Tutkimuksia 47. Turo Laitinen. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuksia 47. Turo Laitinen. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa"

Transkriptio

1 Tutkimuksia 47 Turo Laitinen Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa Tampere, 2002

2 Laitinen, Turo. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa / Turo Laitinen. - Tampere : Tampereen teknillinen korkeakoulu, s.- (Tutkimuksia / Tampereen teknillinen korkeakoulu, Liikenne- ja kuljetustekniikka ; 47) ISBN ISSN UDK

3 ALKUSANAT Maailmanlaajuiset hankinta- ja markkina-alueet eivät olisi teollisuuden ja kaupan saavutettavissa nykyisessä laajuudessaan ilman toimivia kuljetuspalveluja. Lentorahti on noussut erittäin keskeiseen asemaan yritysten kansainvälistymisessä. Yritykset muodostavat logistiikkansa tehostamiseksi ketjuja tai verkkoja, joilla ne pyrkivät vastaamaan nopeasti ja täsmällisesti eri puolilla maapalloa olevien asiakkaidensa tarpeisiin. Ne ovat keskittymässä omaan ydinosaamiseensa ja hankkivat ulkopuolelta logistisia palveluja enenevässä määrin. Logististen palvelujen tuottamiselle on edellä kerrotuista syistä syntymässä aivan uudenlaiset markkinat. Logististen palvelujen kysynnän ja tarjonnan tulisi kohdata mahdollisimman hyvin toisensa. Se on kaikkien osapuolten etu. Mikään ei kuitenkaan kehity itsestään ja näyttääkin siltä, että logististen palvelujen tuotannossa ja yhtä hyvin niiden käytön hallitsemisessa on paljonkin kehittämisen varaa. Tässä tutkimusraportissa on pohdittu ilmakuljetusten markkinoita ja niihin liittyviä palveluja. Päähuomio on lentorahdissa, mutta myös muiden ilmakuljetuspalvelujen ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia käsitellään. Tämä tutkimus perustuu Tampereen teknillisessä korkeakoulussa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, joista toinen keskittyi lento- ja pintarahtiin Suomen ja Keski-Euroopan välillä ja toinen käsitteli arvokkaan tavaran käyttämää infrastruktuuria Suomessa. Molemmissa tutkimuksissa on ollut käytettävissä laaja haastatteluaineisto eri teollisuustoimialojen logistiikka-asiantuntijoilta koskien erityisesti arvioita tulevaisuuden tarpeista. Tämä tutkimusraportti on jatkanut em. kahden tutkimuksen viemistä eteenpäin. Raportissa kuvataan ja jäsennellään lentorahtia kuljetuspalveluna ja sen merkitystä laajemmin logististen palvelujen tuotannossa. Tutkimus luokittelee sekä kysyntää että tarjontaa erilaisten ominaisuuksien mukaan ja auttaa näin hahmottamaan laajaa kokonaisuutta. Päätavoitteena on, että tutkimus omalta osaltaan auttaisi logististen palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tampereella Jorma Mäntynen Liikenne- ja kuljetustekniikan professori

4 2

5 3 Tekijä(t): Turo Laitinen Julkaisun nimi: KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä: KANSAINVÄLISET LENTORAHTIPALVELUT SUOMESSA Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään kansainvälisten lentorahtipalveluiden nykytila Suomessa ja arvioidaan asiakasnäkemysten perusteella, kuinka kunkin palvelun tarjoajan tulisi kehittää toimintaansa tulevaisuudessa. Lentorahtipalveluiden tarjoajiksi luokitellaan lentoyhtiöt, huolitsijat ja pikarahtiyritykset. Tärkeimpiä lentorahtipalveluiden asiakkaita ovat teollisuusyritykset. Lentorahtipalveluiden kysyntää ja tarjontaa arvioidaan aluksi toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Tämän jälkeen tekijät saatetaan yhteen ja selvitetään markkinoiden kehitystä kokonaisuudessaan. Koska lentorahtipalveluiden markkinat ovat globaalit, tutustutaan työn viitekehyksessä alan kansainväliseen tutkimukseen. Lentoyhtiöiden ja huolitsijoiden tarjoamat palvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa, koska huolitsijat myyvät suurimman osan lentoyhtiöiden rahtikapasiteetista. Pikarahtiyritykset tarjoavat koko toimitusketjun kattavaa palvelua pääasiassa pienille lähetyksille. Suomessa toimivien kansainvälisten pikarahtiyritysten tarjoamat palvelut ovat melko samanlaisia keskenään. Muihin ilmakuljetusmuotoihin, ilmalaivoihin ja helikoptereihin, liittyviä tavarakuljetuspalveluita on tarjolla erittäin vähän. Lentorahtiasiakkaiden näkemysten mukaan tärkeimmät kehityskohteet ilmakuljetusketjuissa ovat toimintojen yhdistäminen kokonaispalveluksi sekä informaatiovirran hallinta. Palvelun tarjoajien nähdään verkostoituvan ja lisäävän kilpailijayhteistyötä, jotta ne voivat tarjota asiakkaiden tarvitsemaa kokonaiskuljetuspalvelua. Lentoyhtiöiden on tulevaisuudessakin tarjottava kuljetuspalveluita kaiken kokoisille lähetyksille. Huolitsijoiden ja pikarahtiyritysten rooli markkinoilla muuttuu samaan suuntaan. Molemmat toimivat ilmakuljetusketjun integraattoreina, joiden on tarjottava yhä laajempaa palvelua asiakkaille. Lähdeaineistona työssä on käytetty toimialan kansainvälistä tutkimusta ja kirjallisuutta, tilastotietoja Suomen lentoliikenteestä sekä palvelun tarjoajien palveluoppaita. Lisäksi työn taustalla on liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella tehty tutkimus 'The Future of Air and Surface Transport of Goods between Finland and Central Europe'. Hakusanat: lentorahtipalvelu, lentorahti, ilmaliikenne Julkaisusarja: Tutkimuksia / Tampereen teknillinen korkeakoulu, Liikenne- ja kuljetustekniikka (47) ISSN ISBN Kieli: suomi Sivuja: 105

6 4

7 5 DESCRIPTION Date of publication Authors Turo Laitinen Name of publication INTERNATIONAL AIR FREIGHT SERVICES IN FINLAND Abstract This Master of Science Thesis introduces present state of the market for international air freight services in Finland and identifies development needs for each service provider from customer perspective. Airlines, forwarders and express carriers are categorised as air freight service providers. Major customers of air freight services are industrial companies. At first, demand and supply of air freight services are studied separately. These factors are then combined to define the market as an entity. The framework of this study is based on international studies. These views provide the global perspective and general future prospects in the industry. Services provided by airlines and forwarders are closely connected because forwarders sell most of the freight capacity provided by airlines. Express carriers supply integrated logistics services that are optimised for small packages. Services of the international express carriers operating in Finland are rather similar to each other. There are only few freight services provided by other means of air transport such as airships and helicopters. According to the air freight customers, the main developments needed in the air freight supply chain are provision of integrated services and management of information flow. Service providers are awaited to network with partners and present competitors in order to supply these services. Airlines should provide services for shipments in all weight categories in the future. The roles of forwarders and express carriers are converging. They are both acting as integrators that should provide wider range of services to the customers. The sources of this study are international studies and literature, statistics on Finnish air transport and service guides of air freight service providers. In addition, background of this study lies in a study, 'The Future of Air and Surface Transport of Goods between Finland and Central Europe', in which several service providers and air freight customers were interviewed. Keywords air freight service, air cargo, air transport Serial name Publications / Tampere University of Technology, Transportation Engineering (47) ISSN ISBN Language Pages, total Finnish 105

8 6

9 LYHENTEET JA MERKINNÄT 7 Bilateraalisopimus IATA Ilmakuljetuspalvelu Integraattori JOT LTL SITC Volyymipaino Kahden maan välinen sopimus lentoliikennetoiminnan vapauksista maiden välillä. International Air Transport Association. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto. Lentorahti, pikarahti tai muu tavaran ilmakuljetuksen sisältävä kuljetuspalvelu. Toimitusketjun osapuolet ja informaation yhdistävä logistiikkapalveluyritys. Juuri oikeaan tarpeeseen. Teollisuustuotannon toimintamalli, jossa pyritään muun muassa vähentämään varastointitarvetta. Less than truck load. Täyttä kuormaa pienemmät kuljetuserät pintakuljetuksessa. Standard International Trade Classification. Kansainvälisen kaupan tavararyhmäluokitus. Pakkauksen tilavuuspaino. Hinnoitteluperuste tilaavieville lentorahtipakkauksille. Laskukaava: pituus x leveys x korkeus (cm) / 6000 = volyymipaino (kg)

10 8

11 9 SISÄLLYS ALKUSANAT 1 KUVAILULEHTI 3 DESCRIPTION 5 LYHENTEET JA MERKINNÄT 7 SISÄLLYS 9 1 JOHDANTO Taustaa Työn tavoitteet ja rajaukset Aineisto ja menetelmät 16 2 ILMAKULJETUSPALVELUIDEN TEORIAA Lentorahtipalveluiden ominaisuudet Lentorahti- ja ilmakuljetuspalveluiden määrittely Lentorahtipalveluiden tuottajat ja tarjonta Lentorahtipalveluiden asiakkaat ja kysyntä Kilpailevat kuljetuspalvelut Lentorahti Suomen ulkomaankaupassa Suomen ulkomaankauppa Lentorahtivienti ja -tuonti Lentorahtipalveluihin kohdistuvat muutospaineet Muutokset toimintaympäristössä Alan sisäiset muutokset Nykyisistä ongelmista johdettavia muutospaineita Muut ilmakuljetuspalvelut Ilmalaivakuljetusten ominaisuudet Helikopterikuljetusten ominaisuudet 45 3 LENTORAHTIPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA Tarjonta Lentoyhtiöiden tarjoamat lentorahtipalvelut Pikarahtipalvelut Huolitsijoiden tarjoamat lentorahtipalvelut Muut ilmakuljetuspalvelut Kilpailutilanne markkinoilla Kysyntä Lentorahtipalveluiden valintaperusteet Lentorahtipalveluiden tarve nyt ja tulevaisuudessa Kuljetuspalveluiden kehityssuunnat tulevaisuudessa Asiakasnäkemys palveluiden kehittämistarpeesta Palvelun tarjoajien näkemys tulevaisuudesta 70

12 10

13 11 4 LENTORAHTIPALVELUIDEN TULEVAISUUS JA KEHITTÄMISTARPEET SUOMESSA Lentorahtipalveluiden tarjonnan tulevaisuus Finnair Lentoyhtiöiden allianssit Pikarahtiyritykset Muiden ilmakuljetuspalveluiden tulevaisuus Ilmalaivakuljetukset Helikopterikuljetukset Palvelutarjonnan kehittäminen Lentoyhtiöt Huolitsijat Pikarahtiyritykset Tulosten tarkastelu Tutkimuksen tulosten arviointi Tulosten hyödyntäminen toimialalla 93 5 YHTEENVETO Loppupäätelmä Jatkotutkimustarve 97 LÄHTEET 99 LIITTEET

14 12

15 13 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Lentokoneet kuljettavat matkustajien lisäksi rahtia, joka on arvokkaampaa kuin muissa kuljetusmuodoissa. Lentokoneiden nopeus on kilpailuetu, kun yritykset pyrkivät tavoittamaan asiakkaansa yhä nopeammin. Lentorahtipalvelut ovat kilpailukykyinen vaihtoehto nykyaikaisen teollisuuden kuljetustarpeisiin, joiden taustalla vaikuttavat tuotteiden lyhentyneet elinkaaret. Teollisuuden tarpeiden nopea kehitys on tuonut uusia palvelun tarjoajia alalle, ja kilpailu lentorahtimarkkinoilla on koventunut, vaikka kuljetettavan tavaran määrä kasvaa nopeammin kuin muissa kuljetusmuodoissa. Lentorahtipalvelut ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska palveluiden tarjoajia on enemmän kuin rahtia kuljettavia yrityksiä. Logistisen ketjun yhdistävät operaattorit voivat tarjota laajoja palvelukokonaisuuksia, joissa ilmakuljetuksella on vain marginaalinen osuus. Kuljetustapahtuma on kuitenkin merkittävässä roolissa näissä palveluissa, koska rahdin fyysinen siirtäminen on kuljetusketjun päätarkoitus. Kuvassa 1 esitetään lentorahtimarkkinoiden kolme osatekijää. Kysyntä, tarjonta ja toimintaympäristö muodostavat lentorahtimarkkinat. Kysyntä Tarjonta Toimintaympäristö Kuva 1. Lentorahtimarkkinoiden kolme osatekijää. Lentorahtipalveluiden kehittäminen on tärkeää Suomessa, koska maamme teollisuustuotanto suuntautuu kohti korkeamman teknologian aloja. Lentorahtipalveluiden on tarjottava asiakkaiden tuotteille nopea ja varma toimitus, koska lentorahtilähetykset ovat tyypillisesti kiireellisiä. Asiakkaat odottavat myös saavansa vastinetta lentorahdista maksamalleen korkealle hinnalle. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö tuo lisäksi omat haasteensa tulevaisuudessa. Alan yritykset eivät voi ainoastaan seurata aikaansa, vaan niiden on ennakoitava tulevaa ja kehitettävä palvelujaan oikeaan suuntaan.

16 14 Kansainvälisestä lentoliikenteen tutkimuksesta on saatavissa vain viitteitä lentorahtipalveluiden tulevaisuudesta. Näissä tutkimuksissa ei käsitellä Suomeen liittyvää ongelmakenttää, eikä selvitetä kaikkia toimialaan vaikuttavia markkinavoimia. Työlle on olemassa selkeä tilaus myös lentorahtipalveluita myyvissä yrityksissä, joiden on tiedettävä, miltä alan tulevaisuus näyttää. Lentorahtipalveluita käyttävän teollisuuden edustajien mukaan palveluissa on paljon parantamisen varaa. Erityisesti lentorahtipalveluiden odotetaan vastaavan joustavasti tuotannon muutoksista johtuvaan vaihtelevaan kuljetustarpeeseen. Lentoliikennettä on tutkittu Suomessa viime vuosikymmeninä jonkin verran. Esimerkkinä suomalaisesta lentoliikennetutkimuksesta on Goebelin ja Tuutin (1999) "Toimintaympäristön muutosten vaikutukset lentoliikenteen infrastruktuuripalveluihin", joka on tuoreimpia alan tutkimuksia. Suoranaisesti lentorahtiin liittyvää ongelmakenttää on tutkittu sitäkin vähemmän. "Lentorahti osana Suomen tavarakuljetusjärjestelmää" (Varjola & Naatula 2000) on viimeisin tutkimus, jossa on kartoitettu lentorahdin toimintaympäristöä laajemmin. Tämän tutkimuksen jatkoksi on laadittu "Lento- ja pintarahdin tulevaisuus Suomen ja Keski-Euroopan välisissä kuljetuksissa" (Laitinen 2002), jossa tarkastellaan tyypillisten lentorahtituotteiden kuljetuksia lento- ja pintarahdissa. Kansainvälisesti lentoliikennettä on tutkittu paljon ja aiheeseen liittyen on kirjoitettu useita kirjoja. Suuri osa akateemisista tutkimuksista on amerikkalaista alkuperää. Merkittäviä julkaisuja alalla ovat kirjoittaneet muun muassa liikennepolitiikan tutkija Kenneth Button (1998) ja lentoliikenneasiantuntija Rigas Doganis (1991,2001). He ovat käsitelleet lentoliikennettä laajasti monissa teoksissaan. Myös useat konsulttitoimistot tuottavat tietoa alan kehityksestä. Näistä mainittakoon yhdysvaltalainen MergeGlobal. Suuri osa tehdyistä tutkimuksista keskittyy joko lentoliikenteen talouteen tai säännöstelyn purkamisen vaikutuksiin. Matkustajalentoliikenne on lähes kaikissa tutkimuksissa pääosassa. Pelkästään lentorahtia käsitteleviä tutkimuksia on huomattavasti vähemmän. Alan perusteoksissa käsitellään rahtia yleensä lyhyesti ja toimialan muutoksia melko suppeasti. Esimerkiksi lentorahtialliansseista ja niiden toimintaedellytyksistä on hyvin vähän tutkittua tietoa.

17 Työn tavoitteet ja rajaukset Tämän diplomityön tavoitteena on analysoida Suomessa tarjottavien kansainvälisten lentorahtipalveluiden nykytila asiakasnäkökulmasta. Tämän lisäksi arvioidaan nykyisen kysynnän ja alan muutostekijöiden perusteella tulevaisuuden kysynnän luonnetta. Tarkastelussa otetaan huomioon sekä lentorahtipalveluiden kysyntä että tarjonta. Näiden tietojen perusteella arvioidaan, kuinka kunkin palveluntarjoajatyypin tulisi kehittää toimintaansa tulevaisuudessa vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tutkimusongelmaksi voidaan määritellä lyhyesti: Kuinka erilaisten lentorahtipalveluiden tarjoajien tulisi kehittää toimintaansa, jotta se vastaisi asiakkaiden tarpeita? Vastausta tähän kysymykseen pyritään hakemaan eri näkökulmista, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä: 1. Asiakkaiden näkemykset lentorahtipalveluiden nykyisistä ongelmista sekä kehittämistarpeista tulevaisuudessa. 2. Millaisen kuvan ja mitä tietoja palvelun tarjoajat antavat palveluistansa esitteissään ja www-sivuillaan? Tämä materiaali on asiakkaillakin palveluiden arvioinnin lähtökohtana. 3. Kuinka kuljetusmuotojen välinen kilpailu ja muut ulkoiset tekijät vaikuttavat ilmakuljetuspalveluiden tarjontaan? Toimintaympäristön muutokset muuttavat markkinoita ja vaikuttavat palveluiden tarjontaan tulevaisuudessa. 4. Useat erityyppiset operaattorit tarjoavat tällä hetkellä samankaltaisia ilmakuljetuspalveluita. Palveluiden erilaistaminen ja kehittäminen on strateginen haaste yrityksille. Muutostarpeita hahmotetaan tässä tutkimuksessa arvioimalla tulevaisuuden kysynnän luonnetta. 5. Kalusto ja infrastruktuuri vaikuttavat markkinoihin. Huomattavasti harvempi yritys kuljettaa lentorahtia kuin sitä tarjoaa palveluna. Infrastruktuurin kapasiteetti saattaa rajoittaa palvelun tarjontamahdollisuuksia tietyillä alueilla. Työssä keskitytään tavarakuljetuksiin. Henkilölentoliikennettä sivutaan ainoastaan käsiteltäessä matkustajakoneiden alaruumassa kuljetettavaa rahtia (belly cargo) ja alan yleisiä muutostekijöitä. Kotimaisen lentorahtitoiminnan vähyyden vuoksi työssä ei keskitytä kotimaanlentoihin. Myös lyhytmatkaisen lähilentoliikenteen palvelut rajataan pois tutkimuksesta niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Työssä rajoitutaan kuitenkin selkeästi Suomessa toimiville yrityksille tarjottaviin kansainvälisiin ilmakuljetuspalveluihin.

18 Aineisto ja menetelmät Käytettävä tutkimusote on eksploratiivinen, koska tutkittua tietoa lentorahtipalveluista on erittäin vähän. Työssä on tarkoitus selvittää markkinoiden rakennetta ja tarjottavien palveluiden sopivuutta asiakkaiden tarpeisiin. Työn tuloksina on tarkoitus saada näkemyksiä alan kehitystarpeista yleensä ja yksityiskohtaisemmasta tutkimustarpeesta toimialalla. Työ on rakentunut siten, että ensimmäisessä luvussa kuvaillaan tutkimusaluetta ja esitellään työn taustat. Toisessa luvussa esitetään ilmakuljetuspalveluiden teoreettinen viitekehys ja tarkastellaan palveluita yleisellä tasolla. Teoreettisessa tarkastelussa lähtökohtana ovat kvantitatiiviset aineistot ja aiemmat tutkimukset. Kolmas luku käsittelee analyyttisesti ilmakuljetuspalveluita Suomessa palveluiden tarjonnan ja kysynnän näkökulmasta. Lähtökohtana ovat palvelun tarjoajien haastattelut ja palveluoppaat. Neljännessä luvussa kootaan kaikki muuttujat yhteen ja arvioidaan niiden perusteella kvalitatiivisesti, kuinka palveluita tulisi kehittää tulevaisuudessa. Luvussa viisi esitetään yhteenveto ja arvioidaan, kuinka hyvin työn tavoitteet on saavutettu. Lisäksi luvussa esitellään alan jatkotutkimustarpeita.

19 17 2 ILMAKULJETUSPALVELUIDEN TEORIAA 2.1 Lentorahtipalveluiden ominaisuudet Lentorahti- ja ilmakuljetuspalveluiden määrittely Matkustajalentoyhtiöiden tarjoamia tavarakuljetuspalveluita on perinteisesti kutsuttu lentorahtipalveluiksi (air freight services). Nykyään alalla toimii myös pikarahtiyrityksiä ja muita pelkästään tavarakuljetukseen erikoistuneita yrityksiä. Lisäksi rahtia voidaan kuljettaa ilmateitse helikopterilla tai ilmalaivalla. Näin ollen lentorahtipalvelu saattaa terminä antaa liian suppean kuvan nykyisten palveluiden sisällöstä. Tässä työssä käytettävä termistö ja niihin liittyvät kokonaisuudet määritellään kuvassa 2. ILMALIIKENNE Ilmalaivaliikenne Lentoliikenne Helikopteriliikenne Lentorahtipalvelut Ilmakuljetuspalvelut Kuva 2. Lentorahti- ja ilmakuljetuspalvelut. Kuten kuva 2 osoittaa, lentorahtipalveluiksi luokitellaan lentokoneessa kuljetettavaan rahtiin liittyvät palvelut. Suurin osa pikarahtiyritysten tarjoamista palveluista on lentorahtipalveluita. Ilmakuljetuspalvelut sisältävät kaikki ilmassa tapahtuvat kuljetukset. Näin ollen ilmakuljetuspalveluiksi luokitellaan myös helikopteri- ja ilmalaivakuljetukset. Tässä työssä keskitytään lentorahtipalveluihin, mutta sivutaan myös muita ilmakuljetuspalveluita. Ilmakuljetuspalvelut ovat osa useamman eri kuljetusmuodon tarjoamaa intermodaalista kuljetusketjua. Ilmakuljetukset ovat siis samassa asemassa kuljetusjärjestelmässä kuin meri- ja raidekuljetukset. Toisaalta taas meri- ja raidekuljetuspalveluiden etuna lentorahtipalveluihin verrattuna on kuljetusyksiköiden parempi yhteensopivuus kuljetusmuotojen kesken. Kuorma-autoja ja kontteja voidaan helposti laivata ja kuljettaa myös raiteilla. Samalla periaatteella kokonaisia junia voidaan kuljettaa laivoissa.

20 18 Tiekuljetukset ovat kuljetusjärjestelmässä erityisasemassa, koska kaikki lähetykset voidaan kuljettaa koko ketjun läpi samassa yksikössä ilman terminaalikäsittelyjä. Ilmakuljetuksissa käytetään kevyitä kontteja ja kuormausalustoja eli palletteja, joille lähetykset kuormataan terminaaleissa. Tästä syystä ilmakuljetukset vaativat lähes aina yhden terminaalikäsittelyn enemmän kuljetusketjun alku- ja loppupäässä. Käsittelykertoja ei välttämättä tarvita muiden kuljetusmuotojen välisissä rajapinnoissa. Kuvassa 3 on esitetty ilmakuljetuspalveluiden osapuolet ja vaiheet. Rahdin antaja Pikarahtiyritys Huolitsija Lentoyhtiö Muu yritys Terminaalikäsittely Ilmakuljetus Terminaalikäsittely Pikarahtiyritys Huolitsija Lentoyhtiö Muu yritys Rahdin vastaanottaja Kuva 3. Ilmakuljetuspalveluiden osapuolet ja vaiheet. Kuvassa 3 ilmakuljetukset asemoidaan kuljetusketjun osaksi. Lentorahtipalveluita tarjoavat lento-, pikarahti- ja huolintayhtiöt. Näiden lisäksi palvelua voivat tarjota muut yksittäiset yritykset, jotka hoitavat tyypillisesti itse vain maakuljetusosuuden kuljetusketjussa. Joissakin tapauksissa rahdin antaja voi myös itse toimittaa lähetyksen lentorahtiterminaaliin. Tämä on kuitenkin vähän käytetty vaihtoehto, koska yritykset ovat pääosin ulkoistaneet kuljetuspalvelunsa, eivätkä ne siis toimita lähetyksiä runkokuljetukseen omalla kalustolla muissakaan kuljetusmuodoissa. Lentorahtipalveluissa lähetys noudetaan tyypillisesti kuorma-autoilla rahdin antajalta lentorahtiterminaaliin. Tätä palvelua tarjoavat useat erityyppiset yritykset. Kuorma-autot hoitavat myös jakelun vastaanottajalle määränpäässä. Raidekuljetustakin voidaan käyttää näiden kuljetusketjujen osana.

21 19 Helikopteri- ja ilmalaivakuljetukset ovat käytännössä ainoat ilmakuljetuspalvelut, joissa rahti voidaan kuljettaa ovelta ovelle ilmateitse, mutta näitä palveluita on vielä tarjolla hyvin vähän. Lentorahtipalvelut eroavat muiden kuljetusmuotojen tarjoamista palveluista myös siinä, että niissä on lähes aina useampi kuljetuspalvelua tarjoava osapuoli asiakkaan ja vastaanottajan välillä. Lähes sama tilanne on merikuljetuksissa. Tämä asettaa lisähaasteita niin palvelun tarjoajille kuin kuljetuksen suorittaville yrityksille. Niiden välinen yhteistyö- tai kilpailuasetelma vaikuttaa suoraan kokonaispalvelutasoon Lentorahtipalveluiden tuottajat ja tarjonta Lentorahtipalveluita käsittelevässä kirjallisuudessa on selvästi havaittavissa kaksi lähestymistapaa. Tyypillisesti toimialaa käsittelevissä kirjoissa ja tutkimuksissa tarkastellaan ainoastaan lentoyhtiöiden tarjoamia palveluita ja mainitaan sivumennen, kuinka pikarahtiyritykset ja muut uudentyyppiset palvelun tarjoajat lisäävät osuuttaan lentorahtimarkkinoilla. Laajemmin toimialaa käsittelevissä tutkimuksissa on sen sijaan selvitetty yksityiskohtaisemmin kaikkien palvelun tarjoajien rooli markkinoilla. Coyle et al. (1994) jakaa palvelun tarjoajat lentoyhtiöiden näkökulmasta perinteisen määritelmän mukaisesti. Tämän määritelmän mukaan palveluiden tarjoajat ovat joko yksityisiä tai sopimuksen perusteella toimivia operaattoreita. Palveluita tarjoavat lentoyhtiöt on luokiteltu kuvassa 4. Lentoyhtiöt (air carriers) Suuret (majors) Yksityiset lentoyhtiöt (private carriers) Oma tai vuokrattu lentokalusto Sopimuslentoyhtiöt (for-hire carriers) Kansalliset (nationals) Alueelliset (regionals) Tilaus (charter) Rahti (all-cargo) Taksi (air taxi) Lähiliikenne (commuter) Kansainvälinen (international) Kuva 4. Lentorahtipalveluita tarjoavien lentoyhtiöiden luokittelu (Coyle et al. 1994)

22 20 Kuvassa 4 lentorahtipalveluita tarjoavat lentoyhtiöt on luokiteltu Yhdysvalloissa käytetyn mallin mukaisesti. Yksityiset yhtiöt käyttävät omia koneitaan rahdin kuljetukseen tai vuokraavat koneita toisten yhtiöiden käyttöön. Nämä yhtiöt kuljettavat pääasiassa liikemiehiä, mutta myös jonkin verran rahtia. Yhtiöiden palveluvalikoimassa ei käytännössä ole aikataulutettuja rahtilentoja. Sopimuskuljettajat jaetaan niiden liikevaihdon perusteella suuriin, alueellisiin ja kansallisiin lentoyhtiöihin. Yritysten tarjoamien palveluiden perusteella ne jaetaan rahti-, taksi-, lähiliikenne-, tilaus-, ja kansainvälisiin palveluiden tarjoajiin. Luokittelu on siis erittäin yksityiskohtainen. Toisessa kirjassaan Coyle et al. (1996) tekee vielä tarkemman jaon sopimuksen perusteella toimivista lentoyhtiöistä. Edellä mainittuun luokitukseen on tässä lisätty laillistetut ja ei-laillistetut operaattorit. Lisäksi alueelliset palvelun tarjoajat on jaettu suuriin ja keskisuuriin. Tässä määritelmässä laillistetut operaattorit käyttävät yli 9 tonnin tai yli 60-paikkaisia lentokoneita. Ei-laillistetut taas operoivat näitä raja-arvoja pienemmillä koneilla. Englannissa tehdyn lentorahtiselvityksen (DETR 2000) mukaan lentorahtipalveluita tarjoavat lentoyhtiöt, lentorahtihuolitsijat, myyntiagentit, integraattorit, pikarahtiyritykset, tukkukauppiaat ja kuriirit. Julkaisu käsittelee markkinoita laajasti ja suuntaa alan tutkimusta tavallista laajempiin kokonaisuuksiin ottamalla huomioon kaikki lentorahtipalveluita tarjoavat yritykset. Samassa julkaisussa perustellaan myös toisenlainen luokitteluperuste lentorahtipalveluille, nimittäin luvattu toimitusaika. Toimitusajan mukaan lentorahti jaetaan yleiseen ja nopeaan. Tässä työssä lentorahtimarkkinoita tarkastellaan laajasta näkökulmasta. Lentoyhtiöiden tarjoamat palvelut erotellaan huolitsijoiden myymästä rahdista, koska nämä yritykset käyttävät samaa kalustoa rahdin kuljettamiseen, mutta myyvät erilaisia palveluita. Myös pikarahtipalveluita tarjoavat yritykset tulee erottaa huolitsijoista ja lentoyhtiöistä, koska niiden tarjoama palvelu on erilainen. Projektikuljetuksiin erikoistuneet tilausrahtia kuljettavat yhtiöt luokitellaan lentoyhtiöiksi. Tässä työssä lentorahtipalveluiden tarjoajat jaetaan kolmeen pääryhmään: 1. Lentoyhtiöt 2. Huolitsijat 3. Pikarahtiyritykset

23 21 Palvelun tarjoajien ryhmittely perustuu edellä mainittujen lähteiden käyttämiin luokituksiin sekä Suomessa toimivien alan yritysten palvelurakenteeseen. Tarkastelussa keskitytään tärkeimpiin lentorahtipalveluiden tarjoajiin. Tärkeimmiksi palvelun tarjoajiksi nähdään yritykset, jotka tarjoavat palvelua suoraan rahdin antajalle. Rahtitilan tukkukauppiaita ei tästä syystä luokitella palvelun tarjoajiksi. Integraattoreiden, huolitsijoiden ja pikarahtiyritysten välinen raja on nykyisin melko epäselvä. Koko toimitusketjun yhdistävät pikarahtiyritykset ovat eräänlaisia integraattoreita, koska ne yhdistävät koko toimitusketjun yhdeksi palveluksi, mutta ne tarjoavat palveluita pääasiassa pienille lähetyksille. Suurimmat huolitsijat tarjoavat myös koko toimitusketjun yhdistävää palvelua. Pienet huolitsijat taas toimivat alueellisesti, ja ne tarjoavat usein vain yhden kuljetusmuodon palveluita. Tästä syystä kaikkia huolitsijoitakaan ei voida luokitella integraattoreiksi. Integraattoreita ei siis käsitellä tässä työssä lentorahtipalvelun tarjoajina, koska ne ovat käytännössä joko pikarahtiyrityksiä tai huolitsijoita. Myös pienet kuriiriyritykset on rajattu pois tarkastelusta, koska niiden merkitys lentorahtipalveluiden tarjoajana on marginaalinen. Jos palvelun tarjoajiksi luokiteltaisiin ainoastaan rahtitilaa suoraan rahdin antajille myyvät yritykset, voitaisiin myös lentoyhtiöt rajata pois tarkastelusta. Huolitsijat nimittäin myyvät suuren osan lentoyhtiöiden tarjoamasta rahtikapasiteetista. Lentoyhtiöillä on kuitenkin suuri merkitys lentorahtipalveluiden tarjonnassa, koska ne suorittavat varsinaisen kuljetuksen, joten ei ole perusteltua sivuuttaa niiden roolia markkinoilla. Myös lentokoneiden omistussuhteet monimutkaistavat luokittelua. Jos lentorahtipalveluiden tarjoajiksi luokiteltaisiin myös rahtia kuljettavat lentokoneet omistavat yhtiöt, saataisiin palvelutarjonnasta erilainen kuva. Lentoyhtiöt ja pikarahtiyritykset nimittäin vuokraavat tyypillisesti osan lentokoneistaan muilta toimijoilta (contractors/private). Vuokraukselle on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Yritys voi vuokrata joko pelkän lentokoneen (dry lease) tai sitten lentokoneen, miehistön ja huollon (wet lease). Kuvassa 5 esitetään lentorahtipalveluiden kategorisointi varsinaisen kuljetuksen hoitavan yrityksen näkökulmasta.

24 22 Lentorahtipalvelu Pikarahtiyritysten palvelut Lentoyhtiöiden palvelut Matkustajakoneissa kuljetettava rahti Rahtikoneissa kuljetettava rahti Aikataulutetut kuljetuspalvelut Tilauskuljetuspalvelut Kuva 5. Lentorahtipalveluiden luokittelu kuljetuspalvelun tyypin mukaan. Kuvan 5 mukaan palvelut voidaan jakaa lentoyhtiöiden ja pikarahtiyhtiöiden tarjoamiin palveluihin, eli luokitella ne kuljetuspalvelun tarjoajan mukaan. Näistä lentoyhtiöiden tarjoamat palvelut voidaan edelleen jakaa käytettävän konetyypin mukaan, koska matkustaja- ja rahtikoneisiin voidaan myydä erilaisia palveluita niiden kapasiteetin perusteella. Rahtikoneiden tarjoamat kuljetuspalvelut jaetaan lisäksi aikataulutettuihin ja tilattuihin palveluihin. Tällä tasolla siirrytään tarkastelemaan kuljetusvälineen käyttövaihtoehtoja. Käytössä oleva konetyyppi vaikuttaa huomattavasti palvelutarjonnan laatuun ja laajuuteen. Matkustajakoneiden ruumassa ei ole mahdollista kuljettaa kaikkia lähetyksiä niiden suuresta koosta tai niiden sisältämistä vaarallisista aineista johtuen. Rahtikoneet tarjoavat joustavuutta ja laajemman palveluvalikoiman tavarakuljetuksiin. Toisaalta taas matkustajakoneiden frekvenssi on tiheämpi lähes kaikkiin kohteisiin. Matkustajavetoiset lentoyhtiöt käyttävät rahtikoneita sellaisilla reiteillä, joilla on kysyntää suuremmille tavaravirroille kuin reitillä liikennöivissä matkustajakoneissa on mahdollista kuljettaa. Myös reiteillä, joilla ei ole matkustajalentoja, voidaan operoida rahtikoneilla. Nämä lennot lennetään tyypillisesti suoraan suurille tavaran käsittelyyn erikoistuneille keskuslentoasemille. Rahtia kuljettavat konetyypit ja niiden rahtitilat on esitetty kuvassa 6.

25 23 MD11 Rahtikone B747 Yhdistelmäkone B747 Muunneltava kone A321 Matkustajakone Kuva 6. Rahdin kuljettamiseen käytettävät lentokonemallit. (Air Canada 2002, Boeing 2002, SAS 2001) Kuvan 6 mukaisesti rahtikoneiden koko kapasiteetti on varattu tavaran kuljettamiseen. Yhdistelmäkoneessa koneen peräosa on varattu rahdille. Koneen etuosassa kuljetetaan matkustajia. Matkustajakoneissa ainoastaan alaruuma on varattu rahdille. Alaruumaa käytetään myös rahti- ja yhdistelmäkoneissa irtotavaran kuljettamiseen. Harvinaisin vaihtoehto on käyttää rahdin kuljettamiseen muunneltavaa konetta, joka voidaan muuttaa rahtikoneesta matkustajakoneeksi ja vastaavasti matkustajakoneesta rahtikoneeksi. Näissä koneissa matkustajia ja rahtia ei siis kuljeteta samoilla lennoilla.

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Jarkko Rantala, TTY LENTORAHDIT

Jarkko Rantala, TTY LENTORAHDIT Jarkko Rantala, TTY LENTORAHDIT Seinäjoen seudun yhdistettyjen kuljetusten seminaari, 10.11.2011 1 Lentorahti Suomessa (tonnia) Vuosi Kansainvälinen Kotimainen Yhteensä Rahti Posti Yhteensä Rahti Posti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 8000 Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2005 2015 (1-8) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa v. 2000-2009 Milj. e 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 0 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kuvio. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 00-0 (-) 700 Milj. e 600 00 00 00 00 0 0 00 00 00 00 00 006 007 008 009 0 0 (-) Tuonti Vienti 0 (-) Helsinki

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2002-2012 (1-2) 8000 Milj. e 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa v. 2003-2013(1-9) 2500 Milj. e 2000 1500 1000 500 0 2003

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2005 2015 (1-6) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2004-2014 (1-8) 8 000 Milj. e 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO)

PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO) PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO) ERIKOISTUMALLA JA MUKAUTUMALLA voi kiinnittyä pilvipalveluiden maailmanluokkaan PALVELINBISNES Mihin suuntaan markkina

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Opettajan ohjeet: Kuormanvarmistus ilmakuljetuksessa

Opettajan ohjeet: Kuormanvarmistus ilmakuljetuksessa [Dia 1 Ilmakuljetus] 2013-9-25 Sivu 1 (25) [Diat 2 & 3 Ilmakuljetus] Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä ja tilanteissa, joissa kuljetusaika tulee

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2003-2013 (1-7) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2003 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa Osa 2 Keskeisimmät

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 IBM Rational Summit Torstai 23.4.2009 Lentoyhtiö - vanha business täysin uudet haasteet Suurin haaste

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Ulkomaankauppa 2005:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 1995-2004(1-10) 2000 Milj. e 1500 1000 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Finnair on matkalla kasvuun Keskittyminen Eurooppa-Aasia -liikenteeseen Voimakkaasti kasvava kysyntä Moderni laivasto

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.5.2013 31.10.2013 30.1.2014 Sisältö/ Saksa ja Sveitsi 2/2013 Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA 2004. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA 2004. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2004 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa Osa 2 Keskeisimmät

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2004-2014(1-9) 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Suomen tevanake-kauppa

Suomen tevanake-kauppa SVT Ulkomaankauppa 2003:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen tevanake-kauppa Kuvio 1. Suomen tevanake-kauppa v. 1992-2002 (I-IX) Milj. euroa 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1992 1993

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2004 2014 (1-7) 5 000 Milj. e 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 2002-2011(1-11) Milj. e 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Suomen ja Intian välinen kauppa

Suomen ja Intian välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Intian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Intian välinen kauppa v. 2003-2012 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuonti

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 21-21 (1-3) Milj. e 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-3) Tuonti Vienti 21 (1-3)

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot