HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO. Toimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 HANKO INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA RAASEPORI SIUNTIO Toimintasuunnitelma 2009 AKO Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä AKO Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Taustoittaminen 1 2. Strategiset tavoitteet 2 3. Toteuttaminen Hallinto ja resurssit 3.2. Elinkeinopoliittinen strategia 4. Klusterit Teknologia 4.2. Palvelut 4.3. Muut toimialat 5. Klustereita tukeva kehittämistyö Toimintaympäristön kehittäminen Kansallinen teemaverkosto Yhteistyö muiden alueiden kanssa Seuranta Toimenpiteet Talous 29-31

3 1. Taustoittaminen AKO Länsi-Uusimaan toiminta-alueella tapahtuu kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta. Koko alueen 11 kunnasta liittyvät yhteen Karjaa, Pohja ja Tammisaari Raaseporin kaupungiksi ja Sammatti liittyy Lohjaan. Kunnat ovat siten Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Siuntio ja Raasepori. Alueella on positiivinen väestökehitys ja yhteenlaskettu väestömäärä on n asukasta. Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma AKO Länsi-Uusimaa keskittyy valtakunnallisen linjauksen mukaisesti laaja-alaiseen elinkeinopolitiikkaan, alueellisen osaamisrakenteen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä vetovoimaisen toimintaympäristön luomiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön strategiset linjaukset ja painotukset laaja-alaisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi vaikuttavat alueella tehtäviin toimenpiteisiin. Ohjelma yhdistää Tammisaaren ja Lohjan seutukuntien elinkeinopolitiikan yhteiseksi kokonaisuudeksi. Ako rahoitus toimii käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa sekä mahdollistaa ulkopuolisen asiantuntijuuden resurssina hankkeisiin. Länsi-Uusimaa on vahva teollinen seutu, jonka teollisten työpaikkojen määrä osana metropolialuetta on merkittävä. Alueen omaa teollista osaamista sekä palvelutarjontaa vahvistetaan ja samalla luodaan pohjaa myös uusien työpaikkojen syntymiselle ja työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiselle avainklustereiden kautta. Länsi-Uudenmaan pendelöintiluvut pääkaupunkiseudulle ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla ja kuntien työssäkäyntialue on laajentunut. Tämä kuvastaa Länsi-Uudenmaan kasvavaa merkitystä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen osana ja kasvupaineiden tasaajana. Seudut ja kunnat muodostavat toiminnallisen Länsi-Uudenmaan kokonaisuuden, joita yhdistää keskenään ja sitoo pääkaupunkiseutuun ulommainen kehätie, valtatie 25. Hiiden alueen kuntia yhdistää keskenään ja sitoo pääkaupunkiseutuun valtatie 2 sekä E18 moottoritie ja Raaseporin alueen kuntia kantatie 51 sekä rantarata. Raaseporin alueen satamat, Hangon satama ja Inkoon syväsatama, palvelevat myös Hiiden alueen teollisuutta. Alueet täydentävät toisiaan myös kielellisesti. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi alueen kunnat ovat sitoutuneet kehittämään maankäyttöön, asumiseen ja liikenneväyliin liittyviä MAL-ratkaisuja. Nämä ratkaisut vaativat koko pääkaupunkiseudun ja valtion yhteisiä ponnistuksia, jotta kehitys olisi kaikkien kannalta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja tasapainoista. Karjaa rautateineen, Lohja moottoriteineen sekä Hanko ja Inkoo satamineen kuuluvat selkeästi metropolialueeseen ja Läntisen Uudenmaan logistinen sijainti palvelee koko Uuttamaata suhteessa manner- Eurooppaan. 1

4 2. Strategiset tavoitteet Kaudelle laaditun ohjelma-asiakirjan mukaisesti kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä alueen yhteisistä vahvuuksista lähtien ja alueen omat erityispiirteet huomioiden osana metropolialuetta. Hiiden ja Raaseporin alueen kehittämisstrategia vastaa Uudenmaan maakuntaohjelman linjauksia, sillä kaupunkiseutujen yhteisessä kehittämisstrategiassa painottuvat osaavan työvoiman saannin turvaaminen, palvelualojen kehittäminen, logistiikkatoimintojen ja infrastruktuurien kehittäminen sekä vetovoimaisen asuinympäristön luominen. Laaja-alaista elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seutujen toimijoiden elinkeinokeskusten ja oppilaitosten että yritysten kesken varmentamalla seudun yritysten elinvoimaisuus. Avaintoimialojen tarkentuvat toimintasuunnitelmat alustavien klusteriselvitysten pohjalta luovat perustan tälle työlle. Yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen sekä työllisyyden ja työpaikkojen monipuolistamisen tukeminen sisältyvät toimenpideohjelmiin. Innovaatiotoimintaa ja osaamisperustaa vahvistetaan tekemällä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa, osallistumalla valtakunnallisiin teemaverkostoihin sekä tuomalla niissä syntyneitä hyviä käytäntöjä seudulle. Vetovoimaista toimintaympäristöä rakennetaan vahvistamalla verkostojen toimivuutta sekä sosiaalista pääomaa elinkeinotoimijoiden, oppilaitosten, kuntien ja yksityissektorin välillä sekä vaikuttamalla seutukunnan toimintainfran parantamiseen. Palvelutuotantomarkkinoiden luomisessa tehostetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta sekä mm. pyrkimyksellä laatia kuntien palveluvisiot. Alueen elinkeinopoliittisen strategian laadinta etenee kunnissa ja alueilla työn alla olevien elinkeinopoliittisten ohjelmien ja klusterianalyysien sekä toteutettavien yrityskäyntien perusteella arvioitavista yrityskentän tarpeista saatavan tiedon mukaisesti määriteltävistä kehitystarpeista. 3. Toteuttaminen 3.1. Hallinto ja resurssit Kaupunkipoliittisen ohjelman strateginen ohjaus jatkuu ohjelmakauden ajan seuraavasti: - Ako Länsi-Uusimaa on 8 kunnan yhteinen aluekeskusohjelmaa toteuttava kaupunkipoliittinen hanke, jonka rahoituksen hakijana toimii Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. - Kaupunkipoliittisen ohjelman toteutusta koordinoi yhteistoimintaryhmä, jossa tavoitteet ja toteutustapa sovitetaan yhteen ja ohjausryhmä hyväksyy linjatut toimenpiteet. Sekä Lohjan että Tammisaaren seutukunnilla ovat omat päätöksenteko- ja toteutustavat sekä toteutusrakenteet, joissa luottamushenkilöiden panos toteutuu. - Elinkeinopoliittisten klustereiden toteutuksesta vastaavat seudulliset eri toimijat, esim. Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy, Raaseporin Elinkeinokeskus Oy, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus Oy, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Oy, Laurean aluekehitysyksikkö, Yrkeshögskolan Novia, Yrkesskola Axxell jne. tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. - Kunnallisten palveluverkostojen kehittämistä koordinoi Ako. 2

5 - Käytännön toteutuksen yhteistyötapa on seutujen yhteisen resurssin jakaminen. Hanketta hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja projektipäällikkönä toimii Erja Vaarala, toimistosihteerinä Minna-Mari Tiihonen ja hallintopäällikkönä Raija Rajantaus. - Yhteistyön tiivistymisen tuloksena alueelle voi ohjelmakauden aikana tai sen jälkeen syntyä koko läntisen Uudenmaan yhteinen kehittämisyhtiö. Koordinaatio Kustannukset Ako Rahoitus Ako Yhteensä Yhteensä Elinkeinopoliittinen strategia Toimintavuoden aikana jatketaan elinkeinostrategiatyön loppuun saattamista valmistamalla siihen kiinteästi liittyvien seutukuntien osaamispääoman ja -resurssien, työllisyysstrategian, palveluvisioiden kartoitusten sekä kuntien yhteistyön osa-alueiden selvitysten kokonaisuutta. Yhteen sopivat visio, tavoitteet, päämäärät ja kriittiset menestystekijät tarkentuvat näiden osa-alueiden pohjalta. - Vuoden 2009 alussa kuntapäättäjille järjestettävässä foorumissa linjataan käytännön yhteistyömuotoja ja tapoja sekä avataan tehdyn yhteistyön tuloksia. - Vuonna 2008 käynnistetyssä Tulevaisuuden talkoot hankkeen myötä syntyy yhteiset skenaariot ja näkemys tulevaisuuteen tähtäävistä sisällöllisistä toimista sekä konkreettinen työkalu, jolla visiota ja kehittämistyötä toteutetaan. Tähän liitetään kiinteänä osana pääklustereiden jatkokehittäminen. - Vuonna 2010 alkava Kilpailukyky- ja koheesio-ohjelma KOKO pohjaa edellä kuvattuun skenaariotyöhön ja alueelta nouseviin tarpeisiin. - Kartoitetaan kuntien kannat yhteistyöstä yritysneuvonnan järjestämiseksi sekä Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n että Raaseporin Elinkeinokeskus Oy:n rooli elinkeinopoliittisena toimijana seuduilla. Lisäksi kartoitetaan paikallisten yrittäjäjärjestöjen näkemykset kuntien elinkeinotoimen ja yrittäjille suunnattujen neuvontapalvelujen kehittämisessä. 3

6 4. Klusterit Länsi-Uudenmaan kilpailukykyä vahvistamaan käynnistetyissä klusterikohtaisissa kehittämistoimet ovat osa elinkeinopolitiikan kokonaiskehittämistä. Seutujen avaintoimialoiksi tunnistettujen teknologiateollisuus, hyvinvointi, matkailu, logistiikka, bioenergia, palvelut sisältäen kaupan ja kibsin sekä kehittyviin / uusiin klustereihin sisältyvinä rakentamisen uudet toteutukset, metsäteollisuuden uudet prosessit, puunjalostusteollisuus, nanoteknologia ja luovat toimialat. Toimialakohtaisten kehittämisohjelmien sekä yrityksiin kohdistuvien kontaktisuunnitelmien perusteella yrittäjistä ja sidosryhmistä muodostuvat työryhmät kartoittivat kunkin toimialan verkostoja, listasivat kasvu- ja veturiyrityksiä, pyrkivät tunnistamaan klusteriin vaikuttavia tulevaisuuden trendejä ja laativat alueellisen toimialan ns. miniklustereita. Näihin liittyvät tilastolliset perusselvitykset alueen yrityskannasta ovat osittain valmistuneet vuoden 2008 aikana ja työtä jatketaan vuonna Työ etenee kokemuspohjaisesti ja kehittämisen vauhti muotoutuu yritysten yhteistyövalmiuksien mukaan. Kaupan ja koko palvelutuotannon sektorin sekä luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittäminen on käynnistetty toimialakohtaisilla selvityksillä ja niiden jatkotoimenpiteet hahmottuvat käytännön yhteistyössä vuoden 2009 aikana. Alueen vahvimmiksi ja kehityshakuisimmiksi klustereiksi valikoituvien toimialojen asiantuntijaryhmät laativat toimintaohjelmat tavoitteineen osaksi elinkeinopolitiikan kokonaiskehittämistä ja seudun kilpailukykyohjelmaa Teknologia Metalli Tavoitteet Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksessä alueen kärkiyritysten toimitusjohtajat määrittelivät teknologiateollisuuden vision vuoteen 2012 saakka. Teknologiateollisuusklusteri on säilyttänyt roolinsa Länsi-Uudenmaan merkittävänä teollisuudenalana. Klusterin yritykset ovat: o o saaneet riittävästi nuorta, alueella koulutettua, uutta työvoimaa korvaamaan poistumaa ja tehneet yhteistyössä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita tilaus toimitusprosessin kehittämisessä ja mahdollistaneet näin alan yritystoiminnan säilymisen alueella. Toimenpiteet Yritysjohtajaryhmä ehdottaa toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä vision saavuttamiseksi: 1. Länsi-Uudenmaan alueen ja teknologiateollisuuden imagon nosto 2. Teknologiateollisuutta tukevan osaamisen kehittäminen 3. Tilaus-toimitusprosessin kehittäminen koko toimitusketjussa 4. Seudullisen teknologiateollisuuden pk-yrityksiä tukevan yrityspalvelutoiminnan kehittäminen 5. Länsi-Uudenmaan teknologiateollisuusklusterin säännöllisen yritysfoorumin käynnistäminen 4

7 Ykköstien moottoritieosuuden viimeisen vaiheen käyttöönotto lisää Länsi-Uudenmaan alueen vetovoimaisuutta, mutta työvoiman saannin turvaamiseksi ja uusien yritysten saamiseksi alueelle on toimenpiteitä jatkettava. Etenkin alueen vahvimmassa metallikeskittymässä Karkkilassa, on osaavasta työvoimasta jatkuvaa niukkuutta. Maahanmuuttajat ovat osaratkaisu työvoimapulaan, mutta yritysten ensisijainen tarve on saada osaavaa suomalaista työvoimaa. Uusien yritysten asettumista alueelle vaikeuttaa pula toimitiloista. Suoritetun yrityskyselyn perusteella jo toiminnassakin olevista kyselyyn vastanneista yrityksistä noin kolmannes etsii uutta toimitilaa tai lisätilaa. Vallitsevan yleismaailmallisen taloudellisen tilanteen takia on teknologiateollisuuden osaamista kehitettävä voimakkaasti. Uusia innovaatioita ja tekniikoita on hyödynnettävä pitääksemme alan elinvoimaisena myös taloudellisesti epävarmoina aikoina. Yhteistyötä yritysten sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa on edelleen syvennettävä. Etenkin metallin toimitusketjut ovat koko alueen kannalta tärkeät. Kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi on yritysten ja yritysverkostojen tilaus-toimitusprosesseihin tehtävä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita, joilla kustannuksia voidaan pienentää ja läpäisyaikaa nopeuttaa. - Yritysverkostojen yhteistyötä on syvennettävä ja verkostossa toimivien yritysten osaamisprofiilit, etenkin erityisosaaminen, on saatava tarvitsijoiden tietoisuuteen. - Alueen pk-yritykset tarvitsevat edelleen tukea yritysten kehittämiseen ja mahdolliseen kasvattamiseen. - Asiantuntija-apua tarvitaan erityisesti liiketoiminnan suunnitteluun, uusien ideoiden ja ajatuksien saamiseksi yrityksen tuotekehitykseen ja julkisten rahoitusmahdollisuuksien tehokkaaseen hyödyntämiseen. - Yritysfoorumi kokoontuu puolivuosittain kuntien yrityspalvelutoiminnasta vastaavien henkilöiden toimesta. - Foorumin tehtävänä on seurata tässä selvityksessä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamista ja ideoida uusia teknologiateollisuuden tarpeista nousevia kehityskohteita. Toteuttajat Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:ssä vuonna 2008 aloitettu seudullisen yrityspalvelun kehittämishanke tukee vahvasti teknologiateollisuuden kehittämistä. Kohdissa 1-2 toimenpidekokonaisuuksien päävastuussa ovat alueen kunnat, yritykset, oppilaitokset ja työvoimahallinto. Kohdissa 3-5 korostuvat alueiden omien toimintayksiköiden roolit Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n toimiessa koordinaattorina ja yhdistävänä tekijänä. Vuoden 2008 elokuun alussa rekrytoitu teknologiateollisuuden asiantuntija toimii osaltaan toimenpideohjelman toteuttajana. Aiemmin suunniteltu, muutamaa alueen solmuyritystä koskeva toimitusketjujen kehitystyö, on laajennettu koskemaan alueen kaikkia pk- metalliyrityksiä. 5

8 Aikataulu Yrityskentän kartoitus on aloitettu elokuussa 2008 yrityskäynnein. Kartoituksessa tutustutaan yritysten toimintaan, osaamisalueisiin ja selvitetään yritysten tarpeet seudullisille yrityspalveluille. Yritysten tuotanto-osaamismatriisi ja palvelutarvetiedosto tehdään kerättyjen tietojen perusteella vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Työ jatkuu vuonna 2009 muilta osin toimenpidesuunnitelman mukaisesti Ympäristöteknologia Ympäristöteknologiaklusteri kokoaa yhteen ilmastomuutoksen torjumiseksi kehittyvät toimialat ja yritystoiminnan. Bioenergia sisältyy energiatuotannon osioon. Bioenergia Toimenpiteet 1. Ilmastonmuutosselvitys ja -ohjelma Tarkoitus pohjaselvitys talousalueen ilmastonmuutosohjelmalle ympäristön kehittämisen toimenpidekokonaisuus Toteutus pohjaselvityksen painopistealueet: liikenne, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu, energian kulutus, teollisuus ja jätehuolto Kumppanit Laurea AMK Lohja ja Hyvinkää, Hamk, GreenNet Finland ry, kunnat, energia-alan asiantuntijat ja yritykset Aika Toteuttaja: Toteuttavana tahona Yrkeshögskolan Novia, Raasepori. 6

9 Budjetti 4.2. Palvelut Teknologiaklusterin liiketoiminnan kehitys Kustannukset Ako Rahoitus Metalli Ako Ympäristöteknologia, bioenergia Muut erilliskulut Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilöt: 1. Jorma Korhonen , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Seppo Kolo , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 3. Marcus Forsström , eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 4. Klaus Aremaa , Raaseporin elinkeinokeskus Oy Matkailu Matkailulla on Länsi-Uudellamaalla merkittävä vaikutus talouteen ja työllisyyteen. Matkailun merkitystä kasvattaa alan paikkasidonnaisuus, sillä matkailualan työpaikkoja ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille. Matkailun vaikutus alueen viihtyvyyteen ja hyvinvointiin on myös erittäin suuri, joten matkailuelinkeinon kehittäminen hyödyttää kaikkia alueella olevia asukkaita. Matkailu on kehittyvä klusteri niin kansainvälisesti kuin uusien liikenneväylien seurauksena toteutuvan metropolialueen paremman saavutettavuuden ansiosta. Siinä on ulottuvuudet myös hyvinvointi- ja kulttuuriyrittäjyyden tukemiseen ja vuorovaikutteisten it-ratkaisujen innovoimiseen sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen taloudellisesti, kestävän kehityksen mukaisesti. Länsi-Uudenmaan matkailun vahvuuksiin kuuluu mm. kaunis ja puhdas luonto, joten matkailun kehityksessä on erittäin tärkeää ottaa ympäristöasiat huomioon. Eko- ja lähimatkailu kuuluvat tämän päivän matkailutrendeihin, joten matkailun tulevaisuuden näkymät ovat Länsi- Uudellamaalla hyvät. Matkailualalla on paljon pieniä yrityksiä, joiden toiminnan kehittämiseksi joustavat verkostoitumismallit ovat välttämättömiä. Pienyritykset tarvitsevat veturiyrityksiä, jotka ohjaavat ja kehittävät alueen matkailua, yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Kun toimijoiden verkostot on saatu aikaan ja strategiset suuntaviivat hyväksyttyä, päästään kysyntälähtöiseen tuotteistamiseen. Kysyntälähtöisyyden selvittämisessä avainasemassa ovat alueen matkailutoimistot ja jälleenmyyjät. Saadun tiedon pohjalta muodostetaan tuotteistettuja matkailupalvelukokonaisuuksia. Tuotteistuksen jälkeen alueen tarjontaa esiin tuova markkinointiviestintä on keskeisen tärkeää. Toimenpiteet vuonna Tuotteistaminen Matkailun kärkiteemat Länsi-Uudellamaalla ovat luonto ja ekomatkailu, off season, historia ja kulttuuri. Luontomatkailun tuotteistamisen ensimmäinen askel on tehdä alueesta ekoystävällisen matkailukohteen. Tätä tarkoitusta varten kartoitetaan alueen matkailuyritysten nykytilaa, teettämällä ympäristökatselmuksia niille yrityksille, jotka haluavat brändätä itseään ympäristöystävällisenä yrityksenä. 7

10 Ympäristökatselmuksessa selvitetään yrityksen ympäristöasioiden hoitamisen nykytila; ympäristöasioita voidaan suunnitella ja kehittää vasta, kun niiden nykytila tiedetään. Ympäristökatselmuksessa selvitetään ympäristönäkökohtia kahdesta näkökulmasta: yrityksen sisäiset toiminnot ja yrityksen ulkopuoliset toiminnot. Sisäisissä toiminnoissa selvitetään tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia sekä varautuminen poikkeustilanteisiin. Ulkopuolisessa toiminnassa tarkastetaan lain asettamat vaatimukset sekä sidosryhmien vaatimukset ympäristönäkökohdille. Ympäristökatselmuksen lopputuloksena tulisi olla selvitys siitä, mitkä ovat oman toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat eli sellaiset, joilla on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja joihin yritys itse voi vaikuttaa. 2. Laadun parantaminen Länsi-Uudenmaan matkailuyritysten laatuasioihin tulisi panostaa huomattavasti enemmän. Osa alueen yrityksistä on osallistunut matkailualalle räätälöityyn laatuvalmennukseen (Laatutonni), mutta suurin osa yrityksistä eivät ole löytäneet tähän resursseja tai eivät näe että laatuun investoiminen olisi taloudellisesti kannattavaa. Mystery Shopping selvittää, miten asiakaspalvelu ja asiakaslähtöisyys yrityksessä toimii. Mystery shopping on havainnointiin perustuva tutkimusmenetelmä, jossa ammattitaitoiset testiasiakkaat soittavat, asioivat tai ovat verkkoyhteydessä yritykseen tavallisina palvelua tarvitsevina asiakkaina. Mystery shopping on paras menetelmä myyntiosaamisen ja asiakaspalvelun totuuden hetkien tutkimiseen. Mystery shopping mittaa asiakaspalvelun ja konseptin tavoitteiden toteutumista ja paljastaa palvelu- ja myyntiosaamisen sekä prosessin vahvuudet ja kehittämistarpeet. Toiminta perustuu asiakaspalvelun edelleen kehittämiseen asiakaspysyvyyden, henkilöstö-tyytyväisyyden sekä liiketuloksen maksimoimiseksi. Mystery Shoppingin kautta, matkailuyritykset saavat kilpailuetua asiakaspalvelun laadun ja myyvyyden kehittämisessä, kaikilla asiakasrajapinnan kohtaamisalueilla: kasvokkain, puhelimitse ja sähköisesti. Toimenpiteet vuosina Tuotteistaminen - Kysynnän mukainen uusien tuotteiden innovointi, toimijoiden etsiminen - Off season-, historia- ja kulttuurituotteiden kehittäminen 2. Markkinointi ja viestintä - Länsi-Uudenmaan matkailun viestintästrategian tekeminen ja kärkituotteiden markkinoiminen.. 3. Matkailun myynnin ja markkinoinnin infran luominen: - yhteisen varausjärjestelmän hankkiminen - liikennöintipaikkojen tietopisteet: - E18 ja Kehä V varrella olevan palvelutarjonnan kartoittaminen, kehittäminen ja vieminen verkkoalustalle yhteistyössä E18 - työryhmän (Turun ja Salon seutujen kehittämisyhtiöiden ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n) sekä Lönnrotopiston Voittaja projektin sekä muiden toimijoiden kanssa liikennöintikeskuksiin - Selvitetään kantatie 51 varrella olevien pisteiden palvelutarjonta ja niiden kehittämistoimenpiteiden laatiminen 8

11 Budjetti Matkailuklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Ostopalvelut Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilöt: 1. Marika Pulliainen , Hangon kaupungin matkailutoimisto 2. Erja Vaarala , Länsi-Uudenmaan yrityskeskus Oy Hyvinvointi (Hoiva- ja hyvinvointiala) Taustaa 2008 Vuosi alkoi veturiyritysten tapaamisella ja ajankohtaisten toimien kohdentamisella. Yhteisen myyntikanavan tarve nousi esiin. Kevään 2008 aikana valmistui Culminatumin kanssa yhteistyössä toteutettu hyvinvointiyrittäjien kartoitus. Sen tuloksena oltiin yhteydessä alueen verkostoitumishalukkaisiin yrityksiin, jotka kutsuttiin mukaan vaikuttamaan klusterin kehittämiseen omassa viitekehyksessään. Loppukeväästä toteutettiin hyvinvoinnin tulevaisuus (Weklu) työpajasarja, jossa toistakymmentä klusterin erilaista toimijaa tarkasteli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialan tulevaisuutta laajasta näkökulmasta yritysfuturologin johdolla. Tuotokseen osallistuivat jalostamisvaiheessa myös Hyvinvoinnin Tulevaisuus seminaarissa valtakunnan ja alueen toimijat yhteisenä foorumityöskentelynä HUS Lohjan sairaalassa. Tuloksena valmistui raportti syksyllä Julkisen toimijan, solmuyritysten ja ns. miniklusteriyritysten toisiinsa tutustuminen ja palvelutarjonnan kokonaisuuden ymmärtäminen oli seminaarin keskeinen anti. Yhdessä toimiminen palvelujen monipuolisen saatavuuden ja laadukkaan tarjonnan varmistaminen koetaan ensiarvoisen tärkeänä. Seminaari oli tähän tähtäävän verkostoitumisen alkua, jota kaikki osapuolet haluavat jatkaa. Aktiivisesti liikkeelle lähtevien hyvinvointiyrittäjien verkoston työtapaaminen Siuntion hyvinvointikeskuksessa luotaa yritysten tarpeita osaamisten kehittämiseen ja ensimmäisiin verkostoitumistoimiin vuodelle Kehittämistoimet vuodelle 2009 Koko valtakunnassa ja myös Länsi-Uudenmaan alueella on väestömme ikääntymisen kiihtyessä tarve vahvistaa hyvinvointialan palvelurakennetta ja tukea yrittäjyyttä vanhusväestön hoitamiseksi. Tähän kehitykseen ja koko hoiva-alaan liittyen jatketaan osin aloitettua kysynnän selvittämistä kuntien toimintoja täydentävien palvelujen tarpeesta. Miniklusterien palveluntarjonnasta muodostetaan tuoteryhmäkokonaisuuksia toteutetun klusterihahmotuksen mukaisesti. Alueella on havaittu huoli kasvaneesta huostaanottojen määrästä. Yksityisten perhe/hoito/ ryhmäkotiyrittäjien aloittamisen edellytyksiä on selvitettävä ja tuettava lainsäädännön, ammatillisten osaamisten ja rahoituksen osalta. Kuntien palvelustrategisiin tavoitteisiin pohjautuen on kehitettävä julkisen toimijan ja yritysten yhteistä hankintaosaamista ja yhteistyötä suurempien kokonaisuuksien tarjoamisessa. Hyvinvointiyrityshautomon palvelujen toimivuus alueella tulee selkeyttää. 9

12 Budjetti Hyvinvointiklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Ostopalvelut Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilöt: 1. Outi Nyman , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Erja Vaarala , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 3. Jyrki Hakkarainen , Raaseporin kaupunki Logistiikka Tavoitteet Tieinfrastruktuurissa tärkeimmiksi kohteiksi arvioidaan Kehä V:n (Valtatie 25) ja Kehä III:n kehittäminen sekä Kantatie 51:n parantaminen välillä Kirkkonummi Kivenlahti. E18 - moottoritien valmistuminen helpottaa Turkuun suuntautuvaa maaliikennettä. Valtatie 2:n parantaminen on valmistumassa välillä Palojärvi Nummela. Kantatie 51:n parannushanke siirtyi ensi vuosikymmenelle. Kuljetus- ja varastointipalvelujen saatavuutta ei yleisesti ottaen koeta ongelmalliseksi länsiuusmaalaisissa yrityksissä. Alueen elinkeinotoiminta ei kuitenkaan ole hyödyntänyt niitä mahdollisuuksia, joita mm. Hangon sataman konttiliikenne voisi tarjota. Inkoon syväsatama tulee liittää kehittämistyöhön ja huomioida sen tarjoamat mahdollisuudet esim. Länsi- Uudenmaan tarvitsemille bulkkitavaran toimituksille. Ratahankkeissa Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen on edelleen ajankohtainen, samoin rantaradan kehittäminen. Kaupunkiradan suunnittelu välillä Helsinki Espoo Kirkkonummi Nummela Lohja tulee ohjaamaan asumisen ja työpaikkojen sijoittumista radan varteen. Länsi-Uudellamaalla on tärkeää yksissä tuumin kiirehtiä valtion logistiikan infrastruktuuriinvestointeja alueella sekä markkinoida alueen ajallista läheisyyttä ja mahdollisuuksia pääkaupunkiseudulle. Uudenmaan liiton tukemaa Kehä V projektia jatketaan näillä näkymin kolmivuotiskaudeksi Hankkeessa profiloidaan Hanko Hyvinkää Mäntsälä Porvoo tie väyläksi, jota kehitetään logistiikan laatukäytävänä. Hankkeessa on mukana sekä Lohjan että Raaseporin seudun kuntia. Länsi-Uudellamaalla on kaksi satamaa, Hanko ja Inkoo, joissa on mahdollista laajentaa terminaalitoimintoja. Hanko on Uudenmaan liiton tukeman Hanlog-selvityksen pohjalta päättänyt investoida satamansa laajennukseen. Konsulttiarvioiden mukaan Lohjan seutua ei pidetä suurten logistiikkakeskusten potentiaalisimpana sijoituspaikkana vaikka myös Turun satama vaikuttaa alueen logistisiin tavaravirtoihin. Vuolog-selvityksen mukaan Vuosaaren satama ohjaa valtakunnalliset logistiikkakeskukset pääradan varteen, mistä jakelu joka puolelle Suomea on parhaiten toteutettavissa. E18, Kehä V ja Hanko-Hyvinkää rata mahdollistavat kuitenkin pienimuotoisempien logististen toimintojen sijoittumisen myös Lohjan seudulle. 10

13 Toimenpiteet Seutukunnalle on valmistunut yhteisesti vuonna 2007 toteutetusta MAL -toimintasuunnitelmasta työohjelma, jossa vaikuttaminen valtion investointimäärärahojen turvaamiseen, infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja joukkoliikenteen tukemiseen nähdään tärkeänä seudullisena edunvalvontatehtävänä. Osana Länsi-Uudenmaan rakennemallia arvioidaan uusien ja suunnitteilla olevien liikenteen kehityskäytävien vaikutuksia elinkeinotoimintaan ja yritysten sijoittumiseen. Seudullinen maankäyttöstrategia ja maapoliittinen ohjelma toimii pohjana rakennemallille. Kantatie 51 ja rantaradan kehityskäytäväsuunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämälle tarvittavat työpaikka-alueet sekä valtatie 2 kehittämiskäytävässä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamistarpeet. Henkilöliikenne seutulogistikon toiminta keskittyy Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaan ja päivitykseen kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa, joukkoliikenteen infrastruktuurin kehittäminen sekä selvitysten tekemiseen kuntaliitosten mahdollisista vaikutuksista henkilöliikenteeseen seutukunnilla. E-18 moottoritien markkinoinnin yhteishanketta jatketaan Turku Salo Lohja akselilla. Yhteistyössä on jo toteutettu mm. sivusto. Nyt suunnitteilla on aktiivisempia markkinointitoimintoja, joihin on haettu maakunnan kehittämisrahoitusta Uudenmaan liitolta. Koska Kehä V projekti on edennyt tehokkaasti ja työssä suunnitellaan Kehä V:n vaikutusalueella sekä liikennöintiä, asumista, työpaikkoja, että matkailua, on suunnitellun logistiikkaselvityksen aloittamista tietoisesti viivästetty. Vuosaaren sataman avautuminen ja muuttunut suhdannekuva antaa realistisen pohjan selvitykselle. Työn tavoitteena on kartoittaa alueelle potentiaalisesti sijoittuvia yritystyyppejä ja sijoittumisen edellytyksiä. Toimenpiteillä edistetään myös seudulla jo toimivien yritysten laajentumisedellytyksiä. Samoin alueen kunnat saavat täsmällisempää tietoa suunnittelunsa perustaksi. Toteuttajat Kehä V projektissa hankekoordinaattorina on EKES Yrityspalvelut. E18 - markkinoinnissa päätoimijoina ovat Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja Salon Seudun Kehittämiskeskus. Muilta osin kehitystyö liittyy AKO-ohjelmaan. Aikataulu Alueen Logistisen potentiaalin selvitys valmistuu ja selvityksen suosituksia toteutetaan vuonna Budjetti Logistiikkaklusteri Kustannukset Ako rahoitus Asiantuntijapalvelut Ako Liiketoiminnan kehitys Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilöt: 1. Jorma Korhonen Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Paavo O. Lyytikäinen , Hangon satama 11

14 Kulttuuriteollisuus Luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen tunnistaminen alueella on käynnistetty osallistumalla kansalliseen Kulttuuri teemaverkoston työskentelyyn ja sovellettu sen kehittämistoimenpiteinä työpajatyöskentelytapaaminen ja kulttuuriseminaari sekä käynnistetty toimialan perusanalyysin laadinta. Toimintavuoden 2009 aikana kootaan ns. miniklusterit ja toimitaan yhteistyössä Matkailuklusterin sekä Hyvinvointiklustereiden kanssa. Budjetti Kulttuuriteollisuus Kustannukset Ako rahoitus Ako Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: Erja Vaarala , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Kauppa Tavoitteet ja toimenpiteet Vuoden 2008 aikana olemme toteuttaneet kaupan ja palvelujen rakennetta koskevan kartoituksen koko ako alueella. Raporttiin sisältyy koko alueen päivittäis- ja erikoistavarakauppaa harjoittavat yritykset ryhmiteltynä alue ja toimialakohtaisesti. Kartoituksen laatijana on toiminut Tuomas Santasalo. Loppuraportti asiasta valmistuu marraskuun 2008 loppuun mennessä. Yritysten kehitystarvekartoitus on toteutettu yhteistyössä Lohjan yrittäjien kanssa loppukesän ja kuluvan syksyn aikana. Kohderyhmänä oli n. 700 Lohjan alueen yritystä. Kehitystarvekartoituksessa selvitettiin työvoimakysymyksiä, toimitila-asioita, sukupolven ja omistajanvaihdokseen, koulutukseen, rahoitukseen, tuontiin ja vientiin ja verkostoitumiseen liittyviä asioita. Kartoituksella tavoitimme kaikkiaan 133 yritystä, joista on johtanut tai johtamassa yrityskäyntiin. Kartoituksen tulosten perusteella olemme järjestämässä yritysklinikka- päivää, jossa yrittäjä voi asiantuntijan kanssa paneutua omistajanvaihdos / sukupolvenvaihdosasiaan. Lisäksi 12

15 järjestämme aamukahvitilaisuuden Venäjän kauppaan liittyvissä asioissa. Tilaisuuden tavoitteena on saada asiaan liittyvää ajankohtaista tietoutta sekä tutustua eri toimijoiden kanssa mahdollisten verkostoitumisasioiden puitteissa. Aikataulu Yritysten kehittämistarvekartoituksen olemme havainneet tehokkaaksi työkaluksi, joten sitä tullaan toteuttamaan jatkossa myös muiden kuntien alueella oleviin yrityksiin. Budjetti Kaupan klusteriin oli budjetoitu verran kustannuksia ja se on käytännössä täyttynyt. Varaudumme myös siihen, että ensi vuoden aikana suuntaamme resursseja siihen, että yritysten selviytymismahdollisuudet mahdollisesti laskevien markkinoiden olosuhteissa voitaisiin turvata. Palveluklusteri Kustannukset Ako Rahoitus Kartoitus kaupan ja alan tulevaisuuden näkymistä Ako Työvoimakartoitus Toimitilakartoitus Statistiikka henkilöstökulut Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: Pertti Vaarala , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 4.3. Muut toimialat KIBS klusteri osaamisintensiiviset yrityspalvelut Tavoitteet Kohderyhmänä ovat osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut, kuten tutkimus- ja kehittämispalvelut, taloudellinen ja lainopillinen konsultointi, markkinointiviestintäpalvelut, insinööri-, arkkitehti- ja muotoilupalvelut, liikkeenjohdon konsultointi ja IT palvelut. KIBS tyyppisiä toimintoja kehitetään kasvavassa määrin myös muidenkin yritysten sisälle. Lyhenne KIBS tulee englanninkielisistä sanoista Knowledge Intensive Business Services. Uusia markkinoita KIBS-yrityksille avautuu palveluinnovaatioista, julkisista hankinnoista, julkisen tiedon hyödyntämisestä ja palvelujen kansainvälistymisestä. Teknillisen korkeakoulun Innovaatiojohtamisen Instituutti on tutkinut innovaatioita ja innovaatioprosesseja palveluissa. Tutkimuksessa on analysoitu yritysten innovaatiotoimintaa kolmella tasolla: innovaatioita, johtamista ja verkostoja. Culminatum Ltd Oy on aloittanut KIBS forum toiminnan, jossa sisältönä ovat mm. palvelujen tuotteistaminen, uudet liiketoimintamallit, digitaaliset myynti- ja jakelukanavat, palvelubrändin johtaminen sekä verkostomaiset liiketoimintamallit. Toimintaa rahoitetaan Teknologian kehittämiskeskuksen SERVE-ohjelmasta. 13

16 KIBS-toimialat ovat vahvasti keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Länsi-Uudellamaalla ongelmana on KIBS-toimialojen kehittymättömyys. Lähin KIBS keskittymä on Espoossa Otaniemi Leppävaara alueella. Tavoitteemme on olla mukana KIBS forum toiminnassa joko alueellisena yritysryhmänä tai yksittäisinä yrityksinä. Toimenpiteet Kilpailukykyä ja tehokkuutta palveluiden tuotteistamisesta (PATU) on Culminatumin pääkaupunkiseudulla toteuttama kehittämisohjelma, joka tarjoaa mukaan valittaville yrityksille palveluiden tuotteistamisen asiantuntijapalvelun. Tuotteistamisen lisäksi yrityksissä on mahdollista - verkottaa osaajia ja osaamista yhteisessä projektissa - verkostoitua yli oman toimialueen - levittää osaamista yhdeltä osaamisalueelta toiselle - verrata kokemuksia esim. ohjelmistoista ja muista aputyövälineistä - verrata kokemuksia ulkoistamisesta - analysoida, mitkä osaamisintensiivisistä prosesseista voidaan ulkoistaa - tutkia laadun mittausta KIBS-palveluprosesseissa Toteuttajat Culminatum Ltd Oy ja AKO-ohjelma. Aikataulu Toinen palvelujaan tuotteistava KIBS-ryhmä aloittaa vuonna Budjetti Toteutuksessa tarvitaan Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n kontaktiverkkoa ja koordinoivaa työpanosta. KIBS Kustannukset Ako Rahoitus Asiantuntijapalvelut Ako Kehittämistyö Yritykset Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilöt: 1. Jorma Korhonen , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 2. Klaus Aremaa , Raaseporin elinkeinokeskus Oy Uudet avaukset Alueella on klusteriaihioita ja miniklustereita, joissa on mahdollisuuksia kehittyä kasvuyrityksiä. Nykyisin arvioidaan yleisesti, että potentiaalisimmat kasvuyritykset syntyvät toimialojen rajapintoihin siten, että ne hyödyntävät useiden toimialojen osaamista tai teknologiaa. Läntisellä Uudellamaalla kehittyviä klustereita voiva olla nanoteknologia, rakentamisen uudet muodot, metsäteollisuuden jalostus- ja tukitoiminnot, osaamispainotteiset yrityspalvelut ja myös sellaiset liiketoiminnan muodot, joista meillä ei ole vielä tietoa tai, jotka ovat vasta orastamassa. 14

17 Metsäteollisuuden tehdaspalvelussa haetaan uusia ratkaisuja, joissa mm. kunnossapitoa, vartiointia ja kiinteistöhuoltoa hankitaan myös ulkoa alan yrityksiltä. Nanoteknologiassa Länsi-Uudenmaan Piiharju on ollut alan edelläkävijöitä. Nanoteknologia sovellukset ovat voimakkaassa kasvu muilla toimialoilla. Jatkossa on tärkeintä myötävaikuttaa siihen, että Länsi-Uudellemaalle kehittyy nanoteknologian vetovoimainen yrityskeskittymä. Hiiden ja Raaseporin alueella on historiallisesti oma rakentamiseen kiinteistöliiketoimintaan suuntautunut yrityskanta, joka on kehittynyt osittain pääkaupunkiseudun markkinoiden ulkopuolella. Rakentamisessa Länsi-Uudellamaallakin dominoivat valtakunnalliset suuryritykset, jotka ovat havainneet seudun kasvualueeksi. Mahdollinen pk rakennusklusterin ydin saattaisi muodostua puurakentamiseen, jonka kehittymiselle on luontaisia edellytyksiä läntisellä Uudellamaalla. Kehittyvien klustereiden budjetointi joudutaan tekemään toistaiseksi varauksena ilman täsmällisiä suunnitelmia. Suunnitelmat täsmentyvät vasta yritysten kehitysliikkeiden perusteella. Budjetti Uudet avaukset Kustannukset Ako Rahoitus Selvitykset ja ulkop. Palvelut Ako Henkilöstökulut Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: Erja Vaarala , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 15

18 5. Klustereita tukeva kehittämistyö 5.1. Seudulliset yrityspalvelujen rakentaminen Vuonna 2008 toteutunut toiminta Vuodelle 2008 Seudullisten yrityspalvelujen toteutussuunnitelmassa oli kolme kokonaisuutta. Ensimmäisenä tavoitteena oli rakentaa valtakunnallisen YritysSuomi.fi portaalin alle seudun yrityspalveluista kertovan alueportaali. Tavoite toteutui ja lokakuussa 2008 avattiin Yrittäjän Navigaattori verkkopalvelu, joka on palvelulähtöinen 14 organisaation yritysneuvontasivusto. Sivusto on kiinteässä yhteydessä YritysSuomi.fi portaaliin. Tässä muodossa sivusto on edelläkävijä. Samanaikaisesti käyttöönotettu ja kiinteästi Yrittäjän Navigaattoriin liittyy sähköinen työpöytä Sähäkkä, jonka avulla organisaatiot välittävät niin yritysneuvontapyyntöjä kuin muutakin ajankohtaista asiaa. Keväällä 2008 toteutettiin myös pilottiluonteisesti yritysneuvontakoulutus 30 henkilöille, jotka eivät tee varsinaista yritysneuvontaa, mutta jotka omaan työhönsä liittyen käyvät seudun yrityksissä. Osallistujat olivat pääosin aikuiskoulutuskeskus Innofocuksesta ja Länsi- Uudenmaan työvoimatoimistosta. Tavoitteena oli, että nämä henkilöt koulutuksen jälkeen osaavat kerätä yrityksistä tietoa, joka voidaan sähköisen työpöydän kautta edelleen välittää varsinaista yritysneuvontaa tekeville organisaatioille. Saatujen kokemusten pohjalta koulutusta on tarkoitus jatkaa ja kehittää. Lisäksi projektipäällikkö Jukka Ollila on ollut mukana YritysSuomi.fi portaalin kehittämistyössä, jota työ- ja elinkeinoministeriö ja PKT-säätiö ovat toteuttaneet. Tavoite ja toimenpiteet vuodelle Vuonna 2009 Yrittäjän Navigaattori verkkopalvelua tullaan markkinoimaan ja erityisesti tavoitteena on saada sähköinen työpöytä mukana oleville organisaatioiden keskinäiseksi työvälineeksi. 2. Yrittäjän Navigaattori sivusto tullaan keväällä 2009 ruotsintamaan. Tavoitteena on, että ruotsinkielisestä sivustosta rakennetaan erityisesti Raaseporin alueen yrittäjiä palveleva kokonaisuus. 3. Lisäksi jatketaan yritysneuvontakoulutusta (2 ryhmää) pilottikoulutuksen pohjalta. Toteuttajat Vastuuhenkilönä toimii projektipäällikkö Jukka Ollila Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä ja mukana toimivista organisaatioista nimetyt vastuuhenkilöt. Aikataulu Toimenpiteet toteutetaan seuraavasti: 1. toteutetaan vuoden 2009 aikana. 2. toteutetaan kevään 2009 aikana 3. toteutetaan kevään 2009 ja syksyn 2009 aikana. 16

19 Budjetti Seudulliset Yrityspalvelut Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut (3 kk) Ako Yrittäjän Navigaattorin ruotsinnus Ako Yritysneuvontakoulutus (1 koulutusta) Ako Matkakustannukset Ako Muut erilliskulut Ako Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: Jukka Ollila , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Yritysneuvonta, Raaseporin alueella Vuoden 2009 tavoite: Raaseporin yritysneuvonta-projektin tehtävä on työstää edelleen alla mainittuja osa-alueita osana Raaseporin elinkeinokeskus Oy:n alueellista palvelutarjontaa. Pääasialliset tehtävät: - Kasvuyritysten tukeminen Raaseporin alueella, mm. koulutuksen, yritysneuvonnan, työvoiman rekrytoinnin ja mentoroinnin avulla - Raaseporin alueen markkinointi yritysten etabloitumisvaihtoehtona - Yritysneuvonta yrityksen laajentuessa - Hoiva logistiikkayrittäjien tukeminen Hautomotoiminta Hautomotoiminta 2009 ja 2010 jatkuu samanlaisena. Raaseporin yrityshautomo on moniala hautomo joka pyrkii löytämään kasvuyrityksiä. Koska alue on laaja ja yritykset toimivat pääsääntöisesti omissa tiloissa hautomotoiminnan järkevä pyörittäminen vaatii yritysneuvonnasta merkittäviä resursseja. Yritysetabloitumiset Tarkoitus on saada yksi merkittävä etabloituminen Raaseporin alueelle Yritysjärjestelyjen takia alueelta poistuu yrityksiä ja alueelle on houkuteltava uusia yrityksiä ja Varsinkin Hangon satama tarvitsee piristystä, sillä intransito vienti Venäjälle vähenee. Sopimuksen mukaan yritysneuvonta osallistuu henkilöstörekrytointiin ja uusien verkostojen rakentamiseen Raaseporin alueella. Yrittäjille suunnattu koulutustoiminta Koulutustoiminta Raaseporin alueen yrittäjille jatkuu yhteistyössä Eteläkärjen Yrittäjien ja Pomoväst ry:n kanssa (mm. markkinointi, vienti, franchising-toiminta) Työvoiman rekrytointi Raaseporin alueella ja alueen ulkopuolelta Alueen metalliyritykset ovat 2008 kärsivät ammattimiesten puutetta. Tilauskannan tilapäinen heikentyminen 2009 voi pienentää tarvetta, mutta jatkossa hyviä ammattimiehiä tarvitaan alueella. Yhteistyössä elinkeinoelämän, kuntien ja työvoimaviranomaisten kanssa on laadittava suunnitelma. 17

20 Raaseporin alueen markkinointi ulkomaisten yritysten etabloitumisvaihtoehtona Työ Raaseporin alue etabloitumisvaihtoehtona ulkomaisille yrityksille jatkuu vuonna 2009 mm. seuraavien sidosryhmien kanssa. Taloudellinen tila muissa Pohjoismaissa vaikeuttaa projektia. - Invest in Finland, Helsinki - Exportrådet i Finland, Helsinki - Invanor Finland, Helsinki (Norjan suurlähetystön kaupallinen osasto) - Danmarks Ambassads handelsavdelning, Helsinki (Tanskan suurlähetystön kaupallinen osasto) Raaseporin alueen kehittämishankkeet, johon Raaseporin elinkeinokeskuksen yritysneuvonta osallistuu: Keskeneräisiä projekteja jotka jatkuvat vuonna 2009 ovat mm: - Raaseporin alueen elinkeinostrategian toteutuksen aloitus - Koulutustilaisuudet uusille yrittäjille. - Novian opiskelijoille yrittäjäkoulutusta. - Kehä V hankkeen edistäminen - Alihankinnan edistäminen Ovakon Koverhaarin projektiin. Yrityskohtaamiset/käynnit Työ jatkuu vuoden 2009 aikana aktiivisella yrityskontaktoinnilla, varsinkin yrityksiin jotka lomauttavat tai irtisanovat henkilöstöään. Mentorointi Työ jatkuu vuoden 2009 aikana aktiivisella yrityskontaktoinnilla, varsinkin pieniin yrityksiin. Budjetti Vastuuhenkilö: Klaus Aremaa , Raaseporin elinkeinokeskus Oy Yritysneuvonta (Raaseporin alue) Kustannukset Ako rahoitus Yritysneuvonta Ako Elinkeinostrategiatyö Ako Yhteensä Ako Työllisyys ja osaaminen Vuonna 2008 toteutunut toiminta Vuodelle 2008 suunnitellut toimenpiteet eivät ole toteutuneet täysin suunnitellussa muodossa. Vaikka Hiiden alueen työllisyysstrategiassa vuosille kunnat hyväksyivät jatkotoimenpiteenä yhteisen työllisyyden neuvottelukunnan perustamisen, ei tähän kuitenkaan löytynyt kunnista halukkuutta. Perusteena oli näkemys, että jo nykyisin toimintamuodoin voidaan saavuttaa mahdollisen neuvottelukunnan perustamisesta saatava hyöty. Tähän perustuen hankkeessa on luovuttu pyrkimyksestä neuvottelukunnan perustamiseen. 18

21 Sen sijaan toisena painopisteenä on käynnistetty toimenpiteet vuoropuhelun saamiseksi seudun yritysten, ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yritysneuvontaa suorittavien organisaatioiden kesken. Syksyllä 2008 on selvitetty ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden ja yritystoiminnan vuosina aloittaneiden näkemyksiä ammatillinen koulutuksen antamista niin ammatillisista kuin yrittäjävalmiuksista. Tieto on kerätty haastattelemalla yrittäjiä. Lisäksi on kyselyn avulla selvitetty ammatillisista oppilaitoksista vuonna 2006 valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille sekä koulutuksen antamia ammatillisia valmiuksia. Seudulliseen työllisyysstrategiaan perustuen vuonna 2008 selvitettiin, voiko pendelöivien joukko olla vastaus alueen työnantajien työvoimapulaan. Loppuvuonna 2008 on tarkoituksena tehdä ostopalveluna perusselvitys pendelöinnistä missä käydään työssä, millä toimialoilla ja millä edellytyksillä seudulta pääkaupunkialueella työssäkäyvät ovat valmiit ottamaan vastaan työtä asuinpaikkakunnalla. Tämän selvityksen antamien tulosten pohjalta on tarkoitus käynnistää jatkotoimenpiteitä vuonna Tavoite ja toimenpiteet vuodelle 2009 Vuonna 2008 tehtyjen selvitysten pohjalta järjestetään keväällä 2009 alueellinen seminaari, jossa käynnistetään kehittävä ja toisiaan kunnioittavan vuoropuhelun alueen yrittäjien ja ammatillisten oppilaitosten kesken. Seminaari on ensi askel tavoitteeseen, että seudun ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat vastaavat niin määrällisesti kuin laadullisesti niitä toiveita, joita seudun yritykset esittävät. Pendelöintiselvityksen tulokset tiedotetaan kuntapäättäjille ja tulosten pohjalta varaudutaan jatkotoimenpiteisiin. Työperäinen maahanmuutto Tarve mahdollisille yhteisille foorumeille joissa kohtaisivat eri asiantuntijat mm. työnantajat, kouluttajat, työvoimaviranomaiset, kuntien edustajat, maahanmuuttajakoordinaattori laatien suunnitelmia, joilla ennakoidaan maahanmuuttajien saapuminen ja heille voidaan järjestää asianmukaista koulutusta. Toteuttajat Seminaarin järjestäminen ostetaan ulkopuolisena palveluna. Pendelöinnin jatkotoimenpiteiden osalta vastuuhenkilönä on projektipäällikkö Jukka Ollila Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä. Aikataulu Seminaari toteutetaan kevään 2009 aikana. Muut toimenpiteet ajoittuvat koko vuodelle. Budjetti Työllisyys ja osaaminen Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut (2 kk:n työpanos) Ako Seminaarin järjestäminen ostopalveluna Ako Varaus pendelöintiselvityksen jatkoon Ako Muut erilliskulut Ako Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: Jukka Ollila , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 19

22 5.4. Tilastot kehittämistyön tukena Tavoitteet ja toimenpiteet Seudullista tilastoaineistoa on tuotettu Ako Länsi-Uusimaan toiminta-alueen osalta ostopalveluna Lohjan kaupungilta. Tilastot ovat luettavissa ja haettavissa sivuilla tilastototsakkeen alla. Jatkosta on käynnistetty neuvottelut Tilastokeskuksen kanssa kokonaisvaltaisen tilastomateriaalin hankkimisesta ja sen päivittämisestä Tilastokeskuksen toimesta sekä liittämisestä SeutuNet-internetpalveluun. Budjetti Tilastot klusterien kehitystyössä Kustannukset Ako Rahoitus Ostopalvelut Ako Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilöt: Pekka Puistosalo , Lohjan kaupunki 5.5. Seutuviestintä Seutukunnilla on tehty viestintään liittyviä toimenpiteitä eriasteisesti. Markkinointiviestinnän puitesuunnitelman tarkoituksena on koota kokonaissuunnitelma tarvittavista toimenpide-ehdotuksista sekä osoittaa vaiheistettujen osa-alueiden merkitys päämäärään pääsyn askelina. Alueiden välinen kilpailu kiristyy mm. investoinneista, osaavasta työvoimasta, asukkaista ja matkailijoista. Alueiden on menestyäkseen viestittävä vahvuuksistaan ja tarjoamistaan mahdollisuuksista. Hankkeen tarkoituksena on nostattaa Länsi-Uudenmaan profiilia nykyisten kuntalaisten ja potentiaalisten uusien asukkaiden, matkustajien ja yrittäjien silmissä. Luomalla selkeä, tunnistettava imago alueelle nostetaan alueen kilpailukykyä, houkuttelevuutta ja parannetaan alueen hyvinvointia. Tavoitteet Seutuviestinnän tavoitteena on kasvattaa Länsi-Uudenmaan tunnettavuutta ja kilpailukykyä yhtenäisen ilmeen kautta - Seudusta viestitään ja markkinoidaan Länsi.fi portaalin kautta, joka kokoaa koko Länsi-Uudenmaan yhteen - Portaali rakentuu ja täydentyy yhteistyössä osakaskuntien kanssa vuoden aikana ja lanseerauskampanja toteutetaan Public rahoituksella - Vuosittaisessa seutuviestintäseminaarissa sovitaan osakaskuntien toimesta vuoden 2010 yhteismarkkinoinnin tavoitteet, keinot ja rahoitus Toimintavuonna 2008 toteutettu - Imagotutkimus, helmikuussa - Länsi-Uudenmaan markkinoinnin puitesuunnitelma, elokuussa - Seutuviestintäseminaari, syyskuussa - Länsi.fi seutuporttaali, joulukuussa 20

23 Toimintavuonna 2009 toteutetaan - Länsi.fi lanseerauskampanjan kilpailutus, tammikuu - Tiedottajaverkoston rakentaminen, helmikuu - Neljännesvuosi tiedote, maaliskuu, kesäkuu, syyskuu ja joulukuu - Seudullinen tiedotusstrategia, kesäkuu - Länsi.fi lanseerauskampanja, kesä-lokakuu - Yhteismarkkinoinnin tavoitteet, keinot ja budjetti (Public & Private), marraskuu Budjetti Seutuviestintä Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Muut erilliskulut Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: Kalle Larsson , Nummi-Pusulan kunta Tavoitetaso

24 5.6. Omistajavaihdos Tavoitteet Tavoitteena on tiivis verkostoyhteistyö, jossa omistajanvaihdokset ratkaistaan systemaattisesti, jotta toiminta yrityksissä jatkuu saumattomasti. Keskeisenä on laatia omistajanvaihdossuunnitelma, jossa kartoitetaan myös koulutustarpeet ja näin yrittäjäaines jalostuu todellisiksi osaajiksi. Omistajanvaihdostyö on jatkuva prosessi ja suunnitelma on tehty vuoteen 2012 asti. Toimenpiteet Raaseporin alueella on Hallittu sukupolvenvaihdos neuvontapalvelut 2009 hanke, joka sisältää neuvonnan luopujan/myyjän ja jatkajan/ostajan kesken, alueellisen yrityspörssin käynnistämisen ja toiminnan markkinoinnin. Tavoite on omistajanvaihdossuunnitelma 40 yritykselle ja yrityskauppoja 30 kpl. Budjetti Sukupolvenvaihdos Kustannukset Ako Rahoitus Henkilöstökulut Ako Matkakulut Markkinointikulut Muut kulut Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: Marcus Forsström , Eteläkärjen Uusyrityskeskus ry 5.7. Tulevaisuusfoorumi Länsi-Uudenmaan alueen sisällöllisen kehittämisen ja visioinnin pohjatyönä käynnistetään ns. Tulevaisuustalkoot hanke. Tähän liitetään pääklustereiden jatkokehittäminen, kuten hyvinvointi ja siihen kiinteästi liittyvinä jo käynnistyvinä olevien hankkeiden esim. Weklun tulokset. Tavoite Luoda alueelle vaihtoehtoiset skenaariot tukemaan strategiatyötä sekä kehittää skenaariolähestymistapaa seutukunnan tarpeisiin niin, että se voidaan linkittää osaksi vuotuista strategiaprosessia, joka ottaa huomioon klustereiden, yritysten, yrittäjien, kuntien, oppilaitosten, asukkaiden, matkailijoiden ja muiden intressiryhmien näkemykset halutusta tulevaisuudesta. Toteutus Lähestymistapa: Vuorovaikutteinen prosessi, joka noudattaa toimintaskenaariotyöskentelyn vaihejakoa: Kuka ja missä me olemme? Mitkä ovat mahdolliset maailmat? Minne voimme mennä ja kuinka? Minne päätämme mennä? Strategia. Toimenpiteet. 22

25 Toteutukseen: tarvitaan johtoryhmä, strategiaryhmä tai vastaava valikoitu joukko, jonka kanssa järjestetään 4-5 puolen päivän mittaista istuntoa. Lisäksi tarvitaan yhteystiedot laajemmasta osallistujajoukosta toteutettavaa www-kyselyä varten. Työn tuloksista on tarkoitus myös keskustella loppuseminaarissa, joka on kaikille avoin. Työn alkuvaiheessa järjestetään avoin yleisöseminaari, jossa käydään läpi työn peruslähtökohdat ja pääklustereiden haasteet. Toteutus on mahdollista tehdä yhdessä rajattavan alueen kaikkien toimijoiden kanssa tai niin, että vain osa toimijoista osallistuu varsinaiseen istuntotyöhön ja muut saavat istuntojen tulokset käyttöönsä sitä mukaa kun tuloksia syntyy ja he osallistuvat vain laajempiin seminaareihin ja vastaavat kyselyihin. Kilpailutettavat tahot esim. AKK Laurea ja Åbo Akademi Tulokset Työn aikana syntyy yhteinen näkemys seutukuntien tulevaisuuteen tähtäävistä toimista ja konkreettinen työkalu toimintaan. Budjetti Tulevaisuusfoorumi Kustannukset Ako Rahoitus Kilpailukyky ja innovaatiot Ako Raportit, verkkokyselyt Yhteensä Yhteensä Vastuuhenkilö: Erja Vaarala , Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 23

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet

P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut www.luako.fi. Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Tässä P a l e t i s s a Uudet kotisivut Tekstit: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Vuosi 2008 täydessä vauhdissa: strategiset

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. 12.12.2007 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä

Toimintasuunnitelma. 12.12.2007 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma 2008 Ako Länsi-Uudenmaan Ohjausryhmä SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Taustoittaminen 1 2. Strategiset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma. 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä HANKO INKOO KARJAA KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA POHJA SAMMATTI SIUNTIO TAMMISAARI Toimintasuunnitelma 2008 11.12.2007 Ako Länsi-Uusimaan Ohjausryhmä 23.09.2008 Ako Länsi-Uusimaan Toimintaryhmä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vihti. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti Vihti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013

Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Esitys 16.3.2010 Länsi Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2010 2013 Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuskonsultti Kaisa Mäki Kihniä Innolink Research Oy 2009 2010 PAINOPISTEET KEHITTYVÄT

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kerava. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti Kerava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Siuntio. Kuntaraportti

Siuntio. Kuntaraportti Siuntio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntaraportti Inkoo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Inkoo. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Inkoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Karkkila. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Karkkila. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Karkkila Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Tuusula. Kuntaraportti

Tuusula. Kuntaraportti Tuusula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hyvinkää. Kuntaraportti

Hyvinkää. Kuntaraportti Hyvinkää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuntaraportti Kerava. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kerava. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kerava Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot