Tutkimuksia 47. Turo Laitinen. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuksia 47. Turo Laitinen. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa"

Transkriptio

1 Tutkimuksia 47 Turo Laitinen Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa Tampere, 2002

2 Laitinen, Turo. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa / Turo Laitinen. - Tampere : Tampereen teknillinen korkeakoulu, s.- (Tutkimuksia / Tampereen teknillinen korkeakoulu, Liikenne- ja kuljetustekniikka ; 47) ISBN ISSN UDK

3 ALKUSANAT Maailmanlaajuiset hankinta- ja markkina-alueet eivät olisi teollisuuden ja kaupan saavutettavissa nykyisessä laajuudessaan ilman toimivia kuljetuspalveluja. Lentorahti on noussut erittäin keskeiseen asemaan yritysten kansainvälistymisessä. Yritykset muodostavat logistiikkansa tehostamiseksi ketjuja tai verkkoja, joilla ne pyrkivät vastaamaan nopeasti ja täsmällisesti eri puolilla maapalloa olevien asiakkaidensa tarpeisiin. Ne ovat keskittymässä omaan ydinosaamiseensa ja hankkivat ulkopuolelta logistisia palveluja enenevässä määrin. Logististen palvelujen tuottamiselle on edellä kerrotuista syistä syntymässä aivan uudenlaiset markkinat. Logististen palvelujen kysynnän ja tarjonnan tulisi kohdata mahdollisimman hyvin toisensa. Se on kaikkien osapuolten etu. Mikään ei kuitenkaan kehity itsestään ja näyttääkin siltä, että logististen palvelujen tuotannossa ja yhtä hyvin niiden käytön hallitsemisessa on paljonkin kehittämisen varaa. Tässä tutkimusraportissa on pohdittu ilmakuljetusten markkinoita ja niihin liittyviä palveluja. Päähuomio on lentorahdissa, mutta myös muiden ilmakuljetuspalvelujen ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia käsitellään. Tämä tutkimus perustuu Tampereen teknillisessä korkeakoulussa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, joista toinen keskittyi lento- ja pintarahtiin Suomen ja Keski-Euroopan välillä ja toinen käsitteli arvokkaan tavaran käyttämää infrastruktuuria Suomessa. Molemmissa tutkimuksissa on ollut käytettävissä laaja haastatteluaineisto eri teollisuustoimialojen logistiikka-asiantuntijoilta koskien erityisesti arvioita tulevaisuuden tarpeista. Tämä tutkimusraportti on jatkanut em. kahden tutkimuksen viemistä eteenpäin. Raportissa kuvataan ja jäsennellään lentorahtia kuljetuspalveluna ja sen merkitystä laajemmin logististen palvelujen tuotannossa. Tutkimus luokittelee sekä kysyntää että tarjontaa erilaisten ominaisuuksien mukaan ja auttaa näin hahmottamaan laajaa kokonaisuutta. Päätavoitteena on, että tutkimus omalta osaltaan auttaisi logististen palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tampereella Jorma Mäntynen Liikenne- ja kuljetustekniikan professori

4 2

5 3 Tekijä(t): Turo Laitinen Julkaisun nimi: KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä: KANSAINVÄLISET LENTORAHTIPALVELUT SUOMESSA Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään kansainvälisten lentorahtipalveluiden nykytila Suomessa ja arvioidaan asiakasnäkemysten perusteella, kuinka kunkin palvelun tarjoajan tulisi kehittää toimintaansa tulevaisuudessa. Lentorahtipalveluiden tarjoajiksi luokitellaan lentoyhtiöt, huolitsijat ja pikarahtiyritykset. Tärkeimpiä lentorahtipalveluiden asiakkaita ovat teollisuusyritykset. Lentorahtipalveluiden kysyntää ja tarjontaa arvioidaan aluksi toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Tämän jälkeen tekijät saatetaan yhteen ja selvitetään markkinoiden kehitystä kokonaisuudessaan. Koska lentorahtipalveluiden markkinat ovat globaalit, tutustutaan työn viitekehyksessä alan kansainväliseen tutkimukseen. Lentoyhtiöiden ja huolitsijoiden tarjoamat palvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa, koska huolitsijat myyvät suurimman osan lentoyhtiöiden rahtikapasiteetista. Pikarahtiyritykset tarjoavat koko toimitusketjun kattavaa palvelua pääasiassa pienille lähetyksille. Suomessa toimivien kansainvälisten pikarahtiyritysten tarjoamat palvelut ovat melko samanlaisia keskenään. Muihin ilmakuljetusmuotoihin, ilmalaivoihin ja helikoptereihin, liittyviä tavarakuljetuspalveluita on tarjolla erittäin vähän. Lentorahtiasiakkaiden näkemysten mukaan tärkeimmät kehityskohteet ilmakuljetusketjuissa ovat toimintojen yhdistäminen kokonaispalveluksi sekä informaatiovirran hallinta. Palvelun tarjoajien nähdään verkostoituvan ja lisäävän kilpailijayhteistyötä, jotta ne voivat tarjota asiakkaiden tarvitsemaa kokonaiskuljetuspalvelua. Lentoyhtiöiden on tulevaisuudessakin tarjottava kuljetuspalveluita kaiken kokoisille lähetyksille. Huolitsijoiden ja pikarahtiyritysten rooli markkinoilla muuttuu samaan suuntaan. Molemmat toimivat ilmakuljetusketjun integraattoreina, joiden on tarjottava yhä laajempaa palvelua asiakkaille. Lähdeaineistona työssä on käytetty toimialan kansainvälistä tutkimusta ja kirjallisuutta, tilastotietoja Suomen lentoliikenteestä sekä palvelun tarjoajien palveluoppaita. Lisäksi työn taustalla on liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella tehty tutkimus 'The Future of Air and Surface Transport of Goods between Finland and Central Europe'. Hakusanat: lentorahtipalvelu, lentorahti, ilmaliikenne Julkaisusarja: Tutkimuksia / Tampereen teknillinen korkeakoulu, Liikenne- ja kuljetustekniikka (47) ISSN ISBN Kieli: suomi Sivuja: 105

6 4

7 5 DESCRIPTION Date of publication Authors Turo Laitinen Name of publication INTERNATIONAL AIR FREIGHT SERVICES IN FINLAND Abstract This Master of Science Thesis introduces present state of the market for international air freight services in Finland and identifies development needs for each service provider from customer perspective. Airlines, forwarders and express carriers are categorised as air freight service providers. Major customers of air freight services are industrial companies. At first, demand and supply of air freight services are studied separately. These factors are then combined to define the market as an entity. The framework of this study is based on international studies. These views provide the global perspective and general future prospects in the industry. Services provided by airlines and forwarders are closely connected because forwarders sell most of the freight capacity provided by airlines. Express carriers supply integrated logistics services that are optimised for small packages. Services of the international express carriers operating in Finland are rather similar to each other. There are only few freight services provided by other means of air transport such as airships and helicopters. According to the air freight customers, the main developments needed in the air freight supply chain are provision of integrated services and management of information flow. Service providers are awaited to network with partners and present competitors in order to supply these services. Airlines should provide services for shipments in all weight categories in the future. The roles of forwarders and express carriers are converging. They are both acting as integrators that should provide wider range of services to the customers. The sources of this study are international studies and literature, statistics on Finnish air transport and service guides of air freight service providers. In addition, background of this study lies in a study, 'The Future of Air and Surface Transport of Goods between Finland and Central Europe', in which several service providers and air freight customers were interviewed. Keywords air freight service, air cargo, air transport Serial name Publications / Tampere University of Technology, Transportation Engineering (47) ISSN ISBN Language Pages, total Finnish 105

8 6

9 LYHENTEET JA MERKINNÄT 7 Bilateraalisopimus IATA Ilmakuljetuspalvelu Integraattori JOT LTL SITC Volyymipaino Kahden maan välinen sopimus lentoliikennetoiminnan vapauksista maiden välillä. International Air Transport Association. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto. Lentorahti, pikarahti tai muu tavaran ilmakuljetuksen sisältävä kuljetuspalvelu. Toimitusketjun osapuolet ja informaation yhdistävä logistiikkapalveluyritys. Juuri oikeaan tarpeeseen. Teollisuustuotannon toimintamalli, jossa pyritään muun muassa vähentämään varastointitarvetta. Less than truck load. Täyttä kuormaa pienemmät kuljetuserät pintakuljetuksessa. Standard International Trade Classification. Kansainvälisen kaupan tavararyhmäluokitus. Pakkauksen tilavuuspaino. Hinnoitteluperuste tilaavieville lentorahtipakkauksille. Laskukaava: pituus x leveys x korkeus (cm) / 6000 = volyymipaino (kg)

10 8

11 9 SISÄLLYS ALKUSANAT 1 KUVAILULEHTI 3 DESCRIPTION 5 LYHENTEET JA MERKINNÄT 7 SISÄLLYS 9 1 JOHDANTO Taustaa Työn tavoitteet ja rajaukset Aineisto ja menetelmät 16 2 ILMAKULJETUSPALVELUIDEN TEORIAA Lentorahtipalveluiden ominaisuudet Lentorahti- ja ilmakuljetuspalveluiden määrittely Lentorahtipalveluiden tuottajat ja tarjonta Lentorahtipalveluiden asiakkaat ja kysyntä Kilpailevat kuljetuspalvelut Lentorahti Suomen ulkomaankaupassa Suomen ulkomaankauppa Lentorahtivienti ja -tuonti Lentorahtipalveluihin kohdistuvat muutospaineet Muutokset toimintaympäristössä Alan sisäiset muutokset Nykyisistä ongelmista johdettavia muutospaineita Muut ilmakuljetuspalvelut Ilmalaivakuljetusten ominaisuudet Helikopterikuljetusten ominaisuudet 45 3 LENTORAHTIPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA Tarjonta Lentoyhtiöiden tarjoamat lentorahtipalvelut Pikarahtipalvelut Huolitsijoiden tarjoamat lentorahtipalvelut Muut ilmakuljetuspalvelut Kilpailutilanne markkinoilla Kysyntä Lentorahtipalveluiden valintaperusteet Lentorahtipalveluiden tarve nyt ja tulevaisuudessa Kuljetuspalveluiden kehityssuunnat tulevaisuudessa Asiakasnäkemys palveluiden kehittämistarpeesta Palvelun tarjoajien näkemys tulevaisuudesta 70

12 10

13 11 4 LENTORAHTIPALVELUIDEN TULEVAISUUS JA KEHITTÄMISTARPEET SUOMESSA Lentorahtipalveluiden tarjonnan tulevaisuus Finnair Lentoyhtiöiden allianssit Pikarahtiyritykset Muiden ilmakuljetuspalveluiden tulevaisuus Ilmalaivakuljetukset Helikopterikuljetukset Palvelutarjonnan kehittäminen Lentoyhtiöt Huolitsijat Pikarahtiyritykset Tulosten tarkastelu Tutkimuksen tulosten arviointi Tulosten hyödyntäminen toimialalla 93 5 YHTEENVETO Loppupäätelmä Jatkotutkimustarve 97 LÄHTEET 99 LIITTEET

14 12

15 13 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Lentokoneet kuljettavat matkustajien lisäksi rahtia, joka on arvokkaampaa kuin muissa kuljetusmuodoissa. Lentokoneiden nopeus on kilpailuetu, kun yritykset pyrkivät tavoittamaan asiakkaansa yhä nopeammin. Lentorahtipalvelut ovat kilpailukykyinen vaihtoehto nykyaikaisen teollisuuden kuljetustarpeisiin, joiden taustalla vaikuttavat tuotteiden lyhentyneet elinkaaret. Teollisuuden tarpeiden nopea kehitys on tuonut uusia palvelun tarjoajia alalle, ja kilpailu lentorahtimarkkinoilla on koventunut, vaikka kuljetettavan tavaran määrä kasvaa nopeammin kuin muissa kuljetusmuodoissa. Lentorahtipalvelut ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska palveluiden tarjoajia on enemmän kuin rahtia kuljettavia yrityksiä. Logistisen ketjun yhdistävät operaattorit voivat tarjota laajoja palvelukokonaisuuksia, joissa ilmakuljetuksella on vain marginaalinen osuus. Kuljetustapahtuma on kuitenkin merkittävässä roolissa näissä palveluissa, koska rahdin fyysinen siirtäminen on kuljetusketjun päätarkoitus. Kuvassa 1 esitetään lentorahtimarkkinoiden kolme osatekijää. Kysyntä, tarjonta ja toimintaympäristö muodostavat lentorahtimarkkinat. Kysyntä Tarjonta Toimintaympäristö Kuva 1. Lentorahtimarkkinoiden kolme osatekijää. Lentorahtipalveluiden kehittäminen on tärkeää Suomessa, koska maamme teollisuustuotanto suuntautuu kohti korkeamman teknologian aloja. Lentorahtipalveluiden on tarjottava asiakkaiden tuotteille nopea ja varma toimitus, koska lentorahtilähetykset ovat tyypillisesti kiireellisiä. Asiakkaat odottavat myös saavansa vastinetta lentorahdista maksamalleen korkealle hinnalle. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö tuo lisäksi omat haasteensa tulevaisuudessa. Alan yritykset eivät voi ainoastaan seurata aikaansa, vaan niiden on ennakoitava tulevaa ja kehitettävä palvelujaan oikeaan suuntaan.

16 14 Kansainvälisestä lentoliikenteen tutkimuksesta on saatavissa vain viitteitä lentorahtipalveluiden tulevaisuudesta. Näissä tutkimuksissa ei käsitellä Suomeen liittyvää ongelmakenttää, eikä selvitetä kaikkia toimialaan vaikuttavia markkinavoimia. Työlle on olemassa selkeä tilaus myös lentorahtipalveluita myyvissä yrityksissä, joiden on tiedettävä, miltä alan tulevaisuus näyttää. Lentorahtipalveluita käyttävän teollisuuden edustajien mukaan palveluissa on paljon parantamisen varaa. Erityisesti lentorahtipalveluiden odotetaan vastaavan joustavasti tuotannon muutoksista johtuvaan vaihtelevaan kuljetustarpeeseen. Lentoliikennettä on tutkittu Suomessa viime vuosikymmeninä jonkin verran. Esimerkkinä suomalaisesta lentoliikennetutkimuksesta on Goebelin ja Tuutin (1999) "Toimintaympäristön muutosten vaikutukset lentoliikenteen infrastruktuuripalveluihin", joka on tuoreimpia alan tutkimuksia. Suoranaisesti lentorahtiin liittyvää ongelmakenttää on tutkittu sitäkin vähemmän. "Lentorahti osana Suomen tavarakuljetusjärjestelmää" (Varjola & Naatula 2000) on viimeisin tutkimus, jossa on kartoitettu lentorahdin toimintaympäristöä laajemmin. Tämän tutkimuksen jatkoksi on laadittu "Lento- ja pintarahdin tulevaisuus Suomen ja Keski-Euroopan välisissä kuljetuksissa" (Laitinen 2002), jossa tarkastellaan tyypillisten lentorahtituotteiden kuljetuksia lento- ja pintarahdissa. Kansainvälisesti lentoliikennettä on tutkittu paljon ja aiheeseen liittyen on kirjoitettu useita kirjoja. Suuri osa akateemisista tutkimuksista on amerikkalaista alkuperää. Merkittäviä julkaisuja alalla ovat kirjoittaneet muun muassa liikennepolitiikan tutkija Kenneth Button (1998) ja lentoliikenneasiantuntija Rigas Doganis (1991,2001). He ovat käsitelleet lentoliikennettä laajasti monissa teoksissaan. Myös useat konsulttitoimistot tuottavat tietoa alan kehityksestä. Näistä mainittakoon yhdysvaltalainen MergeGlobal. Suuri osa tehdyistä tutkimuksista keskittyy joko lentoliikenteen talouteen tai säännöstelyn purkamisen vaikutuksiin. Matkustajalentoliikenne on lähes kaikissa tutkimuksissa pääosassa. Pelkästään lentorahtia käsitteleviä tutkimuksia on huomattavasti vähemmän. Alan perusteoksissa käsitellään rahtia yleensä lyhyesti ja toimialan muutoksia melko suppeasti. Esimerkiksi lentorahtialliansseista ja niiden toimintaedellytyksistä on hyvin vähän tutkittua tietoa.

17 Työn tavoitteet ja rajaukset Tämän diplomityön tavoitteena on analysoida Suomessa tarjottavien kansainvälisten lentorahtipalveluiden nykytila asiakasnäkökulmasta. Tämän lisäksi arvioidaan nykyisen kysynnän ja alan muutostekijöiden perusteella tulevaisuuden kysynnän luonnetta. Tarkastelussa otetaan huomioon sekä lentorahtipalveluiden kysyntä että tarjonta. Näiden tietojen perusteella arvioidaan, kuinka kunkin palveluntarjoajatyypin tulisi kehittää toimintaansa tulevaisuudessa vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tutkimusongelmaksi voidaan määritellä lyhyesti: Kuinka erilaisten lentorahtipalveluiden tarjoajien tulisi kehittää toimintaansa, jotta se vastaisi asiakkaiden tarpeita? Vastausta tähän kysymykseen pyritään hakemaan eri näkökulmista, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä: 1. Asiakkaiden näkemykset lentorahtipalveluiden nykyisistä ongelmista sekä kehittämistarpeista tulevaisuudessa. 2. Millaisen kuvan ja mitä tietoja palvelun tarjoajat antavat palveluistansa esitteissään ja www-sivuillaan? Tämä materiaali on asiakkaillakin palveluiden arvioinnin lähtökohtana. 3. Kuinka kuljetusmuotojen välinen kilpailu ja muut ulkoiset tekijät vaikuttavat ilmakuljetuspalveluiden tarjontaan? Toimintaympäristön muutokset muuttavat markkinoita ja vaikuttavat palveluiden tarjontaan tulevaisuudessa. 4. Useat erityyppiset operaattorit tarjoavat tällä hetkellä samankaltaisia ilmakuljetuspalveluita. Palveluiden erilaistaminen ja kehittäminen on strateginen haaste yrityksille. Muutostarpeita hahmotetaan tässä tutkimuksessa arvioimalla tulevaisuuden kysynnän luonnetta. 5. Kalusto ja infrastruktuuri vaikuttavat markkinoihin. Huomattavasti harvempi yritys kuljettaa lentorahtia kuin sitä tarjoaa palveluna. Infrastruktuurin kapasiteetti saattaa rajoittaa palvelun tarjontamahdollisuuksia tietyillä alueilla. Työssä keskitytään tavarakuljetuksiin. Henkilölentoliikennettä sivutaan ainoastaan käsiteltäessä matkustajakoneiden alaruumassa kuljetettavaa rahtia (belly cargo) ja alan yleisiä muutostekijöitä. Kotimaisen lentorahtitoiminnan vähyyden vuoksi työssä ei keskitytä kotimaanlentoihin. Myös lyhytmatkaisen lähilentoliikenteen palvelut rajataan pois tutkimuksesta niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Työssä rajoitutaan kuitenkin selkeästi Suomessa toimiville yrityksille tarjottaviin kansainvälisiin ilmakuljetuspalveluihin.

18 Aineisto ja menetelmät Käytettävä tutkimusote on eksploratiivinen, koska tutkittua tietoa lentorahtipalveluista on erittäin vähän. Työssä on tarkoitus selvittää markkinoiden rakennetta ja tarjottavien palveluiden sopivuutta asiakkaiden tarpeisiin. Työn tuloksina on tarkoitus saada näkemyksiä alan kehitystarpeista yleensä ja yksityiskohtaisemmasta tutkimustarpeesta toimialalla. Työ on rakentunut siten, että ensimmäisessä luvussa kuvaillaan tutkimusaluetta ja esitellään työn taustat. Toisessa luvussa esitetään ilmakuljetuspalveluiden teoreettinen viitekehys ja tarkastellaan palveluita yleisellä tasolla. Teoreettisessa tarkastelussa lähtökohtana ovat kvantitatiiviset aineistot ja aiemmat tutkimukset. Kolmas luku käsittelee analyyttisesti ilmakuljetuspalveluita Suomessa palveluiden tarjonnan ja kysynnän näkökulmasta. Lähtökohtana ovat palvelun tarjoajien haastattelut ja palveluoppaat. Neljännessä luvussa kootaan kaikki muuttujat yhteen ja arvioidaan niiden perusteella kvalitatiivisesti, kuinka palveluita tulisi kehittää tulevaisuudessa. Luvussa viisi esitetään yhteenveto ja arvioidaan, kuinka hyvin työn tavoitteet on saavutettu. Lisäksi luvussa esitellään alan jatkotutkimustarpeita.

19 17 2 ILMAKULJETUSPALVELUIDEN TEORIAA 2.1 Lentorahtipalveluiden ominaisuudet Lentorahti- ja ilmakuljetuspalveluiden määrittely Matkustajalentoyhtiöiden tarjoamia tavarakuljetuspalveluita on perinteisesti kutsuttu lentorahtipalveluiksi (air freight services). Nykyään alalla toimii myös pikarahtiyrityksiä ja muita pelkästään tavarakuljetukseen erikoistuneita yrityksiä. Lisäksi rahtia voidaan kuljettaa ilmateitse helikopterilla tai ilmalaivalla. Näin ollen lentorahtipalvelu saattaa terminä antaa liian suppean kuvan nykyisten palveluiden sisällöstä. Tässä työssä käytettävä termistö ja niihin liittyvät kokonaisuudet määritellään kuvassa 2. ILMALIIKENNE Ilmalaivaliikenne Lentoliikenne Helikopteriliikenne Lentorahtipalvelut Ilmakuljetuspalvelut Kuva 2. Lentorahti- ja ilmakuljetuspalvelut. Kuten kuva 2 osoittaa, lentorahtipalveluiksi luokitellaan lentokoneessa kuljetettavaan rahtiin liittyvät palvelut. Suurin osa pikarahtiyritysten tarjoamista palveluista on lentorahtipalveluita. Ilmakuljetuspalvelut sisältävät kaikki ilmassa tapahtuvat kuljetukset. Näin ollen ilmakuljetuspalveluiksi luokitellaan myös helikopteri- ja ilmalaivakuljetukset. Tässä työssä keskitytään lentorahtipalveluihin, mutta sivutaan myös muita ilmakuljetuspalveluita. Ilmakuljetuspalvelut ovat osa useamman eri kuljetusmuodon tarjoamaa intermodaalista kuljetusketjua. Ilmakuljetukset ovat siis samassa asemassa kuljetusjärjestelmässä kuin meri- ja raidekuljetukset. Toisaalta taas meri- ja raidekuljetuspalveluiden etuna lentorahtipalveluihin verrattuna on kuljetusyksiköiden parempi yhteensopivuus kuljetusmuotojen kesken. Kuorma-autoja ja kontteja voidaan helposti laivata ja kuljettaa myös raiteilla. Samalla periaatteella kokonaisia junia voidaan kuljettaa laivoissa.

20 18 Tiekuljetukset ovat kuljetusjärjestelmässä erityisasemassa, koska kaikki lähetykset voidaan kuljettaa koko ketjun läpi samassa yksikössä ilman terminaalikäsittelyjä. Ilmakuljetuksissa käytetään kevyitä kontteja ja kuormausalustoja eli palletteja, joille lähetykset kuormataan terminaaleissa. Tästä syystä ilmakuljetukset vaativat lähes aina yhden terminaalikäsittelyn enemmän kuljetusketjun alku- ja loppupäässä. Käsittelykertoja ei välttämättä tarvita muiden kuljetusmuotojen välisissä rajapinnoissa. Kuvassa 3 on esitetty ilmakuljetuspalveluiden osapuolet ja vaiheet. Rahdin antaja Pikarahtiyritys Huolitsija Lentoyhtiö Muu yritys Terminaalikäsittely Ilmakuljetus Terminaalikäsittely Pikarahtiyritys Huolitsija Lentoyhtiö Muu yritys Rahdin vastaanottaja Kuva 3. Ilmakuljetuspalveluiden osapuolet ja vaiheet. Kuvassa 3 ilmakuljetukset asemoidaan kuljetusketjun osaksi. Lentorahtipalveluita tarjoavat lento-, pikarahti- ja huolintayhtiöt. Näiden lisäksi palvelua voivat tarjota muut yksittäiset yritykset, jotka hoitavat tyypillisesti itse vain maakuljetusosuuden kuljetusketjussa. Joissakin tapauksissa rahdin antaja voi myös itse toimittaa lähetyksen lentorahtiterminaaliin. Tämä on kuitenkin vähän käytetty vaihtoehto, koska yritykset ovat pääosin ulkoistaneet kuljetuspalvelunsa, eivätkä ne siis toimita lähetyksiä runkokuljetukseen omalla kalustolla muissakaan kuljetusmuodoissa. Lentorahtipalveluissa lähetys noudetaan tyypillisesti kuorma-autoilla rahdin antajalta lentorahtiterminaaliin. Tätä palvelua tarjoavat useat erityyppiset yritykset. Kuorma-autot hoitavat myös jakelun vastaanottajalle määränpäässä. Raidekuljetustakin voidaan käyttää näiden kuljetusketjujen osana.

21 19 Helikopteri- ja ilmalaivakuljetukset ovat käytännössä ainoat ilmakuljetuspalvelut, joissa rahti voidaan kuljettaa ovelta ovelle ilmateitse, mutta näitä palveluita on vielä tarjolla hyvin vähän. Lentorahtipalvelut eroavat muiden kuljetusmuotojen tarjoamista palveluista myös siinä, että niissä on lähes aina useampi kuljetuspalvelua tarjoava osapuoli asiakkaan ja vastaanottajan välillä. Lähes sama tilanne on merikuljetuksissa. Tämä asettaa lisähaasteita niin palvelun tarjoajille kuin kuljetuksen suorittaville yrityksille. Niiden välinen yhteistyö- tai kilpailuasetelma vaikuttaa suoraan kokonaispalvelutasoon Lentorahtipalveluiden tuottajat ja tarjonta Lentorahtipalveluita käsittelevässä kirjallisuudessa on selvästi havaittavissa kaksi lähestymistapaa. Tyypillisesti toimialaa käsittelevissä kirjoissa ja tutkimuksissa tarkastellaan ainoastaan lentoyhtiöiden tarjoamia palveluita ja mainitaan sivumennen, kuinka pikarahtiyritykset ja muut uudentyyppiset palvelun tarjoajat lisäävät osuuttaan lentorahtimarkkinoilla. Laajemmin toimialaa käsittelevissä tutkimuksissa on sen sijaan selvitetty yksityiskohtaisemmin kaikkien palvelun tarjoajien rooli markkinoilla. Coyle et al. (1994) jakaa palvelun tarjoajat lentoyhtiöiden näkökulmasta perinteisen määritelmän mukaisesti. Tämän määritelmän mukaan palveluiden tarjoajat ovat joko yksityisiä tai sopimuksen perusteella toimivia operaattoreita. Palveluita tarjoavat lentoyhtiöt on luokiteltu kuvassa 4. Lentoyhtiöt (air carriers) Suuret (majors) Yksityiset lentoyhtiöt (private carriers) Oma tai vuokrattu lentokalusto Sopimuslentoyhtiöt (for-hire carriers) Kansalliset (nationals) Alueelliset (regionals) Tilaus (charter) Rahti (all-cargo) Taksi (air taxi) Lähiliikenne (commuter) Kansainvälinen (international) Kuva 4. Lentorahtipalveluita tarjoavien lentoyhtiöiden luokittelu (Coyle et al. 1994)

22 20 Kuvassa 4 lentorahtipalveluita tarjoavat lentoyhtiöt on luokiteltu Yhdysvalloissa käytetyn mallin mukaisesti. Yksityiset yhtiöt käyttävät omia koneitaan rahdin kuljetukseen tai vuokraavat koneita toisten yhtiöiden käyttöön. Nämä yhtiöt kuljettavat pääasiassa liikemiehiä, mutta myös jonkin verran rahtia. Yhtiöiden palveluvalikoimassa ei käytännössä ole aikataulutettuja rahtilentoja. Sopimuskuljettajat jaetaan niiden liikevaihdon perusteella suuriin, alueellisiin ja kansallisiin lentoyhtiöihin. Yritysten tarjoamien palveluiden perusteella ne jaetaan rahti-, taksi-, lähiliikenne-, tilaus-, ja kansainvälisiin palveluiden tarjoajiin. Luokittelu on siis erittäin yksityiskohtainen. Toisessa kirjassaan Coyle et al. (1996) tekee vielä tarkemman jaon sopimuksen perusteella toimivista lentoyhtiöistä. Edellä mainittuun luokitukseen on tässä lisätty laillistetut ja ei-laillistetut operaattorit. Lisäksi alueelliset palvelun tarjoajat on jaettu suuriin ja keskisuuriin. Tässä määritelmässä laillistetut operaattorit käyttävät yli 9 tonnin tai yli 60-paikkaisia lentokoneita. Ei-laillistetut taas operoivat näitä raja-arvoja pienemmillä koneilla. Englannissa tehdyn lentorahtiselvityksen (DETR 2000) mukaan lentorahtipalveluita tarjoavat lentoyhtiöt, lentorahtihuolitsijat, myyntiagentit, integraattorit, pikarahtiyritykset, tukkukauppiaat ja kuriirit. Julkaisu käsittelee markkinoita laajasti ja suuntaa alan tutkimusta tavallista laajempiin kokonaisuuksiin ottamalla huomioon kaikki lentorahtipalveluita tarjoavat yritykset. Samassa julkaisussa perustellaan myös toisenlainen luokitteluperuste lentorahtipalveluille, nimittäin luvattu toimitusaika. Toimitusajan mukaan lentorahti jaetaan yleiseen ja nopeaan. Tässä työssä lentorahtimarkkinoita tarkastellaan laajasta näkökulmasta. Lentoyhtiöiden tarjoamat palvelut erotellaan huolitsijoiden myymästä rahdista, koska nämä yritykset käyttävät samaa kalustoa rahdin kuljettamiseen, mutta myyvät erilaisia palveluita. Myös pikarahtipalveluita tarjoavat yritykset tulee erottaa huolitsijoista ja lentoyhtiöistä, koska niiden tarjoama palvelu on erilainen. Projektikuljetuksiin erikoistuneet tilausrahtia kuljettavat yhtiöt luokitellaan lentoyhtiöiksi. Tässä työssä lentorahtipalveluiden tarjoajat jaetaan kolmeen pääryhmään: 1. Lentoyhtiöt 2. Huolitsijat 3. Pikarahtiyritykset

23 21 Palvelun tarjoajien ryhmittely perustuu edellä mainittujen lähteiden käyttämiin luokituksiin sekä Suomessa toimivien alan yritysten palvelurakenteeseen. Tarkastelussa keskitytään tärkeimpiin lentorahtipalveluiden tarjoajiin. Tärkeimmiksi palvelun tarjoajiksi nähdään yritykset, jotka tarjoavat palvelua suoraan rahdin antajalle. Rahtitilan tukkukauppiaita ei tästä syystä luokitella palvelun tarjoajiksi. Integraattoreiden, huolitsijoiden ja pikarahtiyritysten välinen raja on nykyisin melko epäselvä. Koko toimitusketjun yhdistävät pikarahtiyritykset ovat eräänlaisia integraattoreita, koska ne yhdistävät koko toimitusketjun yhdeksi palveluksi, mutta ne tarjoavat palveluita pääasiassa pienille lähetyksille. Suurimmat huolitsijat tarjoavat myös koko toimitusketjun yhdistävää palvelua. Pienet huolitsijat taas toimivat alueellisesti, ja ne tarjoavat usein vain yhden kuljetusmuodon palveluita. Tästä syystä kaikkia huolitsijoitakaan ei voida luokitella integraattoreiksi. Integraattoreita ei siis käsitellä tässä työssä lentorahtipalvelun tarjoajina, koska ne ovat käytännössä joko pikarahtiyrityksiä tai huolitsijoita. Myös pienet kuriiriyritykset on rajattu pois tarkastelusta, koska niiden merkitys lentorahtipalveluiden tarjoajana on marginaalinen. Jos palvelun tarjoajiksi luokiteltaisiin ainoastaan rahtitilaa suoraan rahdin antajille myyvät yritykset, voitaisiin myös lentoyhtiöt rajata pois tarkastelusta. Huolitsijat nimittäin myyvät suuren osan lentoyhtiöiden tarjoamasta rahtikapasiteetista. Lentoyhtiöillä on kuitenkin suuri merkitys lentorahtipalveluiden tarjonnassa, koska ne suorittavat varsinaisen kuljetuksen, joten ei ole perusteltua sivuuttaa niiden roolia markkinoilla. Myös lentokoneiden omistussuhteet monimutkaistavat luokittelua. Jos lentorahtipalveluiden tarjoajiksi luokiteltaisiin myös rahtia kuljettavat lentokoneet omistavat yhtiöt, saataisiin palvelutarjonnasta erilainen kuva. Lentoyhtiöt ja pikarahtiyritykset nimittäin vuokraavat tyypillisesti osan lentokoneistaan muilta toimijoilta (contractors/private). Vuokraukselle on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Yritys voi vuokrata joko pelkän lentokoneen (dry lease) tai sitten lentokoneen, miehistön ja huollon (wet lease). Kuvassa 5 esitetään lentorahtipalveluiden kategorisointi varsinaisen kuljetuksen hoitavan yrityksen näkökulmasta.

24 22 Lentorahtipalvelu Pikarahtiyritysten palvelut Lentoyhtiöiden palvelut Matkustajakoneissa kuljetettava rahti Rahtikoneissa kuljetettava rahti Aikataulutetut kuljetuspalvelut Tilauskuljetuspalvelut Kuva 5. Lentorahtipalveluiden luokittelu kuljetuspalvelun tyypin mukaan. Kuvan 5 mukaan palvelut voidaan jakaa lentoyhtiöiden ja pikarahtiyhtiöiden tarjoamiin palveluihin, eli luokitella ne kuljetuspalvelun tarjoajan mukaan. Näistä lentoyhtiöiden tarjoamat palvelut voidaan edelleen jakaa käytettävän konetyypin mukaan, koska matkustaja- ja rahtikoneisiin voidaan myydä erilaisia palveluita niiden kapasiteetin perusteella. Rahtikoneiden tarjoamat kuljetuspalvelut jaetaan lisäksi aikataulutettuihin ja tilattuihin palveluihin. Tällä tasolla siirrytään tarkastelemaan kuljetusvälineen käyttövaihtoehtoja. Käytössä oleva konetyyppi vaikuttaa huomattavasti palvelutarjonnan laatuun ja laajuuteen. Matkustajakoneiden ruumassa ei ole mahdollista kuljettaa kaikkia lähetyksiä niiden suuresta koosta tai niiden sisältämistä vaarallisista aineista johtuen. Rahtikoneet tarjoavat joustavuutta ja laajemman palveluvalikoiman tavarakuljetuksiin. Toisaalta taas matkustajakoneiden frekvenssi on tiheämpi lähes kaikkiin kohteisiin. Matkustajavetoiset lentoyhtiöt käyttävät rahtikoneita sellaisilla reiteillä, joilla on kysyntää suuremmille tavaravirroille kuin reitillä liikennöivissä matkustajakoneissa on mahdollista kuljettaa. Myös reiteillä, joilla ei ole matkustajalentoja, voidaan operoida rahtikoneilla. Nämä lennot lennetään tyypillisesti suoraan suurille tavaran käsittelyyn erikoistuneille keskuslentoasemille. Rahtia kuljettavat konetyypit ja niiden rahtitilat on esitetty kuvassa 6.

25 23 MD11 Rahtikone B747 Yhdistelmäkone B747 Muunneltava kone A321 Matkustajakone Kuva 6. Rahdin kuljettamiseen käytettävät lentokonemallit. (Air Canada 2002, Boeing 2002, SAS 2001) Kuvan 6 mukaisesti rahtikoneiden koko kapasiteetti on varattu tavaran kuljettamiseen. Yhdistelmäkoneessa koneen peräosa on varattu rahdille. Koneen etuosassa kuljetetaan matkustajia. Matkustajakoneissa ainoastaan alaruuma on varattu rahdille. Alaruumaa käytetään myös rahti- ja yhdistelmäkoneissa irtotavaran kuljettamiseen. Harvinaisin vaihtoehto on käyttää rahdin kuljettamiseen muunneltavaa konetta, joka voidaan muuttaa rahtikoneesta matkustajakoneeksi ja vastaavasti matkustajakoneesta rahtikoneeksi. Näissä koneissa matkustajia ja rahtia ei siis kuljeteta samoilla lennoilla.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 0 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kuvio. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 00-0 (-) 700 Milj. e 600 00 00 00 00 0 0 00 00 00 00 00 006 007 008 009 0 0 (-) Tuonti Vienti 0 (-) Helsinki

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO)

PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO) PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO) ERIKOISTUMALLA JA MUKAUTUMALLA voi kiinnittyä pilvipalveluiden maailmanluokkaan PALVELINBISNES Mihin suuntaan markkina

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2003 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa Osa 2 Keskeisimmät

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA 2004. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA 2004. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2004 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa Osa 2 Keskeisimmät

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 8000 Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2006-2016 (1-8) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015 Metallien jalostuksen rakennekatsaus heinäkuu 215 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu 2016 15.3.2016, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot