under tiden framgångsrikt bedrivit ett projekt där man byggt upp ramarna för ett koncept för åldersrelaterat ledar- 7

10 skap, överförande av tyst kunskap mellan generationer inom organisationer samt hälsa & motion på arbetsplatsen. Konceptet har arbetsnamnet Know How to Grow. Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Sydväst är villigt att föra konceptets planering vidare i samarbete med bl.a. Lärkkulla folkakademi och Kisakeskus. Siktet är ställt på att anhålla om Tykes-finansiering av Arbetsministeriet för förverkligandet av konceptet under Fyra organisationer har anmält intresse att delta i projektet som arbetsplatser, där man förverkligar utvecklingen av personalens välmående. v. 2008: e 4. Weklu Hyvinvointiklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Ostopalvelut Yhteensä Yhteensä Läntisen Uudenmaan hyvinvointiyhteistyöverkosto (L-U Hyve). Hyvinvointialan yhteistyöverkosto muodostuu jo olemassa olevista pienemmistä ja suppeammista verkostoista sekä uusista yhteistyötoimijoista. v. 2008: e Tavoitteet Hankkeiden puitteissa Hiiden alueella toteutetaan 30 yrityskäyntiä määriteltäviin kohdeyrityksiin ja selvitetään niiden kytkeytyminen kehittämisohjelmiin sekä yrityskohtaisten kehittämistarpeiden toteutusmahdollisuudet toimintaan verkottuvien julkishallinnon palveluiden kautta (Tekes, KTM/TEM). Tavoitteena on olla mukana kehitysohjelmien välittämisessä 20 %:lle edellä mainituista yrityksistä. Vastuuhenkilöt: 1. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä Outi Nyman / Erja Vaarala Marcus Forsström , eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 4.3. Matkailu Matkailualalla on lukuisia pieniä, toistensa tarjoamista mahdollisuuksista tietämättömiä palveluntuottajia, joiden toiminnan kehittämiseksi joustavat verkostoitumismallit ovat välttämättömiä. Raaseporin alueella toimineen Eteläkärjen Matkailun kariutumisen jäljiltä alueella on paljon aktiivisia toimijoita. Hiiden Pilotin alueella toimii myös löyhiä verkostoja, joilla on omia ali- 8

11 hankkijoita. Teemoina kysyntää on perheeseen, hyvinvointiin ja ekologiaan, kulttuuriin, jouluun, lumeen ja jäähän, pimeyteen, vuodenaikoihin ja niiden ajankohtaisiin aiheisiin. Matkailu on kehittyvä klusteri niin kansainvälisesti kuin uusien liikenneväylien seurauksena toteutuvan metropolialueen paremman saavutettavuuden ansiosta. Siinä on ulottuvuudet myös hyvinvointi- ja kulttuuriyrittäjyyden tukemiseen ja vuorovaikutteisten it-ratkaisujen innovoimiseen sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen taloudellisesti, kestävän kehityksen mukaisesti (lähimatkailu ja luontoa säästävä matkailu). Länsi-Uudenmaan alueen vahva kakkosasuntoasutus, etätyö ja väestön ikärakennekehitys tuovat paljon uutta kysyntäpotentiaalia, johon tulee vastata koordinoidusti oikeilla palvelutuotteilla. Kun toimijoiden verkostot on saatu aikaan, päästään kysyntälähtöiseen tuotteistamiseen. Kysyntälähtöisyyden selvittämisessä avainasemassa ovat eri jakelukanavat. Saadun tiedon pohjalta muodostetaan eri segmenteille tuotteistettuja matkailupalvelukokonaisuuksia huomioiden myös alueen maaseudun ja taajamien majoitus-, ostos-, kahvila-, ruokailu- ja muut liitännäispalvelut kuten kuljetus, käsityöläis- ja suoramyyntikohteet, konsertit, teatterit, museot, tapahtumat, historialliset käyntikohteet, luontonähtävyydet, uudet kulttuurituoteideat jne. Tuotteistuksen jälkeen alueen tarjontaa esiin tuova markkinointiviestintä on keskeisen tärkeää. Toimenpiteet vuonna 2008: 1. Matkailun kehittämisedellytysten selvittämiseksi on tarpeen saada täsmällistä taustatietoa matkailun merkityksestä alueen yrityselämälle ja tulonmuodostukselle. Tätä tarkoitusta varten teetetään matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitys kattaen alueen matkailuja matkailua palvelevat yritykset. Selvitys antaa peruspohjan matkailun kehittämistyölle. Samassa yhteydessä tehdään myös Länsi-Uudenmaan Matkailu Oy:n perustamisselvitys yhteistyössä Raaseporin alueen kanssa. Tavoitteena on luoda edellytykset alueellisen DMC-toimiston aikaansaamiselle. Tämä toimisto keskittyisi jatkossa alueen matkailutarjonnan viestintään ja markkinointiin sekä jakelukanavana toimimiseen. Toimintamallin luomisessa tulisi erityisesti ottaa huomioon seuraavat tavoitteet: - alueen matkailukapasiteetin yhteismarkkinoinnin kehittäminen - kuntien matkailuneuvontojen ja DMC toimiston yhteistyön tiivistäminen - riittävän myyntikapasiteetin varmistaminen 2. Verkostojen ja niiden alaverkostojen luominen - haetaan n. 30 uutta toimijaa alaverkostoihin tarvittaville alueille - tuetaan systemaattista verkostoitumista ulkopuolisen asiantuntijan luotsaamana - järjestetään koulutusseminaari syksyllä Matkailun veturiyritysten (mm. Siuntion Hyvinvointikeskus, Kisakallion Urheiluopisto, Hopeaniemi Oy ja Kylpylähotelli Päiväkumpu) omien liiketoimintojen kehittämisen jatkaminen. - TE-keskuksen kehittämispalveluiden - verkostoitumiskonsultoinnin - alueellisen yritysneuvontapalvelun ja sen yhteistyökumppanien avulla 3.1 Esimerkki seudullisesta verkostoitumis- ja kehittämishankkeesta on Hiiden seudun ja Lohjan alueen luontoliikuntamatkailun hanke (Liikkeelle - Hiisi Vieköön) 9

12 Alueella toimivien neljän veturiyrityksen rypäs, jota Kisakallion Urheiluopisto koordinoi, alaverkostoina Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajaa ja ammatinharjoittajaa. Luodaan matkailukoalitio- ja yhteistyöhanke, jossa on toimijoita julkiselta sektorilta, luontoliikuntamatkailun ja sen sisällöntuotannon (Hiiden Tarinat, Melontapooli, Hiljaisuuden metsä, Älykäs luontoliikunta) sekä kulttuuripalveluntarjonnan alueilta. Hankkeen taustatyönä on tehty v klusteriselvitys ja se pohjautuu Uudenmaan Liiton strategiatyöhön matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämiseen sekä uusmaalaisen hyvinvoinnin edistämiseen. 10

13 4. Matkailupalvelutoimijoiden toimijarekisterit Rekisterit päivitetään ja täydennetään yhteistyössä Raaseporin alueen toimijoiden kanssa. Päivityksen yhteydessä valitaan muut yritykset jatkokehittämistoimiin ja alaverkostoihin. Toimenpiteet vuosina Tuotteistaminen - toimijoiden ja tapahtumien kartoitus Hiiden Pilotin ja Raaseporin selvitysten ja strategisten painopisteiden pohjalta - yhteistyön edistäminen ja verkostoitumisen tukeminen - olemassa olevan palvelutarjonnan kokoaminen tuoteryhmiin - laadun varmistaminen ja kehittäminen verkostokriteerien mukaisesti - kysynnän mukainen uusien tuotteiden innovointi, toimijoiden etsiminen, kouluttaminen (Innofocus, Lönnrot-opisto, Palmenia) ja uuden yritystoiminnan tukeminen (Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy) o o o elämysmatkailupalvelut hyvinvointimatkailu valittaville uusille segmenteille (kuten kolme sukupolvea, nuori sukupolvi vuotiaat, kansainväliset päivämatkailijat, yritys ryhmät, terveys- ja ekomatkailijat jne.) kehitettävät matkailu /kulttuuri/palvelukokonaisuudet. 6. Markkinointi ja viestintä Matkailuverkostojen tuotekokonaisuuksia viedään yhteiselle verkkoalustalle ja markkinoidaan yhteistyössä Raaseporin ja Hiiden alueiden seudullisena palveluna. Viestintä ja markkinointiyhteistyö tapahtuu DMC toimiston, yrittäjien ja kuntien yhteistyönä. 7. Matkailun myynnin ja markkinoinnin infran luominen: - yhteisen matkailupalveluportaalin luominen - markkinointiyhteistyö: Call Center DMC toimiston kautta - liikennöintipaikkojen tietopisteet: - E18 ja Kehä V varrella olevan palvelutarjonnan kartoittaminen, kehittäminen ja vieminen verkkoalustalle yhteistyössä E18 - työryhmän (Turun ja Salon seutujen kehittämisyhtiöiden ja Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n) sekä Lönnrot-opiston Voittaja projektin sekä muiden toimijoiden kanssa liikennöintikeskuksiin. - Selvitetään kantatie 51 varrella olevien pisteiden palvelutarjonta ja niiden kehittämistoimenpiteiden laatiminen. Matkailuklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Ostopalvelut

14 Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: 1. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä Outi Nyman / Erja Vaarala Marika Pulliainen, Oy Hansea DC Ab 4.4. Logistiikka Tavoitteet Vuoden 2003 lopussa tehdyn konsulttiselvityksen mukaan kuljetus- ja varastointipalvelujen saatavuutta ei koeta ongelmalliseksi Länsi-Uudenmaan yrityksissä. Logistiikan infrastruktuurissa tärkeimmiksi arvioidaan Valtatie 25:n ja Kehä III:n kehittäminen sekä Kantatie 51:n parantaminen välillä Kirkkonummi Kivenlahti ja E18 moottoritien avaaminen välillä Muurla Lohjanharju. Neljännes yrityksistä pitää alueen liikenneverkon laatua toimintaa rajoittavana tekijänä. Valtatie 25:n kehittämiseksi on perustettu ja aloitettu Uudenmaan liiton tukema kaksivuotinen Kehä V projekti, jonka budjetti on Nimensä mukaisesti hankkeessa on tarkoitus profiloida Hanko Hyvinkää Mäntsälä - Porvoo tie väyläksi, jota on parannettava logistisena kokonaisuutena. Hankkeessa ovat mukana sekä Lohjan että Raaseporin seudun kunnat. E18-moottoritien valmistui pääkaupunkiseudulta Lohjanharjulle joulukuussa Lohjanharju Muurla väli valmistuu marraskuussa Kantatie 51:n parannushanke siirtyi suunnitellusta aikataulusta. Valtatie 2:n parantaminen on meneillään välillä Palojärvi Nummela. Länsi-Uudellamaalla on kaksi satamaa, Hanko ja Inkoo, joissa on mahdollista laajentaa terminaalitoimintoja. Hanko on Uudenmaan liiton tukeman Hanlog-selvityksen pohjalta päättänyt investoida satamansa laajennukseen. Konsulttiarvioiden mukaan Lohjan seutua ei pidetä suurten logistiikkakeskusten potentiaalisimpana sijoituspaikkana vaikka myös Turun satama vaikuttaa alueen logistisiin tavaravirtoihin. Vuolog-selvityksen mukaan Vuosaaren satama ohjaa valtakunnalliset logistiikkakeskukset pääradan varteen, mistä jakelu joka puolelle Suomea on parhaiten toteutettavissa. E18, Kehä V ja Hanko- Hyvinkää rata mahdollistavat kuitenkin pienimuotoisempien logististen toimintojen sijoittumisen myös Lohjan seudulle. Länsi-Uudellamaalla on tärkeää yksissä tuumin kiirehtiä valtion logistiikan infrastruktuuriinvestointeja alueella sekä markkinoida alueen ajallista läheisyyttä ja mahdollisuuksia pääkaupunkiseudulle Toimenpiteet Seutukunnalle on valmistunut yhteisesti vuonna 2007 toteutetusta MAL - toimintasuunnitelmasta työohjelma, jossa vaikuttaminen valtion investointimäärärahojen turvaamiseen, infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja joukkoliikenteen tukemiseen nähdään tärkeänä seudullisena edunvalvontatehtävänä. Osana Länsi-Uudenmaan rakennemallia arvioidaan uusien ja suunnitteilla olevien liikenteen kehityskäytävien vaikutuksia elinkeinotoimintaan ja yritysten sijoittumiseen. Seudullinen maankäyttöstrategia ja maapoliittinen ohjelma toimii pohjana rakennemallille. Kantatie 51 ja rantaradan kehityskäytäväsuunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämälle tarvittavat työpaikka-alueet sekä 12

15 valtatie 2 kehittämiskäytävässä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamistarpeet. E-18 moottoritien markkinoinnissa Turku, Salo, Nummi-Pusula, Sammatti ja Lohja ovat löytäneet toisensa. Yhteistyössä on toteutettu mm. sivusto. Salon Seudun Kehittämiskeskus hakee Varsinais-Suomen liitolta Turun ja Salon seudun puolesta tukea E18-moottoritien markkinoinnin kolmanteen vaiheeseen vuodelle 2008, budjetti Lohjan seudulla tukea ei ole aiemmin haettu Uudenmaan liitolta, vaan markkinoinnin ovat rahoittaneet Lohja ja Nummi-Pusula. E18 markkinointi on nyt myös Lohjan seudulla esitetty alustavasti maakunnan kehittämisrahoitukseen vuosille , budjetti Kaupunkirata Espoo Nummela Lohja kehityskäytävälle tulee huomioida tarve maankäytön ja työpaikkaomavaraisuuden kehittämiseen. Vastuu E18 moottoritien mahdollisuuksien viestittämisestä jää moottoritien varressa sijaitseville kunnille ja toimijoille. Tiehallinto ja moottoritietä rakentava Ykköstie Oy ovat ilmaisseet haluttomuutensa osallistua E18 markkinointiin. E18 moottoritien uusista liittymistä ja liittymien läheisyydessä sijaitsevista matkailu- ja liikennepalveluista on vireillä GT-karttahanke, jonka tukirahoitus suunnitellaan haettavaksi TE-keskuksen maaseuturahoituksesta. Hanke koskee koko Ykkösakseli ry:n toiminta-aluetta. Koska Hanlog selvitys kohdistui lähes yksinomaan Hangon satamatoimintojen kehittämiseen, ei Läntiseltä Uudellamaalla ole tehty selvitystä alueen vahvuuksista, mahdollisuuksista ja kohderyhmistä logististen toimintojen sijoituspaikkana. Karjaan kaupungilla on pyrkimyksiä osaksi logististen toimintojen aluetta ja myös Nummenkylän aluetta on pidetty logistiselta sijainniltaan edullisena. Koska logistiikka on kasvava toimiala, on perusteltua tällainen selvitys tehdä. Selvitys toimii jatkossa yrityssuunnittelun perustana. Inkoon syväsatama tulee liittää kehittämistyöhön ja huomioida sen tarjoamat mahdollisuudet esim. Länsi-Uudenmaan tarvitsemalle bulkkitavaran toimituksille. Henkilöliikenne seutulogistikon toiminta keskittyy Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaan ja päivitykseen kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa, joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittäminen sekä selvitysten tekemiseen kuntaliitosten mahdollisista vaikutuksista henkilöliikenteeseen seutukunnilla Toteuttajat Kehä V projektissa hankekoordinaattorina on EKES Yrityspalvelut. E18 - markkinoinnissa päätoimijoina ovat Salon Seudun Kehittämiskeskus ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Nämä hankkeet eivät nykytiedon mukaan vaadi AKO-rahoitusta. Logististen toimintojen sijoituspaikkaselvitys hankitaan konsulttitoimeksiantona Aikataulu Sijoituspaikkaselvitys toteutetaan mennessä. 13

16 Budjetti Logistiikassa on tarpeen budjetoida konsulttiselvitys ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n toteuttama yrityskohtainen liiketoiminnan kehitystyö. Logistiikkaklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Konsulttiselvitys Ako ja Raasepori Liiketoiminnan kehitys Ako, Siuntio ja Karjalohja Ako jayhtiö Yhteensä Yhteensä Tulokset Konsulttiselvityksestä saadaan tieto siitä, millaisia logistiikkayrityksiä Länsi-Uudenmaan kannattaa tavoitella markkinointiponnistuksissaan. Kehittämistyön piirissä on vähintään 5 yritystä. Vastuuhenkilö: 1. Jorma Korhonen Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Paavo O. Lyytikäinen , Hangon satama 4.5. Bioenergia Klusterin toiminta on tässä vaiheessa painottuneena Raaseporin alueelle ja toimenpideohjelman tarkennetut toimenpiteet muotoutuvat asiantuntijaryhmän ehdotusten jälkeen Tavoitteet Tehdyn alustavan selvityksen perusteella voidaan Bioenergiaklusteri määritellä arvoketjun mukaisesti 1. Raaka-aineet: metsä- ja peltoviljely, jäte ja biojäte, 2. Palveluketjun toimijat: kuljetus ja logistiikka, laitevalmistajat, laitetoimittajat ja asentajat, konsultointi ja koulutus sekä huolto ja ylläpito, 3. Energian tuottajat, 4. Loppukäyttäjät sekä lisäksi julkinen sektori toimii toimintaedellytysten luojana ja tukijana. Länsi-Uudenmaan alueella toimi vuoden 2006 lopulla 188 alan yritystä. Klusterin visio vuoteen 2012 on: Bioenergian käyttö on noussut kolminkertaiseksi Toimenpiteet Seuraavat kehittämistoimenpiteet nähdään tarpeelliseksi vision saavuttamiseksi: 14

17 1. Koulutuksen lisääminen o yhteistyössä esim. AMK Sydvästin kanssa o liiketoimintamallien- ja laskelmien sekä kirjanpidon osaaminen 2. Kannustus bioenergiayrittäjyyteen o teemapaketit, paketit yrittäjille ja esimerkit o työllistämiskurssit 3. Bioenergiaklusterin eteenpäinvieminen o koulutuksen laajentaminen yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiseen o sektorin ymmärtämyksen ja osaamisen laajentaminen 4. Mangsin voimalahankkeen mahdollisen toteutumisen kerrannaisvaikutusten selvitys Toteuttajat Bioenergiaklusterin toteutuksessa on alan yrittäjyyden koulutuksen toteuttaminen ensisijainen toimenpide Tutkimus- ja koulutusinstituutti Aronia / Sydvästiin keskittyneen osaamisen johdolla Aikataulu Kehittämistyö on käynnistetty vuonna 2007 ja sitä jatketaan vuonna 2008 tavoitteiden mukaisesti Budjetti Kehittämistyöhön on arvioitu euroa, josta tarvitaan jatkosuunnitelmien tarkentamiseen ja käynnistämiseen jo vuoden 2007 puolella. Budjetti ja toimenpiteet tarkentuvat jatkosuunnitelman ja toimivien yrittäjien yhteistyön myötä Tulokset Alan yrittäjien määrän kolminkertaistaminen ja tietotaidon lisääntyminen yrittämisen pohjaksi. Bioenergiaklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Konsulttiselvitys Ako Liiketoiminnan kehitys Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: 1. Tri Rainer Backman , Yrkeshögskolan Sydväst 2. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä Erja Vaarala / Jorma Korhonen

18 4.6. Palvelut Palvelusektorin alue elinkeinorakenteen kehittymisessä on kasvanut viimeisten vuosien aikana - Palvelut muodostavat 70 % teollisuusmaiden bruttotuotannosta ja työllisyydestä - Kansantalouden tuottavuus ja kilpailukyky edellyttävät laaja-alaisen innovaatiopolitiikan ja ennakoinnin tehostamista elinkeinoelämän lisäksi myös julkisissa palveluissa - Globalisaation seurauksena teollisuuden suhteellinen merkitys laskee ja palveluiden osuus nousee - Elintason noustessa ihmiset käyttävät suuremman osan tuloistaan koulutus-, terveys ja muihin palveluihin - Pääosa uusista yrityksistä ja työpaikoista syntyy palvelusektorille - Suomen kokonaistyöllisyydestä yksityisten palvelujen osuus oli 43 prosenttia vuonna Julkiset palvelut vastasivat työllisyydestä neljäsosalla (hyvinvointipalvelut) ja - Teollisuus ja rakentaminen yhteensä neljäsosalla - Yksityisen palvelusektorin osuus BKT:sta oli 49 prosenttia vuonna Euroopassa yksityisten palveluiden osuus on Suomea huomattavasti suurempi, erityisesti hyvinvointipalveluissa 16

19 Palvelualat on ryhmitelty oheisessa kaaviossa OECD:n mukaisesti: Yhteisinä toimenpide-ehdotuksina kaikille palvelusektorin osa-alueille voidaan nähdä: Kauppa 1. Palvelualan yritysten sekä niiden palvelukonseptien kehittäminen 2. Koulutetun ja osaavan työvoiman saannin varmistaminen 3. Julkisten palvelujen tuottamismallien määrittely Statistiikka Hankimme tilastokeskuksesta statistiikkaa keskeistä päivittäis- ja erikoistavarakaupan alan kehityksestä viimeiseltä viideltä vuodelta. Tämä luo perustan tilastotiedon jatkokäsittelylle vuodelle 2008 ennusteita laadittaessa. Tilastot ovat koko Läntisen Uudenmaan seutukuntien hyödynnettävissä. 1. Aikataulu Perushankinta vuoden 2007 loppuun mennessä. 2. Budjetti Hankkeen budjetti on euroa 3. Toteuttaja Tilastojen analysoinnista ja alueellisten tietojen koordinoinnista vastaa Länsi- Uudenmaan yrityskeskus Oy. 17

20 Kartoitus kaupan alan tulevaisuuden näkymistä Teemme selvityksen kaupan alan työnantajien ja työntekijöiden käsityksestä kaupan kehitysnäkymien suhteen. Samalla kartoitetaan niitä näkemyksiä ja toimenpiteitä sekä toimenpideehdotuksia, joita pidetään tärkeänä nimenomaan erikoistavarakaupan seudullisen tunnettuisuuden lisäämiseksi ja ostovoiman jäämisestä seutukunnalle. Tehtyjen alustavien havaintojen perusteella erikoistavarakaupan tunnettuisuus monilla toimialoilla on vähäinen. 1. Aikataulu Hankkeen toteutus keväällä Budjetti Hankkeen budjetti on euroa. 3. Toteuttaja Selvitys toteutetaan osaksi ulkopuolisena ostopalveluna sekä yhteistyössä Lohcase:n kanssa Työvoimakartoitus Tehdään kartoitus kaupan alan työvoiman saatavuudesta paikkakunnalla. 1. Aikataulu Hanke toteutetaan keväällä Budjetti Hankkeen budjetti euroa. 3. Toteuttaja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy / Työvoimahallinto Toimitilakartoitus Toteutetaan selvitys kaupan alan toimitilainvestoinneista seudulla erityisesti toimitilarakentamiseen liittyen sekä vapautuvien toimitilojen tilanne. 1. Aikataulu Hanke toteutetaan keväällä Budjetti Hankkeen budjetti euroa. 3. Toteuttajat Hanke toteutetaan ulkopuolisena ostopalveluna. 18

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2009 AKO Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 04.11.2008 AKO Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Taustoittaminen

Lisätiedot

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Tässä P a l e t i s s a Uudet kotisivut Tekstit: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Vuosi 2008 täydessä vauhdissa: strategiset

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot