P a l e t i s s a. AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut Tässä. JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet

Transkriptio

1 JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Tässä P a l e t i s s a Uudet kotisivut Tekstit: Erja Vaarala Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen Vuosi 2008 täydessä vauhdissa: strategiset painoalueet, klusterit 2008 ja klustereita tukeva kehitystyö Imagoselvitys Kulttuurityöpajan antia Mikä on KOKO - ohjelma 2009 Tiivistelmä menneestä 2007 Klustereiden visiot Kuvat: Taitto: AKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Minna-Mari Tiihonen Outi Nyman Minna-Mari Tiihonen AKO Länsi-Uusimaan uudet sivut Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaan sivut julkaistiin ja niiden kehittäminen jatkuu edelleen. Sivut kokoavat seutukunnan yhteen AKO ohjelman muodossa välittäen tietoa myös yli seuturajojen. Sivulla avataan AKO kauden 2008 toimintasuuunnitelma tarkemmin, esitellään ja päivitetään klustereissa tapahtuneet toimenpiteet sekä tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista. Extranet Sivuilta tulee pääsemään myös käyttäjätunnuksella ja salasanalla extranettiin, josta löytyvät mm. Länsi-Uudenmaan alueen tilastot, pöytäkirjat, oheismateriaali. Extranettiin on myös hahmoteltu perustettavaksi ns. ilmoitustaulua ja keskustelupalstaa. Arvostamme palautettanne ja mielipiteitänne, niiden avulla voimme kehittää sivustoa siten, että palvelemme mahdollisimman hyvin koko toiminta-aluettamme. Anna meille palautetta Ota yhteyttä - linkin kautta. Kiitos. TUTUSTU SIVUSTOON! 1

2 Suunniteltua toimintaa vuodelle 2008 Strategiset tavoitteet Kokonaisstrategian lähtökohtana on edistää Länsi-Uudenmaan kehittymistä alueen yhteisistä vahvuuksista lähtien ja alueen omat erityispiirteet huomioiden osana metropolialuetta. Hiiden ja Raaseporin alueen kehittämisstrategia vastaa Uudenmaan maakuntaohjelman linjauksia, sillä kaupunkiseutujen yhteisessä kehittämisstrategiassa painottuvat osaavan työvoiman saannin turvaaminen, palvelualojen kehittäminen, logistiikkatoimintojen ja infrastruktuurien kehittäminen sekä vetovoimaisen asuinympäristön luominen. 1) Laaja-alaista elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seutujen toimijoiden niin elinkeinokeskusten, oppilaitosten kuin yritystenkin kesken varmistaen seudun yritysten elinvoimaisuus. Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma AKO Länsi- Uusimaa keskittyy valtakunnallisen linjauksen mukaisesti laaja-alaiseen elinkeinopolitiikkaan, alueellisen osaamisrakenteen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä vetovoimaisen toimintaympäristön luomiseen. Uuden Työ- ja elinkeinoministeriön strategiset linjaukset ja painotukset laaja-alaisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi vaikuttavat alueella tehtäviin toimenpiteisiin. Ohjelma yhdistää Tammisaaren ja Lohjan seutukuntien elinkeinopolitiikan yhteiseksi kokonaisuudeksi. AKO rahoitus toimii käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa sekä mahdollistaa ulkopuolisen asiantuntijuuden resurssina hankkeisiin. Länsi-Uusimaa on vahva teollinen seutu, jonka tarjoamien työpaikkojen merkitys osana metropolialuetta on merkittävä. Alueen omaa teollista osaamista sekä palvelutarjontaa vahvistetaan ja samalla luodaan pohjaa myös uusien työpaikkojen syntymiselle ja työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiselle avainklustereiden kautta. Länsi-Uudenmaan pendelöintiluvut pääkaupunkiseudulle ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla ja kuntien työssäkäyntialue on laajentunut. Tämä kuvastaa Länsi-Uudenmaan kasvavaa merkitystä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen osana ja kasvupaineiden tasaajana. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi alueen kunnat ovat sitoutuneet kehittämään maankäyttöön, asumiseen ja liikenneväyliin liittyviä MAL - ratkaisuja. Nämä ratkaisut vaativat koko pääkaupunkiseudun ja valtion yhteisiä ponnistuksia, jotta kehitys olisi kaikkien kannalta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja tasapainoista. 2) Innovaatiotoimintaa ja osaamisperustaa vahvistetaan tekemällä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa, osallistumalla valtakunnallisiin teemaverkostoihin sekä tuomalla niissä syntyneitä hyviä käytäntöjä seudulle. 3) Vetovoimaista toimintaympäristöä rakennetaan vahvistamalla verkostojen toimivuutta sekä sosiaalista pääomaa elinkeinotoimijoiden, oppilaitosten, kuntien ja yksityissektorin välillä sekä vaikuttamalla seutukunnan toimintainfran parantamiseen. Elinkeinopoliittinen strategia Toimintavuoden aikana jatketaan elinkeinostrategiatyön loppuun saattamista valmistamalla siihen kiinteästi liittyvien seutukuntien osaamispääoman ja -resurssien, työllisyysstrategian, palveluvisioiden kartoitusten sekä kuntien yhteistyön osa-alueiden selvitysten kokonaisuutta. Samalla käynnistetään selvitystyö, jossa kartoitetaan Ako Länsi-Uudenmaan kuntien kannat seudulliseen yhteistyöhön elinkeinojen kehittämisessä ja yhteistyöstä yritysneuvonnan järjestämiseen seuduilla. Lisäksi kartoitetaan paikallisten yrittäjäjärjestöjen näkemykset kuntien elinkeinotoimen ja yrittäjille suunnattujen neuvontapalvelujen kehittämisessä. Tulevaisuuden talkoot hankkeen myötä syntyy seutukunnille yhteinen näkemys tulevaisuuteen tähtäävistä sisällöllisistä toimista sekä konkreettinen työkalu, jolla visiota ja kehittämistyötä toteutetaan. Tähän liitetään kiinteänä osana avainklustereiden jatkokehittäminen. 2

3 Klusterit vuonna 2008 Länsi-Uudenmaan elinkeinotoimialojen kilpailukyvyn vahvistamiseksi käynnistetyt klusteriselvitykset jatkuvat. Seuraavaksi saatetaan käyntiin kaupan ja koko palvelutuotannon sektorin sekä luovien toimialojen ja kulttuuripohjaisten elinkeinojen kehittäminen. Alueen vahvimmat ja kehityshakuisimmat klusterit nousevat esiin näiden selvitysten ja toimien myötä ja klusterikohtaisten asiantuntijaryhmien on tarkoitus laatia toimintaohjelmat tavoitteineen osaksi elinkeinopolitiikan kokonaiskehittämistä. ennusteita laadittaessa. Tilastot ovat koko Läntisen Uudenmaan seutukuntien hyödynnettävissä. KIBS klusterissa kohderyhmänä ovat osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut, kuten tutkimus- ja kehittämispalvelut, taloudellinen ja lainopillinen konsultointi, markkinointiviestintäpalvelut, insinööri-, arkkitehti- ja muotoilupalvelut, liikkeenjohdon konsultointi ja IT palvelut. KIBS tyyppisiä toimintoja kehitetään kasvavassa määrin myös muidenkin yritysten sisälle. Kehittyviin klustereihin sisältyen alueella on klusteriaihioita ja miniklustereita, joissa on mahdollisuuksia kehittyä kasvuyrityksiä. Nykyisin arvioidaan yleisesti, että potentiaalisimmat kasvuyritykset syntyvät toimialojen rajapintoihin siten, että ne hyödyntävät useiden toimialojen osaamista tai teknologiaa. Teknologiateollisuudessa metallin toimitusketjut ovat koko alueen kannalta niin keskeiset, että vuonna 2008 on tarkoitus aloittaa kehitystyö rekrytoimalla Länsi-Uudenmaan Yrityskeskuksen palvelukseen alan osaaja ja hakea toimintaympäristötukea Uudenmaan TE-keskuksesta. Matkailun kehittämisedellytysten selvittämiseksi on tarpeen saada täsmällistä taustatietoa matkailun merkityksestä alueen yrityselämälle ja tulonmuodostukselle. Tätä tarkoitusta varten teetetään matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitys kattaen alueen matkailu- ja matkailua palvelevat yritykset. Samassa yhteydessä tehdään myös Yhteistyöorganisaation perustamisselvitys yhteistyössä Raaseporin alueen kanssa. Luovien toimialojen perustoimintona osallistutaan kansalliseen Kulttuuri teemaverkoston työskentelyyn ja sovelletaan alueelle sen kehittämistoimenpiteitä soveltuvin osin. Hyvinvointiklusterissa Läntisen Uudenmaan hyvinvointiyhteistyöverkosto (L-U Hyve) muodostuu jo olemassa olevista pienemmistä ja suppeammista verkostoista sekä uusista yhteistyötoimijoista. Kevään aikana toteutettiin selvitystyö Innovaatiostrategian luomisesta hyyinvointiklusterille yhdessä seutujen yrittäjien ja toimijoiden kanssa. Logistiikkan klusterissa on Länsi-Uudellamaalla tärkeää yksissä tuumin kiirehtiä valtion logistiikan infrastruktuuri-investointeja alueella sekä markkinoida alueen nopeaa saavutettavuutta ja mahdollisuuksia pääkaupunkiseudulle. Bioenergiaklusterin toiminta on tässä vaiheessa painottuneet Raaseporin alueelle ja toimenpideohjelman tarkennetut toimenpiteet muotoutuvat asiantuntijaryhmän ehdotusten edetessä. Palveluklusterin yhteisinä toimenpide-ehdotuksina kaikille palvelusektorin osa-alueille nähdään palvelualan yritysten sekä niiden palvelukonseptien kehittäminen, koulutetun ja osaavan työvoiman saannin varmistaminen sekä julkisten palvelujen tuottamismallien määrittely Kaupan klusterissa hankitaan tilastokeskuksesta statistiikkaa keskeistä päivittäis- ja erikoistavarakaupan alan kehityksestä viimeiseltä viideltä vuodelta. Tämä luo perustan tilastotiedon jatkokäsittelylle vuodelle 2008 Kuvassa vas. edessä Lohjan kaupungin sivistystoimenjohtaja Simo Juva, Työtehoseuran kehittämispäällikkö Merja Sillanpää, Laurean yliopettaja KTT Tarja Meristö, oikealla edessä Hopeaniemi Oy:n toimitusjohtaja Maarit Källman, Siuntion Hyvinvointikeskuksen johtaja Heikki Tiitinen ja AKO Länsi-Uusimaan projektipäällikkö Erja Vaarala paneutuivat alueen ylivoimatekijöihin. Selvitystyön tulokset esitellään järjestettävässä Hyvinvointiseminaarissa. Kuvasta puuttuvat Kylpylähotelli Päiväkummun johtaja Tero Eskola, Sosiaalitaito Oy: n kehitysjohtaja Merja Salmi ja Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n yritysneuvoja Outi Nyman. 3

4 Klustereita tukeva kehitystyö Seudullisten yrityspalvelujen rakentaminen Jotta yrittäjän neuvontatarpeeseen voidaan vastata mahdollisimman kattavasti, Hiiden alueelle rakennetaan yrityspalvelujen kokonaisuus, joka on yrittäjälle nykyistä helpompi tavoittaa. Vuonna 2007 käynnistettiin käytännön toimenpiteet ja organisaatioita edustavien vastuuhenkilöiden yhteistyönä on laadittu toimintasuunnitelma vuodelle Tavoitteena on, että vuoden 2008 syksyllä Hiiden alueella on toiminnassa Seudulliset yrityspalvelut. Samoin kevään 2008 aikana selvitetään myös Raaseporin alueen organisaatioiden osallistuminen seudullisiin yrityspalveluihin. Hanke toteutetaan kevään 2008 aikana ja seudullisten yrityspalvelujen on tarkoitus olla käynnissä vuoden 2008 syksyllä. Keskeisenä on laatia omistajanvaihdossuunnitelma, jossa kartoitetaan myös koulutustarpeet ja näin yrittäjäaines jalostuu todellisiksi osaajiksi. Tulevaisuusfoorumi Länsi-Uudenmaan alueen sisällöllisen kehittämisen ja visioinnin pohjatyönä käynnistetään ns. Tulevaisuustalkoot hanke. Tavoitteena luoda alueelle vaihtoehtoiset skenaariot tukemaan strategiatyötä sekä kehittää skenaariolähestymistapaa seutukunnan tarpeisiin niin, että se voidaan linkittää osaksi vuotuista strategiaprosessia, joka ottaa huomioon klustereiden, yritysten, yrittäjien, kuntien, oppilaitosten, asukkaiden, matkailijoiden ja muiden intressiryhmien näkemykset halutusta tulevaisuudesta. Seutuviestintä Yrityskäyntejä tekevät tahot ovat voineet osallistua kevään aikana Hämeen Ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän johdolla pilottina toteutettuun valmennukseen. Kuvassa Länsi-Uudenmaan työvoimatoimiston Riitta Manser (vas.) ja Innofocuksesta Suvi Erikson. Seutuviestinnän strategia on valmistunut edellisellä ohjelmakaudella koskemaan Hiiden aluetta ja toimintavuoden aikana on tarkoitus päivittää sen toimenpiteet käsittämään koko Länsi- Uudenmaan alueen. Markkinointiviestinnän puitesuunnitelman tarkoituksena on koota kokonaissuunnitelma tarvittavista toimenpide-ehdotuksista sekä osoittaa vaiheistettujen osa-alueiden merkitys päämäärään pääsyn askelina. Työ käsittää imagoselvityksen sekä taustatutkimuksen nykytilasta sekä Seutuportaalin luomisen. Tilastot klusterien kehittämistyön tukena Toimintasuunnitelmassa eräänä osa-alueena on perustaa seudullinen tilastopankki, joka olisi palvellut niin yksittäisiä kuntia kuin yritystoiminnan kehittämistä seudulla. Tällä hetkellä seudun kunnista osalla on sopimukset lisensseistä Tilastokeskuksen kanssa ja tilastoja tuotetaan kunkin kunnan tarpeisiin ja pääosin kuntien omaa työvoimaa käyttäen. Hankinnat toteutetaan vuoden 2008 aikana. Sukupolvenvaihdos / omistajavaihdos Kuvassa matkailuyrittäjiä hevostilalla toukokuisena päivänä yrittäjäverkoston tapaamisessa, jossa käytiin läpi tulevia viestinnän välineitä, seutuportaalia ja matkailuklusterissa toteutettavia toimenpiteitä. On kriittisen tärkeä ylläpitää olemassa oleva yrityskanta joustavalla vaihdolla uudelle yrittäjäpolvelle. Tavoitteena on tiivis verkostoyhteistyö, jossa omistajanvaihdokset ratkaistaan systemaattisesti, jotta toiminta yrityksissä jatkuu saumattomasti. 4

5 Kansallinen teemaverkosto Kansallisten tavoitteiden toteuttamista edistetään osallistumalla valtakunnallisten teemaverkostojen työskentelyyn. Viestintäverkosto toimii työkaluna ja johtamisen työvälineenä paneutuen tiedotustoiminnan näkökulmasta sisäiseen viestintään sekä sidosryhmäviestintään. Toimintavuonna keskitytään mm. sähköisten viestinnän välineiden sekä sähköisen kokousympäristön käyttöönottoon. Yhteistyötä muiden alueiden kanssa Hyvinvointiteemaverkosttossa tavoitteet vuodelle 2008 ovat hyvinvointiyrittäjyyteen liittyvä liiketoimintaosaamisen kehittäminen, kehittäjien työkalujen soveltaminen ja käyttöönotto sekä valtakunnallisen hyvinvointialan liiketoimintaosaajaverkoston muodostaminen. Innovaatio ja osaamisen verkostoissa osaamis- ja elinkeinopoliittista ulottuvuutta syvennetään tiivistämällä yhteistyötä muiden keskeisten elinkeinopoliittisten toimijoiden kanssa kuten Sitra ja Tekes. Verkoston tavoitteiden päälinjat liittyvät mm. seuraaviin teemoihin: Alueellisen innovaatioympäristön kehittämisen hallinta, innovaatiopalvelut ja palvelurakenteet, kehittämistyön kyvykkyydet ja osaaminen, osaavan työvoiman alueellinen kehittäminen, kansainväliset yhteydet sekä Kansalliset ja alueelliset rakenteet. Toimintavuonna 2008 Länsi-Uusimaan alue keskittyy ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämiseen. Kulttuuriverkoston tavoitteena on kulttuuritoiminnan ja luovien alojen yritystoiminnan näkyväksi tekeminen tärkeänä elinvoiman ja kilpailukyvyn lähteenä, tarjota linkki kansallisiin ohjelmiin ja kansalliseen yhteistyöhön sekä aluekehitys- ja kulttuuritoimijoiden vuorovaikutuksen kehittäminen ja alueellisen luovien toimialojen kehittämistyön saattaminen tavoitteelliseksi ja systemaattiseksi. Alue osallistuu v työpajatoimintaan, jossa käynnistetään konkreettinen, luovan toimialan kehittämiseen liittyvä perustyö alueellisen kehittämisympäristön ja strategisen prosessin luomiseksi. Vuonna 2008 mm. Metropolialueen klusteripohjaisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen osallistuminen. Alueen omat toiminnot nähdään toisaalta itsenäisinä kehittämiskohteina (nanoharju, metallin osaamiskeskittymä, HanLog Hangon logistiikkahanke) ja toisaalta osana metropolialueen klustereita täydentävänä yritystoimintana. Jälkimmäisen osan tavoitteena on verkottaa alueen yritystoimintaa metropolialueen veturiyritysten taakse ja tätä kautta saada omaa elinkeinoelämää vahvistavaa vaikutusta. Hyvinkää-Riihimäki osallistutaan Palvelu- ja Hyvinvointiklustereiden kehittämiseen yhteistyössä Hyvinkää-Riihimäki aluekeskusohjelman ja Itä-Uudenmaan liiton kanssa ns. metropolifoorumina. Pori-Forssa-Karkkila Valtatie 2 kehittämistoimenpiteenä ja osana MAL-toimintaohjelmaa järjestetään yhteistyössä Forssan ja Porin alueiden kanssa yhteinen seminaari keväällä Salon seutu E18 markkinointiyhteistyötä jatketaan vuonna 2008 ja alueen imagoa vahvistetaan kasvavana työssäkäyntialueena ja yritysten sijoituspaikkana yhdessä Turun seudun ja Salon seudun kehittämisyhtiöiden kanssa. sivuston sisällön kehittäminen erillisrahoituksella. Maaseutu ohjelmapohjainen kehittäminen syntyy yhteistyössä Pomoväst ry:n ja Ykkösakseli ry:n kanssa. Toiminnan seuranta ja mittarit Ohjelmatyön toteuttamista ja tuloksellisuutta seurataan kolmenlaisella työkalulla: Talouden seuranta AKO Länsi-Uusimaan itsearviointi jatkuvana prosessina Kansallinen ako - arviointi SM:n toimesta koko ohjelman ajan: toteuttaja Net Effect Imagokysely alueen päättäjille: Länsi-uusimaa tarvitsee oman aluebrändin Kyselyllä kartoitettiin Länsi-Uudenmaan alueen keskeisten vaikuttajien näkemyksiä alueen imagosta ja sen kehittämisestä omaksi brändiksi ja sitä tukevaksi markkinoinniksi ja viestinnäksi. Länsi-Uudenmaan oman brändin eli tunnistettavan ja näkyvän aluekuvan luominen olisi erittäin tärkeää alueen kuntien kilpailukyvyn kannalta nyt, mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa. Selvä vaikutus kilpailukykyyn Markkinoinnin ja viestinnän merkitys alueen kilpailukyvyn kannalta kasvaa vastaajien mielestä tulevaisuudessa. Selvä enemmistö eli 75 prosenttia piti sitä tulevaisuudessa ja 56 prosenttia tälläkin hetkellä erittäin tärkeänä. Kunnat ja yritykset yhtesityöhön Markkinoinnin toteuttamisessa yhteistyötä pitäisi vastaajien mielestä olla ennen kaikkea kuntien ja yritysten kesken. Kolmannelle sijalle nousi matkailuorganisaatiot. Lisäksi kannatusta yhteistyötahoiksi saivat niin media kuin oppilaitokset, maakuntaliitot ja kehittämisorganisaatiot. 5

6 Luovat toimialat ja kulttuurityöpaja Lohjalla Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa todetaan, että luovien alojen liiketoiminta liittyy läheisesti lähes kaikkiin teollisuus- ja palvelutoimialoihin, erityisesti muotoilun, mainonnan ja markkinointiviestinnän sekä animaatioiden osalta. Myös esimerkiksi musiikki, valokuvaus, luova kirjoittaminen ja kuvataide ovat osa useimpien perinteisten toimialojen julkista kuvaa. Kaikki nämä luovat alueet liittyvät omalta osaltaan niihin tekijänoikeuksiin pohjautuviin tuote- ja palvelukokonaisuuksiin, joita luodaan luovien alojen liiketoiminnan avulla. Samoin monet perinteiset taidealat ovat jo nyt keskeinen osa esimerkiksi matkailu- ja hyvinvointialojen palvelukokonaisuuksia. Lähtökohdaksi Länsi-Uudellamaalla otettiin luovien alojen kehittäminen melko yleisellä tasolla. Tästä syystä pajan aluksi pidettiin myös hieman laajempi esittely luovien toimialojen tilasta ja mahdollisuuksista osana elinkeinotoimintaa. Näkökulma oli laaja-alaisessa elinkeinopolitiikassa, joka pyrkii erityisesti parantamaan alueiden vetovoimatekijöitä ja viihtyvyyttä perinteisemmän yrittäjyyteen ja kilpailukykyyn liittyvien tekijöiden ohella. Tässä myös kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnalla on merkittävä sijansa. Yhteisen laajan kulttuurin kehittämishankeen toteuttaminen otettiin myös esille työnimellä Länsi-Uudenmaan taidepolku, johon yhdistettiin ajatus Turku 2011 yhteistyöstä jan kulttuuripääkaupunki - hankkeesta. Tavoitteena olisi luoda esimerkiksi Kuninkaantietä noudattaen kehittämiskokonaisuus, jonka piiriin nostettaisiin eri taidealoja polun varrelta ja joka päättyisi koostavaan tapahtumaan Turussa vuonna Edellisten osalta esille tuli myös tapahtumien kehittämishanke, jonka kautta alueelle voisi tuoda näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta sekä yhteistyötä. Tämä ajatus jäi itämään osallistujien mieliin tulevaisuutta varten. Mikä on KOKO - ohjelma 2009 Pääministeri Matti Vanhasen II Hallituksen ohjelman mukaan ohjelmaperusteista aluekehitystyötä jatketaan ja kansallista ohjelmajärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään. Joulukuussa 2007 valtioneuvosto päätti aluekehittämisen valtakunnallisista tavoitteista vuosille Näiden tavoitteiden mukaan mm. laaditaan alueellisen kilpailukyvyn kehittämisohjelma, jolla kansallista ohjelmatyötä ja - politiikkaa kootaan yhteen seudullisiin ja strategisiin ja monimuotoisiin verkostoihin perustuen ja päällekkäisyyksiä poistaen. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistetty hallitusohjelman ja tavoitepäätöksen edellyttämä valmistelu. Tavoitteena on luoda alueiden kilpailukykyä ja alueiden välistä koheesiota vahvistava kansallinen kehittämisohjelma, jonka työnimenä on koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). Uuteen ohjelmaan sulautuisivat nykyisin toteutettavat aluekeskusohjelma (AKO), maaseudun alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelma. Ohjelma on väline tavoitepäätöksessä määri-teltyjen valtakunnallisten kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelma jäsentyy maakunnit- tain ja se toimii keskeisenä osana maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. Uudistamisen lähtökohdat yksinkertaisuus: yksi ohjelma, selkeät puitteet tehokkuus: kevyt ohjelmabyrokratia, sopimusperusteinen, suuremmat kehittämisen kokonaisuudet vaikuttavuus: aluelähtöisyys, synkronointi muihin aluekehittämisen prosesseihin, kattaa kaikki alueet Valmistelu tehdään vuoden 2008 aikana, siten että ohjelma käynnistyy vuoden 2009 alussa. Keväällä työstetään kansallinen ohjelma-asiakirja ja syksyllä alueelliset esitykset. 6

7 Tiivistelmä Toimintakertomuksesta vuodelta 2007 Toimintakerotmus 2007 kokonaisuudesaan on luettavissa AKO Länsi-Uudenmaan uudistetuilla internetsivuilla osoitteessa Länsi-Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma yhdisti Tammisaaren ja Lohjan seutukuntien elinkeinopolitiikan yhteisen päivänvarjon alle yhdeksi kokonaisuudeksi. Alueen erikoistumisalojen ja vahvuuksien tarkentumista on saatu alustavien klusterianalyysien pohjalta. Innovaatiotoimintaa ja osaamisperustaa vahvistettiin osallistumalla valtakunnallisiin teemaverkostoihin ja tekemällä oppilaitosyhteistyötä. Sosiaalista pääomaa on vahvistettu edelleen toimivien verkostojen elinkeinotoimijoiden, oppilaitosten, kuntien ja yksityissektorin välillä. ja palvelutuotantomarkkinoiden luomisen avulla on siirtynyt kuntien palvelustrategian valmistumiseen. Alueella kuntapalvelujen kehittämishankkeissa palkattiin yhteinen hankinta-asiantuntija sijantikuntana Karkkila sekä seutulogistikko kehittämään seutuliikennöintiä sijantikuntana Siuntio. Kaupunkipoliittisen ohjelman strategiset painopisteet ovat kohdentuneet seuraavien avainklustereiden kehittämiseen: Teknologiateollisuus, Hoiva- ja hyvinvointi, Matkailu, Bioenergia. Palvelusektorilla on hahmoteltu KIBSin lisäksi kaupan palvelujen kehittämistä. Luovien toimialojen ja kult-tuuripohjaisten elinkeinojen kehittämisen käynnistämiseksi osallistuttiin kansallisen teemaverkoston työpajatoimintaan. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva yhteistyön tehostaminen kunnallisten palveluiden tuotteistamisen Klustereiden visiot AKO Länsi-Uusimaa ohjelman toimintaympäristössä 2007 toteutettiin seuraavien klustereiden kehitystyötä sekä näitä tukevan toimintaympäristön yleisiä kehittämistoimenpiteitä. Teknologiateollisuuden visio vuoteen 2012: Klusterin yritykset ovat saaneet riittävästi nuorta, alueella koulutettua, uutta työvoimaa korvaamaan poistumaa ja tehneet yhteistyössä merkittäviä tuottavuusinnovaatioita tilaustoimitusprosessin kehittämisessä ja mahdollistaneet näin alan yritystoiminnan säilymisen alueella. Hoiva- ja hyvinvointiklusterissa visio vuoteen 2012: Länsi-Uudenmaan hyvinvointi- ja hoiva-alan klusteri on kasvanut voimakkaasti alan kysynnän kasvaessa ja alue on kehittynyt kansallisella tasolla toimialan kärkialueeksi. Alueella toimii alan toimijoiden yhteinen palvelukeskus, joka on lisännyt merkittävästi yritysten verkostoitumista, koordinoinut rahoitusta yritysten tekemään kehitystyöhön ja synnyttänyt uudenlaista liiketoimintaa hyvinvointi- ja hoiva-alalle. Matkailun Visio vuoteen 2012: Länsi-Uudenmaan matkailuklusteri on kasvanut alan keskimääräistä kasvua nopeammin. Kasvu pohjautuu alan toimijoiden yhteistyön kehittymiseen ja alueen kunnallisten matkailutoimistojen yhdistämiseen saman matkailuyhtiöön. Klusteri on synnyttänyt alueelle uusia tuotteistettuja matkailupalveluja, jotka ovat kehittyneet jo Länsi-Uudenmaan matkailubrändeiksi. Kehittämistoimenpiteinä ja hankkeina vision saavuttamiseksi ehdotetaan perustettavaksi Yhteistyöorganisaatiota, jossa yhdistetään kaikki alueen alan yritykset ja kunnalliset matkailutoimistot. Bioenergia tuli uutena elementtinä sekä Hiiden että Raaseporin alueen kehittämiseen tavoitteena energiapuun ja muiden biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen ja niihin liittyvien investointien ja liiketoiminnan aikaansaaminen. Rakennussektori on alueella yksi merkittävimpiä työllistäjiä ja Raaseporin alueella on jo käynnissä tähän liittyvä RAKSA - Raaseporin Rakennuspalvelut - hanke. Logistiikka ja infrastruktuuriklusterissa Raaseporin alueella on käynnissä Hangon sataman kehittämishanke. Muut kehittämishankkeet MAL suunnitelmassa luotiin yhteinen käsitys suunnitelman sekä toteutusohjelman linjoista seuraaville vuosille. Toisen asteen koulutuksen hankkeessa erillisrahoituksella toteutettiin jatkohanke Seudullisesti toimivan toisen asteen koulutuksen alueverkoston luominen Länsi-Uudenmaan alueella osaavan työvoimatarjonnan turvaamiseksi. Yhteistyötä tehtiin muiden alueiden kanssa mm. Metropolialue, Hyvinkää-Riihimäki, Pori-Forssa-Karkkila, Salon seutu, Maaseudun ohjelmapohjainen Leader. 7

8 Työryhmät 2007 Toimintakauden hallinnointia jatkettiin totutun organisaatiomallin mukaisesti ja Hiiden alueella toimineet työryhmät laajensivat yhteistyötä Raaseporin aluelle. Sivistystyöryhmä - Toteutetiin toisen asteen koulutuksen yhteishankkeen jatko. Sosiaali- ja terveystyöryhmä - Alueelle syntyivät Karviaisen (Karkkila, Vihti, Nummi-Pusula), Lostin (Lohja, Siuntio, Inkoo) sekä Lustin (Tammisaari, Karjaa, Pohja) toimintokokonaisuudet. Taloushallintotyöryhmä - TaPa-hankkeessa selvitettiin lopulta toteutumatta jääneen seudullisen talous- ja palkkahallintoyksikön muodostamismahdollisuutta. Tekninen ja ympäristöhallintotyöryhmä - keskittyi seudullisen vesihuoltoyksikön, tilahallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon organisointeihin. Tietohallintotyöryhmä - vastasi kuntapalvelujen kehittämisen vaatimiin toteuttamisen haasteisiin alueella. Tilastotyöryhmä - selvitti yhteisen tilastotuotannon mahdollisuutta. Seutuviestintätyöryhmä - keskittyi kuntien seutuportaalin kehittämiseen ja yhteisen ilmeen luomiseen seudullisen viestintästrategian mukaisesti. Tulevia tapahtumia Hyvinvointiseminaari (Lohjan sairaala, auditorio) Matkailun seminaari (Raaseporin opisto) Kulttuuritoimijoiden seminaari * Ilmoittautumiset tapahtumiin minna-mari.tiihonen@lykes.fi Kokoukset 2008 AKO Länsi-Uusimaa TORY: seminaari: klo 9-12 kokous: klo 11:30 kokous: klo 11:30 AKO Länsi-Uusimaa OHRY: kokous: klo 15:00 Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa Kauppakatu 6, Lohja Puh: Fax: AKO Länsi-Uudenmaan henkilökunta toivottaa hyvää kesäloma-aikaa! AKO Länsi-Uusimaa kuuluu kaupunkiohjelmien joukkoon ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysohjelmaa. Hanketta hallinnoi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy 8 Hanko Inkoo Karjaa Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Pohja Sammatti Siuntio Tammisaari Hangö Ingå Karis Karislojo Högfors Lojo Pojo Sjundeå Ekenäs