OHJE SEURAKUNNAN VIERASKIELISEN JA EKUMEENISEN TYÖN JÄRJESTÄMISTÄ VARTEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJE SEURAKUNNAN VIERASKIELISEN JA EKUMEENISEN TYÖN JÄRJESTÄMISTÄ VARTEN"

Transkriptio

1 OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI OHJE SEURAKUNNAN VIERASKIELISEN JA EKUMEENISEN TYÖN JÄRJESTÄMISTÄ VARTEN /th

2 SISÄLLYS 1. Aluksi 1 2. Jumalanpalvelukset 2 Saarna 3 Ehtoollinen 3 3. Kirkolliset toimitukset 4 Kaste ja kirkon jäsenyys 4 Avioliittoon vihkiminen 6 Avioliiton kirkollinen siunaaminen 7 Hautaan siunaaminen 8 4. Muun kirkon papin mahdollisuus toimittaa 9 jumalanpalveluksia ja toimituksia 5. Liite: Piispainkokouksen päätös /13 10

3 1 ALUKSI Ekumenialla tarkoitetaan kahden tai useamman kirkon välisiä suhteita koskevia asioita. Sanalla tarkoitetaan myös asennetta, joka korostaa ja toivoo kristittyjen ykseyttä. Oulun hiippakunnalla on merkittävä käytännön ekumenian ja kirkkojen välisen yhteistyön vahvistajan rooli. Hiippakunnassa on vahva sisäinen perinne ja jatkuva vireä kokemus yhteistoiminnasta eri kirkkokuntien kesken. Hiippakunta myös rajautuu kolmeen valtioon: valtaosin luterilaisiin Ruotsiin ja Norjaan sekä valtaosin ortodoksiseen Venäjään. Omat erityiset lisänsä tähän kokonaisuuteen tuovat kasvava maahanmuuttajaväestö sekä hiippakunnan seurakuntien toiminnassa paikoin voimakkaasti näkyvä turistityö. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli kannustaa seurakuntia etsimään mahdollisuuksia paikallisekumeeniseen yhteistyöhön. Hiippakunnan ekumeenisesta työstä ja yhteyksistä on saatavissa tietoa hiippakunnan internet-sivujen osoitteesta: * * Tämä on ohje erityisesti vieraskielisen ja ekumeenisen jumalanpalvelustyön toteuttamiseksi ja kirkollisten toimitusten toimittamiseksi Oulun hiippakunnassa. Ohjeessa pyritään vastaamaan kootusti niin maahanmuuttajatyön, turistityön, kv-työn kuin paikallisen ekumenian parissa esiin tulleisiin kysymyksiin. Materiaalina on Kirkkolain ja -järjestyksen sekä näiden kommentaarin (2008) lisäksi käytetty mm. seuraavia asiakirjoja: Piispainkokouksen suositus siunauskappelien käytöstä ( /4 ) Piispainkokouksen ohje lasten ehtoollisella käyntiä koskien ( /13 ) ( Piispainkokouksen päätös muun kirkon papin mahdollisuudesta suorittaa kirkollisia toimituksia ( /13 ) ( Piispainkokouksen ns. vieraanvaraisuustyöryhmän selvitys (2007) ( Kirkollisten toimitusten opas (hyväksytty piispainkokouksessa ) ( Kirkkoherranviraston hoidon ohje 2008, Kirkon intranet ( On huomattava, että vieraskielinen työ ei aina ole ekumeenista. Samoin ekumeeninen toiminta on usein äidinkielellä tapahtuvaa eli ei-vieraskielistä. Näitä kahta ei siis ole syytä samastaa. Tässä ohjeessa otetaan kuitenkin kantaa kumpaakin, sillä erityisesti kasvavan maahanmuuttajaväestön ja turistityön jumalanpalveluselämän järjestämisen kysymyksissä näkökulmat usein yhdistyvät. Vieraskielisen käytännön työn toteuttamisessa on hyvä huomata, että kirkkohallituksessa (KJM) tuotetaan ja valmistellaan vieraskielistä jumalanpalvelus- ja toimitusaineistoa. Jumalanpalveluselämän kotisivuilla ( on ruotsinkielinen ja englanninkielinen jumalanpalvelus- ja toimitusaineisto sekä venäjänkielistä toimitusaineistoa. Sen lisäksi KJM:stä voi tiedustella saksan-, ranskan- ja espanjankielistä jumalanpalvelusaineistoa. Muunkielisen aineiston hankkimisessa KJM pyrkii avustamaan mahdollisuuksien mukaan. Oman kirkkomme käsikirjojen mukaisia vieraskielisiä toimituksia voi muiden edellytysten täyttyessä vapaasti käyttää tilanteen niin vaatiessa.

4 2 Vieraskieliseen jumalanpalvelustyöhön liittyy erityinen huomioitava seikka. Vaikka Porvoon sopimus liittää oman luterilaisen kirkkomme ja eräät anglikaaniset kirkot hyvin läheiseen yhteyteen ja mm. jäsenyyden ja viran molemminpuoliseen tunnustamiseen, ei oman kirkkomme papeilla ole suoraa oikeutta anglikaanisen jumalanpalvelusjärjestyksen mukaisten toimitusten toimittamiseen. Tätä varten on anottava erikseen ns. PTO-status (Permission to Officiate). Status myönnetään tarveharkintaisesti, oman hiippakunnan piispan suosituksen nojalla. Ennen jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten yksityiskohtaisempaa tarkastelua on myös huomattava, että piispainkokous on päätöksellään ( /13 ) antanut lisäohjeen muun kirkon papin mahdollisuudesta toimittaa jumalanpalveluksia ja toimituksia. Tätä käsitellään aivan tämän ohjeen lopuksi. JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset on pidettävä kirkkokäsikirjan mukaan (KJ 2:1). Joissain tilanteissa on tarve viettää yhteisiä, kirkkokuntien välisiä jumalanpalvelustilanteita. Tällainen voi erityisesti tulla eteen kristittyjen ykseyden rukousviikon, vastuuviikon, yhteisvastuukeräyksen sekä lähetystyön ja kirkkojen välisten ( paikallisekumeenisten ) vierailujen yhteydessä. On havaittu, että käsite ekumeeninen jumalanpalvelus synnyttää paikoin sekaannuksia. Tästä syystä on tehty erottelu tunnustuksellisen yhteisen rukouksen (confessional common prayer) ja tunnustusten välisen yhteisen rukouksen (interconfessional common prayer) kesken. Edellinen (confessional) ilmentää tietyn kirkon vakiintunutta jumalanpalveluselämän käytäntöä ja tunnustusta. Sitä voidaan käyttää niiden kirkkojen yhteisissä jumalanpalveluksissa, jotka jo ovat kommuuniossa keskenään ja joiden suhde toisiinsa on selkeä (esim. Porvoon sopimuksen allekirjoittajat). Tällöin voidaan viettää myös yhteistä ehtoollista. Jälkimmäinen (interconfessional) puolestaan rakennetaan eri traditioiden aineksista. Se saattaa sisältää kirkoille yhteisiä aineksia, mutta ei ole minkään tunnustuskunnan vakiintunut liturgia. Tällöin ei myöskään vietetä ehtoollista, koska eukaristista vieraanvaraisuutta tarjoava kirkko ei ole identifioitavissa. Pohdittaessa ekumeenisesti toteutettuja jumalanpalveluksia on tunnustuksellisuuden säilyttävä vaihtoehto (confessional) linjassa kirkkomme oman jumalanpalveluskäsityksen kanssa. Luterilaisessa, ekumeenisesti toteutetussa jumalanpalveluksessa kristittyjen yhteys voi ilmetä esimerkiksi johdantosanoihin liittyvänä ekumeenisena tervehdyksenä tai Kyrie-rukouksen toteutuksessa, sanaosaan liittyvänä lyhyenä tervehdyksenä tai puheenvuorona taikka yhteiseen esirukoukseen kuuluvana erilaisena rukouspalveluksena. On myös huomattava mm. Isä meidän - rukouksen ekumeeninen sanamuoto, samoin kuin käytettävään uskontunnustukseen (Apostolinen / Nikean-Konstantinopolin) liittyvät teologiset näkökohdat (esim. ortodoksit ja filioque > käytetään apostolista uskontunnustusta). Jumalanpalvelusta tarkastellaan kokonaisuutena painottaen siihen kuuluvaa yhteyden tavoitetta. Ekumeenisesti orientoituneen jumalanpalveluksen toteutusta harkittaessa korostuu kirkkoherran vastuu ja tehtävä kristittyjen yhteyden vaalimisesta. Kirkkokuntien välisiä yhteisiä rukoushetkiä vietettäessä on huomioitava sekä kunkin kirkkokunnan omat teologiset ja liturgiset lähtökohdat että rukoushetken tarjoamat rakentavat mahdollisuudet kunkin kirkkokunnan identiteetilliseen omaleimaisuuteen. Silloin, kun tällaisen rukoushetken yhtenä järjestäjätahona on Suomen ev-lut kirkon seurakunta ja/tai toimittajana ev-lut kirkon pappi, on pidettävä kuitenkin huolta siitä, että rukoushetken kokonaisuus ei ohita kirkon tunnustusta.

5 3 Saarna Saarna on pidettävä kirkkokäsikirjan määräämistä teksteistä ja sen on oltava kirkon tunnustuksen mukainen (KJ 2:4). Saarnan sitominen kirkon tunnustukseen merkitsee saarnan ja viran kiinteää yhteyttä. Seurakunnan papin erityinen tehtävä on julkisen jumalanpalveluksen toimittaminen ja pyhien sakramenttien jakaminen omassa seurakunnassaan. Kirkkojärjestyksen mukaan Päiväjumalanpalvelus on niiden toimitettava, joille papinvirka seurakunnassa on uskottu. Kirkkoherran suostumuksella tai lääninrovastin määräyksestä sen voi toimittaa myös muu pappi. Tällöin muulla papilla tarkoitetaan muuta kuin seurakunnan palveluksessa olevaa, mutta kuitenkin joka tapauksessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappia. Tältä pohjalta käy ymmärrettäväksi kirkkojärjestyksen määräys, jonka mukaan myös kirkkoherran yksittäistapauksessa antaman saarnaluvan edellytyksenä on evankelisluterilaisen kirkon jäsenyys (KJ 2:6,3 mom). Siitä, millä edellytyksillä toisen evankelisluterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön pappi voi yksittäistapauksissa saarnata, ks. tämän ohjeen aivan viimeinen osa. Ehtoollinen Edellä käsitellyt, jumalanpalvelusten toteuttamista koskevat yleiset näkökulmat ohjaavat myös ehtoolliskysymyksen tulkintaa. Kirkkojärjestyksen mukaan Herran pyhää ehtoollista vietetään jumalanpalveluksessa. Samoin ehtoollisen vieton yleinen lähtökohta on, että ehtoollisjumalanpalvelus toimitetaan kirkoksi tai kappeliksi vihityssä tilassa (KJ 2:9). Kirkkojärjestyksen mukaan ehtoolliseen saa osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen (2:11,1 mom). Ehtoollinen voidaan kirkkojärjestyksen mukaan kuitenkin antaa myös muulle henkilölle, joka on sairaana tai hätätilassa ja käsittää ehtoollisen merkityksen (2:11,3 mom). Piispainkokouksen antama ohje ( /13 ) lasten ja rippikoululaisten ehtoollisella käynnistä toteaa, että KJ 2:11,3 momentin mainitsema muu henkilö tarkoittaa konfirmoimatonta evankelisluterilaisen kirkon jäsentä tai myös muuta kuin evankelisluterilaisen kirkon jäsentä. Piispainkokouksen ohje myös mainitsee, että sen arvioiminen, miten hyvin ehtoollisen pyytäjä ymmärtää ehtoollisen merkityksen, on vaikea tehtävä. Piispainkokouksen mukaan voidaan kuitenkin ajatella, että jo pyyntö saada sakramentti kertoo ehtoollisen merkityksen ymmärtämisestä. Kyse on piispainkokouksen käsityksen mukaan kuitenkin aina KJ 2:11,3 momentin tarkoittamasta erityistilanteesta (sairaus tai hätätila). Piispainkokouksen ohje myös osittain laajentaa kirkkojärjestyksen määräyksiä. Piispainkokouksen ohjeen mukaan ehtoolliselle on oikeus osallistua myös 1) Porvoon julistuksen allekirjoittaneiden kirkkojen jäsenillä sekä 2) muun evankelisluterilaisen kirkon jäsenillä. Ekumeenisiin kohtaamisiin on entistä enemmän liittynyt se, että ehtoollispöytään voi tulla myös muun kuin ao. kirkon tai kirkkoyhteisön jäsen. Hän ei kuitenkaan tällöin ota vastaan ehtoollista, vaan pyytää ehtoollista jakavalta papilta siunauksen. Tämä osoitetaan laittamalla oikea kämmen oman vasemman olkapään päälle sekä painamalla hiukan päätä, ikään kuin valmiina vastaanottamaan siunauksen.

6 4 KIRKOLLISET TOIMITUKSET Vieraskieliset kirkolliset toimitukset, erityisesti avioliittoon vihkimiset ja avioliiton kirkolliset siunaamiset, liittyvät ennen kaikkea Oulun hiippakunnan alueella tehtävään turistityöhön ja kansainvälisten matkailijoiden palvelemiseen. Kirkkojärjestyksen mukaan pappi on velvollinen seurakuntansa alueella suorittamaan kirkollisen toimituksen myös toisen seurakunnan jäsenelle sekä tekemään papillista palvelusta myös muulle kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvalle kristitylle (KJ 2:24,2 mom; KJ 5:9). Kaste ja kirkon jäsenyys Kasteen toimittaa pappi (KJ 2:13) kirkkokäsikirjan mukaisesti (KJ 2:1). Kasteen voi toimittaa myös toisen evankelis-luterilaisen kirkon ja piispainkokouksen päätöksessä ( /13 ) mainitun kirkon pappi (ks. tämän ohjeen viimeinen osa). Kaste liittää paikallisseurakuntaan. Teologisessa mielessä kasteen toimittamisen ensisijainen paikka on kirkko tai kappeli (vrt. muiden kirkkokuntien käytäntö). Myös kasteen toimittamista jumalanpalveluksen yhteydessä on hyvä tilannekohtaisesti harkita ja mahdollisuuksien mukaan suosia. Nämä seikat korostuvat etenkin (varhais)nuorten ja aikuisten kasteen yhteydessä. Muiden kirkkokuntien omaksuma tapa on myös, että kaste toimitetaan kastemaljan äärellä ja sen aikana seurakunta seisoo. Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon tai ns. Porvoon yhteisön jäsenkirkon jäseniä (Kirkkohallituksen yleiskirje 10/2002). Huomionarvoista on, että kummin ei tarvitse olla Suomen kansalainen. Suomessa toimivia luterilaisia kirkkokuntia ovat oman kirkkomme lisäksi Suomen Vapaa Evankelisluterilainen Seurakuntaliitto, Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko ja Luterilaisen Sanan Yhdyskunta sekä Suomen Luterilainen Tunnustuskirkko. Vaadittujen luterilaisten kummien lisäksi voi kummina olla myös muuhun evankelisluterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö (KJ 2:17). Piispainkokouksen mukaan ( ja ) Suomessa toimivista kirkkokunnista evankelis-luterilaisen kirkon kasteen hyväksyvät Suomen ortodoksinen kirkkokunta, Suomen Metodistikirkko, Yksityinen Kreikkalaiskatolinen Kirkollinen Yhdyskunta Viipurissa, Katolinen kirkko Suomessa ja Anglikaaninen kirkko Suomessa. Katolinen kirkko on kuitenkin esittänyt toivomuksen, etteivät sen jäsenet toimisi kummeina muun kirkon yhteydessä. Katolisen kirkon jäsenen tulee itse harkita, tahtooko hän toimia kummina. Suomen Vapaakirkon, helluntaikirkon tai helluntaiseurakunnan jäsen ei voi toimia kirkossamme kummina, sillä nämä eivät hyväksy ev-lut kirkon kastetta. Kasteeseen liittyy myös kysymys kirkon jäsenyydestä. Kirkon jäsen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hän asuu. Tämän mukaan kaste ensisijaisesti johtaa paikallisseurakunnan jäsenyyteen. Niinpä esim. ulkomaalaista, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, ei kirkkolain mukaan saa kastaa (KL 3:2,2 mom). Kirkkohallituksen yleiskirjeen 7/1994 liitteessä on katsottu, että Suomessa tilapäisesti oleskeleva ulkomaan kansalainen voidaan kastaa vain jos hänet voidaan kasteen jälkeen ottaa kotimaassaan toimivan luterilaisen seurakunnan jäseneksi. Ulkomaan kansalainen voi olla Suomen ev-lut kirkon jäsen, jos hänellä on Kotikuntalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa ja jos oleskelu kestää vähintään vuoden. Kun ulkomaan kansalainen muuttaa pois Suomesta (ja samalla menettää kotikunnan Suomessa), hän menettää kirkkomme jäsenyyden ilman eri ilmoitusta. Palatessaan Suomeen hänet voidaan ottaa seurakunnan jäseneksi vain kirkkoon liittymisen kautta. Sama koskee myös Suomen kansalaisuuden menettänyttä henkilöä. On myös huomattava, että Suomen ev-lut kirkon omien säännösten mukaan (KL 1:3,3 mom) ei ole mahdollista olla samanaikaisesti kahden tai useamman uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Poikkeuksena tästä Porvoon sopimuksen mukaisesti henkilö voi

7 5 olla samanaikaisesti sekä Suomen ev.-lut. kirkon että anglikaanikirkon jäsen (Englannin, Skotlannin ja Walesin sekä Irlannin anglikaanikirkot). Kirkkojärjestyksen (1:3) mukaan kirkon jäseneksi otetaan 1) lapsi pyhässä kasteessa; 2) rippikoulun käynyt evankelis-luterilaiseen kirkkoon aikaisemmin kuulunut henkilö, joka ilmoittaa tahtovansa tunnustaa kirkon uskoa; sekä 3) muu säädetyn iän täyttänyt henkilö, joka ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, siten, että hän tarpeellisen opetuksen jälkeen saa kasteen tai, jos hänet on oikein kastettu, tunnustaa kirkon uskon. Henkilö, joka on otettu kirkon jäseneksi 1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaisesti, katsotaan rippikoulun käyneeksi ja konfirmoiduksi (KJ 1:3,4 mom). Jos kirkkoherra ei suostu kirkkoon liittymistä koskevaan pyyntöön, hänen on saatettava asia kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston ratkaistavaksi (KJ 1:3,3). Edellä mainittuun kirkon uskon tunnustamiseen liittyy Kirkon yhteyteen ottamisen toimituskaava. Tätä kaavaa on suositeltavaa käyttää silloin, kun kirkkoon liittyy alle 15-vuotias aiemmin kastettu henkilö tai yli 15-vuotias jo konfirmoitu henkilö. Kirkkoon liittymisen yhteydessä toimitettava kaste tai konfirmaatio korvaa tämän kaavan käytön. Kirkon yhteyteen ottamisen toimitus merkitsee KJ 1:3:n yhteydessä mainittua kirkon uskon tunnustamista ja se on siksi luonteva toimittaa kirkossa tai kappelissa. Kaavan johdantosanoja ja rukouksia sovelletaan tällöin tilanteen vaatimusten mukaan. Porvoon sopimus tuo asiakokonaisuuteen oman lisänsä. Kirkkojärjestyksen 1:3,2 momentti toteaa, että kirkon jäseneksi tulee oikein kastettu lapsi sekä asianomaisen ilmoituksen perusteella toiseen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja myös muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva säädetyn iän täyttänyt henkilö, jos kirkolliskokous on hyväksynyt tuon kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa tehdyn sopimuksen kirkon jäseneksi tulemisesta. Käytännössä tässä yhteydessä oleva maininta muuhun kristilliseen kirkkoon kuuluva tarkoittaa Porvoon sopimuksen allekirjoittajakirkkojen jäseniä. Porvoon sopimuksen allekirjoittajakirkon jäsen katsotaan siis ko. henkilön oman ilmoituksen perusteella jäseneksi otettaessa myös rippikoulun käyneeksi ja konfirmoiduksi. Häneen sovelletaan kirkkojärjestyksen 1:3,2 momenttia. Jäsenyys tällaisessa kirkossa osoitetaan kaste- tai virkatodistuksella tai vastaavalla dokumentilla. Ennen kaikkea pastoraalisista syistä voidaan tällaisessa tapauksessa käyttää Kirkon yhteyteen ottamisen kaavaa. Jäseneksi otettavalle voidaan myös antaa esimerkiksi omakielinen Katekismus (Editalta ja Kirkkohallituksen julkaisumyynnistä tilattavissa mm. ruotsi, englanti, venäjä, kiina, espanja, ranska, arabia, unkari ja latina) sekä antaa mahdollisuus kirkon tunnustusta ja uskoa koskevaan keskusteluun. Porvoon sopimuksen piirissä olevan kristityn ei kuitenkaan tarvitse liittyä evankelis-luterilaisen seurakunnan jäseneksi, jotta voisi osallistua seurakunnan jumalanpalveluselämään ja toimintaan. KJ 1:4,2 momentin nojalla Porvoon sopimuksen allekirjoittajakirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista ja seurakunnan muusta toiminnasta, toimia kummina sekä saarnata jumalanpalveluksessa ja avustaa ehtoollisen jakamisessa samoin perustein kuin Suomen ev-lut kirkon jäsenellä. Ilman jäseneksi liittymistä hänellä ei kuitenkaan ole vaalikelpoisuutta, äänioikeutta eikä muitakaan hallinnollisia oikeuksia, jotka edellyttävät kirkkomme jäsenyyttä. Ulkomailla kastetusta lapsesta riittää ulkomailla laadittu kasteilmoitus, jos sen tietosisältö on riittävä. Kirkkoherranvirastossa voidaan tarvittaessa täyttää ulkomailla laaditun todistuksen liitteeksi Suomessa käytössä oleva kasteilmoitus. Vanhempien allekirjoitusta tähän lomakkeeseen ei tarvitse hankkia, vaan riittää, että kirkkoherra tai keskusrekisterin johtaja allekirjoittaa lomakkeen. Kirkkojärjestys huomioi myös tilanteen, jossa toinen tai kumpikaan vanhemmista ei kuulu Suomen ev-lut kirkkoon (KJ 2:15,2 mom). Lapsi voidaan tällöin kastaa ja ottaa kirkon jäsenyyteen ottaen huomioon uskonnonvapauslain säädökset. Uskonnonvapauslain 1:3,2 momentin mukaan lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä

8 6 yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jos tuomioistuin on päättänyt tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken toisin, noudatetaan kuitenkin tuomioistuimen päätöstä. Uskonnonvapauslain 1:3,3 momentti täsmentää edellä todettua. Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. Kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan. Lisätietoja ja ohjeita kasteeseen liittyvistä asiakirjoista ja juridiikasta saa kirkon intranetistä: ( Virkatodistuksen lomakepohja ulkomaan viranomaista varten on niin ikään saatavissa kirkon intranetistä: Lapset ( Vanhemmat ( Avioliittoon vihkiminen Avioliittoon vihkimisen toimittaa pappi kirkkokäsikirjan mukaisesti (KJ 2:18). Mikäli vihkitoimitus on ajateltu toteutettavan ns. morsiusmessuna, on huomioitava ehtoollisen viettoon liittyvät ekumeeniset ja liturgiset näkökohdat (ks. yllä). Porvoon sopimuksen mukaan luterilaisen kirkon pappi voi toimittaa vihkimisen myös silloin, kun toinen tai molemmat kihlakumppaneista ovat Porvoon sopimuksen allekirjoittaneen uskontokunnan jäseniä. Suomalainen pappi ei saa toimittaa vihkimisiä Suomen ulkopuolella ilman opetusministeriön myöntämää erityislupaa. Tällöinkin vihittävistä ainakin toisen on oltava Suomen kansalainen. Vihkijän on ennen vihkimisen toimittamista varmistauduttava siitä, että avioliiton esteiden tutkinta on toimitettu myös silloin kun toinen tai kumpikin kihlakumppaneista on ulkomaalainen. Kihlakumppanien on toimitettava vihkijälle todistus toimitetusta avioliiton esteiden tutkinnasta. Jos kihlakumppanit eivät kumpikaan ole Suomen kansalaisia eikä kummallakaan ole asuinpaikkaa Suomessa, avioliiton esteet tutkii aina maistraatti. Jos todistuksen antamisesta on kulunut enemmän kuin neljä kuukautta, sen perusteella ei saa toimittaa vihkimistä. Ennen vihkimistä kumpikin kihlakumppani on tarvittaessa velvollinen esittämään vihkijälle selvityksen henkilöllisyydestään (Avioliittolaki 6a ). On huomattava, että Suomessa tapahtuneen esteiden tutkinnan lisäksi toisessa Pohjoismaassa tapahtunut avioliiton esteiden tutkinta oikeuttaa pyytämään vihkimistä myös Suomessa vastaavalla tavalla kuin, jos avioliiton esteet olisi tutkittu Suomessa. Avioliiton esteiden tutkinnasta, avioliittoon vihkimiseen vaadittavista ja siitä annettavista asiakirjoista sekä avioliiton rekisteröimisestä myös tilanteessa, jossa joko toinen tai kumpikin vihittävistä on ulkomaalainen, on erittäin kattava ohje kirkon intranetissä. ( Kirkollinen vihkiminen Suomessa on mahdollinen avioliiton esteiden tutkinnan lisäksi seuraavin edellytyksin: 1) Vihittävistä tulee ainakin toisen olla ev-lut kirkon jäsen joko Suomessa tai ulkomailla. Mikäli henkilö on Suomen ev-lut kirkon jäsen, hänen tulee olla rippikoulun käynyt. Jos hän on Suomen ev-lut kirkon lisäksi ulkomaalaisen ev-lut kirkon jäsen, häneltä ei vaadita rippikoulua. 2) Jos vain toinen kihlakumppani kuuluu Suomen tai ulkomaan ev-lut kirkkoon, on toisen kuitenkin kuuluttava johonkin Suomessa tai ulkomailla toimivaan kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskonnolliseen yhdyskuntaan.

9 7 Henkilön, joka ei kuulu Suomen ev-lut kirkkoon, on esitettävä todistus tai muu näyttö muuhun kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskontokuntaan kuulumisesta, mikäli kihlakumppanit pyytävät vihkimistä Suomen ev-lut kirkon papilta. Sen yleensä antaa paikallinen seurakunta ulkomailla, jolloin kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä kastetodistus, sillä se ei ole takeena kirkkoon kuulumisesta. Mikäli ulkomaalaisella on esittää vain kastetodistus, pyydetään häneltä erillinen vakuutus kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan kuulumisesta. Käytännön syistä kyseinen todistus esitetään usein avioliiton esteiden tutkinnan yhteydessä. Avioliittoon vihkimisen toimittavan papin on kuitenkin varmistuttava tämän todistuksen/näytön olemassaolosta. Suomessa toimivia uskontokuntia, joiden jäsenet voidaan vihkiä kirkollisesti, ovat ortodoksisen kirkkokunnan lisäksi Finlands Svenska Adventkyrka Finlands svenska baptistsamfund Finlands Svenska Metodistkyrka Katolinen Kirkko Suomessa Kristillisten Tekojen Kirkko Luterilainen Sanan Yhdyskunta Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta Suomen Adventtikirkko Suomen Anglikaaninen kirkko Suomen baptistiyhdyskunta Suomen Piispallinen Metodistikirkko Suomen Ruotsalainen Adventtikirkko Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko Suomen vapaa ev.lut. seurakuntaliitto Suomen Vapaakirkko Yksityinen kreikkalais-katolinen kirkollinen yhdyskunta Viipurissa Myös Suomen helluntaiherätys kuuluu tähän ryhmään, edellyttäen, että helluntaiherätyksen seurakunta voi antaa tarvittavan todistuksen vihittävästä jäsenestään. Helluntaiherätys on myös keväällä 2003 rekisteröitynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Ulkomaisia kristillisiä kirkkoja ovat mm. protestanttiset kirkot (esim. anglikaaninen kirkko, reformoidut kirkot), katolinen kirkko ja ortodoksiset kirkot. Näiden lisäksi on muita ulkomailla toimivia uskontokuntia, joiden osalta on tapaus tapaukselta otettava kantaa siihen, ovatko ne kristillisiä. Vieraskielisiä lomakkeita ulkomaanviranomaisia varten sekä avioliiton esteettömyyden todistamiseksi että avioliittoon vihkimisen toimittamisesta (vihkitodistus) on saatavilla internetistä: ( > parisuhde). Avioliiton kirkollinen siunaaminen Avioliiton siunaamisen kaavaa käytetään silloin, kun aviopuolisot ovat solmineet avioliiton muun kuin evankelis-luterilaisen kirkon käytännön mukaisesti ja haluavat pyytää solmitulle liitolleen Jumalan siunausta (KJ 2:20; 5:9). Avioliiton kirkollinen siunaaminen on hyvin yleinen esimerkiksi katolisissa maissa, joissa vihkiminen suoritetaan maistraatissa ( paperit ) ja varsinaiseksi vihkimiseksi mielletty sakraalitoimitus (avioliiton kirkollinen siunaaminen) toimitetaan tämän jälkeen kirkossa. Pastoraalisista syistä avioliiton kirkolliseen siunaamiseen on yksittäistapauksessa mahdollista liittää sormusrukous. Useimmiten ainakin toinen avioliiton siunausta pyytävistä aviopuolisoista kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon. Avioliiton siunaaminen voidaan toimittaa myös silloin, kun kumpikaan ei kuulu kristilliseen kirkkoon. Tällöin on erityisen olennaista huolehtia siitä, että asianosaiset ymmärtävät

10 8 toimituksen olevan luonteeltaan hengellinen: sen merkitys on ennen kaikkea esirukouksessa ja siunauksessa. Tilannetta, jossa kumpikaan ei ole kristillisen kirkon jäsen, ei koske kirkkojärjestyksen määräys, joka velvoittaa papilliseen palvelukseen muulle kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvalle kristitylle (ks. KJ 5:9). Erityisesti moni- ja eriuskontoisesta kulttuuripiiristä kotoisin olevien (turistien) kohtaamisessa ja mahdollisen avioliiton kirkollisen siunaamisen toimittamisessa on syytä harkita vähintään laajempaa keskustelua ja jopa perehdyttämistä kristilliseen uskoon ja sen merkitykseen ennen siunaamisen toimittamista. Avioliiton kirkolliseen siunaamiseen liittyen on kuitenkin huomattava, että piispainkokous on suosittanut ( /20 ), ettei siviilivihkimisiä tule suorittaa kirkossa tai kappelissa. Näin ollen ei ole mahdollista toimittaa yhdistettyä vihki- ja siunaustoimitusta siten, että kirkossa tai kappelissa samassa yhteydessä suoritettaisiin siviilivihkiminen ja toimitettaisiin avioliiton kirkollinen siunaaminen. Ennen avioliiton kirkollista siunaamista voidaan aviopuolisoilta tarvittaessa pyytää todistusta siitä, että he ovat laillisesti vihittyjä. Avioliiton siunaamisella ei kuitenkaan ole juridista merkitystä. Toimitus on kuitenkin merkittävä seurakunnan toimintatilastoon. Asianosaisille voidaan antaa todistus avioliiton siunaamisesta. Avioliiton siunaaminen voidaan erityisistä syistä toimittaa kahteenkin kertaan oikeudellisen vihkimisen jälkeen. Tällainen käytäntö on yleistymässä kansainvälisten avioliittojen myötä: avioliiton virallinen solmiminen tapahtuu siviiliviranomaisen edessä, avioliiton siunaaminen ensin toisen puolison kotimaassa hänen kirkkonsa järjestyksen mukaan ja sitten toisen puolison kotimaassa tämän kirkon järjestyksen mukaan. Tälle ei periaatteessa ole teologisia eikä juridisia esteitä. Hautaan siunaaminen Seurakunnan jäsen haudataan sen seurakunnan hautausmaahan, jonka jäsen hän kuollessaan oli. Seurakunnan hautausmaahan voidaan haudata myös muun seurakunnan jäsen, jos siihen on erityinen syy ja hän itse on sitä toivonut tai hänen omaisensa sitä tahtovat. Tässä ohjeessa käsillä olevan teeman kannalta on huomattava, että kirkon jäsenen hautaan siunaamisen voi poikkeustapauksessa toimittaa muunkin kristillisen kirkon tai siihen rinnastettavan yhteisön pappi, mikäli se perustuu vainajan selvästi ilmaisemaan tahtoon ja siitä sovitaan seurakunnan kirkkoherran kanssa (KJ 2:22, 2 mom). Sen määritteleminen, mitä papilla tarkoitetaan eri yhteisöissä, on asianomaisen yhteisön asia. Piispainkokous ( /4 ) on antanut ohjeen siunauskappelien käyttämisestä silloin, kun siunaamista ei toimita Suomen ev-lut kirkon pappi (vrt. edellä oleva poikkeustapaus). Piispainkokous toteaa: Mikäli vainaja ei ole kuulunut maamme kumpaankaan kansankirkkoon, vaan muuhun kristilliseen kirkkokuntaan ja hautaus suoritetaan sen toimesta, on valvottava, että siunaaminen toimitetaan arvokkaasti ja ilman ev.lut. kirkkoa vastaan suunnattuja puheita tai menoja. Myös voidaan päättää, mikäli seurakuntalaisten mielen loukkaantumisen välttämiseksi katsotaan aiheelliseksi, että määrättyjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenten ruumiinsiunaaminen seurakunnan kappelissa evätään. Täysin uskonnottomia ja ei-kristillisten uskontojen mukaisia hautaustoimituksia ei seurakunnan kappelissa ole sallittava. Piispainkokous on myöhemmässä istunnossaan ( /5 ) äänestyksen jälkeen päättänyt, että seurakuntien tulisi, omat olosuhteensa ja mahdollisuutensa huomioon ottaen, pyrkiä siunauskappeleillaan palvelemaan kaikkia, tarvittaessa käsitellen kutakin yksityistapausta erikseen. Päälinjauksena säilyi kuitenkin annettu ohje, johon sisältyy kielto sellaisten toimitusten sallimisesta, jotka ovat uskonnottomia tai ei-kristillisiä (vrt. myös piispainkokouksen suositus /20, ettei siviilivihkimisiä tule suorittaa kirkossa tai kappelissa).

11 9 Edelliseen liittyen on huomattava, että kristillisen hautaan siunaamisen taustalla on kasteteologia. Tämä tulee ilmi mm. kirkolliskokouksen vuonna 1988 asettaman käsikirjakomitean mietinnön perusteluissa (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinto, sarja A 2001: 2): Kristilliset hautausmenot saattavat päätökseen kasteessa alkaneen matkan Jumalan luo (transitus; Joh. 13: 1). Hautaan siunaamisen päivä on poisnukkuneen syntymäpäivä (dies natalis), koska tällöin juhlitaan hänen syntymäänsä ikuiseen elämään. Samalla lohdutetaan surevia Raamatun sanoilla sekä kristillisen yhteisön tuella. - - Kastettu kristitty jätetään hautauksessa Jumalan haltuun odottamaan ylösnousemuksen päivää. Ylösnousemususkon tulee näin sävyttää kristillistä hautausta. Oma erityistapauksensa, jossa mahdollisesti tulee sovellettavaksi vieraskielinen toimituksen kaava, on ulkomailla kuolleen (seurakunnan jäsenen) hautaaminen tai tuhkaaminen Suomessa. Jos ulkomailla kuollut henkilö haudataan tai tuhkataan Suomessa, on omaisten käännyttävä lääninhallituksen (lääninlääkärin) puoleen saadakseen suomalaisen kuolintodistuksen ja luvan hautaamiseen. Mikäli ulkomailla kuolleen ruumis toimitetaan tuhkattuna uurnassa kotimaahan, on selvitettävä, onko hautaan siunaaminen jo toimitettu ulkomailla. Mikäli niin on tehty, käytetään Suomessa ensisijaisesti Maahan kätkemisen kaavaa. Lääninhallitus ilmoittaa kuolemasta maistraatille, joka merkitsee kuolintiedon väestötietojärjestelmään. Merkintää väestötietojärjestelmään ei siis tehdä vielä ulkomaisen kuolintodistuksen nojalla. Oulun hiippakunnan joitain osia koskeva erityistapaus on hautaan siunaamisen toimittaminen Ruotsin kirkon jäsenelle. Ruotsin kirkon kirkkojärjestys määrää, että tuomiokapitulin (siis esimerkiksi Luulajan hiippakunnan tuomiokapitulin) täytyy todeta hautaan siunaamisen toimittavan papin kelpoisuus (behörighetsförklara). Seurakunta, joka antaa virkamääräyksen, anoo kelpoisuuden toteamista tuomiokapitulilta. Todistus vihkimyksestä pappisvirkaan täytyy lähettää asiaa käsittelevälle tuomiokapitulille ja tiedoksi seurakunnan kirkkoherralle. MUUN KIRKON PAPIN MAHDOLLISUUS TOIMITTAA JUMALANPALVELUKSIA JA TOIMITUKSIA Piispainkokous määrää antamassaan päätöksessä siitä, millä edellytyksillä toisen evankelisluterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön pappi voi yksittäistapauksissa suorittaa kirkollisia toimituksia. Tällaisia toimituksia ovat: jumalanpalvelusten kirjan mukaiset jumalanpalvelukset sekä seuraavat kirkollisten toimitusten kirjan mukaiset kirkolliset toimitukset: kaste, konfirmaatio, yksityinen rippi, sairaan luona käynti, avioliiton siunaaminen, rukoushetkiä surussa, maahan kätkeminen ja kodin siunaaminen. Kirkkoja, joiden pappi voi yksittäistapauksissa suorittaa päätöksessä mainitut kirkolliset toimitukset, ovat Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkojen lisäksi EKD:n jäsenkirkot ja ns. Porvoon yhteisön jäsenkirkot. Hautaan siunaamisen voi poikkeustapauksessa toimittaa myös jonkin muun kuin em. kristillisen kirkon tai yhteisön pappi KJ 2:22,2 momentin nojalla, jos se perustuu vainajan selvästi ilmaisemaan tahtoon ja asiasta on sovittu kirkkoherran kanssa. Piispainkokouksen päätöksen koko teksti on ohessa liitteenä.

12 10 Piispainkokouksen päätös muun kirkon papin mahdollisuudesta suorittaa kirkollisia toimituksia ( /13 ) Piispainkokous on kirkkolain 2 luvun 3 :n 2 momentin ja kirkkojärjestyksen 2 luvun 27 :n nojalla määrännyt toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön papin edellytyksistä suorittaa kirkollisia toimituksia seuraavasti: 1 Toisen Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön pappi voi, sen mukaan kuin 2 :ssä määrätään, Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa yksittäistapauksessa toimittaa jumalanpalvelusten kirjan mukaiset jumalanpalvelukset sekä seuraavat kirkollisten toimitusten kirjan mukaiset kirkolliset toimitukset: kaste, konfirmaatio, yksityinen rippi, sairaan luona käynti, avioliiton siunaaminen, rukoushetkiä surussa, maahan kätkeminen ja kodin siunaaminen. Siitä, milloin muukin pappi, joka ei ole Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi, voi toimittaa kirkon jäsenen hautaan siunaamisen, on erikseen määrätty kirkkojärjestyksen 2 luvun 22 :n 2 momentissa. 2 Kirkkoja, joiden pappi voi suorittaa 1 :n 1 momentissa tarkoitetut kirkolliset toimitukset, ovat Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkojen lisäksi EKD:n (Evangelische Kirche in Deutschland) jäsenkirkot sekä Englannin kirkko (Church of England), Skotlannin kirkko (Church of Scotland), Skotlannin episkopaalinen kirkko (Scottish Episcopal Church), Walesin kirkko (Church in Wales) ja Irlannin kirkko (Church of Ireland). Muiden evankelis-luterilaisten kirkkojen ja yhdyskuntien pappien osalta piispa ratkaisee kirkkojärjestyksen 18 luvun 1 :n 1 momentin ja 2 momentin 1 kohdan nojalla, voiko pappi yksittäistapauksissa suorittaa kirkollisen toimituksen. 3 Kirkollisen toimituksen suorittamisesta on sovittava asianomaisen kirkkoherran kanssa. Kirkkoherran tehtävänä on huolehtia, että toimituksen suorittava pappi saa riittävät tiedot toimituksen suorittamiseen liittyvästä Suomen lainsäädännöstä ja muista huomioon otettavista seikoista. 4 Pappi, joka ei ole Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi, voi toimittaa tämän päätöksen tarkoittamat kirkolliset toimitukset käyttäen joko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai oman kirkkonsa käsikirjaa. Päiväjumalanpalvelus on toimitettava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirjan mukaan.

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Ohjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli 18.9.2013. 1. Johdanto

Ohjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli 18.9.2013. 1. Johdanto Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sekä Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan ekumeeninen yhteys Turun arkkihiippakunnan alueella Ohjeistus, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää

Lisätiedot

Avioliittoon vihkiminenopas

Avioliittoon vihkiminenopas Avioliittoon vihkiminenopas Suurin on rakkaus Olette kohdanneet ihmisen, jonka kanssa haluatte viettää loppuelämänne. Se on ihmeellisen hienoa. Kirkossa voitte solmia avioliiton, pyytää sille Jumalan siunausta

Lisätiedot

7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät

7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät 7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät merkittävä ekumeeninen yhdistymisprosessi Suomessa taustalla kansainvälinen kehitys + perinpohjainen teologinen työskentely käytännön vaikutuksia kirkkojen elämään:

Lisätiedot

/4/02. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström

/4/02. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström 26.4.2004 744/4/02 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Henrik Åström KIRJEESEEN VASTAAMINEN VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄN OHJEEN TULKITSEMISEN OIKAISEMISEKSI

Lisätiedot

Seurakunnallisten toimitusten kirja

Seurakunnallisten toimitusten kirja Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Rakkaani on minun ja minä olen hänen

Rakkaani on minun ja minä olen hänen Rakkaani on minun ja minä olen hänen Laul. l. 6:3 Sastamalan seurakunta Aittalahdenkatu 12 38200 SASTAMALA puh. (03) 521 9000 www.sastamalanseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto puh. (03) 521 9090 avoinna

Lisätiedot

Laki. kirkkolain muuttamisesta

Laki. kirkkolain muuttamisesta Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kirkkolain (1054/1993) 19 luvun 7, sellaisena kuin se on laeissa 1274/2003 ja 1008/2012, muutetaan

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi 1 Lähde: oikeusministerio.fi-verkkosivu, 7/2017 Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Tässä esitteessä kerrotaan, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan

Lisätiedot

Olisiko kirkon luovuttava vihkioikeudesta? Mitä selvityksessä selvisi?

Olisiko kirkon luovuttava vihkioikeudesta? Mitä selvityksessä selvisi? Olisiko kirkon luovuttava vihkioikeudesta? Mitä selvityksessä selvisi? Tiililä-seura 3.10. 2017 Eila Helander, professori emerita 3.10.2017 1 Piispainkokouksen tehtäväanto Selvityksen tuli olla: Perinpohjainen

Lisätiedot

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa 17.3.2010 Mia Fager www.turunseurakunnat.fi 1 Hautasoikeus Hautaoikeus ~ oikeus tulla haudatuksi Jokaisella on oikeus saada

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

Ekumeeninen jumalanpalvelus näkökohtia toteutukseen

Ekumeeninen jumalanpalvelus näkökohtia toteutukseen 1 Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallitus 8.6.2011 Ekumeeninen jumalanpalvelus näkökohtia toteutukseen Johdanto Ekumeenisen liikkeen lähtökohta on usko Herraan Jeesukseen Kristukseen Jumalana ja Vapahtajana

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös. kirkkojärjestyksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1009/2012 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 5 päivänä marraskuuta 2009 ja 12 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen Avioliittoon vihkiminen Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Missä asioidaan Hautauslupa

Missä asioidaan Hautauslupa L äheisen kuoltua Läheisen ihmisen kuolema on koskettanut Teitä. Edessänne on monia asioita, jotka on hoidettava surunkin keskellä. Olisi hyvä, jos jaksaisitte itse hoitaa kuoleman tapaukseen liittyviä

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 17.41 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet, läsnä Gärdström Keijo pj. 15 Ainali

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

R I P P I K O U L U T. R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa

R I P P I K O U L U T. R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa R I P P I K O U L U T R I P P I K O U L U T Euran seurakunnassa YLEISTÄ RIPPIKOULUSTA Miksi rippikoulu? Kun sinut noin viisitoista vuotta sitten kastettiin saivat vanhempasi, kummisi ja seurakunta tehtäväkseen

Lisätiedot

Helsingin maistraatti toteaa kansalaisaloitteen johdosta seuraavaa.

Helsingin maistraatti toteaa kansalaisaloitteen johdosta seuraavaa. H E L S I N G I N MAISTRAATTI 1.4.2014 Eduskunta Lakivaliokunta Lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle kansalaisaloitteesta avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan annettavaksi tuomiokapitulille oikeus myöntää erivapaus kirkon jäsenyyttä koskevasta

Lisätiedot

YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36

YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa 13.9.2006/36 Vahvistettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa 15.11.2006 1 LUKU Kokoonpano 1 Yhteiseen

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2017

SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2017 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kokousaika: ma 23.1.2017 klo 18 (iltapalaa klo 17.30 alkaen) Paikka: Vuosaaren kirkon Taivaanranta-sali, Satamasaarentie 7 Läsnä: Jussi Mäkelä, puheenjohtaja

Lisätiedot

Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács

Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács Diaarinumero Esittelijä Perustelut DOUL/302/08.00.00/2017 lakimiesasessori Mari Aalto Tuomiokapituliin on 16.8.2017 toimitettu Oulun ev.-lut.

Lisätiedot

Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen Avioliittoon vihkiminen AVIOLIITON MERKITYS Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei

Lisätiedot

Miten järjestän hautauksen?

Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Kirkkoherranvirastossa sovitaan vainajan siunaamiseen ja hautaamiseen liittyvistä asioista: siunausajasta, kappelin tai kirkon varauksesta, siunauksen

Lisätiedot

Näkökohtia rekisteröityjen parisuhteiden siunaamisesta. Vesa Hirvonen. (Teologinen Aikakauskirja 2/2007)

Näkökohtia rekisteröityjen parisuhteiden siunaamisesta. Vesa Hirvonen. (Teologinen Aikakauskirja 2/2007) Näkökohtia rekisteröityjen parisuhteiden siunaamisesta Vesa Hirvonen (Teologinen Aikakauskirja 2/2007) Keskustelu rekisteröityjen parisuhteiden siunaamisesta alkoi Suomessa heti, kun laki rekisteröidystä

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA Ohjelehtinen vainajan omaisille Tämän pienen kirjasen tarkoituksena on olla avuksi tilanteissa, jolloin läheinen on kuollut, suru ja ikävä täyttää sydämen ja monet käytännön

Lisätiedot

Avioliiton siunaaminen ja pastoraalinen rukous

Avioliiton siunaaminen ja pastoraalinen rukous Kappalainen Anne Blomqvistin toimittama samaa sukupuolta olevan parin avioliiton siunaaminen Diaarinumero Esittelijä DESP/312/08.00.00/2017 Lakimiesasessori Sari Anetjärvi Asian vireille tulo Hyvinkään

Lisätiedot

Kastekodin opas Perhon seurakunta

Kastekodin opas Perhon seurakunta Kastekodin opas Perhon seurakunta Kasteen merkitys KASTEEN KAUTTA KRISTITYKSI Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Kasteessa ihminen liittyy kotipaikkansa paikallisseurakuntaan ja maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

Missä asioidaan Hautauslupa

Missä asioidaan Hautauslupa L äheisen kuoltua Läheisen ihmisen kuolema on koskettanut Teitä. Edessänne on monia asioita, jotka on hoidettava surunkin keskellä. Olisi hyvä, jos jaksaisitte itse hoitaa kuoleman tapaukseen liittyviä

Lisätiedot

134 Avioliittolain muutoksiin liittyvä seurakuntalaisaloite

134 Avioliittolain muutoksiin liittyvä seurakuntalaisaloite 69/2016 134 Avioliittolain muutoksiin liittyvä seurakuntalaisaloite Päätösehdotus 1. Seurakuntaneuvosto ja kirkkoherra päättävät, että Kallion seurakunnan tilat ovat maksutta samasukupuolisten vihittyjen

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Protestanttiset kirkot

Protestanttiset kirkot Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

KUOPION ALAVAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2016 Keihäskatu 5 B PÖYTÄKIRJA 8/2016 p SEURAKUNTANEUVOSTO

KUOPION ALAVAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 8/2016 Keihäskatu 5 B PÖYTÄKIRJA 8/2016 p SEURAKUNTANEUVOSTO Aika Keskiviikkona 16.11.2016 klo 16.30-18.20 Paikka Alavan seurakuntasalissa, Keihäskatu 5 Kokoonpano ja läsnäolo Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Upi Heinonen jäsen läsnä Sakari Kainulainen jäsen

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS. Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Maunukselantie 3

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS. Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Maunukselantie 3 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistaina klo 18.00 19.15 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Maunukselantie 3 Osanottajat Läsnä Asioiden esittelijä Ylikangas Kimmo kirkkoherra, pj.

Lisätiedot

Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle

Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Jumalanpalvelusten kirjan käyttäjälle Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen. (Ps. 122: 1) Jumalanpalvelusten kirja sisältää seurakunnassa tarvittavat keskeiset jumalanpalveluskaavat.

Lisätiedot

23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA

23.12.2003. Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA 23.12.2003 Nro 44/2003 KIRKKOJÄRJESTYKSEN MUUTOKSIA Kirkolliskokous on 8 päivänä marraskuuta 2003 hyväksynyt seuraavat kirkkojärjestyksen muutokset, jotka on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numeroilla

Lisätiedot

Seurakuntatieto ja kirkon hallinto

Seurakuntatieto ja kirkon hallinto Seurakuntatieto ja kirkon hallinto Uskonnonvapaus on jokaisen perusoikeus Uskonnonvapauslaki takaa jokaiselle suomalaiselle oikeuden kuulua haluamaansa uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jokaisella on oikeus

Lisätiedot

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin Jyväskylän seurakunnan Opas hautajaisjärjestelyihin Läheisen kuollessa T ieto läheisen kuolemasta pysäyttää. Kuolema aiheuttaa aina surua ja hämmennystä. Samalla on kuitenkin hoidettava monia käytännön

Lisätiedot

KASTETOIMITUS Lahdessa

KASTETOIMITUS Lahdessa KASTETOIMITUS Lahdessa Julkaisija: Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri. Teksti: Riikka Ryökäs. Taitto: Sirkku Muhli. Kuvat: Viestintätoimiston kuva-arkisto. 2015 SISÄLLYSLUETTELO Vastasyntyneen vanhemmille

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2016

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2016 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2016 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2016 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä lukiossa järjestettäviä

Lisätiedot

1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella

1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella Ortodoksi kirkko AM Ortodoksinen kirkko (kreik. ορθός+δόξα, orthos+doksa, oikea ja katsomus ) on kristillinen kirkko, johon kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Selvitys muiden kirkkojen jäsenten mahdollisuuksista osallistua ehtoolliseen sekä saarnata Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa

Selvitys muiden kirkkojen jäsenten mahdollisuuksista osallistua ehtoolliseen sekä saarnata Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Selvitys muiden kirkkojen jäsenten mahdollisuuksista osallistua ehtoolliseen sekä saarnata Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Piispainkokouksen 8.9.2015 asettama työryhmä: Piispa Kaarlo Kalliala,

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2015 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Neuvotteluhuone, Savilahdentie 18 C ASIALUETTELO

KIRKKONEUVOSTO KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Neuvotteluhuone, Savilahdentie 18 C ASIALUETTELO KIRKKONEUVOSTO KOKOUSAIKA 12.4.2017 klo 18.00 KOKOUSPAIKKA Neuvotteluhuone, Savilahdentie 18 C ASIALUETTELO ASIA LIITE N:O N:O 30 - Kokouksen avaus 31 - Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 32 - Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi vihkimisoikeudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi vihkimisoikeudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2008 vp Hallituksen esitys laiksi vihkimisoikeudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi vihkimisoikeudesta ja eräiksi siihen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väestötietolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietolain muuttamisesta annetun lain vo

Lisätiedot

Juhlahetket muistuttavat Jumalan siunauksesta

Juhlahetket muistuttavat Jumalan siunauksesta Arjessa ja pyhässä Juhlahetket muistuttavat Jumalan siunauksesta Kirkko on mukana ihmisen elämän käännekohdissa. Pyydämme lapselle kasteessa Jumalan siunausta, avioliitto solmitaan Jumalan ja seurakunnan

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Surun ensimmäiset askeleet...

Surun ensimmäiset askeleet... Surun ensimmäiset askeleet... Läheisen kuoltua tämä tapahtuma täyttää mielen ja elämän. Varsin pian on kuitenkin ryhdyttävä käytännön toimiin vainajan saattamiseksi hautaan. Aina voimat eivät tahdo riittää

Lisätiedot

Avioliittoon vihkiminenopas

Avioliittoon vihkiminenopas Avioliittoon vihkiminenopas Suurin on rakkaus Olette kohdanneet ihmisen, jonka kanssa haluatte viettää loppuelämänne. Se on ihmeellisen hienoa. Kirkossa voitte solmia avioliiton, pyytää sille Jumalan

Lisätiedot

7. Katolinen kirkko. Historia E.K

7. Katolinen kirkko. Historia E.K 7. Katolinen kirkko E.K Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Miten järjestän hautauksen?

Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Kirkkoherranvirastossa sovitaan vainajan siunaamiseen ja hautaamiseen liittyvistä asioista. Osoite: Kirkkopuistokatu 11, 94100 Kemi, seurakuntakeskuksen

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen äänin 8-6, tyhjiä 3.

Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen äänin 8-6, tyhjiä 3. 323/2017 15 Avioliittolaki muuttuu 1.3.2017 Päätösehdotus Malmin seurakunta päättää, että seurakunnan tilat ja kirkot ovat käytettävissä kaikkien parien vihkimiseen. Esityksen lähtökohtana on tasaarvon

Lisätiedot

HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, Lohja

HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, Lohja HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA 2017 HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, 08100 Lohja 1 HAUTAUSJÄRJESTELYNI Omaisten toimien helpottamiseksi Läheisen ihmisen kuoleman jälkeen omaisten on surustaan huolimatta

Lisätiedot

Opas hautausjärjestelyihin

Opas hautausjärjestelyihin Opas hautausjärjestelyihin KUOLEMAN TAPAHDUTTUA Kuoleman tapahduttua ja vainajaa noudettaessa voidaan pitää rukoushetki kappelissa tai kotona. Joku läsnäolijoista voi lausua jäähyväissanat. YHTEYDEN OTTAMINEN

Lisätiedot

KANSALAISUUSILMOITUS; ULKOMAILLA AVIOLIITON ULKOPUOLELLA SYNTYNYT ULKOMAALAINEN, JONKA SYNTYESSÄ ISÄ OLI SUOMEN KANSALAINEN

KANSALAISUUSILMOITUS; ULKOMAILLA AVIOLIITON ULKOPUOLELLA SYNTYNYT ULKOMAALAINEN, JONKA SYNTYESSÄ ISÄ OLI SUOMEN KANSALAINEN KAN_4 1 *1199901* KANSALAISUUSILMOITUS; ULKOMAILLA AVIOLIITON ULKOPUOLELLA SYNTYNYT ULKOMAALAINEN, JONKA SYNTYESSÄ ISÄ OLI SUOMEN KANSALAINEN Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu Suomen kansalaisuuden hakemiseksi

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANOTE. <2013-00252> Pappisvirasta erottaminen, rovasti Risto Soramies

PÖYTÄKIRJANOTE. <2013-00252> Pappisvirasta erottaminen, rovasti Risto Soramies PÖYTÄKIRJANOTE Asia Pappisvirasta erottaminen, rovasti Risto Soramies Päättäjä Tuomiokapituli Päätöspäivä 09.10.2013 Pykälä 392 392 Pappisvirasta erottaminen, rovasti Risto Soramies

Lisätiedot

Seurakunta osa kirkon organisaatiota. Lakimiesasessori Tuomas Hemminki, Lapuan hiippakunta

Seurakunta osa kirkon organisaatiota. Lakimiesasessori Tuomas Hemminki, Lapuan hiippakunta Seurakunta osa kirkon organisaatiota Lakimiesasessori Tuomas Hemminki, Lapuan hiippakunta KIRKON HALLINNON TASOT Kirkolliskokous Piispainkokous Kirkkohallitus Hiippakuntavaltuustot Piispa Hiippakuntien

Lisätiedot

N A K K I L A N S E U R A K U N T A. hääopas

N A K K I L A N S E U R A K U N T A. hääopas MITÄ PITÄÄ MUISTAA? N A K K I L A N S E U R A K U N T A hääopas VIHKIKAAVA Mitä, missä, milloin? AVIOLIITON MERKITYS Rakkaus, sitoutuminen, turva Ennen häitä, juhlan aikana ja sen jälkeen. NAKKILAN SEURAKUNTA

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu Läheisen kuoltua Hautajaisten valmistelu Kuolema aiheuttaa surua ja hämmennystä. Luopumisen hetkellä voimme jättää läheisen elämää suurempiin käsiin. Kristillinen usko antaa hautajaisiin ja kuoleman kohtaamisen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirkkolain muuttamisesta, kirkon keskusrahastosta annetun lain kumoamisesta sekä evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten velvollisuudesta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2012:11. Tekijänoikeuslain 21 :n soveltuminen hengellisiin tilaisuuksiin. Ruach International Ministries of Finland ry

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2012:11. Tekijänoikeuslain 21 :n soveltuminen hengellisiin tilaisuuksiin. Ruach International Ministries of Finland ry TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2012:11 Asia Hakija Tekijänoikeuslain 21 :n soveltuminen hengellisiin tilaisuuksiin Ruach International Ministries of Finland ry Annettu 29.8.2012 Tiivistelmä Hakijan hakemuksessaan

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2013. Helsingin. seurakuntayhtymä

VUOSITILASTO 2013. Helsingin. seurakuntayhtymä VUOSITILASTO 2013 Helsingin seurakuntayhtymä Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2013 väestömuutosten yhteenveto... 3 3. Läsnä oleva väestö (väkiluku) 31.12.2013... 4 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava.

Vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Hautaustoimilaki 6.6.2003/457 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään ihmisen ruumiin hautaamisesta ja tuhkaamisesta, tuhkan käsittelystä

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 2/2017

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 2/2017 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 2/2017 Kokousaika 22.02.2017 klo 17.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 19 Kokouksen avaus 20 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 21 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

LAUSUNTO Käsikirjakomitean ehdotuksesta Kirkollisten toimitusten kirjaksi

LAUSUNTO Käsikirjakomitean ehdotuksesta Kirkollisten toimitusten kirjaksi LAUSUNTO Käsikirjakomitean ehdotuksesta Kirkollisten toimitusten kirjaksi 21.3.2002 Kirkkohallitus Pl 185 00161 HELSINKI Lausuntonaan käsikirjakomitean ehdotuksesta Kirkollisten toimitusten kirjaksi Suomen

Lisätiedot

Uskonnonvapauslaki. Teologinen aikakauskirja 6/2001

Uskonnonvapauslaki. Teologinen aikakauskirja 6/2001 Uskonnonvapauslaki Teologinen aikakauskirja 6/2001 Julkaisija: Helsinki. Teologinen julkaisuseura, 1896-. Sarja: Teologinen aikakauskirja 6/2001. 106. vuosikerta. ISSN 0040-3555. s. 487-500. Verkkojulkaisu:

Lisätiedot

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI

+ + KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI KAN_5 1 *1209901* KANSALAISUUSILMOITUS; KAKSITOISTA VUOTTA TÄYTTÄNYT OTTOLAPSI Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu 12 vuotta täyttäneelle ottolapselle, jonka ottovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen.

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2013 sisältää tietoja Oulun ev.lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun kaupunki

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Laki. väestötietolain muuttamisesta

Laki. väestötietolain muuttamisesta EV 48/1998 vp - HE 14/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen väestökirjanpidon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 14/1998 vp väestökirjanpidon

Lisätiedot

AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

AVIOLIITTOON VIHKIMINEN AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Lahdessa Lahden seurakuntyhtymän keskusrekisteri Keskusrekisterin asiakaspalvelu (asiakaskäynnillä) Avioliiton esteiden tutkinta Vihkivaraukset Avoinna ma-pe 9-15, to 9-16 Vapaudenkatu

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2015 Vuositilasto 2015 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2015 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2015

Lisätiedot