ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSESSA

Transkriptio

1 Toimintamallikuvaus /17 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSESSA

2 Toimintamallikuvaus /17 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSESSA Sivu SISÄLLYSLUETTELO 2 1. YLEISTÄ ASUMISPALVELUISTA Asumispalvelut Asumispalvelumuodot Asiakasryhmät 5 2. ASUKKAAN VUOKRATUKI 5 3. ARA:N TUKI VUOKRA-ASUMISELLE JA ERITYISESTI SOSIAALIHUOLLON ASUMISPALVELUILLE 6 4. TILANNE ASUMISPALVELUISSA ENNEN UUDISTUSTA 6 5. ASUMISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN MAAKUNTA- JA SOTEUUDISTUKSEN JÄLKEEN Asumispalvelujen järjestämistavat Palveluasuminen maakunnan omana toimintana Maakunta tuottaa asumispalvelut, kunta vuokraa tilat Palveluasuminen maakunnan tytäryhtiönä Palveluasuminen ulkopuolisena palveluna Tukiasuminen Palveluasumistilojen siirtyminen maakunnalle ja :lle Uudistuksen merkitys kunnille Palveluasumiskohteet Tukiasunnot ARVONLISÄVEROTUS ASUMISPALVELUISSA VALMISTELUN AIKATAULUSTA YHTEENVETO 16

3 Toimintamallikuvaus /17 1. YLEISTÄ ASUMISPALVELUISTA Maakunta- ja soteuudistuksessa kuntien nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien hoidettavaksi. Lakiesitysten mukaan maakunnat vuokraavat kaikki tilansa :ltä (myöhemmin tässä raportissa tilakeskus ). Nykyisin kunnat ja kuntayhtymät ovat hoitaneet sekä asumispalvelujen palvelujen järjestämisen (usein myös tuottamisen) ja tilojen vuokrauksen. Lakiesityksissä ei ole mainintoja asumispalvelujen järjestämisestä uudistuksen jälkeen. Asumispalvelutilat ovat maakunnan toimitiloja samalla kun ne ovat asiakkaiden asuintiloja. Tämä raportti on laadittu antamaan yleiskuvaa asumispalveluista sekä erilaisista toimintamalleista, joita voidaan käyttää uudistuksen jälkeen asumispalvelutoimintojen vuokrauksen järjestämisessä Asumispalvelut Asumispalvelujen järjestämisessä tulee erottaa kaksi asiaa: palvelujen järjestäminen/tuottaminen sekä tilojen vuokraus/omistaminen. Tällä hetkellä kunnat ja kuntayhtymät hoitavat asumispalvelutilojen sisään- ja edelleenvuokrausta tai omistettujen tilojen hallinnointia monin eri tavoin; usein kunnan oma tilapalveluyksikkö tai vastaava tai kunnan omistama vuokrataloyhtiö hoitaa vuokrausta. Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä sosiaalipalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille. Tilojen hankinnasta on maakunta- ja sote-uudistusta koskevissa lakiesityksissä mainittu ainoastaan, että maakunta vuokraa omassa käytössään olevat tilansa Maakuntien tilakeskus Oy:ltä. Maakunta ja kunta voivat myös sopia, että esim. tukiasuntojen vuokraus jatkuu nykyisellä tavalla kunnan tai sen vuokrataloyhtiön toimintana. Asumispalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa. Yksittäisiä mainintoja on myös muissa laeissa. Sosiaalihuoltolaki 21 : Asumispalvelut Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla.

4 Toimintamallikuvaus /17 Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut Asumispalvelumuodot Tukiasuminen Sosiaalihuolto järjestää yhdessä kunnan tilapalvelujen tai kunnan vuokrataloyhtiön kanssa tukiasunnon sosiaalihuoltolain mukaisesti sosiaalipalveluja tarvitsevalle henkilölle. Jo alusta asti on tavoitteena, että vähitellen sosiaalipalveluja voidaan vähentää ja asiakas voi tulla toimeen mahdollisimman itsenäisesti. Tukiasunnolle on tyypillistä, että asiakas voi jatkaa asumista järjestetyssä asunnossa myös palvelujen päättymisen jälkeen. - Asunnot ovat normaaleja vuokra-asuntoja. - Sote-uudistuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on linjannut (Muistio STM/4819/2017), että tukiasunnot siirtyvät maakunnalle ja Maakuntien tilakeskus Oy:lle, jos tukiasunto sisältyy sosiaalihuollon palvelupäätökseen. Palveluasuminen Sosiaalihuollon asiakkaan tarvitessa pidemmälle menevää apua ja tukea asumisessaan ja jokapäiväisissä toimissaan, hänelle on tarjolla asuminen palveluasumisyksikössä. Asukkaalle järjestetään palveluasumisessa mm. ruoka-, lääkehuolto- ja siivouspalvelut sekä tarvittava tuki päivittäisissä askareissa tarpeen mukaan. Palvelut tuottava henkilöstö on paikalla asumisyksikössä. - Asuminen on järjestetty asumisyksiköissä, joissa asukkailla on oma huone, jossa wc ja suihku (Oma suihku ja wc puuttuu vielä suuressa osassa yksiköitä.). Ruokailu tapahtuu yhteisissä tiloissa. Lisäksi on yhteisiä oleskelutiloja. Joissakin asumisyksiköissä on lisäksi ns. kahden oven periaatteella toimivia asuntoja, joissa asiakkaalla on oma sisäänkäynti ulkoa. Näissä asunnoissa on usein myös minikeittiö tai keittokomero. - Vuokraus on osassa kuntia suoraan sosiaalihuollon hoitamaa; laskutus tapahtuu asiakastietojärjestelmässä muun asiakaslaskutuksen mukana. Erillistä vuokrasopimusrekisteriä ei ole.

5 Toimintamallikuvaus /17 - Osassa kuntia vuokrasopimusten ja vuokralaskutuksen hallinta on tilapalvelujen rekistereissä. Sosiaalipalvelujen henkilökunta huolehtii asiakkaiden vuokrasopimusten solmimisesta, mutta tässä mallissa vuokrahallinta, laskutus ja perintä hoidetaan tilapalveluissa. Tehostettu palveluasuminen Periaatteessa normaalia palveluasumista, mutta henkilökunta on paikalla 24/7. Yhdistelmät Joidenkin asumisyksiköiden yhteydessä on erillisiä tukiasuntoja, joiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut asumisyksiköstä. Elä ja asu -kohteet Espoossa on Elä ja asu -keskus, jossa on seniorivuokra-asuntoja. Periaate on se, että asukkaat voivat asua omassa asunnossaan ja kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan heille sinne. Keskuksessa on sosiaalihuollon yksikkö, joka kykenee huolehtimaan lähes sairaalatasoiseen hoivaan saakka asukkaista heidän omassa kodissaan Asiakasryhmät Sosiaalihuollon asiakkaina ja asukkaina palveluasumisessa ovat monet ryhmät, mm: Vanhukset Vammaiset Kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Lastensuojelun asiakkaat 2. ASUKKAAN VUOKRATUKI Suurin osa asumispalvelujen asiakkaista on eläkkeensaajia. He saavat asumista varten Kelan eläkkeensaajan asumistukea. Kelalla on asumistuessa katto, joka määrittelee, paljonko asumiskustannukset eli vuokra ja muut asumiseen liittyvät kustannukset, saavat olla. Asumistukena myönnetään 85 prosenttia asumiskustannuksista. Kelan katto on eri suuruinen asuinpaikkakunnilla. Paikkakunnat on jaettu kolmeen lämmityskustannusten mukaiseen lämmitysryhmään (Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista vuonna 2018: 772/2017). Mikäli asumistuki ei ole riittävä kattamaan vuokrakustannusta, joutuu asukas maksamaan ylimenevän osan muilla tuloilla. Eläkkeensaajalle tämä merkitsee usein toimeentulotuen hakemista tai palvelun järjestäjälle ylisuhteista vuokraosuutta (joka voi sisältyä palvelumaksuihin, jos palvelun tuottaa muu kuin järjestäjä).

6 Toimintamallikuvaus /17 Uusia erityisryhmien (vanhukset, vammaiset, jne.) asumispalvelujen ryhmäasumistiloja suunniteltaessa investointikustannukset ovat useimmiten liian korkeat, jotta eläkkeensaajan asumistuki riittäisi kattamaan edes suurimman osan vuokrasta. ARA:n erityisryhmien investointiavustuksen avulla kohteen hankintakustannukset on mahdollista saada niin alhaisiksi, että asukkaiden saama asumistuki riittää vuokran maksuun. 3. ARA:N TUKI VUOKRA-ASUMISELLE JA ERITYISESTI SOSIAALIHUOLLON ASUMISPALVELUILLE ARA tukee vuokra-asumista yleisesti myöntämällä uudiskohteiden rahoitukselle korkotukea sekä järjestämällä lainoille valtiontakauksen. Erityisryhmiä (mm. vanhukset, vammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, lastensuojelun asiakkaat) ARA tukee lisäksi myöntämällä heidän asunnoikseen rakennettaville kohteille investointiavustusta, joka voi olla enintään 50 prosenttia investointikustannuksista. ARA:n tavoitteena on mahdollisimman alhaiset vuokrat asukkaille. Tätä varten ARA ohjeistaa tarkasti, mitä omakustannusvuokraan saa sisältyä. Vuokran määräytymisperiaatteet on kirjattu ARA:n vuokranmääräytymisohjeeseen ( Vuokranmääritysopas arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin, ). 4. TILANNE ASUMISPALVELUISSA ENNEN UUDISTUSTA Kymmenen viime vuoden aikana on rakennettu runsaasti uusia asumispalvelutiloja. Muun muassa kehitysvammaisille on ollut asumisohjelma, jonka avulla suurelle osalle maan kehitysvammaisista on saatu paremmat asumisolot. Vanhusasiakkaiden määrä palveluasumisessa on noussut hoivaa tarvitsevien ikäluokkien kasvaessa, ja heille onkin viime vuosina rakennettu runsaasti uusia kohteita ARA:n avustamana. THL: Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut vanhainkodeissa oli ja tehostetussa palveluasumisessa asiakasta. Edellisvuodesta vanhainkotien asiakasmäärä väheni 13,5 prosenttia, kun taas tehostetun palveluasuminen asiakasmäärä nousi 5,8 prosenttia. Terveyskeskusten asiakkaiden määrä vuodeosastolla väheni noin 27 prosenttia. Ikääntyneiden palvelujärjestelmän rakenne on muuttunut. Ympärivuorokautinen hoiva järjestetään yleisimmin tehostettuna palveluasumisena laitoshoidon sijaan. Ympärivuorokautisen hoivan palveluja (tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito ja terveyskeskuksen vuodeosasto) sai vuoden 2016 lopussa 9 prosenttia maan 75 vuotta täyttäneistä. Kehitysvammalaitoksissa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 920 asiakasta, mikä oli 16 prosentti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaisesti laitoksessa asui 795 henkilöä. Sen sijaan kehitysvammaisten autetun asumisen asiakasmäärä nousi 7 prosenttia ja oli vuoden 2016 lopussa henkilöä.

7 Toimintamallikuvaus /17 Asiakasmäärä psykiatrian asumispalveluissa laski edelliseen vuoteen verrattuna (1,2 prosenttia). Yksityiset palveluntuottajat tuottavat edelleen sosiaalihuollon palveluasumisesta merkittävän osan. Yksityisen osuus vaihtelee palveluittain. Lähde: Tilastoraportti 42/ Maakunta ja sote-uudistuksessa maakunnille ja tilakeskukselle siirtyvissä palveluasumiskohteissa on paljon ARA:n investointiavustuskohteita. Seuraavassa kuvassa näkyy ARA:n investointiavustuskohteiden avustusten kokonaismäärät Suomessa viime vuosina. ARAn investointiavustukset erityisryhmille Kuva 1. Erityisryhmien investointiavustukset/ ARA Lisää tietoa ARA-kohteista: 5. ASUMISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN JÄLKEEN Maakunta- ja sote-uudistus siirtää sosiaalihuollon ja asumispalvelut kuntien toiminnasta maakuntien toiminnaksi. Asumisyksiköiden vuokraus siirretään pääosin maakunnille ja :lle. Tukiasumisessa tilanne on erilainen, siellä yksiselitteinen peruste vuokrasopimusten siirtoon puuttuu. Asumisyksiköissä mm. alvkäytäntö saattaa puoltaa siirtoa.

8 Toimintamallikuvaus /17 Muutoksessa on hyvä ottaa huomioon: Millaisissa tiloissa kukin asumispalvelu tuotetaan; onko kyse palvelun ehdoilla erikseen rakennetuista tiloista vai tavallisista asunnoista, joihin tuotetaan sosiaalihuollon palveluja. Palvelujen intensiteetti; kuinka paljon ja kuinka usein palveluja asiakkaille tuotetaan ja millaista henkilökuntaa palvelut vaativat ja kuinka paljon. Miten vuokrahallinto on järjestetty ja miten se tulisi järjestää; tällä hetkellä palveluasumisessa ei välttämättä ole käytössä vuokraus- ja tilahallintajärjestelmiä. Monet asumispalveluja tuottavat organisaatiot hoitavat asiakkaiden (=asukkaiden) vuokra-asiat vakiolomakkeilla. Vuokralaskutus tapahtuu asiakastietojärjestelmällä; vuokrausta ja tila-asioita päätoimisesti hoitavia henkilöitä ei välttämättä osallistu vuokrahallintaan. Tukiasunnot ovat selkeämmin normaalia vuokra-asumista, ja niitä hallinnoi ammattitaitoinen kiinteistö- ja tilahallinnan henkilökunta tavallisimmin vuokraukseen ja asumisen hallintaan suunnitelluilla järjestelmillä Asumispalvelujen järjestämistavat Asumispalveluja säätelevä lainsäädäntö ei muutu oleellisesti maakunta- ja soteuudistuksessa. Järjestämisvastuu vain siirtyy kunnilta maakunnille. Maakunta voi järjestää asumispalvelunsa monella eri tavalla: Tuottaa itse omassa liikelaitoksessaan. Tuottaa itse omassa osakeyhtiössään. Ostaa alihankintana yksityisiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta. Myöntää asiakkaille asiakasseteleitä tai henkilökohtaisia budjetteja, joilla he voivat ostaa palvelut maakunnan hyväksymiltä yksityisiltä palveluntuottajilta. Valinnanvapauslainsäädännön mahdollinen voimaantulo voi siirtää osan nykyisin kuntien ja kuntayhtymien palveluissa olevista asiakkaista yksityisten tai julkisomisteisten osakeyhtiöiden asiakkaiksi (valinnanvapautta koskevat lakiesitykset voivat vielä muuttua). Todennäköisesti osa asiakkaista jatkaa julkisissa palveluissa. Siltä osin kuin maakunnat haluavat pysyä palveluntuottajina valinnanvapauden asiakkaille, tulee niiden yhtiöittää toimintaansa. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevissa lakiesityksissä ei ole säädetty asumispalveluista. STM on linjannut muistiossaan STM/4819/2017 asumispalvelutilojen siirtymistä maakunnalle ja tilakeskukselle: Pääsääntö on, että palveluasumiskohteet siirtyvät maakunnalle ja tilakeskukselle.

9 Toimintamallikuvaus /17 Tukiasunnot eivät pääsääntöisesti siirry maakunnan järjestämisvastuulle. Perusteena käytetään sitä, onko tukiasunto mainittu sosiaalihuollon palvelupäätöksessä vai ei. Jos on mainittu, siirtyy, jos ei, ei siirry. Maakunta ja kunta voivat sopia, etteivät tukiasuntojen vuokrasopimukset siirry maakunta- ja sote-uudistuksessa maakunnalle. Tällöin tukiasuntojen vuokraustoiminta voi jäädä kunnan vastuulle. Suuremmissa kunnissa asuntojen vuokrauksen hoitaa nykyisin kunnan tilapalveluyksikkö tai kunnan omistama vuokrataloyhtiö. Vuokrausta erikseen hoitavilla yksiköillä ei ole tiedossa sosiaalihuollon päätöksen sisältöä eikä tietosuojasyistä voikaan olla. Palveluasumisen ryhmäasumisyksiköiden siirtyminen maakunnalle ja tilakeskukselle on todennäköisesti arvonlisäverotuskäytännön (Tarkemmin kohdassa 6. sivulla 14.) kannalta varmempi vaihtoehto. Tämä perustuu siihen, että järjestely vastaisi nykyisin kunnissa käytössä olevaa välivuokrausjärjestelmää. Tukiasuntojen siirtämiselle ei välttämättä löydy ehdottomia puoltavia seikkoja. Poikkeuksena pääsääntöön ovat suoraan asumisyksiköihin tukeutuvat tukiasunnot. Käytännön asioiden hoitamisen kannalta voisi olla tarkoituksenmukaisinta, että niidenkin vuokraus hoidetaan samalla tavalla kuin niitä tukevan asumisyksikönkin vuokraus. Sama henkilökunta hoitaa asumisyksikön ja tukiasuntojenkin asiakkaiden asioita Palveluasuminen maakunnan omana toimintana Asumispalvelujen tuottaminen maakunnan omana toimintana liikelaitoksessa vastaa kuntien ja kuntayhtymien omaa toimintaa. Maakunta vuokraa tilat lakiesitysten mukaisesti :ltä, joka vuokraa ne ulkoa tai omistaa (kuntayhtymien ennen omistamat tilat). Maakunnan liikelaitoksen asumispalveluja tuotetaan todennäköisesti omana toimintana ainakin eniten hoivaa ja huolenpitoa tarvitseville asiakkaille. Tilojen vaatimustaso on tämän vuoksi normaalia korkeampi, ja tilat ovat sen takia kalliimpia. Tilakeskus järjestää tiloja maakuntien tarpeisiin monella tavalla: Tilakeskus pyrkii hankkimaan tarvittavat palveluasumistilat vuokraamalla. Tilakeskus vuokraa tilat edelleen maakunnalle, joka vuokraa asumisyksikössä olevat asunnot asiakkailleen. Maakuntauudistuksessa tilakeskukselle siirtyy maakuntauudistuksen lainsäädännön perusteella suuri joukko kuntien aiemmin itselleen vuokraamia tiloja. Näiden kohteiden vuokrasopimukset siirtyvät pois kunnilta suoraan omistajan ja tilakeskuksen välisiksi vuokrasopimuksiksi. (kuva 2.)

10 Toimintamallikuvaus /17 Kunnilta vuokrataan niiden omistamat tilat aluksi vuodeksi. Vuokrauksen ehdot määritellään valtioneuvoston asetuksessa kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana lukuun ottamatta ARA-kohteita, joiden vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymiltä siirtyy tilakeskukselle sekä vuokrasopimuksia että niiden omistamia tiloja. Kuntayhtymien omistamat tilat siirtyvät tilakeskuksen omistukseen vuokrattavaksi edelleen maakunnalle. Kuva 2. Asumisyksikön vuokrausketju uudistuksen jälkeen 5.3. Maakunta tuottaa asumispalvelut, kunta vuokraa tilat Mahdollinen toimintamalli on myös sellainen, jossa kunta hoitaa tilojen vuokrauksen aina asukkaalle saakka ja maakunta järjestää/tuottaa sosiaalipalvelut. Tämä toimintamalli on jo käytössä osassa maakunnallisia sote-kuntayhtymistä. Malli on epävarma arvonlisäverotuksen kannalta, kohteita ei ehkä voida hakea arvonlisäverollisiksi. Tälle mallille kannattaa ehdottomasti hakea ennakkoratkaisua verohallinnolta sen jälkeen, kun maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lait on vahvistettu. 5.4 Palveluasuminen maakunnan tytäryhtiönä Maakunta voi myös järjestää asumispalvelunsa yhtiöittämällä toimintaa. Mikäli yhtiö toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, tilakeskuksen toimintaa sitovien inhousemyyntirajoitusten vuoksi tilakeskus ei todennäköisesti voi vuokrata tiloja suoraan yhtiölle (Riippuu monesta eri seikasta.). Sen sijaan tilakeskus voi vuokrata tilat maakunnalle, joka edelleenvuokraa tilat maakunnan omistamalle yhtiölle. Vaihtoehtoisesti maakunnan omistama yhtiö voi vuokrata tilansa suoraan omistajalta.

11 Toimintamallikuvaus /17 Jos maakunta yhtiöittää vain palvelut, mutta jättää tilojen vuokrauksen ketjuun tilakeskus-maakunta-asukas, vallitsevaan verotuskäytäntöön peilaten voi olla mahdollista hakea tilat arvonlisäverollisiksi. Koska järjestelyn arvonlisäverokohtelua ei ole vahvistettu, vaihtoehtoon kannattaa kuitenkin hakea ennakkoratkaisua verohallinnolta sen jälkeen, kun maakunta- ja sote-uudistusta koskevat lait on vahvistettu. Tämä vaihtoehto ei todennäköisesti koske valinnanvapauden palveluja, niissä maakunnan yhtiön palvelua ja vuokrausta ei voida erottaa Palveluasuminen ulkopuolisen palveluna Maakunta voi järjestää asumispalvelua myös hankkimalla palvelun yksityiseltä yritykseltä tai yleishyödylliseltä yhteisöltä. Hankintatapoja on monia. Maakunta voi ostaa palvelua kilpailuttamalla palveluntuottajan tilakeskukselta vuokraamiinsa tiloihin. Maakunta joko vuokraa edelleen tilakeskuksen hallinnoimat tilat palveluntuottajalle tai muuten sopii tilojen käytöstä palvelun tuottamisen yhteydessä. Palveluntuottaja voi myös hankkia tilat itse muilta toimijoilta kuin tilakeskukselta. Maakunta voi antaa asiakkaalle asiakassetelin tai myöntää hänelle henkilökohtaisen budjetin. Asiakas voi näissä tapauksissa valita itse, miltä maakunnan hyväksymältä palveluntuottajalta ostaa asumispalvelun. Palvelun tuottamisessa tarvittavat tilat palveluntuottaja hankkii itse. 5.6 Tukiasuminen Tukiasumiselle tyypillistä on sosiaalihuollon tukipalvelujen väliaikaisuus. Tavoitteena on tukea asukkaan selviytymistä omassa asunnossaan mahdollisimman itsenäisesti. Kun sosiaalihuollon tuki loppuu, asukas voi jatkaa asumista samassa asunnossa. Tällöin asunto muuttuu tukiasunnosta tavalliseksi asunnoksi. Kaikilla tämä ei luonnollisesti toteudu, ja asukas voi myös joutua muuttamaan palveluasumisyksikköön. Tuen väliaikaisuuden vuoksi tukiasuminen on hyvin lähellä normaalia asumista. Tukiasumisen suositeltavin malli on suora vuokraus asunnon omistajalta asukkaalle. Kun järjestetään asuntoja sosiaalihuollon asiakkaille, on luonnollista, että omistaja haluaa karttaa niitä lisäriskejä, joita tähän asiakasryhmään voi liittyä. Tämän vuoksi monet kunnat toimivat asuntojen välivuokraajina. Sosiaalihuollon siirtyessä maakuntiin on luonnollista, että kunta ei ehkä enää halua toimia välivuokraajana ja riskien kantajana.

12 Toimintamallikuvaus /17 Tukiasuntojen suuren määrän vuoksi niiden vuokrauksen hoito ja hallinta ei ole pieni tehtävä. Vaikka valmistautumisaikaa on, omistajia ei voi velvoittaa hoitamaan asuntojen vuokrausta yhtäkkiä suoraan asukkaille, jos aiemmin sen on hoitanut kunta tai sen vuokrataloyhtiö. Pidemmällä aikavälillä suora vuokraus omistajalta asukkaalle olisi kuitenkin hyvä tavoite. Lisäksi kannattaa muistaa, että ARA-kohteissa kaikki vuokrauksen hallinnointikustannukset voi sisällyttää vuokraan. Ilman sopimusta riskien jakautumisesta suora vuokraus asukkaille ei kuitenkaan todennäköisesti toteudu, ellei näitäkin kustannuksia voida kattaa vuokratuloilla. Kunta voi toistaiseksi jatkaa sosiaalihuollon tukiasuntojen välivuokraajana myös maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen. Kunta voi sopia maakunnan kanssa riskien jaosta. Näin ollen vuokrausprosessi voi olla kuvan 3. kaltainen. Kuva 3. Tukiasuntojen tavoitevuokrausmalli. Tukiasuntojen siirtyminen tilakeskukselle eli malli, jossa tilakeskus vuokraisi maakunnalle ja maakunta edelleen asukkaalle, olisi erittäin pitkä ja kallis vuokrausketju, joka ei toisi prosessiin lisäarvoa. Tukiasunnot ovat useimmiten yksittäisiä asuntoja muiden vuokraasuntojen joukossa. Niiden vuokrauksen hallinta on tarkoituksenmukaisinta hoitaa samalla tavalla ja samoissa organisaatioissa kuin muiden vastaavien vuokraasuntojen, eli omistajien organisaatioissa, kuntien tilapalveluissa tai kuntien vuokrataloyhtiöissä.

13 Toimintamallikuvaus / Palveluasumistilojen siirtyminen kunnilta maakunnalle ja :lle Laki maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta säätää vuokrasopimusten ja omistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen siirtymisestä maakunnan käyttöön. Nykyisin kunnan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen tai pelastustoimen tilat siirtyvät maakunnan hallintaan , jos maakunta ja kunta eivät sovi toisin. (20 ) Kunnan on tehtävä maakunnalle hyvissä ajoin selvitys siirtyvistä kunnan omistamista ja kunnan vuokraamista tiloista. Maakunta tekee tämän jälkeen päätöksen siirtyvistä tiloista. Kunnalla on oikeus valittaa maakunnan päätöksestä, jos päätös ei tyydytä kuntaa. Maakunnan ja kunnan yhteisymmärrys siirtyvistä vuokrasopimuksista sekä kunnalta vuokrattavista tiloista luo parhaan pohjan yhteistyölle. Kunnalle jää edelleen tehtäväkseen edullisen vuokra-asumisen edistäminen ja maakunnan liikelaitoksen sosiaalihuolto tarvitsee edullisia vuokra-asuntoja asumispalvelujen järjestämisessä. Palveluasumisen asumisyksiköt ja mahdolliset niihin tukeutuvien tukiasuntojen siirtyminen maakunnan käyttöön ja tilakeskuksen välivuokraukseen edellyttää monia toimenpiteitä ennen : Tilakeskuksen on saatava kunnilta ja kuntayhtymiltä kaikki tarvittavat tiedot tiloista. Tietoja kerätään kunnilta tilakeskuksen kunta-optimaze-järjestelmään. Tietojen tarkistuskierros on meneillään vuoden 2018 lopulla ja vuoden 2019 alussa. Kuntayhtymiltä on kerätty tiedot erikseen. Tietoja tarvitaan maakuntien tilakustannusten laskemista varten ja edelleen maakuntien budjetointia varten. Tilakeskus laatii vuokrasopimukset tilakeskuksen ja maakunnan välille saamiensa tila-, vuokrasopimus- ja laskutustietojen perusteella. Tilakeskus aloittaa näiden tilojen vuokrien laskuttamisen maakunnilta alkaen, joten sopimuksien tulee olla allekirjoitettuna hyvissä ajoin kesällä ARA-kohteista on hyvin tärkeää saada kunnilta ja kuntayhtymiltä oikeat vuokratiedot. Omakustannusvuokria tilakeskus voi tarkistaa aikaisintaan vuoden 2021 alusta. Palveluasumisen asukkaiden vuokrasopimukset on siirrettävä joko tilakeskuksen tarjoamaan tilahallintajärjestelmään tai vastaavaan tietojärjestelmään, jolla maakunta hoitaa asukkaiden vuokrahallinnan. Tilakeskuksen tilahallintajärjestelmä tulee maakuntien käyttöön vuonna 2020, joillakin jo aiemmin.

14 Toimintamallikuvaus / Uudistuksen merkitys kunnille Palveluasumiskohteet Palveluasumiskohteet siirtyvät pääsääntöisesti kunnilta tilakeskuksen ja maakunnan hallintaan. Kunnan omistaman kohteen tilakeskus vuokraa kunnalta, ARA-kohteet omakustannusvuokralla, muut samoilla periaatteilla (lain nojalla 3+1 vuodeksi ja asetuksen määräämillä ehdoilla) kuin muutkin maakunnan toimitilat. - Mahdollinen poikkeus: Kunta tai sen vuokrataloyhtiö voi jatkaa asunnon vuokrausta tai välivuokrausta asukkaalle uudistuksen jälkeenkin, jos maakunnan kanssa sovitaan niin. Arvonlisäverotus kannattaa tarkistaa. Välivuokrattujen palveluasumiskohteiden vuokrasopimukset siirtyvät sellaisinaan lain perusteella tilakeskukselle, joka vuokraa tilat edelleen maakunnalle. Vuokra määräytyy siirtyvän vuokrasopimuksen ehdoin. Jos kyseessä on ARA-kohde, vuokra on omakustannusvuokra, joka määräytyy ARA:n ohjeiden mukaan Tukiasunnot Kunnan tai sen vuokrataloyhtiön omistamat tukiasunnot voivat pääsääntöisesti jäädä kunnalle edelleen vuokrattavaksi asukkaille. - Itsenäinen tukiasuminen koskee vuokra-asuntoja, jotka sijaitsevat erillään tukipalvelupisteistä. Palvelut tuotetaan avopalveluina asukkaalle määräajan. Suositeltava vaihtoehto on, että kunta tai sen vuokrataloyhtiö vuokraa asunnon suoraan asukkaalle. - Tuetun asumisen ns. satelliittitukiasunnot, jotka sijaitsevat asumisyksikköjen läheisyydessä ja palvelut tuotetaan asuntoon ko. asumisyksiköstä, suositellaan siirtymään kuten asumisyksikkökin. Kunnan tai sen vuokrataloyhtiön välivuokraamat tukiasunnot voivat pääsääntöisesti jäädä kuten nykyisinkin, eli kunta sisäänvuokraa asunnon vuokrattavaksi asukkaalle. - Koskee itsenäisen tukiasumisen asuntoja. - Tuetun asumisen satelliittitukiasuntojen vuokrasopimukset siirtyvät kunnalta tilakeskukselle ja maakunnalle. On mahdollista, että joidenkin palveluasumiskohteiden tai tukiasuntojen vuokrat ovat jääneet jälkeen ja vuokrat eivät ole omakustannusvuokratasolla. Tällaisten kohteiden vuokrien perusteet selvitetään perusteellisesti ja toimenpiteistä sovitaan yhteistyössä maakuntien kanssa toimenpiteistä. Mahdollinen subvention siirto maakunnalle tulee sopia erikseen maakunnan kanssa.

15 Toimintamallikuvaus /17 6. ARVONLISÄVEROTUS ASUMISPALVELUISSA Arvonlisäverotuksella on merkitystä palveluasumisen asumisyksiköiden kannalta. Nykyinen arvonlisäverotuskäytännön mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat voineet hakea oman toimintansa yksiköt arvonlisäverollisiksi perustuen ns. kuntavähennykseen; verollisuus on merkinnyt investointien ja ostettujen kiinteistöhuoltopalvelujen arvonlisäveron vähennysoikeutta. Joissakin tapauksissa yksityisten palveluntuottajienkin yksiköt on haettu arvonlisäverollisiksi samalla perusteella kunnan ollessa välivuokraajana (asukkaille saakka) ja toiminnan järjestäjänä. Asumispalvelujen arvonlisäverotuskäytäntöä ei säädellä erikseen maakunta- ja soteuudistuksessa. Etukäteisen ohjeistuksen saaminen verohallinnolta on tällä hetkellä epätodennäköistä. Kun maakunta- ja sote-uudistusta koskevat lait on vahvistettu, ja mikäli ohjeistusta ei tule, verohallinnon tulkinnan erilaisiin järjestelyihin saa vahvistettua hakemalla ennakkoratkaisua. Maakunta saa kuntien ja kuntayhtymien ns. kuntavähennysoikeutta vastaavan menettelyn arvonlisäverotuksessa, mutta hyvitys toteutetaan budjettiteknisin keinoin. Nykyisen arvonlisäverokäytännön mukaiset tulkinnat jatkuvat todennäköisesti samankaltaisina kuin tänä päivänä. Maakunnat saanevat samat arvonlisäveron vähennysoikeudet kuin kunnat ja kuntayhtymät. Varmuutta tästä ei ole, minkä takia lopulliset tulkinnat ratkaistaan vasta vuosien päästä oikeuskäytännössä. Arvonlisäverotusta asumispalveluissa miettii verohallinnon ja eri ministeriöiden edustajien (mukana ovat myös tilakeskus ja ARA) yhteinen työryhmä. Työryhmän tavoitteena on laatia loppuraportti ja suosituksia asumispalveluiden järjestämistapaan liittyen. 7. VALMISTELUN AIKATAULUSTA Tilakeskus on kerännyt sille siirtyvien kohteiden tietoja sekä niitä koskevia asiakirjoja (vuokrasopimuksia, pohjapiirustuksia, laskuja, jne.) sekä kunnilta että kuntayhtymiltä. Asumispalvelukohteiden tiedot täydennetään tarkistuskierroksella alkuvuodesta Samalla kerätään myös asumispalvelukohteiden puuttuvat asiakirjat. Asumispalvelukohteita (kuten muitakin) koskevia muutoksia päivitetään tämän jälkeen juoksevasti. Erilliset vaiheet valmistelussa vaativat myös asukkaiden vuokrasopimusten tietojen ja asiakirjojen keräämisen. Sopimukset siirtyvät maakunnille. Tilakeskuksen kilpailuttama tilahallintajärjestelmä palvelee maakuntia asukkaiden vuokrasopimushallinnan järjestämisessä, se tulee maakuntien valmistelijoiden käyttöön pääosin vuoden 2019 lopulla.

16 Toimintamallikuvaus /17 ARA-kohteiden sisäänvuokrasopimuksista ja asukasvuokrasopimuksista on tarkistettava, täyttävätkö ne kaikki ARA:n vaatimukset. Mikäli puutteita on, sopimukset on uusittava yhteistyössä toisen osapuolen kanssa. Sisäänvuokrasopimukset pyritään saamaan kuntoon 2020 loppupuoleen mennessä. Asukasvuokrasopimusten uusimiseen vaikuttavat kunkin maakunnan resurssit ja aikataulut. 8. YHTEENVETO Maakunta- ja sote-uudistusta koskevassa lainsäädännössä tai muussa ohjeistuksessa ei ole ehdottomia määräyksiä siitä, mitkä asumispalvelukohteet siirtyvät maakunnille ja :lle. Maakunnat ja kunnat voivat sopia keskenään, miten sosiaalihuollon palveluasumiskohteiden vuokraus hoidetaan. (Täytäntöönpanolakiesitys 20 ) Pääasiallinen, ei ehdoton, suositus on, että palveluasumisen asumisyksiköt siirtyvät, tukiasunnot eivät. Perusteluna palveluasumisyksiköiden siirtymiselle ovat mm. palveluasumisessa asumisen tiivis kytkentä asumisyksikössä tuotettaviin palveluihin ja arvonlisäverokäytännöt. Tukiasuntojen vuokraus voidaan järjestää samalla tavalla kuin muidenkin vuokra-asuntojen, mikä puoltaa asuntojen jättämistä kunnan tai vuokrataloyhtiön hallintaan. Asumispalveluyksiköiden vuokrauksen jättäminen kunnan hoidettavaksi asukkaalle saakka on periaatteessa mahdollista, mutta tämä vaihtoehto sisältää arvonlisäveroriskin. Riskiä voi pienentää hakemalla verottajan ennakkoratkaisua. Vuokrasopimusten siirto on suuri operaatio valtakunnallisesti. Tämä koskee sekä asumisyksiköiden että asukkaiden vuokrasopimuksia. Tukiasuntojen vuokrasopimusten siirrolle ei aina ole taloudellisia eikä toiminnallisia perusteita. Kunnan tai kunnan vuokrataloyhtiön suoraan sosiaalihuollon asiakkaille vuokraamien asuntojen vuokraus voi uudistuksen jälkeenkin pysyä kunnilla ja niiden yhtiöillä. Ymmärrettävää on myös, että maakunnan tulee kantaa sosiaalihuollon asiakaskuntaan liittyvät riskit siltä osin, kun ne ylittävät normaalin asuntovuokrauksen vastaavat (vuokranmaksun laiminlyönti, maakunnalle varattujen asuntojen vuokraamattomuus ja tavanomaisesta poikkeavat korjauskustannukset). Maakuntien yhtiöittäessä asumispalvelujaan näyttäisi arvonlisäverotuksen kannalta varmimmalta vaihtoehdolta pelkkä palvelutoiminnan yhtiöittäminen. Tilojen vuokraus tapahtuisi ketjuna omistaja tilakeskus maakunta asukas. Koska järjestelyn arvonlisäverokohtelua ei ole vahvistettu, vaihtoehtoon kannattaa hakea ennakkoratkaisua verohallinnolta sen jälkeen, kun maakunta- ja sote-uudistusta koskevat lait on vahvistettu.

17 Toimintamallikuvaus /17 Uudistuksen jälkeen tarvitaan vielä monissa asioissa maakunnan ja kunnan yhteistyötä. Asumispalveluissa maakunnan tulee tehdä yhteistyötä esim. kaavoituksessa, jotta turvataan riittävästi maata uusien asumispalvelukohteiden rakentamiselle. Toinen yhteistyömuoto liittyy vuokra-asuntoihin, maakunta tarvitsee jatkossa kunnan vuokra-asuntoja tukiasunnoiksi. ASUMISPALVELUJEN PÄÄASIALLISET TOIMINTAMALLIT MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSESSA Asumismuoto Asumispalvelumuoto Asumispalveluyksikkö Asumisyksikön tukiasunto Erillinen tukiasunto Omistaja Palveluasuminen Kunta ja tehostettu palveluasuminen Tukiasuminen Tukiasuminen Kuntayhtymä Yksit. yritys, säätiö, tms. Kunta Kuntayhtymä Yksit. yritys, säätiö, tms. Kunta Kuntayhtymä Yksit. yritys, säätiö, tms. Vuokrataan tilakeskukselle, joka vuokraa edelleen maakunnalle Omistus siirtyy tilakeskukselle, joka vuokraa edelleen maakunnalle Vuokrasopimus siirtyy tilakeskukselle, joka vuokraa edelleen maakunnalle Kunta tai kunnan vuokrataloyhtiö voi jatkaa (väli)vuokrausta suoraan asukkaalle Taulukko 1. Asumispalvelujen pääasialliset toimintamallit. Harri Lindqvist Asumispalvelujen asiantuntija