Maakunnassamme on maakunnallinen sote- ja hyvinvointialan järjestöjen järjestöstrategia ja se on huomioitu osana maakuntastrategiaa

Transkriptio

1 Lappi Viranomaisten vastaukset on lihavoitu. Maakunnassamme on maakunnallinen sote- ja hyvinvointialan järjestöjen järjestöstrategia ja se on huomioitu osana maakuntastrategiaa Ei mitään hajua... Järjestöstrategia on vuodelta 2014 ja vaatii ainakin osittaista päivittämistä maakuntauudistuksen ja sote-järjestelyjen vuoksi Lapin liiton hallitus on hyväksynyt kokouksessaan Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategian Tiedottaminen eri järjestöille ei ehkä ole aivan sillä tasolla kuin pitäisi. en ole huomannut Ei ole mitään tietoa mitä järjestösrategia pitää sisällään Jäjrestöstrategia laadittiin yhteistyössä ja siitä tiedottaminen sekä sen juurruttaminen käytäntöön on ollut aktiivista En ole osallistunut mihinkään tiedotustilaisuuteen jossa olisi kerrottu ylläolevasta aiheesta. Olen aloittanut vuoden alussa. edellinen hallitus ei katsonut tarpeelliseksi laatia strategiaa. Tarkoituksena hankkia tietoa kyseisestä asiasta. Se on olemassa, mutta se päivitetään Maakunta uudistusta silmällä pitäen Lapin Liiton toimesta on laadittu järjestöstrategia vuonna Samanaikaisesti ja yhdessä laadittiin myös Lapin Liiton järjestöstrategiaa seudullisesti toteuttava Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategia. Kirjallisuusseuran toiminnan fokus on edistää kaunokirjallisuuden alalla ja maakunnan alueella kirjoittamis- ja lukuharrastusta. Po. strategian muodostaminen ja kehittäminen on varsinaiseen toimintaan liittyen varsin etäinen asia. Ymmärtääkseni järjestösrategiaa hiotaan, olen kohtuulisen uusi toimija tehtävässä, joten ihan tarkkaan en tiedä 'isoa kuvaa'. Käsittääkseni näin on. Meri-Lapilla on oma järjestöstrategia joka pohjautuu Lapin järjestöstrategiaan. Järjestöstrategia on ymmärrykseni mukaan olemassa ja Lapin Liitto on sen aikanaan hyväksynyt. Sitä onko strategiaa hyväksytty järjestötoimijoiden keskuudessa, en tiedä. En osaa sanoa, miten tällainen prosessi edes menisi. En ole valitettavasti perehtynyt asiaan tämän asian tiimoilta. En ole aikaisemmin kuullutkaan moisesta strategiasta Onko tämä siis jonkinlainen tietokisa? En tunne niin hyvin asiaa Ei ole tehty. kuulin nyt asiasta ekan kerran Ymmärtääkseni tätä valmistelee oma organisaatio, eikä meillä ole tietoa sisällöstä.

2 En ole ollut mukana tämmöisessä toiminnassa, enkä lukenut uutisista asiasta. Jonkinasteista järjestöjen yhteistyötä on, mutta en ole siitä kunnolla selvillä. Yheistyö keskittyy kaupunkiin, siitä ei juuri hery tietoja periferiaan. Mielestäni yhdistykselle ei ole tullut tästä tietoa. SOTE-keskustelu on päällimäisenä Maakunnassamme on järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenne En tiedä muusta kuin eläkeläisjärjestöjen maaknnallisesta yhteistyötoimikunnastamme. lappilaiset kylät ry VAlmisteleppa tässä jotain. Tämä sote on jo kummitellut n 10 vuotta, valmista ei ole vieläkään. Jos yhteistyörakenteella tarkoitetaan maakunnallista järjestöneuvottelukuntaa, niin Lapissa se on olemassa Lapin liiton hallituksen nimeämänä. Uusi neuvottelukunta aloitti juuri toimintansa. Nk:n asiantuntemusta on hyödynnetty palvelukokonaisuuksien suunnitttelussa Hyödyntäminen on vielä alkutekijöissä, ensin olisi oltava laajempi tieto järjestöissä yhteistyörakenteista ja mahdollisuuksista. jos joku onkin, ei se kai oikein hyvin toimi koska emme ole sinä mukana emmekä tiedä siitä Ei ole otettu yhteyttä miltään taholta tätä ennen Jaa, vähän haasteelliset vaihtoehdot. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys toimii sotejärjestöjen kattojärjestönä ja linkkinä viranomaistahoihin, mutta kaikki sote- järjestöt eivät ole ainakaan toistaiseksi Lapin sotu-yhdistyksen toiminnasta (ainakaan syvällisesti) perillä. Ei suunniteltu mutta varmaan tarpeen, pitäisi löytyä koordinaattori sitä suunnittelemaan Se on kirjattu Maakunta suunnitteluun, mutta ei ole vielä täysin valmiiina En ollut täysin varma mitä tällä kysymyksellä tarkoitetaan. Maakuntatasolla yksi kaikkien hyväksymä yhteistyörakenne on Lapin Liiton järjestöneuvottelukunta, jonka toimintaan myös taustaorganisaationi osallistuu. Joten vastasin kysymykseen edellä mainitsemani pohjalta. Meri-Lapissa on yhteistyörakenne ollut olemassa jo usean vuodenajan ja sitä on hyödynnetty yhteisiä palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa niin kunnissa kuin erikoissairaanhoidossa. Lähtökohta on ollut, että tehtyä kehittämistyötä voitaisiin hyödyntää myös tulevassa maakunta-ja soteuudistuksessa. Lisäksi alueella on toiminut vuodesta 2005 lukien järjestöneuvottelukunta. Oletan niin. Maakunta on vissiin aika sekasin vielä. En ole kuullutkaan Tämä on arvuuttelua. Meidän yhdistyksessä ei kylläkään ole näitä asioita käsitelty. Varmaan näistä oli kyse siellä viime viikon tilaisuudessa. en ole ainakaan kuullut asiasta

3 Ei tästäkään tietoa. Ei ole tietoa levitetty kentälle asti En tiedä, koska en ole ollut mukana tällaisessa työssä. Pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien neuvottelukunta Samat perustelut kuin edellä. Järjestöneuvottelukunta Maakunnallinen hyvinvointityöryhmä En ole saanut tietoa. Maakunnassamme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöt ovat mukana tulevan maakunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä Eläkeläisjärjestöjä ei kovin hyvin ns. virallisessa päätännässä oeta huomioon eikä yhteistyökumppaneiksi. Maakunnan eri alueilla on erilaisia käytäntöjä järjestöjen mukaan ottamisessa. On alueita, joissa järjestöjä ei ole lainkaan kuulla palvelujen suunnittelussa eikä kehittämisessä. Toisaalta on alueita, joissa järjestöt ovat huomioitu. Sote ja hyvinvointijärjestöjen ohella pitäisi samaan kokonaisuuteen huomioida ammatillisten järjestöjen näkemykset, samoin esim. harrasteyhdistysten (esim. metsästysseurat, näytelmäseurat yms.) huomioitava palveluissa. Näytelmät esim. vanhuspalveluihin virkistystarjontaa tuottamaan jne. olen saanut kutsun yhteen työpajaan, en tiedä onko muita tulossa. Mutta käsittääkseni suunnitteilla on osallistaa järjesöjä enemmän. Ei ole maakunnan taholta otettu yhteyttä Muutamat järjestöt ovat aktiivisesti mukana, mutta on paljon yhdistyksiä, jotka eivät ole mukana Tämäkin vähän moniteräinen veitsi. Jäjrestöt ovat kyllä mukana, mutta järjestöjen edustuksellisuus ja osallisuus konkretisoituu usesin liian myöhäisessä vaiheessa suunnitteluprosessia. Toisinaan tulee jopa tunne, että järjestöjen osallisuus on pakko / nimellinen, jotta lain henki täyttyy. Osallisuus ei ole aina aitoa. Tiedän että on nimetty muutosagentteja ja heille on annettu tietoa henkilöstöstä. Minun mielestä sosiaali -, terveys - ja hyvinvointialoja ei ole otettu mukaan suunnitteluun vaan enemmän siellä on kaupungin edustaja, tai sitten tietoa ei ole tullut tarpeeksi. Koko Lapin maakuntaa ajatellen, yhtenäistä linjausta tai toimintatapoja ei vielä ole. Käytännöt ovat hyvin hajanaisia Lapin eri kunnissa. Mielestäni järjestöjä halutaan Lapin Liiton toimesta aidosti kuulla, myös muilta alueilta kuin Rovaniemeltä. Ovat varmaan jossain määrin. On ainakin mielipiteitä meiltä kyselty. En juurikaan tunne maakuntatasoa. Olemme paikallisyhdistys. Paikallistasolla yhdistyksemme asiantuntemus on ohitettu kunnassa yhdistyksen toimenkuvaan liittyvissä asioissa, vaikka yhdistys on tullut tunnetuksi mm. kuntalaisaloitteiden kautta.

4 Ei tietoa En edelleenkään osaa varmasti sanoa, mutta uskoakseni järjestöt ovat mukana palvelujen suunnittelussa. Järjestön edustaja on kyllä mukana suunnittelussa, mutta en tiedä, kuinka hyvin järjestöjen näkemyksiä huomioidaan. Järjestöiltä ymmärtääkseni odotetaan suuria, mutta meillä ei ainakaan ei piirin eikä yhdistyksen tasolla ole mahdollista satsata rahallisesti senttiäkään. Tämä on oma arvioni asiasta. Tavoitteena on ainakin ollut, että järjestöt pääsisivät vaikuttamaan. Vaikea kysymys kun toiminta on vapaaehtoispohjalla Miten sote- ja hyvinvointialan järjestöjen toimintaedellytykset ovat muuttuneet maakunnassanne viimeisen vuoden aikana? kunnan parantunut tuki kolmannen sektorin palveluja arvostetaan enemmän Järjestöt ovat mukana uusien hyvinvointirakenteiden suunnittelussa tasavertaisina kumppaneina kuullukisi tuleminen on merkittävästi parantunut Meri-Lapissa järjestöt ovat järjestäytyneet mm. Majakan jäseniksi. Yhteistyö eri toimielinten kesken on lisääntynyt. Esim. Muistiyhdistys on erittäin aktiivinen. Yhdistyksessä on enemmän tai vähemmän vakituisia työntekijöitä. toimii Järjestöneuvottelukunta ja sen Työvaliokunta Kuntien tukirahoitus on heikentynyt. Hankkeiden hakeminen vaikeutunut. POSKE:n saamelaisyksikön resursseja on heikennetty Talkootyöhön ei löydy tekijöitä Palvelujen kilpailutukseen on tullut isot valtakunnalliset toimijat jotka "valtaavat" pienet palvelun tuottajat jolloin heillä on mahdollista pitää hinnat alhaalla ja kaupunki hyväksyy ne palvelun tuottajaksi. Vanhat toimijat/ yhdistykset joutuvat lopettamaan toiminnan. Byrokratia tiukkenee, avustuksia varten täytyy tehdä valtava paperityömäärä. Toimitiloja ei ole tarpeeksi kaikille halukkaille ikääntyminen Aktiiviset jäsenet ikäihmisiä, nuoria ei saa mukaan mikä ovat valinta mahdollisuudet lapissa? Vastaukseni koskee vain omaa yhdistystäni! Miksiköhän tämä kysely on tullut minulle? taloudelliset edellytykset pysyneet samana, mutta järjestöjen arvostus on kasvanut. Vaikuttaa siltä, että ainakin kunnilla on tarvetta hyödyntää järjestöjen osaamista toimintaa hyte-asioissa. esim. auttava vapaaehtoistoiminta

5 emme ole alan järjestö. näissä pitäisi huomioida se että myös muut järjestöt tuottavat hyvinvointia, esim kyläyhdsitykset, liikunta-ja kulttuuriyhdsitykset jne Järjestö jatkaa entisen tavoin Tilanne tavallaan "seisoo", eikä uusia avauksia järjestöyhteistyöstä aloiteta yhtä sujuvasti kuin aiemmin kuntatason toiminnoissa, VAikeutena myös rahoitukselliset epäselvyydet: kuka maksaa, mitä maksaa, miten järjestöjen tuottamat matalan kynnyksen / ostopalvelult asemoituvat uudessa maakunnassa? Pitäisi antaa arvoa vanhoille toimijoille kuten järjestöt ja yhdistykset jotka ovat antaneet kaupungin asukkaille erinomaista palvelua ja motiivina ei ole ollut raha vaan ihminen. Työllistävä vaikutus on ollut suuri. Pakolaisten kotiuttaminen ja heidän työllistäminen on arvokasta. Yhdistyksissä on kuitenkin epävarmuutta esim. siitä mitä kuntien sosiaali-ja terveysyhdistys avustuksille tulee tulevaisuudessa käymään. Ainakin AVI nostasa järjestöjen merkitystä esim. valmiustyössä. Järjestöjen toiminta on tunnistettu, avustuskäytäntöjä on uudistettu, avustusmäärärahaa on korotettu. Sote-yhdistyksissä on palkattua henkilökuntaa, joten ne toimivat 3. sektorin työnantajina. Sen sijaan oma kulttuuripuolen yhdistyksemme toimii lähes pelkästään vapaaehtoispohjalta, joka aiheuttaa paljon palkatonta työtä. Olemme siis eriarvoisessa asemassa sote Olen työskennellyt pestissäni vasta puolisen vuotta, joten en osaa varmuudella sanoa kehityksestä. Olen ollut niin lyhyen aikaa mukana järjestössä, minkä vuoksi en osaa vastata. Niin kauan kun vapaaehtoiset jaksavat pakertaa, yhdistys pysyy 'hengissä' perustoiminnoissaan. Tietoisuus järjestötoimijoista lisääntynyt ja yhteistyö tehostunut /monipuolistunut. Järjestöjen toimintaedellytyksissä ei kuitenkaan mielestäni ole tapahtunut merkittäviä parannuksia Maakuntauudistus on tulevaisuutta, joten entisin keinoin on menty eteenpäin. Oletan, että kun suunnitelmat selkiytyy, järjestöjen osuuskin lisääntyy/ muuttuu. Tämä vaastaus on oma tuntuma. Oma vapaaehtoinen yhdistystyö vasta alkanut, en vielä ole ehtinyt perehtyä ko. asioihin.