Kooste keskeisistä toteutuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kooste keskeisistä toteutuksista"

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Kooste keskeisistä toteutuksista KOKO toimintaryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toteutusympäristöstä lyhyesti Strategiset painopisteet ja tavoitteet Strateginen johtaminen ja toteuttaminen Highlights top ten + one Toteutuneet selvitykset vuosina Järjestetyt tilaisuudet, tapahtumat ja tiedotus Kansallisten teemaverkostojen ja yhteistyön toteutuminen Hyvinvointiteemaverkosto Kulttuuriteemaverkosto Innovaatio ja osaaminen teemaverkosto Yhteistyö Uudenmaan alueen aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien kanssa Yhteistyö muiden ohjelma-alueiden kanssa Toteutuminen klusterikohtaisesti Teknologiateollisuus KIBS-klusteri osaamisintensiiviset yrityspalvelut Logistiikka tilannearvio Matkailu Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Palvelut Uudet avaukset tilannearvio Klustereita tukeva toiminta AKO Työllisyys Seudulliset yrityspalvelut Viestintä Toimintaympäristön kehittäminen (MALe)...14

3 1. Toteutusympäristöstä lyhyesti AKO Länsi-Uusimaa kokosi ohjelmakauden alusta Hiiden ja Raaseporin alueet yhteiseksi toiminta-alueeksi. Kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä osana metropolialuetta Hiiden ja Raaseporin alueiden yhteisistä vahvuuksista lähtien näiden alueiden omat erityispiirteet huomioon ottaen sekä osana Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaa. Ohjelma yhdisti alueiden elinkeinopolitiikan yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunkiohjelman rooli alueiden strategisessa kehittämisessä oli kytköksissä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomiin uudistuksiin. Paras -lain mukainen selvitys valmisteltiin Hiiden alueella yhteisesti. Terveydenhuollon järjestämiseksi tarkasteltiin eri yhteistoiminta-aluevaihtoehtoja. Raaseporin alueella terveydenhuoltoalueen Lust -selvitys valmistui myös kuntien yhteisenä työnä. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinot sisältävä MAL -selvitystyö toteutettiin vapaaehtoisena yhteistyönä koko Länsi-Uudenmaan alueelle ja sen toteutusohjelma käynnistyi AKO:n ohjauksessa. Hiiden alueella kuntapalvelujen kehittämishankkeissa palkattiin yhteinen hankinta-asiantuntija sijantikuntana Karkkila sekä seutulogistikko kehittämään seutuliikennöintiä sijantikuntana Siuntio. Hiiden kuntien eri toimialojen työryhmätyöskentely jatkui. Seutukuntien päättäjille tiedotettiin kehittämishankkeista Paletti-julkaisuissa sekä yhteisillä netti-sivustoilla. Hiiden strategian kriittiset menestystekijät ja painopistealueet päivitettiin vastaamaan uusia haasteita. Alueella valmisteltiin kuntaliitoksia ja vuoden 2009 alusta muodostivat Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kunnat Raaseporin kaupungin sekä Sammatti liittyi Lohjaan. Kuntaliitosten tunnustelut jatkuivat Inkoon ja Siuntion osalta sekä esitys oli myös Nummi-Pusulan osalta. Perusterveydenhuollossa muodostettiin Lost, jota toteuttavat Lohja, Karjalohja, Siuntio ja Inkoo vuoden 2009 alusta. Karkkila ja Nummi-Pusula ovat rakentaneet Puhti- ja Karviainen- kuntayhtymät yhdessä Vihdin kanssa. Alueen kaikkien sektoreiden palvelujen parantamiseksi on ohjelman puitteissa kehitetty seudullisen yrityspalvelupisteen sisältöä ja toimintatapoja vastaamaan yrityskentän elinkaaren tarpeisiin. Yrittäjän Navigaattori on 16 seudulla toimivan yhteistyötahon palveluportaali, joka YritysSuomi formaatin mukaisesti palvelee kuntarajoista riippumatta yrityksiä yhdessä sähköisen työpöydän Sähäkän kanssa. Toiminto on alansa ensimmäinen Suomessa tehty toteutus, jota tullaan soveltamaan muualle Suomeen TEM:n toimesta. Läntisen Uudenmaan yhteisen tunnettuuden lisäämiseksi ja profiilin selkeyttämiseksi alueella teetettiin ensin Imagoselvitys. Syntyneiden tulosten pohjalta laadittiin markkinointiviestinnän puitesuunnitelmaa ja työstettiin seutuportaalia länsi.fi, jonka ensimmäisen version julkistukseen sovellettiin kimppakyytipalvelua vuoden 2008 lopulla. Vuonna 2009 matkailutoimialan ja asumisen osaalueet avattiin portaaliin. Vuoden 2008 lopussa yleisen talouden suhdannenäkymien valossa oli Länsi-Uudellamaalla syytä panostaa voimakkaammin alueen työllisyyden ja osaamisen parantamiseen ja irrottaa mahdollisia resursseja tähän ohjelma-asiakirjan mukaisten linjausten puitteissa. Alueen yritysten työvoiman varmistamiseksi ja työvoimarakenteen vastaavuuden turvaamiseksi tulevaisuuden tarpeisiin laadittiin hankkeen alussa valmistuneen Hiiden alueen työllisyysstrategian jatkoksi toimintasuunnitelma koko Länsi-Uusimaan alueelle. 2. Strategiset painopisteet ja tavoitteet Kehittämistyössä panostettiin toimialakohtaisiin klustereihin, yleisten yrityslähtöisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä käynnistettiin toimintaympäristön parantamiseksi maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL -työn koordinointi koko Länsi-Uudenmaan alueella.

4 Kaupunkipoliittisen ohjelman strategiset painopisteet ovat kohdentuneet avainklustereiden kehittämiseen. Teknologiateollisuus, hoiva- ja hyvinvointiklusteri, palvelu, matkailu ja luovat toimialat sekä bioenergia, joka on nähty osaksi laajempaa yritysten ympäristöteknologian osa-aluetta. Sosiaalista pääomaa on vahvistettu edelleen toimivien verkostojen elinkeinotoimijoiden, oppilaitosten, kuntien ja yksityissektorin välillä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva yhteistyön tehostaminen kunnallisten palveluiden tuotteistamisen ja palvelutuotantomarkkinoiden luomisen avulla. Työllisyyden varmentamiseksi ja työperäisen maahanmuuton haasteiden ratkaisemiseksi päätettiin yhteisen maahanmuuttokoordinaattorin palkkaamisesta koko alueelle. Tämä kehittämistyö muuttui perusselvityksen ja toimintaorganisaation esiselvitykseksi muuttuneiden suhdanteiden myötä vuonna Kohde Välitavoite 2007 Tavoite Verkottuminen akoverkostotoimintaan Valittujen teemaverkostojen työhön osallistuminen Teemaverkostojen toiminnan tulosten soveltaminen omalle alueelle Verkottuminen Metropoliohjelmistoon Yhteensopivien klusterien kartoitus Omien klusterien nivouttaminen Metropolialueen klustereihin Keskeisten klusterien klusterikohtaiset kehittämisohjelmat Klusterien perusselvityksen jatkaminen ja valinta Klusterikohtaiset kehittämisohjelmat osana elinkeinotoimen kokonaiskehittämistä Toimialakohtaiset kehit- Toimialakohtainen perusselvitys Toimialojen kehittämine osana elinkeinotoi- tämisohjelmat Klusteri- ja toimialakohtaisista ohjelmista lähtevät yrityskohtaisten kehitysohjelmien aikaansaaminen Yrityskohtaisten kehitysohjelmien aikaansaaminen muille kuin klusteriyrityksille Seudullisen yrityspalvelupisteen organisointi Face to face -perehtyminen alueen yrityksiin yrityskäynneillä, tarpeiden määrittely Face to face -perehtyminen alueen yrityksiin yrityskäynneillä, tarpeiden määrittely Toimijoiden yhteistyöedellytysten rakentaminen men kokonaiskehittämistä Yrityskohtaisten kehitysohjelmistojen laatimiseen osallistumien mm. KTM:n tuotteistettuja palveluja räätälöimällä Yrityskohtaisten kehitysohjelmistojen laatimiseen osallistumien mm. KTM:n tuotteistettuja palveluja räätälöimällä Yhteisen eri toimijoiden call centerin toiminnan vakiinnuttaminen 3. Strateginen johtaminen ja toteuttaminen Kaupunkipoliittisen ohjelman strateginen ohjaus on toteutunut seuraavasti: - Sekä Lohjan että Tammisaaren seutukunnilla olivat ohjelmakauden alussa omat päätöksente ko- ja toteutustavat sekä toteutusrakenteet, jotka yhtenäistyivät viimeisen vuoden aikana. - Aluekeskusohjelman strategista elinkeinopolitiikan toteutusta ja päätöksentekijöiden sitouttamista kunnallisten palveluiden ja alueiden kehittämisen jatkuvuuteen on koordinoinut työvaliokunnista muodostuva kuntajohtajien yhteistoimintaryhmä, jossa ohjelman tavoitteet ja toteutus sovitettiin yhteen. Ohjelmakauden lopulla 2009 toimi koko alueen yhtenäinen toimintaryhmä. - Ohjelmaa hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy (ent. Lohjan Yrityspalvelukeskus Oy). Klustereiden toteutuksesta vastasivat seudulliset eri toimijat (esim. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry, Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Sydväst jne. ) tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. - Yhteistyötapana virtuaalitoimisto toimi kunnes Raaseporin alueen ako-koordinaattori siirtyi alueella toisiin tehtäviin. Tämän jälkeen aluekeskusohjelmaa koordinoi yhteinen projektipäällikkö koko alueella. Haasteena oli Raaseporin alueen yhteistyömuodossa Raaseporin elinkeinokes-

5 kuksen vähäiset resurssit. Uuden toimintatavan hahmottuminen vei oman aikansa, mutta käytännössä yhteistyö tiivistyi. Toimielin (kokoukset) Vuosi 2007 kpl Vuosi 2008 kpl Vuosi 2009 kpl Päätöksenteko Hiiden Pilotin ohjausryhmä Hiiden Pilotin työvaliokunta RSAD, Raaseporin yhteistyövaltuuskunta RUP, Raaseporin työvaliokunta AKO ohjausryhmä AKO toimintaryhmä KOKO ohjausryhmä KOKO toimintaryhmä Jatko 2010 Asiantuntijaryhmät, joissa ovat olleet edustettuina alueen elinkeinoelämän edustajat, ovat ohjanneet toimialakohtaisia kehittämistarpeita teknologian, hyvinvoinnin, matkailun, logistiikan, bioenergian, tietointensiivisten palveluiden (kibs), puunjalostusteollisuuden, kaupan palveluiden, kulttuurin sekä kunnallisten palveluiden kehittämisen näkökulmista. Työryhmissä, jotka ovat koostuneet kuntatoimijoista, on koottu alueen kuntayhteistyönä toteutettavia mahdollisuuksia sivistyksen, teknisen ja ympäristöhallinnon ja tietohallinnon toimialoilla. Seututiedottajaverkosto ja seutukehittäjäverkosto perustettiin ohjelmakauden loppupuolella käytännön tarpeisiin. 4. Highlights top ten + one Merkittävimpinä aluekehittämistyön aikaansaannoksina ja generoituneina vaikutuksina yhteistyöalueella voidaan nähdä: 1. Tapaamis- ja keskustelufoorumien luominen Länsi-Uudenmaan virkamiehille, luottamushenkilöille, yrityksille ja toimijoille 2. Länsi-Uudenmaan läpileikkaavien klusterien rakenneanalyysit ja kehittämispolut (teknologia, hyvinvointi, matkailu) 3. Länsi-Uudenmaan kaupallisen rakenteen ja kaupan kehittymismahdollisuuksien arviointi kunnallisen päätöksenteon tueksi 4. Länsi-Uudenmaan mahdollisuudet logistiikka-alueena mukaan lukien Hanko Hyvinkää -radan sähköistys ja Kehä V:n kehittäminen 5. Matkailun taloudellisen merkityksen läpinäkyväksi tekeminen Länsi-Uudellamaalla 6. Keskustelun avaus palvelumarkkinoista alueen kunnissa (public-private) 7. Ammatillisen koulutuksen onnistumisen asiakaslähtöinen arviointi 8. Henkilökohtaiset ja sähköiset palvelut (yrittajannavigaattori.fi) seudullisessa yrityspalvelumallissa 9. Yrityspalvelujen fokusointi mm. yrittäjän- ja sukupolvenvaihdoksiin, toimitusketjuihin ja eri suhdannevaiheiden vaatimiin toimenpiteisiin. 10. Alueportaalit (länsi.fi, luako.fi) 11. MALe maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot - yhteistyön tekeminen

6 5. Toteutuneet selvitykset vuosina vuonna Kasvihuonekaasupäästöt CO2 kartoitus (Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novia - Ammatillinen koulutus ja yrittäjyys - yrittäjähaastattelu (RP Marketing) - Hanko - Hyvinkää radan sähköistämisen aikaistamisen keinot - selvitys (RealCase Oy) - Kysely ammatillisista oppilaitoksista valmistuneille (Consultica Oy) - Luova Talous - loppuraportti (CreaMentors Oy) - Länsi-Uudenmaan kauppapalvelut (Tuomas santasalo Ky) - Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille (Innolink Oy) - Matkailun koordinointi esiselvitys (KeyVision Oy) - Mystery Shopping tutkimus (alue: Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula ja Siuntio) (TNS-Gallup Oy) - Mystery Shopping tutkimus (alue: Hanko ja Raasepori) (Ruokaluola Oy) - Palvelujärjestelmän esiselvitys (KeyVision Oy) - Palvelutuotantomarkkinoiden luominen Länsi-Uudellamaalla (Damico Oy) - Selvitys läntisen Uudenmaan kunnista tapahtuvan pendelöinnin syistä (Taloustutkimus Oy) - Selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa (Suomenmatkailuasiantuntijat Oy) - Tulevaisuusskenaario - loppuraportti (Tarja Meristö) - Uudenmaan Kulttuuristrategia (Uudenmaan liitto) vuonna Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston alueellinen työpajan loppuraportti - Bioenergiaklusterin esiselvitys (Swot Consulting Oy) - Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat - loppuraportti (Laurea) - Tutkimus Länsi-Uudenmaan imagosta ja markkinoinnista (Place Marketing Oy) vuonna Hyvinvointi - ja hoivapalvelut - selvitys - Teknologiaklusteri - selvitys - Matkailuklusteri selvitys ja lisäksi vuoden 2010 puolella valmistuvat - Teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumin tulokset - Työperäisen maahanmuuton koordinointi, alueen esiselvitys - Hiilinielujen esiselvitys - Bioenergiatuotannon mahdollisuuksia Länsi-Uudellamaalla - Hoivaverkostojen luominen - Matkailun myynti- ja markkinointiorganisaation muodostamisen suunnitelma - Matkailutuotteiden ja yhteisen markkinointikartan kokoaminen - Eteläkärjen lentokentän logistinen käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien selvittäminen - Kuluttajapalveluiden palvelutasotutkimus - Yrittäjännavigaattorin ruotsinkieliset palvelut

7 6. Järjestetyt tilaisuudet, tapahtumat ja tiedotus järjestettiin teknologiaklusterin raportin julkaisuseminaari Karkkilassa, järjestettiin työseminaari Siuntiossa MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) suunnitelman linjaamiseksi, osallistujina kuntien johtavat viranhaltijat ja poliitikot, oli työseminaari Lohjalla Ako Länsi-Uusimaa ohjelman toimintatavoista ja tavoitteista sekä toteutuksesta toimintaryhmän jäsenille, yrityskeskuksen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille sekä hankkeen toimiston henkilökunnalle, järjestettiin Hyvinvointi- ja matkailuklustereiden alustavien klusteriselvitysten julkaisutilaisuus Lohjalla, Siuntion Hyvinvointikeskuksessa pidettiin MAL seminaari, jossa linjattiin perusteita jatkotoimenpiteille ja työohjelmalle toimenpide-ehdotuksineen, vuonna 2007 julkaistiin kaksi AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman tiedotelehti Palettia järjestettiin Lohjalla aluekeskusohjelman kulttuuriteemaverkoston avulla työpaja, jossa kartoitettiin alueen luovan talouden tilannetta ja kehityssuuntia. Tilaisuuden raportti liittyi osana valtakunnalliseen Alueelliset työpajat luovien toimialojen kehittäjille loppuraporttiin oli Inkoossa kuntajohtajien elinkeinoseminaari, jossa toimintaryhmän jäsenet kävivät läpi Länsi-Uudenmaan elinkeinojen tilaa ja kehittämistä sekä tulevaisuuden askelia järjestettiin Lohjalla Hyvinvointiseminaari -Tulevaisuus ja Hyvinvointi, jossa pohdittiin erilaisia vaihtoehtoisia menestysmalleja hyvinvointiklusterin avulla. Tilaisuusliittyi osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat loppuraporttia oli Seudulliset Yrityspalvelut seminaari Nummelassa. Osallistujina mm. Länsi- Uudenmaan alueen yrityselämän edustajia, luottamushenkilöitä sekä kansanedustajia. Seminaarissa pohdittiin Seudullisten Yrityspalveluiden organisoimista Länsi-Uudellamaalla järjestettiin Inkoossa Kulttuuritoimijoiden seminaari, jossa pääteemana oli saada tietoa kulttuuritapahtuman sponsoroinnista ja perehtyä kulttuurimatkailun mahdollisuuksiin järjestettiin Tammisaaressa Seutuviestintäseminaari, jossa pääteemana oli alueen kuntien markkinoinnin kehittäminen järjestettiin Tammisaaressa matkailuseminaari, jossa kerrottiin matkailun tuloja työllisyysvaikutusten arvioinnin selvitystyöstä Länsi-Uudenmaan alueella ja käytiin läpi tulo- ja työllisyysvaikutusten raporttia järjestettiin Lohjalla Innovaatio- ja Osaaminen verkostotapaaminen, jossa analysoitiin yhteistyöverkostojen toiminnan tasoa kansallisen Innovaatioteemaverkoston toteuttaman työmenetelmän avulla järjestettiin Siuntiossa hyvinvointiyrittäjien verkostotapaaminen, jossa yrittäjien kesken pohdittiin verkostoitumisen etuja liiketoimintojen kehittämisessä. Vuonna 2008 julkaistiin kaksi AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman tiedotuslehti Palettia. Otettiin käyttöön ohjelmasivusto. Luotiin yrittäjille uudentyyppinen palvelusivusto AKO Länsi-Uusimaan yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun ja British Coucilin kanssa järjesti kolmen työpajan kokonaisuuden, ensimmäinen oli Länsi-Uudenmaan kulttuurimatkailun kehittäminen Bilnäsissä 5.3. ja konkreettisia ideoita muotoiltiin kulttuurimatkailun palvelumuotoilu työpajassa Mustion Linnassa Kolmantena pidettiin Luovien Alojen yrityksille suunnattu Jalostamo-klinikka Karjalohjalla järjestettiin Rajapintaan työpaja luovien alojen, kulttuurialan, hyvinvointialan sekä liikunta- ja matkailualan toimijoille yhteistyön kehittämiseksi ja tiivistämiseksi.

8 Inkoossa järjestettiin Länsi-Uudenmaan Luova Workshop työpaja, jossa kehitettiin uusia ideoita Länsi-Uudenmaan markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseksi Karjaalla järjestettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointiverkoston aamupäivä, jossa tiivistettiin yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä konkreettisin toimenpitein Siuntiossa järjestettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointiverkoston tapaaminen jatkoksi Karjaalla järjestettyyn tilaisuuteen. AKO yhdessä Innofocuksen kanssa järjesti Sosiaalinen älykkyys työelämässä luentotilaisuuksia Lohjalla ja sekä Tammisaaressa Siuntiossa järjestettiin Kuntapäättäjien yhteistyöseminaari kohti KOKOa, jossa tiivistettiin seutuyhteistyötä. Luovan talouden jatkokehittämiseksi alueella järjestettiin keskeisten toimijoiden kanssa kolme tapaamista Lohjalla, Raaseporissa, Lohjalla Karjaalla järjestettiin Palvelutuotantomarkkinoiden luominen Länsi- Uudellemaalle työseminaari, jossa pohdittiin uusia tapoja tuottaa alueen asukkaille palveluja perinteisten hyväksi koettujen rinnalle oli Siuntion Hyvinvointikeskuksessa Palvelutuotantomarkkinoiden luominen - päätösseminaari Uudenmaan kulttuuristrategia 2015 työssä järjestettiin kaksi työpajaa Karjaalla ja Lohjalla Karaalla järjestettiin Rahoitusseminaari Karjaalla järjestettiin MALe-workshop seminaari, jossa kartoitettiin länsi- Uudenmaan kehitykseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä. Vuonna 2009 julkaistiin kaksi AKO Länsi-Uudenmaan tiedotuslehti Palettia. 7. Kansallisten teemaverkostojen ja yhteistyön toteutuminen Aluekeskusohjelman tavoitteet kaudella olivat alueiden elinkeino- ja osaamisperustan vahvistaminen sekä toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen. Toimintakauden aikana alue on ollut mukana valtakunnallisen aluekeskusohjelman verkostokehittämisen teematyöskentelyssä. Luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittämisen käynnistäminen on aloitettu kansallisen teemaverkoston työpajatoiminnalla. Innovaatio- ja koulutusteemaverkostossa on osallistuttu Innosolun rakentamiseen, tehty alueen toimijoiden verkostoanalyysi sekä projektipäällikkö suorittanut Innoventurer opinnot. Hyvinvointiteemaverkoston yrityspalvelujen koulutukseen osallistuminen siirtyi vuodelle Alueen omat toiminnot ovat toisaalta itsenäisiä kehittämiskohteita (nanoharju, metallin osaamiskeskittymä, HanLog Hangon logistiikkahanke) ja toisaalta osa metropolialueen klustereita täydentävää yritystoimintaa. Jälkimmäisen osan tavoitteena on ollut verkottaa alueen yritystoimintaa metropolialueen veturiyritysten taakse ja tätä kautta saada omaa elinkeinoelämää vahvistavaa vaikutusta Hyvinvointiteemaverkosto Aluekeskusohjelman kansallisen hyvinvointiverkoston toiminnan painopiste on alueellisen strategisen pohjan vahvistamisessa ja sitä kautta toimintaympäristön ja palvelumarkkinoiden sekä niiden edellyttämien yhteistoimintakonseptien kehittämisessä ja levittämisessä. Verkosto tuki yritysten kanssa toimivien kehittäjäorganisaatioiden välistä verkostoitumista, jossa keskeistä on yrityksiä palvelevien hyvien toimintamallien tunnistaminen, käyttöönotto ja levittäminen alueilta toisille. Toiminnan pääfokuksena oli pyrkiä vaikuttamaan hyvinvointipalveluiden ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden kehittymiseen löytämällä ja kehittämällä uusia palveluinnovaatioita, joilla voidaan vaikuttaa julkisen markkinan avautumiseen yksityiselle palveluntarjonnalle. Länsi-Uusimaa osallistui aktiivisesti verkoston toimintaan ja välitti alueelle hyvin toteutettuja ratkaisuehdotuksia. Tähtihetket julkaisu kuvaa Länsi-Uudenmaan toteutuksia teemaverkoston alueiden joukossa.

9 7.2. Kulttuuriteemaverkosto Kulttuuriverkoston tavoitteena oli kehittää toimintamalleja aluekeskusten toimintaympäristön vetovoiman kehittämiseksi ja erityisesti luovien alojen yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi. Länsi-Uudellamaalla toteutettiin teemaverkoston vetämänä alustava kulttuuriverkoston kartoitus 2008, jonka käynnisti alueen omien Luovan talouden selvitysraportin 2009 sekä yrittäjien liiketoimintojen kehittämissarjan 2009 toteuttamisen Innovaatio ja osaaminen teemaverkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto on suomalaisten seutujen yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on tukea verkostoalueita innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Verkoston toiminta käynnistyi vuoden 2005 alussa ja toimintaa koordinoi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy. Länsi-Uusimaa osallistui Advisory Board, Living Lab, Salon seudun ennakointimallin sekä YES-keskuksen pilottitoimintaan sekä projektipäällikkö Innoventurer-koulutukseen Yhteistyö Uudenmaan alueen aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien kanssa Metropolialueen KOKO- ohjelman sisältöjä varten valmisteltiin laajalla pohjalla Hyvän elämän metropoli hankesuunnitelma, jossa Uudenmaan luovien toimialojen monimuotoisuus nähdään vahvuutena, jota kehittämällä luodaan yhteisöllisyyttä, uusia työapikkoja ja hyvinvointia. Palvelujen kehittämiseksi alueella toteutettiin systemaattisesti alueiden välistä hyvien käytänteiden vaihtoa mm. palveluliiketoimintojen kehittämiseksi Yhteistyö muiden ohjelma-alueiden kanssa Salon seudun kanssa on lähestytty mm. KOKO-ohjelman teema- ja toimintatapojen valmistelun yhteydessä. Lahden seutu on ollut aktiivisena kumppanina hyvinvoinnin teemakehittämisessä sekä Forssan seudun kanssa on käyty neuvotteluja niin kulttuurin kuin logististen teemojen ympärillä. 8. Toteutuminen klusterikohtaisesti 8.1. Teknologiateollisuus Toiminnan runkona ovat olleet Länsi-Uudenmaan teknologiaklusteriselvityksessä vuoden 2006 lopulla tehdyt toimenpide-ehdotukset. Raportin esittelytilaisuus oli Karkkilassa. Klusterin visioksi vuoteen 2012 oli määritelty: Teknologiateollisuusklusteri on säilyttänyt roolinsa Länsi- Uudenmaan merkittävänä teollisuudenalana. Raportin toimenpide-ehdotuksen mukaisia toimenpiteitä on tehty soveltuvin osin, vaikkakin vuoden 2008 loppupuolella alkanut taantuma on vaikeuttanut teknologiayritysten toimintaa ja toiminnan kasvuhakuista kehittämistä. Keväällä 2008 järjestettiin Työ ja Koti tapahtuma, joka keskittyi mm. Lohja-Karkkilan seudun metalliteollisuuden vapaisiin työpaikkoihin. Vuonna 2007 alkavaksi suunniteltu Metallin Osaamiskeskittymähanke käynnistyi vuoden 2008 elokuun alussa Länsi-Uudenmaan Yrityskeskuksen palkattua hankkeen vetäjäksi teknologiateollisuudesta kokemusta omaavan henkilön. Hankkeen päämääränä on ollut metallin osaamiskeskittymän vahvistaminen ja toimittajasuhteiden kehittäminen. Osaamiskeskittymän painopistealueena on toiminut Karkkilan seutu sen voimakkaan metalliteollisuuskeskittymän johdosta. Kehitys- ja neuvontatyötä on tehty myös muissa Lykes-alueen teknologiateollisuuden yrityksissä. Teknologiateollisuuden toimintaedellytykset muuttuivat nopeasti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Alueella vaivasi työvoiman saatavuuden niukkuus ja Karkkilan alueella jopa voimakas työvoimapula. Nopea suhdanteiden muutos ja taantuma muuttivat tilanteen päinvastaiseksi vuoden lopulla. Tilauskannan nopea pieneneminen on kohdistunut kaikkiin alueella toimiviin teknologiayrityksiin. Useassa yrityksessä on jouduttu toiminnan supistuksiin, johtaen henkilöstön lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Taantuma on vaikuttanut myös metalliklusterin kehitystyön tekemisessä. Toimittajasuhteiden ja verkostojen kehitystyö on siirtynyt taantuman johdosta taka-alalle ja on keskitytty auttamaan yksittäisten yritysten selviytymisessä taantuman aiheuttamista vaikeuksista.

10 Isommille teknologiateollisuusyrityksille tarkoitettu Organisaation koulutus- ja kehittämistarvekartoitushanke käynnistettiin keväällä 2009, mutta osallistuvien yritysten määrä jäi pieneksi. Kartoitus auttaa yritystä henkilöstön koulutuksen ja sijoittamisen suunnittelussa muuttuneessa tilanteessa, jossa usein henkilöstön määrä on pienentynyt ja osaamisen tarve on muuttunut. Syksyllä 2009 käynnistyi Teknologiateollisuus ry:n Trio-ohjelman verkostoveturihankkeen mukainen pilottiverkosto, jossa on mukana neljä Karkkila-Lohja-alueen metalliyritystä. Saatuja kokemuksia verkoston käynnistämisestä ja toiminnasta tullaan käyttämään apuna tulevien uusien verkostojen synnyttämisessä. Marraskuussa 2009 kokoontui teknologiateollisuusklusteriselvityksen 2006 työryhmä päivittämään alueen teknologiateollisuuden tilannetta. Tilaisuudessa todettiin olosuhteiden muuttuneen olennaisesti vuoden 2006 tilanteesta ja ehdotettiin Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumin 2010 järjestämistä vuoden 2010 keväällä. Forumin selvitysten ja taustatyön tekemiseksi hankitaan ulkopuolinen toimija tarjousmenettelyä käyttäen. Raaseporin alueella on tehty rajallisesti kehitystyötä johtuen resurssien vähäisyydestä. Suurempia hankkeita ei ole siellä käynnistetty. Yrityskontaktien määrä vuonna 2007 oli 49, 2008 se oli 60 ja 2009 kontakteja oli KIBS-klusteri osaamisintensiiviset yrityspalvelut Lyhenne KIBS tulee englanninkielisistä sanoista Knowledge Intensive Business Services. Osaamispainotteisiin liike-elämän palveluihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämispalvelut, taloudellinen ja lainopillinen konsultointi, markkinointiviestintäpalvelut, insinööri-, arkkitehti- ja muotoilupalvelut, liikkeenjohdon konsultointi sekä IT-palvelut. Länsi-Uudellamaalla ongelmana on KIBS-toimialojen kehittymättömyys. Lähin KIBS- keskittymä on Espoossa Otaniemi Leppävaara-alueella. Kilpailukykyä ja tehokkuutta palveluiden tuotteistamisesta (PATU) on Culminatumin Innovation Oy Ltd:n pääkaupunkiseudulla toteuttama kehittämisohjelma, joka tarjoaa mukaan valittaville yrityksille palveluiden tuotteistamisen asiantuntijapalvelun. Ohjelma toteutettiin AKO-osarahoituksella myös Länsi-Uudellamaalla. Ohjelmaan osallistui viisi eturivin yritystä tai yhteisöä Lohjan seudulta ja Raaseporista. AKO-ohjelman toteutuksen aikana näköalaa on lavennettu osaamispainotteisista liike-elämän palveluista kaikkiin luoviin toimialoihin. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n ja AKO Länsi- Uudenmaan toimeksiannosta toteutettiin Länsi-Uudenmaan Luovan Talouden kehittämisohjelman -selvitystyö. Toteuttajana oli CreaMentors Oy. Työn tavoitteena oli hahmottaa Länsi-Uudenmaan luovan toimialan ja talouden nykytila sekä siihen liittyvät kehittämistarpeet seudun klusteritoimialoja tukeviksi. Selvityksen jatkeeksi järjestettiin Luovan talouden ajatusjumppa-tilaisuuksia yritysrajapinnassa työskentelevien neuvojien ja muiden toimijoiden uudenlaisen ajattelutavan sparraamiseksi sekä työkalujen kehittämiseksi yritysneuvontaan. Luova talous on käsite, joka läpäisee kaikki toimialat. Sen ytimessä ovat luovat yksilöt, jotka synnyttävät uusia innovaatioita mm. uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Innovaatioita edistävä luovuus voi olla organisaatioiden sisällä tai tulla sen ulkopuolelta erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta. Luova talous on nostettu osaksi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikkaa Logistiikka tilannearvio Tieinfrastruktuurissa tärkeimmiksi kohteiksi arvioidaan Kehä V:n (Valtatie 25 ja kantatie 55) ja Kehä III:n kehittäminen sekä Kantatie 51:n parantaminen välillä Kirkkonummi Kivenlahti. E18 - moottoritien valmistuminen välillä Lohjanharju Muurla helpottaa Turkuun suuntautuvaa maaliikennettä. Valtatie 2:n parantaminen on valmistunut välillä Palojärvi Nummela. Kantatie 51:n parantaminen välillä on aloitettu ja valmistuu vuonna 2013.

11 Uudenmaan liitto tukee Kehä V -projektia maakunnan kehittämisrahoituksella kaksivuotiskaudella Projektia hallinnoi Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Hankkeessa profiloidaan Hanko Hyvinkää Mäntsälä Porvoo-tie väyläksi, jota kehitetään logistiikan laatukäytävänä sekä asumisen, yritystoiminnan ja matkailun kasvualueena. Hankkeessa on mukana sekä Lohjan että Raaseporin seudun kuntia. Tiehallinto on käynnistänyt sekä Kehä V:n viitoitussuunnitelman että VT 25:n kehittämissuunnitelman. Kehä V hanke voi tulevaisuudessa hyödyntää myös Hyvinkää Techvilla Oy:n hallinnoimaa Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen ESLogC ( ) hankekokonaisuuden mahdollisuuksia. ESLogC:n kokonaisbudjetti on 1,97 miljoonaa euroa. Länsi-Uudenmaan kauppakamarin kanssa tehtiin Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämisselvitys AKO-rahoituksella. Tavoitteena oli löytää keinoja radan sähköistämisen aikaistamiseen. Kaupunkiradan suunnittelu välillä Helsinki Espoo Kirkkonummi Nummela Lohja tulee ohjaamaan asumisen ja työpaikkojen sijoittumista radan varteen. Kuljetus- ja varastointipalvelujen saatavuutta ei yleisesti ottaen koeta ongelmalliseksi länsiuusmaalaisissa yrityksissä. Alueen elinkeinotoiminta ei kuitenkaan ole hyödyntänyt niitä mahdollisuuksia, joita Turun, Hangon ja Inkoon satamat voivat tarjota. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja AKO Länsi-Uusimaa tilasi Ramboll Finland Oy:ltä selvityksen logististen toimintojen kehittämisestä Länsi-Uudellamaalla. Konsulttiarvion mukaan Länsi-Uuttamaata ei pidetä suurten logistiikkakeskusten potentiaalisena sijoituspaikkana. Vuosaaren satama ohjaa valtakunnalliset logistiikkakeskukset pääradan varteen, mistä jakelu eri puolille Suomea on parhaiten toteutettavissa. E18, Kehä V ja Hanko Hyvinkää-rata mahdollistavat kuitenkin pienimuotoisempien logististen toimintojen sijoittumisen alueelle. Länsi-Uudellamaalla potentiaalisimpia logistiikkakeskusten sijoituspaikkoja ovat Hanko sekä E18:n ja Kehä V:n risteysalue silloin, kun 1. tavaravirta tulee Keski-Euroopasta ja/tai Ruotsista, 2. jakelu painottuu Helsinki-Tampere-Turku kolmioon, 3. on tarve logistiseen jalostukseen (tavaran käsittelyyn) ennen jakelua. Eteläkärjen alueella sijaitsevan Täktomin lentokentän logististen käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien selvittäminen käynnistyi vuoden 2009 lopulla yhteistyössä Hangon kaupugin, Raaseporin Elinkeinokeskuksen ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarin kanssa ja valmistunee vuoden 2010 alkupuolella. Selvityksen tarkoituksena on saada kentälle liiketoimintasuunnitelma, joka huomioi erilaiset vaihtoehtoiset kehittämistoimenpiteet ajatellen työmatka- ja muuta hyötylentoliikennettä nykyisen harrastuslentotoiminnan lisäksi. AKO-rahoituksella toteutettavassa MALe-työssä on tehty teemaselvityksiä väestöstä, maahanmuutosta, asuntokannasta, elinkeinoista, pendelöinnistä ja alueelle muuttavien profiileista. Henkilöliikenne-seutulogistikon toiminta on keskittynyt Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaan ja päivitykseen sekä joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämiseen sekä selvitysten tekemiseen kuntaliitosten mahdollisista vaikutuksista henkilöliikenteeseen seutukunnilla Matkailu Matkailu oli kehittyvänä klusterina keskiössä luotaessa paikallisesti, metropolialueella, kuin kansainvälisestikin ulottuvuuksia myös hyvinvointi- ja kulttuuriyrittäjyyksien tukemiseen ja vuorovaikutteisten it-ratkaisujen innovoimiseen sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen taloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti kuten lähimatkailu ja luontoa säästävä matkailu. Länsi-Uudenmaan alueen vahva vapaa-ajan asutus, etätyö ja väestön ikärakennekehitys tuovat paljon uutta kysyntäpotentiaalia, johon tulee vastata oikeilla palvelutuotteilla. Alueen Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arviointiselvityksen tuloksista ja tehdyn Matkailun yhteisorganisaatioiden esiselvityksen pohjalta oli nähtävissä tarve luoda yhteinen alueen matkailun myynti- ja markkinointiorganisaatio.

12 Kehittämistyössä on panostettu verkostojen ja niiden alaverkostojen luomiseen, kehittämis- ja yhteistyöhakuisten matkailuyritysten omien liiketoimintojen kehittämistä on jatkettu alueellisen yritysneuvontapalvelun ja yhteistyökumppanien avulla sekä palvelutarjontaa on tuotteistettu. Laadun varmentamista on haettu koulutushankkeiden myötä ja tehdyn MysteryShopping selvityksen pohjalta. Matkailuverkostojen tuotekokonaisuuksista on tiedotettu länsi.fi -portaalissa yhteistyössä matkailutoimistojen, yrittäjien ja kuntien yhteistyönä. Yhteistoimintoina on toteutettu messuosasto Matkailumessuille, ensimmäinen versio Mökkiesitteestä sekä matkailijoille tarkoitettua yhteiskarttapohjaa. Alueella toteutettiin yhteisenä kulttuurimatkailun ja palvelumuotoilun työpajasarja Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Ikääntymisen ja vapaa-ajan lisääntyessä palvelujen käyttäjäryhmät kasvavat. Näihin haasteisiin vastaten alan tulee panostaa tuotteistamalla palveluja, verkostoitumalla ja kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja ammattimaistamalla markkinointia. Pienten toimijoiden yhteistyötä ja toimintatapojen kehittämistä tehtiin yhteistyöfoorumeissa. Hyvinvointiklusterin tulevaisuusraportti selvityksen jatkeeksi toteutettiin työpajatyöskentely ja näiden täydennykseksi suoritettiin verkkokysely yrityksille ja alan yhteisöille. Kehittämistä vauhditettiin yritysten liiketoiminnan, osaamisten ja palvelujen laadun parantamisella yritysneuvonnan ja ostettavien palvelujen avulla. Hoivayrittäjät ovat verkostoituneet ja kokoontuneet säännöllisesti eri teemojen ympärillä kuten työhyvinvoinnin tuotteistaminen, hankinta- ja liiketoimintaosaamisen kasvattaminen, koulutusmahdollisuudet sekä ajatukset yhteisestä markkinoinnista ja palveluvarausjärjestelmästä. Palvelunvarausjärjestelmän sähköiset mahdollisuudet koskettavat myös hoiva-alaa. Kuntapalvelujen ja palvelutuotantomarkkinoiden luominen hankkeessa juuri hyvinvointi- ja hoivayritysten kehittämistarpeet nousivat keskiöön. Kysynnän ja julkista sektoria täydentävien palvelujen rakennekartoitusta tulee jatkaa Palvelut Palvelusektorilla on toteutettu kaupan yritystarvekartoitus- ja toimitila- sekä työvoimatarveselvitykset. Tämän pohjalta saatiin arvioita kauppapalveluiden kehitys- ja tilatarpeista vuoteen 2020 asti. Samalla kartoitettiin niitä näkemyksiä ja toimenpiteitä sekä toimenpide-ehdotuksia, joita pidetään tärkeänä nimenomaan erikoistavarakaupan seudullisen tunnettuisuuden lisäämiseksi ja ostovoiman jäämisestä seutukunnalle. Tehtyjen alustavien havaintojen perusteella erikoistavarakaupan tunnettuisuus monilla toimialoilla on vähäinen. Yritysten kehitystarvekartoitus toteutettiin omana projektina ja jossa selvitettiin mm myyntiin, markkinointiin, rahoitukseen, koulutukseen ja toimitiloihin liittyviä kehitystarpeita. Verkostoitumistapahtumina pidettiin Venäjän kauppaan, omistaja- ja sukupolvenvaihdostapahtumiin ja internetkauppaan liittyviä asiantuntijatapaamisia yrittäjien kanssa. Kuluttajapalveluiden palvelutasotutkimus Länsi-Uudellamaalla tähtää alueen palvelutason kehittämiseen ja yritysten asiakastyytyväisyyden nostamiseen ostopotentiaalin pysymiseksi talousalueella Uudet avaukset tilannearvio Alueella on klusteriaihioita ja miniklustereita, joissa on mahdollisuuksia kehittyä kasvuyrityksiä. Nykyisin arvioidaan yleisesti, että potentiaalisimmat kasvuyritykset syntyvät toimialojen rajapintoi-

13 hin siten, että ne hyödyntävät useiden toimialojen osaamista tai teknologiaa. Läntisellä Uudellamaalla kehittyviä klustereita voivat olla nanoteknologia, rakentamisen uudet muodot, metsäteollisuuden jalostus- ja tukitoiminnot, osaamispainotteiset yrityspalvelut ja myös sellaiset liiketoiminnan muodot, joista meillä ei ole vielä tietoa tai, jotka ovat vasta orastamassa. Hiiden ja Raaseporin alueella on historiallisesti oma rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan suuntautunut yrityskanta, joka on kehittynyt osittain pääkaupunkiseudun markkinoiden ulkopuolella. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja AKO-Länsi-Uusimaa tilasi Kombi Arkkitehdeiltä haastatteluselvityksen siitä, olisiko puurakentamisen ympärille toteutettavissa nykyistä kiinteämpää klusteriyhteistyötä. Puurakentamisesta ei kuitenkaan vielä löydetty riittävästi yhteistä pohjaa. Sen sijaan kolme Lohjan seudun rakennustuoteyritystä neuvotteli yhteistyömahdollisuuksista tuotekehityksessä, tuotannossa ja markkinoinnissa. Pienimuotoista yhteistyötä avautui, muttei kuitenkaan mitään suurta avausta. Suhdannetaantuma osui yhteistyön kehittämisen kannalta huonoon aikaan. 9. Klustereita tukeva toiminta 9.1. AKO Työllisyys Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uuttamaata edeltäneen aluekeskusohjelma Hiiden pilotin aikana tehtiin Seudullinen työllisyysstrategia, jossa työvoimansaannin turvaaminen oli silloisessa taloudellisessa tilanteessa akuutti. Eräänä ratkaisuna nähtiin seudun kunnista pääkaupungin alueelle pendelöivä työvoima. Koska pendelöintiä oli erittäin vähän selvitetty, Aluekeskusohjelma AKO Länsi- Uusimaan rahoittamana tehtiin laaja selvitys, jossa painopisteenä oli erityisesti selvittää pendelöivien halukkuutta työllistyä asuinpaikkakunnalle. Lisäksi selvityksessä pureuduttiin halukkuuteen etätyöhön. Tehdyt selvitykset ovatkin luoneet pohjaa mahdollisille jatkotoimenpiteille, joskin yritysten nykyinen taloudellinen tilanne on vähentänyt rekrytoitavan työvoiman tarvetta. Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja linjaukset raportti linjaa alueen työllisyyden kehittämisen ja ennakoinnin tarpeet elinkeinojen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin toteuttajana. Raportissa pureudutaan sekä koko alueen että kunkin kunnan erityispiirteisiin kehittyvien välityömarkkinoiden, vaikeimmin työllistettävien työllistämisen, työvoiman osaamisen ja saatavuuden turvaamisen kuin työllistävän yrittäjyyden näkökulmista. Yhdistysten työllistämismahdollisuuksien käyttämiseksi tehtiin esiselvitys ja erillinen hanke käynnistyi sen perusteella TE-rahoituksella. Työperäisen maahanmuuton koordinoimiseksi selvitettiin mahdollisuutta laatia alueelle toimintamalli, jossa yhteistyöverkoston ja ennakoinnin avulla parannettaisiin toimintaketjua ja -mekanismia rekrytointitarpeesta kotoutumiseen. YrittäjyysPaja EntreprenörsSmedja on esiselvitys, jossa on tuettu työllistävän yrittäjyyden sekä nuorten uravalintoja tukevan työn mahdollisuuksia. Taloussuhdanteiden heikennettyä työllisyys ja osaaminen osioon lisäpanostuksina nähtiin oleelliseksi edellä mainittujen lisäksi toteuttaa koulutus- ja osaamistarvetarvekartoitus suurille yrityksille mahdollisten lomautusten ja irtisanomisten ennaltaehkäisemiseksi sekä vuosien jälkeen perustettujen yritysten ensimmäisen työntekijän palkkaamistarpeen ja mahdollisuuksien selvitystyö jatkotoimenpiteitä varten ja järjestää yrityksille rahoitusseminaari keväällä sekä neljä eri teema-alueen tapahtumaa. Samoin jatkettiin yritysten omistaja- ja sukupolvenvaihdosten toteutusten aktivointia ja panostettiin alueellisen näkyvyyden ja houkuttelevuuden varmentamiseksi länsi.fi sivuston rakentamiseen Seudulliset yrityspalvelut Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaassa painopiste on ollut seudun elinkeinojen kehittäminen klusteripohjaisesti. Eräänä tätä tavoitetta palvelevana AKO Länsi-Uusimaan rahoituksella on kehitetty valtakunnallisestikin pilottina YritysSuomi.fi:n alla toimiva Seudullisten yrityspalvelujen inter-

14 net-sivusto Yrittäjän Navigaattori (www.yrittajannavigaattori.fi). Tällä hetkellä sivuston kautta alueen yrittäjille esittäytyy 16 yrityksille erilaisia palveluja tarjoavaa organisaatiota. Internet-sivuston lisäksi organisaatioiden väliseksi tiedonvälityskanavaksi on rakennettu sähköinen työpöytä Sähäkkä. Niin internet-sivusto kuin sähköinen työpöytä ovat osaltaan ensimmäisinä toteuttaneet Yritys- Suomi -palvelukokonaisuuden seudullisuuden kehittämistä. Molempia palveluja kehitetään jatkossa tiiviisti valtakunnallisen sivuston kautta ja palvelu laajenee käsittämään koko Länsi-Uudenmaan. Raaseporin yritysneuvonnan kehittäminen hanke Raaseporin alueella ( Hanko, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Pohja ) ei ollut toimivien yritysten neuvontapalvelutoimintaa ja hankkeen tarkoituksena oli selvittää palvelun rakentamisen mahdollisuudet yhteistyössä hautomotoiminnan ja uusyrityskeskuksen kanssa. Neuvontatoiminnan organisointi jäi tuonnemmaksi, koska kuntien rahoituspohjan varmentaminen jäi myöhemmäksi. Tilastopalvelut päätöksenteon pohjaksi tuotettiin aluksi keskitetysti seudullisille sivustoille, mutta siirryttiin myöhemmin Tilastokeskuksen tuottamaan ja ylläpitämään SeutuNet-palveluun Viestintä Seudun yhteinen länsi.fi -portaali kokoaa alueen aktiviteetit aluksi niin asumisen, matkailun kuin yhteisten palvelujen osalta samaan osoitteeseen. Siihen liitettävistä sähköisistä palveluista ja palveluvarausjärjestelmistä on tehty suunnitelmat jatkototeuttamisen pohjaksi. Paletti julkaisu on toiminut lähinnä alueen kuntatoimijoiden ja luottamushenkilöiden tiedonsaantikanavana ja sähköisen länsi.fi kirjeen tarkoituksena on tavoittaa edellä mainittujen lisäksi koko sidosryhmäjoukko. 10. Toimintaympäristön kehittäminen (MALe) Ohjelmakauden aikana ja Paras-hankkeen toteutumisen myötä nähtiin oleelliseksi käynnistää koko Länsi-Uuttamaata kokoavan maankäytön, asumisen, liikenteen rakennemallityön kehittäminen myös huomioiden elinkeinojen kehittäminen. MALe päätöksenteko MALe-ohjausryhmänä toimi AKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä ja MALe-työryhmässä on kuntien ja Uudenmaan liiton asiantuntijoiden edustus. MALe-pienryhmä kokoontuu useammin ja tekee työn konkretian tasolla, pohtii työn keskeistä käsitteistöä, etsii hyviä esimerkkejä ja määrittelee työn tavoitteita ja painotuksia sen edetessä. MALe-rakennemallityötä varten palkattiin kahdeksi vuodeksi MALe-koordinaattori. MALe-työryhmä kokoontui vuonna 2009 viisi kertaa. MALe-koordinaattori kävi työn alussa vuonna 2008 tutustumassa alueen kuntiin ja haastatteli kuntien avainhenkilöitä MAL-rakennemallityön kannalta olennaisista teemoista. Vuonna 2009 täydennettiin ja syvennettiin kuntien tilannetta ja näkemyksiä erityisesti elinkeinopohjan näkökulmasta. Liikkuminen, liikenne ja kehityskäytävät liikenteeseen liittyvien kehityshankkeiden eteneminen. - Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Lännentiet kehityskäytäväselvitys - Länsiradan maankäytön kehityskuva - Kehä V - metropolialueen kasvuvyöhyke - Espoo - Lohja - Salo oikoradan alustava yleissuunnittelu ja YVA - Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen

15 Ohjelmakauden kehittämiskokonaisuus kuvana. AKO L-U

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Tässä P a l e t i s s a Uudet kotisivut Tekstit: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Vuosi 2008 täydessä vauhdissa: strategiset

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Toimintakertomus. 21.4.2009 Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmä. 31.3.2009 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Toimintakertomus. 21.4.2009 Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmä. 31.3.2009 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintakertomus 2008 Ako Länsi-Uusimaan ohjausryhmä 31.3.2009 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Esitys 16.3.2010 Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki Kihniä Innolink Research Oy 2009 2010 PAINOPISTEET KEHITTYVÄT

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma. 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma 2008 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. 12.12.2007 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä

Toimintasuunnitelma. 12.12.2007 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma 2008 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Taustoittaminen 1 2. Strategiset

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2009 AKO Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 04.11.2008 AKO Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Taustoittaminen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä

Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011

Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011 Turistseminarium Matkailuseminaari 2.11.2011 Esityksen rakenne Hakkaraisen Esittäytyminen Raaseporin Må-bra (voi hyvin) matkailuteema Matkailutoimen kehittämisen haasteet Kuntatataso KOKO ohjelma ja matkailu

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Logistiikka-alan Ennakointikamari

Logistiikka-alan Ennakointikamari Logistiikka-alan Ennakointikamari 31.1.2014, Taitotalo, Helsinki Oikea tie osaamiseen Timo Karkola rehtori Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Lähes 40 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta Vuonna

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

Ilmo-hankkeen toimenpiteet 1.5.2012 31.8.2015

Ilmo-hankkeen toimenpiteet 1.5.2012 31.8.2015 Ilmo-hankkeen toimenpiteet 1.5.2012 31.8.2015 ILMO hanke 1.5.2012 31.8.2015 Tapahtumat Sijoittumismarkkinointimateriaali Markkinointitoimenpiteet 2015 Selvitykset ja Asiantuntijapalvelut Organisointi ja

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot