Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakuntien sekä kuntien yhteistyön tukena

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakuntien sekä kuntien yhteistyön tukena Helena Liimatainen ja Anni Rekilä Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

2 Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Tavoite: Hanke tukee maakunnan ja kuntien järjestöyhteistyön rakentumista ja toteutumista sote- ja maakuntauudistuksen ja siitä johtuvan kuntauudistuksen muutosvaiheissa Toteutusaika: Hallinnoija: Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA

3 Järjestöt Pohjois-Pohjanmaalla Maakuntaan rekisteröityjä yhdistyksiä yhteensä noin 6700 kpl (prh.fi), josta Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä yli 600 kpl (Soste) Liikunta- ja urheiluseuroja noin 500 kpl (PoPLi) Kyläyhdistyksiä noin 300 kpl (PPkylät) Nuorisoseuroja noin 90 kpl (PPns-liitto) 4h-yhdistyksiä reilut 30kpl (4h)

4 Pohjois-Pohjanmaan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan sivusto ihimiset.fi Ei-kaupallisille toimijoille tarkoitettu maksuton viestintä- ja rekrytointikanava Käyttäjä rekisteröi toimijan, esim. yhdistyksen, palveluun ja voi sen jälkeen lisätä tietoja, mm. Toimijan perus- ja yhteystiedot Toimintaa ja tapahtumia Vapaaehtoistehtäviä Työ- ja harjoittelupaikkoja Vuokrattavia tiloja Ajankohtaisia asioita ja uutisia Palvelusta tullaan rakentamaan rajapintoja muihin palveluihin, mm. kuntien verkkosivuille

5 Hankkeen tavoitteet 1/2 Järjestöjen monipuolinen toiminta palvelutuotannosta vapaaehtoistoimintaan kirjataan maakunnan ja kuntien strategioihin ja toimintasuunnitelmiin Järjestöt toteuttavat palvelujaan ja/tai järjestölähtöistä toimintaansa maakunnan ja kuntien palvelujen yhteydessä Järjestöjen ja kansalaisten osallisuus palveluiden kehittämisessä kirjataan maakunnan ja kuntien strategioihin ja toimintasuunnitelmiin Kansalaiset osallistuvat maakunnan/sote-palveluiden/kuntien toiminnan ja palveluiden kehittämiseen Järjestöjen ja kansalaisten vaikuttamiskanavat maakunnassa/sote-palveluissa/kunnissa kuvataan

6 Hankkeen tavoitteet 2/2 Maakunnassa ja kunnissa on toimivat ja avoimet järjestöyhteistyön rakenteet Järjestöjen toimintaedellytysten tukemisesta sovitaan maakunnan, kuntien ja järjestöjen kesken Järjestöiltä kerätään kokemustietoa maakunnalliseen ja kunnallisiin hyvinvointikertomuksiin ja suunnitelmiin Järjestöt osoittavat toimintansa vaikuttavuutta yksikertaisten menetelmien avulla Maakunnan/sote-keskusten/kuntien työntekijät hyödyntävät ihimiset.fi-palvelua tiedonhaussa Maakunta/sote-keskukset/kunnat tiedottavat järjestötoiminnasta esim. nettisivuillaan

7 Järjestöyhteistyön kartoitus Kartoitus hyte- ja järjestöyhdyshenkilöille 8-9/2017 Toteutettiin puhelinkeskusteluina Vastaajina hyte-yhdyshenkilöt sekä muutamat muut henkilöt maakunnan jokaisesta kunnasta (30kpl)

8 Yhteistyön rakenteet Suurimmassa osassa kunnista (77%) järjestöyhteistyöhön ei ole nimetty ketään tiettyä henkilöä. Järjestöyhdyshenkilö löytyy Nivalasta, Oulusta, Pyhäjärveltä, Pyhännältä, Siikajoelta, Utajärveltä ja Vaalasta. Valtaosassa kunnista (83%) järjestöyhteistyö kuitenkin kuuluu jonkun tai joidenkin henkilöiden tehtäviin. Lähes kaikki kunnat (90%) järjestävät säännöllisiä tapaamisia järjestöjen kanssa.

9 Järjestötoiminnan avustukset Lähes kaikki kunnat (97%) maksavat järjestöille avustuksia. Suurimmassa osassa kuntia (80%) avustusten myöntämiselle on olemassa selkeät kriteerit ja säännöt. Kuntien maksamien avustusten määrät vaihtelivat kunnan koosta riippuen euron välillä. Keskimäärin avustuksia maksetaan vuosittain euroa. Asukaslukuun suhteutettuna eniten järjestöavustuksia maksetaan Sievissä (26,47 euroa/asukas), Utajärvellä (23,72 euroa/asukas), Pyhäjärvellä (22,18 euroa/asukas) ja Siikalatvalla (20,54 euroa/asukas).

10 Järjestötoiminnan tilat Kaikki kunnat tarjoavat järjestöjen käyttöön kokoontumistiloja. Osa kunnista (Ii, Kalajoki, Kärsämäki, Lumijoki, Merijärvi, Pudasjärvi, Siikajoki, Tyrnävä ja Utajärvi) on linjannut, että kaikki järjestöjen käytössä olevat tilat ovat maksuttomia. Joissain kunnissa tarjolla on maksuttomien lisäksi (43%) tai pelkästään (20%) maksullisia tiloja. Useimmiten (80%) tilojen käytölle on olemassa selkeät kriteerit ja säännöt.

11 Järjestöjen ja kuntalaisten osallisuus ja yhteistyö Noin 70%:ssa kunnista järjestötoiminta on huomioitu kunnan talousja toimintasuunnitelmissa hyte-yhdyshenkilön mukaan. Suurimmassa osassa kunnista kerätään järjestöiltä (80%) ja kuntalaisilta (70%) kokemustietoa kunnan hyvinvointikertomukseen. Lakisääteiset nuorisovaltuustot sekä vanhus- ja vammaisneuvostot joko jo toimivat tai ovat perusteilla lähes kaikkiin (97%) kuntiin. Kaikki kunnat (100%) järjestävät järjestöjen kanssa yhdessä tapahtumia. Monissa kunnissa (67%) järjestöillä ja kunnilla on hankkeisiin liittyvää yhteistyötä.

12 Viestintä Kunnat tiedottavat järjestöjen toiminnasta mm. nettisivujen (93% kunnista) sekä esim. kuntatiedotteiden tai somen (87%) avulla. Nettisivujen osalta ongelmana on, että järjestöjen tiedot on vaikea pitää ajan tasalla. Lähes kaikissa kunnissa (93%) työntekijät ohjaavat kuntalaisia järjestöjen toimintaan, mutta tiedon saaminen järjestötoiminnasta on puutteellista em. ongelman takia.

13 Toiveet järjestöyhteistyölle ja hankkeelle Hyte-yhdyshenkilöiden suurimmat toiveet kohdistuvat tiedottamiseen (67% piti tärkeänä), esim. järjestöjen toimintojen ja tapahtumien koostaminen tapahtumakalenteriin päällekkäisyyksien välttämiseksi. Hyte-yhdyshenkilöt toivovat, että kuntien järjestöyhteistyö olisi strategisempaa (40%) ja sitä selkeytettäisiin pysyvillä rakenteilla (50%), esim. nimeämällä järjestöyhdyshenkilö ja järjestämällä säännöllisiä tapaamisia järjestötoimijoiden kanssa. Hyte-yhdyshenkilöt toivovat järjestöjen kokemustietoa hyödynnettävän kunnan toiminnassa (33%). Osa hyte-yhdyshenkilöistä toivoo kunnan osoittavan lisää resursseja yhteistyön tekemiseen (27%) tai järjestöjen toimintaan (13%). Myös käytännön yhdessä tekemistä (50%) sekä tietoa hyvistä järjestöyhteistyön käytännöistä (23%) toivotaan lisää.

14 Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta Maakuntaliiton nimeämä Alueellisesti ja sektoriaalisesti edustava Vuolle Setlementti ja PoPLi puheenjohtajistossa, maakuntaliitto sihteerinä, hanke asiantuntijana Uusi kausi & uudet jäsenet Tärkeimpänä tehtävänä osallistuminen maakuntauudistuksen valmisteluun

15 Järjestöt mukana sote-valmistelussa Osa sote-järjestöistä osallistunut PoPSTertyöryhmätyöskentelyyn Loppuraportti valmistunut kesällä 2017 Sote-järjestöjen yhteinen lausunto laadittu syyskuussa 2017 PPjärjestörakenne hankkeella paikka soteja maakuntavalmistelun laajassa ohjausryhmässä järjestöedustajana

16 Pohjois-Pohjanmaan alueverkoston teematoiveet Sote-uudistus 2. Kunta-järjestöyhteistyö 3. Vaikuttaminen (kuntavaikuttaminen, poliittinen vaikuttaminen) Lähde: SOSTE

17 Esitys alueverkostolle PoPSTer-järjestöedustajien verkoston ja SOSTEn alueverkoston yhdistäminen Sote-järjestöjen maakunnallinen vaikuttamisverkosto Verkoston veturina PPjärjestörakenne hanke ja tukena SOSTE Verkoston tehtävinä voisivat olla mm. osallistuminen maakunnallisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman laatimiseen osallistuminen maakuntastrategian sekä maakunnan palvelustrategian ja lupauksen laatimiseen osallistuminen maakunnan sote-palvelulaitoksen toimintasuunnitelman laatimiseen ja toiminnan kehittämiseen järjestöjen yhteinen vaikuttamistyö sote-palvelutuottajien suuntaan sote-järjestöjen toiminnan tukeminen ja kehittäminen (esim. hankkeiden avulla) maakunnallisesti

18

19 Hankkeen toimenpiteitä 2017 Järjestöjen ja kuntien välisten yhteistyörakenteiden ja muotojen nykytilanteen kartoitus Pohjois-Pohjanmaalla Parhaiden osallisuuteen liittyvien käytäntöjen kartoittaminen valtakunnallisesti Verkostoituminen keskeisten toimijoiden kanssa Pohjois-Pohjanmaalla ja valtakunnallisesti Maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan työn jatkumiseen vaikuttaminen Maakunnallisen hyvinvointikertomuksen sisällöntuotantoon osallistuminen PoPSTer sote-hankkeessa toimivien järjestöedustajien verkoston johtaminen Maakunnallisen sote-järjestöjen yhteistyörakenteen synnyttäminen Alueellisten järjestötukirakenteiden (mm. Kumppanuuskeskuksen neuvontapiste, Kuusamon Kumppanuuskeskus, Vapaaehtoistoiminnan verkosto Vares, Alva-hanke, kokemuskoulutuksen ohjausryhmät) koolle kutsuminen ja yhteisten tavoitteiden määrittäminen

20 Maakuntatason toimenpiteitä Järjestöjen yhteisten maakuntavaikuttamiskärkien sopiminen (vaikuttamissuunnitelma) Väliaikaiseen valmistelutoimielimeen (2017), väliaikaishallintoon (2018) sekä maakunnan luottamus- ja virkamiesjohtoon ( ) vaikuttaminen Järjestötoimintaan liittyvä edunvalvonta maakunnallisissa hyvinvointityön rakenteissa Järjestötoimintaan liittyvä viestintä maakunnallisissa hyvinvointiviestinnän kanavissa Järjestöedustusten hankkiminen maakunnallisiin työryhmiin Ihimiset.fi -palvelun markkinointi yhdistyksille ja järjestöille Ihimiset.fi -palvelun markkinointi kansalaisille ja virkamiehille

21 Kuntatason toimenpiteitä Yhdistysagenttien tarpeesta ja tehtävistä neuvotteleminen kuntien hytekoordinaattoreiden ja/tai järjestöyhdyshenkilöiden kanssa Järjestöjen yhteisten kuntavaikuttamiskärkien sopiminen sekä kuntien luottamus- ja virkamiesjohtoon vaikuttaminen Järjestöedustusten hankkiminen kunnallisiin työryhmiin Kunnallisten järjestöyhteistyön rakenteiden työn tukeminen kunnassa toteutettavan järjestötoiminnan koordinoimisessa, esim. päällekkäisyyksien välttäminen, pelisääntöjen luomisessa yhdessä kuntien kanssa niiden toiminnan ohessa ja/tai niiden tiloissa toteutettavaan järjestötoimintaan liittyen, osallistumisessa kuntastrategian ja toimintasuunnitelman sekä ohjelmien laatimiseen (järjestö- ja kansalaisnäkökulma) sekä järjestöjen ja kansalaisten osallistamisesta huolehtimisessa kuntatasolla Järjestötoiminnan näkyvyys kuntien nettisivuilla

22 Maakuntatason toimenpiteitä Maakuntastrategian (sis. kansalaisyhteiskuntastrategia) työstämiseen osallistuminen Maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan työn tukeminen järjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä, osallistumisessa maakuntastrategian (sis. kansalaisyhteiskuntastrategia, joka sis. maakunnan osallisuussuunnitelma) työstämiseen (järjestö- ja kansalaisnäkökulma) ja järjestöjen ja kansalaisten osallistamisesta huolehtimisessa maakuntatasolla sekä osallistumisessa maakunnallisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman laatimiseen (järjestö- ja kansalaisnäkökulma) Maakunnallisen sote-järjestöjen yhteistyörakenteen toiminnan tukeminen osallistumisessa maakunnan palvelustrategian ja lupauksen laatimiseen osallistumisessa maakunnallisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman laatimiseen (järjestö- ja kansalaisnäkökulma) sote-järjestöjen toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä (esim. hankkeiden avulla) maakunnallisesti Alueellisten sote-järjestöjen yhteistyörakenteiden luominen ja tukeminen sotejärjestöjen toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä (esim. hankkeiden avulla) alueellisesti Järjestöjen ja kansalaisten osallisuusmahdollisuuksien koostaminen ihimiset.fi:hin

23 Kuntatason toimenpiteitä Kunnallisten järjestöyhteistyön rakenteiden työn tukeminen järjestöjen toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä (esim. hankkeiden avulla) kunnallisesti Kunnissa toimivien yhdistysagenttien rekrytointi, koulutus ja tuki; yhdistysagenttien toimenkuvana esim. järjestöjen vaikuttajana toimiminen: yhteisten vaikuttamiskärkien sopiminen järjestöjen kanssa, kuntien luottamus- ja virkamiesjohtoon vaikuttaminen sekä järjestöjen imagotyö kunnassa, kuntien hyte-koordinaattoreiden/ järjestöyhdyshenkilöiden työparina toimiminen: kunnan viestien välittäminen järjestöille ja järjestöjen viestien välittäminen kunnalle sekä digitukihenkilönä toimiminen: järjestöjen tukeminen ihimiset.fi:n käytössä sekä kansalaisten tukeminen sähköisten palvelujen käytössä Järjestöjen toiminnan tuotteistamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin tukeminen koulutuksin ja työpajoin

24 Maakunta- ja aluetason toimenpiteitä Maakunnallisen sote-järjestöjen yhteistyörakenteen toiminnan tukeminen järjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä sotepalvelutuottajien suuntaan osallistumisessa maakunnan sote-palvelulaitoksen toimintasuunnitelman laatimiseen ja toiminnan kehittämiseen Alueellisten sote-järjestöjen yhteistyörakenteiden luominen ja tukeminen pelisääntöjen luomisessa yhdessä sote-keskusten kanssa niiden toiminnan ohessa ja/tai niiden tiloissa toteutettavaan järjestötoimintaan liittyen Järjestötoiminnan näkyvyys maakunnan, sote-keskusten ja yliopistosairaalan nettisivuilla

25 Aikataulutus Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnallisten hankkeiden yhteinen työpaja klo 9-15 Tämän jälkeen 3-4 kokousta/työpajaa vuodessa (Mahdollisuus osallistua järjestöneuvottelukunnan järjestämiin työpajoihin yms. tilaisuuksiin)

26 Yhteinen työskentely (SWOT) Järjestöyhteistyön rakenteet (miten järjestöyhteistyötä maakunnallisella tasolla koordinoidaan?) Järjestöjen edunvalvonta (miten järjestöjen toimintaa maakunnallisella tasolla tuetaan ja edistetään?) Kansalaisten ja heitä edustavien yhteisöjen eli järjestöjen osallisuus (miten maakunnallisella tasolla voi vaikuttaa asioihin?)