Toimintasuunnitelma Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma. 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä"

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Taustoittaminen 1 2. Strategiset tavoitteet 2 3. Toteuttaminen Klusterit Klustereita tukeva kehittämistyö Toimintaympäristön kehittäminen Kansallinen teemaverkosto Yhteistyö muiden alueiden kanssa Seuranta Toimenpiteet Talous 35-37

3 1. Taustoittaminen Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma AKO Länsi-Uusimaa keskittyy valtakunnallisen linjauksen mukaisesti laaja-alaiseen elinkeinopolitiikkaan, alueellisen osaamisrakenteen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä vetovoimaisen toimintaympäristön luomiseen. Uuden Työ- ja elinkeinoministeriön strategiset linjaukset ja painotukset laaja-alaisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi vaikuttavat alueella tehtäviin toimenpiteisiin. Ohjelma yhdistää Tammisaaren ja Lohjan seutukuntien elinkeinopolitiikan yhteiseksi kokonaisuudeksi. Ako rahoitus toimii käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa sekä mahdollistaa ulkopuolisen asiantuntijuuden resurssina hankkeisiin. Kaupunkiseutu AKO Länsi-Uusimaa koostuu Hiiden alueen kuudesta kunnasta (Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio) ja Raaseporin alueen viidestä kunnasta (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Alueen yhteenlaskettu väestömäärä on n asukasta. Seudut ja kunnat muodostavat toiminnallisen Länsi-Uudenmaan kokonaisuuden, jota yhdistävänä "selkärankana" voidaan pitää alueita yhdistävää harjualuetta. Harjualue muodostaa monipuolisten kaupunkimaisten keskusten nauhan, joita yhdistää keskenään ja sitoo pääkaupunkiseutuun ulommainen kehätie, valtatie 25. Hiiden alueen kuntia yhdistää kekenään ja sitoo pääkaupunkiseutuun valtatie 2 sekä E18 moottoritie ja Raaseporin alueen kuntia kantatie 51 sekä rantarata. Raaseporin alueen satamat, Hangon satama ja Inkoon syväsatama, palvelevat myös Hiiden alueen teollisuutta. Alueet täydentävät toisiaan myös kielellisesti. Länsi-Uusimaa on vahva teollinen seutu, jonka teollisten työpaikkojen merkiys osana metropolialuetta on merkittävä. Alueen omaa teollista osaamista sekä palvelutarjontaa vahvistetaan ja samalla luodaan pohjaa myös uusien työpaikkojen syntymiselle ja työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiselle avainklustereiden kautta. Länsi-Uudenmaan pendelöintiluvut pääkaupunkiseudulle ovat kasvaneet merkittävästi luvulla ja kuntien työssäkäyntialue on laajentunut. Tämä kuvastaa Länsi-Uudenmaan kasvavaa merkitystä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen osana ja kasvupaineiden tasaajana. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi alueen kunnat ovat sitoutuneet kehittämään maankäyttöön, asumiseen ja liikenneväyliin liittyviä MAL-ratkaisuja. Nämä ratkaisut vaativat koko pääkaupunkiseudun ja valtion yhteisiä ponnistuksia, jotta kehitys olisi kaikkien kannalta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja tasapainoista. Karjaa rautateineen, Lohja moottoriteineen sekä Hanko ja Inkoo satamineen kuuluvat selkeästi metropolialueeseen ja Läntisen Uudenmaan logistinen sijainti palvelee koko Uuttamaata suhteessa manner- Eurooppaan. 1

4 2. Strategiset tavoitteet Kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä alueen yhteisistä vahvuuksista lähtien ja alueen omat erityispiirteet huomioiden osana metropolialuetta. Hiiden ja Raaseporin alueen kehittämisstrategia vastaa Uudenmaan maakuntaohjelman linjauksia, sillä kaupunkiseutujen yhteisessä kehittämisstrategiassa painottuvat osaavan työvoiman saannin turvaaminen, palvelualojen kehittäminen, logistiikkatoimintojen ja infrastruktuurien kehittäminen sekä vetovoimaisen asuinympäristön luominen. Laaja-alaista elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seutujen toimijoiden elinkeinokeskusten ja oppilaitosten että yritysten kesken varmentamalla seudun yritysten elinvoimaisuus. Avaintoimialojen tarkentuvat toimintasuunnitelmat alustavien klusteriselvitysten pohjalta luovat perustan tälle työlle. Yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen sekä työllisyyden ja työpaikkojen monipuolistamisen tukeminen sisältyvät toimenpideohjelmiin. Innovaatiotoimintaa ja osaamisperustaa vahvistetaan tekemällä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa, osallistumalla valtakunnallisiin teemaverkostoihin sekä tuomalla niissä syntyneitä hyviä käytäntöjä seudulle. Vetovoimaista toimintaympäristöä rakennetaan vahvistamalla verkostojen toimivuutta sekä sosiaalista pääomaa elinkeinotoimijoiden, oppilaitosten, kuntien ja yksityissektorin välillä sekä vaikuttamalla seutukunnan toimintainfran parantamiseen. Palvelutuotantomarkkinoiden luomisessa tehostetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta sekä mm. pyrkimyksellä laatia kuntien palveluvisiot. Alueen elinkeinopoliittisen strategian laadinta etenee klusterianalyysien ja toteutettavien yrityskäyntien perusteella arvioitavista yrityskentän tarpeista saatavan tiedon mukaisesti huomioiden kuntien elinkeinopoliittiset ohjelmat ja niissä määritellyt kehittämistarpeet. 3. Toteuttaminen 3.1. Hallinto ja resurssit Kaupunkipoliittisen ohjelman strateginen ohjaus toteutetaan seuraavasti: - Ako Länsi-Uusimaa on 11 kunnan yhteinen aluekeskusohjelmaa toteuttava kaupunkipoliittinen hanke, jonka rahoituksen hakijana toimii Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. - Kaupunkipoliittisen ohjelman toteutusta koordinoi yhteistoimintaryhmä, jossa tavoitteet ja toteutustapa sovitetaan yhteen ja ohjausryhmä hyväksyy linjatut toimenpiteet. Sekä Lohjan että Tammisaaren seutukunnilla ovat omat päätöksenteko- ja toteutustavat sekä toteutusrakenteet, joissa luottamushenkilöiden panos toteutuu. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastaavat seudulliset eri toimijat, esim. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus Oy, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Oy, Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Sydväst jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. 2

5 - Kunnallisten palveluverkostojen kehittämistä koordinoi Ako. - Käytännön toteutuksen yhteistyötapa on seutujen yhteisen resurssin jakaminen. Hanketta hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja projektipäällikkönä toimii Erja Vaarala, toimistosihteerinä Minna-Mari Tiihonen ja hallintopäällikkönä Raija Rajantaus. - Yhteistyön tiivistymisen tuloksena alueelle voi ohjelmakauden aikana tai sen jälkeen syntyä koko läntisen Uudenmaan yhteinen kehittämisyhtiö Elinkeinopoliittinen strategia Toimintavuoden aikana jatketaan elinkeinostrategiatyön loppuun saattamista valmistamalla siihen kiinteästi liittyvien seutukuntien osaamispääoman ja -resurssien, työllisyysstrategian, palveluvisioiden kartoitusten sekä kuntien yhteistyön osa-alueiden selvitysten kokonaisuutta. Yhteen sopivat visio, tavoitteet, päämäärät ja kriittiset menestystekijät tarkentuvat näiden osa-alueiden pohjalta. - Vuoden 2008 alussa sekä Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n että Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimesta järjestettävät päättäjäfoorumit linjaavat käytännön yhteistyömuotoja ja tapoja. - Samalla käynnistetään selvitystyö, jossa kartoitetaan Ako Länsi-Uudenmaan kuntien kannat seudulliseen yhteistyöhön elinkeinojen kehittämisessä ja yhteistyöstä yritysneuvonnan järjestämiseen seuduilla. Lisäksi kartoitetaan paikallisten yrittäjäjärjestöjen näkemykset kuntien elinkeinotoimen ja yrittäjille suunnattujen neuvontapalvelujen kehittämisessä. - Tulevaisuuden talkoot hankkeen myötä syntyy seutukunnille yhteinen näkemys tulevaisuuteen tähtäävistä sisällöllisistä toimista sekä konkreettinen työkalu, jolla visiota ja kehittämistyötä toteutetaan. Tähän liitetään kiinteänä osana pääklustereiden jatkokehittäminen. Koordinaatio Kustannukset Ako Rahoitus Ako Yhteensä Yhteensä

6 4. Klusterit Länsi-Uudenmaan kilpailukykyä vahvistamaan käynnistettiin 2006 päättyneen ohjelmakauden lopulla Hiiden Pilotin toimesta Hiiden ja Raaseporin alueita kattava eri toimialoja käsittävä klusteriselvitys tarkoituksena saada nämä toimintaohjelmat osaksi elinkeinopolitiikan kokonaiskehittämistä. Seutujen avaintoimialoiksi on tunnistettu Teknologiateollisuus, Hyvinvointi, Matkailu, Logistiikka, Bioenergia sekä Kehittyviin / Uusiin klustereihin Kaupan ja palvelujen lisäksi sisältyvinä Rakentamisen uudet toteutukset, Metsäteollisuuden uudet prosessit, Puunjalostusteollisuus, Nanoteknologia, Luovat toimialat sekä Kibs eli osaamisintensiiviset yrityspalvelut. Teknologiateollisuuden, Hyvinvoinnin, Matkailun ja osaksi Logistiikan sekä Bioenergiaklusterien osalta on edetty toimialakohtaisten kehittämisohjelmien sekä yrityksiin kohdistuvien kontaktisuunnitelmien laadintaan. Selvityksissä alan yrittäjistä ja sidosryhmistä muodostuvat työryhmät kartoittivat kehittämisohjelmien perustaksi kunkin toimialan verkostoja, listasivat kasvu- ja veturiyrityksiä, pyrkivät tunnistamaan klusteriin vaikuttavia tulevaisuuden trendejä ja laativat alueellisen toimialan swot analyysejä. Näihin liittyvät tilastolliset perusselvitykset alueen yrityskannasta valmistuvat vuoden 2008 aikana ja niitä täydennetään vuosittain. Kaupan ja koko palvelutuotannon sektorin sekä luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittäminen saatetaan seuraavaksi käyntiin vastaavanlaisilla klusterianalyyseillä. Alueen vahvimmat ja kehityshakuisimmat klusterit nousevat esiin näiden selvitysten ja toimintojen myötä ja klusterikohtaisten asiantuntijaryhmien on tarkoitus laatia toimintaohjelmat tavoitteineen osaksi elinkeinopolitiikan kokonaiskehittämistä Teknologiateollisuus Tavoitteet Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksessä alueen kärkiyritysten toimitusjohtajat määrittelivät teknologiateollisuuden vision vuoteen 2012 saakka. Teknologiateollisuusklusteri on säilyttänyt roolinsa Länsi-Uudenmaan merkittävänä teollisuudenalana. Klusterin yritykset ovat: o o saaneet riittävästi nuorta, alueella koulutettua, uutta työvoimaa korvaamaan poistumaa ja tehneet yhteistyössä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita tilaus toimitusprosessin kehittämisessä ja mahdollistaneet näin alan yritystoiminnan säilymisen alueella. Klusterin liiketoimintavolyymin arvioitiin kasvavan vuosittain 5 prosenttia siten, että työvoiman kokonaistarve ei kasva. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n Kone- ja metalliteollisuus 2020 hankkeessa alan kotimaisen työvoimatarpeen arvioidaan vähenevän noin 6 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, joten Länsi-Uudellamaalla arvio on myönteisempi. Tuottavuuden nostaminen koetaan molemmissa selvityksissä tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Alueen teknologiayritysten asiakastoimialat ovat sirpaloituneet lukuisiin klustereihin eikä mikään yksittäinen yritys tai toimiala dominoi. 4

7 Toimenpiteet Yritysjohtajaryhmä ehdottaa toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä vision saavuttamiseksi: 1. Länsi-Uudenmaan alueen ja teknologiateollisuuden imagon nosto Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on jatkettava toimenpiteitä, joilla nostetaan teknologiateollisuuden työpaikkojen ja Länsi-Uudenmaan elinympäristön imagoa. 2. Teknologiateollisuutta tukevan osaamisen kehittäminen Teknologiateollisuuden tarpeita tukevaa osaamista alueella on kehitettävä yhteistyössä alan yritysten sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. 3. Tilaus-toimitusprosessin kehittäminen koko toimitusketjussa Teknologiateollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi on yritysten ja yritysverkostojen tilaus-toimitusprosesseihin tehtävä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita, joilla kustannuksia voidaan pienentää ja läpäisyaikaa nopeuttaa merkittävästi nykyisestä tasosta. 4. Seudullisen teknologiateollisuuden pk-yrityksiä tukevan yrityspalvelutoiminnan kehittäminen Alueen pk-yritykset tarvitsevat edelleen tukea yritysten kehittämiseen ja mahdolliseen kasvattamiseen. Yrittäjät tarvitsevat teknologiateollisuuden toimialaa hyvin tuntevaa asiantuntija-apua erityisesti o o o Liiketoiminnan suunnitteluun Uusien ideoiden ja ajatuksien saamiseksi yrityksen tuotekehitykseen Julkisten rahoitusmahdollisuuksien tehokkaaseen hyödyntämiseen. 5. Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusterin säännöllisen yritysfoorumin käynnistäminen Yritysfoorumin tehtävänä on seurata tässä selvityksessä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamista ja ideoida uusia teknologiateollisuuden tarpeista nousevia kehityskohteita. Foorumi kokoontuu puolivuosittain kuntien yrityspalvelutoiminnasta vastaavien henkilöiden toimesta Toteuttajat Kohdissa 1-2 toimenpidekokonaisuuksien päävastuussa ovat alueen yritykset, oppilaitokset ja vuoden 2008 alusta uudelleen organisoituva työvoimahallinto. Uudenmaan liitto ei ole alustavissa keskusteluissa hyväksynyt Rautaista osaamista ja viihtyisää asumista: Länsi-Uudenmaan metalli- ja hoiva-alan rekrytointikampanjaa siinä laajuudessa kuin esitimme. Pienimuotoisempana sitä pidettiin mahdollisena ( /v). 5

8 Kohdissa 3-5 korostuvat alueiden omien toimintayksiköiden roolit, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n rooli omalla toiminta-alueellaan ja koska Raaseporin alueella organisoituminen on kesken Aikataulu Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:ssä tänä vuonna aloitettu seudullisen yrityspalvelun kehittämishanke tukee vahvasti myös teknologiateollisuuden kehittämistä. Alueen vahvin metallikeskittymä sijaitsee Karkkilassa. Metallin toimitusketjut ovat koko alueen kannalta niin tärkeät, että vuonna 2008 on tarkoitus aloittaa kehitystyö rekrytoimalla yhtiön palvelukseen alan osaaja ja hakea toimintaympäristötukea Uudenmaan TE-keskuksesta. Työ aloitetaan muutamasta alueen solmuyrityksestä Budjetti Metalliklusterissa kehitystyötä tehdään sekä toimitusketjuissa että yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Metalli on painoalutta Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n toiminnassa. Siksi merkittävä osa yhtiön työpanoksesta kohdistuu teknologiaklusteriin. Metallin osaamiskeskittymän kustannukset arvioidaan euroksi (9 kk), mutta keskittymä suunnitellaan rahoitettavaksi ilman AKOa. Liiketoiminnan kehittämiseen tarvitaan AKO rahoitusta. Metalli Metallin osaamiskeskittymän kustannukset jakautuvat seuraavasti; henkilöstökuluihin ( ), matkakuluihin (5 000 ) ja muihin erilliskuluihin (5 000 ), yhteensä euroa. Metalliklusterin liiketoiminnan kehitys Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Muut erilliskulut Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilöt: 1. Jorma Korhonen , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Marcus Forsström , eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 4.2. Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Alalla on paljon pieniä toimijoita ja yhteistyön ja kehittämisen tarve on erittäin suuri. Ikääntymisen ja vapaa-ajan lisääntyessä palvelujen käyttäjäryhmät kasvavat ja näihin haasteisiin alan tulee panostaa tuotteistamalla palveluja, verkostoitumalla ja kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja ammattimaistamalla markkinointia. Toimintatapaa tulisi kehittää yhteistyöfoorumin kautta. Tehdyn alustavan klusteriselvityksen perusteella keskitytään ensisijaisesti seuraaviin toimenpiteisiin: 1. perusselvitys yrittäjistä 6

9 - vuoden 2007 lopulla aloitettavan yrityskyselyn perusteella yhteistyössä Culminatum Oy:n ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kanssa. - seudulla toimii 600 hyvinvointialan yrittäjää, joiden joukosta kyselyn perusteella seulotaan kasvu- ja yhteistyöhaluiset yritykset mukaan jatko kehittämiseen - kehitystarpeet kartoitetaan yrityskohtaisissa haastatteluissa 2. yritysten liiketoiminnan, osaamisten ja palvelujen laadun kehittäminen yritysneuvonnan, TE -keskuksen tuotteiden ja ostettavien palvelujen avulla 3. palveluntarjonnasta muodostetaan tuoteryhmäkokonaisuuksia klusterihahmotuksen ns. miniklusterirakenteen mukaisesti 4. palvelukokonaisuudet viedään verkkoalustalle palveluportaaliin 5. hyvinvointialan hautomotoiminnan terävöittäminen yhteistyössä Laurean sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityshautomon, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n ja Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kanssa. 6. hoiva-alan kysynnän selvittämisen käynnistäminen kuntien toimintoja täydentävien palvelujen tarpeesta 7. yritysten, yhteisöjen ja yksityisten asiakkaiden tarvekartoitus hoivayritysten asiakaspalautteen ja tehtävien kyselyjen perusteella 8. hyvinvointi- ja hoiva-alan yritysten palvelukeskuksen perustamisen edellytysten luominen. Hankkeita ja toimenpiteitä osana klusterikehittämistä 1. Osallistutaan yhteistyössä 2007 käynnistettyyn ESR hankkeeseen Culminatumin ja Uudenmaan muiden Ako alueiden sekä amk kanssa, jossa kartoitetaan koko Länsi- Uudenmaan alueen hyvinvointiyrittäjät. Tämän puitteissa otetaan puhelinkontakti noin 600 yritykseen, missä yhteydessä selvitetään myös heidän kiinnostuksensa osallistumisesta alueen toimialakohtaisiin ja/tai yrityskohtaisiin kehittämisohjelmiin. 2. Hyvinvointipalveluyritysten ja yrittäjien toimintakyvyn ylläpito ja verkostoitumishanke (Hyyri) Kehittämis- ja koulutusyhteistyössä yrittäjien kanssa on noussut esille tarve koulutus- ja verkottumisyhteistyöhön. Hankkeessa kehitetään yrittäjän liiketoimintaosaamista koulutuksen ja valmennuksen avulla sekä konsultoinnilla. Lisäksi hankkeeseen kuuluu pitkään toimineille hyvinvointipalveluyrittäjille osio, joka sisältää työhyvinvointia tukevia tiedollisia ja toiminnallisia sisältökokonaisuuksia. Osiolla pyritään varmistamaan yrittäjien toimintakyky tukemalla heidän jaksamistaan ja työhyvinvointia. Yhteistyökumppaneina Innofocus ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. 3. Utvecklingsprojekt för personalens motivation och välmående i organisationer Raseborgs näringslivscentral Ab har under tiden framgångsrikt bedrivit ett projekt där man byggt upp ramarna för ett koncept för åldersrelaterat ledar- 7

10 skap, överförande av tyst kunskap mellan generationer inom organisationer samt hälsa & motion på arbetsplatsen. Konceptet har arbetsnamnet Know How to Grow. Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Sydväst är villigt att föra konceptets planering vidare i samarbete med bl.a. Lärkkulla folkakademi och Kisakeskus. Siktet är ställt på att anhålla om Tykes-finansiering av Arbetsministeriet för förverkligandet av konceptet under Fyra organisationer har anmält intresse att delta i projektet som arbetsplatser, där man förverkligar utvecklingen av personalens välmående. v. 2008: e 4. Weklu Hyvinvointiklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Ostopalvelut Yhteensä Yhteensä Läntisen Uudenmaan hyvinvointiyhteistyöverkosto (L-U Hyve). Hyvinvointialan yhteistyöverkosto muodostuu jo olemassa olevista pienemmistä ja suppeammista verkostoista sekä uusista yhteistyötoimijoista. v. 2008: e Tavoitteet Hankkeiden puitteissa Hiiden alueella toteutetaan 30 yrityskäyntiä määriteltäviin kohdeyrityksiin ja selvitetään niiden kytkeytyminen kehittämisohjelmiin sekä yrityskohtaisten kehittämistarpeiden toteutusmahdollisuudet toimintaan verkottuvien julkishallinnon palveluiden kautta (Tekes, KTM/TEM). Tavoitteena on olla mukana kehitysohjelmien välittämisessä 20 %:lle edellä mainituista yrityksistä. Vastuuhenkilöt: 1. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä Outi Nyman / Erja Vaarala Marcus Forsström , eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 4.3. Matkailu Matkailualalla on lukuisia pieniä, toistensa tarjoamista mahdollisuuksista tietämättömiä palveluntuottajia, joiden toiminnan kehittämiseksi joustavat verkostoitumismallit ovat välttämättömiä. Raaseporin alueella toimineen Eteläkärjen Matkailun kariutumisen jäljiltä alueella on paljon aktiivisia toimijoita. Hiiden Pilotin alueella toimii myös löyhiä verkostoja, joilla on omia ali- 8

11 hankkijoita. Teemoina kysyntää on perheeseen, hyvinvointiin ja ekologiaan, kulttuuriin, jouluun, lumeen ja jäähän, pimeyteen, vuodenaikoihin ja niiden ajankohtaisiin aiheisiin. Matkailu on kehittyvä klusteri niin kansainvälisesti kuin uusien liikenneväylien seurauksena toteutuvan metropolialueen paremman saavutettavuuden ansiosta. Siinä on ulottuvuudet myös hyvinvointi- ja kulttuuriyrittäjyyden tukemiseen ja vuorovaikutteisten it-ratkaisujen innovoimiseen sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen taloudellisesti, kestävän kehityksen mukaisesti (lähimatkailu ja luontoa säästävä matkailu). Länsi-Uudenmaan alueen vahva kakkosasuntoasutus, etätyö ja väestön ikärakennekehitys tuovat paljon uutta kysyntäpotentiaalia, johon tulee vastata koordinoidusti oikeilla palvelutuotteilla. Kun toimijoiden verkostot on saatu aikaan, päästään kysyntälähtöiseen tuotteistamiseen. Kysyntälähtöisyyden selvittämisessä avainasemassa ovat eri jakelukanavat. Saadun tiedon pohjalta muodostetaan eri segmenteille tuotteistettuja matkailupalvelukokonaisuuksia huomioiden myös alueen maaseudun ja taajamien majoitus-, ostos-, kahvila-, ruokailu- ja muut liitännäispalvelut kuten kuljetus, käsityöläis- ja suoramyyntikohteet, konsertit, teatterit, museot, tapahtumat, historialliset käyntikohteet, luontonähtävyydet, uudet kulttuurituoteideat jne. Tuotteistuksen jälkeen alueen tarjontaa esiin tuova markkinointiviestintä on keskeisen tärkeää. Toimenpiteet vuonna 2008: 1. Matkailun kehittämisedellytysten selvittämiseksi on tarpeen saada täsmällistä taustatietoa matkailun merkityksestä alueen yrityselämälle ja tulonmuodostukselle. Tätä tarkoitusta varten teetetään matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitys kattaen alueen matkailuja matkailua palvelevat yritykset. Selvitys antaa peruspohjan matkailun kehittämistyölle. Samassa yhteydessä tehdään myös Länsi-Uudenmaan Matkailu Oy:n perustamisselvitys yhteistyössä Raaseporin alueen kanssa. Tavoitteena on luoda edellytykset alueellisen DMC-toimiston aikaansaamiselle. Tämä toimisto keskittyisi jatkossa alueen matkailutarjonnan viestintään ja markkinointiin sekä jakelukanavana toimimiseen. Toimintamallin luomisessa tulisi erityisesti ottaa huomioon seuraavat tavoitteet: - alueen matkailukapasiteetin yhteismarkkinoinnin kehittäminen - kuntien matkailuneuvontojen ja DMC toimiston yhteistyön tiivistäminen - riittävän myyntikapasiteetin varmistaminen 2. Verkostojen ja niiden alaverkostojen luominen - haetaan n. 30 uutta toimijaa alaverkostoihin tarvittaville alueille - tuetaan systemaattista verkostoitumista ulkopuolisen asiantuntijan luotsaamana - järjestetään koulutusseminaari syksyllä Matkailun veturiyritysten (mm. Siuntion Hyvinvointikeskus, Kisakallion Urheiluopisto, Hopeaniemi Oy ja Kylpylähotelli Päiväkumpu) omien liiketoimintojen kehittämisen jatkaminen. - TE-keskuksen kehittämispalveluiden - verkostoitumiskonsultoinnin - alueellisen yritysneuvontapalvelun ja sen yhteistyökumppanien avulla 3.1 Esimerkki seudullisesta verkostoitumis- ja kehittämishankkeesta on Hiiden seudun ja Lohjan alueen luontoliikuntamatkailun hanke (Liikkeelle - Hiisi Vieköön) 9

12 Alueella toimivien neljän veturiyrityksen rypäs, jota Kisakallion Urheiluopisto koordinoi, alaverkostoina Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajaa ja ammatinharjoittajaa. Luodaan matkailukoalitio- ja yhteistyöhanke, jossa on toimijoita julkiselta sektorilta, luontoliikuntamatkailun ja sen sisällöntuotannon (Hiiden Tarinat, Melontapooli, Hiljaisuuden metsä, Älykäs luontoliikunta) sekä kulttuuripalveluntarjonnan alueilta. Hankkeen taustatyönä on tehty v klusteriselvitys ja se pohjautuu Uudenmaan Liiton strategiatyöhön matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämiseen sekä uusmaalaisen hyvinvoinnin edistämiseen. 10

13 4. Matkailupalvelutoimijoiden toimijarekisterit Rekisterit päivitetään ja täydennetään yhteistyössä Raaseporin alueen toimijoiden kanssa. Päivityksen yhteydessä valitaan muut yritykset jatkokehittämistoimiin ja alaverkostoihin. Toimenpiteet vuosina Tuotteistaminen - toimijoiden ja tapahtumien kartoitus Hiiden Pilotin ja Raaseporin selvitysten ja strategisten painopisteiden pohjalta - yhteistyön edistäminen ja verkostoitumisen tukeminen - olemassa olevan palvelutarjonnan kokoaminen tuoteryhmiin - laadun varmistaminen ja kehittäminen verkostokriteerien mukaisesti - kysynnän mukainen uusien tuotteiden innovointi, toimijoiden etsiminen, kouluttaminen (Innofocus, Lönnrot-opisto, Palmenia) ja uuden yritystoiminnan tukeminen (Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy) o o o elämysmatkailupalvelut hyvinvointimatkailu valittaville uusille segmenteille (kuten kolme sukupolvea, nuori sukupolvi vuotiaat, kansainväliset päivämatkailijat, yritys ryhmät, terveys- ja ekomatkailijat jne.) kehitettävät matkailu /kulttuuri/palvelukokonaisuudet. 6. Markkinointi ja viestintä Matkailuverkostojen tuotekokonaisuuksia viedään yhteiselle verkkoalustalle ja markkinoidaan yhteistyössä Raaseporin ja Hiiden alueiden seudullisena palveluna. Viestintä ja markkinointiyhteistyö tapahtuu DMC toimiston, yrittäjien ja kuntien yhteistyönä. 7. Matkailun myynnin ja markkinoinnin infran luominen: - yhteisen matkailupalveluportaalin luominen - markkinointiyhteistyö: Call Center DMC toimiston kautta - liikennöintipaikkojen tietopisteet: - E18 ja Kehä V varrella olevan palvelutarjonnan kartoittaminen, kehittäminen ja vieminen verkkoalustalle yhteistyössä E18 - työryhmän (Turun ja Salon seutujen kehittämisyhtiöiden ja Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n) sekä Lönnrot-opiston Voittaja projektin sekä muiden toimijoiden kanssa liikennöintikeskuksiin. - Selvitetään kantatie 51 varrella olevien pisteiden palvelutarjonta ja niiden kehittämistoimenpiteiden laatiminen. Matkailuklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Ostopalvelut

14 Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: 1. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä Outi Nyman / Erja Vaarala Marika Pulliainen, Oy Hansea DC Ab 4.4. Logistiikka Tavoitteet Vuoden 2003 lopussa tehdyn konsulttiselvityksen mukaan kuljetus- ja varastointipalvelujen saatavuutta ei koeta ongelmalliseksi Länsi-Uudenmaan yrityksissä. Logistiikan infrastruktuurissa tärkeimmiksi arvioidaan Valtatie 25:n ja Kehä III:n kehittäminen sekä Kantatie 51:n parantaminen välillä Kirkkonummi Kivenlahti ja E18 moottoritien avaaminen välillä Muurla Lohjanharju. Neljännes yrityksistä pitää alueen liikenneverkon laatua toimintaa rajoittavana tekijänä. Valtatie 25:n kehittämiseksi on perustettu ja aloitettu Uudenmaan liiton tukema kaksivuotinen Kehä V projekti, jonka budjetti on Nimensä mukaisesti hankkeessa on tarkoitus profiloida Hanko Hyvinkää Mäntsälä - Porvoo tie väyläksi, jota on parannettava logistisena kokonaisuutena. Hankkeessa ovat mukana sekä Lohjan että Raaseporin seudun kunnat. E18-moottoritien valmistui pääkaupunkiseudulta Lohjanharjulle joulukuussa Lohjanharju Muurla väli valmistuu marraskuussa Kantatie 51:n parannushanke siirtyi suunnitellusta aikataulusta. Valtatie 2:n parantaminen on meneillään välillä Palojärvi Nummela. Länsi-Uudellamaalla on kaksi satamaa, Hanko ja Inkoo, joissa on mahdollista laajentaa terminaalitoimintoja. Hanko on Uudenmaan liiton tukeman Hanlog-selvityksen pohjalta päättänyt investoida satamansa laajennukseen. Konsulttiarvioiden mukaan Lohjan seutua ei pidetä suurten logistiikkakeskusten potentiaalisimpana sijoituspaikkana vaikka myös Turun satama vaikuttaa alueen logistisiin tavaravirtoihin. Vuolog-selvityksen mukaan Vuosaaren satama ohjaa valtakunnalliset logistiikkakeskukset pääradan varteen, mistä jakelu joka puolelle Suomea on parhaiten toteutettavissa. E18, Kehä V ja Hanko- Hyvinkää rata mahdollistavat kuitenkin pienimuotoisempien logististen toimintojen sijoittumisen myös Lohjan seudulle. Länsi-Uudellamaalla on tärkeää yksissä tuumin kiirehtiä valtion logistiikan infrastruktuuriinvestointeja alueella sekä markkinoida alueen ajallista läheisyyttä ja mahdollisuuksia pääkaupunkiseudulle Toimenpiteet Seutukunnalle on valmistunut yhteisesti vuonna 2007 toteutetusta MAL - toimintasuunnitelmasta työohjelma, jossa vaikuttaminen valtion investointimäärärahojen turvaamiseen, infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja joukkoliikenteen tukemiseen nähdään tärkeänä seudullisena edunvalvontatehtävänä. Osana Länsi-Uudenmaan rakennemallia arvioidaan uusien ja suunnitteilla olevien liikenteen kehityskäytävien vaikutuksia elinkeinotoimintaan ja yritysten sijoittumiseen. Seudullinen maankäyttöstrategia ja maapoliittinen ohjelma toimii pohjana rakennemallille. Kantatie 51 ja rantaradan kehityskäytäväsuunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämälle tarvittavat työpaikka-alueet sekä 12

15 valtatie 2 kehittämiskäytävässä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamistarpeet. E-18 moottoritien markkinoinnissa Turku, Salo, Nummi-Pusula, Sammatti ja Lohja ovat löytäneet toisensa. Yhteistyössä on toteutettu mm. sivusto. Salon Seudun Kehittämiskeskus hakee Varsinais-Suomen liitolta Turun ja Salon seudun puolesta tukea E18-moottoritien markkinoinnin kolmanteen vaiheeseen vuodelle 2008, budjetti Lohjan seudulla tukea ei ole aiemmin haettu Uudenmaan liitolta, vaan markkinoinnin ovat rahoittaneet Lohja ja Nummi-Pusula. E18 markkinointi on nyt myös Lohjan seudulla esitetty alustavasti maakunnan kehittämisrahoitukseen vuosille , budjetti Kaupunkirata Espoo Nummela Lohja kehityskäytävälle tulee huomioida tarve maankäytön ja työpaikkaomavaraisuuden kehittämiseen. Vastuu E18 moottoritien mahdollisuuksien viestittämisestä jää moottoritien varressa sijaitseville kunnille ja toimijoille. Tiehallinto ja moottoritietä rakentava Ykköstie Oy ovat ilmaisseet haluttomuutensa osallistua E18 markkinointiin. E18 moottoritien uusista liittymistä ja liittymien läheisyydessä sijaitsevista matkailu- ja liikennepalveluista on vireillä GT-karttahanke, jonka tukirahoitus suunnitellaan haettavaksi TE-keskuksen maaseuturahoituksesta. Hanke koskee koko Ykkösakseli ry:n toiminta-aluetta. Koska Hanlog selvitys kohdistui lähes yksinomaan Hangon satamatoimintojen kehittämiseen, ei Läntiseltä Uudellamaalla ole tehty selvitystä alueen vahvuuksista, mahdollisuuksista ja kohderyhmistä logististen toimintojen sijoituspaikkana. Karjaan kaupungilla on pyrkimyksiä osaksi logististen toimintojen aluetta ja myös Nummenkylän aluetta on pidetty logistiselta sijainniltaan edullisena. Koska logistiikka on kasvava toimiala, on perusteltua tällainen selvitys tehdä. Selvitys toimii jatkossa yrityssuunnittelun perustana. Inkoon syväsatama tulee liittää kehittämistyöhön ja huomioida sen tarjoamat mahdollisuudet esim. Länsi-Uudenmaan tarvitsemalle bulkkitavaran toimituksille. Henkilöliikenne seutulogistikon toiminta keskittyy Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaan ja päivitykseen kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa, joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittäminen sekä selvitysten tekemiseen kuntaliitosten mahdollisista vaikutuksista henkilöliikenteeseen seutukunnilla Toteuttajat Kehä V projektissa hankekoordinaattorina on EKES Yrityspalvelut. E18 - markkinoinnissa päätoimijoina ovat Salon Seudun Kehittämiskeskus ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Nämä hankkeet eivät nykytiedon mukaan vaadi AKO-rahoitusta. Logististen toimintojen sijoituspaikkaselvitys hankitaan konsulttitoimeksiantona Aikataulu Sijoituspaikkaselvitys toteutetaan mennessä. 13

16 Budjetti Logistiikassa on tarpeen budjetoida konsulttiselvitys ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n toteuttama yrityskohtainen liiketoiminnan kehitystyö. Logistiikkaklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Konsulttiselvitys Ako ja Raasepori Liiketoiminnan kehitys Ako, Siuntio ja Karjalohja Ako jayhtiö Yhteensä Yhteensä Tulokset Konsulttiselvityksestä saadaan tieto siitä, millaisia logistiikkayrityksiä Länsi-Uudenmaan kannattaa tavoitella markkinointiponnistuksissaan. Kehittämistyön piirissä on vähintään 5 yritystä. Vastuuhenkilö: 1. Jorma Korhonen Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Paavo O. Lyytikäinen , Hangon satama 4.5. Bioenergia Klusterin toiminta on tässä vaiheessa painottuneena Raaseporin alueelle ja toimenpideohjelman tarkennetut toimenpiteet muotoutuvat asiantuntijaryhmän ehdotusten jälkeen Tavoitteet Tehdyn alustavan selvityksen perusteella voidaan Bioenergiaklusteri määritellä arvoketjun mukaisesti 1. Raaka-aineet: metsä- ja peltoviljely, jäte ja biojäte, 2. Palveluketjun toimijat: kuljetus ja logistiikka, laitevalmistajat, laitetoimittajat ja asentajat, konsultointi ja koulutus sekä huolto ja ylläpito, 3. Energian tuottajat, 4. Loppukäyttäjät sekä lisäksi julkinen sektori toimii toimintaedellytysten luojana ja tukijana. Länsi-Uudenmaan alueella toimi vuoden 2006 lopulla 188 alan yritystä. Klusterin visio vuoteen 2012 on: Bioenergian käyttö on noussut kolminkertaiseksi Toimenpiteet Seuraavat kehittämistoimenpiteet nähdään tarpeelliseksi vision saavuttamiseksi: 14

17 1. Koulutuksen lisääminen o yhteistyössä esim. AMK Sydvästin kanssa o liiketoimintamallien- ja laskelmien sekä kirjanpidon osaaminen 2. Kannustus bioenergiayrittäjyyteen o teemapaketit, paketit yrittäjille ja esimerkit o työllistämiskurssit 3. Bioenergiaklusterin eteenpäinvieminen o koulutuksen laajentaminen yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiseen o sektorin ymmärtämyksen ja osaamisen laajentaminen 4. Mangsin voimalahankkeen mahdollisen toteutumisen kerrannaisvaikutusten selvitys Toteuttajat Bioenergiaklusterin toteutuksessa on alan yrittäjyyden koulutuksen toteuttaminen ensisijainen toimenpide Tutkimus- ja koulutusinstituutti Aronia / Sydvästiin keskittyneen osaamisen johdolla Aikataulu Kehittämistyö on käynnistetty vuonna 2007 ja sitä jatketaan vuonna 2008 tavoitteiden mukaisesti Budjetti Kehittämistyöhön on arvioitu euroa, josta tarvitaan jatkosuunnitelmien tarkentamiseen ja käynnistämiseen jo vuoden 2007 puolella. Budjetti ja toimenpiteet tarkentuvat jatkosuunnitelman ja toimivien yrittäjien yhteistyön myötä Tulokset Alan yrittäjien määrän kolminkertaistaminen ja tietotaidon lisääntyminen yrittämisen pohjaksi. Bioenergiaklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Konsulttiselvitys Ako Liiketoiminnan kehitys Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: 1. Tri Rainer Backman , Yrkeshögskolan Sydväst 2. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä Erja Vaarala / Jorma Korhonen

18 4.6. Palvelut Palvelusektorin alue elinkeinorakenteen kehittymisessä on kasvanut viimeisten vuosien aikana - Palvelut muodostavat 70 % teollisuusmaiden bruttotuotannosta ja työllisyydestä - Kansantalouden tuottavuus ja kilpailukyky edellyttävät laaja-alaisen innovaatiopolitiikan ja ennakoinnin tehostamista elinkeinoelämän lisäksi myös julkisissa palveluissa - Globalisaation seurauksena teollisuuden suhteellinen merkitys laskee ja palveluiden osuus nousee - Elintason noustessa ihmiset käyttävät suuremman osan tuloistaan koulutus-, terveys ja muihin palveluihin - Pääosa uusista yrityksistä ja työpaikoista syntyy palvelusektorille - Suomen kokonaistyöllisyydestä yksityisten palvelujen osuus oli 43 prosenttia vuonna Julkiset palvelut vastasivat työllisyydestä neljäsosalla (hyvinvointipalvelut) ja - Teollisuus ja rakentaminen yhteensä neljäsosalla - Yksityisen palvelusektorin osuus BKT:sta oli 49 prosenttia vuonna Euroopassa yksityisten palveluiden osuus on Suomea huomattavasti suurempi, erityisesti hyvinvointipalveluissa 16

19 Palvelualat on ryhmitelty oheisessa kaaviossa OECD:n mukaisesti: Yhteisinä toimenpide-ehdotuksina kaikille palvelusektorin osa-alueille voidaan nähdä: Kauppa 1. Palvelualan yritysten sekä niiden palvelukonseptien kehittäminen 2. Koulutetun ja osaavan työvoiman saannin varmistaminen 3. Julkisten palvelujen tuottamismallien määrittely Statistiikka Hankimme tilastokeskuksesta statistiikkaa keskeistä päivittäis- ja erikoistavarakaupan alan kehityksestä viimeiseltä viideltä vuodelta. Tämä luo perustan tilastotiedon jatkokäsittelylle vuodelle 2008 ennusteita laadittaessa. Tilastot ovat koko Läntisen Uudenmaan seutukuntien hyödynnettävissä. 1. Aikataulu Perushankinta vuoden 2007 loppuun mennessä. 2. Budjetti Hankkeen budjetti on euroa 3. Toteuttaja Tilastojen analysoinnista ja alueellisten tietojen koordinoinnista vastaa Länsi- Uudenmaan yrityskeskus Oy. 17

20 Kartoitus kaupan alan tulevaisuuden näkymistä Teemme selvityksen kaupan alan työnantajien ja työntekijöiden käsityksestä kaupan kehitysnäkymien suhteen. Samalla kartoitetaan niitä näkemyksiä ja toimenpiteitä sekä toimenpideehdotuksia, joita pidetään tärkeänä nimenomaan erikoistavarakaupan seudullisen tunnettuisuuden lisäämiseksi ja ostovoiman jäämisestä seutukunnalle. Tehtyjen alustavien havaintojen perusteella erikoistavarakaupan tunnettuisuus monilla toimialoilla on vähäinen. 1. Aikataulu Hankkeen toteutus keväällä Budjetti Hankkeen budjetti on euroa. 3. Toteuttaja Selvitys toteutetaan osaksi ulkopuolisena ostopalveluna sekä yhteistyössä Lohcase:n kanssa Työvoimakartoitus Tehdään kartoitus kaupan alan työvoiman saatavuudesta paikkakunnalla. 1. Aikataulu Hanke toteutetaan keväällä Budjetti Hankkeen budjetti euroa. 3. Toteuttaja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy / Työvoimahallinto Toimitilakartoitus Toteutetaan selvitys kaupan alan toimitilainvestoinneista seudulla erityisesti toimitilarakentamiseen liittyen sekä vapautuvien toimitilojen tilanne. 1. Aikataulu Hanke toteutetaan keväällä Budjetti Hankkeen budjetti euroa. 3. Toteuttajat Hanke toteutetaan ulkopuolisena ostopalveluna. 18

Toimintasuunnitelma. 12.12.2007 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä

Toimintasuunnitelma. 12.12.2007 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma 2008 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Taustoittaminen 1 2. Strategiset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2009 AKO Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 04.11.2008 AKO Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Taustoittaminen

Lisätiedot

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Tässä P a l e t i s s a Uudet kotisivut Tekstit: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Vuosi 2008 täydessä vauhdissa: strategiset

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot