Suomen pääministerin ensimmäisestä lentomatkasta 100 vuotta

Transkriptio

1 Suomen pääministerin ensimmäisestä lentomatkasta 100 vuotta Tervetuloa, Rehtori Henrik Wolff Yrkeshögskolan Arcada Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud punaisessa Helsingissä Professori Martti Häikiö Väinö Mikkola, ensimmäinen suomalainen sotilaslentäjä Museolehtori Susanna Vallius, Suomen Ilmavoimamuseo Martti Häikiö Venäjän lentovoimat ensimmäisessä maailmansodassa Ilmasotahistorioitsija Carl-Fredrik Geust Suomen ilmavoimien perustaminen Kenraali Heikki Nikunen Ennakkonäyte lyhytelokuvasta TARMO Pääministeri Svinhufvudin pako punaisesta Helsingistä

2 hufvudin hallitus n järjestysvaltaa näjä, Ruotsi ja Ranska tunnustivat omen itsenäisyyden , ksa 6.1. uskunta antoi senaatille ltuudet lujan järjestysvallan omiseen mmikuussa 1918 Suomessa oli in venäläistä sotilasta ojeluskuntia noin 400, joissa oli 000 jäsentä dan alussa punakaarteja 375, issa jäsentä (ase dessä , enimmillään

3 Milloin Suomen puolustusvoimat perustettiin? Suomen sotaväen ja suojeluskuntien perustamisasiakirja eversti Nikolai Mexmontan asettui perustettavan Suomen aväen johtoon senaatti perusti Saksanniemen ratsupoliisikoulun Komitea suojeluskuntien perustamiseksi.1918 Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud nimitti Sotilaskomitean ltion elimeksi eduskunta antoi senaatille valtuudet järjestyksen lauttamiseksi maahan Senaatin puheenjohtaja Svinhufvud antoi kenraali nnerheimille valtuudet järjestyksen palauttamiseksi Sotilaskomitea järjestäytyi esikunnaksi

4 Pääministeri Svinhufvud retšet-laivalla (ent. Polaris)

5 Vallankumouspäätös poliittinen suurlakko, llankumoushallitus, skustan miehitys Punakaartien ustajakokous mpereella, Helsingin nakaarti sanoutui enäiseksi.1. SDP puolueneuvosto, llankumous hylättiin puolueneuvostossa ei päätöstä vallankumouksesta; laajennettu puoluetoimikunta ratkaiseva askel: liikekannallepano yöllä klo 24, lykkäys klo 22; aseita venäläisiltä

6 Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus

7 tka maan alle alkoi 27. tammikuuta 1918 Senaattorit hengenvaarassa Säätytalolla sunnuntaina Salaman toimisto Uudenmaankatu Vaivaishoidon tarkastajan toimisto Uudenmaankatu

8 nsaned. Antti Mikkolan murha Antti Mikkola oli asianajaja, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja sekä nuorsuomalainen kansanedustaja , ja Teki aloitteen ja välikysymyksen eduskunnassa

9 ääministerin pakoyritys lentäen

10 Insinööri Petterssonin lentomatka tö Uudenmaankatu 3-5 edestä, hufvud naamioitu, viikset lyhennetty, älasit, sanomalehtiä takin alla, kasrasvaa ja konjakkipullo inööri Petterssoniksi Nobelin Bakun ksilta, halusi lentää ja lupasi lahjoittaa nrenkaan lentoasemalle ähtö Bulevardi 14, avoauto jossa Yrjö s, kaksi bolševikkimatruusia ä-espaa Smolnan ohi, Unioninkatua aatintorille, Pitkällesillalle, Viertotietä ttelua, koska Mikkola kuulusteluihin iltynä aseiden toimittamisesta,

11 ne nousi ilmaan, tavoitteena Jyväskylä. losaaren yläpuolella puolessa kilometrissä kkola käänsi kohti pohjoista, Svinhufvud otti pyn ja huusi Roosin korvaan: Eläköön omi! ottori jäätyi, kone teki pakkolaskun vajaan ometrin päähän lähtöpaikasta kkola pidätettiin ½ tunniksi, Svinhufvud söi nnerheimille menossa olleen sifferipaperin luumatkalla autoon mukaan neljä matruusia ja si suomal. Punaisella liinalla varustettu mies, nämä etupenkillä, jäivät pois utatientorin jälkeen rtyi Bulevardi 14:ään, esiintyi herra rlssonina S matkan järjestäneelle Eino Suolahdelle:

12 Bulevardi ilmälääkäri lbert Nordman III krs asunto 6 rofessori Carl Hahl oimitusjohtaja Selim ödlin Ab Java heaffär ammaslääkäri Ernst asenius

13 Pako jäänmurtaja Tarmolla Kenraali Pentti Airio Tarmolla, joka on Merikeskus Wellamossa Kotkassa

14 lio, Talas, Louhivuori, A. Castrén, Setälä i Kallio, maatalous 29.1.? Kammion sairaala Kotiteollisuusmuseo Et. lanadi opettajatar WalléenBulevardi Talas, oikeus esittelijäsihteeri A. E. tavaara ? Auroran sairaala Mehiläinen Huvilakatu Louhivuori, sosiaali nhufvudin ja J. Castrénin kanssa hiläinen, Huvilakatu Arthur Castrén, sisäasiat ? Hannes Snellman Pohj. Esplanadi ? Diakonissalaitos ? Kammion sairaalan vastaanottohuone insinööri Frosterus Töölönkatu 7 E. N. Setälä, kirkko ja opetus ? Askolan maatilallaan tuvan lattialla Skavarböle Vessölandet kalastajamökki Emsalö Haikon kartano Kulloon kartano, Calr

15 Saksan neljä interventiota: venanmaa 5.3., Hanko 3.4., Loviisa ksalaisten maihinnousu Eckerö. ersti Brandesteinin miehen osasto viisaan, Pietarin radan katkaisu, Lahden tti Rüdiger von der Goltz ja Mannerheim. Itämeren divisioonan miestä nousi maihin Hangossa Kuva Mikkelistä.

16 omen kolme hallitusta huhtikuussa 1918 E. Svinhufvudin johtama aatti Vaasassa östi Kallion ja N. Setälän tama senaatti Helsingissä llervo Mannerin johtama nsanvaltuuskunta ipurissa n der Goltzin johtama salaisvalta Etelä- Vaasan senaatti. Vasemmalta Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, P. E. Svinhufvud, Heikki Renvall ja Alexander Frey. Kuva: Museovirasto.

17 Suomen itsenäisyys toteutui asan senaatti saapui lsinkiin 4.5. tynyt senaatti piti simmäisen kokouksen 6.5. pina oli kukistettu näläinen sotaväki oli rkotettu, Inon linnoitus.5. an hallituksen valta ttui koko maahan llituksen joukkojen itonparaati 16.5.

18 Svinhufvud korkeimman vallan haltijana Svinhufvudista valtionhoitaja, J. K. Paasikivestä pääministeri, Otto Stenrothista ulkoministeri Suomen senaatti päätti esittää, että korkein valta siirrettäisiin eduskunnalta senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvudille, josta näin ollen tulisi valtionhoitaja ja yksinvaltias. Päätöstä edeltäneessä keskustelussa pohdittiin, pitäisikö korkein valta antaa Svinhufvudille senaatin puheenjohtajana vai henkilönä. Jälkimmäinen kanta voitti. Valtionhoitajan valtaoikeudet perustuivat vuoden 1772 hallitusmuotoon ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaan. Käytännössä hän sai Venäjän vallan aikana kenraalikuvernöörille kuuluneen senaatin

19 altioneuvoston 920 vahvistama ijonavaakuna Siniristi Suomen lipuksi Eduskunta vahvisti siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28. toukokuuta Kruunu siitä poistettiin myöhemmin

20 Muistamisen politiikkaa kansallisen murhenäytelmän jälkeen uistetaanko hävinneitä ai voittaneita arvoja? iksi Suomeen valittiin aksalainen kuningas? iten sodanjälkeinen heytyminen tapahtui? ikä on vuoden 1918 ikea nimitys?

21 Nettisivu

22 otkaniemi - Svinhufvudin ja Suomen itsenäistymisen museo, Luumäki ufvudien koti Kotkaniemi Luumäellä Kivijärven rannalla. Svinhufvudit asuivat siellä Senaatti kunnosti Kotkaniemen talon ja puutarhan, Kotkaniemi-säätiö ylläpitää. useon avajaiset Kahvila, kokoustilat Siperia ja Käräjätupa lta Kari-Paavo Kokki, Leena Svinhufvud ja Maritta Pohls.