Elämisen taakka ja psyykkiset. Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Transkriptio

1 Elämisen taakka ja psyykkiset oireet Jyrki Korkeila Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

2 Perimää ja ympäristöä Perimää ja ympäristöä (kokemusta)

3 Variaatiojakauma trade-off Environmental mismatch 3

4 Perimä & ympäristö G p <= E G e => E G a => E a 4

5 5

6 Ympäristö & Perimä Ympäristöolosuhteet eivät tee perheenjäseniä samankaltaisiksi (NEAD) Perimä kaltaistaa Erot perustuvat yksilölliseen ja selittämättömään variaatioon (non-shared) ja sen interaktioihin perimän kanssa yksilölliset ympäristökokemukset 6

7 Reiss D. Non-shared Environment Adolescent Development project, NEAD Yksilöllisten suhteiden vaikutukset ovat epäitsenäinen osa laajaa suhteiden verkostoa Yksilölliset ympäristökokemukset ennustavat psykopatologiaa vain yksittäisiä perheissä eivätkä mekanismit ole päävaikutuksia tai suoria Ystäväpiirin ja sosiaalisen kontekstin merkitys on aiemmin arvioitua suurempaa ja vanhempien vähäisempää, vanhempien vaikutus ei ole itsenäinen tekijä 7

8 NEAD Osa perinnöllisistä vaikutuksista ilmenee varhain, osa myöhemmin Perinnölliset tekijät vastaavat merkittävimmästä osasta sosiaalisten tekijöiden ja nuoren & aikuisen sopeutumisen välisistä yhteyksistä Perinnölliset tekijät ovat ympäristöherkkiä ja muokkaantuvia 8

9 NEAD Perhe/sosiaaliset suhteet ovat välttämättömiä perinnöllisten tekijöiden ilmenemiselle Osa perinnöllisistä vaikutuksista liittyy täsmällisesti isän-lapsen suhteeseen osa äiti-lapsi suhteeseen Osa perinnöllisyyttä välittyy lämmön, osa kontrollin kautta 9

10 Person based psychology py -McAdams, McCrae&Costa, Singer 1. Piirteet Temperamentti, perustaipumukset (tapahtumien tulkinta) 2. Luonteenomainen adaptaatio ti sopeutumiskeinot, defenssit 3. Narratiivinen minuus elämäntarina identiteetti: suhde joka vain asianomaisella voi olla omaan itseensä 4. Vuorovaikutussuhteet Kuvauksen eri tasoja

11 Ulottuvuudet ja kohtalo Samat ulottuvuudet kuvaavat monenlaisia ilmiöitä Epäsovinnollisuus Matala tunnontarkkuus Ulottuvuudet eivät kuvaa kattavasti luonteenomaista sopeutumista t tilannesidonnaisuus Antisosiaalinen Eksentrinen kirjailija Duudsonismi, stuntman 11

12 Milloin persoonallisuuden kehitys alkaa?

13 Raskausaika Raskauden aikainen stressi säätää sikiön stressihormoniakselia, prefrontaalikorteksin & limbisen järjestelmän kehitystä Raskauden stressi on yhteydessä temperamentin ti korostumiseen 5 vuoden iässä, n 10 % vaihtelusta Lisää aikuisiän i iä antisosiaalisuutta i tt 4-kertaiseksi k i Äidin kannabiksen poltti ennustaa aikuisiän depressiota äidin depressiota voimakkaammin 13

14

15 Lapsuuden kielteiset kokemukset Kaksi haavoittuvuuden periodia altistavat ympäristöefekteille 0 5 vuotta Aivot varhaislapsuudessa kehittämättömät & kiintymyssuhdekehitys Esimurrosikä (9-13 vuotta) aivoissa tapahtuu synapsien karsiutumista oppimisen konsolidaatiota varten, hormonaaliset muutokset alkavat Vuorovaikutussuhteiden ilmiöt Laiminlyöminen, tunteiden mitätöiminen, epäjohdonmukaisuus Vakavat traumat Väkivallan kohteeksi joutuminen, toistuva pahoinpitely, kurittaminen, seksuaalinen riisto Lapsuuden kokemuksilla ei spesifistä vaikutusta Sama kokemus samassa iässä liittyy eri yksilöillä ei sairauksiin (depressio, BPD, ASP, ahdistus, päihde, koronaaritauti, diabetes) 15

16 Sosioekonominen status ja lapsen laiminlyönti 16

17 Lapsuuden trauma: tausta Ontario Mental Health Supplement (OHSUP) N=8548 Vanhemmalla antisosiaalista käytöstä Fyysinen pahoinpitely OR=6.1 ( ) Seksuaalinen kaltoin kohtelu OR=4.7 ( ) 84) Mitä tahansa kaltoin kohtelua OR=7.5 ( ) Vanhemmalla jokin psykiatrinen häiriö Fyysinen pahoinpitely OR=2.6 ( ) Seksuaalinen kaltoin kohtelu OR=3.5 ( ) 17

18 Lapsuuden traumakokemus Muistetaan hyvin, ei anna rauhaa jos seuraamuksia, lievempiä tapahtumia saatetaan unohtaa tai unohdetaan joitain ulottuvuuksia/osia kokemuksesta Epäsuora vaikutus, joka riippuu muista tekijöistä Perimä Sosiaalinen ympäristö Myöhemmät elämän vaiheet Vaikutus riippuu kestosta, vaikeusasteesta ja toistumisesta Mitä enemmän ja pitempään sitä vaikeammat seuraukset

19 Kiintymyssuhde Kulttuurinen variaatio ilmeisen suurta Amerikkalainen: itsenäisyys, kompetenssi Aasialainen: sosiaalisuus, riippuvuus Ilmeisesti vanhemman ei ole välttämätöntä olla keskeinen turvallisuuden lähde Ystäväpiiri, suku, kyläyhteisö Meta-analyysi analyysi (DeWoolf ym. 1997): äidin herkkyys selitti 23 % ahdistuneen kiintymyssuhteen variaatiosta muut yhteydet eivät tilastollisesti merkitseviä 19

20 Kiintymyssuhde R= % variaatiosta 20

21 Kiintymyssuhde It is unlikely that insecure attachment is either a necessary or a sufficient cause of later disorder, and in some cases it may be an effect of the disorder itself Dozier ym. Attachment and psychopathology in adulthood, d

22 Mentalisaatiovaje: vakava traumatisoituminen Kyvyttömyys reflektoida omia tai toisen mielentiloja Psyykkinen ekvivalenssi: asiat ovat niin kuin ne ymmärrän Ajattelu teleologista: lopputulos määrää intention Tunteiden säätely ympäristöä painostamalla Toisen menetys oman mielen menetys Taustalla turvaton ja jäsentymätön kiintymyssuhde

23 Yksinäisyyttä kuvaavat kuvasarjat aktivoivat verrokkeja Yksinäisyyttä kuvaavat kuvasarjat aktivoivat verrokkeja enemmän anteriorista singulumia ja vähemmän oikealla parahippokampuksessa

24 Kyky tunnistaa kasvojen ilmeitä puutteellinen Näkee negatiivisia emootioita siellä missä niitä ei ole

25 Evolutiivinen elämän historia teoria Lajityypillinen tapa ratkaista eloonjäämiseen ja lisääntymiseen liittyviä ongelmia Merkittävä vaikutus psykologisiin järjestelmiin Strategian päätavoite: hoivan maksimointi EVPH:ssa korkean riskin strategia: käytös pyrkii maksimoimaan tärkeiden tavoitteiden saavuttamisen, koska tulevaisuuden odotukset vähäisiä

26 Stressinäkökulma elämään

27 Everybody yknows what stress is, and nobody nows what it is Hans Selye General adaptational syndrome aiheuttajasta riippumatta sama 27

28 Stressi: määritelmä Stressitila viittaa organismin kohtaamaan haasteen tai haitan seurauksena elimistössä syntyneeseen tilaan, joka koetaan hallitsemattomaksi ja kielteiseksi Metastabiili tila 28

29 Stressi: maratonjuoksua sprintterivauhdilla? i stressivaste evoluution testaama toimintamalli stressi ja pelkoreaktio kti vahvistaa it tapahtuman muistamista, it it Stressivaste: t sisäinen ympäristö muuttuu vastaamaan ulkoista ympäristöä, allostaasi palautumisaika välttämätön palautumisjärjestelmät hitaampia kuin taistelujärjestelmä stressivasteille oleellista on kuormituksen suuruus, pituus ja adekvaattius olosuhteisiin nähden 29

30 Kumulaatio pitkäaikainen stressihormonien eritys haitallinen kumulaatiovaikutus eri elinjärjestelmiin = allostaattinen kuormitus McEwen 1998 hyytymis- ja immuunijärjestelmä sokeriaineenvaihdunta kardiovaskulaarijärjestelmän säätely mieliala ja ahdistuneisuus Äärimmillään hippokampuksen neuronituho, neuronien elinaika 30

31 stressikokemus limbinen järjestelmä aivorungon nousevat radat ensivaste (nopea) rauhoittavat stimulukset + palautuminen adaptaatio myöhäisvaste (hidas) NA-ergiset neuronit locus coeruleus NA + P CRH1-reseptorit mineralokortikoidireseptorit + NA-ergiset neuronit + lisämunuaisydin adrenaliini noradrenaliini sympaattinen aktivaatio +P käyttäytymisvaste (taistele pakene) kardiovask. reaktiot ahdistus-/masennusoireet ehdollistuminen pelko-oppiminen hypotalamuksen PVN CRH VP + + aivolisäke ACTH + lisämunuaiskuori kortisoli +? CRH2 SAM HPA PV sokeriaineenvaihdunta kardiovask. säätely immuunivaste hyytyminen hippokampusneuronit hypotal. PVN? urokortiinit CRH2-reseptorit + + OXY glukokortikoidi- reseptorit? α2-adrenoreseptorit parasympaattis-vagaalinen aktivaatio anksiolyyttiset t vaikutukset k t anaboliset vaikutukset kardiovaskulaariset reaktiot ehdollistuminen sosiaalinen oppiminen +? Korkeila K 2006

32 32

33 Sytokiinit solusignaaliproteiineja Vastaavat primaaristressivasteesta Vahingoittunen poisto ja regeneraation käynnistys

34 Aivot, emootiot ja stressi Aivot keskeisin elin stressin kokemisen ja säätelyn kannalta Tulkinta siitä mikä on stressaavaa Inhimillinen ajattelu emootioiden ohjauksessa Lämpöohjattuja Tunteiden vaikutus rationaalisen harkinnan sisällä tunteiden t vallassa ajattelu

35 frontaalikorteksi hippokampus amygdala

36 Mantelitumake Sosiaalisten signaalien arviointi, tunteiden säätely, tunteiden muistaminen, pelkoreaktiot, vireystila Yhdistää havainnot ruumiillisiin vasteisiin, jotka liittyvät kulloinkin koettuun tunteisiin Mantelitumake mukana yleensä kielteisissä tunteissa Serotoniinikuljettajaproteiinin geeni selittää 10 % reaktiivisuuden vaihtelusta Yhteys temperamenttiin

37 Antistressijärjestelmä ja oksitosiini järjestelmän dominoidessa energiaa käytetään anabolisiin prosesseihin ravinnon varastointi, kasvu, lääkintä oksitosiini mukana sosiaalisessa oppimisessa ja käyttäytymisen säätelyssä hoiva, sosiaalinen stimulaatio, luottamus antidepressiiviset, antianksiogeeniset, kipukynnystä nostavat vaikutukset allostaattinen kuormitus 37

38 Lapsuuden olosuhteet ja stressivasteet vaikeat lapsuudenolosuhteet l ja esimerkiksi i separaatio emosta aikuisiässä kumuloituvat HPA-akselin toimintahäiriöt aivojen strukturaalisen plastisiteetin häiriytyminen ja hippokampuksen stressinsäätelyhäiriöt mielenterveyden häiriöt Liu ym. 1997, Mirescu ym. 2004, Shea ym

39 Stressivasteiden kehittyminen stressin säätely: negatiivinen emotionaalisuus (temperamentti) Herkkyys kielteisille ärsykkeille HR = 1.32 (<.001), perimää Kendler AGP2006;63: vasteet muokkaantuvat kehityksen alkaen Kiintymyssuhde vaikeat lapsuusolosuhteet aikuisiän stressivasteet kompensoivat kokemukset stressivasteet 39

40 Varhaispsykobiologia Serotoniinijärjestelmä virittyy pääosin raskausaikana Geenikytkinten asetus pääosin kohdussa Hippokampuksen ja amygdalan GABA-ergisen järjestelmän muokkaantuminen 70 % post-nataalisesti Kiintymyssuhde välittyy oksitosiini- ja dopamiinisysteemien kautta HPA-akselin ja ventraalisen tegmentumin OX-reseptorit Strathearn ym. Neuropsychopharmacology 2009 epub 40

41 Sinnikkyys resiliency - ability to bounce back in the face of adversity Michael Rutter Sinnikkyys on sääntö, häiriö poikkeus Sinnikkyys on tavallista Mielenterveys ei ole vain häiriön puutetta Toisilla terveillä varustautuminen pahemman varalle on parempaa 41

42 Suojaavista ominaisuuksista (resilience = sinnikkyys, sietokyky) sinnikkäillä yksilöillä aivojen palkitsemisjärjestelmä ylisensitiivinen palkitsemiselle tai resistentti muutokselle vaikeissa olosuhteissa Charney 2004 sinnikkyystekijöillä historiallinen interaktio kehityskaarta häiritsevien tekijöiden kanssa 42

43 temperamentti Kausaaliset ja muokkaavat tekijät Neuropsykologiset tekijät tulkinta vaste outcome Aikaisempi i i kokemus 43

44 N>

45 Kiitos!