Vt 12 Lahden eteläinen kehätie, hankeosa 1B

Transkriptio

1 Vt 12 Lahden eteläinen kehätie, hankeosa 1B Kehitysvaiheen hankesuunnitelma ja arvoa rahalle -raportti LUVUN NIMI

2 Tuoteseloste VALTARI on Liikenneviraston, Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan sekä Skanska Infra Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n muodostama allianssi, joka suunnittelee ja toteuttaa yhteisellä organisaatiolla Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuuteen sisältyvän hankeosan 1B. Allianssiurakassa edellä mainitut osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä, jakavat riskit ja hyödyt sekä noudattavat tiedon avoimuuden (open book) periaatteita. Hankekokonaisuus Vt 12 Lahden eteläinen kehätie on hankekokonaisuus, joka sisältää kaksi hankeosaa. Hankeosa 1, Vt 12 Lahden eteläinen kehätie, joka sisältää valtatie 12:n rakentamisen välillä Soramäki Kujala/Joutjärvi vt 4 (hankeosat 1A ja 1B) sekä maantie 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantamisen välillä Renkomäki Laune (hankeosa 2). Hankeosa 1B on Lahden eteläisen kehätien itäpään urakka ja se alkaa Nikulan eritasoliittymän länsipuolelta ja päättyy hankealueen rajalle Joutjärven eritasoliittymään. Open book -menetelmää käytetään allianssin kirjanpidossa. Sen mukaisesti kaikki allianssin toteuttamiseen liittyvä taloustieto ja maksuliikenne on avointa allianssin osapuolten välillä. Allianssin tilaajaosapuoli on hankeosan 1B rahoittaja ja loppukäyttäjien edustaja. Tässä tapauksessa tilaajaosapuolia on kolme: Liikennevirasto, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta. Solmitun toteuttamissopimuksen mukaisesti Liikennevirasto edustaa kaikkia tilaajaosapuolia. Allianssin palveluntuottajaosapuoli on allianssissa palveluja ja urakoita toteuttava yritys. Tässä tapauksessa palveluntuottajaosapuolia ovat Skanska Infra Oy ja Pöyry Finland Oy. Päätoteuttajaksi kutsutaan allianssin osapuolta, joka on nimetty allianssisopimuksessa hankkeen päätoteuttajaksi ja joka vastaa työmaan johtovelvollisuuksista sekä lainsäädännön mukaisista päätoteuttajan velvollisuuksista. Valtarissa se on Skanska Infra Oy. Allianssin johtoryhmä AJR on ylin päättävä elin, joka vastaa VALTARI-allianssin johtamisesta. Johtoryhmässä on mukana edustus jokaiselta allianssin osapuolelta. Allianssin projektiryhmä APR vastaa hankeosan 1B operatiivisesta johtamisesta. Tekniikkaryhmiä allianssin organisaatiossa on yhteensä kuusi. Ne ovat väylät, taitorakenteet, tunneli, tekniset järjestelmät, geotekniikka ja maisema. Organisaatiossa on myös muita asiantuntijaryhmiä, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn tekniikkaan. Näitä ovat mm. ympäristö- ja viestintä tai riskienhallinta. Hankesuunnitelma on allianssiurakan toteuttamissuunnitelma. Se sisältää mm. allianssin organisaation, tavoitekustannuksen, yleisaikataulun, avaintavoitteet mittareineen ja johtamisjärjestelmän kuvauksen. Arvoa rahalle -käsite kuvaa saavutettuja hyötyjä suhteessa kustannuksiin ja riskeihin. Allianssihankkeissa arvoa rahalle -raportti kuvaa allianssin tuottamaa arvoa suhteutettuna hankkeeseen sijoitettuihin panoksiin. Tässä raportissa hankinta- ja kehitysvaiheen Arvoa rahalle -raportti on esitetty luvussa 6. Avaintavoitteet ovat osa allianssin kannustinjärjestelmää. Ne ovat allianssiosapuolten yhdessä sopimat ja ne ohjaavat allianssiorganisaatiota kohti korkeaa suorituskykyä ja toivottua lopputulosta. Bonus- ja sanktiojärjestelmä on allianssin kannustinjärjestelmä, jonka pohjalta osapuolet saavat joko bonuksia tai sanktiota, jotka määräytyvät avaintavoitteista saatujen pisteiden perusteella. Kehitysvaihe on allianssiurakan suunnitteluvaihe, jossa määritetään allianssiurakan rakentamisvaiheen tekniset ja taloudelliset tavoitteet sekä laaditaan suunnitelma hankkeen toteuttamisesta eli hankesuunnitelma. Toteutusvaihe on varsinainen urakan rakentamisvaihe. Se viedään läpi hankesuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Jälkivastuuaika sisältyy toteutusvaiheeseen ja kestää osakokonaisuudesta riippuen kaksi kuusi vuotta. Jälkivastuuaika alkaa, kun työkohde on valmis ja se on omistajan vastaanottama. Lohkojako on maantieteellinen, mutta myös tekninen. Hankeosan 1B rakentaminen on jaettu viiteen lohkoon: A) Nikulan eritasoliittymäalue B) Patomäen betonitunneli C) Launeen eritasoliittymäalue D) Liipolan kallio- ja betonitunneli E) Kujalan eritasoliittymäalue. MVR-mittaus on maa- ja vesirakennustyömaan työturvallisuuden arviointimenetelmä. Tapaturmataajuus lasketaan jakamalla työtapaturmien lukumäärä tietyssä ajassa tehdyillä työtunneilla. Luku ilmaisee poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrän miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Tavoitekustannus on allianssin kehitysvaiheessa asettama toteutusvaiheen sitova budjetti. Turvallisuuskoordinaattori on rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen edellyttämä rakennuttajan nimeämä henkilö, joka vastaa rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteista. Allianssin johtamisjärjestelmä Järjestelmä, jossa kuvataan Allianssin johtaminen, toimintakulttuuri, toimintatavat ja -menetelmät hankkeen toteuttamiseksi. TUOTESELOSTE 2

3 Tiivistelmä Hanke Valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien hankeosa 1B käsittää valtatien rakentamisen 4,5 km:n matkalta Nikulan eritasoliittymän länsipuolelta valtatielle 4. Uusi linjaus ohittaa Lahden kaupungin keskustan sen eteläpuolitse. Rakennettavat tunnelit Hankeosalle rakennetaan kaksi moottoritietunnelia, joissa on molemmilla ajosuunnilla omat tunneliputket, 80 km/h nopeusrajoitus, raskaiden ajoneuvojen ohituskielto ja pyöräily sekä jalankulku kielletty. Patomäen betonitunneli on pituudeltaan noin 400 metriä ja Liipolan yhdistetty kallio- ja betonitunneli noin 1000 metriä. Onnettomuustilanteessa poistumisreittinä toimivat ajoneuvotunneleiden väliset hätäpoistumisovet ja yhdyskäytävät, joista pääsee toiseen, puhtaaseen ja turvalliseen tunneliputkeen. Tsv Tsv PIENNAR AJORATA AJORATA PIENNAR PIENNAR AJORATA AJORATA PIENNAR Patomäen betonitunnelin poikkileikkauskuva Liipolan kalliotunnelin poikkileikkauskuva Tavoitteet Hankeosa 1 B on osa laajempaa Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuuden tavoitteena on: Selkeä ja toimiva liikennejärjestelmä, joka ohjaa kaupunkiseudun sisäisen ja pitkämatkaisen liikenteen sujuvasti ja turvallisesti oikeille väylille Elinkeinoelämän kuljetusten ennustettavuuden parantaminen ja kustannussäästöt Toimivat ja tehokkaat kulkuyhteydet Kujalan ja Lotilan teollisuus- ja ALLIANSSIURAKAN TEKNINEN LAAJUUS Rakennettavat tai parannettavat tiet Muissa hankeosissa toteutettavat tiet Tunneli Melueste Silta Rakennettava/oleva polku Rakennettava latupohja JOUTJÄRVI Vt4 LAUNE LIIPOLA Vt12 NIKULA OKEROINEN PATOMÄKI KUJALA Vt 12, 2+2 kaistaa 4,5 km Eritasoliittymät 3 kpl Rampit 5,2 km Vt 4 lisäkaistat välillä Kujala Joutjärvi 2,5 km Muut maantiet 0,5 km Kadut 4,0 km Jalankulku ja pyörätiet 2,7 km Launeen pohjavesisuojaus n. 200 m Patomäen betonitunneli 0,4 km Liipolan kallio- ja betonitunneli 1,0 km Meluesteet 1,7 km Uudet sillat 12 kpl Nykyisten siltojen leventäminen ja korjaus 2 kpl Nykyisen sillan purkaminen 1 kpl Liipolan ulkoilureittejä n. 2,5 km logistiikka-alueille Nostavan logistiikka-alueen kehittymisen edistäminen Lahden asemanseudun, Askon alueen, Sopenkorven sekä Hollolan keskustan kehittämisen tehostaminen Asumisviihtyisyyden parantaminen nykyisen valtatien 12 ympäristössä keskusta-alueilla, kun läpikulkuliikenne poistuu ja liikennemelu, päästöt ja ruuhkaisuus vähenevät Pohjaveden pilaantumisriskin pienentäminen vedenhankinnan kannalta tärkeillä Salpakankaan ja Launeen pohjavesialueilla LUONNOS LUONNOS Hankekokonaisuuden yleisten tavoitteiden pohjalta johdetut allianssin Merkki / Pvm Muutos Suunn. Muutos Tark. Suunn. Hankkeen nimi Hankkeen nimi suorituskykyyn liittyvät avaintavoitteet Vt12 LETKE, hankeosa 1B, on VALTARI esitetty Vt12 LETKE, kannustinjärjestelmän hankeosa 1B, VALTARI Rakennussuunnitelma Rakennussuunnitelma kuvauksen yhteydessä. Piirustuksen sisältö Piirustuksen sisältö Organisaatio Merkki / Pvm Tark. LIIKENNETUNNELIT, TYYPPIPOIKKILEIKKAUS LIIKENNETUNNELIT, PLV TYYPPIPOIKKILEIKKAUS PLV Vt 12 plv Vt 12 plv Pvm Pvm Pvm Pvm Tilaajien ja palveluntuottajien yhdessä muodostama VALTARI-allianssi Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK27 Mittakaava Koordinaattijärjestelmä Piir.nro ETRS-GK27 Mittakaava Piir.nro Korkeusjärjestelmä vastaa hankeosan 1 B toteuttamisesta (kehitys-, toteutus- ja jälkivastuuvaihe). Allianssin osapuolet ovat Liikennevirasto, Lahden kaupunki, Hollolan N2000 1:100 Korkeusjärjestelmä N2000 R21/L :100 R21/L3-050 kunta, Skanska Infra Oy ja Pöyry Finland Oy. Organisaatio on esitetty kaaviossa seuraavalla sivulla sekä tarkemmin hankesuunnitelman sivulla 9. Tavoitekustannus Tavoitekustannus on määritetty kehitysvaiheen aikana vaiheittain tarkentuvien lähtötietojen ja suunnitelmien perusteella. Kehitysvaiheen suunnittelun lähtökohta on ollut maantielain mukaisesti hyväksytty tiesuunnitelma. Tilaajan ulkopuolinen kustannusasiantuntija osallistui tavoitekustannusprosessiin koko kehitysvaiheen ajan. Lopullinen tavoitekustannus on Tavoitekustannus on kiinteä, eikä sitä ole sidottu indeksiin. Riskit ja mahdollisuudet Allianssin riskienhallinta perustuu systemaattiseen riskinaiheuttajien tunnistamiseen ja mahdollisten riskitapahtumien vaikutusten analysointiin. Kehitysvaiheen selvityksillä ja suunnittelulla toteutusvaiheen riskejä on pystytty vähentämään merkittävästi. Kehitysvaihe on tuottanut lisäksi paljon ideoita, jotka sisältyvät riskirekisteriin mahdollisuuksina. Osa mahdollisuuksista on viety suunnitteluratkaisuihin ja sitä kautta tavoitekustannukseen. Tavoitekustannus sisältää riskivarauksen. Kehitysvaiheessa hylätyt tai jäädytetyt ideat voidaan ottaa uudelleen harkintaan toteutusvaiheessa. Toteutusvaiheessa allianssin innovaatiopotentiaali kasvaa työmaaorganisaation myötä ja uusia ideoita saadaan suunnitteluratkaisujen lisäksi aikaisempaa enemmän työtapoihin ja -tekniikoihin liittyen. Tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien tiivis yhteistyö sekä allianssin johtamisjärjestelmän mukainen riskienhallintaprosessi tuottavat uusia mahdollisuuksia myös koko toteutusvaiheen ajan. TIIVISTELMÄ 3

4 Kannustinjärjestelmä Allianssin kannustinjärjestelmä muodostuu seuraavista osista: Bonuspooli, josta mahdolliset bonukset maksetaan on 1,1 M eli n. 0,65 prosenttia tavoitekustannuksesta, mutta joka voi kasvaa jos tavoitekustannus alitetaan. Avaintavoitteisiin (ATA) liittyvä allianssin suorituskyky: Avaintavoitteita mitataan koko hankkeen keston ajan. Avaintavoitteita paremmasta suorituksesta palveluntuottajille maksettavat bonukset kasvavat ja VT12 VALTARI TOTEUTUSVAIHEEN ORGANISAATIO ALLIANSSIN JOHTORYHMÄ (AJR) Kokoontuu kuukausittain Tekniseen tai euromääräiseen laajuuteen liittyvät päätökset Allianssiosapuolten edustus Ydinryhmällä puheoikeus ALLIANSSIN PROJEKTIRYHMÄ (APR) Kokoontuu viikoittain Vastuuhenkilöiden osallistuminen projektin etenemisen mukaisesti Operatiiviseen toimintaan liittyvät päätökset Edustus kaikilta osapuolilta YDINRYHMÄ Projekti tilanteen raportointi ja päätösasioiden valmistelu AJR:ään RAKENTAMINEN Väylä, silta, geo, betoni- ja kalliotunneli, tekniset järjestelmät Aluevastaavat ja työnjohto Alihankkijat Tuotannon ohjausryhmä kokoontuu viikoittain SUUNNITTELU Suunnittelun ohjausryhmä kokoontuu viikoittain SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN YHTEENSOVITUS Tekniikkaryhmissä suunnittelu ja rakentaminen sovitetaan projektille asetettuihin tavoitteisiin Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti Väylä-, silta-, geo-, betoni- ja kalliotunneli-, tekniset järjestelmät-, maisemaryhmä TUKITOIMINNOT Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti Turvallisuus, talous, laatu, viestintä, ympäristö, riskit, liikenteenohjaus avaintavoitteita huonommasta suorituksesta tilaajaosapuolelle maksettavat sanktiot puolestaan kasvavat Positiiviset ja negatiiviset kannustimet, joiden merkitys on vähäisempi kuin avaintavoitteiden Järkyttävä tapahtuma, joka toteutuessaan voi pahimmillaan puolittaa tai tyhjentää bonuspoolin Tavoitekustannukseen liittyvä kustannuskannustin, jonka suuruus ja jakautuminen allianssin osapuolten kesken riippuu siitä, miten hyvin tavoitekustannuksessa pysytään. PÄÄTÖKSENTEKOTASOT AJR Laajuusmuutokset Yli 10 M hankinnat Merkittävimmät riskit Ydinryhmä Kiireelliset päätökset Osallistuvat AJR:n ja APR:n APR Projektia ohjaavat päätökset Hankintasuunnitelman hyväksyminen Allianssiurakan toteutusvaiheen avaintavoitteet painoarvoineen ovat: 2. Aikataulu ja vaiheistus, painoarvo 49 % 4. Turvallisuus, painoarvo 41 % 6. Valmiin tien häiriöttömyys jälkivastuuaikana, painoarvo 10 % Suunnitteluohjelma Väylä-, geo- ja siltateknisten suunnitelmien osalta rakennussuunnittelu aloitettiin osittain jo kehitysvaiheen aikana. Kaikissa tekniikkalajeissa on tarkennettu ja sovittu toteutettavat tekniset ratkaisut rakennussuunnitelman perustaksi. Toteutusvaiheessa rakennussuunnitelmat täydennetään mittausaineistoineen rakentamista varten. Suunnittelu ja rakentaminen perustuvat mallipohjaiseen suunnitteluun ja suunnitelmamalleista muodostettaviin toteutusmalleihin. Aikataulu Toteutusvaihe alkaa kesäkuussa 2018 ja se kestää kokonaisuudessaan 3 vuotta ja 3 kuukautta. Liikenteelle avaaminen tapahtuu vajaa vuosi aikai- Rakentamisryhmät Suunnittelua ja toteutusta ohjaavat päätökset Päätöksenteon tasot ja ryhmien välinen tiedonkulku semmin eli marraskuussa 2020 ja sen jälkeen tehtävät viimeistelytyötkin saadaan päätökseen syyskuuhun 2021 mennessä. Allianssin johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmä sisältää kuvauksen allianssin toimintatavoista ja -menetelmistä hankeosan 1B toteuttamiseksi. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa hankinnat, aikataulu- ja kustannustenhallinta, turvallisuus, laadun- ja riskienhallinta, rahoitus ja laskutuskäytännöt, tiedon- ja henkilöstöhallinta sekä suunnittelun ja rakentamisen ohjaus. Allianssin suorituskyvyn perusta on oikea-aikainen ja todelliseen tietoon perustuva päätöksenteko sekä hyvä tiedonkulku. Niillä varmistetaan suunnittelun ja rakentamisen tehokas eteneminen, virheiden ja puutteiden ennaltaehkäiseminen sekä kaikenlaisen hukan välttäminen. Päätöksenteon vastuutasot on kuvattu oheisessa taulukossa. VALTARIN YLEISAIKATAULU Valmistelevat työt Johtosiirrot Väylärakentaminen Betonirakenteet Tunnelilouhinta Kalliotunnelin lujitus- ja rakennustyöt Järjestelmien asentaminen Järjestelmien testaus Järjestelmien säätö KEHITYS- VAIHE Orvokkitien ja Ajokadun valmistuminen TOTEUTUSVAIHE Kujalan eritasoliittymän käyttöönotto Hankeosan avaaminen liikenteelle TIIVISTELMÄ 4

5 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tavoitteet Johdanto Hankekokonaisuuden yhteiset tavoitteet 7 2. Toteutusvaiheen organisaatio 8 3. Hankkeen tekninen laajuus Yleistä Väylät Tunnelit Maantietunneleiden tekniset järjestelmät Tietekniset ratkaisut Tarvittavat johto- ja laitesiirrot Rakennettavat väylät, sillat ja muut rakenteet (tukimuurit, meluesteet, tekniset tilat, laitteet, purettavat rakenteet ym.) Jälkivastuuvaihe Hoito ja ylläpito Tavoitekustannus Kaupallinen malli Palveluntuottajille maksettavat korvaukset ja palkkiot sekä kannustinjärjestelmä Avaintavoitteet ja suorituskykymittaristo perusteluineen Positiiviset ja negatiiviset kannustimet Suoritustasopisteiden laskenta Järkyttävät tapahtumat Arvoa rahalle hankinta- ja kehitysvaiheessa Arvoa rahalle Allianssiurakan hankintavaihe Allianssin toiminta kehitysvaiheessa Arvoa rahalle tulokset kehitysvaiheessa Arvio hankinta- ja kehitysvaiheen onnistumisesta Hankkeen toteuttaminen Yleisaikataulu Suunnittelu Rakentaminen Käyttöönottosuunnitelma Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Ympäristöasioiden hallinta Ympäristösertifikaatti Ympäristöseurannat Viestintä ja sidosryhmät Luvat ja ilmoitukset Johtamisjärjestelmä Hankintasuunnitelma Alihankintojen hallinta Aikatauluhallinta Innovaatiojärjestelmä Rahoitus Kustannustenhallinta Laskutuskäytäntö Laadunhallinta Suunnittelun ohjaus Tuotannon ohjaus Turvallisuus Riskienhallinta Henkilöstöhallinta Tiedonhallinta Raportointi Sisäiset tarkastukset Koulutussuunnitelma 73 SISÄLLYSLUETTELO 5

6 1 Hankkeen tavoitteet 1.1 Johdanto Valtatie 12 rakennetaan uuteen maastokäytävään kahtena erillisenä urakkana yhteensä noin 13 kilometrin matkalla. Se on yksiajoratainen moottoriliikennetie välillä Soramäki Okeroinen ja kaksiajoratainen nelikaistainen moottoritie välillä Okeroinen Kujala. Tie erkanee nykyisestä moottoriliikennetiestä Soramäen länsipuolella ja kulkee Okeroisten, Launeen ja Liipolan alueiden kautta Kujalaan, jossa se yhdistyy valtatiehen 4. Hankeosa 2 toteutetaan omana urakkanaan. Hankekokonaisuuden urakat ovat: Hankeosassa 1A eli Lahden eteläisen kehätien Hollolan päässä valtatie 12 rakennetaan uudessa maastokäytävässä Soramäen ja Okeroisten välillä kaksikaistaiseksi moottoriliikennetieksi. Hankeosa toteutetaan Suunnittele ja Toteuta -urakkana. Hankeosa 1B eli Lahden eteläisen kehätien itäpään urakka alkaa Nikulan eritasoliittymän länsipuolelta ja päättyy hankealueen rajalle Joutjärven eritasoliittymään. Teknisesti haastavaan hankeosaan sisältyy muun muassa useiden eritasoliittymien sekä kahden tunnelin rakentaminen. Tämä on allianssiurakka. Hankeosassa 2 eli Mt 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. Uudenmaankatu levennetään nelikaistaiseksi Renkomäen ja Launeen välillä. Lisäksi SORAMÄKI Nykyinen Vt 12 Vt 12 Lahden eteläinen kehätie HOLLOLA 1+1 kaistaa Osa 1A, ST-urakka NOSTAVA Laaksosillat: Vähäjoki 217 n. 220 m m Luhdanjoki 273 n. 270 m m OKEROINEN uusitaan alueen alikulkukäytäviä ja siltoja. Tämä on kokonaisurakka. Hankeosan 1B allianssiurakka toteuttaa tekniset järjestelmät koko hankekokonaisuudelle. Jokaisella urakalla on omat erityispiirteensä ja ne on 2+2 kaistaa NIKULA Osa 2, Kokonaisurakka LAHTI PATOMÄKI LAUNE Mt kaistaa RENKOMÄKI Osa 1B, Allianssi, Skanska & Pöyry LIIPOLA KUJALA JOUTJÄRVI Nykyinen Vt 4 Vt 12 rakennetaan lisäkaistat otettu huomioon tarkennetuissa tavoitteissa. Allianssiurakassa osa tavoitteista on ns. avaintavoitteita, joissa suoriutuminen vaikuttaa allianssiosapuolten palkkion suuruuteen bonusmekanismin kautta. Allianssiurakalle asetettujen tavoitteiden toteutumista mitataan ja seurataan koko rakentamis- ja jälkivastuuajan. Määräajoin tapahtuva tilanteen arviointi mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden suunnittelun ja 1 HANKKEEN TAVOITTEET 6

7 toteuttamisen, jos seurannan tulosten perusteella urakassa ei olla saavuttamassa asetettuja tavoitteita tai allianssin suorituskyky ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. 1.2 Hankekokonaisuuden yhteiset tavoitteet Nykyisin valtatie 12 kulkee Lahden keskustan ja Hollolan kunnan tiiviisti rakennetun kaupunkimaisen alueen läpi eikä vaihtoehtoisia reittejä ole tarjolla. Tilanne on ympäristöterveyden, asumisviihtyvyyden, maankäytön kehittämisen sekä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta huono. Hankekokonaisuuden tavoitteena on Selkeä ja toimiva liikennejärjestelmä, joka ohjaa kaupunkiseudun sisäisen ja pitkämatkaisen liikenteen sujuvasti ja turvallisesti oikeille väylille Elinkeinoelämän kuljetusten ennustettavuuden parantaminen ja kustannussäästöt Toimivat ja tehokkaat kulkuyhteydet Kujalan ja Lotilan teollisuus- ja logistiikka-alueille Nostavan logistiikka-alueen kehittymisen edistäminen Lahden asemanseudun, Askon alueen, Sopenkorven sekä Hollolan keskustan kehittämisen tehostaminen Asumisviihtyisyyden parantaminen nykyisen valtatien 12 ympäristössä keskusta-alueilla, kun läpikulkuliikenne poistuu ja liikennemelu, päästöt ja ruuhkaisuus vähenevät Pohjaveden pilaantumisriskin pienentäminen vedenhankinnan kannalta tärkeillä Salpakankaan ja Launeen pohjavesialueilla Hankekokonaisuuden yleisten tavoitteiden pohjalta johdetut allianssin avaintavoitteet on kuvattu osana allianssin kannustinjärjestelmää luvussa 5. VALTARIn Big Room -työskentelyä 1 HANKKEEN TAVOITTEET 7

8 2 Toteutusvaiheen organisaatio Allianssin johtoryhmä käyttää organisaatiossa ylintä päätäntävaltaa. Puheenjohtajana toimii Liikenneviraston edustaja. Johtoryhmä päättää allianssiurakan tekniseen laajuuteen, tavoitekustannukseen tai sopimusasioihin liittyvistä asioista. Kaikilla allianssiosapuolilla on päätösvaltainen edustus johtoryhmässä. Puheoikeudella johtoryhmätyöskentelyyn osallistuu lisäksi nelijäseninen ydinryhmä sekä Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen edustaja. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Allianssin projektiryhmä vastaa hankeosan operatiivisesta johtamisesta ja valmistelee johtoryhmään vietävät asiat. Puheenjohtajana toimii allianssin projektipäällikkö, joka esittelee johtoryhmässä projektiryhmän valmistelemat asiat. Kokoonpanossa ovat mukana rakentamisen ja suunnittelun vastuuhenkilöt sekä tilaajaosapuolten edustajat. Projektiryhmään kutsutaan tarpeen mukaan eri alojen asiantuntijoita rakentamisesta, suunnittelusta tai tukitoiminnoista (laajennettu projektiryhmä). Projektiryhmä kokoontuu viikoittain. Rakentamisen ohjaus tapahtuu tuotannon ohjausryhmässä ja suunnittelun ohjaus tekniikkaryhmissä, jotka molemmat kokoontuvat viikoittain. Rakentamisen ja suunnittelun sekä eri tekniikkalajien yhteensovitus tapahtuu yhteensovituspalavereissa. Tukitoiminnoilla on omia säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä. Allianssin ja hankeosaa 1A toeuttavan ST-urakan välinen yhteensovitus tapahtuu erillisissä yhteensovituskokouksissa, joissa puheenjohtajana toimii koko hankekokonaisuuden projektinjohtaja. Allianssiurakassa kaikki päätökset tehdään yksimielisesti. Allianssin organisaatioon sisältyvät, säännöllisesti kokoontuvat tekniikka- ja muut ryhmät on esitetty seuraavan sivun organisaatiokaaviossa. Ryhmien kokoonpanot on esitetty taulukoissa seuraavalla sivulla. 2 TOTEUTUSVAIHEEN ORGANISAATIO 8

9 VT12 VALTARI TOTEUTUSVAIHEEN ORGANISAATIO ALLIANSSIN JOHTORYHMÄ (AJR) Kokoontuu kuukausittain Tekniseen tai euromääräiseen laajuuteen liittyvät päätökset Allianssiosapuolten edustus Ydinryhmällä puheoikeus ALLIANSSIN PROJEKTIRYHMÄ (APR) Kokoontuu viikoittain Vastuuhenkilöiden osallistuminen projektin etenemisen mukaisesti Operatiiviseen toimintaan liittyvät päätökset Edustus kaikilta osapuolilta YDINRYHMÄ Projekti tilanteen raportointi ja päätösasioiden valmistelu AJR:ään RAKENTAMINEN Väylä, silta, geo, betoni- ja kalliotunneli, tekniset järjestelmät Aluevastaavat ja työnjohto Alihankkijat Tuotannon ohjausryhmä kokoontuu viikoittain SUUNNITTELU Suunnittelun ohjausryhmä kokoontuu viikoittain SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN YHTEENSOVITUS Tekniikkaryhmissä suunnittelu ja rakentaminen sovitetaan projektille asetettuihin tavoitteisiin Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti Väylä-, silta-, geo-, betoni- ja kalliotunneli-, tekniset järjestelmät-, maisemaryhmä TUKITOIMINNOT Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti Turvallisuus, talous, laatu, viestintä, ympäristö, riskit, liikenteenohjaus AJR (ALLIANSSIN JOHTORYHMÄ) Edustus Henkilö Liikennevirasto, puheenjohtaja Pekka Petäjäniemi Lahden kaupunki Jorma Vaskelainen Hollolan kunta Heli Randell Skanska Markus Lipsanen Skanska Pekka Räsänen Pöyry Kaarle Korhonen Skanska, Allianssin projektipäällikkö Janne Tikkamäki, puheoikeus, ydinryhmä Liikennevirasto Janne Wikström, puheoikeus, ydinryhmä Lahden kaupunki Antti Ojanen, puheoikeus, ydinryhmä Pöyry Klaus Einsalo, puheoikeus, ydinryhmä Uudenmaan ELY Tuovi Päiviö, puheoikeus Rakennuttajatoimisto HTJ Oy Tuomo Takkinen, sihteeri Allianssin projektiryhmän kokoonpano sisältäen ydinryhmän ja vakiokokoonpanoon kuuluvat lohkovastaavat sekä muut asiantuntijat. Projektiryhmän kokoonpano muuttuu toteutusvaiheen aikana. APR (ALLIANSSIN PROJEKTIRYHMÄ) Edustus Henkilö Allianssin johtaminen, ydinryhmä Janne Tikkamäki, projektipäällikkö Liikenneviraston edustus, ydinryhmä Janne Wikström, projektijohtaja/hankekokonaisuus Lahden kaupungin edustus, ydinryhmä Antti Ojanen Suunnittelun ohjaus, ydinryhmä Klaus Einsalo Pääsuunnittelija Ilkka Puustinen Vastaava työnjohtaja Timo Takala Aliurakoiden hallinta, aikataulun ohjaus Mikko Korhonen Siltarakentaminen, allianssin innovointi Jukka Jääskeläinen Tekniset järjestelmät, laadunhallinta Jari Volanen Betonitunnelit Pekka Koponen Kalliotunnelit Tuomas Laamanen Suunnittelun- ja rakentamisen yhteensovitus Tapani Toivanen Toiminnan kehittäminen Antti Leskinen Tavoitekustannuksen ohjaus Mikko Puttonen Hankintojen ohjaus Jarno Arkko Päivittäinen viestintä Tarja Kojo Turvallisuuden ohjaus Mari Korpela Lisäksi laajennettuun projektiryhmään (LAPR) kuuluvat Sillat Jari Mannala Betonitunneli Juha Sarkkinen Tunnelin sisustustyöt Lauri Harri Louhinta Janne Lehtinen Väylät Hanna Kuusisto Geotekniikka Jaana Vinter Taitorakenteet Kirsti Helminen Betonirakenteet Olli Salo Tekniset järjestelmät Jaakko Vuopio Geotekninen tuki Niko Asikainen 2 TOTEUTUSVAIHEEN ORGANISAATIO 9

10 3 Hankkeen tekninen laajuus VALTARIN ALLIANSSIURAKAN HANKESISÄLTÖ Rakennettavat tai parannettavat tiet Muissa hankeosissa toteutettavat tiet Tunneli Melueste Silta Rakennettava/oleva polku Rakennettava latupohja JOUTJÄRVI Vt4 LAUNE LIIPOLA Vt12 NIKULA OKEROINEN PATOMÄKI KUJALA Vt 12, 2+2 kaistaa 4,5 km Eritasoliittymät 3 kpl Rampit 5,2 km Vt 4 lisäkaistat välillä Kujala Joutjärvi 2,5 km Muut maantiet 0,5 km Kadut 4,0 km Jalankulku ja pyörätiet 2,7 km Launeen pohjavesisuojaus n. 0,2 km Patomäen betonitunneli 0,4 km Liipolan kallio- ja betonitunneli 1,0 km Meluesteet 1,7 km Uudet sillat 12 kpl Nykyisten siltojen leventäminen ja korjaus 2 kpl Nykyisen sillan purkaminen 1 kpl Ulkoilureittejä Liipolaan n. 2,5 km 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 10

11 3.1 Yleistä Hankeosa 1B käsittää valtatien 12 rakentamisen 4,5 km:n matkalta Okeroisten eritasoliittymän itäpuolelta valtatielle 4. Uusi linjaus ohittaa Lahden kaupungin keskustan sen eteläpuolitse. Hankkeen toteuttamisen ja yksittäisten teknisten ratkaisujen lähtökohtia ovat Vuonna 1996 valmistuneet Lahden eteläisen ohikulkutien yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Liikennevirasto on hyväksynyt yleissuunnitelman valmistunut, maantielain mukaisesti hyväksytty tiesuunnitelma. Tiesuunnitelma sai lopullisesti lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Tiesuunnitelma muutos D, Nikulan eritasoliittymä. Hyväksytty Liikennevirastossa Tiesuunnitelmamuutos E, maa-ainesten tarkennetut sijoitusratkaisut. Maantielain mukaisessa hallinnollisessa käsittelyssä keväällä Hyväksytyn tiesuunnitelman mukainen valtatienlinjaus on esitetty Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan kaavoissa sekä Päijät-Hämeen maakuntakaavassa, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut Vesilain mukaiset ympäristölupapäätökset Allianssin kehitys- ja rakennussuunnitteluvaiheessa laaditut suunnitteluperusteet 3.2 Väylät Hankeosalla 1B rakennettava valtatie toteutetaan 2+2-kaistaisena moottoritienä. Valtatien ja katuverkon liittymät toteutetaan eritasoratkaisuina. Liipolassa valtatie katkaisee nykyisen Apilakadun ja korvaavaksi yhteydeksi rakennetaan Orvokkitie. Allianssiurakan Valtatien tyyppipoikkileikkaus osuudella valtatielle 12 toteutetaan yhteensä kolme eritasoliittymää: Nikulan eritasoliittymä E4, joka toimii Helsingintien (maantie 140) yhteytenä kehätielle. Launeen eritasoliittymä E5, joka toimii Uudenmaankadun (maantie 167) yhteytenä kehätielle. Kujalan eritasoliittymä E6, joka toimii kehätien ja valtatien 4 välisenä liittymänä ja palvelee maankäytön yhteyksiä. Kaikki valtateiden ja ramppien lopulliset reunaviivojen (myös AB-kerrokseen liikenteelle avattaessa) tiemerkinnät tehdään siniaaltojyrsintänä. Kaistojen välissä olevat mer- kinnät tehdään lopulliseen SMA-kerrokseen upotettuna massamerkintänä ja AB-kerrokseen pintamassamerkintänä. Jalankulku- ja pyörätiellä suojatiemerkinnät ja kulkumuotoja erottavat merkinnät tehdään 7mm paksuisina upotettuina massamerkintöinä, muut jalankulku- ja pyöräteiden merkinnät tehdään 3 mm paksuisina pintamassamerkintöinä. 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 11

12 Tunnelit Hankeosalle rakennetaan kaksi moottoritietunnelia, joissa on molemmilla ajosuunnilla omat tunneliputket. Tunneleissa on 80 km/h nopeusrajoitus, raskaiden ajoneuvojen ohituskielto ja pyöräily sekä jalankulku kielletty. Patomäen tunneli on pituudeltaan noin 400 metriä ja Liipolan tunneli noin 1000 metriä. Onnettomuustilanteessa poistumisreittinä toimivat ajoneuvotunneleiden väliset hätäpoistumisovet ja yhdyskäytävät, joista pääsee toiseen, puhtaaseen ja turvalliseen tunneliputkeen. Patomäen tunneli Betonitunneli Ajoneuvotunneleiden välillä on 0,4 metriä paksu betoni seinä Ajoneuvotunneleiden välissä hätäpoistumisovet 100 m välein Painovoimainen ilmanvaihto Liipolan tunneli Kaksi kalliotunneliosuutta ja yksi niiden väliin sijoittuva betonitunneliosuus Betoniset suuaukkorakenteet, länsipäässä n. 70 m. Ajoneuvotunneleiden välinen etäisyys on 10,5 metriä Eteläisen ajoneuvotunnelin välipilarin puolella on erillinen, 1,2 metrin levyinen käytävä tekniikkaa ja huoltoa varten. Viisi ajoneuvotunnelien välistä yhdyskäytävää metrin etäisyydellä toisistaan Yhdyskäytävät toimivat palo- ja savuosastoituina hätäpoistumiskäytävinä ajoneuvotunneleiden välillä. Tunnelissa sijaitsevat tekniset laitetilat, huolto- ja tekniikkakäytävä sekä hätäpoistumiskäytävät ylipaineistetaan puhtaalla ilmalla. Laitetiloista ei ole ilmayhteyttä tunneliin. Pitkittäisilmanvaihtojärjestelmä, joka toimii poikkeustilanteessa myös savunpoistojärjestelmänä TSV TSV PIENNAR AJORATA AJORATA PIENNAR PIENNAR AJORATA AJORATA PIENNAR Patomäen betonitunnelin poikkileikkauskuva Liipolan kallio- ja betonitunnelin poikkileikkauskuva Jyrkänkatu 6 19 m 17 m Tunneli T Tunneli K Kalliokaton paksuus Liipolassa. T=Tampereen suntaan, K=Kouvolan suuntaan 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 12

13 3.4 Maantietunneleiden tekniset järjestelmät Johdanto Maantietunneleiden teknisten järjestelmien suunnittelu perustuu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiiviin 2004/54/EY, Liikenneviraston tietunneleita koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin sekä Patomäen ja Liipolan tunnelien tiesuunnitelmavaiheen turvallisuuskonseptiin, jonka tunneleiden hallintoviranomainen on hyväksynyt Ohjausjärjestelmä Ohjausjärjestelmän avulla hoidetaan tunneleiden ja siihen kytkeytyvän tie- ja katuverkon liikenteenohjaus normaali- ja poikkeustilanteissa. Järjestelmä ohjaa onnettomuustilanteessa myös turvajärjestelmien toimintaa. Ohjausjärjestelmään liitetyt tekniset järjestelmät koostuvat liikenteenhallinta-, sähkö-, tele-, turva- ja LVIjärjestelmistä sekä tunnelivalaistuksesta. Ohjausjärjestelmä ja siihen liitetyt tekniset järjestelmät yhdistetään Liikenneviraston tienvarsiteknologian tietoverkkoon Liikenteenhallintajärjestelmä Ohjausjärjestelmään sisältyvän liikenteenhallintajärjestelmän avulla tieliikennekeskus seuraa liikennetilannetta ympärivuorokautisesti. Liikenteenhallintajärjestelmään liitetyt laitteet ja muut tekniset järjestelmät tuottavat herätteitä ja hälytyksiä, joiden perusteella tieliikennekeskus ohjaa liikennettä häiriö- ja huoltotilanteissa. Liikennettä voidaan myös ohjata kaistaopastimien avulla yhtä kaistaa pitkin, jottei koko tunnelia tarvitse sulkea. Liikennettä voidaan varoittaa ja nopeusrajoituksia laskea erilaisissa häiriö- ja vaaratilanteissa. Tunnelit voidaan sulkea ja liikenne ohjata varareitille (kuva alla). Liikenteenhallintajärjestelmä sisältää seuraavat osat: vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit varoitusmerkeillä tiedotusopasteet kaistaopastimet varareittiopasteet vt 4- ja mt 296-osuudella liikenteen pysäyttämiseen tarvittavat liikennevaloopastimet ja puomit tunneleiden suuaukoilla sijaitsevat tienkeskialueen ylityskohdan sulkupuomit liikenteen automaattiset mittauspisteet tiesääasema liikenteenseurantakamerat Liipolan tunnelissa häiriönhavaitsemisjärjestelmä, jolla tunnistetaan: pysähtynyt ajoneuvo, koko vähintään 1,5 * 1,5 * 3 m väärään suuntaa ajava ajoneuvo hidas ajoneuvo LAUNE LIIPOLA Vt 12 NIKULA PATOMÄKI KUJALA Vt 4 Vt 12 Varareitti Tampereen suuntaan Varareitti Kouvolan suuntaan Poikkeustilanteiden jatkuessa pidempään, liikenne ohjataan varareitille. 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 13

14 Ohjausjärjestelmän LVIS-osaan liitetään muiden teknisten järjestelmien laitteita ja järjestelmiä, joista saadaan hälytyksiä ja joista osaa voidaan ohjata poikkeustilanteissa tieliikennekeskuksesta. Tärkeimmät liitettävät järjestelmät ovat sähkö- ja turvajärjestelmät, ilmanvaihto- ja savunpoistojärjestelmä ja tunnelivalaistus Sähkö- ja turvajärjestelmät Molempiin tunneleihin toteutetaan sähköliittymä. Katkeamaton sähkönjakelu varmistetaan UPS-varmennuksella (Uninterruptible Power Supply eli keskeytymätön virransyöttö). Liipolan tunneli varustetaan lisäksi varavoimakoneella. Molempiin tunneleihin toteutetaan paloilmoitinjärjestelmä, joka kattaa liikennetunnelit, yhdyskäytävät ja niiden tekniset tilat sekä laitetilat. Liikennetunnelit varustetaan palon havaitsemiseksi kuituilmaisinkaapelilla ja muut tilat lämpö/savuilmaisimilla. Palohälytys välitetään hätäkeskukseen ja ohjausjärjestelmään, joka käynnistää kuituilmaisimen hälytyksestä Liipolan liikennetunneleiden savunpoiston automaattisesti. Muita turvajärjestelmiä ovat kuulutusjärjestelmä (vain Liipolan tunneli) hätäpuhelinjärjestelmä VIRVE-verkko (viranomaisverkko) radiokuuluvuus tunnelissa, vähintään yksi määritelty taajuus rikosilmoitinjärjestelmä ovivalvonta teknisten tilojen kameravalvonta Ilmanvaihto- ja savunpoistojärjestelmä Patomäen tunnelissa on painovoimainen ilmanvaihto ja savunpoisto. Painovoimaisen ilmanvaihdon vuoksi puhaltimille ei tarvitse tehdä tilavarauksia. Liipolan tunneli varustetaan pitkittäisellä ilmanvaihto- ja savunpoistojärjestelmällä. Ajoneuvotunneleihin sijoitettavia impulssipuhaltimia käytetään sekä ilmanvaihdossa että savunpoistossa. Puhaltimet on varustettu taajuusmuuttajilla ja niitä ohjataan liikenteenhallintajärjestelmän avulla joko automaattisesti tai käsiohjauksella. Liipolan tunnelin yhdyskäytävissä sijaitsevat poistumistiet ylipaineistetaan tulipalotilanteessa. Ylipaineistuksella estetään savun leviäminen yhdyskäytäviin ajoneuvotunnelin palotilanteessa. Normaalitilanteessa yhdyskäytävien laitetilat paineistetaan pienellä ylipaineella, jotta liikennetunnelin pöly ei pääse tunkeutumaan laitetiloihin Valaistus Valtatie ja siihen liittyvät rampit, tiet, kadut ja tunneliosuudet valaistaan tiesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Tie- ja tunnelivalaistus toteutetaan LED-valaisimia käyttäen. Tunneleiden valaistusta ohjataan automaattisesti liikenteenohjausjärjestelmän LVIS-osan avulla luminanssimittareilta saatavan tiedon perusteella. Molemmat tunnelit varustetaan turvavalaistuksella Muut tekniset järjestelmät Molempiin tunneleihin toteutettavia muita teknisiä järjestelmiä ovat sammutusvesijärjestelmä palovesiasema tunnelin ulkopuolella liitettynä kunnalliseen vesijohtoverkostoon kuivanousuputkisto syöttö- ja ottoliittimineen tunneliputkien väliset kuivat syöttöputket (kuivaputki) Kuivatus- ja jätevesiviemäröinti 3.5 Tietekniset ratkaisut Erikoiskuljetusten reitti Itä-länsi -suuntainen erikoiskuljetusreitti kulkee valtatieltä 4 Renkomäen eritasoliittymästä maantietä 296 pitkin ja siirtyy valtatien 12 uudelle linjaukselle Okeroisten eritasoliittymässä. Valtatien 4 suuntainen erikoiskuljetusten reitti kulkee pohjoisen suuntaan Kujalan eritasoliittymän ramppia R6, R 7 ja R9 liittyen ramppiin R1. Etelän suuntaan erikoiskuljetukset käyttävät Kujalan ramppeja R3 ja R8, Vanharadankatua K6 ja ramppia R Kuivatus Valtatien 12 kuivatusta varten rakennetaan hulevesiviemäröinti. Hulevedet puretaan olemassa oleviin vesistöihin. Onnettomuustilanteiden varalta hulevedet puretaan laajennettujen ojien ja sulkukaivojen kautta. Launeen pohjavesikaukalon pohjavedenhallinnalle rakennetaan oma kuivatusjärjestelmänsä. Maa-ainesten sijoitusalueiden yhteyteen tehdään rakentamisen ajaksi pintavesille viivytysaltaat. Ne hidastavat alueelta tulevan veden virtausta ja vähentävät alapuolisten vesistöjen samentumista. Tunnelien yhteyteen rakennetaan oma viemäröinti- ja keräilyjärjestelmä pesu- ja sammutusvesille. Viemäri kerää vedet ja johtaa ne suljettuihin keräilyaltaisiin. Altaisiin kertyvät vedet pumpataan säiliöautoon ja kuljetetaan puhdistamolle. Järjestelmä toimii myös esim. kemikaalionnettomuustilanteessa Pohjavesien hallinta ja suojaus Valtatie 12 rakennetaan nykyistä pohjaveden pintaa alemmalle tasolle Patomäen betonitunnelin, Launeen sekä Liipolan betonitunnelin kohdalla. 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 14

15 Patomäen betonitunneli on lähes vesitiivis rakenne, joka pidetään kuivana salaojin. Kuivatusvedet johdetaan olemassa oleviin vesistöihin. Vedeneristysrakenne toteutetaan tarvittavilta osin kalvo- ja/tai bentoniittisuojauksena. Tunnelin länsipuolella tie jatkuu leikkauksessa, jossa vesitiiveys toteutetaan kalvo- ja/tai bentoniittisuojauksena. Rakentamisen aikana kaivantoon suotautuvat pohjavedet johdetaan olemassa oleviin vesistöihin. Launeella valtatie 12 kulkee pohjavesialueen läpi. Pohjaveden muodostumisalueen kohdalle rakennetaan vesitiivis betonirakenne ja tieluiskiin vaativa kloridisuojaus. Alueella maaperä on pintaosiltaan savea, jonka alla on hyvin vettä johtavaa soraa ja hiekkaa. Betoninen pohjavesikaukalo sijoitetaan alueelle, jossa savikerros on ohuimmillaan tai puhkeaa tien rakentamisen yhteydessä. Muilla kohdin suojaus toteutetaan kalvo- ja bentoniittisuojauksena. Kuvassa näkyy saven/siltin alapinnan korkeusasema (käyrät), valtatielinjaus sekä violetilla yhtenäisellä viivalla alue, jolle toteutetaan pohjaveden suojaus. Rakentamisen ajaksi pohjaveden pinta lasketaan alueella vähintään tasolle +74,5. Pohjaveden alennus toteutetaan siiviläkaivoista. Pumppausvedet johdetaan purkulinjaa pitkin Paskurinojaan. Pohjaveden alentamista ja veden johtamista varten on saatu vesilain mukainen ympäristölupa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Luvassa on määritelty suurin sallittu pumppausmäärä, johon ollaan hakemassa muutosta, jotta suunnitellut rakentamistoimet voidaan toteuttaa kuivatyönä. Samalla muutosta haetaan betonirakenteen laajuuteen vastaamaan paremmin tarkentuneita maaperäolosuhteita. Pohjavesivaikutuksia alueella seurataan rakentamisen aikana. Seurantaa toteutetaan Hämeen ELY-keskuksen ympäristövastuualueen hyväksymällä tavalla. Lopputilanteessa Launeen alueella pohjaveden pinnan tasoa säädetään salaojien avulla. Pohjaveden pinnan noustessa alueella tasolle +76, purkautuu pohjavesi kaukalon salaojajärjestelmään ja tästä edelleen purkulinjaa pitkin Paskurinojaan. Liipolan tunnelissa kallio-osuus tiivistetään injektoimalla. Liipolan läntisellä kalliotunneliosuudella kalliomassan vedenjohtavuutta tutkitaan työn aikana tehtävillä systemaattisilla tunnusteluporauksilla. Vettä johtaville alueille toteutetaan esi-injektointi pääasiassa sementtipohjaisia injektointiaineita käyttäen. Suurempia yksittäisiä vuotoja tiivistetään jälki-injektoinnilla. Rakentamisen aikana kalliotunneliin suotautuvat pohjavedet ja porausvedet kerätään selkeytysaltaisiin ja öljynerotukseen, joiden jälkeen ne johdetaan tutkimustunnelien ja suuaukkojen kautta Lahti Aqua Oy:n jätevesiverkostoon. Betonitunnelin kaivantoon suotautuvat pohjavedet johdetaan olemassa oleviin vesistöihin. Valmiissa kalliotunnelissa vähäiset tunneliin suotautuvat vuotovedet kerätään tunnelin kuivatusjärjestelmään, 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 15

16 jota pitkin vedet johdetaan tunnelin läntisen suuaukon kautta hulevesiverkostoon. Betonitunneliosuudella betonirakenne pidetään kuivana tunnelin ulkopuolella sijaitsevalla salaojajärjestelmällä. Salaojista vedet johdetaan tunnelin sisäpuoleiseen kuivatusjärjestelmään. Liipolan alueella on luonnontilainen lähde, jonka muuttamiseen hankkeelle on myönnetty vesilain mukainen lupa. Lähteen pintaa seurantaan rakentamisen aikana Hämeen ELY-keskuksen ympäristövastuualueen hyväksymällä tavalla Meluntorjunta Meluntorjuntaa toteutetaan asutuksen kohdalle Nikulan ja Launeen eritasoliittymien alueella yhteensä noin 1,7 kilometriä. Liipolan tunnelin länsipäässä meluntorjuntaa parannetaan tiesuunnitelmatasosta maa-ainesten sijoittelulla. Olemassa oleva asutus suojataan melulta vähintään tiesuunnitelmassa esitettyyn tasoon. Tiesuunnitelmassa esitettyä Sokeritopanmäen meluestettä 14 ei toteuteta, koska alueen asuinkäyttö on päättynyt asemakaavamuutoksen myötä. Melukaide 16 ja meluseinät 17 ja 15 jätetään toteuttamatta Kujalassa, MELUESTEET Rakennettavat tai parannettavat tiet Tunneli Melueste Maaston muotoilu LAUNE LIIPOLA Vt12 NIKULA OKEROINEN PATOMÄKI koska Lakkilantien asuinkiinteistöt poistuvat lähivuosina asuinkäytöstä ja ovat siirtyneet jo Lahden kaupungin omistukseen. Hankeosassa 2 toteutetaan Launeen eritasoliittymän melusuojaus mt167 osalta Pohjanvahvistukset Uudet väylät sijaitsevat pääosin vaihtelevan paksuisella savi- ja silttipehmeiköillä. Syvimmillään pehmeiköt ovat Porvoonjoen tuntumassa hankeosan länsipäässä. Savet ovat pääosin ylikonsolidoituneita ja lisäksi kuivakuori on jäykkä. JOUTJÄRVI Vt4 KUJALA 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 16

17 Allianssin kehitysvaiheen aikana koko hankealueelta on tehty erittäin kattavasti lisäpohjatutkimuksia (noin 1000 kpl). Maastossa tehtiin puristinheijari- siipi-, CPTU- ja porakonekairauksia. Lisäksi otettiin runsaasti maanäytteitä, joille tehtiin perusmääritysten lisäksi ödometri- ja kolmiaksiaalikokeita. Silta-, tunneli ja paalulaattakohteilta tehtiin korroosiotutkimukset maaperän ja pohjaveden aggressiivisuuden selvittämiseksi. Patomäessä, Liipolassa ja Launeella tehtiin koepumppaukset, jotta voitiin selvittää maaperän vedenjohtavuutta työnaikaisen vedenhallinnan ja rakenteiden pysyvien pohjavesivaikutusten selvittämiseksi. Kujalan eritasoliittymän väylät rakennetaan pääasiassa penkereelle, joten kehitysvaiheen aikana rakennettiin kaksi koepengertä Kujalan eritasoliittymään tulevalle Vanhanradankadulle (K6) alueen pohjamaan painumaominaisuuksien selvittämiseksi. Penkereet rakennettiin marraskuussa 2017, joten niiden siirtymiä ja painumia on pystytty seuraamaan kehitysvaiheen loppuun mennessä noin puolen vuoden ajan. Koepenkereiden seurantatulosten, kohteista otettujen näytteiden sekä laskelmien osalta on tehty yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa. Koepenkereistä saatuja tuloksia on hyödynnetty Kujalan alueen pohjanvahvistusratkaisujen suunnittelussa. Lisäksi painumamittaustietoja on hyödynnetty Launeen alueella Ajokadun (K5) suunnittelussa. Kehitysvaiheessa tehtyjen tutkimusten ja koepenkereiden painumaseurannan perusteella on väylien pohjanvahvistusratkaisuja pystytty monin paikoin keventämään tiesuunnitelmassa esitetystä paalulaatasta mm. esikuormitukseen ja kevennyksiin. Useat aiemmin tehdyt siipikairaukset ovat häiriintyneet, joten pohjamaan lujuus on paikoitellen aiemmin arvioitua suurempi ja sallii korkeampien penkereiden perustamisen maanvaraisena. Laboratoriokokeilla ja kairauksilla on varmennettu savikoiden olevan paikoitellen hyvinkin ylikonsolidoituneita, mitä myös koepenkereiden monitoroitu painumakäyttäytyminen tukee. Tämän vuoksi pohjamaa sallii myös painumien puolesta korkeampien penkereiden perustamisen maanvaraisesti, koska kokonaispainuma jää laskelmien perusteella suhteellisen pieneksi. Rakentamisen aikana useita väyliä esikuormitetaan myös osittain ylipenkereellä, jotta vältetään haitalliset käytönaikaiset painumat. Joillakin kaduilla sekä jalankulun ja pyöräilyn väylillä pohjarakenteet on mitoitettu niin, että jälkipainumia sallitaan ja ne korjataan mm. uudelleen päällystämällä. Nämä väylät mainitaan erikseen hankkeen suunnitteluperusteissa. Haasteellisimmat geotekniset kohteet: Launeen pohjavesikaukalo Patomäen tunnelin vaativa ja suuri kaivanto Liipolan tunnelin suuaukkorakenteet ja välibetonitunnelin kaivanto Porvoonjoen uoma Nikulan eritasoliittymän alueella Meluvalli (Me12) Launeella Nykyisen Lepolan läntisen ylikulkusillan (S31) leventäminen 3.6 Tarvittavat johto- ja laitesiirrot Johto- ja laitesiirrot tehdään yhteistyössä laitteiden omistajien kanssa. Merkittävimmät ja aikataulullisesti haastavimmat johto- ja laitesiirrot ovat Ajo- ja Luhdantaustankadulla. Lisäksi Hartwallin vesijohdon siirto vaatii töiden tarkkaa aikataulutusta ja yhteensovitusta, jotta säästytään pidemmiltä tuotantokatkoilta. Merkittävimpiä johto- ja laitesiirtoja: Lahti Aquan jätevesiviemärit ja vesijohdot Nikulan eritasoliittymän alueella, vesijohdot Launeen eritasoliittymän alueella, jätevesiviemäri Liipolan betonitunnelin kohdalla. Lahti Energian sähköverkon muutokset, 110kV ja 20kV:n siirrot Ajokadulla ja Patomäen kentän kohdalla, DNA:n, Elisan ja Telian osalta isoimmat siirrot sijaitsevat Helsingintiellä ja Luhdantaustankadulla Lahti Energian kaukolämpöputkien siirrot Nikulassa, Launeen eritasoliittymässä ja Ajokadulla Lahti Energian maakaasuputkien siirrot Patomäessä ja Launeen eritasoliittymän kohdalla Osa johtosiirroista tehtiin ennen allianssin toteutusvaiheen aloitusta. Tällä varmistettiin, että koko hankkeen aikataulu onnistuu suunnitellusti. 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 17

18 3.7 Rakennettavat väylät, sillat ja muut rakenteet Väylä-, silta- ja meluesteluettelo VÄYLÄLUETTELO Väylä Paaluväli/ pituus,m Hallinnollinen lk/ Toiminnallinen lk Vt / 150 Moottoritie 2x13,0/10,5 kk 4, ,0 AB V / 1020 Moottoritie 2x9,50/7,0 kk 4, ,0 AB V1 Suun- Liikennetekninenopeus Kuorminittelu- poikki leikkaus km/h tusluokka Vaatimusluokka /20 Moottoritie 2x9,50/7,0 kk 4, ,0 AB V / 183 Moottoritie Muutosalue kk 4,5->2, ,0 AB V / 407 Tunneli 2x11.50/7,0 kk 1, ,0 AB V /50 Moottoritie muutosalue kk 2,7_>4, ,0 AB V / 135 Moottoritie muutosalue kk 2,7_>4, ,0 AB V / 930 Moottoritie 2x9,50/7,0 kk 4, ,0 AB V / 315 Moottoritie muutosalue kk 4,5->13, ,0 AB V / 930 Tunneli 2x11,50/7,0 kk 13, ,0 AB V / 150 Moottoritie muutosalue kk 13,5->10, ,0 AB V /45 Moottoritie muutosalue kk 13,5->10, ,0 AB V / 60 Moottoritie 2x9,50/7,0 kk 13, ,0 AB V1 E4 Nikulan eritasoliittymä E4R /188 Maantie 6,5/4,5 80 6,0 AB V2 E4R /249 Maantie 6,5/4,5 80 6,0 AB V2 E4R /316 Maantie 6,5/4,5 80 6,0 AB V2 E4R /209 Maantie 6,5/4,5 80 6,0 AB V2 Väylä Paaluväli/ pituus,m Hallinnollinen lk/ Toiminnallinen lk Suun- Liikennetekninenopeus Kuorminittelu- poikki leikkaus km/h tusluokka Vaatimusluokka E5 Launeen eritasoliittymä E5R /243 Maantie 6,5/4, ,0 AB V2 E5R /178 Maantie 6,5/4, ,0 AB V2 E5R /208 Maantie 6,5/4,5 80 6,0 AB V2 E5R /235 Maantie 6,5/4,5 80 6,0 AB V2 E6 Kujalan eritasoliittymä E6R /596 Maantie 9,0/7, ,0 AB V1 E6R /45 Maantie muutosalue 80 25,0 AB V1 E6R /266 Maantie 6,5/4, ,0 AB V1 E6R /195 Maantie 6,5/4,5 50 6,0 AB V2 E6R /419 Maantie 6,5/4, ,0 AB V1 E6R /45 Maantie muutosalue 80 25,0 AB V1 E6R /219 Maantie 9,0/7, ,0 AB V1 E6R /249 Maantie 6,5/4,5 50 6,0 AB V2 E6R /249 Maantie 6,5/4,5 80 6,0 AB V2 E6R /336 Maantie 6,5/4,5 80 6,0 AB V2 E6R /198 Maantie 6,5/4,5 80 6,0 AB V2 E6R /346 Maantie 6,5/4,5 50 6,0 AB V2 E6R /207 Erikoiskuljetukset 6,5/4,5 6,0 AB V2 Maantiet M2, maan tie /470 Seututie 8/7+jkp 5,0/4,5 välialue ,0 AB R2 M4, Vt / 600 Valtatie lisäkaistat 3,5/5, ,0 AB V1 M4, Vt / 1960 Valtatie lisäkaistat 3,5/5, ,0 AB V1 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 18

19 Väylä Paaluväli/ pituus,m Hallinnollinen lk/ Toiminnallinen lk Suun- Liikennetekninenopeus Kuorminittelu- poikki leikkaus km/h tusluokka Vaatimusluokka Kevyen liikenteen väylät Y11J 0 697/697 jk+pp 3,5 JP-tie Sr K1 Y11J /160 jk+pp 3,5 JP-tie Sr K1 Y11J /20 jk+pp muutosalue JP-tie AB K1 Y11J /202 jk+pp 4,5/4,0 JP-tie AB K1 Y32J 0 43/43 jk+pp 4,0 JP-tie Sr Kadut K2, Porvoonjoentie 0 930/930 Kokoojakatu 5,5 + jkp 3,5/3,0 vk 0, ,0 AB R2 K3 Luhdantaustankatu 0 430/430 Kokoojakatu 6,5 + jkp 3,5/3,0 vk 4,0 40 2,0 AB R2 K4 Orvokkitie 0 620/620 Kokoojakatu 6,0 + jkp 3,5/3,0 vk 0,5 40 2,0 AB R2 K5 Ajokatu /380 Kokoojakatu jkp 3,5/3,0 vk 0,5 + 6,5 + jkp 4,0/3,5 vk 0,5 50 2,0 AB R2 K6 Vanhanradankatu /1280 Pääkatu 7,0 + jkp 3,5/3,0 vk ,0 AB R2 K7 Mäkelänkatu /10 Liittymä 30 2,0 AB R2 K8 Apilakatu 0 80/80 Kääntöpaikka 40 2,0 AB R2 K9 Sokeritopankatu 0 18/18 nyk. K10 /25 Liittymä nyk. K /220 nykyisen kadun kaventaminen K11J /233 jk+pp 3,5 JP-tie Sr K1 K11J /13 jk+pp 4,5/4,0 JP-tie AB K1 K11J / 135 jk+pp 3,5/3,0 JP-tie AB K1 K19J 0 324/324 jk+pp 5,0/4,5 JP-tie AB K1 K26J 0 98/98 jk+pp 3,5 JP-tie Sr K28J 0 130/130 jk+pp 3,5 JP-tie Sr K29J 0 40/40 jk+pp 3,5 JP-tie Sr Väylä Paaluväli/ pituus,m Hallinnollinen lk/ Toiminnallinen lk Suun- Liikennetekninenopeus Kuorminittelu- poikki leikkaus km/h tusluokka Vaatimusluokka K30J 0 90/90 jk+pp 3,5/3,0 JP-tie AB K60J 0 47/47 jk+pp 4,0 JP-tie Sr K61J /80 jk+pp 4,0 JP-tie Sr T /180 nykyisen kadun kaventaminen T103 /10 Liittymä T /145 T /20 T106 /20 Liittymä T201 Liittymä T202 Liittymä Liipolan ulkoilureitit /n JP-tie Sr 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 19

20 SILTALUETTELO Sillan tunnus ja nimi Sijainti Tyyppi S18 Kukonkosken silta Vt12/raitti, Porvoonjoki Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta S101 ramppisilta E4R4 E4R4/Porvoonjoki Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta S20 Nikulan risteyssilta M2/Vt12 Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta S22 Ali-Juhakkalan silta Vt12/raitti, Porvoonjoki Teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta S201 Y11J/Porvoonjoki Puinen liimattu palkkisilta S23 Porvoonjoentien alikulkukäytävä K2/J11 Teräsbetoninen laattakehäsilta II S38 Paskurinojan silta Vt12/Porvoonjoki Teräsbetoninen ulokelaattasilta S25 Ajokadun risteyssilta K5, K20J, K21J/ Vt12, E5R2, E5R3 Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta S35 Huovilanmäen risteyssilta K6/E6R1 E6R4 Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta S28 Kujalan risteyssilta E6R1/VT4, E6R7 Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta S29 Lotilan risteyssilta K6/Vt4 Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta S31 Lepolan ylikulkusilta Vt4, E6R3/ Teräsbetoninen Lahti Loviisa Rata jatkuva laattasilta S30 Pipon alikulkusilta Lahti-Loviisa Rata/K6 Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta S37 Kujalan risteys- ja ylikulkusilta Vt4/Kasaajankatu, Lahti Kouvola rata Teräsbetoninen jatkuva ontelolaattasilta 104 Pipon alikulkukäytävä (purettava) Vt4/raitti Teräsbetoninen laattakehäsilta S32 Metsäpekkalan alikulkukäytävä (ei toimenpiteitä) Vt4/raitti Teräsbetoninen laattakehäsilta Hyöty - leveys, m Alikulkukorkeus, m 14,9 18, ,2 3,2 m 7 19,75 24,8 5,2 16, ,5 3,2 4,5 12 3, HW+1,0 15,5 5,2 12,5 5,2 9,5 5,2 12,5 5,2 uusi 18,35 (nyk 13) 4,8/5,6 7,2 5,2 uusi 14,05 (nyk. 13,25) 7, , ,25 3,2 MELUESTELUETTELO Sijainti Estenumero Väylä Paaluväli Vasen/ oikea Tyyppi Pituus, m Korkeus tasausviivasta/ tien pinnasta Me7 Vt oikea Valli 390 Tasausviiva+ 3,0 Me8 Vt oikea Betonikaide 116 Tienpinta +1,4 Me8 E4R oikea Betonikaide 48 Tienpinta +1,4 Me45 E4R oikea Valli 110 Tasausviiva+ 3,0 Me9 Vt vasen Betonikaide 140 Tienpinta +1,4 Me10 Vt oikea Valli 140 Tasausviiva+ 3,0 Me11 Vt vasen Betonikaide 112 Tienpinta +1,4 Me12 Vt vasen Valli 355 Tasausviiva +6,0 Me13 E5R oikea Aita 265 Tasausviiva +4,5 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 20

21 3.7.2 Tekniset tilat ja laitteet Liipolan tunnelin tekniikan laitetila toteutetaan kallioon louhittavaan tilaan (pl.17680), joka toimii rakentamisen aikana tärinän johtuvuutta ja kalliomassan ominaisuuksia selvittävänä tutkimustunnelina. Laitetila sisältää sähkömuuntamon varavoimakonehuoneen öljysäiliön sähkökeskustilat teletilan runkokytkimille ja logiikkalaitteille ilmanvaihtokonehuoneen matkapuhelinoperaattorien tilan valvomo- ja varastotilan Varavoimakonehuone varustetaan öljynkeräyskaivolla ja pinnankorkeuden hälytyslaitteistolla. Öljynkeräyskaivo asennetaan paikkaan, jossa se on helposti saavutettavissa ja huollettavissa. Tekniseen laitetilaan valuvat hulevedet johdetaan tunnelin kuivatusjärjestelmään. Hulevesiviemärit varustetaan hiekkapesällisillä hulevesikaivoilla. Laitetilan oviaukko varustetaan ritiläkaivolla ja saattolämmityksellä. Liipolan tunnelin kaikissa yhdyskäytävissä on lisäksi osastoidut tekniset tilat. Patomäen tunnelin laitetilat sijaitsevat tunnelin suuaukoilla maanpinnalla. MAA-AINESTEN SIJOITUSALUEET HANKEOSALLA 1B Rakennettavat tai parannettavat tiet Tunneli Melueste Silta Maa-ainesten sijoitusalue LAUNE LIIPOLA Vt12 NIKULA OKEROINEN PATOMÄKI Purettavat rakenteet Hankeosan 1B alueella on purettu kaksi asuinkiinteistöä Patomäen tunnelin länsipuolella. Launeen alueella lunastetaan ja puretaan kaksi (2) teollisuusrakennusta ja yksi varastorakennus. Lisäksi Mäkelänkadun kolme asuinkiinteistöä ovat siirtyneet Lahden kaupungin omistukseen ja niiden asuinkäyttö on asemakaavamuutoksen vuoksi päättynyt Maa-ainesten sijoitusalueet Tiesuunnitelman mukaisista maa-ainesten sijoitusalueista on allianssihankkeen käyttöön varattu kolme aluetta: JOUTJÄRVI Vt4 KUJALA 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 21

22 alue 7 Patomäen tunnelin länsipuoli alue 8 Kujalan alueelta valtatien 12 eteläpuoli alue 9 Vanharadankadun teollisuusalueen eteläpää lisäksi Patomäen kentän maastonmuotoilu Tiesuunnitelmamuutoksena E maa-ainesten sijoitusaluetta 8 on esitetty laajennettavaksi ja esitetty uusi alue (alue 20) Liipolan tunnelin länsipäähän Nikkilän asuntoalueen viereen. Tiesuunnitelman muutos on hallinnollisessa käsittelyssä Tiesuunnitelman tarkennukset Kehitysvaiheen aikana tiesuunnitelman ratkaisuja on tarkennettu. Tarkennukset perustuvat täsmentyneisiin lähtötietoihin ja aikaisempaa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Kaikki muutokset toteuttavat tiesuunnitelmassa esitetyt vaikutukset. VÄYLÄT Valtatien 12 tasausta on tarkennettu Patomäen tunnelin kohdalla. Muutoksella on saatu valtatien tasauksen alin kohta siirrettyä tunnelin länsipuolelle, jolloin tunnelin kuivatus saadaan toteutettua viettoratkaisuna. Valtatien tasausta on laskettu Liipolan tunnelin kohdalla, jolloin betonisen välitunnelin pituutta on saatu lyhyemmäksi. Porvoonjoentien (K2) poikkileikkausta kavennettiin 0,5 metriä. Tie toteutetaan 5,5 metrisenä, jolloin se vastaa nykyisiä pohjois- ja eteläpuoleisia osuuksia. Kävelyn ja pyöräilyn yhteys Uudenmaankadulta Ajokadulle (K19J) siirretään Launeen rampin (E5R3) ja Gigantin tontin välistä Vt12 eteläpuolelle Sokeritopan reunalle. Muutoksella yhteys saadaan toteutettua viihtyisämpänä pois Gigantin ja Launeen rampin ahtaasta käytävästä. Yhteys muodostaa selkeän reitin suoraan koulun ja monitoimitalon pihalle. Tiesuunnitelmassa esitettyä väylää K24J siltoineen ei toteuteta. Ulkoilureitti yhdistetään Vanhanradankadun kevyen liikenteen väylälle kehätien molemmin puolin, jolloin kehätien pääsee ylittämään Huovilanmäen risteyssiltaa myöten. Porvoonjoen uoman muutoskohtaa siirretään itään. Muutoksella saadaan parannettua uoman virtausolosuhteita, lyhennettyä Ali-Juhakkalan siltaa (S22) ja minimoitua vaikutukset Lahti Aquan selkeytysaltaaseen. Launeen eritasoliittymän alueen tiesuunnitelmassa esitettyä hulevesipumppaamoa ei tarvita, koska hulevesiratkaisut voidaan toteuttaa viettoratkaisuna. SILLAT Pipon alikulkusillan (S30) siltatyyppi muutettiin 3-aukkoisesta ulokekaukalopalkista 1-aukkoiseksi ulokekaukalopalkiksi ja alikulkukorkeus kasvatettiin 4,8 metristä 5,2 metriin. Kujalan risteyssillan (S28) poikkileikkaus muutettiin kotelopalkista laattapalkiksi. Porvoonjoentien alikulkukäytävä (S23) on muutettu suorajalkaisesta kehästä (VA 8,0 m) vinojalkaiseksi kehäksi (VA 6,0 m). Näin se vastaa maantie 167 Uudenmaankadun parantamisen yhteydessä rakennettavia uusia alikulkuja Puistosilta Porvoonjoen yli (S201) ja väylä Y11J toteutetaan kokonaisuudessaan ja siitä laaditaan suunnitelma Lahden kaupungin hallinnollista käsittelyä varten. Sillalle haetaan vesilain mukainen ympäristölupa. VALAISTUS Tie- ja tunnelivalaistus toteutetaan LED-valaisimia käyttäen. Tätä puoltaa tuoteperheen varaosasaatavuus elinkaaren aikana ja valaistuksen parempi säädettävyys. TUNNELIT Uudelleentarkastelun perusteella Patomäen tunneli toteutetaan noin 400 metrin pituisena aiemmin suunnitellun 500 metrin sijaan. Tunnelin pituutta lyhennetään tunnelin länsipäästä. Melun suhteen lyhyemmälläkin tunnelilla saavutetaan tiesuunnitelmataso, muun muassa meluvalleja jatkamalla. Urheilukenttäalue säilyy katujen välissä aiemmin esitetyssä laajuudessa. Patomäen tunnelin rakennetta ei ole mitoitettu tunnelin yläpuoleiselle rakennuskannalle. Liipolan läntisen suuaukkorakenteen betonitunnelin pituutta tarkistettiin vastaamaan paremmin vallitsevia pohjaolosuhteita. Sitä lyhennetään metriä, jolloin betonitunneliosuus voidaan toteuttaa maanvaraisena koko osuudelta. Tiesuunnitelmassa esitetty melulaskenta on tehty ilman betonitunneliosuutta, joten tunnelin lyhentämisellä ei ole vaikutusta melutasoon. Muutosta varten haetaan tarvittava hallinnollinen lupa. Liipolan eteläiseen tunneliputkeen lisättiin huoltokäytävä yhdyskäytävien välille. Huoltokäytävä mahdollistaa tunnelien korkeamman käytettävyyden, koska osa hoito- ja ylläpitotöistä voidaan tehdä tunneliputkea tai kaistaa sulkematta. Liipolan tunnelin tekninen laitetila toteutetaan tunnelin keskelle poiketen aiemmin esitetystä länsipään sijoitusratkaisusta. Laitetila toimii myös yhteytenä huoltokäytävään. 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 22

23 Patomäen tunnelin tekninen tila siirrettiin tunnelin keskeltä suuaukkojen edustoille, jotta Patomäen virkistysalue säilyisi mahdollisimman eheänä eikä huoltoyhteytenä tarvitse käyttää kävelyn ja pyöräilyn yhteyttä (K11J). Tunneleiden seinien alaosat kahden metrin korkeuteen asti toteutetaan tavanomaista vaaleampina. Vaaleat pinnat tarvitsevat vähemmän valaistustehoa ja mahdolliset poikkeustilanteet ovat helpommin havaittavissa. GEOTEKNISET RATKAISUT Nikulan, Patomäen, Launeen ja Kujalan alueella väylien pohjanvahvistusratkaisuja on tarkennettu uusien pohjatutkimusten ja mitoituslaskelmien perusteella Patomäen tunnelin länsipuolella syvässä tieleikkauksessa tehdään pohjaveden haitallisen laskemisen estävät rakenteet Launeella pohjavedensuojauksen betonikaukalon korkeustasoa on nostettu ja laajuutta tarkennettu uusien pohjatutkimusten perusteella TEKNISET JÄRJESTELMÄT Liipolan tunnelin pitkittäisilmanvaihto ja poikkeustilanteen savunpoisto järjestetään ajoneuvotunneleittain seitsemällä puhallinparilla tiesuunnitelmassa esitetyn viiden parin sijasta. Muutos johtuu mitoittavan palotehon tarkentamisesta arvosta 30 MW arvoon 100 MW. Patomäen tunneli toteutetaan noin 400 m pituisena. Tunnelidirektiivin mukaisesti 400 metrin mittainen tunneli käsitellään lyhyenä tunnelina, jolloin se voidaan toteuttaa kevyemmin teknisin järjestelmin. Liipolan ja Patomäen tunnelit varustetaan palovesijärjestelmällä. LIIKENTEENHALLINTA Maantietunneleiden toimintaympäristöluokaksi on esitetty tiesuunnitelmassa TY2 (korkean nopeustason pääväylät). Nikulan eritasoliittymän myötä toimintaympäristöluokaksi on tarkentunut TY1 (vilkasliikenteiset pääväylät kaupunkiseudulla). Muutoksen johdosta liikenteenseurantakamerat sijoitetaan myös Patomäen tunnelin sisälle. Tunneleiden sulkutilanteissa varareittinä käytetään maantietä 296 Ala-Okeroistentie Uudenmaankatu Renkomäen eritasoliittymä Vt4 (kuva s. 13). Nykyinen vt 12 linjaus lakkaa maantienä hankkeen valmistuessa eikä maankäytön kehittäminen puolla maantieliikenteen opastamista kulkemaan kehittyvän katuverkon kautta. Varareitin varrelle sijoitetaan liikenteen seurantakameroita Renkomäen eritasoliittymään, Mt167 ja Mt296 liittymään sekä Mt296 ja Mt140 liittymään. Soramäen eritasoliittymään on lisätty kelikamera ja liikenteen seurantakamera Tunneleihin toteutetaan kaistaohjaus. Kaistaohjaus mahdollistaa tunnelin paremman käytettävyyden, kun tunneli voi olla liikennöitävänä toisen kaistan ollessa suljettuna. Tunneliin pääsyn säätelyä varten ei toteuteta mittauspisteitä, koska liikenteen ei ennakoida jonoutuvan säännöllisesti. Tunnelin suuaukkojen läheisyydessä sijaitsevat rampit muotoillaan siten, että väärään suuntaan ajamisen riski pienenee merkittävästi. Tästä syystä rampeille ei toteuteta väärään suuntaan ajavien tunnistusta silmukkailmaisimilla Tekniseen laajuuteen sisältymättömät kohteet Seuraavat kohteet eivät sisälly tavoitekustannukseen ja niiden mahdollisesta hankinnasta päätetään myöhemmin: noin vuonna 2023 toteutettava Vt12 linjaosuuden ylin päällystekerros (SMA-kerros) on tilaajan erillishankinta. Valtatieosuus avataan liikenteelle 3. päällystekerroksella (AB). Tavoitekustannukseen sisältyy kuitenkin 4. päällystekerros (SMA-laatta) levennettävälle Vt4 osuudelle. Tavoitekustannukseen sisältyy jälkipainumien hoito tasausmassaa tai muuta menetelmää käyttäen ja aikataulu yhteen sovittaen siten, että viimeinen päällystekerros on rakennettavissa tasapaksuna SMA -laattana. Laakso-Nikkilän meluvallin rakentaminen Vt 4:lle, hankealueen ulkopuolelle. Tavoitekustannukseen ei sisälly maa-ainesten lisäkuljetusta sijoitusalueelta 8 ja meluvallin rakentamista. Tähän hankkeeseen liittymättömän melusuojauksen rakentamisesta päätetään erikseen suunnitelmien valmistuttua ja saatua hallinnollisen hyväksynnän. Y11J laatutason nosto leventämällä poikkileikkausta ja lisäämällä asfalttipäällyste Ulkoilureittiyhteys Ali-Juhakkalan siltojen ali. Ajokatu Orvokkitie liittymäalueen kehittäminen Teknisten järjestelmien ylläpitäjälle luovutettava teknisten järjestelmien varaosavarasto Liittämiskustannukset Liikenneviraston järjestelmiin Liikennekamerajärjestelmän liittäminen Tietoliikenteen liityntä runkoverkkoon Keskitetty hälytysten hallinta, suosituslaskenta, metatietojen käsittely Liikenneviraston järjestelmien lisenssit 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 23

24 3.8 Jälkivastuuvaihe Jälkivastuuvaihe alkaa, kun hankeosa valmistuu ja avataan liikenteelle vähäisiä puutteita lukuun ottamatta. Jälkivastuuaika kestää viisi vuotta seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta: Tunnelirakenteet 6 vuotta Asfalttipäällysteet 3 vuotta (poislukien mahdollisten jälkipainumien aiheuttamat korjaustarpeet, joiden osalta 5 vuotta) Istutus- ja vihertyöt 3 vuotta Massamerkinnät 2 vuotta Tekniset järjestelmät Tunneleiden liikenteelle avaamisesta käynnistyy vähintään 6 kk mittainen toiminnanvarmistus- ja säätöjakso. Toiminnanvarmistus- ja säätöjakson pituutta jatketaan yksittäisen osajärjestelmän osalta, mikäli osajärjestelmässä on merkittäviä poistamattomia puutteita. Hyväksytyn toiminnanvarmistus- ja säätöjakson päätteeksi käynnistyy kahden vuoden mittainen jälkivastuuaika. Yksittäisen osajärjestelmän puutteet vaikuttavat vain ao. osajärjestelmän jälkivastuuajan alkamiseeen. 3.9 Hoito ja ylläpito Valmistuttuaan Lahden eteläinen kehätie on osa maantieverkkoa ja sen hoidosta ja ylläpidosta vastaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeessa rakennettavat kadut siirtyvät Lahden kaupungin hoitoon ja ylläpitoon. Toteutetusta laajuudesta laaditaan käyttö- ja hoito-ohje. Osakokonaisuudet luovutetaan hoitoon ja ylläpitoon yhdessä kunnossapitäjän kanssa järjestettävin maastokatselmuksin. 3 HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS 24

25 4 Tavoitekustannus Tavoitekustannus on määritetty kehitysvaiheen aikana vaiheittain tarkentuvien lähtötietojen ja suunnitelmien perusteella. Tavoitekustannuksen laskentakierroksia oli useita ja jokaisen kierroksen yhteydessä massat ja määrät tarkastettiin mallipohjaisesti. Tilaajan ulkopuolinen kustannusasiantuntija osallistui tavoitekustannusprosessiin koko kehitysvaiheen ajan. Lopullinen tavoitekustannus on ja se on eritelty tarkemmin viereisessä taulukossa. Tilaajan tavoitekustannustaso oli noin 170 miljoonaa euroa. Tavoitekustannuksen asettumista hieman tämän yläpuolelle selittää mm. Nikulan eritasoliittymän, noin 6 M, sisällyttäminen hankeosan laajuuteen ja yleinen kus tannustason tarkentuminen. Tarjouspyynnössä tilaaja on antanut korvattavien kustannusten arvioksi 140 M. Lopullisen tavoitekustannuksen mukaisella laajuudella korvattavien kustannusten määrä on noin 157,9 M. Palkkiota on muutettu edellä mainittua muutosta vastaavaksi. Tavoitekustannus on kiinteä, eikä sitä ole sidottu indeksiin. Tavoitekustannusprosessi sisältäen kustannusarvion sekä riskivarauksen kehittymisen KAS-vaiheen aikana on esitetty oheisessa kuvassa. Tavoitekustannusta ja sen kireysta soa arvioidaan tarkemmin tämän raportin luvussa 6. TAVOITEKUSTANNUKSEN JA RISKIVARAUKSEN TARKENTUMINEN M 175 Syys marraskuu: Aiempiin hankkeisiin perustuva kustannustaso Nikulan ETL mukaan laskentalaajuuteen Joulu maaliskuu: Määrien tarkennukset Markkinaehtoiset kustannustarkennukset Väylien määrätarkennukset Riskityöpajat Huhti toukokuu Pohjanvahvistusmäärien pieneneminen Tunneleiden rakennusteknisen mitoituksen tarkentuminen % Riskien ja mahdollisuuksien osuus korvattavista kustannuksista, % Tavoitekustannus, M Syyskuu 2017 Marraskuu 2017 Helmikuu 2018 Maaliskuu 2018 Huhtikuu 2018 Toukokuu 2018 TAVOITEKUSTANNUS euroa Työkohtaiset rakentamiskustannukset (sisältäen käyttö- ja yhteiskustannukset) ,24 Väylät: Rakenteet, johtosiirrot ,00 Pohjavesisuojausrakenteet: Betonirakenteet, maatyöt tuentoineen ,00 Paalulaatat: Maatyöt, laatat ja paalutus ,00 Meluesteet ,00 Sillat ,00 Patomäen tunneli: Maatyöt, betonirakenteet ,00 Liipolan tunneli: Läntinen betonitunneli, betoninen välitunneli, itäinen betonitunneli, kalliotunnelit (sis.teknisen tilan ja yhdystunnelit), liipolan tunneleiden maatyöt ja avo-osuuden kalliot ,57 Tekniset järjestelmät ,67 Suunnittelukustannukset: KAS ja TAS-vaiheet ,00 KAS-vaiheen kustannukset (Skanska) ,43 YHTEENSÄ ,67 Riskit ja mahdollisuudet ,00 Riskivaraus ,00 Mahdollisuudet ,00 Kustannusnousuvaraus ,00 Jälkivastuuvaiheen varaus ,00 Korvattavat kustannukset ,67 Palkkiot ,33 Skanska, kiinteä tarjouksen mukainen ,00 Skanska, palkkion muutos korvattavien kustannusten muutosta vastaavasti. Kaupallisen mallin periaatteet, kohta ,33 Pöyry ,00 TAVOITEKUSTANNUS ,00 4 TAVOITEKUSTANNUS 25

26 5 Kaupallinen malli 5.1 Palveluntuottajille maksettavat korvaukset ja palkkiot sekä kannustinjärjestelmä Palveluntuottajille maksetaan palkkiota seuraavasti: Suunnittelusta vastaavalle Pöyry Finland Oy maksetaan palkkio prosenttiosuutena heidän kauttaan syntyvistä korvattavista kustannuksista. Päätoteuttajana toimivalle Skanska Infra Oy maksetaan kiinteä euromääräinen palkkio. ALLIANSSIURAKAN KOMPENSAATIOMALLI Palkkioon 100 % riskillä sanktiojärjestelmän kautta Normaali kate Yrityksen yleiskulut Palveluntuottajille maksetaan kaikissa tilanteissa hankkeen suorat kustannukset ja hankekohtaiset yleiskustannukset. Näiden päälle maksettavan palkkion suuruus perustuu allianssin suorituskykyyn kannustinjärjestelmän eri osa-alueilla. Allianssin kannustinjärjestelmä on esitetty kuvassa seuraavalla sivulla. Kannustinjärjestelmä muodostuu seuraavista osista: Bonuspooli, josta mahdolliset bonukset maksetaan on 1,1 M eli n. 0,65 prosenttia tavoitekustannuksesta, mutta joka voi kasvaa jos tavoitekustannus alitetaan. Hankkeen yleiskustannukset Suorat hankeen kustannukset Palkkio Korvattavat kustannukset Sanktio Bonus Kannustinjärjestelmä Bonus/sanktio Riskit/mahdollisuudet jaetaan osapuolten kesken kannustinjärjestelmän avulla. Sanktion riski rajoittuu palkkion määrään, joten huonoimmassakin tapauksessa osapuolille maksetaan korvattavat kustannukset. 5 KAUPALLINEN MALLI 26

27 Avaintavoitteisiin (ATA) liittyvä allianssin suorituskyky: Avaintavoitteita mitataan koko hankkeen keston ajan Avaintavoitteita paremmasta suorituksesta palveluntuottajille maksettavat bonukset kasvavat ja avaintavoitteita huonommasta suorituksesta tilaajaosapuolelle maksettavat sanktiot puolestaan kasvavat Positiiviset ja negatiiviset kannustimet, joiden merkitys on vähäisempi kuin avaintavoitteiden Järkyttävä tapahtuma, joka toteutuessaan voi pahimmillaan puolittaa tai tyhjentää bonuspoolin Tavoitekustannukseen liityvä kustannuskannustin, jonka suuruus ja jakautuminen allianssin osapuolten kesken riippuu siitä, miten hyvin tavoitekustannuksessa pysytään Tavoitekustannuksen alittuessa alle 5 prosenttia, hyödyt jaetaan allianssiosapuolten kesken seuraavasti: Tilaajat saavat alituksesta 30 % Palveluntuottajat saavat alituksesta 50 % Bonuspooliin siirretään alituksesta 20 % Jos tavoitekustannus alittuu 5 prosenttia tai enemmän jaetaan ylittävä osuus seuraavasti: Tilaajat saavat 5 %:n ylittävästä osuudesta 40 % Palveluntuottajat saavat 5 %:n ylittävästä osuudesta 30 % Bonuspooliin siirretään 5 %:n ylittävästä osuudesta 30 % Tavoitekustannuksen ylittymisen vastuut jaetaan allianssiosapuolten kesken seuraavasti: Tilaajien vastuu ylityksestä 50 % Palveluntuottajien vastuu ylityksestä 50 % Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti koituvat sanktiot eivät voi ylittää palveluntuottajien palkkion kokonaismäärää. Kustannuskannustinelementti Summa=tavoite-toteutuma Alitus 5 % tilaajat palv.tuottajat Bonuspooli 30 % 50 % 20 % Avain tavoitteet (ATA) aikataulu ja vaiheistus turvallisuus käytettävyys Alitus yli 5 % Ylittävältä osalta tilaajat palv.tuottajat Bonuspooli Ylitys tilaaja palv.tuottajat palkkiosummaan asti 40 % 30 % 30 % 50 % 50 % Positiivinen/negatiivinen kannustin + Toiminta on valtakunnallisesti esimerkillistä + Turvallisuus - Harmaan talouden havainto Bonuspooli 1,1 M (= n. 0,65 % tavoite kustannuksesta) Kustannusten sekä avaintulosalueiden bonus/ sanktio Järkyttävä tapahtuma (suuri negatiivinen muutostekijä) Vt4:n liikenteen keskeytyminen Lahti Kouvola junaradan liikenteen keskeytyminen Launeen pohjaveden pilaantuminen LOPULLINEN KANNUSTIN Valtarin kannustinjärjestelmä, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen sekä hyvästä suorituskyvystä palkitsemiseen ja huonosta suorituskyvystä rankaisemiseen. 5 KAUPALLINEN MALLI 27

28 5.2 Avaintavoitteet ja suorituskykymittaristo perusteluineen Hankekokonaisuuden yleisten tavoitteiden pohjalta johdetut allianssin avaintavoitteet painottavat urakkaalueen erityispiirteiden huomioon ottamista. Lahden kaupungin alueella oleellista on Launeen koululle ja valtatieliikenteelle (vt4 ja vt12) aiheutuvan työnaikaisen häiriön minimointi, Kujalan teollisuusalueen liikenneyhteyksien nopea valmistuminen ja valmiin valtatien SUORITUSTASOJEN SANALLISET KUVAUKSET Suoritustaso Ominaisuudet Läpimurto pistettä Tavoite jota ei ole saavutettu aikaisemmin Suomessa Ei pystytä tekemään käyttäen aikaisempia tapoja vaatii uusia ajatustapoja Allianssi ei tiedä miten saavuttaa asettamansa lopputuloksen, mutta uskoo sen olevan mahdollinen, ja on 100 %:n sitoutunut saavuttamaan sen. Venyminen pistettä On tehty aikaisemmin mutta vain harvoin Allianssi tietää miten se tehdään ja voi käyttää aikaisempia tapoja sen saavuttamiseen, mutta silti tarvitaan resurssien/henkilöstön venymistä lopputuloksen saavuttamiseksi. Minimivaatimus 0 10 pistettä Huomattavasti parempi kuin yksittäisten osapuolten jatkuvat suoritukset muissa hankkeissa Alan parhaiden tekijöiden yhteistyössä saavuttama suoritustaso Epäonnis tuminen pistettä Suoritustaso, joka ei saavuta tilaajan minimivaatimusta Täydellinen epäonnistuminen pistettä Suoritus vastaa erittäin huonoa suoriutumista. häiriöttömyys liikenteelle avaamisen jälkeen. Työmaan turvallisuus on myös avaintavoite. Avaintulosalueiden mittariarvojen skaala on Maksimisuorituksesta saa +100, pistettä ja täydellisestä epäonnistumisesta Nollataso on minimivaatimus ja siihen pääseminen edellyttää suoritusta, joka on parempi kuin alalla keskimäärin. Nollatuloksesta ei makseta bonuksia eikä siitä peritä sanktioita. 5.3 Positiiviset ja negatiiviset kannustimet Avaintavoitteiden tarkoitus on kannustaa allianssia huippusuoritukseen tärkeänä pidetyillä osa-alueilla. Samaan pyritään vähemmän osapuolten palkkioon vaikuttavien positiivisten ja negatiivisten kannustimien avulla. Negatiivinen kannustin rankaisee harmaan talouden esiintymisestä. Positiivinen kannustin palkitsee esimerkillisestä toiminnasta, joka voi liittyä esimerkiksi lopputuotteen korkeaan laatuun, uusiin innovaatioihin tai muuhun infraalan normaalitasoa parempaan suoritukseen. 5.4 Suoritustasopisteiden laskenta Allianssin suorituskyvyn mukaiset bonukset ja sanktiot lasketaan seuraavasti: 1) Todetaan kunkin avaintulosalueen toteutuneen suoritustason saamat pisteet ja kerrotaan se avaintulosalueen painoarvolla. Lopuksi lasketaan yhteen kaikkien avaintulosalueiden painoarvoilla kerrotut pistemäärät. Tähän summaan lisätään/vähennetään positiivisten/negatiivisten kannustimien vaikutus edellä mainittua laskentamekanismia käyttäen. 2) Tuloksena saadaan kokonaispisteet, jotka ovat välillä Euromääräksi pisteet muuttuvat kaavalla = Kokonaispisteet/100 * maksimibonus. 5.5 Järkyttävät tapahtumat Allianssin urakka-alueelle sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeä Launeen pohjavesialue. Sen suojelu ja pilaantumisen ehkäiseminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista, joka on otettava huomioon niin rakentamisessa kuin lopputilanteen ratkaisuissakin. Sitä ei ole kuitenkaan määritetty avaintavoitteeksi, koska pohjaveden pilaantuminen työmaasta johtuen on määritetty kannustinjärjestelmän mukaiseksi järkyttäväksi tapahtumaksi. Toteutuessaan järkyttävä tapahtuma voi puolittaa tai tyhjentää bonuspoolin. Muita järkyttäviä tapahtumia ovat Lahti-Kouvola junaradan ja valtatie 4 liikenteen keskeyttäminen allianssin työmaasta johtuen vähintään vuorokaudeksi. 5 KAUPALLINEN MALLI 28

29 HANKKEEN AVAINATAVOITTEET Aikataulu ja vaiheistus Valmiin tien häiriöttömyys Turvallisuus Painoarvo Avaintulosalue Mittari Mittaustapa 24 % 15 % 10 % 10 % 15 % 10 % Kujalan eritasoliittymän käyttöönotto -K6, R5, R6, R7, R8, R9 ja Vt4 levitykset sillankorjauksineen. S28 rakentamisen häiriöt vt4:lle loppuneet. Orvokkitien (K4), Ajokadun (K5), ja K19J valmistuminen. Hankkeen avaaminen liikenteelle sovitussa aikaikkunassa Vt4 ja Vt12:n liikenteen häiriöttömyys jälkivastuuaikana Hankkeessa ei tapahdu tapaturmia. Liikenteelleotto tavoitepäivämäärään mennessä Liikenteelleotto tavoitepäivä määrään mennessä Liikenteelleoton tavoite ajankohta aikavälillä 8 10/2020 Vt4 ja Vt12 käytettävyys vilkkaasti liikennöityyn aikaan Tapaturmataajuus, TAS-vaihe. Vähintään 1 pv:n tapaturmasta johtuva poissaolo, tapaturmien lukumäärä/ milj. työtuntia. Tapaturmien vakavuus. Tapaturmasta johtuvien poissaolopäivien kappalemäärä. -100, täydellinen epäonnistuminen 0, minimivaatimus 100, läpimurto Huomiot Pvm pvm Kyllä / Ei % kokonaisajasta (6 21), lasketaan alkava 2h jakso. Tunnelin sulun tunnit lasketaan 2x. % lasketaan 2-des tarkuudella. Pienin laskettava puute on kaistan/rampin sulku. Kokonaisen tunneliputken sulku lasketaan 2 x tunneilla. %-taajuus. 1 -desimaalin tarkkuudella Tapaturmasta johtuvien poissa olopäivien kappalemäärä. Vuosi Tapaturmasta johtuvien poissa olopäivien kappalemäärä. Vuosi Tapaturmasta johtuvien poissa olopäivien kappalemäärä. Vuosi Liikenteelle avaaminen jälkeen Liikenteelle avaaminen Liikenteelle avaaminen , tai ennen jos yhteen sovitettu ST:n kanssa Kujalan teollisuusalueen markkinointi voidaan aloittaa aikaisessa vaiheessa ja Vt4 häiriöt saadaan minimoitua. Koulun kohdan nopea valmistuminen. Valmistumisella tarkoitetaan vähäisiä viimeistelytöitä vaille valmis. Keskeneräisiä töitä voi olla kivi- ja vihertyöt. Kaikki väylät (ml kävelyn ja pyöräilyn yhteydet ja bussipysäkit) tulee olla päällystetty ja lopullinen valaistus toiminnassa. Mahdolliset puutteet toteutetaan koulun loma-aikoina. 70,00 % 98,50 % 100,00 % Sidotaan 100 % jälkivastuuaikaan Ml aliurakoitsijat Painoarvo Avaintulosalue Mittari Mittaustapa Huomiot Turvallisuuskierrosten Toteutuksen aikana yhteydessä havaittujen puutteiden tois- TAS-vaiheen päätteeksi. alueella ilmenee tois- AJR tekee päätöksen Toteutuksen aikana työ- työalueella ilmenee toistuvia puutteita, 7 % Jatkuva parantaminen tuminen. Listataan Tilannetta seurataan tuvia puutteita, omista omista virheistä erikseen mahdolliset AJR kokouksissa koko virheistä ei opita eikä opitaan ja toiminta lievät ja vakavat TAS-vaiheen ajan. toiminta parane. paranee hieman. puutteet. Toteutuksen aikana työalueella ei ilmene merkittävästi toistuvia puutteita, eikä mahdolliset vakavat puutteet toistu. Omista virheistä opitaan ja toiminta paranee. Toteutuksen aikana työalueella ei havaita toistuvia puutteita, ei lieviä eikä vakavia. Omista virheistä opitaan ja toiminta paranee. Ml aliurakoitsijat. Tarkastellaan vuosikohtaisesti. Toteutuksen aikana työalueella ei havaita toistuvia puutteita, ei lieviä Turvallisuuskierrokset, Ma iltapäivä/vko.kokoonpano HTJ & Valtarin eikä vakavia. Omista virheistä opitaan ja edustaja. parannetaan toimintaa jatkuvasti. 5 KAUPALLINEN MALLI 29

30 POSITIIVINEN/NEGATIIVINEN KANNUSTIN Tehokkaat toiminta tavat Turvallisuus Ei harmaata taloutta Painoarvo Avaintulosalue Mittari Mittaustapa Pistevaikutus 7 % 2 % Toiminta on Hankeosa saa valtakunnallisen palkinnon viimeistään mennessä. valtakunnallisesti esimerkillistä Kaikkien työntekijöiden osallistumisen parantaminen Hankkeessa ei tapahdu tapaturmia Ei harmaata taloutta Kaikkien työntekijöiden osallistaminen turvallisuuskulttuurin parantamiseen. Jälkivastuuaikana ei tapahdu yhtään tapaturmaa, joka johtaisi vähintään 1 pv:n tapa turmasta johtuvaan poissa oloon Ulkoisessa tai sisäisessä tarkastuksessa havaitaan harmaata taloutta, joka todetaan puutteina allianssin alihankkija yrityksen rekisteröinnissä, eläkevakuuttamisessa, verojen maksamisessa, sovellettavissa työehdoissa tai työterveyshuollon järjestämisessä, joka AJR:n tulkinnan mukaan olisi tullut havaita. Kyllä/Ei AJR tekee päätöksen AJR tekee päätöksen TAS-vaiheen päätteeksi Turvallisuushavaintoja tehdään tavanomaisen urakan kaltaisesti ,5 7 Selvästi tavanomaista urakkaa laajemmin tehtyjä säännöllisiä turvallisuushavaintoja, jotka pääosin työnjohtotaso tekemiä Selvästi tavanomaista urakkaa laajemmin tehtyjä säännöllisiä turvallisuushavaintoja, jotka työnjohto- ja työntekijätason (ml aliurakoitsijat) tekemiä kpl tapaturmia 2 tai enenmmän 0 Kyllä/Ei AJR tekee päätöksen. -2 per havainto Tämän kohdan saavutettu tulos lisätään edellisten kohtien lopputulokseen kuitenkin niin että lopputulos on korkeintaan 100. Kaikki henkilöt, jotka perehdytetään Ml aliurakoitsijat, Sidotaan 100% jälkivastuuaikaan. Tämän kohdan tulos vähennetään edellisten kohtien lopputuloksesta Esimerkillinen toiminta ja turvallisuustyön jatkuva parantaminen on määritetty positiiviseksi kannustimeksi ja harmaan talouden havainto negatiiviseksi. Taulukko sisältää kannustimien mittarit, mittaustavan ja vaikutuksen suoritustasopisteisiin. JÄRKYTTÄVÄT TAPAHTUMAT Mittari Mittaustapa Vaikutus Vt4:n liikenteen keskeytyminen 24/48 h totaalikatko Kyllä/Ei 24h-katko tyhjentää bonuspoolia 50 % ja 48 h kokonaan. Lahti Kouvola junaradan liikenteen keskeytyminen 24/48 h totaalikatko Kyllä/Ei 24h-katko tyhjentää bonuspoolia 50 % ja 48 h kokonaan. Launeen pohjaveden pilaantuminen Allianssin aiheuttama vakava pohjaveden pilaantuminen. AJR tekee päätöksen. Kyllä/Ei Tyhjentää bonuspoolin Kannustinjärjestelmään sisältyvät järkyttävät tapahtumat. 5 KAUPALLINEN MALLI 30

31 6 Arvoa rahalle hankinta- ja kehitysvaiheessa 6.1 Arvoa rahalle Allianssimallin perimmäinen tavoite on tuottaa hankkeen rahoittajille ja keskeisille sidosryhmille optimaalista arvoa. Kyseessä ei ole yksinomaan halvin hinta vaan asetettujen tavoitteiden - laatu, laajuus, käytettävyys, ympäristö jne. hankkeesta riippuen -saavuttaminen tai ylittäminen pysymällä tavoitekustannuksessa tai alittamalla se. Yhtälö ei vaadi toteuttajaorganisaatiolta poikkeuksellista suorituskykyä, jos tavoitekustannuksen ei tarvitse olla kireä. Allianssiurakassa se on kuitenkin lähtökohta. Lisäksi arvon tuottaminen ja sen takana oleva allianssin suorituskyky on kyettävä osoittamaan läpinäkyvästi kehitysvaiheen alusta urakan jälkivastuuajan päättymiseen saakka. Toistaiseksi arvoa rahalle -käsitteen mukainen arvontuotto on suomalaisissa allianssiurakoissa raportoitu erikseen eikä hankesuunnitelmassa. VALTARI päätti kuitenkin yhdistää molemmat yksiin kansiin, koska molemmissa asiakirjoissa käsitellään osin samoja asioita. Hankesuunnitelmassa esitellään mm. kehitysvaiheessa yhdessä luotu kannustinjärjestelmä ja toteutusvaiheen avaintavoitteet sekä tavoitekustannus. Arvoa rahalle -raportissa, tässä tapauksessa hankesuunnitelman yhdessä luvussa, arvioidaan niiden kunnianhimoisuutta ja vaikuttavuutta, tavoitekustannuksen osalta arvioidaan sen kireystasoa. Arvioimme myös sitä, miten hyvin kehitysvaiheelle asetetut tavoitteet on saavutettu. Seuraavissa kappaleissa arvioidaan, kuinka hyvin VALTARI on kyennyt kehitysvaiheessa tuottamaan arvoa rahalle sekä sitä, millaiset edellytykset VALTARI:lla on tuottaa arvoa rahalle toteutusvaiheessa. 6.2 Allianssiurakan hankintavaihe Miksi hankeosa 1B toteutetaan allianssiurakkana? Valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien hankintamallista päätettäessä tavoitteeksi asetettiin, että mahdollisimman laaja tarjoajajoukko ja alan parhaat osaajat pääsevät tavoittelemaan töitä. Päätöksentekoa varten kerättiin infra-alan toimijoiden palautetta järjestetyssä hankkeen esittely- ja keskustelutilaisuudessa ja sen yhteydessä toteutetun erillisen sähköisen kyselyn kautta. Parhaiten asetettujen tavoitteiden saavuttaminen katsottiin onnistuvan hankkimalla Vt12 Lahden eteläinen kehätien rakentaminen kahtena osana seuraavasti: Osa 1A, joka alkaa hankealueen rajalta Soramäestä ja jatkuu Okeroisten eritasoliittymän itäpuolelle, hankitaan ST-urakkana. ST-urakassa urakoitsijan vastuulla on sekä rakennussuunnitelman laatiminen, että itse Hankintavaiheen työpajatyöskentelyä 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 31

32 rakentaminen. Tilaaja asetti hankkeelle tuotekohtaiset tuotevaatimukset kilpailutusvaiheessa. Malli mahdollistaa parhaiten kustannustehokkaan suunnitteluratkaisun löytämisen ja töiden nopean käynnistämisen. Osa 1B, joka alkaa Okeroisten eritasoliittymän länsipuolelta ja päättyy hankealueen rajalle Kujalaan, on teknisesti hankkeen haastavin kokonaisuus. Hankintamalliksi valittiin allianssi, joka soveltuu hyvin paljon taloudellisia ja muita riskejä sisältävän, monimutkaisen hankkeen toteuttamiseen Hankintaprosessi Hankintaprosessi lähti käyntiin hankintailmoituksen julkaisemisella Osallistumishakemuksia saatiin määräaikaan mennessä neljältä konsortiolta: LATU: Lemminkäinen Infra Oy ja WSP Finland Oy VALTARI: Skanska Infra Oy ja Pöyry Finland Oy LEKA-12: Destia Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Destia Oy ja Saanio & Riekkola Oy VT 12 LATU: YIT Rakennus Oy, Sito Oy ja Ramboll Finland Oy Osallistumishakemuksen jättäneet konsortiot täyttivät soveltuvuusvaatimukset ja kutsu jättää tarjous lähetettiin kaikille Kaikki neljä konsortiota jättivät myös alustavan laatutarjouksen määräpäivään mennessä. Saadut tarjoukset olivat tarkennetun tarjouspyynnön mukaisia. Alustavasta laatutarjouksesta arvioitiin seuraavia osa-alueita: Tarjoajan organisaation soveltuvuus hankkeeseen ja tunnistetut referenssikohteet Tarjoajan avainhenkilöiden kokemus ja soveltuvuus hankkeeseen (parasta hankkeelle nimeäminen) sekä ALUSTAVIEN LAATUTARJOUSTEN PISTEYTYS Tarjousryhmittymä Kokonaispisteet LATU Lemminkäinen, WSP 89 VALTARI Skanska, Pöyry 87 LEKA-12 Destia, A-Insinöörit, Saanio&Riekkola 61 VT 12 LATU YIT, Sito, Ramboll 65 nimettyjen avainhenkilöiden sitouttaminen ja roolitus hankkeeseen Tarjoajan asiantuntemus vaiheistaa työtä, luoda aikatauluja ja reagoida muutoksiin Tarjoajan kyky innovoida ja kannustaa uusiin ratkaisuihin sekä tunnistaa hankkeen mahdollisuudet ja riskit Tiesuunnitelman kustannusarviokritiikki: Tarjoajan kyky tunnistaa kustannuksiin vaikuttavat tekijät tiesuunnitelman mukaisen kustannusarvion pohjalta ja analysoida niitä Tarjoajan asiantuntemusta määrittää hankkeen kannalta merkittävät avaintulosalueet Tarjoukset pisteytettiin edellä kuvattujen arviointikriteerien perusteella. Pisteytyksen tulokset on esitetty taulukossa yllä. Arviointiryhmä kokoontui 8. ja Tilaajan asiantuntijat ensimmäisen vaiheen työpajoissa Janne Wikström/Liikennevirasto, projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen/Liikennevirasto, projekti-insinööri Esa Sirkiä/Liikennevirasto, apulaisjohtaja projektien toteutusosasto Antti Ojanen/Lahden kaupunki, rakennuttaminen Jukka Lindfors/Lahden kaupunki, liikennesuunnittelupäällikkö Mauri Mäkiaho/Liikennevirasto, allianssiasiantuntija Heidi Hillner/Liikennevirasto, allianssiasiantuntija Veijo Wallin/Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, rakennuttaminen Tuomo Takkinen/Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, rakennuttaminen Pekka Nurminen/Liikennevirasto, Asiantuntija tekniset järjestelmät Raine Sallinen/Liikennevirasto, Asiantuntija tekniset järjestelmät Tilaisuuden järjestämiseen osallistuneet asiantuntijat Ilmari Sikander / Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, tilaisuuden fasilitaattori Petri Roivas/Infrap, puolueeton tarkkailija Matti Sivunen/Boost Brothers, allianssikyvykkyys 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 32

33 sekä Ryhmän kokoonpanossa olivat mukana seuraavat henkilöt. Puolueeton tarkkailija Petri Roivas oli kaikissa arviointitilaisuuksissa myös paikalla. Janne Wikström, Liikennevirasto Juha-Pekka Hämäläinen, Liikennevirasto Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Heidi Hillner, Liikennevirasto Esa Sirkiä, Liikennevirasto Antti Ojanen, Lahden kaupunki Tuomo Takkinen, Rakennuttajatoimisto HTJ Oy Ensimmäisen vaiheen työpajat pidettiin Lahdessa toukokuussa Tarjoajan osallistujien sallittu maksimäärä tilaisuudessa oli kymmenen (10) toteutusvaiheen avainhenkilöä siten, että mukana tuli olla vähintään tarjouksessa nimetyt avainhenkilöt. Tilaajan puolelta työpajoihin osallistuivat hankeryhmän edustajat ja tarvittavat ulkopuoliset asiantuntijat (taulukko edellisellä sivulla). Työpajat olivat luonteeltaan avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa ei tehty muodollisia tarjousten esittelyjä. Työpajoissa työskenneltiin osittain pienryhmissä ja osallistujille annettiin tarjoukseen liittyviä tehtäviä. Päivän aikana tuotettu materiaali arvosteltiin ottaen huomioon sen käyttökelpoisuus hankkeessa. Varsinaista allianssikyvykkyyttä ei tässä vaiheessa arvosteltu. Päätös tarjouskilpailussa jatkavista kahdesta konsortiosta tehtiin Toisen vaiheen tarjoustyöpajoihin hyväksyttiin kaksi parasta konsortiota, jotka olivat VALTARI ja LATU. Kaksipäiväiset työpajat pidettiin (LATU) ja (VALTARI). Työpajoissa arvosteltiin tarjoajien allianssikyvykkyyttä sekä kehitystyöpajan aikaansaannoksia ja kutsun yhteydessä annetun ennakkotehtävän sisältöä ja toteutusta. Arvosteltavat aiheet olivat: Kyky integroitua tilaajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa sekä toimia kuten he olisivat jo allianssiosapuolia Kyky tehdä päätöksiä ja tuottaa erinomaista aineistoa Työpajojen jälkeen molemmat ryhmittymät jättivät hintatarjouksen määräpäivään mennessä. A3 1 Vaiheistus A3 2 Ideat ja mahdollisuudet A3 3 Tiesuunnitelman kustannusarvion kritiikki A4 2 Työpajaesitys/näyttö A5 Allianssikyvykkyys B Hinta, palkkioprosentti Painoarvo 15 % Painoarvo 10 % Painoarvo 10 % Painoarvo 20 % Painoarvo 20 % Painoarvo 25 % Kokonaispisteet Skaalatut pisteet 15 % Pisteet Skaalatut pisteet 10 % Pisteet Skaalatut pisteet 10 % Pisteet Skaalatut pisteet 20 % Pisteet Skaalatut pisteet 20 % Pisteet Skaalatut pisteet 25 % Palkkio, % Kyky toimia allianssissa, projektinjohto- ja yhteistoimintakyky LATU Lemminkäinen, WSP 100,00 15,00 92,5 89,47 8, ,33 5,83 52,5 81,14 16,23 71,67 88,17 17,63 74,5 100,00 25,00 9,75 % 88,64 VALTARI Skanska, Pöyry 89,19 13,38 82,5 100,00 10, ,00 10, ,00 20,00 88,33 100,00 20,00 84,5 99,59 24,90 9,79 % 98,28 Laatupisteet Hintapisteet Kokonaispisteet Rakentamisen palkkio, Suunnittelun palkkio, % Vertailuprosentti, % LATU Lemminkäinen, WSP 63,64 25,00 88, ,00 45,0 9,75 VALTARI Skanska, Pöyry 73,38 24,90 98, ,00 52,9 9,79 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 33

34 Hintatarjous annettiin kiinteänä palkkiona rakentamisen osalta ja prosenttipalkkiona konsulttipalvelun osalta. Tilaajan tiesuunnitelmavaiheen antama kustannusarvio 1B hankintapaketin korvattaviksi kustannuksiksi oli suuruusluokaltaan noin 140 M. Hintatarjoukset pisteytettiin siten, että alhaisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja saa 100 hintapistettä ja toiseksi alhaisimman tarjouksen hintapisteet lasketaan kaavalla 100 [100 x (erotus)/(halvin hinta)], missä Erotus = Toiseksi alhaisimman ja alhaisimman hintatarjouksen palkkioprosenttien välinen erotus. Halvin hinta = Halvimman hintatarjouksen palkkioprosentti Hintatarjouksen vertailua varten urakoitsijaosapuolten palkkiotarjous muutettiin palkkioprosentiksi laskemalla palkkioprosentti tarjoajan tarjoaman palkkion ja tilaajan tarjouspyynnössä ilmoittaman hankkeen urakoitsijaosapuolten tavoitekustannusosuuden suhteella. Tarjouskilpailun voitti Skanska Infra Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n muodostama VALTARI-konsortio. VALTARI- ja Latu-konsortioiden lopulliset laatupisteet, tarjoushinnat, hintapisteet ja yhteispisteet on esitetty edellisellä sivulla olevassa taulukossa. Tilaaja järjesti sekä ensimmäisen että toisen vaiheen päätöksen jälkeen palautekeskustelun kaikille tarjoajille Puolueettoman tarkkailijan arvio hankintaprosessista Puolueeton tarkkailija osallistui kaikkiin tarjousvaiheen työpajoihin kokoaikaisesti. Toisen vaiheen työpajoissa hän kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että LATUkonsortion ja tilaajan väliset keskustelut eivät siirry VALTARI-konsortion hyödyksi jälkimmäisiin työpajoihin. Puolueettoman tarkkailijan arvio kaikista työpajoista oli, että tilaajan toiminta täytti tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset erittäin hyvin. Hänellä ei ollut työpajojen kulkuun huomauttamista. Tarjousten laadullinen arviointi tehtiin tilaisuudessa ja hintatarjousten vertailu Puolueeton tarkkailija osallistui molempiin tilaisuuksiin. Hänen mukaansa laatutarjousten vertailusta ja pisteytyksestä laaditussa perustelumuistiossa arvioitavat kohdat ja asiat olivat tarjouspyynnön mukaiset, annetut pisteet vastasivat sanallista kuvausta ja ne oli oikein laskettu. Itse arvioinnin sisältöön puolueeton tarkkailija ei ottanut kantaa. Puolueeton tarkkailija varmisti myös sen, että tarjoajille sähköpostilla toimitetut hankintapäätösasiakirjat olivat samat kuin ne, jotka arviointitilaisuuksista oli laadittu. Puolueettoman tarkkailijan loppulausunto hankintaprosessista: Puolueettomana tarkkailijana olen ollut mukana edellä kuvatuissa tehtävissä, keskusteluissa, tapaamisissa ja kokouksissa. Prosessi on toteutettu perusteellisesti, ammattimaisesti ja se on ollut avoin, puolueeton, tasapuolinen ja syrjimätön. Kaikki hankinnan vaiheet on tehty tarjouspyyntöasiakirjoissa ennakkoon kerrotulla tavalla. Myös järjestelyt, aikataulut ja olosuhteet ovat olleet kaikille tarjoajille tasapuoliset. Tilaajaosapuolet ja tarjoajat ovat prosessin aikana osoittaneet hyvää allianssihenkeä. Minulla ei puolueettoman tarkkailijan ominaisuudessa ole edellä kirjatun mukaisesti hankintamenettelyyn ja päätökseen mitään huomautettavaa. 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 34

35 6.3 Allianssin toiminta kehitysvaiheessa KAS-vaiheen tavoitteet, tehtävät, aikataulu ja kustannukset Kehitysvaiheen tärkein tehtävä on laatia suunnitelma hankkeen toteuttamisesta eli hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmassa kuvataan, miten urakan tekniseen laajuuteen sisältyvät rakenteet ja järjestelmät suunnitellaan, rakennetaan, luovutetaan tilaajalle ja otetaan käyttöön sekä millä hinnalla (tavoitekustannus) ja aikataululla se tapahtuu. Kehitysvaiheen budjetti oli 6 milj. euroa, jota kasvatettiin noin 1,4 miljoonalla eurolla tehtävien kasvaessa. Hankesuunnitelman valmistuminen ja hyväksyminen allianssin johtoryhmässä edellyttää, että kehitysvaiheessa pystytään luotettavasti ja läpinäkyvästi tuottamaan siinä tarvittavat tiedot. Kehitysvaiheen aikatauluun määriteltiin välitavoitteet tärkeimmille selvitettäville ja päätettäville asioille. Kehitysvaiheen välitavoitteet on kuvattu tarkemmin viereisessä taulukossa KAS-vaiheen organisaatio ja päätöksenteko Kehitysvaiheen organisaatio on esitetty kuvassa seuraavalla sivulla. Ylin päätäntävalta on allianssin johtoryhmällä (AJR). Hankkeen operatiivisesta johtamisesta vastaa projektipäällikön vetämä allianssin projektiryhmä (APR). Projektiryhmän sisällä toimii pienempi ydinryhmä, jossa on kaikkien allianssiosapuolten edustus. Ydinryhmä tekee tarvittaessa päätöksiä myös kokousten välillä. Projektiryhmässä vierailee tarpeen mukaan muita asiantuntijoita (laajennettu APR) eri tekniikkaryhmistä. Tekniikkaryhmät päättävät omiin tekniikkalajeihinsa liittyvistä asioista itsenäisesti. APR:n päätettäväksi vie- KAS-VAIHEEN VÄLITAVOITTEET Pvm Syyskuu Tavoitekustannuksen taso 1: Tiesuunnitelman määrät, puuttuvat kustannuserät tarkennettu Ke Lokakuu Vuoden 2018 aikataulu yhteisesti sovittu rakennussuunnittelun ohjaamiseksi Ke Avaintulosalueet ja niiden mittaustapa yhteisesti sovittu Ti Marraskuu Tavoitekustannuksen taso 2: Tiesuunnitelman määrät tarkistettu sisältää 1. arvion teknisistä järjestelmistä sisältää lisäykset Nikulan etl, silta Y11j, Vt4 rummut (2 kpl) ja Patomäen kenttärakenteet Ke Tunnelien ja teknisten järjestelmien suunnittelu- ja toteutusperiaatteet yhteisesti sovittu Ke Joulukuu Tavoitekustannuksen taso 3: Tärkeimmät vaihtoehtotarkastelut tehty Ke Esitys rakennussuunnittelun toteutus ja resursointi Ke Tammikuu Tavoitekustannuksen taso 4: Sovitun teknisen ratkaisun määrät laskettu ja kustannukset määritelty. Riskit ja mahdollisuudet tunnistettu ja kustannukset määritelty. Ke Lopulliset avaintulosalueet, mittarit ja niiden kireystaso yhteisesti sovittu Ke Helmikuu Rakennussuunnittelun aloituspäätös Ke TAS-vaiheen aikataulu sovittu Ke Maaliskuu Alihankintojen kannustinjärjestelmä yhteisesti sovittu Ke Huhtikuu Tavoitekustannuksen taso 5: Kustannusarvio valmis tekniikkaryhmittäin Ke Toukokuu Tavoitekustannuksen taso 6: APR:n lopullinen esitys rakentamisen kustannuksesta Ke TAS-vaiheen aloitus Ke ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 35

36 dään vain asioita, jotka vaikuttavat hankkeen laajuuteen, tavoitekustannukseen, aikatauluun tai hankeriskeihin. Tekniikkalajien välinen yhteensovitus VALTARI:n sisällä tapahtui allianssin projektiryhmän laajennetulla kokoonpanolla, jossa tekniikkaryhmät esittelivät suunnittelun etenemistä ja yhteensovitusta. Aikatauluseinällä sovitettiin viikoittain tekniikkaryhmien aikataulut yhteen. Erillinen suunnittelun ohjausryhmä, jota ei ole merkitty oheiseen organisaatiokaavioon, aloitti toimintansa huhtikuussa Allianssin ja ST-urakan välinen yhteensovitus tapahtuu erillisissä yhteensovituskokouksissa, joissa puheenjohtajana toimii koko hankekokonaisuuden projektinjohtaja. Allianssin viestintätehtäviä koordinoitiin koko hankekokonaisuuden yhteisessä viestintäryhmässä, jossa allianssilla on edustus. Kaikista päätösasioista ylläpidettiin listaa hankkeen projektipankissa, Share Pointissa. Päätöstarpeen tunnis- tanut tekniikkalajivastaava tai muu allianssin työntekijä kirjaa uuden kohteen listalle tarvittavilla tunnisteilla ja liitteillä sekä kohdentaa sen oikealle ryhmälle päätettäväksi. Asiasta tehtävät päätökset kirjataan listalle joko APR:ssä tai asiaan kuuluvassa tekniikkaryhmässä. Listalla olevat päätösasiat ovat tarkasteltavissa tekniikkalajeittain. Päätöslistan ylläpidosta ja hallinnasta vastasi Antti Leskinen. KAS-VAIHEEN ORGANISAATIO PÄÄTÖSTASOT AJR Pekka Petäjäniemi (PJ) Jorma Vaskelainen Heli Randell Markus Lipsanen Pekka Räsänen Kaarle Korhonen Puheoikeus: Janne Wikström Janne Tikkamäki Klaus Einsalo Tuovi Päiviö Tuomo Takkinen (siht.) APR Janne Tikkamäki (PJ) Janne Wikström Antti Ojanen Klaus Einsalo Jukka Jääskeläinen Tuomas Laamanen Timo Takala Mikko Puttonen Antti Leskinen Juha-Pekka Hämäläinen Ilkka Puustinen Tuomo Takkinen (siht.) TEKNIIKKA- RYHMÄT Väyläryhmä Hanna Kuusisto (PJ) Marialina Norring (siht.) Timo Takala Janne Wikström Ilkka Puustinen Johtosiirrot Jari Volanen (PJ) Kyösti Kanerva (siht.) Ilkka Puustinen Juha-Pekka Hämäläinen Georyhmä Jaana Vinter (PJ) Pauli Ahonen (siht.) Niko Asikainen Veli-Matti Uotinen Riku Hakoniemi Risto Ketonen Maisemasuunnittelu Matti Ventola (PJ) Hanna Ylitalo (siht.) Timo Takala Arto Kärkkäinen Taitoryhmä Kirsti Helminen (PJ) Teemu Järveläinen (siht.) Jukka Jääskeläinen Antti Rytkönen Liikenteenohjaus Tarja Kojo (PJ) Joel Peiponen (siht.) Timo Takala Marko Kelkka Tunneliryhmä Klaus Einsalo/Olli Salo (PJ) Riiko Schamarin (siht.) Tuomas Laamanen Jukka Jääskeläinen Antti Rytkönen Ympäristövaikutukset Noora Guzman Monet Tunnelitekniikka Jari Oinas (PJ) Jaakko Vuopio (siht.) Jari Volanen Raine Sallinen Pekka Nurminen Matti Poutanen Jussi Borgenström Tapani Toivanen Pekka Uutela SUUNNITTELUN OHJAUS Suunnittelun johto: Klaus Einsalo Pääsuunnittelija: Ilkka Puustinen Aikataulun ohjaus & tiedonhallinta: Kyösti Kanerva JOHTAMIS JÄRJESTELMÄ Antti Leskinen TAVOITEKUSTANNUS Mikko Puttonen Seppo Kaikkonen IDEAPROSESSI Kyösti Kanerva TURVALLISUUS Ari Seppänen Turvallisuuskoordinaattori: Eija Luoma (HTJ) Työnaikaiset liikennejärjestelyt: Jari Ristiniemi (HTJ) VIESTINTÄ/SIDOSRYHMÄTYÖ Tarja Kojo HANKINNAT Jarno Arkko Kasper Åhman APR:ssä lihavoidulla fontilla esitetyt henkilöt muodostavat ydinryhmän. Laajennettuun APR:ään kuuluvat sen kanssa samalla pohjavärillä esitetyt henkilöt ja heidän edustamansa tehtävät. 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 36

37 6.3.3 KAS-vaiheen toimintamallit KAS-vaiheen aikataulun hallinnan työkaluna käytettiin Big Roomissa ylläpidettävää Last Planner -työkalua. Sen avulla sovittujen tehtävien toteutuminen ja tulevien viikkojen tehtävät tarkistettiin ja sovittiin yhdessä joka maanantai klo 12 alkaen. Aikataulun läpikäynnissä olivat paikalla kaikkien tekniikkalajien vastuuhenkilöt tai heidän varahenkilönsä esittelijöinä ja koko muu henkilökunta kuuntelemassa. Työkalua käytettiin maaliskuulle 2018 saakka pääasiallisesti aikataulutilanteen toteamiseen, ei niinkään mahdollisten aikatauluriskien havaitsemiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Maaliskuun alkupuolelta KAS-vaiheen loppuun saakka työkalun käyttö ohjeistettiin uudelleen ja sitä käytettiin nimenomaan aikatauluriskien havaitsemiseen ja niiden ennalta ehkäisemiseen. Pääpaino oli toteutusvaiheeseen siirtymisen edellytyksenä olevien suoritteiden aikatauluohjauksessa ja vaiheaikataulun laatimisessa TAS-vaiheen neljälle ensimmäiselle kuukaudelle. Riskien tunnistaminen tapahtui tekniikka-ala- ja lohkokohtaisissa riskityöpajoissa.tekniikka-alan vastuuhenkilöt kokosivat riskejä, joille annettiin todennäköisyys ja vaikutuksen vakavuusluokitus tyypillisen riskimatriisin mukaisesti. Tunnistetut riskit käsiteltiin osana riskien ja mahdollisuuksien aikuttavuuden arviointia erillisissä työpajoissa. Allianssin riskienhallinta on perustunut systemaattiseen riskiaiheuttajien tunnistamiseen ja mahdollisten riskitapahtumien vaikutusten analysointiin.riskirekisterin hallinnasta vastasi sama henkilö kuin tavoitekustannuslaskennasta. Ideaprosessin tueksi projektipankkina toimivaan Share Pointiin luotiin kaikille avoin idealista, johon jokaisella hankkeessa mukana olevalla on mahdollisuus 9 % 1 % 5 % 21 % 15 % 28 % Kirjattu 1 % Käsittelyssä 28 % Siirretty toteutukseen 15 % Ei toteutusta 21 % Siirretty päätöksentekoon 5 % Jäädytetty 9 % Idealistalle mennessä kirjattujen ideoiden käsittelytilanne (vasemmalla) ja jakautuminen eri tekniikkalajeille ja teemoille (alla) Hyväksytty Siirtyy TAS Hylätty 3.osapuolet Geo Liikenteenohjaus Taito Tekniikka Tunneli Turvallisuus Viestintä Väylä kirjata omia parannusehdotuksiaan sekä kommentoida ja tarpeen mukaan kehittää eteenpäin muiden ehdotuksia. Listalle oli maaliskuun 2018 loppuun mennessä kirjattu 81 ideaa. Nämä liittyivät sekä teknisiin toteutusratkaisuihin että hankkeen toimintatapoihin, kuten turvallisuus, Big Room -toiminta, työhyvinvointi sekä sisäinen ja ulkoinen viestintä. Idealistalla on nimetty vastuuhenkilö, joka nimeää idean jatkokäsittelylle ja toteuttavuuden arvioinnille vastuuhenkilön sekä seuraa idean jatkokäsittelyn tilaa. Tämän lisäksi tavoitekustannukseen vaikuttavat ideat liitetään riskirekisteriin mahdollisuuksina, jolloin ne tulivat huomioiduksi myös tavoitekustannuksen asettamisprosessissa. Kaikkia hankkeessa syntyneitä ideoita ei ole kirjattu idealistaan, mutta ne on kuitenkin otettu huomioon suunnittelu- ja toteutusratkaisuissa ilman erityistä prosessia. Tämä siitä syystä, ettei kaikkia vaihtoehtoisia suunnittelu- ja toteutusratkaisuja mielletä ideoiksi, vaan osaksi normaalia suunnittelu- ja rakentamisprosessia. Merkittäviä idealistalta puuttuvia kokonaisuuksia ovat esimer- 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 37

38 kiksi hankkeen tarjousvaiheessa sekä välittömästi kehitysvaiheen alussa yksilöidyt ideat koskien muun muassa tunneleiden lyhentämistä. Nämä sekä muut tärkeimmät vaihtoehtotarkastelut dokumentoitiin erikseen ja niiden kehitystä seurattiin kehitysvaiheen ensimmäisellä puoliskolla viikoittain suunnittelun viikkopalavereissa, kaikille yhteisessä aikataulupalaverissa sekä tarvittaessa APR:ssä. Allianssin toiminnan ydin on Big Room -työskentely ja viikkoaikataulu. Kaikki allianssissa työskentelevät henkilöt perehdytetään hankkeelle. Allianssin avainhenkilöt työskentelivät Lahden Alavankadulla sijaitsevassa Big Roomissa joka viikko vähintään 1 3 päivää. Kaikki tärkeät kokoukset ja avainhenkilöiden läsnäoloa vaativat tapahtumat ajoitettiin viikkokalenterissa maanantain ja keskiviikon väliseen aikaan KAS-vaiheen alusta maaliskuun 2018 loppuun saakka. Sen jälkeen allianssissa siirryttiin uuteen, TAS-vaiheen rutiineja ennakoivaan viikkoaikatauluun, jossa aktiiviset big room -päivät ovat tiistai, keskiviikko ja torstai. Big Roomin IT-infra kattaa kaikki neuvotteluhuoneet ja työpisteet. Neuvotteluhuoneet on varustettu videotykki / valkokangas -yhdistelmillä sekä nopean ja rinnakkaisen näytön jakamisen mahdollistavalla Clickshare-teknologialla. Big Roomissa on lisäksi käytössä ja vapaasti liikuteltavissa kaksi 70-tuuman kosketusnäytöllistä televisiota, joita hyödynnetään muun muassa kokouksissa ja työpajoissa ylimääräisinä näyttöinä. Kaksi pienempää työ- / neuvottelutilaa on varustettu pienemmillä televisioilla. Kiinteistöön rakennettiin ja kytkettiin kehitysvaiheen alussa DNA:n 100/100 Mb kuitukaapeli sekä verkkoyhteys, joka kytkettiin osaksi Pöyryn käyttämää Elisan MPLS-verkkoa. Näin Big Roomiin saatiin käyttöön Pöyryn sisäinen kiinteä verkkoyhteys sekä langaton verkko. Myöhemmin kiinteät verkkoyhteydet laajennettiin myös kaikkiin neuvotteluhuoneisiin. Big Roomissa on lisäksi käytössä Skanskan ja Pöyryn verkkoihin liitetyt monitoimitulostimet sekä Pöyryn verkkoon liitetty piirturi. Allianssin kehitysvaiheessa on ollut muutamia kantavia teemoja tilaajan tavoitteisiin suunnittelun suhteen: 1. Tilaajaosapuolten tahtotila on saada väylä avattua liikenteelle vuoden 2020 lopussa. Tämä otettiin huomioon suunnittelun resursoinnissa ja aikataulutuksessa ja tähän liittyy myös Caverionin kanssa solmittu KASvaiheen aliallianssisopimus (optiona TAS-sopimus), jolla hallitaan tekniikan käyttöönoton aikatauluriskejä. 2. Nikulan eritasoliittymä päätettiin sisällyttää hankeosan laajuuteen alkuperäisestä laajuusmääritelmästä poiketen. Lahden kaupungille on tärkeää, että eritasoliittymä valmistuu kehätien kanssa samanaikaisesti. Laajuuden muutos oli tavoitekustannuksen kannalta haasteellista. Nikulan eritasoliittymän rakentaminen maksaa noin 6 M, mikä summa oli löydettävä innovoimalla ja tiukalla kustannusten hallinnalla hankeosan muista ratkaisuista. 3. Tilaajille ja keskeisille sidosryhmille merkittäviä aikataulullisia välitavoitteita ovat Launeen koulun kohdalle sijoittuvien töiden läpivienti koulun kesäloman (-lomien) aikana ja Kujalan eritasoliittymän osittainen käyttöönotto vuonna Nämä välitavoitteet sisällytettiin toteutusvaiheen yleisaikatauluun. 4. Tilaajaosapuolille ja elinkeinoelämälle tärkeä sekä Lahden seudun asukkaiden arjen sujumisen kannalta oleellinen liikenteen häiriöttömyys valtatiellä 4 on ollut toteutusvaiheen töiden suunnittelussa määräävä tekijä. 5. Tavoitekustannuksen suuruusluokka n. 170 M Tavoitekustannuksen asettaminen ja sen kireyden varmistaminen Tavoitekustannuksen asettaminen tehtiin vaiheittain tarkentuvien lähtötietojen ja suunnitelmien perusteella. Ensimmäinen tavoitekustannus laskettiin kehitysvaiheen alussa syksyllä 2017 tiesuunnitelman pohjalta. Massat ja määrät tarkastettiin tuolloin mallipohjaisesti. Näin tehtiin jokaisen kustannuslaskentakierroksen yhteydessä. Laskentakierroksia oli kehitysvaiheen aikana yhteensä kuusi. Viimeinen tavoitekustannus laskettiin toukokuussa 2018 ja silloin sen loppusumma oli Jokaisen tavoitekustannuksen välissä lähtötietoja ja suunnittelua tarkennettiin havaittujen epävarmuuksien ja riskien osalta. Samaan aikaan tiesuunnitelman pohjalta ideoitiin uusia suunnitelmaratkaisuja, joilla pyrittiin saamaan kustannuksia alas. Ideoita haettiin tekniikkaryhmissä, suunnittelijoiden kesken Big Roomissa ja erillisissä ideointityöpajoissa. Leimallista tavoitekustannuksen määrittämisprosessissa oli se, että jokaisella kierroksella riskien pois suunnittelun sekä ideoinnin ja vaihtoehtotarkastelujen avulla saatiin merkittäviä säästöjä, mutta samaan aikaan löydettiin uusia kustannuseriä, joita ei aikaisemmin oltu otettu huomioon. Tämän seurauksena tavoitekustannuksen loppusumma ei kierrosten välillä aina löydetyistä säästöistä huolimatta laskenut. Allianssilla oli käytössään koko kehitysvaiheen ajan ulkopuolinen kustannusasiantuntija Heikki Koski TamRap Oy:stä. Hän seurasi tavoitekustannusprosessia allianssin tavoitekustannuksen ohjauksesta vastaavan henkilön johtamissa kokouksissa. Silloissa ja taitorakenteissa laskennan tarkastaja toimi RI AMK Mikko Östring. Ulkopuolinen kustannusasiantuntija tarkasti kustannusarviot keskittyen työkustannusten, yhteis- ja hankekustan- 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 38

39 nusten, alihankintojen sekä riskien- ja mahdollisuuksien läpikäyntiin. Kustannusten laskeminen ja tarkastaminen eteni samanaikaisesti suunnitelmien ja määräluetteloiden valmistumisen kanssa. Kustannusasiantuntija tarkasti laskennan lähinnä itsenäisesti palveluntuottajan laskentapäällikön toimittaman aineiston perusteella. Pidetyissä seurantapalavereissa palveluntuottaja toi ulkopuolisen kustannusasiantuntijan oman kertoman mukaan laskentaperusteet hyvin ja avoimesti esille. 6.4 Arvoa rahalle tulokset kehitysvaiheessa Tilaajan tavoitteiden saavuttaminen Kehitysvaihe alkoi elokuun alussa Kehitysvaiheen aikatauluun merkityt välitavoitteet saavutettiin, ei täysin alkuperäisen aikataulun mukaisesti, mutta riittävän ajoissa päätöksenteon ja kehitysvaiheen aikataulun kokonaispitävyyden kannalta. Päätös toteutusvaiheeseen siirtymisestä tehtiin allianssin johtoryhmässä Muita tilaajan tavoitteita olivat Nikulan eritasoliittymän sisällyttäminen hankkeen tekniseen laajuuteen Hankeosan 1B valmistuminen vuoden 2020 loppuun mennessä Tavoitekustannus n. 170 M Mahdollisimman korkea käytettävyys työn aikana ja hankkeen valmistuttua Kehitysvaiheen kesto noin 1 vuosi Hankeosan yleisaikataulu, työmaalogistiikka ja tavoitekustannus on laadittu siten, että kaikki yllä luetellut tilaajan tavoitteet täyttyvät. Kehitysvaiheen keston osalta tilaajan tavoite ylitettiin, sillä kehitysvaiheen kesto oli vain 9 kuukautta. Lyhempään kehitysvaiheen kestoon päädyttiin, koska ensimmäinen toteutusvaiheen kesäkausi haluttiin hyödyntää rakentamisessa täysimääräisesti. Työmaan sisällä kaikki massansiirrot tapahtuvat työmaateitä pitkin, mikä parantaa liikenteellä olevien maanteiden ja katujen työnaikaista käytettävyyttä KAS-vaiheen budjetti KAS-vaiheen budjetti oli 6 M. Toteutuma ylitti budjetoidun noin 1,4 miljoonalla eurolla. Ylitys johtui muun muassa hankeosan alkuperäisen laajuuden kasvamisesta, jo KAS-vaiheessa aloitetusta tutkimustunneleiden louhimisesta, alkuperäistä suunnitelmaa laajemmista pohjatutkimuksista ja pohjaveden koepumppauksista sekä rakennussuunnittelun aloittamisesta jo helmikuun alussa Nikulan eritasoliittymän rakentaminen ei sisältynyt hankeosan alkuperäiseen laajuuteen, mutta sen merkitystä osana toimivaa liikennejärjestelmää korostettiin jo tarjouspyynnössä. Lahden kaupungille eritasoliittymän valmistuminen samaan aikaan kehätien kanssa on tärkeää ja se päätettiin ottaa mukaan hankeosan laajuuteen. Rakennussuunnittelua tehtiin KAS-vaiheessa enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Syynä oli toteutusvaiheen aikataulun tiivistäminen ja ensimmäisen, kesäkuussa 2018 alkavan rakennussesongin tehokas hyödyntäminen. Tutkimustunneleiden louhintojen aloittaminen kehitysvaiheessa oli päätös, joka perustui arvoa rahalle -ajatteluun. Sen avulla toteutusvaiheen kestoa voidaan lyhentää etukäteen arvioiden noin kaksi kuukautta ja samalla saatiin tietoa louhintojen tärinävaikutuksista ja kallion laadusta. Näin toimien kallion laatu on tarkem- Porauskaluston kalibrointia Liipolassa huhtikuussa ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 39

40 min tiedossa, TAS-vaiheen alussa louhintaprosessi on saatu pyörimään rutiininomaisesti, louhinta on edennyt lähelle varsinaista tunnelilinjaa ja päästään heti louhimaan liikennetunnelia. Launeen alueella pohjaveden pintaa on tarve laskea työnaikaisesti. Alueella tehtiin pienimuotoisia koepumppauksia KAS-vaiheen alkamisen jälkeen syksyllä Pumppauksilla testattiin, miten pohjaveden korkeus reagoi pumppauksiin. Tulokset eivät kuitenkaan antaneet riittävää varmuutta siitä, että vesiluvan mukaisilla pumppausmäärillä saavutetaan tavoiteltu pohjaveden alenema. Vuoden vaihteen jälkeen päätettiin toteuttaa alkuperäistä suunnitelmaa laajamittaisemmat koepumppaukset tilanteen varmistamiseksi ja tavoitekustannukseen sisältyvien, asiaan liittyvien riskien poistamiseksi Tavoitekustannuksen analysointi ja kireystason osoittaminen Tässä luvussa analysoidaan tavoitekustannusprosessia ja tavoitekustannukseen sisältyviä työkustannuksia, kustannustason nousuun varautumista, toteutusvaiheen aikataulua, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyä, hankintoja, hanke- ja yhteiskustannuksia sekä kehitysvaiheen suunnittelua. Analyysi perustuu ulkopuolisen kustannusasiantuntijan, Heikki Kosken laatimaan raporttiin. TYÖKUSTANNUKSET Ulkopuolinen kustannusasiantuntija tarkasti työkustannusten laskemisessa käytettävät työmenetelmät, materiaalikustannukset, työtehot, materiaalien menekkikertoimet ja päällekkäisyydet eri tekniikkalajien välillä. Alihankintojen yksityiskohtaisempi tarkastelu on tehty tekniikkalajien laskentapalavereissa. Palveluntuottajan ilmoituksen mukaan alihankintakyselyt ovat olleet kattavat. Alihankinnan osuus työkustannuksista on suuri. Laskentavaiheessa työtehojen arviointiin käytettiin aikaisempien työmaiden referenssitietoa omien ja myös niiden töiden osalta, joista ei ole aliurakoitsijan tarjouksia. Materiaalien menekkikertoimissa on käytetty palveluntuottajan kokemusperäisiä kertoimia eikä teoreettisia kertoimia. KUSTANNUSTASON NOUSUUN VARAUTUMINEN Kustannustason nousua vastaan on suojauduttu sitovilla hankinnoilla ja aliurakkasopimuksilla. Myöhemmin tehtävien hankintojen osalta suojautuminen on hoidettu tavoitekustannukseen sisällytetyllä kustannusnousuvarauksella. Kullekin TAS-vaiheen vuodelle on oma arvio kustannustason noususta. Kustannustason nousun arviointi on vaikeaa. Siinä tulee huomioida ainoastaan ne osuudet, joita ei voida suojata hankinnoilla tai alihankintasopimuksilla. AIKATAULU Rakentamisaikataulu on kireä. Kustannusten kannalta on hyvä, että aikataulu on kireä. Urakan lyhyt läpimenoaika pienentää kustannuksia. Toisaalta liian kireä aikataulu on riski. Hanke- ja yhteiskustannukset kasvavat lasketusta, jos rakentamisaika pitenee. Palveluntuottaja on tuonut useasti esiin huolensa aikataulun kireydestä, varsinkin töiden aloituksen suhteen. RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Riskien hinnoittelu on hankkeen kokoon nähden kohtuullinen. Suurin yksittäinen kustannusriski on määräriski 1,4 milj.. Suunnittelun valmiusasteen ollessa matala, perusoletus on, että määrät on laskettu alakanttiin. Keskeneräiset rakenneratkaisut ovat osittain myös Kuvassa tehdään pohja veden koepumppauksiin ja alentamiseen liittyvää siiviläkaivoa kehitysvaiheessa. määräriskejä, mistä syntyy hieman päällekkäistä riskiä. On mahdollista, että määrät on laskettu varman päälle suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen. ALIHANKINNAT JA MATERIAALIHANKINNAT Alihankinnoista ja materiaalikaupoista on KAS-vaiheessa sovittu noin 55 prosenttia. Korkea alihankinta-aste suojaa kustannusten nousulta ja siirtää riskin työtehoista aliurakoitsijoille. Huono puoli tässä on se, että samalla menetetään mahdollisuus saada kustannussäästöjä TAS-vaiheessa. Kustannusasiantuntijan näkemyksen mukaan on kuitenkin parempi, että suuri osa hankinnoista on sidottu jo KAS-vaiheessa. HANKE- JA YHTEISKUSTANNUKSET Palveluntuottaja on resursoinut hankkeelle riittävästi henkilöitä, mutta ei kuitenkaan kohtuuttomasti. Palveluntuottajan laskentapäällikön esittelemä kustannus- 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 40

41 taulukko oli realistinen, eikä se sisältänyt ylimääräisiä kustannuseriä. Laskennat olivat yksityiskohtaisia ja hyvin suunniteltuja. SUUNNITTELU Palveluntuottajien suunnittelijoilla on ollut hyvät valmiudet ja tietotaito KAS-vaiheen suunnittelun toteuttamiseen. Suunnitteluun varattu resurssi ei ole kuitenkaan ollut kaikilta osin täysin riittävä. Palveluntuottajan mukaan suunnitteluun varatusta tuntimäärästä osa on toisaalta jäänyt käyttämättä. Suunnittelun valmiusaste aiheuttaa epävarmuutta määräluetteloihin. YHTEENVETO Kustannusarvion laskentaprosessi on ollut allianssihenkinen. Suunnittelijat, rakentajat ja tilaajan edustajat ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Allianssi on kehitysvaiheen aikana onnistunut tuottamaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Saatuun aineistoon ja kustannuslaskelmiin nojautuen ulkopuolinen kustannusasiantuntija esittää kustannusarviota hyväksyttäväksi tavoitekustannukseksi Hankeriskit ja niiden jakaminen Laadittuun tavoitekustannukseen sisältyy töiden toteutus edellyttäen, että alla luetellut hallinnolliset päätökset mahdollistavat toteutuksen. Tiesuunnitelman muutos E, hyväksymispäätös vuoden 2018 aikana (maa-ainesten sijoitusalueet) Mahdollinen laadittava tiesuunnitelman muutos F, hyväksymispäätös vuoden 2019 alkupuolella (Patomäen tunnelialueen tarkennukset) Lupamuutos Launeen vesilain mukaiseen ympäristölupaan vuoden 2019 alkupuolella Teknisten järjestelmien alihankkijan avaintavoitteisiin varattava erillinen kannustinbonus, johon tilaajat varaavat VALTARI-allianssi vastaa teknisten järjestelmien mahdollisen tavoitekustannuksen alittamisen tuomista kannustinvaikutuksista Kannustinjärjestelmän mittariarvojen analysointi Allianssin kannustinjärjestelmän ydin on avaintavoitteet (ATA) ja niiden mittariarvojen kireystaso. Avaintavoitteet on esitelty luvussa 5.2 Avaintavoitteet ja suorituskykymittaristo. VALTARIn avaintavoitteet painoarvoineen ovat: 1. Aikataulu ja vaiheistus 49 % 2. Turvallisuus (ATA 32 %, positiivinen kannustin 9 %) 41 % 3. Valmiin tien häiriöttömyys 10 % Mittareiden suoritustasoporrastuksen (esim ) virittämisessä lähtökohta on, että minimivaatimustaso (0) on parempi, kuin infra-alalla yleisesti minimitasoa paremmasta suoriutumisesta maksettava euromääräinen bonus vastaa yhteiskunnalle/tilaajaosapuolelle siitä koituvaa hyötyä minimitasoa heikommasta suoriutumisesta perittävä sanktio vastaa menetettyä hyötyä kunkin mittarin osalta +100 pisteen suoritus edellyttää läpimurtoa kunkin mittarin osalta -100 pisteen suoritus on täydellinen epäonnistuminen. Aikataulu ja vaiheistus -avaintavoitteen mittarit liittyvät Kujalan eritasoliittymän (24 %), Launeen koulun ympäristön katujen ja kevyen liikenteen väylien K4, K5 ja K19J (15 %) sekä koko hankeosan (10 %) valmistumisajankohtaan. Mittareista kaksi, Kujala ja koko hankeosa, painottavat valmistumisesta saatavien maankäyttöhyötyjen mahdollisimman aikaista ulosmittaamista. Launeen koulun kohdalla kyse on ennen muuta koulua käyvien lasten terveydestä ja turvallisuudesta. Tämän avaintavoitteen painoarvo on suurin eli 49 prosenttia. Aikatauluun liittyvät mittariarvot on asetettu kireiksi ja esimerkiksi Launeen koulun kohdalla huippusuoritus edellyttää, että valmista tulee ensimmäisen reilun puolen vuoden aikana. Se tarkoittaa, että työt käynnistyvät täydellä teholla heti TAS-vaiheen alussa ja koulun lomakausi hyödynnetään täysimääräisesti. Kujalan eritasoliittymän kohdalla huippusuoritus tarkoittaa, että Vanhanradankatu, rampit 5 9, risteyssilta ja valtatie 4:n levitykset pystytään rakentamaan vuodessa häiritsemättä valtatieliikennettä kohtuuttomasti. Avaintavoitteella on suuresta painoarvosta johtuen merkittävä allianssin toimintaa ja suorituskykyä ohjaava vaikutus. Suurimmat eurot ovat kiinni Kujalan eritasoliittymässä ja Launeen koulun ympäristön kaduissa. Turvallisuuteen liittyvien avaintavoitteiden sekä positiivisten muutostekijöiden yhteenlaskettu painoarvo on 39 prosenttia. Tavoitteen mittarit liittyvät suoraan työmaan turvallisuuteen toteutusvaiheessa (22 %), jälkivastuuajan turvallisuuteen (2 %), työntekijöiden turvallisuustyöhön osallistumiseen (7 %) ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen (7 %). Työntekijöiden turvallisuudessa ei voi olla muuta tavoitetta, kuin nolla työtapaturmaa. Turvallisuus on kaikilla työmailla tärkeää ja sitä valvotaan myös viranomaisten toimesta. Maanrakennustyömaiden turvallisuus on myös infra-alan houkuttelevuuden ja työvoiman saatavuuden kannalta oleellinen tekijä. 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 41

42 VALTARIn urakkaan sisältyy korkean riskin töitä, kuten tunnelilouhintaa. Työmaalla tulee työskentelemään parhaillaan satoja työntekijöitä kymmenistä eri yrityksistä. Allianssin haaste on perehdyttää ja sitouttaa kaikki pienimmän aliurakoitsijan työntekijästä allianssin päätoteuttajan työntekijään saakka yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin ja jatkuvaan parantamiseen. Aikataulun kireys ei tee asiaa helpommaksi. Turvallisuustavoitteen mittariarvot on asetettu siten, että nollataso on mahdollista saavuttaa hyvällä turvallisuuskulttuurilla. Huippusuoritus kaikilla mittareilla mitattuna lienee lähes mahdotonta. Mittariarvojen kireystaso on kova, kun otetaan huomioon, että kyseessä on iso, pitkäkestoinen, erilaisista toimintakulttuureista tulevia työntekijöitä ja korkean riskin töitä sisältävä työmaa. Avaintavoitteella on siis merkittävä työmaan turvallisuustyötä ohjaava vaikutus. Valmiin tien häiriöttömyys avaintavoitteen painoarvo on 12 prosenttia. Tavoite liittyy puhtaasti jälkivastuuaikaan ja päiväajan liikenteeseen valtateillä 12 ja 4. Tavoitteella kannustetaan allianssia suunnittelemaan ja toteuttamaan kaikki ratkaisut niin, että tien liikenteelle oton jälkeen ennakoimattomia korjaustöitä ei tarvitse tehdä tai niitä täytyy tehdä mahdollisimman vähän vilkkaasti liikennöityyn aikaan. Erityisesti tämä koskee tunneliosuuksia, koska siellä suunnittelemattomat korjaustoimenpiteet voivat johtaa pahimmillaan tunnelin sulkemiseen ja siitä liikenteelle aiheutuva häiriö on merkittävä. Kehitys- ja toteutusvaiheessa tavoitteeseen voidaan vaikuttaa valitsemalla testattuja ja hyväksi havaittuja tekniikoita ja ratkaisuja sekä tekemällä mahdollisimman hyvää laatua. Huippusuoritus edellyttää, että suunnittelemattomia korjaustoimenpiteitä ei jälkivastuuaikana tarvitse tehdä lainkaan klo 6 21 välillä. Kireämmäksi tavoitteen mittaria ei ole mahdollista asettaa. Samaan aikaan, tavoitteen saavuttaminen on täysin mahdollista. Täydellinen epäonnistuminen tarkoittaisi, että kolmannes vilkkaan liikenteen ajasta (6 21) tiellä on jonkinasteista häiriötä. Avaintavoitteen painoarvo on oikeassa suhteessa siihen, miten huippusuoritus on mahdollista saavuttaa. Maksimibonus on siten maltillinen. Sanktio on tietenkin suhteessa maksimibonukseen ja on myös maltillinen. Molemmissa tapauksissa summat ovat kuitenkin sen suuruisia, että ne kannustavat allianssia tekemään töitä kestävien ja laadukkaiden ratkaisujen eteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että avaintavoitteet on valittu kaikkien hankekokonaisuudelle asetettujen tavoitteiden joukosta siten, että ne painottavat Lahden kaupunkiseudulle tien valmistumisesta syntyvien maankäyttöhyötyjen mahdollisen aikaista ulosmittaamista, työmaan turvallisuutta ja rakennustöistä seudun asukkaille aiheutuvan häiriön minimointia. Avaintavoitteiden mittareiden suoritustasoporrastus on viritetty kireäksi ja bonukset ja sanktiot vastaavat yhteiskunnalle/tilaajaosapuolille hyvästä suorituksesta koituvaa hyötyä tai minimitasoa heikommasta suoriutumisesta menetettyä hyötyä. 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 42

43 Avaintavoitteista puuttuu kaksi keskeistä teemaa ja ne ovat vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen pilaantumisen ehkäisy ja rakennustöistä liikenteelle aiheutuvan häiriön (kesto vähintään 24 h) minimointi. Nämä molemmat on kuitenkin saatu kannustinjärjestelmän piiriin. Työnaikainen liikenteen häiriöttömyys valtatie 4:llä on valittu totaalikatkon osalta järkyttäväksi tapahtumaksi yhdessä Lahti-Kouvola radan junaliikenteen totaalikatkon ja Launeen pohjaveden pilaantumisen kanssa. Lisäksi työnaikaisten häiriöiden minimointiin ohjaa läpimenoajan minimointi Launeen koulun kohdalla ja Vt4 töiden yhteydessä. Avaintavoitteet ja järkyttävät tapahtumat muodostavat yhdessä kannustinjärjestelmän, joka ohjaa voimakkaasti kaupunkiseudun ja sen asukkaiden arjen sujuvuuden ja elinympäristön laadun parantamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. 6.5 Arvio hankinta- ja kehitysvaiheen onnistumisesta Hankintavaiheen puolueettoman asiantuntijan mukaan hankintavaiheen järjestelyt, aikataulut ja olosuhteet ovat olleet kaikille tarjoajille tasapuoliset ja koko hankintaprosessi vietiin läpi avoimesti ja ammattitaitoisesti. Tarjouksia saatiin riittävä määrä, yhteensä neljä. Lopulliset hintatarjoukset saatiin kahdelta viimeiseen vaiheeseen selvinneeltä konsortiolta. Hintatarjoukset olivat samassa suuruusluokassa. Hankintavaihetta voidaan pitää onnistuneena. Kehitysvaihetta voidaan pitää myös onnistuneena, vaikka sille varattu budjetti ylittyi 1,4 miljoonalla eurolla. Ylitys johtui siitä, että kehitysvaiheessa panostettiin suunniteltua enemmän riskien poissuunnittelun mahdollistaviin selvityksiin sekä nopean TAS-vaiheen käynnistämisen mahdollistavaan rakennussuunnitteluun ja tutkimustunneleiden louhimiseen. Kehitysvaiheen lopputuloksena syntyi puolueettoman asiantuntijan lausunnon mukaan kireydeltään oikealla tasolla oleva tavoitekustannus sekä rahoittajien ja keskeisten sidosryhmien kannalta oikeiden tavoitteiden saavuttamiseen kannustava kannustinjärjestelmä. Avaintavoitteiden mittareiden suoritustasoporrastus on viritetty kireäksi ja maksimibonusten saaminen ei ole millään mittarilla helppoa ja joillakin lähes mahdotonta. 6 ARVOA RAHALLE HANKINTA- JA KEHITYSVAIHEESSA 43

44 7 Hankkeen toteuttaminen 7.1 Yleisaikataulu Toteutusvaiheen kesto on hankesuunnitelmassa hyväksytyn yleisaikataulun mukaan kokonaisuudessaan kolme vuotta ja kolme kuukautta. Liikenteelle avaaminen tapahtuu kuitenkin vajaa vuosi aikaisemmin eli marraskuussa 2020, ja sen jälkeen tehtävät viimeistelytyötkin saadaan päätökseen syyskuuhun 2021 mennessä. Hankkeen kokonaiskeston määrittävät pääasiassa kallio- ja betonitunneleiden rakentaminen sekä teknisten järjestelmien asennus ja käyttöönotto. Väylärakentaminen ja eritasoliittymien toteuttaminen ajoitetaan siten, että ne ovat valmiit viimeistään tunnelien käyttöönottojen yhteydessä. Allianssiurakan välitavoitteet ja samalla kriittinen polku on esitetty viereisessä taulukossa. VALTARIN YLEISAIKATAULU Valmistelevat työt Johtosiirrot Väylärakentaminen Betonirakenteet Tunnelilouhinta Kalliotunnelin lujitus- ja rakennustyöt Järjestelmien asentaminen Järjestelmien testaus Järjestelmien säätö KEHITYS- VAIHE Orvokkitien ja Ajokadun valmistuminen TOTEUTUSVAIHE Kujalan eritasoliittymän käyttöönotto Hankeosan avaaminen liikenteelle HANKEOSAN 1B AIKATAULUN VÄLITAVOITTEET Välitavoite Valmis 1 Lupa radan alitukselle 20 kv linjaa varten Ajokadun johtosiirrot valmiit Liipolan liikennetunnelin louhintatyöt alkavat länsiosalla Maakaasulinjan siirto Patomäen kohdalla Patomäen tunnelin paalutustyöt alkavat Patomäen tunnelin betonirakennetyöt alkavat Liipolan liikennetunnelin louhintatyöt alkavat itäosalla Liipolan välitunnelin betonityöt alkaa Pohjavesi Launeen kaukalon kohdalla alennettu suunniteltuun tasoon Ramppi E6R7 louherakenteet valmiit Launeen kaukalo valmis Liipolan läntinen suuaukkorakenne valmis Liipolan itäinen suuaukkorakenne valmis Orvokkitien ja Ajokadun valmistuminen (S25 liikenteelle otettavissa) Patomäen tunnelin betoni- ja vedeneristystyöt valmiit Liipolan tekniikan asennus alkaa Liipolan tekninen laitetila rakennettu Patomäen tunnelin ympärystäytöt tehty länsipään laitetilan kohdalla Patomäen läntinen tekninen laitetila rakennettu Kujalan ETL käyttöönotto (ATA) Tietoliikenneyhteys Kouvolaan valmis ST-urakka-alueen telematiikka I/O testattu Järjestelmien toiminnallinen testaus alkaa Asfaltointi valmis Tieturvallisuusauditointi tehty Käyttöönottolupa saatu VT12 Liikenteelle Hanke valmis HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 44

45 7.2 Suunnittelu Yleistä Suunnittelu käsittää hankkeen teknisen laajuuden mukaisten väylien ja rakenteiden rakennussuunnitelmien täydentämisen ja laatimisen. Kehitysvaiheessa suunnitelmat tekniikkalajeittain on laadittu sille tasolle, että tavoitekustannus on voitu määrittää riittävän luotettavasti. Toteutusvaiheessa suunnitelmat täydennetään toteutusta varten rakennussuunnitelmiksi yhdessä rakentajan kanssa. Rakennussuunnitelma tehdään GK27-ETRS koordinaattijärjestelmässä ja N2000 korkeusjärjestelmässä Lähtötiedot MAASTOMITTAUKSET Kehitysvaiheessa on täydennetty tiesuunnitelmavaiheen maastotietoja koko hankkeen alueelta maastomittauksilla rakennussuunnitelman vaatimaan tarkkuuteen. Tärkeimpinä kohteina ovat olleet valtatien 4 maastomallimittaukset ja päällystepaksuuksien selvittäminen sekä maanalaisten johtojen sijainti- ja korkeustietojen mittaaminen. Toteutusvaiheessa tehdään tarkentavia ja täydentäviä lisämittauksia yksittäisistä kohteista suunnittelun tarpeiden mukaan. MAAPERÄTUTKIMUKSET Kehitysvaiheen aikana on tehty merkittävä määrä pohja- ja laboratoriotutkimuksia maaperäolosuhteiden selvittämiseksi rakennussuunnitelman vaatimaan tarkkuuteen. Kujalan alueen maaperän painumaominaisuuksien selvittämistä varten on rakennettu kaksi koepengertä, joiden painumia on seurattu kehitysvaiheessa 6 kk ajan. Lisäksi on selvitetty Patomäen, Launeen ja Liipolan alueiden pohjavesiolosuhteita pohjavesiputkien ja koepumppausten avulla. Toteutusvaiheessa täydennetään vielä mm. siltapaikkojen ja johtolinjojen tutkimuksia perustamistapojen tarkentamiseksi. MUUT LÄHTÖTIEDOT Kehitysvaiheessa eri tekniikkalajit ovat täydentäneet ja ajantasaistaneet tarvitsemansa lähtötiedot. Lähtötiedot on koottu lähtötietomalliksi. Lähtötietojen analysoinnissa on kiinnitetty erityisesti huomiota saadun aineiston koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän varmistamiseen ja muuttamiseen tarvittaessa hankkeen järjestelmien mukaisiksi. Toteutusvaiheessa täydennetään mahdollisesti esiin tulevat lähtötietopuutteet. Havainnekuva Kujalan eritasoliittymästä idästä katsottuna Suunnittelun perusteet Rakennussuunnitelma perustuu kehitysvaiheessa laadittuihin alustaviin rakennussuunnitelmiin ja tiesuunnitelman tarkennuksiin. Kehitysvaiheessa on laadittu suunnitteluperusteet, jotka ohjaavat suunnittelua ja määrittävät suunnitelmien teknistä tasoa. Suunnitteluperusteita on täydennetty koko kehitysvaiheen ajan ja niihin on kirjattu yhdessä sovittuja teknisiä ratkaisuja. Suunnitteluperusteita täydennetään tarvittavilta osilta koko toteutusvaiheen ajan ja ne toimivat myös hankkeen työkohtaisten työselostusten ja laatuvaatimusten tarkentajina. 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 45

46 7.2.4 Suunnitteluprosessin ohjaus ja hallinta Suunnittelun hallinnasta ja ohjauksesta kehitysvaiheessa vastannut suunnittelun ohjausryhmä jatkaa toimintaansa toteutusvaiheessa. Suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat suunnittelun projektipäällikkö, pääsuunnittelija ja eri tekniikkalajien suunnittelun vastuuhenkilöt sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata suunnittelun oikea-aikaista etenemistä ja käytettäviä resursseja. Ohjausryhmä vastaa SUUNNITTELUPROSESSIN VAIHEET Suunnitteluratkaisujen valinta yhdessä Eri tekniikkalajien suunnittelijat yhdessä Suunnittelija / rakentaja / tilaaja yhdessä Työnjohto mukana ratkaisujen valinnassa Tärkeimmät materiaalitoimittajat ja aliurakoitsijat Ulkoinen tarkastaja mukana aikaisessa vaiheessa 1. Yhteen sovitetut ja kokonaisuuden kannalta optimoidut suunnitteluratkaisut 2. Tavoitekustannuksen kannalta merkittävien ratkaisujen sekä koko hankkeen suunnitteluun vaikuttavien periaatteiden sopiminen ajoissa 3. Avaintulostavoitteiden huomioonottaminen Suunnitteluratkaisujen valintaperusteet, vertailut ja päätökset kirjattuna Sharepointiin Suunnitelmaluonnokset Sharepointissa eri tekniikkalajien suunnitelmien yhteensovittamisesta. Tärkeänä tehtävänä on myös tiedon välittäminen eri tekniikkalajien välillä sekä suunnittelun ja rakentamisen yhteensovitus. Suunnitelmaratkaisujen muodostaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen valinta tapahtuu tekniikkaryhmien kokouksissa ja työpajoissa. Suunnittelu- ja tarkastusprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Suunnitteluratkaisut valitaan yhdessä jo suunnitteluvaiheessa, jolloin periaateratkaisuihin ei ole tarve puuttua enää suunnitelmien itselle luovutuksessa. Liikenneviraston ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden rooli ja osallistuminen sovitaan tekniikkalajikohtaisesti. Tarkastusprosessi dokumentoidaan Sharepointin kirjastoon Itselle luovutukset. Mahdollinen ulkoinen tarkastus Suunnittelijan oma tarkastus Suunnittelutoimiston sisäinen tarkastus Itselle luovutus Tilannekatsaus joka keskiviikko (ydintiimi) Suunnittelijat ja tekniikkalajien vastuuhenkilöt (esimerkiksi yhteinen väylä/geo, silta/geo) Suunnitteluavustaja SOVITAAN TEKNIIKKALAJEITTAIN Suunnittelijat ja tekniikkalajien vastuuhenkilöt Pääsuunnittelija Rakentamisen tekniikkavastaava / vastaavat Liikenneviraston vastuuhenkilö SOVITAAN TEKNIIKKALAJEITTAIN 1. Suunnitelmaratkaisut ovat toimivia ja oikeaoppisia 2. Tarvittavat asiat on esitetty 3. Suunnitelma-asiakirjojen sisällöt ovat yhtenevät (kartat, leikkaukset, luettelot, malliaineisto) 4. Yhteensovituksen varmistus Sisäisen tarkastuksen korjaustarpeiden ja huomioiden kirjaus 1. Rakentamisessa erityisesti huomioitavat asiat 2. Riskikohteet 3. Rakentamisen aikataulu Kirjauksien läpikäynti ja täydennys 1. Suunnitelmat ja mallit ajan tasalla 2. Suunnitelma- ja malliaineiston versionhallinta 3. Kirjaukset ja huomiot sekä ratkaisujen valinnan perustelut Sharepointissa Suunnitelmien täydennys ja korjaus tarkastuksen perusteella 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 46

47 7.2.4 Mallipohjainen suunnittelu Hankeosan 1B suunnittelu ja rakentaminen perustuvat mallipohjaiseen suunnitteluun ja suunnitelmamalleista muodostettaviin toteutusmalleihin. LÄHTÖTIETOMALLI Lähtötietomalliin on koottu eri lähteistä hankitut tai mitatut aineistot Yleiset inframallivaatimukset (YIV 2015) -ohjeen mukaisesti. Toteutusvaiheessa lähtötietomallia täydennetään tarvittavilta osin. YHDISTELMÄMALLI Kehitysvaiheen aikana otettiin käyttöön Trimble Connect -pilvipalveluun koottu eri tekniikka-alojen suunnitelmamalleista ja valikoiduista lähtötiedoista muodostuva yhdistelmämalli. Sitä käytetään suunnitelmatiedon välittämiseen eri tekniikkalajien välillä ja suunnitelmien yhteensovituksen varmistamiseen. Yhdistelmämallin avulla voidaan myös havainnollistaa ratkaisuja ja se toimii apuvälineenä rakentamisen työnsuunnittelussa. Yhdistelmämalliin päivitetään säännöllisesti suunnitelmamallien muutokset ja sitä pidetään yllä koko toteutusvaiheen ajan. Otos hankkeen yhdistelmämallista Launeelta itään katsottuna (Trimble Connect) ESITTELYMALLI Visuaalinen esitys valmiista hankeosasta. Esittelymallista luodaan video. SUUNNITELMAMALLI Suunnittelu tapahtuu mallintamalla rakenteet, varusteet ja laitteet suunnitelmamalliksi. Suunnittelun edetessä suunnitelmamallit tarkentuvat ja lopulta niistä muodostetaan mittausaineisto rakentamista varten. Mallintaminen ja mallien hyödyntäminen rakentamisessa on eri tarkkuustasolla tekniikkalajista riippuen. KONEOHJAUSMALLI Väylärakenteista muodostetaan mittausaineiston pohjalta koneohjausmallit. Koneohjauksella saadaan hyötyjä mm. rakentamisen laadussa, laadunvarmistuksessa, toteumatiedon keräämisessä sekä työn etenemisen seurannassa. TOTEUMAMALLI Kerätystä toteumatiedosta ja suunnitelmista muodostetaan lopuksi toteumamalli tien ylläpitäjälle mm. kunnossapidossa hyödynnettäväksi. 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 47

48 7.2.5 Rakennussuunnitelma Eri tekniikkalajien suunnitelmat on kehitysvaiheessa laadittu eritasoiseen valmiuteen. Väylä-, geo- ja siltateknisten suunnitelmien osalta on rakennussuunnittelu aloitettu osittain jo kehitysvaiheen aikana. Kaikissa tekniikkalajeissa on tarkennettu ja sovittu toteutettavat tekniset ratkaisut rakennussuunnitelman perustaksi. Toteutusvaiheessa rakennussuunnitelmat täydennetään mittausaineistoineen rakentamista varten. Suunnitelmaosa Sisältö ja erityispiirteet R1 Perustiedot Rakennussuunnitelman sisällysluettelo Suunnitelman turvallisuusauditointien raportit R2 Yhteiset asiakirjat Tienrakennustöiden työselostus, tekniikkalajikohtaisia työselostuksia sijoitetaan kuhunkin suunnitelmaosaan Suunnitteluperusteet ja siihen liittyvät rakenneosien luettelot Teiden ja katujen rakenteelliset tyyppipoikkileikkaukset R3 Päätie, R4 Muut maantiet, R5 Yksityistiet, R6 Kadut R3 sisältää suunnitelmakartat ja Vt12 suunnitelmat R4 sisältää muiden maanteiden (M2 Helsingintie ja Vt4) sekä eritasoliittymien ramppien suunnitelmat R5 sisältää yksityisteiden suunnitelmat R6 sisältää Lahden kaupungin katujen muutoksiin ja täydennyksiin tarvittavat suunnitelmat R7 Radat Uuden alikulkusillan aiheuttamat muutokset Lahti-Loviisa rataan R8 Mittaukset Mittaus- ja malliaineistot mm. koneohjausmalleja varten R9 Pohjarakennus Mm. väylien kevennysten ja esikuormitusten suunnitelmat Porvoonjoen uoman siirto Patomäen ja Liipolan betonitunnelien kaivannot Oheisessa taulukossa on kuvattu rakennussuunnitelman sisältö suunnitelmaosittain sisällysluettelon mukaisessa järjestyksessä. 7.3 Rakentaminen Työmaa on jaettu viiteen lohkoon A-E. Lohkot A, C ja E ovat pääosin väylä- ja lohkot B ja D tunnelilohkoja. Toteutusvaihe alkaa kesäkuussa 2018 ja silloin ryhdytään heti tositoimiin Kujalassa, Launeen koulun ympäristössä ja Patomä- Suunnitelmaosa Sisältö ja erityispiirteet R10 Vesien hallinta Kuivatussuunnitelmakartat, tarvittavat hulevesiviemärien pituusleikkaukset Vartio-ojan pituusleikkaukset ja Vartio-ojan isojen rumpujen rumpupiirustukset Launeen pohjavesikaukalon kohdan pohjavedenpinnan säätelyn erillinen järjestelmä Launeen kohdan pohjavedensuojaus R11 Johdot ja laitteet Tarvittavat Lahti Aquan ja Lahti Energian kunnallisteknisten johtojen siirtosuunnitelmat Tunneleiden suuaukkojen maisemointi Porvoonjoen ympäristön käsittely Eri maisematyyppien luonteenomainen käsittely R13 Massat ja määrät Paalukohtaiset massataulukot väylittäin Dynaroad-tarkastelujen pohjaksi R12 Tieympäristö R14Työnaikaisen liikenteen järjestelyt Rakentajan kanssa yhteistyössä yleisen liikenteen reittijärjestelyt R15 Sillat Neljä vesistösiltaa: Porvoonjoen ylittävät S18, S22 ja S201 sekä Paskurin ojan ylittävä S38 Valtatiellä 4 kaksi levennettävää ja korjattavaa S31 ja S37 sekä purettava alikulkukäytävä R16 Muut taitorakenteet Paalulaattojen, meluesteiden ja Nikulan tukimuurin suunnitelmat Launeen pohjavesikaukalon suunnitelmat essä. Liipolan kalliotunnelin rakentaminen aloitettiin jo kehitysvaiheessa tutkimustunnelien louhimisella. Toteutusvaiheen alkaessa työt käynnistyvät erilaisella intensiteetillä kaikilla lohkoilla. Suunnitelmaosa Sisältö ja erityispiirteet R17 Valaistus Siltojen S28 ja S35 erikoisvalaistus R18 Kiinteä liikenteen ohjaus Kujalan eritasoliittymän aiheuttamat muutokset valtatien 4 viitoitukseen Varareittiopastus tunneleiden sulkutilanteessa R19 Liikennevalo-ohjaus Nikulan ja Launeen eritasoliittymien ramppiliittymien valo-ohjaus Tunneleiden sulkemiseen tarvittavat laitteet, kaistakohtainen opastus R21 Tunnelit Patomäen ja Liipolan tunneleiden suunnitelmat R20 Telematiikka R22Tunneleiden LVIA ja paloturvallisuus R23Tunneleiden sähkö-, tele- ja turvajärjestelmät 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 48

49 7.3.1 Tärkeimmät työvaiheet lohkoittain Toteutusvaiheen alkaessa työt käynnistyvät joka lohkolla. Kriittisen polun tehtävät liittyvät pääosin tunnelien ja teknisten järjestelmien toteuttamiseen. Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät työvaiheet lohkoittain. LOHKO A, NIKULA Johtosiirrot ja työmaateiden rakentaminen vuoden 2018 aikana LOHKOKARTTA Rakennettavat tai parannettavat tiet Tunneli Lohkojako Lohko A Nikula plv Lohko B Patomäki plv Lohko C Laune plv A NIKULA B PATOMÄKI Porvoonjoen uoman siirto ja vanhan uoman täyttäminen vuoden 2018 aikana S22 paalutus ja rakennustyöt alkavat lokakuussa Loput sillat S201, S20, S18 ja S101 rakennetaan kevään ja kesän 2019 aikana Mt140 länsipuolella sijaitsevat paalutustyöt tehdään helmikuun 2019 loppuun mennessä Eritasoliittymän ramppien E4R1, E4R2, E4R3, E4R4 rakentaminen alkaa kesällä 2019 Lohko D Liipola plv Lohko E Kujala Vt12 plv Vt4 plv LAUNE LIIPOLA Vt12 C D E KUJALA Vt12 ja M2 väylärakennustyöt alkavat vuoden 2019 aikana. M2 asfaltoidaan loppuvuodesta 2019 ja Vt 12 kesällä LOHKO B, PATOMÄKI Johtosiirrot ja työmaateiden rakentaminen vuoden 2018 aikana Patomäen betonitunnelin alueen maaleikkaukset, tunnelin paalutus sekä pohjalaatan rakennustyöt aloitetaan kesällä Patomäen betonitunnelin rakennustyöt JOUTJÄRVI Vt4 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 49

50 jatkuvat aina vuoden 2019 loppuun saakka. Asfaltointi tunnelin osalta tehdään elokuussa K2, K3, K11J B rakennetaan vuoden 2019 aikana, sekä jäljelle jäävät K26J ja K28J vuoden 2020 aikana Patomäen kenttäalue viimeistellään 2021 ja tunnelin tekniikan asennukset tehdään vuoden 2020 aikana LOHKO C, LAUNE Johtosiirrot ja työmaateiden rakentaminen vuoden 2018 aikana Väylärakennustyöt aloitetaan Vt12, K4 Launeen koulun alueella, K5, K7, K8 ja K19J osalta kesällä 2018 ja ne valmistuvat pääosin vuoden 2019 loppuun mennessä Eritasoliittymän E5R4 rakennustyöt aloitetaan 2018 S25 rakennetaan vuoden 2018 aikana. Paskurinojan ylittävä silta S38 toteutetaan Launeen pohjavedensuojauksen betonikaukalon rakennustyöt aloitetaan 2019 Eritasoliittymän rakennustyöt ramppien E5R1, E5R2 sekä E5R3 osalta käynnistyvät keväällä 2019 Eritasoliittymä asfaltoidaan toukokuussa 2019 ja Vt12 asfaltoinnit tehdään elokuussa 2019 Tekniikan asennus syksyn 2019 aikana LOHKO D, LIIPOLA Työmaatiet sekä johtosiirrot valmistuvat vuoden 2018 aikana Tutkimustunneleiden louhinta aloitetaan keväällä 2018 sekä jatketaan myöhemmin tunnelilouhintana vuoden 2019 kesään saakka Liipolan betonisen välitunnelin betonirakennustyöt on suunniteltu tehtäväksi 12/ /2019 Väylärakenteiden rakentaminen sekä tekniikan asennukset tunneliin tullaan tekemään vaiheittain vuosien 2019 sekä 2020 aikana LOHKO E, KUJALA Työmaatiet ja johtosiirrot tehdään kevään ja kesän 2018 aikana Vt 4 leventämisen vaatimat louhinnat alkavat heinäkuussa 2018 ja valmistuvat kevään 2019 aikana, jonka jälkeen jatketaan tierakenteiden rakentamisella. Murskaus alkaa Liipolan tunnelin itäpäässä syksyllä Paalutukset aloitetaan kesäkuussa 2018 ja valmistuvat helmikuun 2019 loppuun mennessä. S35 ja S29 rakentaminen alkaa kesällä 2018, S28 ja S37:n toinen ajorata loppuvuodesta, S30 ja Pipon ratasilta alkuvuodesta 2019 ja keväällä 2019 S31 ja S37 toinen ajorata. Asfaltoinnit alkavat touko-kesäkuussa 2019 K6, E6R5, E6R6, E6R7 ja E6R8 otetaan liikenteelle ensimmäisenä syksyllä 2019, ja myöhemmin E6R1, E6R2, E6R3, E6R4 ja E6R Työnaikaiset liikennejärjestelyt Työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelussa noudatetaan Liikenneviraston ohjeita, Lahden kaupungin ohjeistusta katuverkolla tehtävistä liikennejärjestelyistä sekä hankeosalle 1B laadittuja järjestys- ja turvallisuusmääräyksiä. Liikennejärjestelyt suunnitellaan allianssin toimesta ja tarkastetaan maanteiden osalta Liikenneviraston asiantuntijakonsultin ja katuverkolla Lahden kaupungin toimesta. Työnaikaisista liikennejärjestelyistä laaditaan ohjeiden mukaiset suunnitelmat, jotka käsitellään ja hyväksytään säännöllisesti kokoontuvassa liikennejärjestelytyöryhmässä. Työryhmään kutsutaan Liikenneviraston asiantuntijakonsultin ja katuverkolla Lahden kaupungin edustajat sekä kunnossapidon edustaja ELY-keskuksen L-vastuualueelta. Käsittelyyn esitettävät suunnitelmat ovat valmiina asiantuntijoiden tutustuttavaksi viimeistään kaksi viikkoa ennen liikennejärjestelyjen toteuttamista. Kiireellistä käsittelyä vaativissa tilanteissa käsittely voidaan hoitaa tiivistetyllä aikataululla sähköisiä viestintäkanavia käyttäen. Hyväksytyistä ja käytössä olevista liikennejärjestelyistä ylläpidetään ajantasaista luetteloa. Työnaikaiset liikennejärjestelyt tarkastetaan maastossa ennen niiden käyttöönottoa ja dokumentoidaan työmaapäiväkirjaan. Maastossa erityishuomiota kiinnitetään järjestelyiden toimivuuteen ja suunnitelmienmukaisuuteen. Tarvittavat muutokset päivitetään myös suunnitelmiin ja tarvittaessa hyväksytään erikseen liikennejärjestelytyöryhmässä. Pidempikestoisten liikennejärjestelyjen kunto tarkastetaan vähintään viikoittain ja tehostetusti ennen tiedossa olevia liikenteen ruuhkahuippuja. Maantieverkolla merkittävimmät liikennejärjestelyt sijoittuvat valtatielle 4 ja maantielle 140 vuosina Valtatiellä 4 työnaikainen nopeusrajoitustaso tulee olemaan 60 km/h n. yhden vuoden ajan 3 km matkalla. Tästä aiheutuu arviolta 2 6 minuutin matkaajan pidentyminen, ruuhkahuippuina vaikutukset ovat suurempia. Katuverkolla suurimmat järjestelyt koskevat Ajokatua, Luhdantaustankatua ja Porvoonjoentietä. Katuverkolla liikennejärjestelyt tehdään neljässä eri päävaiheessa ja ne ajoittuvat vuosille Kesän ja syksyn 2018 aikana katuverkon liikennejärjestelyt muuttavat merkittävästi kulkuyhteyksiä Nikkilästä Launeen suuntaan. Työnaikaisista liikennejärjestelyistä aiheutuu väistämättä matka-aikojen pidentymistä. 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 50

51 3 PATOMÄKI LAUNE 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Luhdantaustankatu Uudenmaankatu GIGANTTI PRISMA LIIPOLA PATOMÄKI NIKKILÄ Aukeank. Patometsänk. Luhdantaustankatu Uudenmaankatu Kaisank. Tasangonpolk. Ajokatu KOULU Porvoonjoentie 4 5 Apilakatu J yrk ä n katu Patomäentie 1 2 Ajokatu Varak. Pohjoinen Liipolankatu Työmaa-alue Ajoneuvoliikenne Kävely ja pyöräily Suljettu tie Uusi pysäkki LAUNE GIGANTTI PRISMA LIIPOLA NIKKILÄ Aukeank. Kaisank. Patometsänk. Tasangonpolk. Ajokatu KOULU Orvokkitie Porvoonjoentie Apilakatu J yrk ä n katu Patomäentie Ajokatu Varak. Pohjoinen Liipolankatu VAIHE 1: KESÄKUU 2018 VAIHE 2: VIIMEISTÄÄN KOULUJEN ALKAESSA SYKSYLLÄ 2019 Työmaa-alue Ajoneuvoliikenne Kävely ja pyöräily Suljettu tie Uusi pysäkki Launeen ylikulkukäytävä puretaan Lähimmät kävelyn ja pyöräilyn käytössä olevat alikulut Tasangonpolun ja Varakadun kohdalla. 2 Liikenne Ajokadulla katkeaa Patomäen kenttä ei ole käytössä ja Patomäentie suljetaan Ajoneuvoliikenne Luhdantaustankadulla katkeaa kesäkuun aikana, kohteessa korvaava kävelyn ja pyöräilyn yhteys. 5 Nykyinen kävelyn ja pyöräilyn alikulkuyhteys 6 Liikenne Apilakadulla päättyy kesä-heinäkuun 2018 aikana 7 Apilakatua korvaava kävelyn ja pyöräilyn alikulkuyhteys, käytössä Apilakadun katketessa 8 Kävelyn ja pyöräilyn alikulkuyhteys 1 Kävelyn ja pyöräilyn yhteys K19J valmis 2 Ajokadun liikenne kehätien ylittävällä sillalla 3 Orvokkitie valmis 51

52 Luhdantaustankatu Uudenmaankatu 1 PATOMÄKI LAUNE GIGANTTI PRISMA LIIPOLA PATOMÄKI NIKKILÄ Aukeank. Luhdantaustankatu Uudenmaankatu Kaisank. Aukeank. Patometsänk. Ajokatu Patometsänk. Tasangonpolk. Tasangonpolk. KOULU Orvokkitie Porvoonjoentie Apilakatu J yrk ä n katu 2 Patomäentie Pohjoinen Ajokatu Liipolankatu Porvoonjoentie Patomäentie Varak. VAIHE 3: SYKSY 2019 VAIHE 4: Työmaa-alue Ajoneuvoliikenne Kävely ja pyöräily Suljettu tie Uusi pysäkki 1 LAUNE 1 Porvoonjoentie katkaistaan 2 Luhdantaustankatu avataan 1 Porvoonjoentie avataan uudella sijainnilla Ajokatu GIGANTTI PRISMA Ajokatu Varak. LIIPOLA NIKKILÄ 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Kaisank. KOULU Orvokkitie Apilakatu J yrk ä n katu Pohjoinen Liipolankatu Työmaa-alue Ajoneuvoliikenne Kävely ja pyöräily Suljettu tie Uusi pysäkki 52

53 7.3.3 Launeen koulu erityiskohteena Launeen koulu sijaitsee allianssiurakassa rakennettavien Launeen eritasoliittymän ja Liipolan tunnelin läntisen suuaukon välissä. Rakentaminen vaikuttaa merkittävästi koulun liikenneyhteyksiin. Työmaasta aiheutuu häiriötä koululle mm. melun ja pölyn muodossa. Koulun oppilaiden turvallisuus ja työmaasta aiheutuvan häiriön lieventäminen ovat mukana allianssin avaintavoitteissa. Allianssi aloitti yhteydenpidon Launeen koulun ja muidenkin vaikutusalueen koulujen ja päiväkotien kanssa hyvissä ajoin ennen toteutusvaiheen alkamista. Yhteydenpito jatkuu tiiviinä myös toteutusvaiheessa. Viestinnässä keskitytään kertomaan uusista työvaiheista ja muuttuvista liikennejärjestelyistä hyvissä ajoin ennen niiden alkamista. Allianssi osallistuu pyydettäessä myös koulun tilaisuuksiin ja opetukseen. Kiinnostavia eri oppiaineiden opetukseen integroitavia aiheita ovat esimerkiksi tietomallipohjainen suunnittelu, koneohjaus, tunnelilouhinta sekä työmaalla käytettävät koneet ja tekniikka. Launeen koulun osalta työmaasta aiheutuvaa haittaa lievennetään mm. Minimoimalla koulun ympäristöön sijoittuvien työvaiheiden kesto Hyödyntämällä koulun loma-ajat tehokkaasti rakentamisessa Tekemällä tiivistä yhteistyötä koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien kanssa Osallistamalla koulun henkilökunta turvallisuushavaintojen tekemiseen Tehostamalla melun- ja pölyntorjuntaa, jos ympäristöseurantojen tulokset ja koulusta saatava palaute antavat siihen aihetta Tunneleiden rakentaminen PATOMÄEN BETONITUNNELI Patomäen betonitunnelin anturat, seinät ja kansi tehdään paikallavalutekniikalla noin 16,5 m lohkoina. Muottina käytetään järjestelmämuottia ja kansi toteutetaan käyttäen muottina TT-laattaelementtiä. Patomäen tunnelin työvaiheet ovat anturoiden ja seinien osalta mittaus, laudoitus, raudoitus ja betonointi. Kannen paikallavalurakenteen työvaiheet ovat TT-laattojen asennus, raudoitus, laudoitus ja betonointi. Vedeneristys valitaan työnaikana havaittujen olosuhteiden perusteella. LIIPOLAN BETONINEN VÄLITUNNELI, SUUAUKKO- RAKENTEET SEKÄ TUNNELIN SISUSTUSRAKENTEET Liipolan suuaukko- ja välitunnelit rakennetaan paikallavalutekniikalla noin 15 metrin lohkoina. Muottina käytetään järjestelmämuottia. Liipolan tunnelin rakennustekniset työvaiheet ovat mittaus, laudoitus, raudoitus ja betonointi. Yhdystunneleissa ja teknisissä tiloissa seinät toteutetaan paikallavalurakenteina sekä muurattuina harkkoseininä. Tietunnelien verhousrakenne toteutetaan ruiskubetonoidulla eristerakenteella. Seinän alaosa toteutetaan betonielementeillä. Rakenteiden vedeneristys valitaan työn aikana havaittujen olosuhteiden perusteel- 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 53

54 la. Huoltokäytävän kierreporras ja kulkusilta toteutetaan teräsrakenteisina. LIIPOLAN KALLIOTUNNELI Kallioon toteutettavan liikennetunnelin rakentaminen sisältää louhinnan ja rakennustekniset työt. Tunnelilouhinnan työvaiheet ovat mittaus, tunnusteluporaus ja esiinjektointi, poraus ja panostus, räjäytys ja rusnaus, louheen lastaus sekä kalliopultitus ja ruiskubetonointi eli lujitus. Rakennusteknisiin töihin sisältyvät eristerakenteen kannakepulttien poraus, pulttien juotto, eristerakenteen asennus, eristerakenteen palonsuojausruiskubetonointi (eristerakenne), teknisten tilojen rakennustyöt ja laitteistoasennukset, seinän alaosan elementtien asennus, tierakenteen teko ja asfaltointi, liikennetunnelien välisten yhdyskäytävien (hätäpoistumistiet) rakentaminen ja laitteistoasennukset sekä valaistus, instrumentointi ja opasteet. Työvaiheet menevät aikataulullisesti osittain päällekkäin. Tunnelin eri osissa tehdään eri työvaiheita samanaikaisesti. Liipolassa kalliotunnelia louhitaan 4/2018 9/2019 välisenä aikana. Lujite- ja eristerakenteita tehdään 8/ /2019 välisenä aikana. Tunnelilouhintaa tehdään 3 porajumbolla. Työskentelyajat ovat meluilmoituksesta annetun päätöksen mukaiset. Louhinta-, paalutus- ja tuentatöitä sekä avo- ja tunnelilouhintaa tehdään maanantaista perjantaihin kello , lauantaisin kello ja sunnuntaisin kello välillä. Melua ja tärinää aiheuttavat työvaiheet tehdään kuitenkin pääsääntöisesti arkisin klo välisenä aikana. Mahdollisesti viikonloppuna tehtävistä töistä ilmoitetaan erikseen. Louheen lastausta ja kuljetusta tehdään myös öisin ottaen huomioon purkupaikan etäisyys lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Kolmepuominen kalliotunnelin porauslaite, jota kutsutaan myös tunnelijumboksi Tekniset järjestelmät Teknisten järjestelmien asennustyöt aloitetaan tietoliikenneyhteyksien liitostöillä Riihimäki Kouvola rautatien varressa ja Opnet-runkoreitittimen asennustöillä Keravalla ja Kouvolassa. Hankeosalle 1A sijoittuvat tietoliikenteen ja muun telematiikan laiteasennukset ja kaapeloinnit tehdään kesällä 2019 heti, kun rakennustöiden edistyminen hankeosalla 1A tämän mahdollistaa. Toimenpiteillä valmistellaan hankkeen tietoliikenneyhteyden liittämistä Liikenneviraston TVT-verkkoon. 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 54

55 Patomäen tunnelissa järjestelmien asennustyöt aloitetaan elokuussa 2019, kun betonitunnelin rakennustyöt on saatu kokonaisuudessaan valmiiksi. Tunnelin ympäristötäyttöjen valmistumisen jälkeen rakennetaan maanpäälliset laitetilat ja kaapelireitit. Näiden valmistumisen jälkeen tehdään laitetilan asennustyöt ja vedetään kaapelit laitetiloista tunneliin. Liipolan tunneli on jaettu työlohkoihin rakennusteknisten töiden suorittamista ja teknisten järjestelmien asentamista varten. Yhdyskäytäväväli muodostaa yhden työlohkon. Työt on aikataulutettu siten, että tekniikan asennustyöt alkavat kullakin työlohkolla heti lohkon verhous- ja ruiskubetonitöiden valmistuttua. Tekniikan asennustyöt aloitetaan Liipolan itään johtavassa tunneliputkessa (K) lohkovälillä YK4-YK3 alkusyksystä Samanaikaisesti aloitetaan teknisen laitetilan asennustyöt. Seuraavaksi asennustyöt aloitetaan itään johtavan tunneliputken muilla työlohkoilla. Asennustyöt siirtyvät länteen johtavan tunneliputken (T) työlohkoille sitä mukaa, kun verhous- ja ruiskubetonityöt etenevät. Tekniikan asennustyöt valmistuvat keväällä 2020 siten, että järjestelmätestaukset voivat alkaa toukokuun 2020 alussa. Teknisten järjestelmien testaus ja käyttöönotto on kuvattu luvussa 7.4 Käyttöönottosuunnitelma Massankäyttösuunnitelma Hankeosan leikkausmassat koostuvat pääosin rakentamiseen kelpaamattomasta maa-aineksesta. Liipolan tunnelin louhinnasta saatavaa kiveä voidaan käyttää mm. tien rakennekerroksissa, louherakenteissa ja -pengerryksissä, massanvaihdon täytöissä sekä työmaamurskeena. Kallioleikkauskohteissa louhintaa on laajennettu alkuperäisestä tiealueen rajojen puitteissa. Kaivettavat massat sekä kallioleikkauksista saatava kiviaines hyödynnetään hankeosan sisällä mahdollisimman tehokkaasti. Toteutusvaiheen alussa mursketta ostetaan kuitenkin hankkeen ulkopuolelta, ennen kuin työmaa tuottaa mursketta itse. Alussa kiviaineksia sitoo myös pohjarakennusratkaisuna käytettävän pohjamaan esikuormituksen vaatima ylipenkereiden vaikutusaika. Hankeosan maaleikkaukset ovat pitkälti savea ja silttiä. Niitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan meluvalleissa ja myös Patomäen kentän alla. Muissa kohteissa niiden hyödyntäminen on vaikeaa. Loput massat sijoitetaan maa-ainesten sijoitusalueille, joita hankeosalla on yhteensä kolme. Hankeosan käyttöön on esitetty muutoksia maa-ainesten sijoitusratkaisuihin tiesuunnitelmamuutoksella E, joka on maantielain mukaisessa hallinnollisessa käsittelyssä keväällä Taloudellisten ja teknisten syiden vuoksi varsinaisia uusiomateriaaleja ei kevään 2018 tiedon mukaan hankeosalla tulla käyttämään, mutta jos mahdollisuus siihen tarjoutuu, ei sitä suljeta pois. Launeen pohjavesialueen muodostumisalueella ei uusiomateriaalien käyttöä kuitenkaan suositella. Louhittava kiviaines murskataan Kujalassa, Liipolan tunnelin itäisen suuaukon läheisyydessä. Kuljetukset hoidetaan työmaateitä pitkin tehokkailla dumppereilla. Yleisen liikenteen käytössä olevia väyliä ei käytetä työmaan sisäisiin maa- ja kiviaineskuljetuksiin, ellei siitä erikseen sovita. Keskittämällä massansiirrot työmaateille saadaan yleiselle liikenteelle aiheutuva häiriö minimoitua ja liikenneturvallisuus paremmaksi. LOUHEET m 3 ktr m 3 rtr Leikkaukset Penkereet Rakenteet (louhe) Murskaus Ali-/Ylijäämä MAAT m 3 ktr m 3 rtr Leikkaukset: Meluvalli Luiskat Verhoukset Maansijoitusalueet Vastapenger Maisematäytöt Tunnelin yläpuoliset täytöt Ali-/Ylijäämä m 3 ktr = kiintokuutio leikkauskohteessa m 3 rtr = rakennekuutio sijotuskohteessa. Ylitse jääville täyttömaille pyritään löytämään sijoituskohde hankealueelta. 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 55

56 7.4 Käyttöönottosuunnitelma Yleistä Tunnelit otetaan täysimääräisesti käyttöön yhdellä kertaa. Liikenteelle aiheutettavien häiriöiden vähäisyys tunnelien avaamisen jälkeen on hankkeen keskeinen tavoite Teknisten järjestelmien testaus VT12 Lahden eteläiselle kehätielle toteutetaan yksi liikenteenhallintajärjestelmä, jolla ohjataan kaikkia Okeroisten ja Kujalan eritasoliittymän väliselle tieosuudelle sijoitettavia liikenteenhallinnan laitteita ja osajärjestelmiä. Liikenteenhallintajärjestelmä toteutetaan VALTARIallianssin toimesta. Teknisillä järjestelmillä tarkoitetaan tässä liikenteenhallintajärjestelmää ja sen ohjausjärjestelmää sekä kaikkia muita teknisiä osajärjestelmiä, jotka kommunikoivat (tilatiedot, ohjauskäskyt jne.) liikenteenhallinnan ohjausjärjestelmän tai jonkin muun teknisen osajärjestelmän kanssa. Ohjausjärjestelmällä tarkoitetaan kaikkia ko. osajärjestelmän ohjelmistoja, tietoliikenne- ja muita laitteita sekä komponentteja. Teknisiin järjestelmiin lasketaan kuuluvaksi ohjausjärjestelmien lisäksi kaikki ohjaus- ja kenttälaitteet. Teknisten järjestelmien testaus tehdään neljässä eri vaiheessa. Jokainen vaihe tulee olla ensin toimittajan itselle luovuttama ja allianssin tarkastama ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Vaiheet ovat seuraavat: Tehdastestaus Laitteistotestaus (IO-testaus) Toiminnallinen testaus Yhteiskoekäyttö Testauksen vaiheistamisella halutaan parantaa liikenteenohjausjärjestelmien toimivuutta ja luotettavuutta. Aikaisemmassa vaiheessa tapahtuva kattava testaus vähentää liikenteelle aiheutuvia häiriöitä sekä helpottaa lopullista maastossa tapahtuvaa käyttöönottoa. Allianssi laatii toteutusvaiheessa yksityiskohtaiset testaussuunnitelmat aikatauluineen. Ohjausjärjestelmä liitetään tieliikenteen ohjauksen integroituun käyttöliittymään T-LOIK ja järjestelmää ohjataan lopputilanteessa T-LOIK käyttöliittymän kautta. Ohjausjärjestelmän oma käyttöliittymä toimii varakäyttöliittymänä. T-LOIK liitynnälle tehdään FAT- ja integraatiotestaukset allianssin toimesta ohjausjärjestelmän testausten yhteydessä. Ohjausjärjestelmän yhteiskoekäytön jälkeen tehdään T-LOIK-liitynnän SAT-testaus. Liikenneviraston T-LOIK projekti vastaa SAT-testauksesta ja allianssi avustaa testeissä. Vt12 Lahden eteläinen kehätie voidaan ottaa liikenteelle ohjausjärjestelmän omalla käyttöliittymällä loppuvuodesta 2020, jos T-LOIK-käyttöliittymän SAT-testaus ei ole täysin valmis eikä T-LOIK ole käyttöönotettavissa tässä vaiheessa. T-LOIK:in testaukset tehdään valmiiksi liikenteelle oton jälkeen säätöjakson aikana Käyttökoulutukset Käyttökoulutus tieliikennekeskuspäivystäjille annetaan liikenteenhallintajärjestelmän valmistuttua. Onnettomuus- ja häiriötilanteiden hallintaan liittyvien toimintaohjeiden laadinta tehdään yhteistyössä tieliikennekeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa hyvissä ajoin ennen 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 56

57 tunnelien liikenteelle avaamista. Toiminta poikkeustilanteissa sisällytetään tieliikennekeskuspäivystäjien koulutusohjelmaan. Järjestelmän käyttökoulutus annetaan ennen pelastusharjoitusten pitämistä. Päivystäjien kertauskoulutus järjestetään 1 2 kuukautta liikenteelle oton jälkeen. Pelastusviranomaisten perehdyttäminen ja koulutus suunnitellaan TAS-vaiheessa yhdessä heidän kanssaan. Allianssi järjestää käytöstä ja hoidosta vastaavalle henkilökunnalle kunnossapitokoulutuksen, jossa käydään läpi huoltokirjassa esitetyt asiat ja teknisten järjestelmien laitteiden tekniset huolto-ohjeet. TAS-vaiheessa päätetään myös missä määrin muille avainryhmille (linja-autojen kuljettajat, taksit jne.) on tarpeen järjestää koulutusta Pelastusharjoitukset Tunnelijaksolla pidetään pelastuslaitoksen johdolla pelastusharjoitukset ennen liikenteelle ottoa. Allianssi osallistuu pelastusharjoitusten suunnitteluun yhdessä pelastuslaitoksen ja tieliikennekeskuksen kanssa. Pelastusharjoitusten määrä ja sisältö tarkentuu TAS-vaiheessa Tunnelien huoltokirja Allianssi laatii ennen liikenteelle ottoa tunnelien huoltokirjan, jonka tarkoitus on antaa käytöstä ja hoidosta vastaavalle henkilökunnalle yleiskäsitys tunneleista, niiden rakenteista ja teknisistä järjestelmistä sekä ohjeet tunnelien käytöstä ja hoidosta. Huoltokirja laaditaan yhteistyössä tunnelin hallinnoijan kanssa Teknisten järjestelmien käyttöönottotarkastus Ennen käyttöönottotarkastusta allianssi kokoaa yhdessä järjestelmä- ja laitetoimittajien kanssa kaikki järjestelmän laitteiden ja kaapeleiden mittaus-, testaus- ja kalibrointipöytäkirjat. Teknisten järjestelmien käyttöönottotarkastuksessa allianssi tarkistaa kaikkien osajärjestelmien ja niiden laitteiden toimivuuden yhdessä järjestelmä- ja laitetoimittajien kanssa ja varmistaa, että toimitettu kokonaisuus täyttää kaikilta osiltaan tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. Lisäksi tarkistetaan, että liikenteenhallinnan ohjausjärjestelmä on liitettynä Liikenneviraston keskitettyyn häiriönhallintajärjestelmään (KHH). Tietunnelien hallintoviranomaisen nimeämä Liikenneviraston tarkastusyksikkö tarkistaa allianssin kokoaman käyttöönottotarkastusdokumentaation. Tämän lisäksi tarkastusyksikkö tekee laitteiden ja niiden asennuksien pistokoetarkastuksia ja laatii niistä tarkastusraportit. Käyttöönottotarkastuksen dokumentaatio muodostaa pääosan allianssin teknisten järjestelmien itselle luovutuksesta. Liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönoton edellytyksenä on hyväksytysti toteutunut liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönottotarkastus. 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 57

58 7.4.7 Vastaanottotarkastus Ennen tiejakson liikenteelle ottoa suoritetaan allianssiurakan vastaanottotarkastus Käyttöönotosta tiedottaminen Ennen tunnelin avaamista liikenteelle järjestetään tienkäyttäjille suunnattu tiedotuskampanja. Kampanjassa kerrotaan, miten tulee toimia tunnelia lähestyttäessä ja tunnelissa ajettaessa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten toimia ajoneuvon vikaantuessa, moottorin sammuessa, ruuhkatilanteissa, onnettomuustilanteissa ja tulipalon sattuessa Tunnelin käyttöönottolupa Tunnelin yleiselle liikenteelle käyttöönotto edellyttää tunnelin hallintoviranomaisen myöntämää käyttöönottolupaa. Lupamenettely on kuvattu Liikenneviraston ohjeessa 33/2016 Tietunnelien hallinnointi ja turvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet. Tunnelin hallinnoija toimittaa tunnelin käyttöönottoesityksen hallintoviranomaiselle ja liittää mukaan käyttöön otettavan tunnelin turvallisuusasiakirjat sekä seuraavat tunnelin hyväksymistä ja liikenteelle avaamista koskevat lausunnot ja dokumentit rakennuttamisesta vastaavan tahon lausunto koulutussuunnitelma pelastuslaitoksen lausunto pelastuslaitoksen toimittama palotarkastuspöytäkirja ELY-keskuksen lausunto Liikenneviraston TTJ-yksikön lausunto tietunnelien turvallisuusvastaavan lausunto tunnelien rakenteiden yleistarkastusraportti tieliikennekeskuksen lausunto Tunnelin turvallisuusvastaava antaa lausunnon käyttöönotettavan tunnelin turvallisuusasiakirjasta ja tunnelin hallinnoija laatii (tarvittaessa) vastineen turvallisuusvastaavan lausunnolle. Käyttöönotettavan tunnelin turvallisuusasiakirjat lähetetään hyväksyttäväksi tunnelin hallinnoijalle hyvissä ajoin ennen tunnelin käyttöönottoesityksen tekemistä. Allianssi vastaa tunnelin turvallisuusasiakirjojen laadintaresursseista ja avustaa muiden vastuulla olevien asiakirjojen laatimisessa Säätöjakso Tunnelien liikenteelle oton jälkeen alkaa kuuden kuukauden pituinen säätöjakso, jonka aikana tunnelien teknisten järjestelmien toimintaa tarkkaillaan ja säädetään. Liipolan tunnelin ilmanvaihdon ja häiriönhavaintojärjestelmän (HHJ) toimintaa tarkkaillaan ja säädetään suunnitelmallisesti. Muiden teknisten järjestelmien toimintaa säädetään tarvittaessa lähinnä tieliikennekeskukselta ja tien käyttäjiltä saadun palautteen johdosta. Lisäksi säätöjakson aikana tehdään T-LOIK-liitynnän SAT-testaus, jos sitä ei ole saatu valmiiksi ennen liikenteelle ottoa. HHJ-järjestelmää ei voida säätää lopulliseen toimintakuntoon ennen kuin tunnelissa on ajoneuvoliikennettä. HHJ-järjestelmän tarkkailussa kiinnitetään erityistä huomiota järjestelmän antamiin vääriin hälytyksiin. Säätötoimilla pyritään minimoimaan vääriä hälytyksiä, joita tulee kokemuksen mukaan erityisesti märissä keliolosuhteissa. Säätöjakson lopulla tehdään HHJ-järjestelmän lopputestaus, jolla varmistetaan, ettei tehdyillä säätötoimenpiteillä ole heikennetty järjestelmän kykyä havainta oikeita häiriötilanteita (väärään suuntaan ajavat, pysähtyneet ajoneuvot). Liipolan tunnelin ilmanvaihdon toimintaa tulee tarkkailla tunnelin ollessa liikenteellä ja säätää tarvittaessa ilmanvaihdon asetusarvoja tarkkailutulosten perusteella. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenteen nostattaman pölyn vaikutukseen näkyvyyteen tunnelissa. Tarkkailua tehdään yhdessä tieliikennekeskuksen kanssa. Tarvittavat säätötoimet päätetään yhdessä ilmanvaihdon suunnittelijan kanssa. 7 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 58

59 8 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu 8.1 Ympäristöasioiden hallinta Projektiryhmä ohjaa ympäristön muutoksen seurantaa ja vastaa siitä, että viranomaisille raportoidaan määräysten mukaisesti. Käytännön koordinaatiotyö tehdään viestintä- ja ympäristöryhmässä. Asukkaiden huolet ja yhteydenotot liittyvät usein ympäristövaikutuksiin tai rakentamisesta asukkaille aiheutuviin haittoihin kuten meluun, pölyyn, tärinään tai kulkuyhteyksien muuttumiseen. Rakentamisesta ympäristölle aiheutuvia haittoja ehkäistään ja lievennetään mm. seuraavin keinoin: Ympäristönäkökohdat otetaan huomioon tekniikkalajien riskitaulukoissa (analysointi ja toimenpiteistä sopiminen), Ympäristöasioiden menettelyt kuvataan työvaihekohtaisissa toteutussuunnitelmissa, jotka käydään työntekijöiden kanssa läpi ennen työvaiheen aloitusta Työmaan ympäristöasioita käydään läpi urakan aloituspalavereissa ja työntekijöiden perehdyttämisen yhteydessä sekä työmaan viikkokokouksissa. Lohkoille laaditaan lohkokohtaiset ympäristöohjeet. Rakentamisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan sellaisia menetelmiä ja laitteita, joista aiheutuu vähiten haittaa ympäröivälle asutukselle. Työmaa noudattaa meluilmoituksesta annetun päätöksen mukaisia työaikoja, murskauslaitoksen ympäristölupapäätöksessä annettuja määräyksiä sekä vesilupien määräyksiä ja tarkkailuvelvoitteita. Ympäristöasiakirjat tallennetaan hankkeen yhteiseen projektipankkiin, jotta ne ovat kaikkien saatavilla tarvittaessa. Työvaiheista tiedotetaan tehokkaasti. Esimerkiksi Liipolan tunnelin louhintaräjäytyksistä voi tilata ennakkoilmoituksen tekstiviestipalveluna. Jätteen syntyä työmaalla pienennetään huolellisella hankinta- ja työvaihesuunnitellulla: hankinnoissa tarkat materiaalimäärät, vältetään hukkaa materiaalien huolellinen suojaus, varastointi ja käsittely työmaalla muottitavaran kierrätettävyys jne. Rakennusjätteet kerätään erikseen ja lajitellaan (puu-, betoni-, metalli-, kartonki-, vaaralliset ja sekajätteet) ja toimitetaan hyväksyttyyn jätteen vastaanottopaikkaan, jossa niiden kierrätysaste on mahdollisimman suuri. Myös työmaatoimiston ja sosiaalitilojen jätteet lajitellaan (esim. paperi-, lasi-, metalli-, bio- ja sekajäte). Vaaralliset jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan asianmukaiseen hävitykseen. Rakennusaikaisten kemikaalien, liuottimien, öljyjen ja muiden vaarallisten jätteiden hallinnassa noudatetaan viranomaismääräyksiä. Vaaralliset aineet varastoidaan määräysten mukaan. Työntekijöille annetaan opastusta kemikaalien käsittelyyn. Aineiden käyttöturvallisuustiedotteet pidetään helposti kaikkien saatavilla työmaapisteillä. Öljyjen ym. haitallisten aineiden päästessä vahinkotapauksessa maahan, saastunut maa-aines käsitellään ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Pohjaveden pilaantuminen ehkäistään seuraavilla toimenpiteillä: kemikaalien varastointi isompina määrinä tapahtuu pohjavesialueen ulkopuolella (vesitiivis alusta ja varoallas) pohjavesialueella työskentelystä kerrotaan perehdytyksen yhteydessä kaikille työntekijöille. koneiden käyttöönottotarkastuksilla ja säännöllisillä huolloilla huolehtimalla siitä, että työmaalla on riittävä määrä imeytysainetta vahinkotapauksia varten koneiden seisonta- ja huoltopaikat rakennetaan vesitiiviiksi ja varustetaan öljyn- ja hiekanerotuskaivolla Tunnelilouhinnan prosessivedet johdetaan selkiytysaltaiden kautta jätevesiviemäriin. Hulevedet johdetaan maastoon. Tarvittaessa hulevedet voidaan johtaa ta- 8 YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTAVASTUU 59

60 sausaltaan, suotopadon tai vastaavan rakenteen kautta pintavesistöön. 8.2 Ympäristösertifikaatti Hankkeelle haetaan CEEQUAL Ympäristösertifikaatti. CEEQUAL (Civil Engineering Environmental Quality Assessment and Award Scheme) on todistepohjainen ympäristöluokitus- ja arviointijärjestelmä, jota hallinnoi BRE Global Ltd. CEEQUAL:in tavoitteena on ohjata infrarakentamista ja koko rakennusalaa ympäristötehokkaampaan ja ympäristön huomioivaan rakentamiseen. Sertifikaattia haetaan koko hankeosalle 1B, jolloin kaikkien projektin osapuolten suoriutuminen pisteytetään ja arvioidaan. 8.3 Ympäristöseurannat Hankkeelle on laadittu useita ympäristönseurantaohjelmia. Pinta- ja pohjavesien sekä rakennusten mahdollisen painumisen seuranta perustuvat osittain myönnettyjen vesilupien lupaehtoihin. Pintavesien seurantaohjelmassa huomioidaan myös ne vesistökohteet, joihin voi kohdistua rakentamisen aikaisia vaikutuksia, mutta joiden seurannasta ei ole määrätty vesiluvissa. Hankeosalla seurataan lisäksi luontodirektiivin liitteiden lajien - lepakot, saukko, liito-orava - esiintymistä. Liito-oravan seuranta toteutetaan Pipon ja Kukonkosken alueen tunnetuilla elinpiireillä. Lepakoiden seuranta toteutetaan hankkeen vesistösiltapaikoilla. Saukon esiintymistä seurataan Porvoonjoen vesistösiltapaikoilla. Launeen koululla seurataan rakentamisen meluvaikutuksia. Muualla hankealueella melumittauksia tehdään tarpeen mukaan. Tärinämittauksia ja rakennusten mahdollisen painumisen seurantaa tehdään louhintatöiden vaikutusalueella. YMPÄRISTÖSEURANNAT HANKEOSALLA 1B Seuranta Toteuttaja Raportointi Pohjavedet, Laune: pumpattava määrä, pohjaveden laatu ja korkeus Pintavedet, siltapaikat, määrätyt ojat: laatu ja osin määrä Pumpattava vesimäärä, pohjaveden korkeus: Allianssi / Pöyry. Pohjaveden laatu Eurofins Hämeen ELY, Lahden kaupunki Eurofins Hämeen ELY, Lahden kaupunki VALTARI:N YMPÄRISTÖSEURANNAT Rakennettavat tai parannettavat tiet Tunneli Silta 1 2 Vt12 NIKULA Porvoonjoki: saukot Liito-oravat ja lepakot Paskurinoja Launeen pohjavesialue LAUNE Tärinä- ja painumamittaukset Vartio-oja: taimenet Liito-oravat ja linnut LIIPOLA 5 6 Luonto, liitooravat, saukko ja lepakot Vartio-ojan JOUTJÄRVI kalasto 7 Louhintamelu ja -tärinä Työmaan muu melu, esim. Launeen koulu Rakennusten painumat, Liipola, Laune Pöly, asutus työmaan lähistöllä Allianssi / Pöyry Hämeen ELY, Lahden kaupunki Eurofins Pohjois-Savon ELY:n kalatalousviranomainen Suomen Louhintakonsultit Oy Lahden kaupunki Allianssi/ Pöyry Lahden kaupunki Pirkanmaan Mittauspalvelu Oy Hämeen ELY, Lahden kaupunki Allianssi / Skanska Lahden kaupunki 4 1 Vt4 PATOMÄKI KUJALA 8 YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTAVASTUU 60

61 8.4 Viestintä ja sidosryhmät Allianssiurakka on osa hankekokonaisuutta, jossa on kolme eri urakkaa. Asetelma korostaa yksinkertaisen ja selkeän työn sekä vastuiden jakoa urakoiden ja eri toimijoiden välillä. Hankekokonaisuudelle laaditussa viestintäsuunnitelmassa on esitetty kaikkia sitovat päälinjat koskien mm. avainhenkilöitä, sidosryhmiä ja kohdemedioita, viestinnän tavoitteita ja organisointia, pääviestejä ja kriisiviestintää. Kriisiviestintäohje päivitetään toteutusvaihetta varten. Viestintä on osa hankkeen operatiivista johtamista ja se on integroitu tiiviisti allianssin ydintoimintoihin kuten bigroom- ja projektiryhmätyöskentelyyn. Viestinnän ja sidosryhmäyhteistyön merkitys korostuu, kun hankkeessa on useita toimijoita, rakentaminen tapahtuu asutuksen keskellä ja sillä on pitkäkestoiset ja moninaiset vaikutukset asukkaiden päivittäiseen elämään. Viestintä ei ole vain ulospäin suuntautuvaa. Allianssiurakassa hankkeen sisäisen viestinnän onnistuminen vaikuttaa merkittävästi organisaation suorituskykyyn avaintulosalueilla. Sisäisen viestinnän avulla parannetaan toimijoiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä, yhtenäistetään toimintatapoja sekä varmistutaan siitä, että kaikki osapuolet työskentelevät saman tavoitteen hyväksi ja lähettävät ulkopuolelle saman sisältöisiä viestejä Viestinnän tavoitteet ja pääviestit Viestinnän tavoite ja tehtävä on tukea hankkeen onnistumista varmistamalla avoimella ja kaksisuuntaisella viestinnällä, että kaikki tärkeät kohderyhmät saavat oikeaa, riittävää, ennakoivaa ja ajantasaista tietoa hankkeesta, sen vaikutuksista ja etenemisestä. Avoimuus on yksinkertaisimmillaan sitä, että sekä ulkoisessa että Asukastilaisuus Nikkilässä toukokussa sisäisessä viestinnässä kerrotaan kaikki, mikä on liikesalaisuuksia vaarantamatta mahdollista kertoa, myös mahdolliset virheet ja epäonnistumiset. Viestinnässä hyödynnetään kohderyhmiä parhaiten palvelevia viestintäkanavia ja -keinoja. Viestintä rakentaa osaltaan myönteistä ilmapiiriä hanketta kohtaan tuomalla esille sen kautta saavutettavia hyötyjä (ydinviestit) ja mahdollistamalla tarvittava vuorovaikutus eri kohderyhmien ja hankkeen välillä. Hankkeen pääviestit ovat: Sujuvampi ja turvallisempi liikenne Elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisen edellytysten parantaminen Viihtyisämpi asuinympäristö Pohjaveden turvaaminen Viestintäkanavat ja vastuut Viestintä on monikanavaista ja siihen liittyviä tehtäviä on allianssin kaikilla osapuolilla: Liikennevirasto, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, VALTARI. Hankekokonaisuuden viestintää koordinoi viestintäkonsultti (Valve Group Oy). Hankeosalla hyödynnetään seuraavia viestintäkanavia ja -keinoja: Asukastilaisuudet: koko hankekokonaisuutta koskevat kohdennetut tiettyä asuinaluetta koskevat rajatulle alueen asukasjoukolle Mediatiedotteet Hankekokonaisuuden viikkotiedote 8 YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTAVASTUU 61

62 Verkkosivut, Facebook, Twitter Lahden karttapalvelu, Mapgets Asukastiedotteet Tekstiviestiuutiset työmaan lähiympäristön asukkaille VALTARI:n palautepuhelin (P: ) Alkukesän 2018 aikana otetaan käyttöön karttapohjainen palvelu, jossa esitetään työnaikaiset liikennejärjestelyt. Palvelussa voi seurata myös töiden etenemistä Häiriötilanneviestintä Hankekokonaisuuden kriisiviestintäsuunnitelma sisältää häiriötilanneviestinnän linjaukset sekä varsinaisen kriisiviestintäohjeen, tarvittaessa erikseen esikunta- ja työmaakäyttöön. Häiriötilanneviestintä on tehostettua viestintää, jota tarvitaan seuraavissa tilanteissa: Suuronnettomuudet, muut tie- tai rataverkon käyttöä vakavasti haittaavat tilanteet. Suurta mediahuomiota saavat (yksittäiset) tapahtumat liikenneverkoilla, jotka eivät sinänsä merkittävästi haittaa tie- tai rataverkon käyttöä. Muut tehostettua viestintää vaativat tilanteet, jotka voivat aiheuttaa mainehaittaa hankekokonaisuudelle tai sen osapuolille Vt 12 Lahden eteläisen kehätien rakentamiseen liittyen Allianssin sisäinen viestintä Allianssissa työskentelee parhaimmillaan useita satoja työntekijöitä. He tulevat eri yrityksistä ja julkisista organisaatiosta ja kaikilla on taustalla erilaiset toimintakulttuurit. Allianssi tarvitsee kuitenkin yhtenäiset toimintamallit läpi koko organisaation toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä pätee ainakin keskeisiin ydinprosesseihin kuten turvallisuuteen, laadunvarmis- tukseen, aikataulunhallintaan, innovaatiojärjestelmään, viestintään ja yhteistyöhön. Sisäisen viestinnän ytimen muodostavat bigroomtyöskentely, kokous- ja työpajakäytännöt, projektipankkina toimiva Sharepoint sekä perehdyttäminen. Muita sisäisen viestinnän kanavia/käytäntöjä ovat: Torstaisin julkaistava viikko-valtari Hankekokonaisuuden yhteinen viikkotiedote Perehdyttäminen ja sen yhteydessä jaettava työmaaopas Hankkeen verkkosivut ja Facebook Bigroomin kahvion infonäyttö Koulutukset, virkistystapahtumat ja kick off-tilaisuudet 8.5 Luvat ja ilmoitukset Suurin osa hankkeen toteuttamiseen tarvittavista luvista on haettu hankkeen aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa. Hankkeen toteuttamisen vaatimat luvat on analysoitu ja kirjattu lupaluetteloon. Lupaehtojen mukainen seuranta toteutetaan allianssin toimesta. Mikäli suunnitelmat tarkentuessaan muuttuvat merkittävästi, tulee mahdollisesti hakea uutta lupaa tai lupamuutosta. Tarkka lupatarve sovitaan tarkemmin asianomaisen viranomaisen kanssa. Jokaiselle luvalle määrätään vastuuhenkilö, joka vastaa luvan oikeaaikaisesta hakemisesta ja tarvittavien ilmoitusten ja vaadittujen toimenpiteiden tekemisestä ennen töiden aloittamista, töiden seurannasta sekä kaikenpuolisesta myötävaikuttamisesta asian etenemiseen. Ennen töiden aloittamista (viimeistään 30 päivää ennen) tehdään meluilmoitus sekä tiedotetaan melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toiminnasta saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. 8 YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTAVASTUU 62

63 9 Johtamisjärjestelmä 9.1 Hankintasuunnitelma Hankintojen lähtökohtana toimii kehitysvaiheessa laadittu hankintasuunnitelma. Sinne kirjataan kaikki hankintatehtävät vastuuhenkilöineen sekä kustannukset ja aikataulutus, joka pohjautuu suunnittelu- ja yleisaikatauluun. Hankintoihin liittyvät asiat käsitellään hankintaryhmässä. Ryhmään kuuluvat hankintapäällikkö, hankintainsinööri, kunkin tekniikkalajin työpäällikkö, allianssin projektipäällikkö, suunnittelun projektipäällikkö ja Liikenneviraston edustaja. Allianssin projektipäällikkö ratkaisee hankinnat hankintaryhmän esityksestä 10 miljoonan euron arvoon saakka. Päätökset viedään tiedoksi projektiryhmään. Yli 10 miljoonan euron arvoisista sekä allianssin palveluntuottajaosapuolelta tai sen tytäryhtiöltä tehtävistä hankinnoista päättää johtoryhmä. Hankintaryhmä ja allianssin johtoryhmä voivat tarvittaessa tehdä kiireellisiä päätöksiä sähköpostihyväksynnällä. Päätös käytettävästä hankintamuodosta tehdään hankintatehtäväkohtaisesti. Aliallianssien muodostaminen on myös mahdollista. Allianssin toimintatapoja ja -periaatteita sovelletaan mahdollisimman laajasti alihankintaketjussa Alihankkijoille esitetään jo tarjouskyselyvaiheessa selkeästi allianssiurakan erityisvaatimukset sekä avain- HANKINTAPROSESSIN VAIHEET a. Hankinnan esivalmistelu pohjautuen hankintasuunnitelmaan b. Suunnitelman kehittäminen ja hyväksyttäminen yhdessä Pöyryn kanssa c. Määrien selvitys; työpäälliköt ja suunnittelijat a. Tarjous pyyntömateriaalin valmistelu b. Tarjoajien selvittäminen ja kontaktointi c. Tarjoajien esivalinnan varmistaminen d. Tarjouspyyntöjen lähettäminen, kysymyksiin vastaaminen a. Tarjousten vastaanotto ja vertailu b. Tarjousvertailu v 1 neuvottelut c. Tarjousvertailu v 2 neuvottelut d. Toimittajien valinta e. Toimittajan lisääminen tilaajavastuupalvelun valvontaan a. Sopimuksen esihyväksytys hankintapalaverissa a. Sopimuksen lopullinen hyväksyntä APR/AJR b. Sopimuksen tekeminen Toimitus alkaa a. Materiaalin/työsuoritteeseen liittyvän dokumentaation kokoaminen b. Reklamaatioiden/huomautuksien hallinta c. Hankinnan raportointi allianssin sidosryhmille d. Toimittaja-arviointi yhdessä työpäälliköiden/ työnjohdon kanssa e. Taloudellinen loppuselvitys Suunnittelun ohjaus Hankintaprosessi 8 viikkoa Toimitusaika Hankinnan ohjaus ja valvonta 9 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 63

64 tavoitteet ja ne kirjataan myös sopimuksiin työn tai toimituksen tavoitteiksi. Tarjouspyynnöissä alihankkijoita kannustetaan innovaatioiden tekemiseen antamalla mahdollisuus tehdä vaihtoehtoisia tarjouksia niin työmenetelmien kuin materiaalienkin suhteen. Urakoitsija ei saa ilman allianssin kirjallista hyväksyntää siirtää urakkasuoritustaan kolmannelle osapuolelle. Allianssi voi kuitenkin erityisestä syystä antaa hyväksynnän aliurakoitsijan käytölle. Urakoitsijan on esitettävä aliurakoitsija riittävän ajoissa ennen työn aloittamista. Urakoitsijan ketjuttaminen yhtä aliurakoitsijaa pidemmälle on kielletty. Aikataulun puolesta selkeistä tai kriittisistä toteutusvaiheen hankinnoista voidaan pyytää tarjouksia jo kehitysvaiheessa. Mikäli tarjoukset ovat sisällön ja hinnan puolesta optimaalisia (arvoa rahalle), voidaan merkittävimmistä hankinnoista tehdä ehdollisia sopimuksia jo kehitysvaiheessa. Kunkin hankintakokonaisuuden osalta laaditaan tarjousvertailu, jonka tarkoituksena on asettaa saadut tarjoukset samalle viivalle ottaen huomioon tarjouksen yksikköhinnat, sopimusehdot ja muut hankintaan liittyvät varaukset (kuten sopimusbonukset, lisätyövaraukset). Saadut tarjoukset, tarjousten liitteet, sopimusneuvotteluasiakirjat ja toimittajan valintaan liittyvät perustelut dokumentoidaan allianssin projektipankkina toimivaan SharePointiin sekä tilaajan hankintajärjestelmiin. Pienten hankintojen, kuten rautakauppahankinnat, osalta voidaan hankintaryhmän hyväksynnällä ja asettamissa rajoissa hyödyntää koko Skanskan volyymillä kilpailutettuja vuosi- tai kausisopimuksia, jotka täyttävät tilaajan vaatimukset toimittajille. Vuosisopimuksista poistetaan mahdolliset jälkihyvitys- tai bonuskäytännöt läpinäkyvyyden varmistamiseksi. 9.2 Alihankintojen hallinta Alihankintojen hallinnan ja ohjauksen tärkeimmät vaiheet ovat: Aloituspalaveri: työn aloittamisen edellytykset ja sopimuskatselmus Viikoittainen tuotannonohjauspalaveri: töiden yhteensovitus, aikataulu ja tiedonkulku Päivittäinen töiden yhteensovitus: tavoitteiden saavuttaminen, poikkeamien esille nostaminen ja käsittely Seurantapalaverit ja työmaakokoukset: alihankinnan sopimuksellinen ohjaus Itselle luovutus ja vastaanottotarkastus: tarkastetaan alihankinnan laajuuden- ja laadun toteutuminen Taloudellinen loppuselvitys: käsitellään alihankinnan taloudellinen onnistuminen Aliurakoiden tarkastukset pidetään RYHT 2000 sekä YSE98:n mukaisesti, tilaajan laatimin täsmennyksin (vastaanottotarkastus, taloudellinen loppuselvitys ja takuutarkastus). RYHT- ja YSE-ehdot ovat aina tarjouspyynnön ja sopimuksen liitteissä. VALTARI -allianssin alihankkijana toimivilta yrityksiltä edellytetään Tilaajavastuulain velvoitteiden moitteetonta hoitamista. Tämä tulee osoittaa ennen alihankintasopimuksen solmimista toimittamalla todistukset em. velvoitteiden hoitamisesta tai Tilaajavastuu.fi palvelusta tulostetulla yritysraportilla. Alihankkijat ovat velvollisia pitämään todistukset ja yritysraportit palvelussa ajantasaisina. Palvelusta saatavat yrityksen tiedot eivät saa olla yli 3 kuukautta vanhempia. Mikäli yritystä koskeva tilanne on muuttunut, tulee toimittaa uudet todistukset. Urakoitsijan on esitettävä samat todistukset ketjutettujen aliurakoitsijoidensa osalta. Urakoitsijoilla ja heidän aliurakoitsijoillaan on oltava voimassa oleva toiminnan vastuuvakuutus arvoltaan euroa. 9.3 Aikatauluhallinta Yleisaikataulu Toteutusvaiheen yleisaikataulu laadittiin kehitysvaiheen työpajoissa, joihin osallistuivat kaikkien tekniikkalajien vastuuhenkilöt. Päivitetyt aikatauluversiot olivat esillä Big Roomin seinällä ja vapaasti kommentoitavissa. Suunnittelu- ja hankinta-aikataulut laadittiin yleisaikataulun mukaisesti. KAS-vaiheen lopussa pidettiin käännetty vaiheaikataulutilaisuus, jolla varmistettiin eri osapuolien yleisaikataulun ymmärrys ja käynnistysedellytykset. Yleisaikataulun pitäminen on aina ensisijainen tavoite. Jos aikataulun pitävyys on vaarassa tai aikataulusta on jääty jälkeen, suunnitellaan toimenpiteet, joilla tilanne voidaan korjata. Yleisaikataulun muutoksista tiedotetaan aina allianssin johtoryhmää Välitavoitteet Yleisaikataulun välitavoitteet muodostavat projektin kriittisen polun ja samalla hankeosan keskeisten työtehtävien ketjun. Välitavoitteiden pitävyys varmistaa yleisaikataulun pitävyyden. Kriittisen polun määrittäminen on oleellinen osa hankkeen aikatauluhallintaa Vaiheaikataulu Yleisaikataulu ohjaa vaiheaikataulun laatimista ja toteuttamista. Noin kolmen kuukauden välein pidetään käännetty vaiheaikataulutyöpaja, johon osallistuvat kaikki allianssin avainhenkilöt ja keskeiset aliurakoitsijat. Tilaisuudessa suunnitellaan ja sovitetaan yhteen seuraavan kolmen kuukauden työt. Yleisaikataulua muutetaan vain pakottavasta syystä. Rakentamisen ja suunnittelun keskeiset vastuuhenkilöt valvovat viikoittain vaiheaikataulun onnistumista ja määrittävät tarpeellisia toimenpiteitä 9 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 64

65 vaiheaikataulussa pysymiseksi. Vaiheaikataulun solmukohdat kirjataan estelokiin, joka käsitellään viikoittain projektiryhmässä. Yleisaikatauluun vaikuttavista muutoksista tiedotetaan aina allianssin johtoryhmää Viikkoaikataulut (3 6 vk) Vaiheaikataulu ohjaa viikkoaikataulun toteutumista. Joka torstaiaamupäivä pidetään viikko- ja aikataulupalaveri, johon työnjohtajat ovat ilmoittaneet oman aikataulusuunnitelmansa tuleville viikoille. Palaverissa käsitellään kaikki vaiheaikataulussa toteutuvat tehtävät seuraavan kuuden viikon ajalta, sekä näihin liittyvä tarkempi suunnitelma kolmen seuraavan viikon ajalta. Palaverissa käydään läpi myös laatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja tiedottamiseen liittyvät asiat. Vaiheaikataulua muutetaan vain pakottavasta syystä. Viikkoaikataulun solmukohdat kirjataan estelokiin ja ne käsitellään aina projektiryhmässä. Palaverista laaditaan muistio, joka jaetaan yhdessä estelokin kanssa allianssin avainhenkilöille ja keskeisille alihankkijoille Aikataululliset tavoitteet Välitavoitteiden lisäksi allianssille on määritetty aikataulussa pysymiseen liittyvät avaintavoitteet, jotka ovat: Hankeosan avaaminen liikenteelle sovitussa aikaikkunassa Orvokkitien (K4), Ajokadun (K5) ja K19J valmistuminen sovitussa aikaikkunassa Kujalan eritasoliittymän käyttöönotto sovitussa aikaikkunassa (sis. K6, R5, R6, R7, R8, R9 ja vt4 levitykset sillankorjauksineen. S28 rakentamisen häiriöt vt4:lle loppuneet) Avaintavoitteiden tarkemmat suoritustasomittarit on kuvattu hankesuunnitelman kohdassa 5 Kaupallinen malli Aikataulutilanteen raportointi Projektin aikataulutilanne raportoidaan säännöllisesti projektiryhmälle, joka tekee tarvittaessa päätöksiä korjaavista toimenpiteistä. Lisäksi projektille laadittuun Dynaroad aikatauluun päivitetään viikoittain aikataulun toteumatieto keskeisten työtehtävien osalta. Tarkasteltaessa aikataulua tieaikakaaviossa, pystytään yksittäisten työtehtävien aikataulussa pysyminen toteamaan läpinäkyvästi ja samalla nähdään niiden vaikutus kokonaisuuteen. 9.4 Innovaatiojärjestelmä Innovaatiotoiminnan tavoitteena on löytää allianssin suorituskykyä parantavia toimintamalleja ja rakentamiskustannuksia alentavia ideoita. Arvoa rahalle -näkökulmasta parhaat ideat toteutetaan. Innovaatioiden hallinnan keskeiset menettelytavat ovat: Kannustava ilmapiiri Ideoiden esittämisen helppous Ideoiden tehokas käsittely ja toimeenpano Ideoista tiedottaminen ja palkitseminen Ideoiden esittämisen helppous Projektipankkina toimivassa SharePointissa on ollut idealista projektin kehitysvaiheen alusta lähtien. Idealistan käyttökoulutusta annetaan kaikille allianssin työntekijöille. Ideoita voi esittää myös suullisesti tai sähköpostilla esimiehelleen tai idealistan ylläpitäjälle. Ideoita voi tuoda esille lisäksi työmaan viikko- ja muissa kokouksissa. Toteutusvaiheessa allianssin innovaatiopotentiaali kasvaa merkittävästi, kun työmaaorganisaatio tulee mukaan vahvuuteen. 9 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 65