KASTETOIMITUS Lahdessa

Transkriptio

1 KASTETOIMITUS Lahdessa

2 Julkaisija: Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri. Teksti: Riikka Ryökäs. Taitto: Sirkku Muhli. Kuvat: Viestintätoimiston kuva-arkisto. 2015

3 SISÄLLYSLUETTELO Vastasyntyneen vanhemmille 4 Miksi kastetaan 4 Kastetilaisuuden valmisteluja 5 Kasteesta sopiminen 5 Kasteen ajankohta 5 Kenet voidaan kastaa 5 Kuka kastaa 6 Missä kastetaan 6 Kasteesta ilmoittaminen 6 Kastekeskustelu 6 Kasteasiakirjat 7 Lomake Lapsen tietojen ilmoittaminen 7 Lapsen nimet 7 Kummit 8 Kummiuden merkitys 8 Kuka voi toimia kummina 8 Kummin lisääminen 9 Kastepuku 10 Kastepöytä 10 Kastekaava 10 Kastejuhlan musiikki 10 Kastetoimituksen kulku 10 Kastetoimitus 11 Hätäkaste ja sen vahvistaminen 15 Kasteasioissa palvelevat 16 SUOMEN EV.LUT.KIRKKO

4 VASTASYNTYNEEN VANHEMMILLE Hyvä äiti ja isä, onnittelemme teitä pienokaisenne syntymän johdosta! Olette saaneet ihmiselämän arvokkaimman lahjan - lapsen. Saatte iloita hänestä ja kaikesta siitä elämän rikkaudesta, jota hän levittää ympärilleen. Lapsi on myös kutsu vanhemmuuteen. Lapsi tarvitsee turvallisuutta, rakkautta, huolenpitoa ja hyväksyntää. Vanhempina te olette niiden tärkeitä välittäjiä. Miksi kastetaan Lapsen tärkeimpiä perusoikeuksia on kuuluminen lähiyhteisöön, perheeseen. Kasteessa lapsi liitetään perhettä suuremman yhteisön, seurakunnan ja kristillisen kirkon jäseneksi. Kastettava liitetään Jeesusten opetuslasten joukkoon ja hänestä tulee Jumalan lapsi. Kaste on Kristuksen asettama sakramentti. Kirkkomme opettaa, että kasteen sisältönä on syntien anteeksiantaminen ja kaste lahjoittaa meille pelastuksen ja iankaikkisen elämän. Kirkkomme pitää tärkeänä, että ihminen tulee osalliseksi näistä Jumalan lahjoista mahdollisimman varhain, ja sen takia kirkkomme liittyy perinteiseen lapsikastekäytäntöön. Kun tuot lapsesi kastettavaksi, annat äitinä ja isänä parasta lapsellesi, rakentaen hänen perusturvallisuuttaan. Kasteessa mainitaan lapsen nimi. Lapsi liittyy omalla nimellään seurakunnan jäseneksi. Sekä perhepiirissä, yhteiskunnassa että seurakunnassa lapsenne tunnetaan juuri tällä kasteessa mainitulla nimellä. Hän on ainutlaatuinen ja arvokas. Lapsen kastaminen on myös seurakunnan jäsenten vuosituhantinen tapa, joka perustuu Jeesuksen omaan toivomukseen, ns. kastekäskyyn. Siinä Jeesus antaa seuraajilleen tehtäväksi viedä viestiä hänestä eteenpäin ja kastaa ihmisiä. 4

5 KASTETILAISUUDEN VALMISTELUJA Kasteesta sopiminen Vanhemmat sopivat kasteen ajankohdan, paikan ja kastavan papin ottamalla yhteyttä seurakuntaan. Puhelimitse kasteesta voi sopia seurakuntatoimiston kanssa. Puhelinnumerot löytyvät vihon alkusivuilta. Asiakaskäynnillä kasteasioissa palvelee keskusrekisterin asiakaspalvelu Vapaudenkatu 6:ssa. Kasteen ajankohta Valtaosa suomalaisista kastetaan pikkulapsina, yleensä kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Kahden kuukauden sääntö on peräisin lainsäädännöstä. Kirkkolain mukaan kirkon jäsenten tulee saattaa lapsensa kastettavaksi ilman tarpeetonta viivytystä. Väestötiedoista annetun lain mukaan lapsen huoltajien on ilmoitettava lapsen nimi ja äidinkieli väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Ilmoittaminen tapahtuu normaalisti kasteen yhteydessä. Käytännössä tästä kahden kuukauden säännöstä voidaan joustaa parilla viikolla, jos se on kastejärjestelyjen vuoksi tarpeen. Mikäli kaste viivästyy yli kuukaudella, on asiasta hyvä ilmoittaa seurakuntatoimistoon. Kenet voidaan kastaa Kaste merkitsee kirkkoon liittymistä ja seurakunnan jäseneksi tulemista. Lapsen kastamisen edellytyksenä on, että toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Jos molemmat vanhemmat kuuluvat kirkkoon, on luonnollista, että lapsi kastetaan kirkon jäseneksi. Uskonnonvapauslain mukaan huoltajat yhdessä päättävät alaikäisen lapsen uskonnollisesta asemasta eli siitä, että lapsi liitetään kirkon jäseneksi. Lapsen huoltajana toimiva äiti voi päättää yksin alle yksivuotiaan lapsen liittämisestä ensimmäistä kertaa jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi. Tämä sääntö pätee, vaikka äiti itse ei olisi kirkon jäsen. Tällöin kuitenkin on lapsen isän tai lapsen muun huoltajan oltava ev.lut. kirkon jäsen. Ulkomailla syntynyt lapsi voidaan kastaa samoilla edellytyksillä kuin Suomessa syntynyt lapsi. Ennen kastetta lapsen syntymä on rekisteröitävä maistraatissa. Ottolapsi voidaan kastaa samoin edellytyksin kuin biologinenkin lapsi, kun tieto ottolapsisuhteesta ja lapsen 5

6 kotikunnasta on rekisteröity väestötietojärjestelmään. Tämä koskee myös ulkomaisia adoptioita. Kuka kastaa Kasteen toimittaa seurakunnan kastevuorossa oleva pappi. Hänen nimensä saa puhelimitse seurakuntatoimistosta tai asiakaskäynnillä asiakaspalvelusta. Vanhemmilla on mahdollisuus toivoa kasteen suorittajaksi tiettyä pappia. Kasteen toimittajan tulee olla ev.lut. kirkon pappi. Kasteen voi Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa toimittaa myös Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkon pappi sekä lisäksi EKD:n (Evankelische Kirche in Deutschland), Englannin kirkon, Skotlannin kirkon, Skotlannin episkopaalisen kirkon, Walesin kirkon ja Irlannin kirkon pappi. Kasteen toimittamisesta on näissä tapauksissa sovittava lapsen tulevan kotiseurakunnan kirkkoherran kanssa. Tällöin kirkkoherra selvittää kastamisen ja kirkkoon liittymisen edellytykset. päiväjumalanpalveluksen yhteydessä. Kasteesta ilmoittaminen Kun kaste on toimitettu, siitä ilmoitetaan sunnuntaina jumalanpalveluksessa esirukouksen yhteydessä. Kastettujen nimet ilmoitetaan seurakunnan ilmoituksissa paikallislehdessä. Kastava pappi kysyy lapsen vanhemmilta luvan kasteen ilmoittamiseen ja julkaisemiseen mm. kirkossa ja lehdessä. Kastekeskustelu Pappi ottaa vanhempiin yhteyttä sopiakseen kastekeskustelun ajankohdan ja paikan. Tällöin pappi keskustelee vanhempien kanssa kasteen merkityksestä, käy läpi kastekaavan ja sopii käytännön järjestelyistä. Samalla voidaan ottaa esille vanhempien toivomia kasteeseen, lapsen syntymään ja kasvatukseen liittyviä aiheita. Pappi keskustelee myös lapselle annettavasta nimestä, sillä papin on selvitettävä nimen lainmukaisuus. Missä kastetaan Kaste toimitetaan kirkossa, kappelissa, kotona tai muualla sen mukaan kuin pappi ja asianosaiset siitä sopivat. Tyypillinen suomalainen tapa on kotikaste. Tämä korostaa perheyhteyttä. Kirkkokaste puolestaan painottaa liittymistä seurakuntayhteisöön. Kirkkokaste voidaan toimittaa omana toimituksena tai 6

7 KASTEASIAKIRJAT Lomake Lapsen tietojen ilmoittaminen Kastamista varten seurakunnasta lähetetään esitäytetty lomake Lapsen tietojen ilmoittaminen. Samalla vanhemmat saavat muuta materiaalia. Tiedote lapsen vanhemmille kertoo lapsen uskonnollisen aseman määräytymisestä, lapsen ottamisesta seurakunnan jäseneksi ja nimeen liittyvää tietoa. Vanhemmat täyttävät lomakkeen Lapsen tietojen ilmoittaminen lapsen nimen ja äidinkielen tietojen osalta. Ilmoitus päivätään ja molemmat vanhemmista allekirjoittavat lomakkeen. Jos vanhemmat eivät ole yhdessä lapsen huoltajia, ilmoituksen allekirjoittaa huoltaja. Tämä asiakirja tulee olla kastekeskustelussa ja kastetoimituksessa mukana. Sarakkeeseen Kasteilmoitus ev.lut. kirkon tai ortodoksisen seurakunnan jäseneksi rekisteröitävästä lapsesta (Kastaja täyttää) tulevat kastetta varten tarvittavat tiedot. Kummeista tarvitaan nimen lisäksi henkilötunnus ja sen seurakunnan nimi, jossa kummi on jäsenenä. Nämä tiedot vanhempien on hyvä selvittää valmiiksi, mutta halutessaan kummi voi antaa henkilötunnuksensa kastetilaisuudessa suoraan papille. Lisäksi pappi merkitsee onko lapsi hätäkastettu, kastepaikan ja -päivän sekä allekirjoittaa asiakirjan. Kastava pappi toimittaa allekirjoitetun lomakkeen seurakuntien keskusrekisteriin, missä lapsen nimi-, kaste- ja kummitiedot rekisteröidään seurakunnan jäsenrekisteriin ja väestötietojärjestelmään. Lapsen nimet Etu- ja sukunimen lainmukaisuus on hyvä selvittää jo kastekeskustelussa. Papin tehtävänä on ensimmäisenä arvioida nimen lainmukaisuus. Nimiasioissa vanhempia neuvovat seurakuntien keskusrekisteri ja paikallinen maistraatti. Etunimi Nimilain mukaan etunimiä on oltava vähintään yksi ja enintään kolme. Vakiintuneen käytännön mukaan sallittu etunimiyhdistelmä voi sisältää myös yhden kaksiosaisen etunimen. Etunimiksi ei voida hyväksyä etunimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Nimilain mukaan ei voida hyväksyä myöskään Nimeä, joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön 7

8 vastainen; Pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä; Sukunimeä, ellei kysymyksessä ole isän tai äidin etunimestä muodostettu poika- tai tytär-loppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä; eikä Nimeä, joka ennestään on sisaruksella tai puolisisaruksella, muutoin kuin toisen etunimen ohella. Sukunimi Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi. Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on. Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja lapsen isyys on vahvistettu ennen kuin lapsen nimitiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään, voidaan lapselle rekisteröidä isän sukunimi. Lapsen vanhemman henkilökohtaiseen käyttöönsä ottama yhteisen sukunimen edellä käytettävä nimi ei periydy lapselle. 8 KUMMIT Kummiuden merkitys Vanhempien tehtävänä on valita lapselle kummit. Kirkon varhaisista ajoista lähtien kastetulle on nimetty kummi tai kummit. Kummin tehtävänä on ollut kastetun tukeminen hänen kristillisessä uskossaan. Lapsikasteen yhteydessä kummilla on ollut kasvatuksellinen merkitys. Kummin tehtävänä on rukoilla lapsen puolesta ja toimia hänelle myös kristityn ihmisen esikuvana. Kuka voi toimia kummina Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Täysin rinnastettavia Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniin ovat Suomen vapaan evankelisluterilaisen seurakuntaliiton, Suomen Tunnustuksellisen Luterilaisen Kirkon, Luterilaisen Sanan Yhdyskunnan, Suomen Anglikaanisen kirkon, ulkomaisten luterilaisten kirkkojen sekä Englannin, Irlannin, Walesin ja Skotlannin anglikaanisten kirkkojen jäsenet. Näiden lisäksi voi kummina olla myös muuhun evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö. Kummin ei tarvitse olla Suomen kansalainen.

9 Suomessa evankelis-luterilaisen kirkon kasteen hyväksyvät Katolinen kirkko Suomessa, Suomen Metodistikirkko, Suomen ortodoksinen kirkkokunta ja Yksityinen Kreikkalaiskatolinen Kirkollinen Yhdyskunta Viipurissa. Suomen Vapaakirkon, helluntaikirkon tai helluntaiseurakunnan jäsen ei voi toimia kirkossamme kummina, koska he eivät hyväksy ev.lut. kirkon kastetta. 9 Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa. Papin velvollisuus on ennen kastetta tarkistaa kummiuden edellytysten täyttyminen. Kummin nimi, henkilötunnus sekä seurakunta tallennetaan jäsentietojärjestelmään. Lapsen vanhemmat voivat anoa lapsen tulevan kotiseurakunnan kirkkoherralta lupaa yhden kummin riittävyyteen. Asia tulee laittaa vireille hyvissä ajoin ennen kastetta. Anomuslomakkeen saa asiakaspalvelusta. Pyynnöstä seurakuntatoimisto lähettää anomuslomakkeen vanhemmille. Kummin lisääminen Kummius on elinikäinen tehtävä. Kummeja ei voi myöhemmin vaihtaa eikä poistaa. Lapselle (alle 18-vuotiaalle) voidaan erityisestä syystä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Erityisiä syitä ovat esim. kummin kuolema, muutto ulkomaille tai kirkosta eroaminen sekä kummin ja perheen välien tosiasiallinen katkeaminen. Kummin lisäämistä tulee anoa kotiseurakunnan kirkkoherralta. Pyynnöstä seurakuntatoimisto lähettää anomuslomakkeen vanhemmille.

10 KASTETOIMITUKSEN KULKU Kastepuku Kastekaava Kastetoimitusta varten lapsi puetaan valkoiseen kastepukuun. Kastepuvun valkoinen väri kuvaa iloa, kiitollisuutta ja puhtautta. Vanhastaan valkea kastepuku on kuvannut valkeudessa vaeltamista ja Kristuksen päälle pukemista. Kastepuvussa voi olla vaalean väriset nauhat. Perinteisesti tytöllä on vaaleanpunaiset ja pojalla vaaleansiniset nauhat. Kastepukuja on lainattavissa seurakuntatoimistossa ja seurakuntien kirkoilla. Kastepöytä Kotikastetta varten tarvitaan kastepöytä, joka on peitetty valkoisella liinalla. Pöydälle asetetaan kynttilä, kastemalja, valkoinen liina lapsen pään kuivaamista varten, tuoreita leikkokukkia ja Raamattu. Kastepöydän esineet ilmentävät kasteeseen liittyvää sanomaa. Palava kynttilä on rukouksen vertauskuva ja kertoo Jeesuksesta Kristuksesta, joka on maailman valo. Kukat kuvaavat Jumalan luomistyötä ja Raamattu Jumalan sanaa. Ennen kastetoimituksen alkua kynttilä sytytetään ja kastemaljaan laitetaan kädenlämpöistä vettä Virsi 2. Alkusiunaus 3. Johdantosanat (4. Psalmi) 5. Kysymykset tai kehotus 6. Ristinmerkki 7. Rukous 8. Raamatunluku 9. Puhe (10. Virsi) 11. Kastekäsky *12. Uskontunnustus *13. Kaste (14. Virsi) 15. Yhteinen esirukous 16. Isä meidän -rukous 17. Siunaus 18. Virsi Sulkeissa () olevat kohdat voidaan jättää pois. * -merkityt kohdat seistään. Kastejuhlan musiikki Kastejuhlaan kuuluu virsien laulaminen yhdessä. Se on mahdollista useammassa eri kohdassa, esimerkiksi juhlan alussa ja lopussa. Vanhemmat voivat etukäteen miettiä mieleisiä kastevirsiä. Sopivia virsiä on virsikirjan eri osissa.

11 Virsikirjan kastevirsistä (virret ) mainittakoon virret 216 Pyhä Isä Jumala, 217 Täynnä kiitosta ja hämmästystä ja 218 Tuomme luokse Jeesuksen. Perheen virsistä (virret ) mahdollinen on 468 Syliisi hellään sulje. Lasten virsissä (virret ) on monia tuttuja virsiä, kuten 490 Mä silmät luon ylös taivaaseen, 491 Oi Jumala, et hylkää pientä lasta, 492 Ystävä sä lapsien, 493 Jeesus, lasten auttaja, 494 Luoja enkeleineen, 495 Taivaan Isä, nostit minut, 496 Oi Jeesus, ota syliisi, 498 Nyt kulkee halki korpimaan, 499 Jumalan kämmenellä, 503 Taivaan Isä suojan antaa. Uusia kastelauluja on virsikirjan uusimmassa jumalanpalvelusliitteessä numerot Kastetoimituksessa voi olla muutakin tilaisuuden jumalanpalvelusluonteeseen sopivaa musiikkia. Siitä on hyvä sopia kastavan papin kanssa. Kastetoimitus Nykyinen kastekaava korostaa kaikkien läsnäolijoiden osuutta juhlaan. Virsiä laulamalla, uskontunnustuksen lausumalla ja Isä meidän -rukouksen rukoilemalla jokainen läsnäolija voi olla toteuttamassa yhteistä juhlaa. Vanhemmilla, sisaruksilla, kummeilla ja 11 isovanhemmilla on mahdollisuus osallistua toimitukseen myös eri tavoin. Yksityiskohdista sovitaan papin kanssa kastekeskustelun yhteydessä. Kastejuhla alkaa, kun vanhemmat, kummit, pappi ja juhlaväki asettuvat kastemaljan äärelle. Kastettavaa lasta voi pitää käsivarsillaan kummi tai muu läsnäolija. Kastetoimitus alkaa virrellä. Kysymykset tai kehotus Alkusiunauksen ja johdanto-osan jälkeen pappi esittää vanhemmille ja kummeille kysymykset lapsen nimestä ja kasteesta tai vaihtoehtoisesti toteaa lapsen nimen ja lukee kehotuksen. Seuraavassa eri vaihtoehdot: Vaihtoehto 1: Pappi: Vanhemmat, minkä nimen olette antaneet lapsellenne? Vastaus: (Lapsen nimi) Pappi: Vanhemmat, tahdotteko, että hänet kastetaan kristilliseen uskoon? Vastaus: Tahdon. Pappi: Vanhemmat ja kummit, tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että (lapsen nimi) saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon. Vaihtoehto 2: Pappi: Te vanhemmat olette antaneet lapsellenne nimen (lapsen nimi). Tahdotteko, että hänet kastetaan kristilliseen uskoon? Vastaus: Tahdon. Pappi: Vanhemmat ja kummit, tah-

12 dotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että (lapsen nimi) saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon. Vaihtoehto 3: Pappi: Te vanhemmat olette antaneet lapsellenne nimen (lapsen nimi). Tänään hänet kastetaan kristilliseen uskoon. Vanhemmat ja kummit, pyhä kaste velvoittaa teitä yhdessä seurakunnan kanssa huolehtimaan hänen kristillisestä kasvatuksestaan. Ristinmerkki Pappi tekee lapsen otsaan ja rintaan ristin lausuen samalla: Ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen. Tämän jälkeen pappi rukoilee lapsen puolesta. Raamatun tekstit Rukouksen jälkeen on vuorossa Raamatun tekstejä. Lasten evankeliumin (Mark. 10:13 16) edellä voidaan lukea jokin seuraavista teksteistä: Jes. 43:1, Room. 6:3 4, Gal. 3:26 28, Tiit. 3:4 5, 1 Piet. 3: Teksti voidaan valita myös kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Näiden ja lasten evankeliumin lukeminen sopii hyvin esimerkiksi kummin tai isovanhemman tehtäväksi. Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille:»sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.» Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. (Mark. 10:13 16) Uskontunnustus Kastekäskyn luettuaan pappi johdattaa juhlaväen yhteiseen uskontunnustukseen: Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Kastaminen kolmiyhteisen Jumalan nimeen Pappi valaa vettä lapsen pään päälle kolme kertaa ja lausuu: (Lapsen nimi), minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämän jälkeen lapsi siunataan apostoli- 12

13 sella siunauksella. Pappi panee kätensä lapsen pään päälle ja voi pyytää vanhempia ja kummeja tekemään samoin. Pappi lausuu: Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun kanssasi. Jos kasteessa käytetään kastekynttilää, pappi sytyttää sen ja ojentaa vanhemmille. Myös muita paikallisia kastetapoja ja -perinteitä on mahdollista käyttää. Näistä tulee sopia papin kanssa kastekeskustelun yhteydessä. Yhteinen esirukous Yhteinen esirukous voidaan valmistella yhdessä kastetoimitukseen osallistuvien kanssa. Mikäli esirukous rukoillaan yhdessä, voidaan käyttää seuraavaa tekstiä: Pappi: Rakas taivaallinen Isämme. Kiitämme sinua siitä, että olet ottanut (lapsen nimi) lapseksesi, seurakuntasi jäseneksi ja iankaikkisen elämän perilliseksi. Ole aina lähellä häntä ja anna armosi ja rakkautesi hänelle turvaksi. Kastettavan äiti tai isä: Kiitämme sinua lapsestamme. Anna meille vanhemmille rakkautta ja viisautta niin, että osaisimme kasvattaa häntä tahtosi mukaan. Pidä hänestä huolta koko elämän ajan. Anna kotiimme anteeksiantavaa ja rohkaisevaa mieltä. Auta meitä vaikeuksissa niin, että eläisimme lähellä toisiamme ja sinua. 13 Joku kastettavan kummeista: Auta meitä kummeja hoitamaan tehtäväämme niin, että ystävyytemme tähän lapseen kasvaisi ja lujittuisi. Opeta meitä olemaan perheen tukena kristillisessä kasvatuksessa ja etsimään yhdessä sinun apuasi. Joku kastettavan sisaruksista: Kiitos tästä pikkusiskosta/pikkuveljestä. Kiitos siitä, että saamme kasvaa yhdessä. Auta meitä pysymään aina läheisinä toisillemme. Joku kastettavan isovanhemmista: Kiitän sinua tästä lapsenlapsesta. Kiitos, että saamme nähdä hänessä luomistekosi ihmeitä. Varjele häntä kaikkina päivinä. Anna meidän kokea yhdessä iloa, läheisyyttä ja hellyyttä. Ole meidän turvanamme. Pappi: Taivaallinen Isä. Kiitos, että kuulet rukouksemme. Jätämme tämän lapsen ja itsemme sinun haltuusi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Isä meidän -rukous Läsnäolijat rukoilevat yhdessä Isä meidän -rukouksen. Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

14 Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. Pappi siunaa Herran siunauksella koko juhlaväen. Lopuksi lauletaan virsi. Virren jälkeen pappi antaa kaste- ja kummitodistukset ja kutsuu läsnäolijat jumalanpalvelukseen, jossa rukoillaan kastetun sekä hänen vanhempiensa ja kummiensa puolesta. Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua. Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. 14

15 HÄTÄKASTE JA SEN VAHVISTAMINEN Jos lapsen pelätään kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa toimittamaan kaste, tulee lapsi kastaa vedellä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Hätäkasteen suorittajan tulee itse olla kastettu, jonkun kristillisen kirkon (ei välttämättä ev.lut. kirkon) jäsen. Mikäli mahdollista, saapuvilla tulee olla todistajia. Hätäkasteessa kastaja valaa vettä kastettavan päähän kolme kertaa ja lausuu: (lapsen nimi), minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämän jälkeen paikallaolijat lausuvat Isä meidän -rukouksen ja kastaja sanoo Herran siunauksen. Lopuksi voidaan laulaa virsi (esim. 397, 490, 492, 499). Hätäkasteesta on ilmoitettava Lahden seurakuntiin kuuluvien lasten osalta keskusrekisteriin. Pappi vahvistaa hätäkasteen vanhempien kanssa. Hätäkasteen vahvistamisen yhteydessä lapsen kummitiedot rekisteröidään. Vanhemmat voivat tällöin muuttaa hätäkasteessa annettuja lapsen nimiä. Rekisteröitävät nimet vanhempien on annettava kirjallisena. Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. 15

16 KASTEASIOISSA PALVELEVAT Keskusrekisterin asiakaspalvelu (kastevaraukset asiakaskäynnillä) Avoinna ma-pe 9-15, to 9-16 Vapaudenkatu 6, 1 kerros Vaihde (03) Seurakuntatoimisto (kastevaraukset puhelimitse) Postiosoite Avoinna ma-pe 9-15, to Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri PL Lahti LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ