Tutkimuksia 47. Turo Laitinen. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimuksia 47. Turo Laitinen. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa"

Transkriptio

1 Tutkimuksia 47 Turo Laitinen Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa Tampere, 2002

2 Laitinen, Turo. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa / Turo Laitinen. - Tampere : Tampereen teknillinen korkeakoulu, s.- (Tutkimuksia / Tampereen teknillinen korkeakoulu, Liikenne- ja kuljetustekniikka ; 47) ISBN ISSN UDK

3 ALKUSANAT Maailmanlaajuiset hankinta- ja markkina-alueet eivät olisi teollisuuden ja kaupan saavutettavissa nykyisessä laajuudessaan ilman toimivia kuljetuspalveluja. Lentorahti on noussut erittäin keskeiseen asemaan yritysten kansainvälistymisessä. Yritykset muodostavat logistiikkansa tehostamiseksi ketjuja tai verkkoja, joilla ne pyrkivät vastaamaan nopeasti ja täsmällisesti eri puolilla maapalloa olevien asiakkaidensa tarpeisiin. Ne ovat keskittymässä omaan ydinosaamiseensa ja hankkivat ulkopuolelta logistisia palveluja enenevässä määrin. Logististen palvelujen tuottamiselle on edellä kerrotuista syistä syntymässä aivan uudenlaiset markkinat. Logististen palvelujen kysynnän ja tarjonnan tulisi kohdata mahdollisimman hyvin toisensa. Se on kaikkien osapuolten etu. Mikään ei kuitenkaan kehity itsestään ja näyttääkin siltä, että logististen palvelujen tuotannossa ja yhtä hyvin niiden käytön hallitsemisessa on paljonkin kehittämisen varaa. Tässä tutkimusraportissa on pohdittu ilmakuljetusten markkinoita ja niihin liittyviä palveluja. Päähuomio on lentorahdissa, mutta myös muiden ilmakuljetuspalvelujen ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia käsitellään. Tämä tutkimus perustuu Tampereen teknillisessä korkeakoulussa aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, joista toinen keskittyi lento- ja pintarahtiin Suomen ja Keski-Euroopan välillä ja toinen käsitteli arvokkaan tavaran käyttämää infrastruktuuria Suomessa. Molemmissa tutkimuksissa on ollut käytettävissä laaja haastatteluaineisto eri teollisuustoimialojen logistiikka-asiantuntijoilta koskien erityisesti arvioita tulevaisuuden tarpeista. Tämä tutkimusraportti on jatkanut em. kahden tutkimuksen viemistä eteenpäin. Raportissa kuvataan ja jäsennellään lentorahtia kuljetuspalveluna ja sen merkitystä laajemmin logististen palvelujen tuotannossa. Tutkimus luokittelee sekä kysyntää että tarjontaa erilaisten ominaisuuksien mukaan ja auttaa näin hahmottamaan laajaa kokonaisuutta. Päätavoitteena on, että tutkimus omalta osaltaan auttaisi logististen palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tampereella Jorma Mäntynen Liikenne- ja kuljetustekniikan professori

4 2

5 3 Tekijä(t): Turo Laitinen Julkaisun nimi: KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä: KANSAINVÄLISET LENTORAHTIPALVELUT SUOMESSA Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään kansainvälisten lentorahtipalveluiden nykytila Suomessa ja arvioidaan asiakasnäkemysten perusteella, kuinka kunkin palvelun tarjoajan tulisi kehittää toimintaansa tulevaisuudessa. Lentorahtipalveluiden tarjoajiksi luokitellaan lentoyhtiöt, huolitsijat ja pikarahtiyritykset. Tärkeimpiä lentorahtipalveluiden asiakkaita ovat teollisuusyritykset. Lentorahtipalveluiden kysyntää ja tarjontaa arvioidaan aluksi toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Tämän jälkeen tekijät saatetaan yhteen ja selvitetään markkinoiden kehitystä kokonaisuudessaan. Koska lentorahtipalveluiden markkinat ovat globaalit, tutustutaan työn viitekehyksessä alan kansainväliseen tutkimukseen. Lentoyhtiöiden ja huolitsijoiden tarjoamat palvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa, koska huolitsijat myyvät suurimman osan lentoyhtiöiden rahtikapasiteetista. Pikarahtiyritykset tarjoavat koko toimitusketjun kattavaa palvelua pääasiassa pienille lähetyksille. Suomessa toimivien kansainvälisten pikarahtiyritysten tarjoamat palvelut ovat melko samanlaisia keskenään. Muihin ilmakuljetusmuotoihin, ilmalaivoihin ja helikoptereihin, liittyviä tavarakuljetuspalveluita on tarjolla erittäin vähän. Lentorahtiasiakkaiden näkemysten mukaan tärkeimmät kehityskohteet ilmakuljetusketjuissa ovat toimintojen yhdistäminen kokonaispalveluksi sekä informaatiovirran hallinta. Palvelun tarjoajien nähdään verkostoituvan ja lisäävän kilpailijayhteistyötä, jotta ne voivat tarjota asiakkaiden tarvitsemaa kokonaiskuljetuspalvelua. Lentoyhtiöiden on tulevaisuudessakin tarjottava kuljetuspalveluita kaiken kokoisille lähetyksille. Huolitsijoiden ja pikarahtiyritysten rooli markkinoilla muuttuu samaan suuntaan. Molemmat toimivat ilmakuljetusketjun integraattoreina, joiden on tarjottava yhä laajempaa palvelua asiakkaille. Lähdeaineistona työssä on käytetty toimialan kansainvälistä tutkimusta ja kirjallisuutta, tilastotietoja Suomen lentoliikenteestä sekä palvelun tarjoajien palveluoppaita. Lisäksi työn taustalla on liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella tehty tutkimus 'The Future of Air and Surface Transport of Goods between Finland and Central Europe'. Hakusanat: lentorahtipalvelu, lentorahti, ilmaliikenne Julkaisusarja: Tutkimuksia / Tampereen teknillinen korkeakoulu, Liikenne- ja kuljetustekniikka (47) ISSN ISBN Kieli: suomi Sivuja: 105

6 4

7 5 DESCRIPTION Date of publication Authors Turo Laitinen Name of publication INTERNATIONAL AIR FREIGHT SERVICES IN FINLAND Abstract This Master of Science Thesis introduces present state of the market for international air freight services in Finland and identifies development needs for each service provider from customer perspective. Airlines, forwarders and express carriers are categorised as air freight service providers. Major customers of air freight services are industrial companies. At first, demand and supply of air freight services are studied separately. These factors are then combined to define the market as an entity. The framework of this study is based on international studies. These views provide the global perspective and general future prospects in the industry. Services provided by airlines and forwarders are closely connected because forwarders sell most of the freight capacity provided by airlines. Express carriers supply integrated logistics services that are optimised for small packages. Services of the international express carriers operating in Finland are rather similar to each other. There are only few freight services provided by other means of air transport such as airships and helicopters. According to the air freight customers, the main developments needed in the air freight supply chain are provision of integrated services and management of information flow. Service providers are awaited to network with partners and present competitors in order to supply these services. Airlines should provide services for shipments in all weight categories in the future. The roles of forwarders and express carriers are converging. They are both acting as integrators that should provide wider range of services to the customers. The sources of this study are international studies and literature, statistics on Finnish air transport and service guides of air freight service providers. In addition, background of this study lies in a study, 'The Future of Air and Surface Transport of Goods between Finland and Central Europe', in which several service providers and air freight customers were interviewed. Keywords air freight service, air cargo, air transport Serial name Publications / Tampere University of Technology, Transportation Engineering (47) ISSN ISBN Language Pages, total Finnish 105

8 6

9 LYHENTEET JA MERKINNÄT 7 Bilateraalisopimus IATA Ilmakuljetuspalvelu Integraattori JOT LTL SITC Volyymipaino Kahden maan välinen sopimus lentoliikennetoiminnan vapauksista maiden välillä. International Air Transport Association. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto. Lentorahti, pikarahti tai muu tavaran ilmakuljetuksen sisältävä kuljetuspalvelu. Toimitusketjun osapuolet ja informaation yhdistävä logistiikkapalveluyritys. Juuri oikeaan tarpeeseen. Teollisuustuotannon toimintamalli, jossa pyritään muun muassa vähentämään varastointitarvetta. Less than truck load. Täyttä kuormaa pienemmät kuljetuserät pintakuljetuksessa. Standard International Trade Classification. Kansainvälisen kaupan tavararyhmäluokitus. Pakkauksen tilavuuspaino. Hinnoitteluperuste tilaavieville lentorahtipakkauksille. Laskukaava: pituus x leveys x korkeus (cm) / 6000 = volyymipaino (kg)

10 8

11 9 SISÄLLYS ALKUSANAT 1 KUVAILULEHTI 3 DESCRIPTION 5 LYHENTEET JA MERKINNÄT 7 SISÄLLYS 9 1 JOHDANTO Taustaa Työn tavoitteet ja rajaukset Aineisto ja menetelmät 16 2 ILMAKULJETUSPALVELUIDEN TEORIAA Lentorahtipalveluiden ominaisuudet Lentorahti- ja ilmakuljetuspalveluiden määrittely Lentorahtipalveluiden tuottajat ja tarjonta Lentorahtipalveluiden asiakkaat ja kysyntä Kilpailevat kuljetuspalvelut Lentorahti Suomen ulkomaankaupassa Suomen ulkomaankauppa Lentorahtivienti ja -tuonti Lentorahtipalveluihin kohdistuvat muutospaineet Muutokset toimintaympäristössä Alan sisäiset muutokset Nykyisistä ongelmista johdettavia muutospaineita Muut ilmakuljetuspalvelut Ilmalaivakuljetusten ominaisuudet Helikopterikuljetusten ominaisuudet 45 3 LENTORAHTIPALVELUIDEN NYKYTILA SUOMESSA Tarjonta Lentoyhtiöiden tarjoamat lentorahtipalvelut Pikarahtipalvelut Huolitsijoiden tarjoamat lentorahtipalvelut Muut ilmakuljetuspalvelut Kilpailutilanne markkinoilla Kysyntä Lentorahtipalveluiden valintaperusteet Lentorahtipalveluiden tarve nyt ja tulevaisuudessa Kuljetuspalveluiden kehityssuunnat tulevaisuudessa Asiakasnäkemys palveluiden kehittämistarpeesta Palvelun tarjoajien näkemys tulevaisuudesta 70

12 10

13 11 4 LENTORAHTIPALVELUIDEN TULEVAISUUS JA KEHITTÄMISTARPEET SUOMESSA Lentorahtipalveluiden tarjonnan tulevaisuus Finnair Lentoyhtiöiden allianssit Pikarahtiyritykset Muiden ilmakuljetuspalveluiden tulevaisuus Ilmalaivakuljetukset Helikopterikuljetukset Palvelutarjonnan kehittäminen Lentoyhtiöt Huolitsijat Pikarahtiyritykset Tulosten tarkastelu Tutkimuksen tulosten arviointi Tulosten hyödyntäminen toimialalla 93 5 YHTEENVETO Loppupäätelmä Jatkotutkimustarve 97 LÄHTEET 99 LIITTEET

14 12

15 13 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Lentokoneet kuljettavat matkustajien lisäksi rahtia, joka on arvokkaampaa kuin muissa kuljetusmuodoissa. Lentokoneiden nopeus on kilpailuetu, kun yritykset pyrkivät tavoittamaan asiakkaansa yhä nopeammin. Lentorahtipalvelut ovat kilpailukykyinen vaihtoehto nykyaikaisen teollisuuden kuljetustarpeisiin, joiden taustalla vaikuttavat tuotteiden lyhentyneet elinkaaret. Teollisuuden tarpeiden nopea kehitys on tuonut uusia palvelun tarjoajia alalle, ja kilpailu lentorahtimarkkinoilla on koventunut, vaikka kuljetettavan tavaran määrä kasvaa nopeammin kuin muissa kuljetusmuodoissa. Lentorahtipalvelut ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska palveluiden tarjoajia on enemmän kuin rahtia kuljettavia yrityksiä. Logistisen ketjun yhdistävät operaattorit voivat tarjota laajoja palvelukokonaisuuksia, joissa ilmakuljetuksella on vain marginaalinen osuus. Kuljetustapahtuma on kuitenkin merkittävässä roolissa näissä palveluissa, koska rahdin fyysinen siirtäminen on kuljetusketjun päätarkoitus. Kuvassa 1 esitetään lentorahtimarkkinoiden kolme osatekijää. Kysyntä, tarjonta ja toimintaympäristö muodostavat lentorahtimarkkinat. Kysyntä Tarjonta Toimintaympäristö Kuva 1. Lentorahtimarkkinoiden kolme osatekijää. Lentorahtipalveluiden kehittäminen on tärkeää Suomessa, koska maamme teollisuustuotanto suuntautuu kohti korkeamman teknologian aloja. Lentorahtipalveluiden on tarjottava asiakkaiden tuotteille nopea ja varma toimitus, koska lentorahtilähetykset ovat tyypillisesti kiireellisiä. Asiakkaat odottavat myös saavansa vastinetta lentorahdista maksamalleen korkealle hinnalle. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö tuo lisäksi omat haasteensa tulevaisuudessa. Alan yritykset eivät voi ainoastaan seurata aikaansa, vaan niiden on ennakoitava tulevaa ja kehitettävä palvelujaan oikeaan suuntaan.

16 14 Kansainvälisestä lentoliikenteen tutkimuksesta on saatavissa vain viitteitä lentorahtipalveluiden tulevaisuudesta. Näissä tutkimuksissa ei käsitellä Suomeen liittyvää ongelmakenttää, eikä selvitetä kaikkia toimialaan vaikuttavia markkinavoimia. Työlle on olemassa selkeä tilaus myös lentorahtipalveluita myyvissä yrityksissä, joiden on tiedettävä, miltä alan tulevaisuus näyttää. Lentorahtipalveluita käyttävän teollisuuden edustajien mukaan palveluissa on paljon parantamisen varaa. Erityisesti lentorahtipalveluiden odotetaan vastaavan joustavasti tuotannon muutoksista johtuvaan vaihtelevaan kuljetustarpeeseen. Lentoliikennettä on tutkittu Suomessa viime vuosikymmeninä jonkin verran. Esimerkkinä suomalaisesta lentoliikennetutkimuksesta on Goebelin ja Tuutin (1999) "Toimintaympäristön muutosten vaikutukset lentoliikenteen infrastruktuuripalveluihin", joka on tuoreimpia alan tutkimuksia. Suoranaisesti lentorahtiin liittyvää ongelmakenttää on tutkittu sitäkin vähemmän. "Lentorahti osana Suomen tavarakuljetusjärjestelmää" (Varjola & Naatula 2000) on viimeisin tutkimus, jossa on kartoitettu lentorahdin toimintaympäristöä laajemmin. Tämän tutkimuksen jatkoksi on laadittu "Lento- ja pintarahdin tulevaisuus Suomen ja Keski-Euroopan välisissä kuljetuksissa" (Laitinen 2002), jossa tarkastellaan tyypillisten lentorahtituotteiden kuljetuksia lento- ja pintarahdissa. Kansainvälisesti lentoliikennettä on tutkittu paljon ja aiheeseen liittyen on kirjoitettu useita kirjoja. Suuri osa akateemisista tutkimuksista on amerikkalaista alkuperää. Merkittäviä julkaisuja alalla ovat kirjoittaneet muun muassa liikennepolitiikan tutkija Kenneth Button (1998) ja lentoliikenneasiantuntija Rigas Doganis (1991,2001). He ovat käsitelleet lentoliikennettä laajasti monissa teoksissaan. Myös useat konsulttitoimistot tuottavat tietoa alan kehityksestä. Näistä mainittakoon yhdysvaltalainen MergeGlobal. Suuri osa tehdyistä tutkimuksista keskittyy joko lentoliikenteen talouteen tai säännöstelyn purkamisen vaikutuksiin. Matkustajalentoliikenne on lähes kaikissa tutkimuksissa pääosassa. Pelkästään lentorahtia käsitteleviä tutkimuksia on huomattavasti vähemmän. Alan perusteoksissa käsitellään rahtia yleensä lyhyesti ja toimialan muutoksia melko suppeasti. Esimerkiksi lentorahtialliansseista ja niiden toimintaedellytyksistä on hyvin vähän tutkittua tietoa.

17 Työn tavoitteet ja rajaukset Tämän diplomityön tavoitteena on analysoida Suomessa tarjottavien kansainvälisten lentorahtipalveluiden nykytila asiakasnäkökulmasta. Tämän lisäksi arvioidaan nykyisen kysynnän ja alan muutostekijöiden perusteella tulevaisuuden kysynnän luonnetta. Tarkastelussa otetaan huomioon sekä lentorahtipalveluiden kysyntä että tarjonta. Näiden tietojen perusteella arvioidaan, kuinka kunkin palveluntarjoajatyypin tulisi kehittää toimintaansa tulevaisuudessa vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Tutkimusongelmaksi voidaan määritellä lyhyesti: Kuinka erilaisten lentorahtipalveluiden tarjoajien tulisi kehittää toimintaansa, jotta se vastaisi asiakkaiden tarpeita? Vastausta tähän kysymykseen pyritään hakemaan eri näkökulmista, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä: 1. Asiakkaiden näkemykset lentorahtipalveluiden nykyisistä ongelmista sekä kehittämistarpeista tulevaisuudessa. 2. Millaisen kuvan ja mitä tietoja palvelun tarjoajat antavat palveluistansa esitteissään ja www-sivuillaan? Tämä materiaali on asiakkaillakin palveluiden arvioinnin lähtökohtana. 3. Kuinka kuljetusmuotojen välinen kilpailu ja muut ulkoiset tekijät vaikuttavat ilmakuljetuspalveluiden tarjontaan? Toimintaympäristön muutokset muuttavat markkinoita ja vaikuttavat palveluiden tarjontaan tulevaisuudessa. 4. Useat erityyppiset operaattorit tarjoavat tällä hetkellä samankaltaisia ilmakuljetuspalveluita. Palveluiden erilaistaminen ja kehittäminen on strateginen haaste yrityksille. Muutostarpeita hahmotetaan tässä tutkimuksessa arvioimalla tulevaisuuden kysynnän luonnetta. 5. Kalusto ja infrastruktuuri vaikuttavat markkinoihin. Huomattavasti harvempi yritys kuljettaa lentorahtia kuin sitä tarjoaa palveluna. Infrastruktuurin kapasiteetti saattaa rajoittaa palvelun tarjontamahdollisuuksia tietyillä alueilla. Työssä keskitytään tavarakuljetuksiin. Henkilölentoliikennettä sivutaan ainoastaan käsiteltäessä matkustajakoneiden alaruumassa kuljetettavaa rahtia (belly cargo) ja alan yleisiä muutostekijöitä. Kotimaisen lentorahtitoiminnan vähyyden vuoksi työssä ei keskitytä kotimaanlentoihin. Myös lyhytmatkaisen lähilentoliikenteen palvelut rajataan pois tutkimuksesta niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Työssä rajoitutaan kuitenkin selkeästi Suomessa toimiville yrityksille tarjottaviin kansainvälisiin ilmakuljetuspalveluihin.

18 Aineisto ja menetelmät Käytettävä tutkimusote on eksploratiivinen, koska tutkittua tietoa lentorahtipalveluista on erittäin vähän. Työssä on tarkoitus selvittää markkinoiden rakennetta ja tarjottavien palveluiden sopivuutta asiakkaiden tarpeisiin. Työn tuloksina on tarkoitus saada näkemyksiä alan kehitystarpeista yleensä ja yksityiskohtaisemmasta tutkimustarpeesta toimialalla. Työ on rakentunut siten, että ensimmäisessä luvussa kuvaillaan tutkimusaluetta ja esitellään työn taustat. Toisessa luvussa esitetään ilmakuljetuspalveluiden teoreettinen viitekehys ja tarkastellaan palveluita yleisellä tasolla. Teoreettisessa tarkastelussa lähtökohtana ovat kvantitatiiviset aineistot ja aiemmat tutkimukset. Kolmas luku käsittelee analyyttisesti ilmakuljetuspalveluita Suomessa palveluiden tarjonnan ja kysynnän näkökulmasta. Lähtökohtana ovat palvelun tarjoajien haastattelut ja palveluoppaat. Neljännessä luvussa kootaan kaikki muuttujat yhteen ja arvioidaan niiden perusteella kvalitatiivisesti, kuinka palveluita tulisi kehittää tulevaisuudessa. Luvussa viisi esitetään yhteenveto ja arvioidaan, kuinka hyvin työn tavoitteet on saavutettu. Lisäksi luvussa esitellään alan jatkotutkimustarpeita.

19 17 2 ILMAKULJETUSPALVELUIDEN TEORIAA 2.1 Lentorahtipalveluiden ominaisuudet Lentorahti- ja ilmakuljetuspalveluiden määrittely Matkustajalentoyhtiöiden tarjoamia tavarakuljetuspalveluita on perinteisesti kutsuttu lentorahtipalveluiksi (air freight services). Nykyään alalla toimii myös pikarahtiyrityksiä ja muita pelkästään tavarakuljetukseen erikoistuneita yrityksiä. Lisäksi rahtia voidaan kuljettaa ilmateitse helikopterilla tai ilmalaivalla. Näin ollen lentorahtipalvelu saattaa terminä antaa liian suppean kuvan nykyisten palveluiden sisällöstä. Tässä työssä käytettävä termistö ja niihin liittyvät kokonaisuudet määritellään kuvassa 2. ILMALIIKENNE Ilmalaivaliikenne Lentoliikenne Helikopteriliikenne Lentorahtipalvelut Ilmakuljetuspalvelut Kuva 2. Lentorahti- ja ilmakuljetuspalvelut. Kuten kuva 2 osoittaa, lentorahtipalveluiksi luokitellaan lentokoneessa kuljetettavaan rahtiin liittyvät palvelut. Suurin osa pikarahtiyritysten tarjoamista palveluista on lentorahtipalveluita. Ilmakuljetuspalvelut sisältävät kaikki ilmassa tapahtuvat kuljetukset. Näin ollen ilmakuljetuspalveluiksi luokitellaan myös helikopteri- ja ilmalaivakuljetukset. Tässä työssä keskitytään lentorahtipalveluihin, mutta sivutaan myös muita ilmakuljetuspalveluita. Ilmakuljetuspalvelut ovat osa useamman eri kuljetusmuodon tarjoamaa intermodaalista kuljetusketjua. Ilmakuljetukset ovat siis samassa asemassa kuljetusjärjestelmässä kuin meri- ja raidekuljetukset. Toisaalta taas meri- ja raidekuljetuspalveluiden etuna lentorahtipalveluihin verrattuna on kuljetusyksiköiden parempi yhteensopivuus kuljetusmuotojen kesken. Kuorma-autoja ja kontteja voidaan helposti laivata ja kuljettaa myös raiteilla. Samalla periaatteella kokonaisia junia voidaan kuljettaa laivoissa.

20 18 Tiekuljetukset ovat kuljetusjärjestelmässä erityisasemassa, koska kaikki lähetykset voidaan kuljettaa koko ketjun läpi samassa yksikössä ilman terminaalikäsittelyjä. Ilmakuljetuksissa käytetään kevyitä kontteja ja kuormausalustoja eli palletteja, joille lähetykset kuormataan terminaaleissa. Tästä syystä ilmakuljetukset vaativat lähes aina yhden terminaalikäsittelyn enemmän kuljetusketjun alku- ja loppupäässä. Käsittelykertoja ei välttämättä tarvita muiden kuljetusmuotojen välisissä rajapinnoissa. Kuvassa 3 on esitetty ilmakuljetuspalveluiden osapuolet ja vaiheet. Rahdin antaja Pikarahtiyritys Huolitsija Lentoyhtiö Muu yritys Terminaalikäsittely Ilmakuljetus Terminaalikäsittely Pikarahtiyritys Huolitsija Lentoyhtiö Muu yritys Rahdin vastaanottaja Kuva 3. Ilmakuljetuspalveluiden osapuolet ja vaiheet. Kuvassa 3 ilmakuljetukset asemoidaan kuljetusketjun osaksi. Lentorahtipalveluita tarjoavat lento-, pikarahti- ja huolintayhtiöt. Näiden lisäksi palvelua voivat tarjota muut yksittäiset yritykset, jotka hoitavat tyypillisesti itse vain maakuljetusosuuden kuljetusketjussa. Joissakin tapauksissa rahdin antaja voi myös itse toimittaa lähetyksen lentorahtiterminaaliin. Tämä on kuitenkin vähän käytetty vaihtoehto, koska yritykset ovat pääosin ulkoistaneet kuljetuspalvelunsa, eivätkä ne siis toimita lähetyksiä runkokuljetukseen omalla kalustolla muissakaan kuljetusmuodoissa. Lentorahtipalveluissa lähetys noudetaan tyypillisesti kuorma-autoilla rahdin antajalta lentorahtiterminaaliin. Tätä palvelua tarjoavat useat erityyppiset yritykset. Kuorma-autot hoitavat myös jakelun vastaanottajalle määränpäässä. Raidekuljetustakin voidaan käyttää näiden kuljetusketjujen osana.

21 19 Helikopteri- ja ilmalaivakuljetukset ovat käytännössä ainoat ilmakuljetuspalvelut, joissa rahti voidaan kuljettaa ovelta ovelle ilmateitse, mutta näitä palveluita on vielä tarjolla hyvin vähän. Lentorahtipalvelut eroavat muiden kuljetusmuotojen tarjoamista palveluista myös siinä, että niissä on lähes aina useampi kuljetuspalvelua tarjoava osapuoli asiakkaan ja vastaanottajan välillä. Lähes sama tilanne on merikuljetuksissa. Tämä asettaa lisähaasteita niin palvelun tarjoajille kuin kuljetuksen suorittaville yrityksille. Niiden välinen yhteistyö- tai kilpailuasetelma vaikuttaa suoraan kokonaispalvelutasoon Lentorahtipalveluiden tuottajat ja tarjonta Lentorahtipalveluita käsittelevässä kirjallisuudessa on selvästi havaittavissa kaksi lähestymistapaa. Tyypillisesti toimialaa käsittelevissä kirjoissa ja tutkimuksissa tarkastellaan ainoastaan lentoyhtiöiden tarjoamia palveluita ja mainitaan sivumennen, kuinka pikarahtiyritykset ja muut uudentyyppiset palvelun tarjoajat lisäävät osuuttaan lentorahtimarkkinoilla. Laajemmin toimialaa käsittelevissä tutkimuksissa on sen sijaan selvitetty yksityiskohtaisemmin kaikkien palvelun tarjoajien rooli markkinoilla. Coyle et al. (1994) jakaa palvelun tarjoajat lentoyhtiöiden näkökulmasta perinteisen määritelmän mukaisesti. Tämän määritelmän mukaan palveluiden tarjoajat ovat joko yksityisiä tai sopimuksen perusteella toimivia operaattoreita. Palveluita tarjoavat lentoyhtiöt on luokiteltu kuvassa 4. Lentoyhtiöt (air carriers) Suuret (majors) Yksityiset lentoyhtiöt (private carriers) Oma tai vuokrattu lentokalusto Sopimuslentoyhtiöt (for-hire carriers) Kansalliset (nationals) Alueelliset (regionals) Tilaus (charter) Rahti (all-cargo) Taksi (air taxi) Lähiliikenne (commuter) Kansainvälinen (international) Kuva 4. Lentorahtipalveluita tarjoavien lentoyhtiöiden luokittelu (Coyle et al. 1994)

22 20 Kuvassa 4 lentorahtipalveluita tarjoavat lentoyhtiöt on luokiteltu Yhdysvalloissa käytetyn mallin mukaisesti. Yksityiset yhtiöt käyttävät omia koneitaan rahdin kuljetukseen tai vuokraavat koneita toisten yhtiöiden käyttöön. Nämä yhtiöt kuljettavat pääasiassa liikemiehiä, mutta myös jonkin verran rahtia. Yhtiöiden palveluvalikoimassa ei käytännössä ole aikataulutettuja rahtilentoja. Sopimuskuljettajat jaetaan niiden liikevaihdon perusteella suuriin, alueellisiin ja kansallisiin lentoyhtiöihin. Yritysten tarjoamien palveluiden perusteella ne jaetaan rahti-, taksi-, lähiliikenne-, tilaus-, ja kansainvälisiin palveluiden tarjoajiin. Luokittelu on siis erittäin yksityiskohtainen. Toisessa kirjassaan Coyle et al. (1996) tekee vielä tarkemman jaon sopimuksen perusteella toimivista lentoyhtiöistä. Edellä mainittuun luokitukseen on tässä lisätty laillistetut ja ei-laillistetut operaattorit. Lisäksi alueelliset palvelun tarjoajat on jaettu suuriin ja keskisuuriin. Tässä määritelmässä laillistetut operaattorit käyttävät yli 9 tonnin tai yli 60-paikkaisia lentokoneita. Ei-laillistetut taas operoivat näitä raja-arvoja pienemmillä koneilla. Englannissa tehdyn lentorahtiselvityksen (DETR 2000) mukaan lentorahtipalveluita tarjoavat lentoyhtiöt, lentorahtihuolitsijat, myyntiagentit, integraattorit, pikarahtiyritykset, tukkukauppiaat ja kuriirit. Julkaisu käsittelee markkinoita laajasti ja suuntaa alan tutkimusta tavallista laajempiin kokonaisuuksiin ottamalla huomioon kaikki lentorahtipalveluita tarjoavat yritykset. Samassa julkaisussa perustellaan myös toisenlainen luokitteluperuste lentorahtipalveluille, nimittäin luvattu toimitusaika. Toimitusajan mukaan lentorahti jaetaan yleiseen ja nopeaan. Tässä työssä lentorahtimarkkinoita tarkastellaan laajasta näkökulmasta. Lentoyhtiöiden tarjoamat palvelut erotellaan huolitsijoiden myymästä rahdista, koska nämä yritykset käyttävät samaa kalustoa rahdin kuljettamiseen, mutta myyvät erilaisia palveluita. Myös pikarahtipalveluita tarjoavat yritykset tulee erottaa huolitsijoista ja lentoyhtiöistä, koska niiden tarjoama palvelu on erilainen. Projektikuljetuksiin erikoistuneet tilausrahtia kuljettavat yhtiöt luokitellaan lentoyhtiöiksi. Tässä työssä lentorahtipalveluiden tarjoajat jaetaan kolmeen pääryhmään: 1. Lentoyhtiöt 2. Huolitsijat 3. Pikarahtiyritykset

23 21 Palvelun tarjoajien ryhmittely perustuu edellä mainittujen lähteiden käyttämiin luokituksiin sekä Suomessa toimivien alan yritysten palvelurakenteeseen. Tarkastelussa keskitytään tärkeimpiin lentorahtipalveluiden tarjoajiin. Tärkeimmiksi palvelun tarjoajiksi nähdään yritykset, jotka tarjoavat palvelua suoraan rahdin antajalle. Rahtitilan tukkukauppiaita ei tästä syystä luokitella palvelun tarjoajiksi. Integraattoreiden, huolitsijoiden ja pikarahtiyritysten välinen raja on nykyisin melko epäselvä. Koko toimitusketjun yhdistävät pikarahtiyritykset ovat eräänlaisia integraattoreita, koska ne yhdistävät koko toimitusketjun yhdeksi palveluksi, mutta ne tarjoavat palveluita pääasiassa pienille lähetyksille. Suurimmat huolitsijat tarjoavat myös koko toimitusketjun yhdistävää palvelua. Pienet huolitsijat taas toimivat alueellisesti, ja ne tarjoavat usein vain yhden kuljetusmuodon palveluita. Tästä syystä kaikkia huolitsijoitakaan ei voida luokitella integraattoreiksi. Integraattoreita ei siis käsitellä tässä työssä lentorahtipalvelun tarjoajina, koska ne ovat käytännössä joko pikarahtiyrityksiä tai huolitsijoita. Myös pienet kuriiriyritykset on rajattu pois tarkastelusta, koska niiden merkitys lentorahtipalveluiden tarjoajana on marginaalinen. Jos palvelun tarjoajiksi luokiteltaisiin ainoastaan rahtitilaa suoraan rahdin antajille myyvät yritykset, voitaisiin myös lentoyhtiöt rajata pois tarkastelusta. Huolitsijat nimittäin myyvät suuren osan lentoyhtiöiden tarjoamasta rahtikapasiteetista. Lentoyhtiöillä on kuitenkin suuri merkitys lentorahtipalveluiden tarjonnassa, koska ne suorittavat varsinaisen kuljetuksen, joten ei ole perusteltua sivuuttaa niiden roolia markkinoilla. Myös lentokoneiden omistussuhteet monimutkaistavat luokittelua. Jos lentorahtipalveluiden tarjoajiksi luokiteltaisiin myös rahtia kuljettavat lentokoneet omistavat yhtiöt, saataisiin palvelutarjonnasta erilainen kuva. Lentoyhtiöt ja pikarahtiyritykset nimittäin vuokraavat tyypillisesti osan lentokoneistaan muilta toimijoilta (contractors/private). Vuokraukselle on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Yritys voi vuokrata joko pelkän lentokoneen (dry lease) tai sitten lentokoneen, miehistön ja huollon (wet lease). Kuvassa 5 esitetään lentorahtipalveluiden kategorisointi varsinaisen kuljetuksen hoitavan yrityksen näkökulmasta.

24 22 Lentorahtipalvelu Pikarahtiyritysten palvelut Lentoyhtiöiden palvelut Matkustajakoneissa kuljetettava rahti Rahtikoneissa kuljetettava rahti Aikataulutetut kuljetuspalvelut Tilauskuljetuspalvelut Kuva 5. Lentorahtipalveluiden luokittelu kuljetuspalvelun tyypin mukaan. Kuvan 5 mukaan palvelut voidaan jakaa lentoyhtiöiden ja pikarahtiyhtiöiden tarjoamiin palveluihin, eli luokitella ne kuljetuspalvelun tarjoajan mukaan. Näistä lentoyhtiöiden tarjoamat palvelut voidaan edelleen jakaa käytettävän konetyypin mukaan, koska matkustaja- ja rahtikoneisiin voidaan myydä erilaisia palveluita niiden kapasiteetin perusteella. Rahtikoneiden tarjoamat kuljetuspalvelut jaetaan lisäksi aikataulutettuihin ja tilattuihin palveluihin. Tällä tasolla siirrytään tarkastelemaan kuljetusvälineen käyttövaihtoehtoja. Käytössä oleva konetyyppi vaikuttaa huomattavasti palvelutarjonnan laatuun ja laajuuteen. Matkustajakoneiden ruumassa ei ole mahdollista kuljettaa kaikkia lähetyksiä niiden suuresta koosta tai niiden sisältämistä vaarallisista aineista johtuen. Rahtikoneet tarjoavat joustavuutta ja laajemman palveluvalikoiman tavarakuljetuksiin. Toisaalta taas matkustajakoneiden frekvenssi on tiheämpi lähes kaikkiin kohteisiin. Matkustajavetoiset lentoyhtiöt käyttävät rahtikoneita sellaisilla reiteillä, joilla on kysyntää suuremmille tavaravirroille kuin reitillä liikennöivissä matkustajakoneissa on mahdollista kuljettaa. Myös reiteillä, joilla ei ole matkustajalentoja, voidaan operoida rahtikoneilla. Nämä lennot lennetään tyypillisesti suoraan suurille tavaran käsittelyyn erikoistuneille keskuslentoasemille. Rahtia kuljettavat konetyypit ja niiden rahtitilat on esitetty kuvassa 6.

25 23 MD11 Rahtikone B747 Yhdistelmäkone B747 Muunneltava kone A321 Matkustajakone Kuva 6. Rahdin kuljettamiseen käytettävät lentokonemallit. (Air Canada 2002, Boeing 2002, SAS 2001) Kuvan 6 mukaisesti rahtikoneiden koko kapasiteetti on varattu tavaran kuljettamiseen. Yhdistelmäkoneessa koneen peräosa on varattu rahdille. Koneen etuosassa kuljetetaan matkustajia. Matkustajakoneissa ainoastaan alaruuma on varattu rahdille. Alaruumaa käytetään myös rahti- ja yhdistelmäkoneissa irtotavaran kuljettamiseen. Harvinaisin vaihtoehto on käyttää rahdin kuljettamiseen muunneltavaa konetta, joka voidaan muuttaa rahtikoneesta matkustajakoneeksi ja vastaavasti matkustajakoneesta rahtikoneeksi. Näissä koneissa matkustajia ja rahtia ei siis kuljeteta samoilla lennoilla.

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002 SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Jarkko Rantala, TTY LENTORAHDIT

Jarkko Rantala, TTY LENTORAHDIT Jarkko Rantala, TTY LENTORAHDIT Seinäjoen seudun yhdistettyjen kuljetusten seminaari, 10.11.2011 1 Lentorahti Suomessa (tonnia) Vuosi Kansainvälinen Kotimainen Yhteensä Rahti Posti Yhteensä Rahti Posti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 TUONTI Rautatiekulj. (11,7 milj. t) 20,4 % Muut kulj. (3,3 milj. t) 5,7 % Maantiekulj. (3,7 milj. t) 6,4 % Laivakulj.

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2002

Ulkomaankaupan kuljetukset 2002 Ulkomaankauppa 2003:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2002 Maantiekulj. (2,5 milj. t) 6,4 % Rautatiekulj. (0,6 milj. t) 1,6 % Muut kulj. (0,2 milj. t) 0,5 % VIENTI Laivakulj. (36,1

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ

LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ SISÄLTÖ Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja euroina Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja tonneina ja TEU:ina LVM:n

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2017

Ulkomaankaupan kuljetukset 2017 Kauppa 2018 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2017 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,0; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,4; 0,8 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2018

Ulkomaankaupan kuljetukset 2018 Kauppa 2019 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2018 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,3; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,3; 0,7 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 27.4.218 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 218 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 218 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 8000 Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2005 2015 (1-8) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa v. 2000-2009 Milj. e 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO)

PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO) PALVELINBISNES - VIILEÄN SUOMEN VALTTI DataCenter Finland Oy Ilmari Vallo (CEO) ERIKOISTUMALLA JA MUKAUTUMALLA voi kiinnittyä pilvipalveluiden maailmanluokkaan PALVELINBISNES Mihin suuntaan markkina

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 0 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kuvio. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 00-0 (-) 700 Milj. e 600 00 00 00 00 0 0 00 00 00 00 00 006 007 008 009 0 0 (-) Tuonti Vienti 0 (-) Helsinki

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2002-2012 (1-2) 8000 Milj. e 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2003 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa Osa 2 Keskeisimmät

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kiina China. Japani Japan

Kiina China. Japani Japan Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 212e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 BKT:n kasvu 212

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa 2016 Terveysteknologian kauppa 2016 1 Suomen terveysteknologian vienti ylitti 2 miljardia euroa vuonna 2016 Tuotteiden vienti kasvoi lähes 10% Tuotekaupan ylijäämä oli 1,0 miljardia

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2017 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Vastuullisesti kasvava Lappi

Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2005 2015 (1-6) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2004-2014 (1-8) 8 000 Milj. e 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2016 Loka-joulukuu

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2004-2014(1-9) 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004

Lisätiedot