Kooste keskeisistä toteutuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kooste keskeisistä toteutuksista"

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Kooste keskeisistä toteutuksista KOKO toimintaryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toteutusympäristöstä lyhyesti Strategiset painopisteet ja tavoitteet Strateginen johtaminen ja toteuttaminen Highlights top ten + one Toteutuneet selvitykset vuosina Järjestetyt tilaisuudet, tapahtumat ja tiedotus Kansallisten teemaverkostojen ja yhteistyön toteutuminen Hyvinvointiteemaverkosto Kulttuuriteemaverkosto Innovaatio ja osaaminen teemaverkosto Yhteistyö Uudenmaan alueen aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien kanssa Yhteistyö muiden ohjelma-alueiden kanssa Toteutuminen klusterikohtaisesti Teknologiateollisuus KIBS-klusteri osaamisintensiiviset yrityspalvelut Logistiikka tilannearvio Matkailu Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Palvelut Uudet avaukset tilannearvio Klustereita tukeva toiminta AKO Työllisyys Seudulliset yrityspalvelut Viestintä Toimintaympäristön kehittäminen (MALe)...14

3 1. Toteutusympäristöstä lyhyesti AKO Länsi-Uusimaa kokosi ohjelmakauden alusta Hiiden ja Raaseporin alueet yhteiseksi toiminta-alueeksi. Kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä osana metropolialuetta Hiiden ja Raaseporin alueiden yhteisistä vahvuuksista lähtien näiden alueiden omat erityispiirteet huomioon ottaen sekä osana Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelmaa. Ohjelma yhdisti alueiden elinkeinopolitiikan yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunkiohjelman rooli alueiden strategisessa kehittämisessä oli kytköksissä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomiin uudistuksiin. Paras -lain mukainen selvitys valmisteltiin Hiiden alueella yhteisesti. Terveydenhuollon järjestämiseksi tarkasteltiin eri yhteistoiminta-aluevaihtoehtoja. Raaseporin alueella terveydenhuoltoalueen Lust -selvitys valmistui myös kuntien yhteisenä työnä. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinot sisältävä MAL -selvitystyö toteutettiin vapaaehtoisena yhteistyönä koko Länsi-Uudenmaan alueelle ja sen toteutusohjelma käynnistyi AKO:n ohjauksessa. Hiiden alueella kuntapalvelujen kehittämishankkeissa palkattiin yhteinen hankinta-asiantuntija sijantikuntana Karkkila sekä seutulogistikko kehittämään seutuliikennöintiä sijantikuntana Siuntio. Hiiden kuntien eri toimialojen työryhmätyöskentely jatkui. Seutukuntien päättäjille tiedotettiin kehittämishankkeista Paletti-julkaisuissa sekä yhteisillä netti-sivustoilla. Hiiden strategian kriittiset menestystekijät ja painopistealueet päivitettiin vastaamaan uusia haasteita. Alueella valmisteltiin kuntaliitoksia ja vuoden 2009 alusta muodostivat Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kunnat Raaseporin kaupungin sekä Sammatti liittyi Lohjaan. Kuntaliitosten tunnustelut jatkuivat Inkoon ja Siuntion osalta sekä esitys oli myös Nummi-Pusulan osalta. Perusterveydenhuollossa muodostettiin Lost, jota toteuttavat Lohja, Karjalohja, Siuntio ja Inkoo vuoden 2009 alusta. Karkkila ja Nummi-Pusula ovat rakentaneet Puhti- ja Karviainen- kuntayhtymät yhdessä Vihdin kanssa. Alueen kaikkien sektoreiden palvelujen parantamiseksi on ohjelman puitteissa kehitetty seudullisen yrityspalvelupisteen sisältöä ja toimintatapoja vastaamaan yrityskentän elinkaaren tarpeisiin. Yrittäjän Navigaattori on 16 seudulla toimivan yhteistyötahon palveluportaali, joka YritysSuomi formaatin mukaisesti palvelee kuntarajoista riippumatta yrityksiä yhdessä sähköisen työpöydän Sähäkän kanssa. Toiminto on alansa ensimmäinen Suomessa tehty toteutus, jota tullaan soveltamaan muualle Suomeen TEM:n toimesta. Läntisen Uudenmaan yhteisen tunnettuuden lisäämiseksi ja profiilin selkeyttämiseksi alueella teetettiin ensin Imagoselvitys. Syntyneiden tulosten pohjalta laadittiin markkinointiviestinnän puitesuunnitelmaa ja työstettiin seutuportaalia länsi.fi, jonka ensimmäisen version julkistukseen sovellettiin kimppakyytipalvelua vuoden 2008 lopulla. Vuonna 2009 matkailutoimialan ja asumisen osaalueet avattiin portaaliin. Vuoden 2008 lopussa yleisen talouden suhdannenäkymien valossa oli Länsi-Uudellamaalla syytä panostaa voimakkaammin alueen työllisyyden ja osaamisen parantamiseen ja irrottaa mahdollisia resursseja tähän ohjelma-asiakirjan mukaisten linjausten puitteissa. Alueen yritysten työvoiman varmistamiseksi ja työvoimarakenteen vastaavuuden turvaamiseksi tulevaisuuden tarpeisiin laadittiin hankkeen alussa valmistuneen Hiiden alueen työllisyysstrategian jatkoksi toimintasuunnitelma koko Länsi-Uusimaan alueelle. 2. Strategiset painopisteet ja tavoitteet Kehittämistyössä panostettiin toimialakohtaisiin klustereihin, yleisten yrityslähtöisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä käynnistettiin toimintaympäristön parantamiseksi maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL -työn koordinointi koko Länsi-Uudenmaan alueella.

4 Kaupunkipoliittisen ohjelman strategiset painopisteet ovat kohdentuneet avainklustereiden kehittämiseen. Teknologiateollisuus, hoiva- ja hyvinvointiklusteri, palvelu, matkailu ja luovat toimialat sekä bioenergia, joka on nähty osaksi laajempaa yritysten ympäristöteknologian osa-aluetta. Sosiaalista pääomaa on vahvistettu edelleen toimivien verkostojen elinkeinotoimijoiden, oppilaitosten, kuntien ja yksityissektorin välillä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva yhteistyön tehostaminen kunnallisten palveluiden tuotteistamisen ja palvelutuotantomarkkinoiden luomisen avulla. Työllisyyden varmentamiseksi ja työperäisen maahanmuuton haasteiden ratkaisemiseksi päätettiin yhteisen maahanmuuttokoordinaattorin palkkaamisesta koko alueelle. Tämä kehittämistyö muuttui perusselvityksen ja toimintaorganisaation esiselvitykseksi muuttuneiden suhdanteiden myötä vuonna Kohde Välitavoite 2007 Tavoite Verkottuminen akoverkostotoimintaan Valittujen teemaverkostojen työhön osallistuminen Teemaverkostojen toiminnan tulosten soveltaminen omalle alueelle Verkottuminen Metropoliohjelmistoon Yhteensopivien klusterien kartoitus Omien klusterien nivouttaminen Metropolialueen klustereihin Keskeisten klusterien klusterikohtaiset kehittämisohjelmat Klusterien perusselvityksen jatkaminen ja valinta Klusterikohtaiset kehittämisohjelmat osana elinkeinotoimen kokonaiskehittämistä Toimialakohtaiset kehit- Toimialakohtainen perusselvitys Toimialojen kehittämine osana elinkeinotoi- tämisohjelmat Klusteri- ja toimialakohtaisista ohjelmista lähtevät yrityskohtaisten kehitysohjelmien aikaansaaminen Yrityskohtaisten kehitysohjelmien aikaansaaminen muille kuin klusteriyrityksille Seudullisen yrityspalvelupisteen organisointi Face to face -perehtyminen alueen yrityksiin yrityskäynneillä, tarpeiden määrittely Face to face -perehtyminen alueen yrityksiin yrityskäynneillä, tarpeiden määrittely Toimijoiden yhteistyöedellytysten rakentaminen men kokonaiskehittämistä Yrityskohtaisten kehitysohjelmistojen laatimiseen osallistumien mm. KTM:n tuotteistettuja palveluja räätälöimällä Yrityskohtaisten kehitysohjelmistojen laatimiseen osallistumien mm. KTM:n tuotteistettuja palveluja räätälöimällä Yhteisen eri toimijoiden call centerin toiminnan vakiinnuttaminen 3. Strateginen johtaminen ja toteuttaminen Kaupunkipoliittisen ohjelman strateginen ohjaus on toteutunut seuraavasti: - Sekä Lohjan että Tammisaaren seutukunnilla olivat ohjelmakauden alussa omat päätöksente ko- ja toteutustavat sekä toteutusrakenteet, jotka yhtenäistyivät viimeisen vuoden aikana. - Aluekeskusohjelman strategista elinkeinopolitiikan toteutusta ja päätöksentekijöiden sitouttamista kunnallisten palveluiden ja alueiden kehittämisen jatkuvuuteen on koordinoinut työvaliokunnista muodostuva kuntajohtajien yhteistoimintaryhmä, jossa ohjelman tavoitteet ja toteutus sovitettiin yhteen. Ohjelmakauden lopulla 2009 toimi koko alueen yhtenäinen toimintaryhmä. - Ohjelmaa hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy (ent. Lohjan Yrityspalvelukeskus Oy). Klustereiden toteutuksesta vastasivat seudulliset eri toimijat (esim. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry, Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Sydväst jne. ) tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. - Yhteistyötapana virtuaalitoimisto toimi kunnes Raaseporin alueen ako-koordinaattori siirtyi alueella toisiin tehtäviin. Tämän jälkeen aluekeskusohjelmaa koordinoi yhteinen projektipäällikkö koko alueella. Haasteena oli Raaseporin alueen yhteistyömuodossa Raaseporin elinkeinokes-

5 kuksen vähäiset resurssit. Uuden toimintatavan hahmottuminen vei oman aikansa, mutta käytännössä yhteistyö tiivistyi. Toimielin (kokoukset) Vuosi 2007 kpl Vuosi 2008 kpl Vuosi 2009 kpl Päätöksenteko Hiiden Pilotin ohjausryhmä Hiiden Pilotin työvaliokunta RSAD, Raaseporin yhteistyövaltuuskunta RUP, Raaseporin työvaliokunta AKO ohjausryhmä AKO toimintaryhmä KOKO ohjausryhmä KOKO toimintaryhmä Jatko 2010 Asiantuntijaryhmät, joissa ovat olleet edustettuina alueen elinkeinoelämän edustajat, ovat ohjanneet toimialakohtaisia kehittämistarpeita teknologian, hyvinvoinnin, matkailun, logistiikan, bioenergian, tietointensiivisten palveluiden (kibs), puunjalostusteollisuuden, kaupan palveluiden, kulttuurin sekä kunnallisten palveluiden kehittämisen näkökulmista. Työryhmissä, jotka ovat koostuneet kuntatoimijoista, on koottu alueen kuntayhteistyönä toteutettavia mahdollisuuksia sivistyksen, teknisen ja ympäristöhallinnon ja tietohallinnon toimialoilla. Seututiedottajaverkosto ja seutukehittäjäverkosto perustettiin ohjelmakauden loppupuolella käytännön tarpeisiin. 4. Highlights top ten + one Merkittävimpinä aluekehittämistyön aikaansaannoksina ja generoituneina vaikutuksina yhteistyöalueella voidaan nähdä: 1. Tapaamis- ja keskustelufoorumien luominen Länsi-Uudenmaan virkamiehille, luottamushenkilöille, yrityksille ja toimijoille 2. Länsi-Uudenmaan läpileikkaavien klusterien rakenneanalyysit ja kehittämispolut (teknologia, hyvinvointi, matkailu) 3. Länsi-Uudenmaan kaupallisen rakenteen ja kaupan kehittymismahdollisuuksien arviointi kunnallisen päätöksenteon tueksi 4. Länsi-Uudenmaan mahdollisuudet logistiikka-alueena mukaan lukien Hanko Hyvinkää -radan sähköistys ja Kehä V:n kehittäminen 5. Matkailun taloudellisen merkityksen läpinäkyväksi tekeminen Länsi-Uudellamaalla 6. Keskustelun avaus palvelumarkkinoista alueen kunnissa (public-private) 7. Ammatillisen koulutuksen onnistumisen asiakaslähtöinen arviointi 8. Henkilökohtaiset ja sähköiset palvelut (yrittajannavigaattori.fi) seudullisessa yrityspalvelumallissa 9. Yrityspalvelujen fokusointi mm. yrittäjän- ja sukupolvenvaihdoksiin, toimitusketjuihin ja eri suhdannevaiheiden vaatimiin toimenpiteisiin. 10. Alueportaalit (länsi.fi, luako.fi) 11. MALe maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot - yhteistyön tekeminen

6 5. Toteutuneet selvitykset vuosina vuonna Kasvihuonekaasupäästöt CO2 kartoitus (Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novia - Ammatillinen koulutus ja yrittäjyys - yrittäjähaastattelu (RP Marketing) - Hanko - Hyvinkää radan sähköistämisen aikaistamisen keinot - selvitys (RealCase Oy) - Kysely ammatillisista oppilaitoksista valmistuneille (Consultica Oy) - Luova Talous - loppuraportti (CreaMentors Oy) - Länsi-Uudenmaan kauppapalvelut (Tuomas santasalo Ky) - Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset vuosille (Innolink Oy) - Matkailun koordinointi esiselvitys (KeyVision Oy) - Mystery Shopping tutkimus (alue: Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula ja Siuntio) (TNS-Gallup Oy) - Mystery Shopping tutkimus (alue: Hanko ja Raasepori) (Ruokaluola Oy) - Palvelujärjestelmän esiselvitys (KeyVision Oy) - Palvelutuotantomarkkinoiden luominen Länsi-Uudellamaalla (Damico Oy) - Selvitys läntisen Uudenmaan kunnista tapahtuvan pendelöinnin syistä (Taloustutkimus Oy) - Selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa (Suomenmatkailuasiantuntijat Oy) - Tulevaisuusskenaario - loppuraportti (Tarja Meristö) - Uudenmaan Kulttuuristrategia (Uudenmaan liitto) vuonna Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston alueellinen työpajan loppuraportti - Bioenergiaklusterin esiselvitys (Swot Consulting Oy) - Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat - loppuraportti (Laurea) - Tutkimus Länsi-Uudenmaan imagosta ja markkinoinnista (Place Marketing Oy) vuonna Hyvinvointi - ja hoivapalvelut - selvitys - Teknologiaklusteri - selvitys - Matkailuklusteri selvitys ja lisäksi vuoden 2010 puolella valmistuvat - Teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumin tulokset - Työperäisen maahanmuuton koordinointi, alueen esiselvitys - Hiilinielujen esiselvitys - Bioenergiatuotannon mahdollisuuksia Länsi-Uudellamaalla - Hoivaverkostojen luominen - Matkailun myynti- ja markkinointiorganisaation muodostamisen suunnitelma - Matkailutuotteiden ja yhteisen markkinointikartan kokoaminen - Eteläkärjen lentokentän logistinen käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien selvittäminen - Kuluttajapalveluiden palvelutasotutkimus - Yrittäjännavigaattorin ruotsinkieliset palvelut

7 6. Järjestetyt tilaisuudet, tapahtumat ja tiedotus järjestettiin teknologiaklusterin raportin julkaisuseminaari Karkkilassa, järjestettiin työseminaari Siuntiossa MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) suunnitelman linjaamiseksi, osallistujina kuntien johtavat viranhaltijat ja poliitikot, oli työseminaari Lohjalla Ako Länsi-Uusimaa ohjelman toimintatavoista ja tavoitteista sekä toteutuksesta toimintaryhmän jäsenille, yrityskeskuksen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille sekä hankkeen toimiston henkilökunnalle, järjestettiin Hyvinvointi- ja matkailuklustereiden alustavien klusteriselvitysten julkaisutilaisuus Lohjalla, Siuntion Hyvinvointikeskuksessa pidettiin MAL seminaari, jossa linjattiin perusteita jatkotoimenpiteille ja työohjelmalle toimenpide-ehdotuksineen, vuonna 2007 julkaistiin kaksi AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman tiedotelehti Palettia järjestettiin Lohjalla aluekeskusohjelman kulttuuriteemaverkoston avulla työpaja, jossa kartoitettiin alueen luovan talouden tilannetta ja kehityssuuntia. Tilaisuuden raportti liittyi osana valtakunnalliseen Alueelliset työpajat luovien toimialojen kehittäjille loppuraporttiin oli Inkoossa kuntajohtajien elinkeinoseminaari, jossa toimintaryhmän jäsenet kävivät läpi Länsi-Uudenmaan elinkeinojen tilaa ja kehittämistä sekä tulevaisuuden askelia järjestettiin Lohjalla Hyvinvointiseminaari -Tulevaisuus ja Hyvinvointi, jossa pohdittiin erilaisia vaihtoehtoisia menestysmalleja hyvinvointiklusterin avulla. Tilaisuusliittyi osana Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat loppuraporttia oli Seudulliset Yrityspalvelut seminaari Nummelassa. Osallistujina mm. Länsi- Uudenmaan alueen yrityselämän edustajia, luottamushenkilöitä sekä kansanedustajia. Seminaarissa pohdittiin Seudullisten Yrityspalveluiden organisoimista Länsi-Uudellamaalla järjestettiin Inkoossa Kulttuuritoimijoiden seminaari, jossa pääteemana oli saada tietoa kulttuuritapahtuman sponsoroinnista ja perehtyä kulttuurimatkailun mahdollisuuksiin järjestettiin Tammisaaressa Seutuviestintäseminaari, jossa pääteemana oli alueen kuntien markkinoinnin kehittäminen järjestettiin Tammisaaressa matkailuseminaari, jossa kerrottiin matkailun tuloja työllisyysvaikutusten arvioinnin selvitystyöstä Länsi-Uudenmaan alueella ja käytiin läpi tulo- ja työllisyysvaikutusten raporttia järjestettiin Lohjalla Innovaatio- ja Osaaminen verkostotapaaminen, jossa analysoitiin yhteistyöverkostojen toiminnan tasoa kansallisen Innovaatioteemaverkoston toteuttaman työmenetelmän avulla järjestettiin Siuntiossa hyvinvointiyrittäjien verkostotapaaminen, jossa yrittäjien kesken pohdittiin verkostoitumisen etuja liiketoimintojen kehittämisessä. Vuonna 2008 julkaistiin kaksi AKO Länsi-Uudenmaan ohjelman tiedotuslehti Palettia. Otettiin käyttöön ohjelmasivusto. Luotiin yrittäjille uudentyyppinen palvelusivusto AKO Länsi-Uusimaan yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun ja British Coucilin kanssa järjesti kolmen työpajan kokonaisuuden, ensimmäinen oli Länsi-Uudenmaan kulttuurimatkailun kehittäminen Bilnäsissä 5.3. ja konkreettisia ideoita muotoiltiin kulttuurimatkailun palvelumuotoilu työpajassa Mustion Linnassa Kolmantena pidettiin Luovien Alojen yrityksille suunnattu Jalostamo-klinikka Karjalohjalla järjestettiin Rajapintaan työpaja luovien alojen, kulttuurialan, hyvinvointialan sekä liikunta- ja matkailualan toimijoille yhteistyön kehittämiseksi ja tiivistämiseksi.

8 Inkoossa järjestettiin Länsi-Uudenmaan Luova Workshop työpaja, jossa kehitettiin uusia ideoita Länsi-Uudenmaan markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseksi Karjaalla järjestettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointiverkoston aamupäivä, jossa tiivistettiin yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä konkreettisin toimenpitein Siuntiossa järjestettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointiverkoston tapaaminen jatkoksi Karjaalla järjestettyyn tilaisuuteen. AKO yhdessä Innofocuksen kanssa järjesti Sosiaalinen älykkyys työelämässä luentotilaisuuksia Lohjalla ja sekä Tammisaaressa Siuntiossa järjestettiin Kuntapäättäjien yhteistyöseminaari kohti KOKOa, jossa tiivistettiin seutuyhteistyötä. Luovan talouden jatkokehittämiseksi alueella järjestettiin keskeisten toimijoiden kanssa kolme tapaamista Lohjalla, Raaseporissa, Lohjalla Karjaalla järjestettiin Palvelutuotantomarkkinoiden luominen Länsi- Uudellemaalle työseminaari, jossa pohdittiin uusia tapoja tuottaa alueen asukkaille palveluja perinteisten hyväksi koettujen rinnalle oli Siuntion Hyvinvointikeskuksessa Palvelutuotantomarkkinoiden luominen - päätösseminaari Uudenmaan kulttuuristrategia 2015 työssä järjestettiin kaksi työpajaa Karjaalla ja Lohjalla Karaalla järjestettiin Rahoitusseminaari Karjaalla järjestettiin MALe-workshop seminaari, jossa kartoitettiin länsi- Uudenmaan kehitykseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä. Vuonna 2009 julkaistiin kaksi AKO Länsi-Uudenmaan tiedotuslehti Palettia. 7. Kansallisten teemaverkostojen ja yhteistyön toteutuminen Aluekeskusohjelman tavoitteet kaudella olivat alueiden elinkeino- ja osaamisperustan vahvistaminen sekä toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen. Toimintakauden aikana alue on ollut mukana valtakunnallisen aluekeskusohjelman verkostokehittämisen teematyöskentelyssä. Luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittämisen käynnistäminen on aloitettu kansallisen teemaverkoston työpajatoiminnalla. Innovaatio- ja koulutusteemaverkostossa on osallistuttu Innosolun rakentamiseen, tehty alueen toimijoiden verkostoanalyysi sekä projektipäällikkö suorittanut Innoventurer opinnot. Hyvinvointiteemaverkoston yrityspalvelujen koulutukseen osallistuminen siirtyi vuodelle Alueen omat toiminnot ovat toisaalta itsenäisiä kehittämiskohteita (nanoharju, metallin osaamiskeskittymä, HanLog Hangon logistiikkahanke) ja toisaalta osa metropolialueen klustereita täydentävää yritystoimintaa. Jälkimmäisen osan tavoitteena on ollut verkottaa alueen yritystoimintaa metropolialueen veturiyritysten taakse ja tätä kautta saada omaa elinkeinoelämää vahvistavaa vaikutusta Hyvinvointiteemaverkosto Aluekeskusohjelman kansallisen hyvinvointiverkoston toiminnan painopiste on alueellisen strategisen pohjan vahvistamisessa ja sitä kautta toimintaympäristön ja palvelumarkkinoiden sekä niiden edellyttämien yhteistoimintakonseptien kehittämisessä ja levittämisessä. Verkosto tuki yritysten kanssa toimivien kehittäjäorganisaatioiden välistä verkostoitumista, jossa keskeistä on yrityksiä palvelevien hyvien toimintamallien tunnistaminen, käyttöönotto ja levittäminen alueilta toisille. Toiminnan pääfokuksena oli pyrkiä vaikuttamaan hyvinvointipalveluiden ja erityisesti sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden kehittymiseen löytämällä ja kehittämällä uusia palveluinnovaatioita, joilla voidaan vaikuttaa julkisen markkinan avautumiseen yksityiselle palveluntarjonnalle. Länsi-Uusimaa osallistui aktiivisesti verkoston toimintaan ja välitti alueelle hyvin toteutettuja ratkaisuehdotuksia. Tähtihetket julkaisu kuvaa Länsi-Uudenmaan toteutuksia teemaverkoston alueiden joukossa.

9 7.2. Kulttuuriteemaverkosto Kulttuuriverkoston tavoitteena oli kehittää toimintamalleja aluekeskusten toimintaympäristön vetovoiman kehittämiseksi ja erityisesti luovien alojen yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi. Länsi-Uudellamaalla toteutettiin teemaverkoston vetämänä alustava kulttuuriverkoston kartoitus 2008, jonka käynnisti alueen omien Luovan talouden selvitysraportin 2009 sekä yrittäjien liiketoimintojen kehittämissarjan 2009 toteuttamisen Innovaatio ja osaaminen teemaverkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto on suomalaisten seutujen yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on tukea verkostoalueita innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Verkoston toiminta käynnistyi vuoden 2005 alussa ja toimintaa koordinoi Seinäjoen Teknologiakeskus Oy. Länsi-Uusimaa osallistui Advisory Board, Living Lab, Salon seudun ennakointimallin sekä YES-keskuksen pilottitoimintaan sekä projektipäällikkö Innoventurer-koulutukseen Yhteistyö Uudenmaan alueen aluekeskus- ja kaupunkiohjelmien kanssa Metropolialueen KOKO- ohjelman sisältöjä varten valmisteltiin laajalla pohjalla Hyvän elämän metropoli hankesuunnitelma, jossa Uudenmaan luovien toimialojen monimuotoisuus nähdään vahvuutena, jota kehittämällä luodaan yhteisöllisyyttä, uusia työapikkoja ja hyvinvointia. Palvelujen kehittämiseksi alueella toteutettiin systemaattisesti alueiden välistä hyvien käytänteiden vaihtoa mm. palveluliiketoimintojen kehittämiseksi Yhteistyö muiden ohjelma-alueiden kanssa Salon seudun kanssa on lähestytty mm. KOKO-ohjelman teema- ja toimintatapojen valmistelun yhteydessä. Lahden seutu on ollut aktiivisena kumppanina hyvinvoinnin teemakehittämisessä sekä Forssan seudun kanssa on käyty neuvotteluja niin kulttuurin kuin logististen teemojen ympärillä. 8. Toteutuminen klusterikohtaisesti 8.1. Teknologiateollisuus Toiminnan runkona ovat olleet Länsi-Uudenmaan teknologiaklusteriselvityksessä vuoden 2006 lopulla tehdyt toimenpide-ehdotukset. Raportin esittelytilaisuus oli Karkkilassa. Klusterin visioksi vuoteen 2012 oli määritelty: Teknologiateollisuusklusteri on säilyttänyt roolinsa Länsi- Uudenmaan merkittävänä teollisuudenalana. Raportin toimenpide-ehdotuksen mukaisia toimenpiteitä on tehty soveltuvin osin, vaikkakin vuoden 2008 loppupuolella alkanut taantuma on vaikeuttanut teknologiayritysten toimintaa ja toiminnan kasvuhakuista kehittämistä. Keväällä 2008 järjestettiin Työ ja Koti tapahtuma, joka keskittyi mm. Lohja-Karkkilan seudun metalliteollisuuden vapaisiin työpaikkoihin. Vuonna 2007 alkavaksi suunniteltu Metallin Osaamiskeskittymähanke käynnistyi vuoden 2008 elokuun alussa Länsi-Uudenmaan Yrityskeskuksen palkattua hankkeen vetäjäksi teknologiateollisuudesta kokemusta omaavan henkilön. Hankkeen päämääränä on ollut metallin osaamiskeskittymän vahvistaminen ja toimittajasuhteiden kehittäminen. Osaamiskeskittymän painopistealueena on toiminut Karkkilan seutu sen voimakkaan metalliteollisuuskeskittymän johdosta. Kehitys- ja neuvontatyötä on tehty myös muissa Lykes-alueen teknologiateollisuuden yrityksissä. Teknologiateollisuuden toimintaedellytykset muuttuivat nopeasti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Alueella vaivasi työvoiman saatavuuden niukkuus ja Karkkilan alueella jopa voimakas työvoimapula. Nopea suhdanteiden muutos ja taantuma muuttivat tilanteen päinvastaiseksi vuoden lopulla. Tilauskannan nopea pieneneminen on kohdistunut kaikkiin alueella toimiviin teknologiayrityksiin. Useassa yrityksessä on jouduttu toiminnan supistuksiin, johtaen henkilöstön lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Taantuma on vaikuttanut myös metalliklusterin kehitystyön tekemisessä. Toimittajasuhteiden ja verkostojen kehitystyö on siirtynyt taantuman johdosta taka-alalle ja on keskitytty auttamaan yksittäisten yritysten selviytymisessä taantuman aiheuttamista vaikeuksista.

10 Isommille teknologiateollisuusyrityksille tarkoitettu Organisaation koulutus- ja kehittämistarvekartoitushanke käynnistettiin keväällä 2009, mutta osallistuvien yritysten määrä jäi pieneksi. Kartoitus auttaa yritystä henkilöstön koulutuksen ja sijoittamisen suunnittelussa muuttuneessa tilanteessa, jossa usein henkilöstön määrä on pienentynyt ja osaamisen tarve on muuttunut. Syksyllä 2009 käynnistyi Teknologiateollisuus ry:n Trio-ohjelman verkostoveturihankkeen mukainen pilottiverkosto, jossa on mukana neljä Karkkila-Lohja-alueen metalliyritystä. Saatuja kokemuksia verkoston käynnistämisestä ja toiminnasta tullaan käyttämään apuna tulevien uusien verkostojen synnyttämisessä. Marraskuussa 2009 kokoontui teknologiateollisuusklusteriselvityksen 2006 työryhmä päivittämään alueen teknologiateollisuuden tilannetta. Tilaisuudessa todettiin olosuhteiden muuttuneen olennaisesti vuoden 2006 tilanteesta ja ehdotettiin Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuuden tulevaisuusfoorumin 2010 järjestämistä vuoden 2010 keväällä. Forumin selvitysten ja taustatyön tekemiseksi hankitaan ulkopuolinen toimija tarjousmenettelyä käyttäen. Raaseporin alueella on tehty rajallisesti kehitystyötä johtuen resurssien vähäisyydestä. Suurempia hankkeita ei ole siellä käynnistetty. Yrityskontaktien määrä vuonna 2007 oli 49, 2008 se oli 60 ja 2009 kontakteja oli KIBS-klusteri osaamisintensiiviset yrityspalvelut Lyhenne KIBS tulee englanninkielisistä sanoista Knowledge Intensive Business Services. Osaamispainotteisiin liike-elämän palveluihin kuuluvat mm. tutkimus- ja kehittämispalvelut, taloudellinen ja lainopillinen konsultointi, markkinointiviestintäpalvelut, insinööri-, arkkitehti- ja muotoilupalvelut, liikkeenjohdon konsultointi sekä IT-palvelut. Länsi-Uudellamaalla ongelmana on KIBS-toimialojen kehittymättömyys. Lähin KIBS- keskittymä on Espoossa Otaniemi Leppävaara-alueella. Kilpailukykyä ja tehokkuutta palveluiden tuotteistamisesta (PATU) on Culminatumin Innovation Oy Ltd:n pääkaupunkiseudulla toteuttama kehittämisohjelma, joka tarjoaa mukaan valittaville yrityksille palveluiden tuotteistamisen asiantuntijapalvelun. Ohjelma toteutettiin AKO-osarahoituksella myös Länsi-Uudellamaalla. Ohjelmaan osallistui viisi eturivin yritystä tai yhteisöä Lohjan seudulta ja Raaseporista. AKO-ohjelman toteutuksen aikana näköalaa on lavennettu osaamispainotteisista liike-elämän palveluista kaikkiin luoviin toimialoihin. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n ja AKO Länsi- Uudenmaan toimeksiannosta toteutettiin Länsi-Uudenmaan Luovan Talouden kehittämisohjelman -selvitystyö. Toteuttajana oli CreaMentors Oy. Työn tavoitteena oli hahmottaa Länsi-Uudenmaan luovan toimialan ja talouden nykytila sekä siihen liittyvät kehittämistarpeet seudun klusteritoimialoja tukeviksi. Selvityksen jatkeeksi järjestettiin Luovan talouden ajatusjumppa-tilaisuuksia yritysrajapinnassa työskentelevien neuvojien ja muiden toimijoiden uudenlaisen ajattelutavan sparraamiseksi sekä työkalujen kehittämiseksi yritysneuvontaan. Luova talous on käsite, joka läpäisee kaikki toimialat. Sen ytimessä ovat luovat yksilöt, jotka synnyttävät uusia innovaatioita mm. uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Innovaatioita edistävä luovuus voi olla organisaatioiden sisällä tai tulla sen ulkopuolelta erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta. Luova talous on nostettu osaksi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikkaa Logistiikka tilannearvio Tieinfrastruktuurissa tärkeimmiksi kohteiksi arvioidaan Kehä V:n (Valtatie 25 ja kantatie 55) ja Kehä III:n kehittäminen sekä Kantatie 51:n parantaminen välillä Kirkkonummi Kivenlahti. E18 - moottoritien valmistuminen välillä Lohjanharju Muurla helpottaa Turkuun suuntautuvaa maaliikennettä. Valtatie 2:n parantaminen on valmistunut välillä Palojärvi Nummela. Kantatie 51:n parantaminen välillä on aloitettu ja valmistuu vuonna 2013.

11 Uudenmaan liitto tukee Kehä V -projektia maakunnan kehittämisrahoituksella kaksivuotiskaudella Projektia hallinnoi Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Hankkeessa profiloidaan Hanko Hyvinkää Mäntsälä Porvoo-tie väyläksi, jota kehitetään logistiikan laatukäytävänä sekä asumisen, yritystoiminnan ja matkailun kasvualueena. Hankkeessa on mukana sekä Lohjan että Raaseporin seudun kuntia. Tiehallinto on käynnistänyt sekä Kehä V:n viitoitussuunnitelman että VT 25:n kehittämissuunnitelman. Kehä V hanke voi tulevaisuudessa hyödyntää myös Hyvinkää Techvilla Oy:n hallinnoimaa Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen ESLogC ( ) hankekokonaisuuden mahdollisuuksia. ESLogC:n kokonaisbudjetti on 1,97 miljoonaa euroa. Länsi-Uudenmaan kauppakamarin kanssa tehtiin Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämisselvitys AKO-rahoituksella. Tavoitteena oli löytää keinoja radan sähköistämisen aikaistamiseen. Kaupunkiradan suunnittelu välillä Helsinki Espoo Kirkkonummi Nummela Lohja tulee ohjaamaan asumisen ja työpaikkojen sijoittumista radan varteen. Kuljetus- ja varastointipalvelujen saatavuutta ei yleisesti ottaen koeta ongelmalliseksi länsiuusmaalaisissa yrityksissä. Alueen elinkeinotoiminta ei kuitenkaan ole hyödyntänyt niitä mahdollisuuksia, joita Turun, Hangon ja Inkoon satamat voivat tarjota. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja AKO Länsi-Uusimaa tilasi Ramboll Finland Oy:ltä selvityksen logististen toimintojen kehittämisestä Länsi-Uudellamaalla. Konsulttiarvion mukaan Länsi-Uuttamaata ei pidetä suurten logistiikkakeskusten potentiaalisena sijoituspaikkana. Vuosaaren satama ohjaa valtakunnalliset logistiikkakeskukset pääradan varteen, mistä jakelu eri puolille Suomea on parhaiten toteutettavissa. E18, Kehä V ja Hanko Hyvinkää-rata mahdollistavat kuitenkin pienimuotoisempien logististen toimintojen sijoittumisen alueelle. Länsi-Uudellamaalla potentiaalisimpia logistiikkakeskusten sijoituspaikkoja ovat Hanko sekä E18:n ja Kehä V:n risteysalue silloin, kun 1. tavaravirta tulee Keski-Euroopasta ja/tai Ruotsista, 2. jakelu painottuu Helsinki-Tampere-Turku kolmioon, 3. on tarve logistiseen jalostukseen (tavaran käsittelyyn) ennen jakelua. Eteläkärjen alueella sijaitsevan Täktomin lentokentän logististen käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien selvittäminen käynnistyi vuoden 2009 lopulla yhteistyössä Hangon kaupugin, Raaseporin Elinkeinokeskuksen ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarin kanssa ja valmistunee vuoden 2010 alkupuolella. Selvityksen tarkoituksena on saada kentälle liiketoimintasuunnitelma, joka huomioi erilaiset vaihtoehtoiset kehittämistoimenpiteet ajatellen työmatka- ja muuta hyötylentoliikennettä nykyisen harrastuslentotoiminnan lisäksi. AKO-rahoituksella toteutettavassa MALe-työssä on tehty teemaselvityksiä väestöstä, maahanmuutosta, asuntokannasta, elinkeinoista, pendelöinnistä ja alueelle muuttavien profiileista. Henkilöliikenne-seutulogistikon toiminta on keskittynyt Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaan ja päivitykseen sekä joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittämiseen sekä selvitysten tekemiseen kuntaliitosten mahdollisista vaikutuksista henkilöliikenteeseen seutukunnilla Matkailu Matkailu oli kehittyvänä klusterina keskiössä luotaessa paikallisesti, metropolialueella, kuin kansainvälisestikin ulottuvuuksia myös hyvinvointi- ja kulttuuriyrittäjyyksien tukemiseen ja vuorovaikutteisten it-ratkaisujen innovoimiseen sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen taloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti kuten lähimatkailu ja luontoa säästävä matkailu. Länsi-Uudenmaan alueen vahva vapaa-ajan asutus, etätyö ja väestön ikärakennekehitys tuovat paljon uutta kysyntäpotentiaalia, johon tulee vastata oikeilla palvelutuotteilla. Alueen Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arviointiselvityksen tuloksista ja tehdyn Matkailun yhteisorganisaatioiden esiselvityksen pohjalta oli nähtävissä tarve luoda yhteinen alueen matkailun myynti- ja markkinointiorganisaatio.

12 Kehittämistyössä on panostettu verkostojen ja niiden alaverkostojen luomiseen, kehittämis- ja yhteistyöhakuisten matkailuyritysten omien liiketoimintojen kehittämistä on jatkettu alueellisen yritysneuvontapalvelun ja yhteistyökumppanien avulla sekä palvelutarjontaa on tuotteistettu. Laadun varmentamista on haettu koulutushankkeiden myötä ja tehdyn MysteryShopping selvityksen pohjalta. Matkailuverkostojen tuotekokonaisuuksista on tiedotettu länsi.fi -portaalissa yhteistyössä matkailutoimistojen, yrittäjien ja kuntien yhteistyönä. Yhteistoimintoina on toteutettu messuosasto Matkailumessuille, ensimmäinen versio Mökkiesitteestä sekä matkailijoille tarkoitettua yhteiskarttapohjaa. Alueella toteutettiin yhteisenä kulttuurimatkailun ja palvelumuotoilun työpajasarja Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Ikääntymisen ja vapaa-ajan lisääntyessä palvelujen käyttäjäryhmät kasvavat. Näihin haasteisiin vastaten alan tulee panostaa tuotteistamalla palveluja, verkostoitumalla ja kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja ammattimaistamalla markkinointia. Pienten toimijoiden yhteistyötä ja toimintatapojen kehittämistä tehtiin yhteistyöfoorumeissa. Hyvinvointiklusterin tulevaisuusraportti selvityksen jatkeeksi toteutettiin työpajatyöskentely ja näiden täydennykseksi suoritettiin verkkokysely yrityksille ja alan yhteisöille. Kehittämistä vauhditettiin yritysten liiketoiminnan, osaamisten ja palvelujen laadun parantamisella yritysneuvonnan ja ostettavien palvelujen avulla. Hoivayrittäjät ovat verkostoituneet ja kokoontuneet säännöllisesti eri teemojen ympärillä kuten työhyvinvoinnin tuotteistaminen, hankinta- ja liiketoimintaosaamisen kasvattaminen, koulutusmahdollisuudet sekä ajatukset yhteisestä markkinoinnista ja palveluvarausjärjestelmästä. Palvelunvarausjärjestelmän sähköiset mahdollisuudet koskettavat myös hoiva-alaa. Kuntapalvelujen ja palvelutuotantomarkkinoiden luominen hankkeessa juuri hyvinvointi- ja hoivayritysten kehittämistarpeet nousivat keskiöön. Kysynnän ja julkista sektoria täydentävien palvelujen rakennekartoitusta tulee jatkaa Palvelut Palvelusektorilla on toteutettu kaupan yritystarvekartoitus- ja toimitila- sekä työvoimatarveselvitykset. Tämän pohjalta saatiin arvioita kauppapalveluiden kehitys- ja tilatarpeista vuoteen 2020 asti. Samalla kartoitettiin niitä näkemyksiä ja toimenpiteitä sekä toimenpide-ehdotuksia, joita pidetään tärkeänä nimenomaan erikoistavarakaupan seudullisen tunnettuisuuden lisäämiseksi ja ostovoiman jäämisestä seutukunnalle. Tehtyjen alustavien havaintojen perusteella erikoistavarakaupan tunnettuisuus monilla toimialoilla on vähäinen. Yritysten kehitystarvekartoitus toteutettiin omana projektina ja jossa selvitettiin mm myyntiin, markkinointiin, rahoitukseen, koulutukseen ja toimitiloihin liittyviä kehitystarpeita. Verkostoitumistapahtumina pidettiin Venäjän kauppaan, omistaja- ja sukupolvenvaihdostapahtumiin ja internetkauppaan liittyviä asiantuntijatapaamisia yrittäjien kanssa. Kuluttajapalveluiden palvelutasotutkimus Länsi-Uudellamaalla tähtää alueen palvelutason kehittämiseen ja yritysten asiakastyytyväisyyden nostamiseen ostopotentiaalin pysymiseksi talousalueella Uudet avaukset tilannearvio Alueella on klusteriaihioita ja miniklustereita, joissa on mahdollisuuksia kehittyä kasvuyrityksiä. Nykyisin arvioidaan yleisesti, että potentiaalisimmat kasvuyritykset syntyvät toimialojen rajapintoi-

13 hin siten, että ne hyödyntävät useiden toimialojen osaamista tai teknologiaa. Läntisellä Uudellamaalla kehittyviä klustereita voivat olla nanoteknologia, rakentamisen uudet muodot, metsäteollisuuden jalostus- ja tukitoiminnot, osaamispainotteiset yrityspalvelut ja myös sellaiset liiketoiminnan muodot, joista meillä ei ole vielä tietoa tai, jotka ovat vasta orastamassa. Hiiden ja Raaseporin alueella on historiallisesti oma rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan suuntautunut yrityskanta, joka on kehittynyt osittain pääkaupunkiseudun markkinoiden ulkopuolella. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja AKO-Länsi-Uusimaa tilasi Kombi Arkkitehdeiltä haastatteluselvityksen siitä, olisiko puurakentamisen ympärille toteutettavissa nykyistä kiinteämpää klusteriyhteistyötä. Puurakentamisesta ei kuitenkaan vielä löydetty riittävästi yhteistä pohjaa. Sen sijaan kolme Lohjan seudun rakennustuoteyritystä neuvotteli yhteistyömahdollisuuksista tuotekehityksessä, tuotannossa ja markkinoinnissa. Pienimuotoista yhteistyötä avautui, muttei kuitenkaan mitään suurta avausta. Suhdannetaantuma osui yhteistyön kehittämisen kannalta huonoon aikaan. 9. Klustereita tukeva toiminta 9.1. AKO Työllisyys Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uuttamaata edeltäneen aluekeskusohjelma Hiiden pilotin aikana tehtiin Seudullinen työllisyysstrategia, jossa työvoimansaannin turvaaminen oli silloisessa taloudellisessa tilanteessa akuutti. Eräänä ratkaisuna nähtiin seudun kunnista pääkaupungin alueelle pendelöivä työvoima. Koska pendelöintiä oli erittäin vähän selvitetty, Aluekeskusohjelma AKO Länsi- Uusimaan rahoittamana tehtiin laaja selvitys, jossa painopisteenä oli erityisesti selvittää pendelöivien halukkuutta työllistyä asuinpaikkakunnalle. Lisäksi selvityksessä pureuduttiin halukkuuteen etätyöhön. Tehdyt selvitykset ovatkin luoneet pohjaa mahdollisille jatkotoimenpiteille, joskin yritysten nykyinen taloudellinen tilanne on vähentänyt rekrytoitavan työvoiman tarvetta. Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja linjaukset raportti linjaa alueen työllisyyden kehittämisen ja ennakoinnin tarpeet elinkeinojen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin toteuttajana. Raportissa pureudutaan sekä koko alueen että kunkin kunnan erityispiirteisiin kehittyvien välityömarkkinoiden, vaikeimmin työllistettävien työllistämisen, työvoiman osaamisen ja saatavuuden turvaamisen kuin työllistävän yrittäjyyden näkökulmista. Yhdistysten työllistämismahdollisuuksien käyttämiseksi tehtiin esiselvitys ja erillinen hanke käynnistyi sen perusteella TE-rahoituksella. Työperäisen maahanmuuton koordinoimiseksi selvitettiin mahdollisuutta laatia alueelle toimintamalli, jossa yhteistyöverkoston ja ennakoinnin avulla parannettaisiin toimintaketjua ja -mekanismia rekrytointitarpeesta kotoutumiseen. YrittäjyysPaja EntreprenörsSmedja on esiselvitys, jossa on tuettu työllistävän yrittäjyyden sekä nuorten uravalintoja tukevan työn mahdollisuuksia. Taloussuhdanteiden heikennettyä työllisyys ja osaaminen osioon lisäpanostuksina nähtiin oleelliseksi edellä mainittujen lisäksi toteuttaa koulutus- ja osaamistarvetarvekartoitus suurille yrityksille mahdollisten lomautusten ja irtisanomisten ennaltaehkäisemiseksi sekä vuosien jälkeen perustettujen yritysten ensimmäisen työntekijän palkkaamistarpeen ja mahdollisuuksien selvitystyö jatkotoimenpiteitä varten ja järjestää yrityksille rahoitusseminaari keväällä sekä neljä eri teema-alueen tapahtumaa. Samoin jatkettiin yritysten omistaja- ja sukupolvenvaihdosten toteutusten aktivointia ja panostettiin alueellisen näkyvyyden ja houkuttelevuuden varmentamiseksi länsi.fi sivuston rakentamiseen Seudulliset yrityspalvelut Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaassa painopiste on ollut seudun elinkeinojen kehittäminen klusteripohjaisesti. Eräänä tätä tavoitetta palvelevana AKO Länsi-Uusimaan rahoituksella on kehitetty valtakunnallisestikin pilottina YritysSuomi.fi:n alla toimiva Seudullisten yrityspalvelujen inter-

14 net-sivusto Yrittäjän Navigaattori (www.yrittajannavigaattori.fi). Tällä hetkellä sivuston kautta alueen yrittäjille esittäytyy 16 yrityksille erilaisia palveluja tarjoavaa organisaatiota. Internet-sivuston lisäksi organisaatioiden väliseksi tiedonvälityskanavaksi on rakennettu sähköinen työpöytä Sähäkkä. Niin internet-sivusto kuin sähköinen työpöytä ovat osaltaan ensimmäisinä toteuttaneet Yritys- Suomi -palvelukokonaisuuden seudullisuuden kehittämistä. Molempia palveluja kehitetään jatkossa tiiviisti valtakunnallisen sivuston kautta ja palvelu laajenee käsittämään koko Länsi-Uudenmaan. Raaseporin yritysneuvonnan kehittäminen hanke Raaseporin alueella ( Hanko, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Pohja ) ei ollut toimivien yritysten neuvontapalvelutoimintaa ja hankkeen tarkoituksena oli selvittää palvelun rakentamisen mahdollisuudet yhteistyössä hautomotoiminnan ja uusyrityskeskuksen kanssa. Neuvontatoiminnan organisointi jäi tuonnemmaksi, koska kuntien rahoituspohjan varmentaminen jäi myöhemmäksi. Tilastopalvelut päätöksenteon pohjaksi tuotettiin aluksi keskitetysti seudullisille sivustoille, mutta siirryttiin myöhemmin Tilastokeskuksen tuottamaan ja ylläpitämään SeutuNet-palveluun Viestintä Seudun yhteinen länsi.fi -portaali kokoaa alueen aktiviteetit aluksi niin asumisen, matkailun kuin yhteisten palvelujen osalta samaan osoitteeseen. Siihen liitettävistä sähköisistä palveluista ja palveluvarausjärjestelmistä on tehty suunnitelmat jatkototeuttamisen pohjaksi. Paletti julkaisu on toiminut lähinnä alueen kuntatoimijoiden ja luottamushenkilöiden tiedonsaantikanavana ja sähköisen länsi.fi kirjeen tarkoituksena on tavoittaa edellä mainittujen lisäksi koko sidosryhmäjoukko. 10. Toimintaympäristön kehittäminen (MALe) Ohjelmakauden aikana ja Paras-hankkeen toteutumisen myötä nähtiin oleelliseksi käynnistää koko Länsi-Uuttamaata kokoavan maankäytön, asumisen, liikenteen rakennemallityön kehittäminen myös huomioiden elinkeinojen kehittäminen. MALe päätöksenteko MALe-ohjausryhmänä toimi AKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä ja MALe-työryhmässä on kuntien ja Uudenmaan liiton asiantuntijoiden edustus. MALe-pienryhmä kokoontuu useammin ja tekee työn konkretian tasolla, pohtii työn keskeistä käsitteistöä, etsii hyviä esimerkkejä ja määrittelee työn tavoitteita ja painotuksia sen edetessä. MALe-rakennemallityötä varten palkattiin kahdeksi vuodeksi MALe-koordinaattori. MALe-työryhmä kokoontui vuonna 2009 viisi kertaa. MALe-koordinaattori kävi työn alussa vuonna 2008 tutustumassa alueen kuntiin ja haastatteli kuntien avainhenkilöitä MAL-rakennemallityön kannalta olennaisista teemoista. Vuonna 2009 täydennettiin ja syvennettiin kuntien tilannetta ja näkemyksiä erityisesti elinkeinopohjan näkökulmasta. Liikkuminen, liikenne ja kehityskäytävät liikenteeseen liittyvien kehityshankkeiden eteneminen. - Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma - Lännentiet kehityskäytäväselvitys - Länsiradan maankäytön kehityskuva - Kehä V - metropolialueen kasvuvyöhyke - Espoo - Lohja - Salo oikoradan alustava yleissuunnittelu ja YVA - Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen

15 Ohjelmakauden kehittämiskokonaisuus kuvana. AKO L-U

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Tässä P a l e t i s s a Uudet kotisivut Tekstit: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Vuosi 2008 täydessä vauhdissa: strategiset

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Esitys 16.3.2010 Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki Kihniä Innolink Research Oy 2009 2010 PAINOPISTEET KEHITTYVÄT

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2007-2009 Utvecklingsenheten för välfärd i barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland 2007-2009 Keski-Uusimaa Hiiden

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille!

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! Suomen Tyky-verkostosta Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoksi Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! 29.11.2011 Jaana Lerssi-Uskelin, Ttm Kehittämispäällikkö Verkostot - Verkottuminen Mikä on verkosto?

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma

HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2009 AKO Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 04.11.2008 AKO Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Taustoittaminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma. Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke - puun käytön ja puurakentamisen edistäminen Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Jukka Vilppola, 040 341 5857 jukka.vilppola@jao.fi Länsi-uomen puuverkon valmistelusta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen / Varsinais-Suomen OpinOvi Tuula Kokkonen / OpinOvi aikuisopiskeluun Varsinais-Suomi Missio? Jottan tarttis tehrä

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot