134 Avioliittolain muutoksiin liittyvä seurakuntalaisaloite

Transkriptio

1 69/ Avioliittolain muutoksiin liittyvä seurakuntalaisaloite Päätösehdotus 1. Seurakuntaneuvosto ja kirkkoherra päättävät, että Kallion seurakunnan tilat ovat maksutta samasukupuolisten vihittyjen parien hääjuhliin käytettävissä. 2. Merkitään tiedoksi seuraavat avioliittolain muutoksesta seuraavat käytännöt: a) Samasukupuolisten vihittyjen parien puolesta rukoillaan seurakunnan messujen esirukouksessa niin pyydettäessä. b) Avioliiton esteiden tutkinta suoritetaan kaikille pareille samalla tavalla. c) Kallion papit osallistuvat vihittyjen parien hääjuhliin Helsingin piispan toiveen ja ohjeen mukaisesti iloiten vapain sydämin. (Piispan kiertokirje 452) d) Kallion seurakunnan viesti on: haluamme olla mukana ihmisten elämässä kaikissa tilanteissa. 3. Merkitään tiedoksi, että seurakuntaneuvoston enemmistö (11 allekirjoittajaa) on allekirjoittanut liitteen mukaisen seurakuntalaisaloitteen, jossa allekirjoittajat toivoo, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien olisi mahdollista vihkiä avioliittoon kaikki ne henkilöt, jotka Suomen lain mukaan voidaan vihkiä avioliittoon myös avioliittolain tapahtuvien muutosten jälkeen. Kirkkokäsikirja ja muut kirkolliset ohjeistukset tulisi saattaa ajan tasalle vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä. Käsittely Kirkkoherra esitteli asian, jonka jälkeen puheenjohtaja avasi asiasta keskustelun. Samassa yhteydessä keskusteltiin myös päätöksen tiedottamisesta. Puheenjohtaja luki osanottajille tiedotteen, joka laitetaan seurakunnan nettisivuille. Käydyn keskustelun jälkeen kirkkoherra muutti aikaisemmin tekemäänsä päätösesitystä siten, että kohdassa kaksi kohdat a) ja d) vaihtavat paikkaa. Uusi päätösesitys:

2 1. Seurakuntaneuvosto ja kirkkoherra päättävät, että Kallion seurakunnan tilat ovat maksutta samasukupuolisten vihittyjen parien hääjuhliin käytettävissä koskien kaikkia Helsingin seurakuntien jäseniä. 2. Merkitään tiedoksi seuraavat avioliittolain muutoksesta seuraavat käytännöt: a) Kallion seurakunnan viesti on: haluamme olla mukana ihmisten elämässä kaikissa tilanteissa. b) Samasukupuolisten vihittyjen parien puolesta rukoillaan seurakunnan messujen esirukouksessa niin pyydettäessä. c) Avioliiton esteiden tutkinta suoritetaan kaikille pareille samalla tavalla. d) Kallion papit osallistuvat vihittyjen parien hääjuhliin Helsingin piispan toiveen ja ohjeen mukaisesti iloiten vapain sydämin. (Piispan kiertokirje 452) 3. Lisäksi merkitään tiedoksi, että seurakuntaneuvoston enemmistö (11/17, liitteessä allekirjoittajat) on allekirjoittanut seurakuntalaisaloitteen, jossa allekirjoittajat toivoo, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien olisi mahdollista vihkiä avioliittoon kaikki ne henkilöt, jotka Suomen lain mukaan voidaan vihkiä avioliittoon myös avioliittolain tapahtuvien muutosten jälkeen. Kirkkokäsikirja ja muut kirkolliset ohjeistukset tulisi saattaa ajan tasalle vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä. Päätös Päätettiin muutetun päätösesityksen mukaisesti. Selostus Asian käsittely Kaksi seurakuntaneuvoston jäsentä on jättänyt seurakuntalaisaloitteen koskien avioliittolain muutosta ja kysymystä kirkollisesta vihkimisestä. Aloitteessa toivotaan, että Kallion seurakuntaneuvosto käsittelisi asiaa ja lausuisi toiveen avioliittolain muutoksen seurauksista kirkollisen vihkimisen suhteen sekä tekisi päätöksen toimivaltansa puitteissa olevasta tilankäyttöasiasta. Aloitteesta ja sen käsittelystä käytiin lähetekeskustelu seurakuntaneuvoston kokouksessa Tässä yhteydessä valittiin työryhmä valmistelemaan päätösehdotusta asiassa. Tavoitteena oli seurakuntaa rakentavassa keskinäisen kunnioituksen hengessä löytää lausuma, jonka koko seurakuntaneuvosto voi allekirjoittaa. Työryhmään valittiin puheenjohtaja Johanna Hautakorven ja kirkkoherran lisäksi Liisa Berghäll

3 ja Liina Länsiluoto. Työryhmä kokoontui kerran ja kävi asiasta sähköpostikeskustelua. Seurakuntalaisaloite Kirkkojärjestyksen 7 luvun 9 :n mukaan seurakunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Jäsenen aloiteoikeus on rajoittamaton, kunhan se kohdistuu seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimialaan, joko sen toimintaan tai hallintoon. Kysymys tilojen käytöstä on seurakuntaneuvoston toimivallassa yhdessä kirkkoherran kanssa (KJ 9:7; KJ 14:2). Tältä osin seurakuntalaisaloite kohdistuu seurakunnan toimialaan. Avioliittolain muutos kirkollisen vihkimisen suhteen on kirkolliskokouksen toimivallassa. Tältä osin seurakuntalaisaloite ei kohdistu seurakunnan toimialaan. Kirkolliskokous on aihetta koskien tilannut kirkkohallitukselta oikeudellisen selvityksen (Kirkkohallituksen kirje 4/2016 kirkolliskokoukselle: Asianro D/134/ /2016) ja pyytänyt piispainkokoukselta selonteon (Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta ). Piispainkokouksen selonteko Piispainkokouksen selonteossa todetaan, että avioliittolain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona. Lakimuutos ei piispainkokouksen mukaan myöskään vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että voimaan astuva avioliittolain muutos ei vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihkimisestä määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Papin vihkiessä kirkolliseen avioliittoon hänen velvollisuutenaan on toimittaa vihkiminen näiden määräysten mukaan. Tämä koskee myös avioliittoon siunaamista. (s. 9) Kirkkohallituksen oikeudellisen selvitys Selvityksen yhteenvedossa todetaan mm:

4 Avioliittolaissa on omaksuttu uskonnonvapauteen pohjautuva periaate olla puuttumatta uskonnollisten yhdyskuntien opillisiin kysymyksiin avioliitosta. Avioliittolain 16 turvaa kirkolle autonomian päättää itse vihkimiskäytännöstään. Sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevan lakimuutoksen hyväksymisen yhteydessä ei muutettu tätä kirkolle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille kuuluvaa autonomiaa. Sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantulo maaliskuussa 2017 ei luo papille velvollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon. (s. 16) Papin vihkiessä kirkolliseen avioliittoon hänen velvollisuutenaan on noudattaa avioliitolain lisäksi kirkkolain 4 luvun 2 :ssä ja kirkkojärjestyksen 2 luvun 18 :ssä säädettyjä kirkollisen vihkimisen ehtoja ja muotoja. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen tulee toimittaa kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla. Piispainkokous ja kirkolliskokouksen perustevaliokunta ovat katsoneet, että käsikirjan kysymykset sitovat toimituksen pappia eikä hän voi itsenäisesti muuttaa niiden sanamuotoa. (s. 16) Vastoin pappisvirkansa velvollisuuksia vihkimisen toimittaneen papin menettelyä voidaan tarkastella kirkkolain virkamiesoikeudellisten säännösten näkökulmasta. Lähinnä kyseeseen tulee kirkkolain 5 luvun 3 :n 3 momentin soveltaminen. Säännöksen mukaan papille, joka toimii vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta tai laiminlyö niitä taikka käyttäytyy papille sopimattomalla tavalla, tuomiokapituli voi asian laadun mukaan antaa kirjallisen varoituksen tai pidättää hänet pappisvirasta vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos papin sopimaton käyttäytyminen, laiminlyönti pappisvirassa tai käyttäytyminen muutoin osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi toimimaan pappina, tuomiokapituli voi määrätä hänet menettämään pappisvirkansa. Jos pappi on virkasuhteessa kirkkoon tai seurakuntaan, voivat lisäksi tulla sovellettavaksi kirkkolain 6 luvun 50 :ssä säädetyt seuraamukset. (s. 16, 14) Teon moitittavuuden voi poistaa viranhaltijan oikeuserehdys, jos hän esimerkiksi lain vaikeaselkoisuuden tai viranomaisen virheellisen neuvon vuoksi erehtyy pitämään tekoa sallittavana. Kun papin tulee tuntea oman kirkkonsa säännöt ja hänen on katsottava olevan tietoinen myös kirkon vallitsevasta avioliittokäsityksestä, ei pääsääntöisesti voi syntyä tilannetta, jossa papin toimiessa kirkkolain 4 luvun 2 :n tai kirkkojärjestyksen 2 luvun 1 ja 18 :n vastaisesti olisi kyseessä oikeuserehdystilanne. (s. 14) Piispa Papiston kaitsenta kuuluu piispalle ja papiston valvonta piispalle ja tuomiokapitulille.

5 Helsingin piispa on todennut: Piispojen näkemyksen mukaan kirkon järjestys ei tällä hetkellä mahdollista sitä, että luterilaisen kirkon pappi voisi toimittaa samaa sukupuolta olevan avioliittoon vihkimisen tai avioliittoon siunaamisen. Muutos edellyttäisi yhteisen kirkollisen päätösprosessin. (Kiertokirje 452) Toivon, että hiippakuntamme papit voivat halutessaan osallistua iloiten ja vapain sydämin hääjuhlaan, joka on solmittu maistraatissa. Meillä on kykyä, luovuutta ja ammattitaitoa tuoda osuutemme juhlaan siten, että rakkautensa löytäneet ja heidän läheisensä voivat kokea kirkon tervetulotoivotuksen. Olen tietoinen siitä, että tämä kompromissi on toisille liikaa, toisille liian vähän. (Kiertokirje 452) Piispa on todennut myös synodaalikokouksen ensimmäisen päivän (27.9. Helsingin tuomiokirkossa) puheessaan aiheesta, että pappien ei tule vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja tai käyttää kirkollisen avioliiton siunauskaavaa vapaamuotoisessa tilaisuudessa, joka järjestetään maistraatin vihkimisen jälkeen. Kirkkoherra Kirkkoherra valvoo kirkkolain ja kirkkojärjestyksen noudattamista seurakunnassa ja johtaa papistoa antaen ohjeet toimitusten ja jumalanpalvelusten paikallisesta hoitamisesta. Kallion seurakunnan kirkkoherra on myös tuomiokapitulin istunnon jäsen. Papiston kannalta on erityisen tärkeää, että sille ei anneta epäselvää ohjetta, joka voisi johtaa ihmisen yhtäältä epäillyksi pappislupauksen rikkomisesta ja piispan kaitsennasta kieltäytymisestä tai toisaalta kurinpitoprosessiin ja mahdollisesti virasta määräaikaisesti tai kokonaan pidättämiseen. Edelleen kirkkoherran kannalta on olennaista, että hän ei ota papiston mahdollisiin sanktiokysymyksiin kantaa ennen mahdollisia kurinpitoprosesseja tuomiokapitulissa. Kirkkoherra ei voi antaa papistolle kirkkojärjestyksen vastaisia ohjeita tai panna niitä toimeen. Muiden hallintoelinten käsittelyä asiassa Avioliittokysymyksen ratkaisu kuuluu kirkolliskokoukselle. Jotkin muut hallintoelimet ovat kuitenkin ottaneet virallisesti tai epävirallisesti asiaan kantaa ja eri tavoin toivoneet muutosta joko kirkon avioliitto-opetukseen, vihkimiskäytäntöihin tai papiston toimiin.

6 Paavalin seurakunta on laatinut julkilausuman aiheesta ja ilmoittanut tilojen käyttöperiaatteista. Helsingin hiippakuntavaltuusto on raukeamispäätöksen yhteydessä jättänyt ponnen aiheesta. Myös Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksen yhteydessä kerännyt nimilistan, jossa enemmistö valtuutetuista on esittänyt muutostoiveita. Mainitut lausumat ja käsittelyt on tulkittavissa ensisijaisesti eettisiksi, teologisiksi tai kirkkopoliittisiksi kannanilmaisuiksi, niitä ei ole osoitettu aloitteina kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Seurakuntalaisaloitteen arviointia Seurakuntalaisaloite sisältää selkeästi seurakunnan toimintaan ja hallintoon kohdistuvan osan tilankäytön pohtimisesta. Sen lisäksi seurakuntalaisaloite käsittää selkeästi ei seurakunnan toimintaan ja hallintoon kohdistuvan osan, joka koskee kirkollisen vihkimisen ehtoja. Tällä perusteella osa aloitteesta voitaisiin ottaa käsittelyyn ja osa jättää raukeamaan toimivaltapuutteen perusteella. Piispainkokouksen selonteossa todetaan, että muutos tekee tarpeelliseksi löytää kirkossa tapoja keskustella uuden tilanteen tuomista kokemuksista ja näkökulmista. Mm. tällä perusteella on järkevää ottaa koko seurakuntalaisaloite käsiteltäväksi.

7 69/ Seurakuntaneuvoston toiminnan itsearviointi Päätösehdotus Käydään keskustelu seurakuntaneuvoston itsearvioinnista ja päätetään jatkokäsittelystä. Käsittely Kirkkoherra esitteli asian ja siitä käytiin keskustelua. Kirkkoherra esitti, että hän ja puheenjohtaja voisivat yhdessä valmistella asian joulukuun kokoukseen. Päätös Päätettiin esittelijän muutetun päätösesityksen mukaisesti. Selostus Kuluva seurakuntaneuvostokausi on pian puolivälissä. Seurakuntaneuvosto sopi toimintatavoistaan ensimmäisessä kokouksessaan ja perusti taloustyöryhmän, kolehtityöryhmän, viestintätyöryhmän, Alppilan kirkon ohjausryhmän, ystävyysseurakuntatyöryhmän ja lähetystyöryhmän sekä päätti, että rekrytointityöryhmät valitaan yksi kerrallaan. Toisen toimintavuoden ensimmäisessä kokouksessa päätettiin, että varapuheenjohtaja toimii seurakuntaneuvoston kokousten puheenjohtajana varapuheenjohtajakauden loppuun asti. Seurakuntaneuvosto pitää kahdesti vuodessa yhteisen iltakoulun johtoryhmän kanssa, jossa käydään läpi strategian toteutumista. Lisäksi seurakuntaneuvosto on tutustunut seurakunnan työntekijöihin ja tiloihin. Monet seurakuntaneuvoston jäsenet toimivat eri rooleissa seurakunnassa ja saavat tietoa ja kokemusta seurakunnan toiminnasta näissä yhteyksissä. Päättäessään varapuheenjohtajan toimimisesta kokousten puheenjohtajana seurakuntaneuvosto myös päätti, että vuoden 2016 viimeisessä kokouksessa käydään arvioiva keskustelu asiasta ja arvioidaan jatkomalli sen jälkeen. Olennaisia näkökulmia jatkosta päätettäessä ovat esimerkiksi:

8 - Ovatko kokoukset edenneet selkeästi ja johdonmukaisesti? - Onko puheenjohtajan ja esittelijän roolien erottaminen parantanut tai hankaloittanut asioiden käsittelyä? - Onko seurakuntaneuvoston keskusteluilmapiiri hyvä? - Ovatko kaikki kokeneet voivansa toimia seurakuntaneuvostossa asianmukaisesti? - Onko maallikkopuheenjohtajuudella ollut symbolista merkitystä suuntaan tai toiseen? Samassa yhteydessä voisi olla hyödyllistä arvioida vähän laajemminkin seurakuntaneuvoston toimintaa ja sen onnistumista. Seurakuntaneuvoston toimintaa voisi tarkastella ja kehittää esimerkiksi seuraavista näkökulmista: - Voivatko seurakuntaneuvosto ja sen jäsenet vaikuttaa seurakunnan toimintaan? - Onko joitakin kysymyksiä, joihin seurakuntaneuvoston tulisi paneutua enemmän? - Onko joihinkin asioihin käytetty liikaa aikaa? - Palveleeko kokousmateriaali riittävästi päätöksentekoa? - Onko iltakoulutyöskentely johtoryhmän kanssa ollut toimiva järjestely? - Saako seurakuntaneuvosto tarpeeksi tietoa seurakunnan asioista? - Onko työryhmien työskentely ollut mielekästä? - Onko joku työryhmä käynyt tarpeettomaksi tai tarvittaisiinko jollekin kysymykselle uusi työryhmä? Seurakuntaneuvoston itsearviointi voidaan toteuttaa eri tavoin. Minimissään se voidaan toteuttaa arvioivalla keskustelulla seurakuntaneuvoston kokouksessa. Parempia tuloksia voitaisiin saavuttaa, jos keskustelun pohjaksi koottaisiin seurakuntaneuvoston jäsenten kokemuksia kyselyllä ja/tai käytettäisiin kokouksen yhteydessä aikaa vapaamuotoisempaan työskentelyyn. Näitä suunnittelemaan ja toteuttamaan voitaisiin joko valtuuttaa kirkkoherra ja kokousten puheenjohtaja, tai täydentää valmisteluryhmää joillakin seurakuntaneuvoston jäsenillä.

9 72/ Sari Pentikäisen osa-aikaisen (80 %) työajan jatkaminen Päätösehdotus Päätetään myöntää jatko osa-aikaiselle työnajalle. Päätös Päätettiin päätösesityksen mukaisesti. Selostus Liitteet Diakonissa Sari Pentikäinen anoo jatkoa työtehtäviensä osa-aikaiseen (80 %) hoitoon ajalle Sari Pentikäisen anomus osa-aikaisesta työajasta

10