5 5 < > < > Kaste ja Suomen evankelis luterilaisen kirkon jäsenyys. Dop och medlemskap vid evangelisk lutherska kyrkan i Finland
|
|
- Asta Kivelä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 < > < > Kaste ja Suomen evankelis luterilaisen kirkon jäsenyys Dop och medlemskap vid evangelisk lutherska kyrkan i Finland Esittelijä: Valmistusvaliokunta; Jari Jolkkonen Aloitteen tausta Piispa Simo Peura esittää piispainkokoukselle sen selvittämistä, miten lapsi, jonka kaste on toimitettu ilman kirkkoon liittämisen tarkoitusta, voidaan ottaa kirkkomme yhteyteen. Taustalla on niin sanotun Luther säätiön piirissä tapahtunut luvaton kastetoiminta. Aloitteessa todetaan, että pyhän kasteen sakramenttia koskevana asia on kirkon itseymmärryksen ja elämän kannalta olennainen. Augsburgin tunnustuksen mukaan sakramentteja tulee hoitaa oikein. Ne ovat evankeliumin rinnalla kirkon perustavia tuntomerkkejä (CA 7). Augsburgin tunnustus toteaa, ettei kirkossa kukaan saa julkisesti opettaa eikä hoitaa sakramentteja ilman asianmukaista kutsumista (CA 14). Luther säätiön Ruotsissa vihityt henkilöt ovat kastaneet Suomen evankelis luterilaiseen kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsia. Kasteet on toimitettu vettä käyttäen ja pyhän kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Tällöin on toteutunut kasteen kaksi perustavaa piirrettä. Ruotsissa vihityillä henkilöillä ei kuitenkaan ole pappisoikeuksia missään kirkossa. He eivät kasta kirkon jäsenyyteen ja sen hengelliseen yhteyteen. Siten kasteeseen kuuluva kolmas olennainen piirre jää toteutumatta säätiön kasteissa. Tämä käy ilmi muun muassa siitä, että kasteasiakirjojen täyttäminen ja lapsen kirkon yhteyteen ottaminen on jätetty vanhempien huoleksi. Säätiön toiminta on aiheuttanut hämmennystä sekä seurakuntalaisten että seurakunnan työntekijöiden keskuudessa. Aloitteen mukaan kirkon jäsenyys ei ole vain muodollinen rekisteröintitoimenpide. Suomen evankelisluterilainen kirkko on hengellinen yhteisö, ja jäsenyydellä on siten syvä hengellinen ulottuvuus. Kasteeseen perustuu elämä kirkon hengellisessä yhteydessä. Kirkon tehtävänä on kantaa yhdessä vanhempien ja kummien kanssa vastuuta lapsen hengellisestä elämästä. Voimassa oleva lainsäädäntö Uskonnonvapauslain 3 :ssä säädetään, että jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä. Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi kuitenkin huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. Kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan. Saman lain 3 :n 4 momentissa säädetään muun muassa, että Suomen evankelis luterilaisella kirkolla on oikeus määrätä jäseneksi ottamisen edellytyksistä kirkon omassa lainsäädännössä. Kirkkolain 1 luvun 3 :ssä säädetään, että kirkon jäseneksi otetaan pyhässä kasteessa. Kirkkojärjestyksessä määrätään, miten jo kastettu henkilö otetaan kirkon jäseneksi. Lisäksi todetaan, että kirkon 2
2 jäseneksi liittymisestä ja kirkosta eroamisesta on voimassa, mitä uskonnonvapauslaissa (453/2003) säädetään. Alle kaksitoistavuotias lapsi voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen ja jos lapsen jäsenyydestä on sovittu tai päätetty uskonnonvapauslain 3 :ssä säädetyllä tavalla. Kirkkojärjestyksen 1 luvun 3 :n mukaan kirkon jäseneksi otetaan 1) lapsi pyhässä kasteessa; 2) rippikoulun käynyt evankelis luterilaiseen kirkkoon aikaisemmin kuulunut henkilö, joka ilmoittaa tahtovansa tunnustaa kirkon uskoa; sekä 3) muu säädetyn iän täyttänyt henkilö, joka ei kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon, siten, että hän tarpeellisen opetuksen jälkeen saa kasteen tai, jos hänet on oikein kastettu, tunnustaa kirkon uskon. Lisäksi säädetään kirkoista, joiden kanssa kirkolliskokous on hyväksynyt sopimuksen kirkon jäseneksi tulemisesta. Näiden kirkkojen jäsenten osalta Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi tulee oikein kastettu lapsi sekä säädetyn iän täyttänyt henkilö asianomaisen ilmoituksen perusteella. Jos kirkkoherra ei suostu kirkkoon liittymistä koskevaan pyyntöön, hänen on saatettava asia kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston ratkaistavaksi. Ratkaisu on valituskelpoinen. Yllämainitusta säädöksestä seuraa, että kirkkoon liittyvän kastetta on aina voitava pitää oikeana. Toisaalta säädös ei merkitse liittämispakkoa. Muun kuin oman kirkon papin toimittama oikea kaste ei välittömästi oikeuta tai velvoita liittämään kastettua kirkkomme jäseneksi. Kirkkolain 3 luvun 2 :ssä säädetään, että kaikki kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin. Kullakin seurakunnalla on määrätty alueensa. Kirkon jäsen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hänellä on kuntalaissa tarkoitettu kotikunta. Kirkkohallitukselle annetaan oikeus määrätä poikkeamisesta asuinperiaatteesta. Säädöksen mukaan seurakunnassa voi olla myös poissaoleviksi merkittyjä, ulkomailla pysyvästi asuvia jäseniä. Edellisestä käy ilmi, että kirkon jäseneksi tullaan kastetoimituksessa. Samalla liitytään myös paikallisseurakunnan jäseneksi. Kastetoimituksen jälkeen tapahtuva rekisteröinti ilmoituksen täyttäminen ja vastaanottaminen ovat kasteessa syntyneen jäsenyyden hallinnollinen ilmaus. Rekisteröinti ilmoitusta ei voida ulkoistaa esimerkiksi vanhemmille, vaan sen antaminen ja vastaanottaminen kuuluvat kirkon toimivaltaiselle viranhaltijalle. Koska kaste toimitetaan aina jonkin kirkon jäseneksi liittäen, on kasteen toimittajan noudatettava uskonnonvapauslakia. Kun kastetaan Suomen evankelis luterilaisen kirkon yhteyteen, on lisäksi noudatettava kirkkolainsäädäntöä. Pyhän kasteen toimittaa pappi. Oikein kastettua ei saa kastaa uudelleen (KJ 2:13). Hätäkasteesta on säädetty erikseen (KJ 2:14). Oikeasta kasteesta ei ole erillistä säädöstä. Kuitenkin hätäkastetta koskevassa säädöksessä (KJ 2:14) mainitaan, että sen tulee toimittaa (1) kirkon jäsen tai muu kristitty (2) vettä käyttäen (3) kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Säädös painottaa kasteen ulkoista muotoa. Kirkkolain esitöissä ei pohdita tarkemmin muita ehtoja. Kuitenkin vuoden 1988 Kirkkolain uudistamiskomitean mietinnössä todetaan, että pelkkä kasteen ulkoinen suorittaminen määrätyllä tavalla ei automaattisesti täytä oikean kasteen ehtoja: Oikealla kasteella ei tarkoiteta ulkonaista muotoa eikä kirkkokäsikirjan mukaista kastetta sellaisenaan, vaan niitä 3
3 periaatteita, jotka tekevät kasteen oikeaksi (Ukom 1988, 2/2, 174). Mietintö viittaa muun muassa Schmalkadenin opinkohtiin (AS III:5) sekä vuoden 1571 kirkkojärjestykseen, jonka mukaan kasteen tekevät oikeaksi Jumalan sana, vesi ja henki. Kirkkolainsäädännön kommentaarissa määritellään, että mainittujen ehtojen lisäksi oikea kaste toimitetaan aina jossakin kristillisessä kirkko tai uskontokunnassa: Oikealla kasteella tarkoitetaan myös muussa kristillisessä kirkkokunnassa tai uskontokunnassa suoritettua kastetta, jonka on toimittanut kastettu henkilö vettä käyttäen kolmiyhteisen Jumalan nimeen (KJ 1:3/sel.). KJ 2:27 :n mukaan toisen evankelis luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön pappi voi Suomen evankelis luterilaisessa kirkossa yksittäistapauksissa suorittaa kirkollisia toimituksia. Tätä perussäädöstä täydentää piispainkokouksen 2002 antama kirkon säädöskokoelmassa (KS 86) julkaistu täytäntöönpanomääräys. Siinä luetellaan kirkot, joiden pappi voi suorittaa Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa kirkollisia toimituksia: Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkot, Saksan evankelisen kirkon (EKD) jäsenkirkot sekä Englannin kirkko, Skotlannin kirkko, Skotlannin episkopaalinen kirkko, Walesin kirkko ja Irlannin kirkko. Päätöksen mukaan muiden evankelis luterilaisten kirkkojen ja yhdyskuntien pappien osalta ratkaisuvalta kuuluu piispalle. Kirkollisen toimituksen suorittamisesta on sovittava asianomaisen kirkkoherran kanssa etukäteen. Kirkkoherran tehtävänä on huolehtia, että toimituksen suorittava pappi saa riittävät tiedot toimituksen suorittamiseen liittyvästä Suomen lainsäädännöstä ja muista huomioon otettavista seikoista. Päätös koskee vain yksittäistapauksia. Toisessa kirkossa vihityn papin on saatava KJ 5:8 :n nojalla pappisoikeudet Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa ennen kuin hän voi hoitaa normaaleja papin tehtäviä seurakunnassa. Rikoslain 16 luvun 9 :ssä säädetään virkavallan anastuksesta. Rikokseksi säädetään oikeudeton esiintyminen toimivaltaisena virkamiehenä sekä oikeudeton ryhtyminen virkatoimeen. Säännös kuuluu seuraavasti: Joka toista erehdyttääkseen 1) ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai 2) muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä, on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Korkeimman oikeuden tai hovioikeuksien oikeuskäytäntöä rikoksesta on hyvin niukalti. Lain esitöistä saa jonkinlaista johtoa asian arvioimiseen. Esitöissä todetaan seuraavaa. Ryhtyminen ilman lakiin perustuvaa oikeutta toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tapahtuu yleensä siten, että tekijä muita erehdyttäen esiintyy ikään kuin todellisuudessa olisi virkamies ja olisi siinä ominaisuudessa oikeutettu ryhtymään virkatoimeen. Virkavallan anastus voi toteutua myös siten, että tekijä ei kiistä yksityishenkilön ominaisuuttaan, mutta ryhtyy kuitenkin toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä. Erehdyttäminen liittyy tällaiseen virkavallan anastukseen sillä tavoin, että annetaan toisten ymmärtää yksityishenkilönkin saavan ryhtyä mainitun kaltaisiin viranomaistoimiin. 4
4 Myös virkamies tai julkisyhteisön työntekijä taikka muu henkilö voi syyllistyä virkavallan anastukseen. Edellytyksenä on se, että tällainen henkilö ryhtyy sellaiseen toimeen, jolla ei ole asiallista yhteyttä hänen omasta asemastaan johtuviin tehtäviin. Virkavallan anastusta on ryhtyminen esimerkiksi toimiin, jotka kuuluvat toiselle julkisyhteisölle kuin sille, johon tekijä on palvelussuhteessa. Samoin virkavallan anastusta on ryhtyminen viranomaistoimiin, joihin saa ryhtyä vain toiseen viranomaisorganisaatioon kuuluva viranomainen. Kuopion tuomiokapituli teki ratkaisun, jonka mukaan säätiön piirissä tapahtunutta toimitusta ei ole pidettävä oikein toimitettuna kasteena. Keskeisenä perusteena oli se, ettei kyseistä lasta ole kasteessa liitetty minkään kristillisen kirkkokunnan tai uskontokunnan jäseneksi. Tämä on puolestaan seurausta siitä, että toimituksen suorittanut henkilö ei ole Suomen evankelis luterilaisen kirkon pappi eikä voi muunkaan kirkon papista annettujen edellytysten mukaisesti hoitaa toimituksia yksittäistapauksissa Suomen evankelis luterilaisessa kirkossa. Kapitulin perustelujen mukaan oikealla kasteella tarkoitetaan myös muussa kristillisessä kirkkokunnassa tai uskontokunnassa suoritettua kastetta, jonka on toimittanut kastettu henkilö vettä käyttäen kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Oikein toimitetun kasteen yksi kriteeri on siis kastettavan liittäminen jonkin kristillisen kirkkokunnan tai uskontokunnan jäseneksi. Kastetta ei siis toimiteta kristillisen kirkkokunnan tai uskontokunnan ulkopuolella. Kirkko oikeudellisesta näkökulmasta toimitukseen liittyy ainakin seuraavia ongelmia. Ensiksi kaste on toimitettu tietoisesti ilman, että se liittää Suomen evankelisluterilaisen kirkon tai minkään mukaan kirkon jäseneksi (KL 1:3, KJ 1:3). Edelleen se on toimitettu tietoisesti ilman, että se liittää paikallisseurakunnan jäseneksi (KL 3:2). Kasteen on toimittanut henkilö, jolla ei ole pappisoikeuksia eikä siten oikeutta hoitaa sakramentteja Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa (KL 5:1; KJ 5:8; KJ 2:13). Kaste on toimitettu sopimatta asiasta etukäteen piispan tai kirkkoherran kanssa (KS 86). Luther säätiön asema kirkossa Aloitteessa mainitun asian ratkaiseminen edellyttää Luther säätiön juridisen ja kirkko oikeudellisen aseman selvittämistä. Arviointi ei kohdistu kehenkään henkilöön eikä sen tarkoituksena ole määritellä säätiön tulevaisuutta. Tarkastelu on rajatusti oikeudellinen. Kirkko oikeudellisesta näkökulmasta Luther säätiön yhdistää Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon yhteinen tunnustus sekä se, että sen piirissä toimii yksittäisiä Suomen evankelis luterilaisen kirkon pappeja. Suomen evankelis luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa uskoa, joka on lausuttu ekumeenisissa uskontunnustuksissa ja luterilaisissa tunnustuskirjoissa (KL 1:1). Säätiön sääntöjen 2 :ssä liitytään tähän kirkkolain tunnustuspykälään. Yhteistä tunnustusta on pidettävä vahvana yhdyssiteenä. Samalla tunnustus edellyttää, että kirkossa tulee olla järjestys (esim. Kol. 2:5; CA 14). Papin tulee sekä sitoutua kirkon tunnustukseen että noudattaa kirkkolakia ja järjestystä. Tunnustuksesta luopuminen merkitsee harhaoppia, järjestyksen rikkominen johtaa hajaannukseen eli skismaan. Kirkon tehtävänä on tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1:2). Säätiön säännöistä ei käy tarkemmin ilmi, miten se ymmärtää suhteensa Suomen evankelis 5
5 luterilaiseen kirkkoon, sen tehtävään ja järjestykseen. Säätiön tehtävä määritellään kapeammin tunnustuksellisen luterilaisen uskon levittämiseksi. Luther säätiön toimintaa säätelee säätiölaki sekä muu valtiollinen lainsäädäntö. Säätiön säännöt on alistettava Patentti ja rekisterihallituksen vahvistettavaksi. Sille on myös ilmoitettava säätiön toimintaja tilintarkastuskertomukset sekä hallituksen jäsenten vaihtuminen. Säätiöllä ei voi olla henkilöjäseniä. Luther säätiö ei kuulu kirkon virallisiin lähetysjärjestöihin eikä se edusta kirkkoa esimerkiksi sopimuksissa tai neuvotteluissa. Kirkkolaki ja järjestys koskevat seurakuntia, mutta eivät säätiön toimintaa. Ne kuitenkin sitovat pappisvirkaan liittyvien toimien osalta säätiön piirissä toimivia Suomen evankelisluterilaisen kirkon pappeja. Säätiön sääntöjen 2 :ssä viitataan kirkkomme tunnustuskirjoihin. Muutoin Suomen evankelisluterilaista kirkkoa ei mainita. Säätiö sanoo tunnustavansa yhden konstituution periaatteen. Periaatetta ei selkeästi määritellä. Säännöistä voidaan päätellä, että säätiön syntymiseen on vaikuttanut naisten vihkiminen pappisvirkaan. Ne papit, jotka toimivat jumalanpalvelusyhteydessä naispappien kanssa, eivät voi toimia liturgina tai saarnaajana yksinomaan säätiön vastuulla olevissa jumalanpalveluksissa käytännössä tämä kattaa piispakunnan lisäksi yli 90 % virassa olevasta papistosta. Näiden pappien sanotaan särkevän edellä mainitun konstituution. Edellä ei kuitenkaan ole viitattu mihinkään konkreettiseen konstituutioon tai kirkkojärjestykseen. Epäselväksi jää myös, sidotaanko sakramenttien pätevyys sukupuoleen. Säätiön on väljästi yhteydessä Ruotsissa toimivaan Missionprovinsen järjestöön (myöhemmin Mpr). Missionprovinsenin suhde Ruotsin kirkkoon on vastaavalla tavalla epäselvä. Perustamisasiakirjassa ja provinssijärjestyksessä tunnustus määritellään Ruotsin kirkon tunnustuksen mukaiseksi. Asian kannalta on olennaista, että sen toiminta rajataan nimenomaisesti Ruotsiin (Den är en fri provins i Sverige). Toisaalta ei käy ilmi, onko se esimerkiksi Ruotsin kirkon palvelujärjestö, kirkosta riippumaton yhdistys vai luterilainen vapaakirkko. Mpr käyttää itsestään ilmauksia vapaa yhteisö (en fri gemenskap), kirkollinen struktuuri (en kyrkilig struktur) ja Ruotsissa toimiva vapaa provinssi (en fri provins). Kiistanalaisen määritelmän mukaan se katsoo olevansa Ruotsin kirkossa toimiva ei alueellinen hiippakunta (ett icke territoriellt stift), mutta ilmaus kuvaa vain sen omaa itseymmärrystä. Hiippakunta on perustettava voimassa olevan kirkollislain mukaisesti eikä sitä voi perustaa yksipuolisesti. Mpr:ia ei ole perustettu Ruotsin kirkollislain mukaisesti eivätkä Ruotsin kirkko ja valtio tunnusta sitä hiippakunnaksi. Mpr:n palvelukseen siirtyneet papit on erotettu Ruotsin kirkon pappisvirasta. Mpr pitää Ruotsin kirkon entistä pappia Arne Olssonia piispana. Lisäksi sillä on kaksi muuta piispaksi kutsuttua työntekijää, kymmenen jumalanpalvelusyhteisöä sekä noin 1000 jäsentä. Kenian evankelisluterilaisen kirkon piispa Walter Obare toimitti piispaksi vihkimisen, johon Olsson osallistui. Vihkimys oli Ruotsin kirkon järjestysmuodon vastainen. Afrikkalaiset piispat arvostelivat Obaren toimia ja pyysivät häntä pidättymään vihkimyksestä. Luterilainen maailmanliitto piti Obaren toimia sopimattomana sekaantumisena toisen sisarkirkon elämään. LML:n neuvosto erotti hänet luottamustehtävistä samana vuonna. Olsson on toimittanut papiksi vihkimisiä, joihin on osallistunut useita suomalaisia. Näillä henkilöillä ei ole pappisoikeuksia Suomen evankelis luterilaisessa kirkossa eikä tiettävästi missään muussakaan kirkossa. He eivät ole minkään suomalaisen piispan ja tuomiokapitulin alaisuudessa, vaan katsovat toimivansa Mpr:n alaisuudessa. Aloitteessa tarkoitettu kastetoiminta koskee nimenomaan näiden henkilöiden toimittamia kasteita. Lisäksi säätiön piirissä toimii myös Suomen evankelis luterilaisen kirkon 6
6 pappeja, mutta heidän toimiensa arviointi ei kuuluu tähän yhteyteen, vaan asianomaiselle piispalle ja tuomiokapitulille. Luther säätiön retoriikassa vihkimistoimituksia on pyritty oikeuttamaan sillä, että naispappeuteen torjuville olisi asetettu erityinen virkakielto pappisvirkaan tai papinvirkaan (esim. Savon Sanomat ). Tällaista kieltoa ei ole olemassa. Piispainkokous totesi antamassaan selonteossa, että kirkolliskokouksen 1986 hyväksymän ponnen mukaisesti naispappeuteen torjuvasti suhtautuvilla on edelleen mahdollisuus työskennellä kirkossa sekä tulla vihityksi papiksi ja nimitetyksi kirkon virkoihin. Naispappeuteen torjuvasti suhtautuvan ei tarvitse jättää virkaansa. Kumpikaan osapuoli naispappeutta vastustava tai sen hyväksyvä ei ole harhaoppinen. Voimassa olevat valtiolliset ja kirkolliset lait velvoittavat tekemään yhteistyötä kaikilla tasoilla. Ne eivät anna oikeutta kieltäytyä minkään laillisesti annetun työtehtävän toteuttamisesta. Kaikilla on velvollisuus toimia yhteistyössä ja varjella kirkon ykseyttä. Asian teologista ja kirkko oikeudellista arviointia Asian synnyttämässä julkisessa keskustelussa on esitetty, että luterilaisen käsityksen mukaan kasteessa ei olisi kyse kirkkoon liittämisestä eli initiaatiosta. Kaste olisi pohjimmiltaan Jumalan ja ihmisen välinen yksityisluontoinen tapahtuma, jonka jälkeen kirkko kutsuu kastettuja yhteyteensä (Kotimaa ja ). Säätiön piirissä on toisaalta esitetty päinvastoin, että kasteessa olisi kysymys initiaatiosta. Tällöin kaste ei kuitenkaan liittäisi paikalliseen (näkyvään) kirkkoon, vaan Kristuksen universaaliin (näkymättömään) kirkkoon. Paikallisesti järjestäytyneeseen kirkkoon tässä tapauksessa Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon ja sen seurakuntaan liittäminen olisi näkymättömään kirkkoon liittymisestä erillinen, juridis hallinnollinen rekisteröintitoimenpide (Savon Sanomat ja ). Edellinen saa hengellisen sisällön, jälkimmäistä pidetään vain inhimilliseen järjestykseen kuuluvana muodollisena seurauksena, jolla ei ole hengellistä merkitystä. Edelleen kastetoimintaa on puolustettu sillä, että oikea kaste ei ole riippuvainen pappisvirasta. Esimerkiksi hätäkasteen voi toimittaa kuka tahansa kristitty. Pätevän kasteen edellytys olisi pelkästään veden käyttäminen ja kolmiyhteisen Jumalan nimen lausuminen (Savon Sanomat ). Luther säätiön omissa, kasteista annetuissa selvityksissä (9.1. ja ) esitetään useita, keskenään jännitteisiä tulkintoja kasteen ja initiaation suhteesta. Yhtäältä (1) kastetta sanotaan yleisellä tasolla portin sakramentiksi, jossa kastettu liitetään Kristuksen maailmanlaajaan kirkkoon liittämällä hänet jonkin konkreettisen seurakunnan yhteyteen. Toisaalta (2) myönnetään, että lähetyshiippakunnassa vihityn henkilön kastetoimitus ei liitä lasta automaattisesti Suomen ev.lut. kirkon jäsenyyteen. Tämä käsitys näyttää olevan ristiriidassa kolmannen (3) tulkinnan kanssa, jonka mukaan ketään ei kasteta Luther säätiöön, vaan Suomen ev.lut. kirkkoon. Neljännen (4) sanamuodon mukaan lähetyshiippakunnassa vihityn henkilön kaste liittää kastettavan Kristuksen kirkon yhteyteen ja [Luther säätiön] paikallisen jumalanpalvelusyhteisön jäseneksi siinä toivossa että kastettu myöhemmin hyväksytään myös Suomen evankelis luterilaisen kirkon jäseneksi. Mikäli säätiö katsoo, että po. kasteet liittävät Suomen evankelis luterilaiseen kirkon yhteyteen, toiminta täyttää ilmeisesti rikoslaissa mainitun virkavallan anastamisen tunnusmerkit. Jos taas katsotaan, että 7
7 po. kasteet liittävät ainoastaan näkymättömään kirkkoon, ajaudutaan ristiriitaan luterilaisen tunnustuksen kanssa. Tunnustuskirjat torjuvat puhtaasti henkistyneen (spiritualistisen) kirkkokäsityksen, jossa näkyvä ja näkymätön kirkko irrotetaan toisistaan erillisiksi. Henkistynyt kirkkokäsitys oli tyypillistä pietismin ja liberaaliprotestantismin piirissä. Kastaminen säätiön omaan jäsenyyteen taas näyttäisi merkitsevän muun muassa sitä, että säätiö olisi tosiasiallisesti irtaantunut Suomen evankelis luterilaisen kirkon yhteydestä, jossa se kuitenkin sanoo toimivansa. Säätiölain mukaan säätiöllä ei voi olla henkilöjäseniä. Säätiön omassa selvityksessä kastaminen Luther säätiön jäseneksi sekä torjutaan (edellä kohta 3) että myönnetään (edellä kohta 4), ellei kyse ole jäsenyydestä kahdessa tarkemmin määrittelemättömässä merkityksessä. Jo edellä kuvattu julkinen keskustelu osoittaa, että aloitteessa mainittuun asiaan liittyy useita kasteen teologiaa, kirkko oppia sekä pappisvirka koskevia teologisia ja kirkko oikeudellisia ongelmia. Kysymys koskettaa sekä kirkon tunnustusta että kirkon järjestystä. Kirkkolain 1. luvun 1 :n mukaan Suomen evankelisluterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkkolaki, kirkkojärjestys ja kirkkokäsikirja heijastavat ja soveltavat tätä niin sanottua tunnustuspykälää. Asian ratkaiseminen edellyttää sen selvittämistä, katsotaanko sellainen kaste, joka on toimitettu ilman kirkkoon liittämisen tarkoitusta, oikeaksi vai ei. Asian selvittämiseksi on vastattava kolmeen kysymykseen. 1. Onko kasteessa kyse kirkkoon liittämisestä? 2. Jos on, liittääkö kaste näkyvään vai näkymättömään kirkkoon? 3. Kenellä on oikeus toimittaa kaste? Kaste liittää kirkkoon Sekä Raamatussa että luterilaisissa tunnustuskirjoissa kasteeseen liitetään useita merkityksiä. Kasteessa lahjoitetaan esimerkiksi syntien anteeksiantamus, Jumalan armo, Kristus tekoinensa ja Pyhä Henki lahjoinensa (Iso katekismus). Tässä selvityksessä kysymys on kuitenkin rajattava siihen, merkitseekö kaste myös kirkkoon liittämistä. Yksi kasteen merkityksistä on initiaatio kirkon yhteyteen. Raamatun ja tunnustuskirjojen mukaan kaste liittää kastettavan Kristuksen ruumiin eli kirkon jäsenyyteen. Apostoli Paavalin mukaan kaikki Kristuksen yhteyteen kastetut muodostavat yhden ruumiin. Tämän ruumiin yhteyteen tullaan kasteessa: Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä. (1. Kor. 12:13) Ruumis merkitsee paavalilaisessa kielenkäytössä sekä Kristusta että hänen kirkkoaan: Seurakunta (ekkleesia) on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä (Ef. 1:23). Kristuksen kirkolla on vain yksi kaste, ja kastetuilla on velvollisuus tukea ja edistää kirkon ykseyttä: Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! (Ef. 4:3 5) 8
8 Yhteiskunnan ja yhteisön kuvaaminen ruumiina oli antiikin maailmassa tavallista. Huomiota herättää kuitenkin se, että Paavali ei sano seurakunnan olevan ikään kuin ruumis, vaan että seurakunta on Kristuksen ruumis (1. Kor. 12:27). Fyysisen ruumis käsitteen johdosta Paavali väittää muualla, että ruumiillista koskevana seksuaalinen synti liittää koko Kristuksen ruumiin sopimattomiin henkilöihin: Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen ruumiin jäseniä (1. Kor. 6:15 20). Paavalin mukaan seurakuntaan liittyminen ei siis synnytä vain hengellistä yhteyttä, vaan hyvin konkreettisen, jopa fyysisen yhteyden. Tähän Kristuksen ruumiiseen liittyminen on tapahtunut kasteessa (eis hen sooma ebaptistheemen) (1. Kor 12:13). Samassa 12. luvussa Paavali käsittelee seurakunnan sisäisiä ristiriitoja ja eri jäsenten tehtäviä seurakunnassa. Seurakuntavirat, kuten apostolit, profeetat, opettajat esiintyvät karismaattisluonteisten armolahjojen rinnalla. Jumala on seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja vielä jotkut opettajiksi. Muutamilla on voima tehdä ihmeitä, toisilla parantamisen lahja, toisilla kyky auttaa muita, toimia johtajana tai puhua kielillä (12:28). Seurakunnan kuvaaminen Kristuksen ruumiina sisältää ajatuksen, että ruumiissa erilaiset seurakunnan jäsenet ja tehtävät liittyvät yhteen. Toisten tehtäviä ei saa halveksia eikä ole oikein tavoitella itselleen kaikkia tehtäviä ja armolahjoja. Jokaiselle kuuluu omaa tehtävänsä. Omavaltainen toiminta rikkoo sekä tätä periaatetta että seurakunnan ykseyttä vastaan. Uuden testamentin mukaan kirkko on kasteen edellytys (Schlink: Lehre von der Taufe, 1969, ). Tämä käy ilmi Apostolien tekojen 2. luvusta. Ensin kuvataan helluntaina tapahtunut Pyhän Hengen vuodattaminen, jota pidetään myös kirkon syntymisenä. Tämän jälkeen Pietari julistaa evankeliumia ja kehottaa ihmisiä kääntymään ja ottamaan kasteen syntien anteeksi antamiseksi ja Pyhän Hengen lahjan saamiseksi (Apt. 2:37). Kaste liittää siihen seurakuntaan ja uskovien joukkoon, joka sai syntynsä Pyhän Hengen vuodattamisesta: Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä (Apt. 2:41). Toisella ja kolmannella vuosisadalla kirkko yleensä hylkäsi harhaoppisten (hereetikkojen) ja riidanhaastajien (skismaatikkojen) kasteet. Varhaisen kirkon aikana erityisesti Pohjois Afrikassa kirkko joutui niin kutsutun donatolaiskiistan yhteydessä ottamaan kantaa kirkon yhteydestä irtaantuneiden ryhmien kasteisiin. Kirkkoisistä erityisesti Tertullianus ja Cyprianus katsoivat, että harhaoppisten ja kirkosta irtaantuneiden ryhmien kasteet eivät olleet oikeita. Näistä ryhmistä katoliseen kirkkoon palanneet oli kastettava. He eivät voi antaa sellaista mitä heillä ei ole (Tertullianus, De bapt. 15; Cyprianus, Ep ). Rooman piispana toiminut toiminut Stefanus oli ilmeisesti toista mieltä, mutta hänen kirjoituksensa eivät ole säilyneet. Välien selvittely kesti useamman vuosisadan. Vähitellen vakiintui käytäntö, jossa skismaatikkojen suorittamat kasteet hyväksyttiin siten, että näistä ryhmistä takaisin pyrkineet otettiin kirkon yhteyteen erillisessä toimituksessa. Kirkon yhteyden ulkopuolella toimitettujen kasteiden tunnustaminen ei merkinnyt harhaopin tai skisman hyväksymistä, vaan sen tunnustamista, että kaikkivaltias Jumala voi toimia myös harhaoppisten ja skismaatikkojen kautta silloin, kun he toimivat niin kuin kirkko toimii (Schlink 1969, 101). Myös Lutherin Ison Katekismuksen mukaan (IV, 2 ja 64) kaste liittää kirkkoon: Ensiksi ryhdymme selittämään kastetta, jossa meidät aluksi otetaan kristikunnan yhteyteen (in Christianorum communionem, in die Christenheit genommen). Sama oppi esitetään myös Vähässä Katekismuksessa, jonka mukaan kaste on pääsy kaikkien pyhien yhteyteen (Eingang zu aller heiligen Gemeinschaft, introitus ad societas sanctorum). 9
9 Latinankielisessä tekstissä ilmaisut christianorum communionem ja societas sanctorum viittavat konkreettiseen yhteisöön, eivät vain taivaalliseen tai näkymättömään yhteisöön. Myös termit introitus ja Eingang ovat konkreettisia, eivät vain abstrakteja tai symbolisia. Myös kirkkokäsikirjan kastekaavan sanamuodot heijastavat Raamatun ja tunnustuskirjojen käsitystä kasteesta initiaationa kirkon jäsenyyteen. Tämä käy ilmi muun muassa seuraavista kastekaavan sanamuodoista: Kasteessa sinä otat meidät hoitoosi ja seurakuntasi yhteyteen (kollehta rukous) Kaste liittää meidät Kristukseen ja hänen seurakuntansa yhteyteen (allokuutio) yhdistäköön meidät yhteisessä ilossa kaikkiin niihin veljiimme ja sisariimme, jotka on kasteessa liitetty Kristuksen ruumiiseen (ns. vedenpaisumus rukous) Pyhässä kasteessa NN (etunimet) on otettu Kristuksen kirkon ja X:n seurakunnan jäseneksi. Suljemme hänet ja hänen kotinsa rakkauteemme ja esirukouksiimme (papin sanat kastamisen jälkeen, jolloin pappi ottaa lapsen syliinsä) Ylistämme sinua siitä, että olet ottanut hänet pyhässä kasteessa omaksesi, seurakuntasi jäseneksi ja ikuisen elämän perilliseksi (esirukous) Rukoilemme tänään NN:n puolesta, joka on liitetty kasteessa seurakuntasi yhteyteen. (esirukouksen yhteydessä oleva kodin siunaamisen rukous). Ekumeenisesti vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että kristillinen kaste merkitsee kirkon yhteyteen liittämistä. Esimerkiksi Kirkkojen maailmanneuvoston hyväksymä BEM asiakirja kutsuu kastetta Paavalin ilmauksen pohjalta Kristuksen ruumiiseen liitämiseksi (engl. incorporation into the body of Christ). Porto Allegressa vuonna 2006 pidetyn Kirkkojen maailmanneuvoston 9. yleiskokouksen ykseyslausumassa kristillisen kirkon jäseneksi tuleminen (engl. initiation) yhdistetään kasteeseen (14.C.). Edellisen pohjalta voidaan todeta, että Raamatussa, patristisessa teologiassa, luterilaisissa tunnustuskirjoissa ja kirkkokäsikirjan kasteliturgiassa kaste merkitsee aina kirkkoon liittämistä. Asiasta vallitsee laaja ekumeeninen konsensus. Käsitys, jonka mukaan kaste ei liitä kirkkoon eikä edellytä kirkkoa, on ristiriidassa kirkon tunnustuksen kanssa. Näkyvän ja näkymättömän kirkon yhteenkuuluvuus Luterilaisen tunnustuksen mukaan kirkko oppi perustuu opille Kristuksen persoonasta. Kristillisen uskon mukaan Kristus on tosi Jumala ja tosi ihminen. Kristuksen jumalallinen ja inhimillinen luonto kuuluvat yhteen muuttamatta, erottamatta, sekoittamatta ja jakamatta (Khalkedonin konsiili; CA 2). Kristuksen kahden luonnon yhteenkuuluvuutta sovelletaan tunnustuskirjoissa myös kirkko oppiin. Kirkko on yhtä aikaa sekä näkyvä että näkymätön. Se koostuu vielä maan päällä taistelevista jäsenistä ja jo taivaassa riemuitsevista pyhistä. Maailmassa olevalla kirkolla on jäseniensä puolesta sekä todellisia että nimellisiä jäseniä. Näistä käsite eroista huolimatta tunnustuskirjoissa kirkosta puhutaan aina yksikössä. Yksi, pyhä kirkko on pysyvä ikuisesti (CA 7). Yhden kirkon tuntomerkkeihin kuuluvat evankeliumin julistaminen puhtaasti ja sakramenttien toimittaminen oikein. Näkyvä ja näkymätön kirkko eivät ole empiirisesti erotettavissa. Oikeat ja nimelliset jäsenet tuntee vain Jumala. 10
10 Augsburgin tunnustuksen puolustuksen mukaan oikea ja katolinen kirkko on se, joka maailmassa (in der Welt) ja joka pitää yhden kasteen (Apol. 7, 10 11, saks.). Puolustuksessa torjutaan henkistynyt eli spiritualistinen (platonistinen) kirkkokäsitys, jonka mukaan tosi kirkko olisi näkymätön, kun taas näkyvä paikalliskirkko olisi vain sen varjo tai suoranainen vastakohta: Emme me liioin haaveksi mistään Platonin valtiosta, niin kuin jotkut ilkkuen väittävät, vaan toteamme, että kirkko, josta puhumme, on todella olemassa (Apol. 5, 20 21). Myös Luther torjuu jyrkästi näkyvän ja näkymättömän kirkon irrottamisen vastatessaan spiritualisti Thomas Münzerille: Koska olen nimittänyt kristillistä kirkkoa hengelliseksi yhteisöksi, sinä pilkkaat minua ikään kuin haluaisin rakentaa kuin Platon valtion, joka ei olisi missään (WA 7, 683). Lutherin mukaan yhdestä kirkosta voidaan puhua kahdella tavalla, yhtäältä hengellisenä ja sisäisenä ja toisaalta ruumiillisena ja ulkonaisena. Ei kuitenkaan niin, että tahtoisin erottaa ne toisistaan, sillä ne ovat yhtäaikaisia. Samoin puhun yhdestä ihmisestä, jota nimitän sielun puolesta hengelliseksi ja ruumiin puolesta ruumiilliseksi ihmiseksi (WA 6, 296). Näkyvän ja näkymättömän sijasta Luther puhuu yhdestä kirkosta yhtä aikaa ilmeisenä (manifesta) ja kätkettynä (abscondita). Kirkko voi olla kätketty ensiksi päänsä eli Kristuksen puolesta, toiseksi ruumiinsa eli todellisten jäsentensä puolesta sekä kolmanneksi siksi, että yksittäinen paikalliskirkko on vääristynyt valhekirkoksi (falsa ecclesia). Mikään näistä ei kuitenkaan löydy konkreettisen, maailmassa ilmenevän kirkon ulkopuolelta. Kristus kirkon todellisena päänä, pyhät kirkon todellisina jäseninä ja toisaalta myös paikallisesti vääristynyt valhekirkko löytyvät vain ja ainoastaan konkreettisen kirkon sisäpuolelta. Luterilainen käsitys kasteesta initiaationa yhden kirkon yhtä aikaa sekä näkymättömän Kristuksen kirkon että näkymättömän paikalliskirkon yhteyteen heijastaa yleistä ekumeenista vakaumusta. Tämä käy ilmi esimerkiksi Luterilaisen maailmanliiton ylläpitämän Strasbourgin Ekumeenisen Instituutin tutkimuksessa Baptism and the Unity of the Church (15 24): Ekumeenisesti vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että kaste on aina kaste sekä paikalliskirkon että universaalikirkon yhteyteen (engl. baptism is always both into a particular local church and into the church universal). Yhteenvetona voidaan todeta, että kaste liittää aina Kristuksen kirkkoon, joka on yhtäältä salattu, mutta joka ilmenee aina näkyvänä paikalliskirkkona. Käsitystä, jonka mukaan kaste toimitetaan vain näkymättömään, mutta ei näkyvään kirkkoon liittämiseksi, on pidettävä luterilaisen uskonkäsityksen vastaisena. Teologisesti arvioituna tällainen käsitys kasteesta ja kirkosta on yhteydessä Kristuksen todellisen ihmisyyden kieltävään harhaoppiin, doketismiin. Käsitystä onkin kutsuttu kirkko opilliseksi doketismiksi. Pappi sakramenttien hoitajana ja palvelijana Pappisvirka on Jumalan asettama ja säätämä (CA 5). Augsburgin tunnustuksen 14. artiklan mukaan sakramenttien hoitaminen kuuluu pappisviralle: Kirkollisesta järjestyksestä seurakuntamme opettavat, ettei kirkossa kukaan saa julkisesti opettaa eikä hoitaa sakramentteja ilman asianmukaista kutsumista (CA 14). Asianomaista kutsumista ei tarkemmin määritellä eikä sitä muutenkaan voida arvioida pelkästään tunnustuksen perustella. Oikeasta kutsumisesta säädetään kulloinkin voimassaolevan kirkollisen järjestyksen mukaisesti. 11
11 Augsburgin tunnustuksen 5. ja 14. artiklan pohjalta Kirkkolaissa (KL 5) ja Kirkkojärjestyksessä (KJ 5) säädetään pappisvirasta. Niissä määrätään, miten tähän virkaan kutsutaan ja vihitään asianmukaisesti. Edelleen kirkkojärjestyksessä määrätään, että kasteen toimittaa pappi. Kuopion tapauksessa kasteen on toimittaneella henkilöllä ei ole pappisoikeuksia. Kirkko oikeudellisesti hän yksityishenkilö, jolla on samat oikeudet kuin kenellä tahansa kastetulla kristityllä. Asiallisesti Luther säätiön kastetoiminnassa on Rikoslain 16 luvun 9 :ssä mainitun virkavallan anastamisen piirteitä. Kiistatonta on, että kasteen toimittajalta on puuttunut kirkon tunnustuksen ja kirkkolain edellyttämä toimivalta. Suomen evankelis luterilaisessa kirkossa, jossa säätiö on johdonmukaisesti sanonut toimivansa, sakramentteja hoidettaessa on noudettava kirkkolakia. Sekä vanhemmat että toimituksen suorittajat ovat Suomen evankelis luterilaisen kirkon jäseniä. Virkavallan anastusta näyttäisi tukevan myös rikoslain esityöt. Lakivalmistelun mukaan virkavallan anastus voi toteutua myös siten, että tekijä ei kiistä yksityishenkilön ominaisuuttaan, mutta ryhtyy kuitenkin toimeen, jonka vain asianomainen virkamies saa tehdä. Erehdyttäminen liittyy tällaiseen virkavallan anastukseen sillä tavoin, että annetaan toisten ymmärtää yksityishenkilönkin saavan ryhtyä mainitun kaltaisiin viranomaistoimiin. Esitöiden mukaan julkisyhteisön virkamiehen lisäksi virkavallan anastukseen voi syyllistyä myös muu henkilö. Edellytyksenä on se, että henkilö ryhtyy sellaiseen toimeen, jolla ei ole asiallista yhteyttä hänen omasta asemastaan johtuviin tehtäviin. Virkavallan anastusta on ryhtyminen esimerkiksi toimiin, jotka kuuluvat toiselle julkisyhteisölle kuin sille, johon tekijä on palvelussuhteessa. Toisaalta kirjaimellisesti tulkittuna virkavallan anastamissäädös korostaa erehdyttämistarkoitusta, joka tässä tapauksessa voi olla kiistanalainen. Mikäli erehdyttämistarkoitusta korostetaan, säädöstä voidaan tulkita siten, että Luther säätiön piirissä kastanut henkilö ei ole syyllistynyt virkavallan anastukseen, mikäli hän on etukäteen ilmoittanut vanhemmille, että hänellä ei ole pappisoikeuksia Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa, että kaste ei liitä Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteyteen ja että toimitus ei synnytä subjektiivista oikeutta kirkon jäsenyyteen. Yhteenvetona voidaan sanoa, että luterilaisen tunnustuksen mukaan pappisvirka on Jumalan asettama. Sakramenttien hoitaminen on uskottu oikein kutsutulle papille. Oikeasta kutsumisesta säädetään kirkkolaissa ja järjestyksessä. Sakramenttien hoitajana pappi on seurakunnan palvelija, ja hänen on voitava edustaa aidosti kirkkoa, joka on hänet kutsunut. Säätiön tapauksessa Ruotsissa vihityillä henkilöillä ei ole pappisoikeuksia Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Kirkollisten toimitusten hoitaminen omavaltaisesti on ristiriidassa niiden pastoraalisten velvollisuuksien kanssa, jotka kirkon tunnustus ja järjestys papille asettavat ja joihin vihittävä lupaa sitoutua. Omavaltaisesti toimiva pappi tai pappina esiintyvä antaa seurakuntalaisille väärän käsityksen toimituksen luonteesta. Oikea kaste Kirkkojärjestyksessä puhutaan oikeasta kasteesta. Sekä sielunhoidollisesti että kirkon ykseyden kannalta on ratkaisevaa, että kirkon pyhä toimitus voidaan tunnistaa oikein toimitetuksi. Augsburgin tunnustuksen mukaan kirkon toinen tuntomerkki on sakramenttien toimittaminen oikein (recte). Pappi lupaa toimittaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan, noudattaa kirkon lakia ja järjestystä sekä palvella alttiisti seurakuntaa (KJ 5:6). 12
12 Sekä Luther säätiö että sen yksittäiset tukijat ovat pyrkineet korostamaan voimakkaasti, että oikea kaste on ymmärrettävä mahdollisimman väljästi. Kasteen pätevyys perustuu veteen ja kolmiyhteisen Jumalan nimeen (Savon Sanomat 17.4.). Oikeita sanoja ja elementtiä pidetään pätevyyden tyhjentävinä ehtoina: Mitään muita ehtoja kasteen pätevyydelle ei ole (Savon Sanomat 10.4.). Muita näkökohtia arvostellaan, ne pyritään näkemään uutuuksina ja tekemään naurettaviksi. Veden ja kolmiyhteisen nimen käyttäminen ovat keskeisimmät oikean kasteen kriteerit, mikä käy ilmi myös kirkkojärjestyksestä (KJ 2:14). Ulkoisesti todennettavat asiat ovat tärkeällä sijalla, kun arvioidaan sakramenttien pätevyyttä. Luterilaisuudessa on korostettu toimitusten perustuvan Jumalan sanan voimaan. Äärimmilleen vietynä näkemys johtaa kuitenkin absurditeetteihin. Syntyneessä keskustelussa on jo nyt huomautettu, että jos veden käyttämistä ja oikeita sanoja pidetään tyhjentävinä kriteereinä, silloin myös näytelmässä, uimahallissa tai missä tahansa toimitettua vedellä valelua ja kastesanojen lausumista on pidettävä oikeana kasteena. Teologian historiassa tällaista näkemystä on kutsuttu sanamagiaksi. Firenzen kirkolliskokous määritteli vuonna 1439, että pätevä sakramentti edellyttää (1) oikeaa materiaa (2) oikeita sanoja formana sekä (3) oikeaa tarkoitusta. Sanamagian välttämiseksi pätevältä sakramentilta edellytettiin objektiivisesti todennettavien asioiden (materia ja sanat) lisäksi myös sitä, että papilla on oikea tarkoitus eli intentio. Ollakseen pätevä papin on toimitettava sakramentti siinä tarkoituksessa, jolla kirkko sen toimittaa (lat. persona ministri conferentis sacramentum cum intentione faciendi, quod facit Ecclesia, DS 1312). Sanamagian välttämiseksi määriteltiin lisäksi, että oikea käyttö edellyttää jotakin myös vastaanottajilta. Sakramentit vaikuttavat niihin, jotka ottavat ne arvollisesti vastaan (digne suscipientibus, DS 1310). Jälkimmäinen ei kuitenkaan koske sakramentin pätevyyttä, vaan vaikutusta. Myös luterilaisessa reformaatiossa korostettiin ulkoisen muodon lisäksi oikeaa kontekstia ja oikeaa tarkoitusta. Reformaatio arvosteli jyrkästi aikansa skolastista oppia, jonka mukaan toimitus vaikuttaa automaattisesti pelkästään ulkoisen suorituksen perusteella tai kuten sanottiin tehdyn teon perusteella (lat. ex opere operato). Tunnustuskirjojen mukaan käsitys sakramentin vaikutuksesta pelkästään ulkonaisen toimittamisen nojalla ilman vastaanottajan oikeaa mielentilaa on tuonut monenlaista ja sanoin kuvaamatonta väärinkäyttöä (Apol. 13). Tunnustuskirjoissa korostetaan, että sakramentti on oikea vain oikeassa käytössä (in usu) eli silloin, kun sitä käytetään Kristuksen asetuksen mukaiseen tarkoitukseen: Mitään sakramenttia ei ole siellä, missä Kristuksen säädöstä ei noudateta sellaisenaan (FC SD 7, 83 87). Oikean materian ja oikeiden sanojen lausuminen ei vielä sinänsä saa sakramenttia aikaan, ellei noudateta koko sitä sakramentin toimittamisen järjestystä, jonka Kristus on säätänyt. Samalla arvostellaan sakramentin käyttämistä muuhun kuin alkuperäisen asetuksen mukaiseen tarkoitukseen. Jos esimerkiksi ehtoollisleipää käytetään peltojen siunaamiseen tai jos kastevedellä vihitään kelloja tai parannetaan sairauksia, kyse ei ole alkuperäisen tarkoituksen mukaisesta käytöstä eikä siten sakramentista, vaikka olisikin käytetty oikeita sanoja ja elementtiä. Mainitut esimerkit osoittavat, että käsitys, jonka mukaan oikeiden sanojen ja elementtien lisäksi mitään muita ehtoja kasteen pätevyydelle ei ole, näyttää edustavan sellaista sanamagiaa, jota sekä roomalais katolisessa että luterilaisessa kirkossa on haluttu välttää. Oikean ulkoisen muodon lisäksi 13
13 on otettava huomioon myös se laajempi konteksti, jossa pyhiä toimituksia hoidetaan. Tämän arvioiminen on monimutkaisempaa kuin pelkkien sanamuotojen ja elementtien toteaminen. Nyt käsillä olevissa tapauksissa ongelma ei ole siinä, etteikö toimitusta olisi toimitettu uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, vaan siinä, että se on suoritettu tietoisesti ilman kirkkoon liittämisen tarkoitusta. Teologisesti arvioituna tämä tekee tehdyistä toimituksista puutteellisen, koska Uuden testamentin mukaan kasteessa on kyse Kristuksen ruumiiseen eli kirkkoon liittämisestä (1. Kor. 12:13). Neuvostoliiton vainojen aikana Inkerin kirkon piirissä maallikkojen tiedetään kastaneen lapsia, joita ei tiettävästi merkitty erilliseen rekisteriin. Näitä ja säätiön kasteita yhdistää se, että ne ovat maallikoiden toimittamia. Toisaalta niiden välillä on myös muun muassa seuraavia eroja. Inkerin kirkon piirissä kastettiin a) ateistisen vainon aikana b) tilanteessa, jossa oman kirkon pappia ei ole saatavilla sekä c) kirkkoon liittämisen tarkoituksessa tai ainakin siten, että tätä ei suljettu etukäteen pois. Näistä syistä neuvostoaikaiset kasteet tulevat lähelle hätäkastetta: kasteisiin ryhdyttiin, koska pappia ei ollut saatavilla. Lisäksi on huomattava, että neuvostovallan aikaisiin kasteisiin ei kuulunut pyrkimystä demonstroida omaa kirkkoa tai sen järjestystä vastaan. Klassisen käsityksen mukaan sakramenttien hoitaminen oikein merkitsee niiden suorittamista siten, että toimitus on sekä pätevä (engl. valid) että laillinen (engl. legal). Arvioitaessa toimituksen pätevyyttä arvioidaan yleensä sen ulkoista muotoa ja ensi sijaisena lähteenä käytetään Raamattua, toissijaisesti ekumeenista perinnettä. Arvioitaessa toimituksen laillisuutta huomio kiinnittyy puolestaan kontekstiin ja erityisesti toimivaltaan eli siihen, onko toimituksen suorittajalla myös oikeus suorittaa kyseinen toimitus. Tätä ei voida arvioida pelkän opin pohjalta, kuten säätiön retoriikassa on esitetty, vaan arviointi perustuu voimassaolevaan kirkolliseen lainsäädäntöön. Arvioinnin tarkoitus on sekä sielunhoidollinen että kirkko opillinen. Tunnustuskirjoissa ja kirkkolaissa tätä pätevän ja laillisen erottelua ei käytetä eksplisiittisesti, mutta se tunnetaan asiallisesti. Kun esimerkiksi Augsburgin tunnustuksen 14. artiklassa määrätään, että sakramenttien julkinen hoitaminen kuuluu vain oikein kutsutuille (rite vocatus), se edellyttää, että kutsujana toimii yksityishenkilön sijasta kirkko yhteisönä ja että kutsumista arvioidaan voimassaolevan kirkollisen lainsäädännön pohjalta. Vastaava erottelu pätevän ja laillisen välillä tulee asiallisesti esille myös nykyisessä kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Esimerkiksi hätäkasteesta on viipymättä ilmoitettava kirkkoherranvirastoon ja hätäkaste on vahvistettava kirkkokäsikirjan määräämällä tavalla (KJ 2:14). Kirkkokäsikirjassa on hätäkasteen vahvistamisen kaava. Kirkollisten toimitusten oppaan mukaan hätäkasteen vahvistaminen merkitsee sen toteamista, että lapsi on sakramentaalisesti ja kirkko oikeudellisesti oikein kastettu. Hätäkasteen vahvistamista ei siten toimiteta, mikäli hätäkaste ei ole tapahtunut oikein. Vastaavia esimerkkejä pätevän ja laillisen erottelusta on muitakin. Lapuan tuomiokapituli joutui arvioimaan toimivaltaisen papin toimittamien kasteiden pätevyyttä. Antamassaan ratkaisuissa kapituli totesi, että papin velvollisuutena on toimittaa kaste kirkkokäsikirjassa olevien Jeesuksen sanojen mukaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kapituli piti omavaltaisesti kasteen sanoja muuttaneen papin toimia vakavana virheenä viranhoidossa ja seurakuntalaisia kohtaan. Kapitulin mukaan on selvää, että pastori X:n käytäntö ei tarkasti ottaen täytä kasteen pätevyyden ehtoa. Valmistelun mukaan tiedot poikkeavista kasteista perustuivat yksinomaan kyseisen papin omaan ilmoitukseen. Tietojen tarkistaminen osoittautui käytännössä mahdottomaksi, koska ei ollut merkintöjä 14
14 siitä missä ja milloin poikkeavia sanamuotoja oli käytetty. Kapitulin mukaan oli pastoraalisesti ongelmallista lähteä toistamaan kastetoimitusta, koska uskontunnustuksen ja muiden kohtien perustella seurakuntalaisille oli selvää, että kyseessä on kristillinen kaste ja että he tuskin ymmärtäisivät uutta kastetta. Kapituli painotti papistolle, että kaste on toimitettava kirkkokäsikirjan mukaisesti. Käytännöllisistä ja sielunhoidollisista syistä kapituli ei edellyttänyt muita toimia. Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat ottivat pääsiäisviikolla 2008 antamassa yhteisessä lausunnossaan kantaa sekä Luther säätiön luvattomaan kastetoimintaan että omavaltaiseen kastesanojen muuttamiseen. Piispojen mukaan kaste on toimitettava Jeesuksen asettamilla sanoilla (Matt. 28:18 20) kolmiyhteisen Jumalan nimeen ja vettä käyttäen. Siten papilla ei ole oikeutta kastaa esimerkiksi Luojan, Lunastajan ja Pyhittäjän nimeen. Myös tapa, jossa käytetään sekä Jeesuksen sanoja että omia, käsikirjasta poikkeavia sanoja rinnakkain, torjutaan kannanotossa: Kaste on toimitettava kirkkokäsikirjan määräämällä tavalla. Oikeiden kastesanojen ohella piispat korostivat kasteen ja kirkon yhteenkuuluvuutta: Kasteessa ihminen otetaan Kristuksen ja hänen kirkkonsa yhteyteen. Kaste tapahtuu aina jossakin kristillisessä kirkko tai uskontokunnassa, jossa kastettavasta myös tulee seurakunnan jäsen. Piispat korostivat, että Suomen evankelis luterilaisessa kirkossa kasteen toimittaa kirkkomme pappi. Samalla todetaan, että muun muassa ruotsalaisessa Missionsprovinsenin piirissä vihityillä ei ole oikeutta toimittaa kasteita Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa eikä liittää jäseniä sen seurakuntiin. Piispojen mukaan sitä, joka on kastettu esimerkiksi katolisessa tai ortodoksisessa kirkossa taikka vapaakirkoissa, ei luterilaisessa kirkossa kasteta uudelleen. Oikein toimitettu kaste on jo liittänyt hänet Kristuksen kirkkoon. "Yksi on Herra, yksi usko ja yksi kaste" (Ef. 4:5) Kirkon ja vanhempien yhteistyö Lapsen liitäminen kirkon hengelliseen yhteyteen ja jäsenyyteen edellyttää aina yhteistyötä kirkon ja vanhempien välille. Kaste vaatii vanhempien pyyntöä. Ketään lasta ei liitetä kirkon jäseneksi vastoin vanhempien tahtoa. Vanhempien vapaaehtoista pyyntöä korostaa myös kastekaavan kysymys: Vanhemmat, tahdotteko, että NN kastetaan kristilliseen uskoon? Kun vanhemmat pyytävät lapselleen kastetta, he toimivat kirkon näkökulmasta Kristuksen kastekäskyn mukaisesti. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkon jäsen toimii oikein, kun hän antaa kastaa lapsensa: Kirkon jäsenen tulee osallistua jumalanpalvelukseen, käyttää muutenkin armonvälineitä ja edistää seurakunnan tehtävän toteuttamista. Kirkon jäsenen tulee noudattaa kristillistä elämäntapaa, solmia avioliittonsa säädetyllä tavalla, antaa kastaa lapsensa ja huolehtia heidän kristillisestä kasvatuksestaan (KJ 5:1). Toisaalta ketään ei voida liittää kirkon jäsenyyteen vastoin kirkko yhteisön tahtoa. Kastaminen ei synnytä subjektiivista oikeutta kirkon jäsenyyteen, ei edes silloin kun kastetta voidaan pitää ulkoisesti oikein toimitettuna. Kirkon yhteyteen ottamisesta säädetään kirkkolaissa ja järjestyksessä. Käytännössä kirkkoherra päättää seurakunnan jäseneksi ottamisesta. Kirkon yhteyteen ottaminen tapahtuu aina yhteisymmärryksessä vanhempien ja paikallisen seurakunnan, erityisesti kirkkoherran kanssa. Luterilaisen käsityksen mukaan kristityn elämä on aina elämää kirkon hengellisessä yhteydessä. Sana ja sakramentit lahjoittavat pelastuksen. Ilman näkyvää kirkkoa ei voi jakaa näkyvää sanaa. Vanhemmilla on oma vastuu seurakunnan ykseydestä, rakentamisesta ja sen tehtävän toteuttamisesta (KJ 15
15 5:1). Kristus käskee kastamaan ja opettamaan (Matt 28:16), mutta myös rakastamaan ja vaalimaan keskinäistä ykseyttä, jotta maailma uskoisi (Joh. 17:20 26). Jos vanhemmat pyytävät kastetta toimivallattomalta henkilöltä tietämättään, kasteen suorittajaksi suostuva syyllistyy rikoslaissa määrättyyn virkavallan anastukseen. Jos taas vanhemmat toimivat harkitusti siten, että pyytävät kastajaksi tietoisesti ei toimivaltaisen henkilön, vaikka toimivaltainen pappi olisi saatavilla, heillä on ratkaisusta ja sen seurauksista oma vastuu. Jos lapsi jää kirkon yhteyden ulkopuolelle ja vaille kaikkia kirkon jäsenen oikeuksia, vastuu tilanteen ratkaisemisesta kuuluu sekä kirkolle että vanhemmille. Ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden arviointia Päätöksen kirkkoon liittämisestä tekee kirkkoherra. Piispa ja tuomiokapituli valvovat kirkkoherran toimia. Jos kirkkoherra ei suostu kirkkoon liittymistä koskevaan pyyntöön, hänen on saatettava asia kirkko tai seurakuntaneuvoston ratkaistavaksi (KJ 1:3). Päätös on valituskelpoinen. Valituksen käsittelee hallinto oikeus. Näistä syistä aloitteessa mainitun asian hoitaminen käytännön tilanteissa edellyttää kirkkoherran, seurakuntaneuvoston ja tuomiokapitulien yhteistyötä. Edellä esitetyn perusteella voidaan hahmottaa ainakin neljä ratkaisuvaihtoehtoa, miten säätiön Ruotsissa vihittyjen henkilöiden kastamat lapset voidaan liittää Suomen evankelis luterilaisen kirkon jäseniksi ja hengelliseen yhteyteen: 1) Kyseisessä tapauksessa lapsi liitetään kirkon jäseneksi kastamalla, mikäli aiemmin toimitettua vedellä valelua ei pidetä kirkon tunnustuksen ja lainsäädännön pohjalta pätevänä. Tällöin kyse ei ole uudelleen kastamisesta. 2) Lapsi liitetään kirkon jäseneksi kirkollisessa toimituksessa käyttämällä soveltaen kirkkokäsikirjassa olevaa Hätäkasteen vahvistamisen kaavaa. Aiemmin toimitettua kastetta pidetään laittomana, mutta pätevänä. Joistakin teologisista ongelmista huolimatta kasteet voidaan hyväksyä. 3) Lapsi liitetään kirkon jäseneksi kirkollisessa toimituksessa käyttämällä soveltaen kirkkokäsikirjassa olevaa Kirkon yhteyteen ottamisen kaavaa. Aiemmin toimitettua kastetta pidetään laittomana, mutta pätevänä. Joistakin teologisista ongelmista huolimatta kasteet voidaan hyväksyä. 4) Lapsi liitetään kirkon jäseneksi vasta sitten, kun kirkkojärjestyksessä on ko. tapaukseen soveltuva säädös ja kirkkokäsikirjassa siihen soveltuva toimitus. Piispainkokous tekee kirkolliskokoukselle aloitteen kirkkojärjestyksen muuttamisesta siten, että kirkkojärjestyksessä määritellään nykyistä tarkemmin kirkon yhteyteen ottamisen edellytyksistä. Ensimmäistä vaihtoehtoa voidaan perustella muun muassa seuraavilla näkökohdilla. Raamatun, ekumeenisen ja luterilaisen tunnustuksen kannalta kaste on aina initiaatio, mutta mainituissa säätiön tapauksissa kaste on toimitettu tietoisesti ilman kirkkoon liittämisen tarkoitusta. Kirkon tunnustuksen ja järjestyksen mukaan sakramenttien hoitaminen on uskottu pappisviralle. Ilman tätä kirkossa kuka tahansa voisi hoitaa sakramentteja. Kastajana on toiminut henkilö, joka ei ole minkään kirkon pappi. Kiistatonta on, että kastaneella henkilöllä ei ole oikeutta toimittaa kastetta Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Inkerin kirkon piirissä tapahtuneita maallikkokasteita ei voida rinnastaa säätiön kastetoimintaan edellä mainituista syistä. Kaste on sekä kristityn että kirkon kannalta niin keskeinen, että kasteen pätevyydestä ei saa jäädä epäselvyyttä, kuten nyt on käynyt luvulta tunnetaan ennak 16
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen
LisätiedotInkerin kirkon pappien asema Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa
MIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA Mikkelin hiippakunnan kirkkoherroille Inkerin kirkon pappien asema Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Piispa on saanut useita yhteydenottoja, jotka ovat koskeneet Inkerin
Lisätiedotkirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotKIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti
KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotPapin ydinosaaminen
Papin ydinosaaminen 14.6.2010 Ammatin kuvaus Kirkon järjestysmuoto erottaa toisistaan pappisviran ja papinviran. Papinviralla tarkoitetaan seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan tai kirkkohallituksen
LisätiedotLutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotDefensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin
KIRKKOHALLITUS 1 Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin Arkkipiispa emeritus John Vikström (2002): Kun kirkkomme ekumeenisen toiminnan alkuvaiheessa luterilaisuus nähtiin pikemmin defensiivisesti,
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
LisätiedotPÖYTÄKIRJANOTE. <2013-00252> Pappisvirasta erottaminen, rovasti Risto Soramies
PÖYTÄKIRJANOTE Asia Pappisvirasta erottaminen, rovasti Risto Soramies Päättäjä Tuomiokapituli Päätöspäivä 09.10.2013 Pykälä 392 392 Pappisvirasta erottaminen, rovasti Risto Soramies
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotToivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo
Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt
Lisätiedot7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät
7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät merkittävä ekumeeninen yhdistymisprosessi Suomessa taustalla kansainvälinen kehitys + perinpohjainen teologinen työskentely käytännön vaikutuksia kirkkojen elämään:
Lisätiedot9. Luterilainen ja reformoitu perinne
9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien
LisätiedotHyvät seurakuntalaiset, kuulemissamme Raamatun kohdissa korostetaan Jumalan sanassa pysymistä, ensimmäi-
1/6 Ryttylä 04.09.2009 Matti Väisänen PASTORI HANNU PEKKA SAMUEL MIKKOSEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kajaanissa 06.09.2009 Kristuksessa rakas veljemme, Hannu Mikkonen, hänen perheensä ja läsnä oleva seurakunta,
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
Lisätiedotevankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi
LisätiedotLUMIJOEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto
Aika ja paikka: Ti 30.1.2018 klo 18.30 seurakuntatalo Asialista: asiat 1 8 (1-8 ) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjantarkastajat ja pöytäkirjanpitäjä 4. Työjärjestyksen
LisätiedotSAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISKUVAUS
SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMISKUVAUS OSAAMISEN YDIN PAPIN YDINOSAAMINEN PAPIN YDINOSAAMISEN PERUSTA: Kristus ja kirkko, teologia ja papin persoona SAIRAALAPAPIN YDINOSAAMINEN KIRKON SAIRAALASIELUNHOITOTYÖN
Lisätiedot2 Piispainkokouksen hyväksymän rippikoulusuunnitelman mukaisesti ohjesääntö edellyttää, että seurakunnassa laaditaan:
RIPPIKOULUN MALLIOHJESÄÄNTÖ Yleisperustelut Kirkkojärjestys edellyttää (KJ 3:3), että kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto hyväksyy seurakunnalle rippikoulun ohjesäännön. Päätös on alistettava tuomiokapitulin
Lisätiedottahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.
LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra
LisätiedotOhjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli 18.9.2013. 1. Johdanto
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeeninen yhteys Turun arkkihiippakunnan alueella Ohjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli
LisätiedotKIRKOLLISKOKOUKSEN MÄÄRÄENEMMISTÖSÄÄNNÖKSEN MUUTTAMINEN. Kirkkohallituksen täysistunnon asettaman työryhmän mietintö, Sarja C 2012:5
Piispainkokouksen lausunto 1/2013 kirkkohallitukselle KIRKOLLISKOKOUKSEN MÄÄRÄENEMMISTÖSÄÄNNÖKSEN MUUTTAMINEN Kirkkohallitus on pyytänyt piispainkokousta antamaan lausunnon Kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksen
LisätiedotSamaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács
Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács Diaarinumero Esittelijä Perustelut DOUL/302/08.00.00/2017 lakimiesasessori Mari Aalto Tuomiokapituliin on 16.8.2017 toimitettu Oulun ev.-lut.
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
Lisätiedottridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP
tridentinum TRENTON KIRKOLLISKOKOUKSEN reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit Suomentanut Martti Voutilainen OP KATOLINEN TIEDOTUSKESKUS 2016 1 Alun perin julkaistu vuonna 1984 sarjassa Missiologian ja
LisätiedotKUOPION HIIPPAKUNNAN PIISPA
KUOPION HIIPPAKUNNAN PIISPA Avoin kirje sisarille ja veljille esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä Esikoislestadiolaisen herätysliike on syntynyt evankelis-luterilaisen kirkon hengellisessä yhteydessä.
LisätiedotYHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36
YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa 13.9.2006/36 Vahvistettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa 15.11.2006 1 LUKU Kokoonpano 1 Yhteiseen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA
SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen
LisätiedotPappisvirkaan vihittävän kykenevyyden arviointi
PIISPAINKOKOUKSEN ISTUNTO 8. 9.2.2000 PÖYTÄKIRJA 1 10 Pappisvirkaan vihittävän kykenevyyden arviointi Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli oli lähettänyt piispainkokoukselle Tampereen hiippakuntakokouksessa
LisätiedotSeurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi
Seurakunta ja parantamisen eetos Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi 24.3.2006 2 1. Seurakunnan ihanne Ihanneseurakunta? Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta.
LisätiedotKuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa
MIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA Kuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa Viime kesän kirkollisen keskustelun kuumentuessa Iltalehdessä oli 11.7.2013
LisätiedotPOHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ
POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa kuuta 2018 päivänä Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta
LisätiedotKIRKKOJÄRJESTYS /1055/1993 I OSA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. 1 luku. Kirkon tunnustus ja jäsenet
Kirkkojärjestys KJ 1 LUKU. Kirkon tunnustus ja jäsenet KIRKKOJÄRJESTYS 8.11.1991/1055/1993 I OSA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 luku Kirkon tunnustus ja jäsenet 1 Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä
LisätiedotPyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa. Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net
Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net Huomioita opin muodostamisesta Raamatun kertomuksista/narratiiveista (L. H.) 1. On tehtävä ero kuvaavan
LisätiedotKirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen
Piispainkokouksen esitys 1/2010 kirkolliskokoukselle Kirkkojärjestyksen 2 luvun 9 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin muuttaminen ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kirkkojärjestyksen
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotYKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta
YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot
LisätiedotSUOSITUS TOIMITUSPALKKIOISTA
1 Soveltamisala 1 mom. Suosituksen tarkoitus Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ja Kirkon alat ry suosittavat, että seurakunnat maksavat toimituspalkkiota
LisätiedotERILAISET AVIOLIITTOKÄSITYKSET RIKKAUTTA JA JÄNNITETTÄ Yliopistonlehtori, dosentti Jouko Kiiski
ERILAISET AVIOLIITTOKÄSITYKSET RIKKAUTTA JA JÄNNITETTÄ 5.10.2018 Yliopistonlehtori, dosentti Jouko Kiiski REFORMAATIO On tunnettua, että Luther oli monessa asiassa varsin kriittinen katolista kirkkoa
LisätiedotKristuksen kirkon ykseys
1 Efesolaiskirjeen selitys 11 Ef. 4:1 16 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.11.2013 Kristuksen kirkon ykseys Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali rukoili
Lisätiedot11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa
11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden
LisätiedotNaantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen
Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki
LisätiedotJÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.
JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon
LisätiedotKASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA
KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla
LisätiedotMiksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.
Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotKunniamerkit ja muut huomionosoitukset
Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti harmittaa, että joku kiinnittää myönteistä huomiota hyvä tapa osoittaa, että
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotJuha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:
LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 100/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 100/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 47/2013 vp). Valiokuntakäsittely
LisätiedotKunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast
Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti
LisätiedotKASTETOIMITUS Lahdessa
KASTETOIMITUS Lahdessa Julkaisija: Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri. Teksti: Riikka Ryökäs. Taitto: Sirkku Muhli. Kuvat: Viestintätoimiston kuva-arkisto. 2015 SISÄLLYSLUETTELO Vastasyntyneen vanhemmille
Lisätiedot23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA
23.12.2003 Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA Kirkolliskokous on 8 päivänä marraskuuta 2003 hyväksynyt seuraavat kirkkojärjestyksen muutokset, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numeroilla
LisätiedotLapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto. Haapaniemi
Lapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto Haapaniemi 9.3.2019 Nykyinen toimintaympäristö ja tulevaisuus Jäsenmäärän kehitys Polarisoituminen Verotulojen kehitys Kirkon rooli yhteiskunnassa Hiippakuntarajojen
LisätiedotSuomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeenisen yhteistyön suuntaviivoja
1 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeenisen yhteistyön suuntaviivoja Kirkon ulkoasiain neuvoston asettama teologisten asiain toimikunta
LisätiedotPuolison sukunimi ja lapsen sukunimi
1 Lähde: oikeusministerio.fi-verkkosivu, 7/2017 Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Tässä esitteessä kerrotaan, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan
LisätiedotPIISPA JA TUOMIOKAPITULI SEURAKUNTIEN PALVELIJOINA. Kuopion hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 3.10.
PIISPA JA TUOMIOKAPITULI SEURAKUNTIEN PALVELIJOINA Kuopion hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 3.10.2015 Siilinjärvi Uskovien yhteinen pappeus erityiset palveluvirat UT puhuu piispan (episkopos,
LisätiedotPaavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:
1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"
LisätiedotKIRKKOHALLITUS KIRKON ULKOASIAIN OSASTO
KIRKKOHALLITUS KIRKON ULKOASIAIN OSASTO 1 Kirkon ulkoasiain osasto Hoitaa kirkon ekumeenisia suhteita ja niihin liittyviä teologisia asioita Vastaa ulkomailla asuvien suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta
LisätiedotVainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17
Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 5 päivänä marraskuuta 2009 ja 12 päivänä marraskuuta
LisätiedotKatolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita
Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä
LisätiedotKastekodin opas Perhon seurakunta
Kastekodin opas Perhon seurakunta Kasteen merkitys KASTEEN KAUTTA KRISTITYKSI Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Kasteessa ihminen liittyy kotipaikkansa paikallisseurakuntaan ja maailmanlaajuiseen
LisätiedotE. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa
E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,
LisätiedotProtestanttiset kirkot
Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko
LisätiedotSuomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta
Suomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta JOUKO KIISKI 17.10.2018 Taustaa Suomessa on viime vuosikymmenten aikana kiinnitetty huomiota eri vähemmistöjen oikeuksiin.
LisätiedotOpas kastejärjestelyihin
Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän
LisätiedotKIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI. Pekka Leino
KIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI Pekka Leino 1 Kirkko-oikeuden tärkeä kysymys Mihin kirkko-oikeus viime kädessä voidaan perustaa, mistä kirkon oikeus on johdettavissa? Kirkko on sekä uskonyhteisö että
LisätiedotOpas vihkimisen järjestelyihin
Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan
LisätiedotKaste kantaa. tietoa kastettavan vanhemmille. Porin ev.lut. seurakuntayhtymä
Kaste kantaa tietoa kastettavan vanhemmille Porin ev.lut. seurakuntayhtymä 1 Esipuhe Hyvät vanhemmat, Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa Teille onnea ja Jumalan siunausta.
LisätiedotUSKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com
1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi
LisätiedotJOHTAMISEN SELKEYTTÄMINEN KIRKOSSA 1 (5)
Piispainkokouksen aloite 2/2004 kirkkohallitukselle 1 (5) Kirkon johtamiskoulutusta pohtinut työryhmä (Kirkon johtamiskoulutusohjelma 2005, lyhennettynä KIRJO 2005) esitti mietinnössään, että piispainkokous
LisätiedotOHJE SEURAKUNNAN VIERASKIELISEN JA EKUMEENISEN TYÖN JÄRJESTÄMISTÄ VARTEN
OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI OHJE SEURAKUNNAN VIERASKIELISEN JA EKUMEENISEN TYÖN JÄRJESTÄMISTÄ VARTEN 17.9.2008/th SISÄLLYS 1. Aluksi 1 2. Jumalanpalvelukset 2 Saarna 3 Ehtoollinen 3 3. Kirkolliset
LisätiedotKirkon hallinto. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Kirkon hallinto Sari Anetjärvi lakimiesasessori Kirkkolain taustalla Kristilliset vaikutteet alkoivat levitä Suomeen noin 800-luvulla. Kristinusko jäsentyneempänä saapui Suomeen v. 1155 Ruotsin kuningas
LisätiedotEettisten ohjeiden tausta
Eettisten ohjeiden tausta-aineisto Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen pappislupaus: Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon
LisätiedotSeurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotKIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005
KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna
LisätiedotKirkko ja työn kehittämisen keinot Uutteen voimalla-seminaari
Kirkko ja työn kehittämisen keinot Uutteen voimalla-seminaari 23.4.2018 Seurakunnan juuret Sanan seurakunta alkuperäinen merkitys oli viitata kristittyjen joukkoon, joka kokoontui palvelemaan Jumalaa,
LisätiedotRINNAKKAISTEKSTIT (Eivät sisällä kokonaan muutettua 6 lukua) Kirkkolaki
99 Liite RINNAKKAISTEKSTIT (Eivät sisällä kokonaan muutettua 6 lukua) Kirkkolaki Kirkkohallitus esittää, että kirkolliskokous ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, jolla kumotaan 26 päivänä
LisätiedotELÄMÄN TÄRKEIN ASIA. Pauli Selkee Apostolien päivä Matt. 16:13-19 Parkanon kirkko sisältää kannanoton kirkon avioliittokantaan
1 Pauli Selkee Apostolien päivä Matt. 16:13-19 Parkanon kirkko 16.7. 2017 - sisältää kannanoton kirkon avioliittokantaan ELÄMÄN TÄRKEIN ASIA 1. Elämän tärkein asia Mikä on sinun elämäsi tärkein asia? Ihmisen
Lisätiedot1. toimenpide 2. toimenpide 3. toimenpide asiakirja säilytysaika huom.
vireilletulo/neuvonta kirkkoon liittymisen edellytysten tarkastaminen henkilö ilmoittaa haluavansa liittyä Suomen ev.lut. kirkkoon neuvotaan tarvittavat toimenpiteet vaihtoehtoineen ja tarvittaessa kirkkoon
LisätiedotSeurakunta osa kirkon organisaatiota. Lakimiesasessori Tuomas Hemminki, Lapuan hiippakunta
Seurakunta osa kirkon organisaatiota Lakimiesasessori Tuomas Hemminki, Lapuan hiippakunta KIRKON HALLINNON TASOT Kirkolliskokous Piispainkokous Kirkkohallitus Hiippakuntavaltuustot Piispa Hiippakuntien
LisätiedotMatka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto
Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotAvioliiton siunaaminen ja pastoraalinen rukous
Kappalainen Anne Blomqvistin toimittama samaa sukupuolta olevan parin avioliiton siunaaminen Diaarinumero Esittelijä DESP/312/08.00.00/2017 Lakimiesasessori Sari Anetjärvi Asian vireille tulo Hyvinkään
Lisätiedot134 Avioliittolain muutoksiin liittyvä seurakuntalaisaloite
69/2016 134 Avioliittolain muutoksiin liittyvä seurakuntalaisaloite Päätösehdotus 1. Seurakuntaneuvosto ja kirkkoherra päättävät, että Kallion seurakunnan tilat ovat maksutta samasukupuolisten vihittyjen
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä
LisätiedotPASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä
1/6 Ryttylä 6.8.2008 Matti Väisänen PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 10.08.2008 Kristuksessa rakas veljemme Martti Vaahtoranta ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin
LisätiedotRahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta
Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa
Lisätiedot