Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet"

Transkriptio

1 Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet Suomen musiikkioppilaitosten liitto MUPE-työryhmä Leif Nystén, pj. Arja Ahlajoki Marjatta Airola Sakari Hildén Inkeri Jaakkola Hanne Närhinsalo Sisällys: Saatteeksi 2 Musiikin perusteet, perustaso 3 Musiikin perusteet, opistotaso 7 Liite 1: Esimerkkejä ohjelmiston soveltamisesta perustasolla 14 Liite 2: Esimerkkejä ohjelmiston soveltamisesta opistotasolla 18 1

2 Saatteeksi Suomen musiikkioppilaitosten liitto (SML) on musiikin taiteen perusopetuksen ja ennen kaikkea laajaa oppimäärää tarjoavien musiikkiopistojen etujärjestö. Liiton tehtävänä on kehittää pedagogiikkaa ja toimintamuotoja, jotka edistävät jäsenoppilaitosten opetusta ja muuta toimintaa. Tästä syystä liitto laatii opetusaineiden tasosuoritusohjeita sekä antaa arviointia ja opettajien kelpoisuutta koskevia ohjeita ja suosituksia. Taiteen perusopetuksen mukaista opetusta järjestävissä oppilaitoksissa on oltava opetussuunnitelma. Opetushallitus on vahvistanut taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet (ops-perusteet) noudatettaviksi lukien: Koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetusta varten opetussuunnitelma noudattaen mitä opetussuunnitelman perusteissa on määrätty. Opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tai poiketa opetussuunnitelman perusteista. Ops-perusteet antavat opetuksen järjestäjälle mahdollisuuden hyvin itsenäiseen opetusjärjestelyjen toteuttamiseen. Helpottaakseen jäsenoppilaitostensa opetussuunnitelmatyötä SML on laatinut ainesisältöjä koskevia ohjeita ja suosituksia. Käsillä olevat tasosuoritusohjeet antavat oppilaitokselle vapauden luoda haluamiaan pedagogisia ja sisällöllisiä painotuksia käytettävissä olevien resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Musiikin perusteet on yksi ops-perusteiden opintokokonaisuus. Se määritellään sisältöalueittain seuraavasti: musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Opetushallitus on koonnut opetuksen järjestämistä ja käytäntöjä koskevaa ohjeistusta opsperusteiden liiteosaan. Siinä SML:n tasosuoritusohjeistusta käytetään esimerkkinä opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002, liiteosa). Moni oppilaitos on käytännössä luopunut kurssijaosta (musiikinteorian ja säveltapailun 1/3, 2/3 ja 3/3 -kurssit, musiikkitiedon peruskurssi, musiikinteorian, säveltapailun ja musiikkitiedon I-kurssit, harmoniaopin kurssi). Oheinen musiikin perusteiden sisältöjä ja tasosuoritusohjeita koskeva ohjeistus on tarkoitettu helpottamaan oppilaitoksen opetussuunnitelmatyötä. Tavoitteena on määritellä osaaminen, joka täyttää ops-perusteiden asettamat kriteerit. Oppilaitos tarkentaa opetuksen tavoitteet, sisällöt ja järjestämisen omassa opetussuunnitelmassaan. Ohjeistus voi myös antaa virikkeitä toteutettavalle ops-perusteiden uudistamistyölle. Jo nyt oppilaitokset tarjoavat valinnaisia aineita, jotka ilmentävät musiikkielämämme kirjoa. Monipuolisia ideoita musiikin perusteisiin soveltuvista työtavoista ja materiaaleista on saatavissa mm. internet-sivuilta. 2

3 Musiikin perusteet (mupe), perustaso Musiikin perusteiden opetuksessa kehitetään oppilaan musisointi- ja hahmotustaitoja sekä musiikin rakenteiden tiedostamista. Tunneilla käytetään monipuolisia työskentelytapoja ja välineistöä, jotta saavutetaan sujuvaa osaamista ja opitaan sovellustaitoja. Arviointi perustuu oppilaan kaikkeen työskentelyyn ja tukee oppimista. Päättösuoritus voi koostua monenlaisesta musiikillisesta toiminnasta ja oppilaan töistä, jotka ilmentävät parhaiten hänen vahvuuksiaan ja taitojaan. Oppimisen lähtökohtana on oppilaan oma musisointi: oppilaan instrumenttiopintoihin liittyvän materiaalin ja hänen itsensä tekemän musiikin käyttö myös tuntityöskentelyssä. Oppilasta rohkaistaan omaan musiikilliseen ilmaisuun ja erilaisten materiaalien kokeilevaan tutkimiseen. Tunneilla tehtyä ja opeteltua musiikkia esitetään matineoissa tai mupe-konserteissa. Laulamisen ja soittamisen ilo on tärkeä motivaation herättäjä. Laulaminen ja soittaminen ovat erinomaisia työtapoja, joiden avulla tutustutaan uusiin asioihin ja harjoitellaan soveltamaan jo opittuja taitoja. Laulutaidolla on suuri merkitys nuotinluvun ja sisäisen kuulon kehittämisessä. Moniääninen laulaminen, esim. kaanon, on suositeltavaa perustason alusta lähtien. Oppilasta on hyvä rohkaista ja ohjata oman äänen käyttämiseen eri tavoin. Instrumenttien (laatta- ja rytmisoittimien, koskettimistojen ja oppilaiden omien soittimien) käyttö opetuksessa tehostaa oppimista ja tuo siihen iloa. Soittaminen luo perustan hyvälle ja käytännönläheiselle musiikkisuhteelle. Musiikin perusteiden ja instrumenttiopetuksen välinen yhteistyö tukee oppilaan musiikkiopintoja. Mupen sisältöjä on luontevaa toteuttaa myös soitinopetuksessa ja yhteismusisoinnissa. Yhteistyö instrumentti- ja mupe-opettajan välillä tekee oppimisesta kokonaisvaltaisempaa. Perustason sisältöalueet Numeroitu asiajärjestys noudattaa nykyisiä ops:n perusteita, mutta on järjestykseltään ja otsikoinniltaan muokattu. 1. Oppilas on saanut valmiuksia käytännön muusikkouteen Opetuksen tavoite on tukea ja monipuolistaa oppilaan musiikillisia taitoja, jotka ilmenevät sekä instrumenttiopinnoissa että hänen muussa musiikillisessa toiminnassaan. Oppilas saa valmiuksia sävelletyn ohjelmiston opiskeluun ja itsenäiseen tutkimiseen sekä oman musiikin tuottamiseen. Samalla oppilas oppii soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja. Oppilasta ohjataan havainnoimaan musiikillinen vuorovaikutus. Opetuksessa hyödynnetään musiikilliset merkitykset, mielikuvat ja musiikin tunnesisältö. Opetuksessa kehitetään musisointitaitoja: rytmin ja melodisen linjan hallintaa, oikea-aikaista aloittamista ja säveltason löytämistä, sävelpuhtautta, oman stemman hahmottamista sekä etenemistä mahdollisista virheistä huolimatta. Samalla opitaan harmonian ja tyylin perusteita, musiikin jäsentelyä ja muotorakenteita sekä musiikin johtamisen periaatteita. Sanastoa opiskellaan oppilaan ikä ja instrumenttiopintojen vaihe huomioiden. 3

4 Aineistona käytetään elävää musiikkia: mahdollisuuksien mukaan oppilaiden omaa ohjelmistoa sekä omia sovituksia ja sävellyksiä. Materiaalia tutkitaan ja harjoitetaan monipuolisesti. Ymmärrystä kunkin sävellyksen tyylistä ja luonteesta voidaan kehittää soittaen ja luomalla kappaleeseen sopiva tulkinta tyylilajin tai esitysohjeiden pohjalta. Musiikillisia ilmiöitä tiedostetaan ja nimetään tarpeen mukaan. 2. Oppilas hallitsee monipuolista ohjelmistoa. Hän tuntee musiikinlajinsa keskeisiä tyylisuuntauksia, ilmiöitä ja soittimistoa Musiikillista yleissivistystä ja ohjelmistotuntemusta kartutetaan opetuksessa käytettävien musiikkiesimerkkien lisäksi konsertti- ja kuuntelukasvatuksen avulla. Tunneilla opiskellaan kuuntelemalla, laulamalla ja soittamalla keskeistä ohjelmistoa sekä oppilaiden omaa instrumentti- ja yhteismusisointiohjelmistoa. Eri musiikin lajeihin tutustutaan esimerkkien avulla. Lisäksi keskustellaan musiikista ja sen merkityksistä sekä harjoitellaan mielipiteiden perustelua. Oppilasta kannustetaan itsenäiseen musiikin kuunteluun sekä opastetaan tiedonhankintaan ja lähdemateriaalin käyttöön. Opetukselle asetettuja tavoitteita ovat: o Oppilas saa virikkeitä muodostaakseen omakohtaisen musiikkisuhteen länsimaiseen musiikkiin, sen erilaisiin tyyleihin ja ilmiöihin sekä historiaan. o Oppilaalla on tietoja, joiden perusteella hän kykenee määrittelemään kuulemansa musiikin tyylin ja erittelemään sen yksityiskohtia. o Hän tunnistaa tavallisimmat soittimet erilaisine soittotapoineen. o Hän on tutustunut musiikkikulttuurin osa-alueisiin kuten konserttielämään, mediaan ja musiikkiteollisuuteen. Arviointi ja suoritus: o tyylien, ilmiöiden ja soittimien tunnistamista erilaisissa kuuntelu- ja musisointitilanteissa o syventymistä johonkin säveltäjään tai musiikillisen erityisalaan tai esitelmä valitusta aiheesta. 3. Oppilas on harjaantunut rytmin hahmottamiseen Perussykkeen hallinta on ensiarvoisen tärkeä taito, koska se on rytmin ja muodon hahmottamisen edellytys. Musiikillista muotoa luovia tekijöitä rytmin alueella ovat pulssi ja rytmikuviot, kestot ja niiden väliset suhteet. Erilaisia rytmi-ilmiöitä (syke, metri, kuviot, kestot ja tauot, fraseeraus, fraasirytmit) harjoitellaan monipuolisesti yksin ja ryhmässä soittaen, laulaen, kirjoittaen ja lukien. Materiaalina käytetään helppoja yksi- ja moniäänisiä rytmejä (esim. partituureista), täydennystehtäviä, oppilaiden omaa ohjelmistoa sekä itse keksittyjä rytmejä, säestysrytmejä ja -ostinatoja. Prima vista -tekniikkaa harjoitellaan. 4

5 Arviointi ja suoritus: Oppilas osaa hahmottaa ja säilyttää perussykkeen musiikkiesityksessä eri tahtilajeissa ja ymmärtää pulssin merkityksen musiikillista muotoa luovana tekijänä. o Suoritukseen sisältyy näytteitä rytmin kirjoitustaidosta. Arviointi tapahtuu tehtävän vaativuuden mukaan; myös täydennystehtäviä voidaan käyttää. Harjoitusohjelmistoon kuuluva tehtävä esitetään yksin tai ryhmässä. 4. Oppilas on harjaantunut melodian hahmottamiseen Monia mupen asioita voi oppia laulaen, ja laulutaidon kehittäminen on hyvä tavoite jo itsessään. Musiikin kirjoittamista harjoitellaan kuulonvaraisesti ja instrumentin, esim. koskettimiston tai oman soittimen, avulla. Nuoteista laulamista harjoitellaan yksi- ja moniäänisesti. Myös prima vista -laulua harjoitellaan. Musiikinteorian ja notaation perusasioita asteikkoja, intervalleja ja sointuja opiskellaan siinä laajuudessa, että työskentely on musiikillisesti mielekästä. Harjoittelua voi eriyttää siten, että oppilaan soittimen erityistarpeet tulevat huomioiduksi. Nuottikuvan sujuvaa hahmottamista harjoitellaan. Arviointi ja suoritus: Oppilas osaa laulaa ja kirjoittaa yksinkertaista tonaalista yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa säilyttäen sävellajitunnun. o Näytteitä musiikin kirjoitustaidosta annetaan joko soittimen tuella tai kuulonvaraisesti. Arviointi perustuu tehtävän vaativuuteen. Myös täydennystehtäviä voidaan käyttää. o Kirjoitustaidon näyte voi olla oman sävellyksen nuotinnus. o Harjoitusohjelmistoon kuuluva laulu esitetään oppilaalle sopivalta esityskorkeudelta. o Säveltapailutaitoa voi osoittaa osallistumalla moniääniseen kuoroesitykseen. 5. Oppilas on harjaantunut harmonian hahmottamiseen Soinnutus-, sovitus- ja säestystehtävät auttavat oppilasta hahmottamaan melodian, harmonian ja muodon välisen yhteyden. Oppimisen tukena käytetään koskettimistoja, laattasoittimia ja oppilaiden omia soittimia, jotta taidot yhdistyvät käytännön musisointiin. Opetellaan sointuasteet, reaalisoinnut ja tavallisimmat lopukkeet. Musisointitehtävin harjoitellaan löytämään sointuja ja bassolinjoja helppoihin melodioihin sekä tuottamaan luontevia laulu- ja soitinstemmoja sointuasteiden ja reaalisointujen avulla. Tutustutaan sointukäännöksen käsitteeseen sekä harmonian ja muodon väliseen yhteyteen. 5

6 Arviointi ja suoritus: Oppilas osaa hahmottaa harmoniaa sekä kuulonvaraisesti että nuottilähtöisesti. Hän osaa tuottaa yksinkertaisia säestyksiä ja säestysääniä laulaen ja soittaen. o näyte tai näytteitä harmoniataidoista siten kuin asiaa on tunneilla harjoiteltu tai o säestysnäyte tai o oma sovitus tai o oppilaan omaan instrumenttiohjelmistoon kuuluvan kappaleen analyysi. 6. Oppilas on saanut valmiuksia säveltämiseen ja improvisointiin Oman musiikin tekeminen yhdistää, selkiyttää ja vakiinnuttaa opittuja taitoja. Opetuksessa tuetaan oppilaan luovuutta ja ohjataan häntä hyödyntämään oppimaansa musiikillisten ideoiden toteuttamisessa. Improvisointi on luonteva tie säveltämiseen ja sovittamiseen. Sen lähtökohtia voivat olla esim. mielikuvat, sointiväri, rytmi, melodia, harmonia ja tunnekokemukset. Kun musiikin rakenteisiin tutustutaan ensin itse kokeillen ja sommitellen, voidaan opintojen eri osa-alueilla käyttää työtapana oman musiikin tekemistä ja improvisaatiota. Oppilas on saanut valmiuksia improvisointiin ja säveltämiseen. Oma sävellys tai sovitus voi olla osa päättösuoritusta ja korvata muita osioita. Musiikkiteknologiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi ja suoritus: o aktiivinen osallistuminen tunnilla tapahtuvaan sovitus- ja sävellystyöskentelyyn tai o oppilaan oma sovitus- tai sävellystyö Perustason musiikin perusteiden arviointi ja sen kriteerit Oppilaan tulee saada säännöllisesti kirjallista tai suullista palautetta, joka on kannustavaa ja työskentelyä ohjaavaa. Oman opettajan palaute on keskeistä, ja oppilasta itseään ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja edistymistään. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan osaaminen, edistyminen ja työskentelyn aktiivisuus. Arviointi ja arvosana-asteikko Erinomainen (5) Oppilas on sisäistänyt opetetut asiat ja osoittaa osaamisensa soveltamalla tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Hän suoriutuu tehtävistä sujuvasti ja vaivattomasti. Työskentely on itsenäistä. Hyvä (3) Oppilas on harjoitellut ja hallitsee suuren osan opetelluista asioista. Oppilas kykenee soveltamaan opittuja tietoja ainakin osittain. Hyväksytty (1) Osaaminen on epävarmaa, mutta auttaen oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä. 6

7 Musiikin perusteet, opistotaso Opistotason opinnot koostuvat yhteisistä opinnoista ja syventävistä opinnoista. Yhteisissä opinnoissa harjoiteltavia asioita ovat ops:n perusteiden mukaiset musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä historian ja tyylin tuntemus. Niitä voi yhdistellä vapaasti ja opiskella monenlaisissa oppimisympäristöissä, joissa vahvistetaan perustasolla opittuja tietoja ja taitoja. Musiikkilähtöinen opetus perustuu monipuolisiin esimerkkeihin ja työtapoihin, jotka ilmentävät musiikin käsityötaitoa (soittaminen, laulaminen, sovittaminen, improvisointi, säveltäminen jne.). Syventävät opinnot oppilas valitsee kiinnostuksensa mukaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilas ja opettaja suunnittelevat opinnot ja asettavat tavoitteet yhdessä. Opistotason päättöarvioinnissa painotetaan syventävissä opinnoissa osoitettua osaamista. Opistotasolla oppilaiden osaamisprofiilit ja oppimistavoitteet ovat jo huomattavan erilaiset. Opetuksen pitää kyetä vastaamaan sekä aktiivisten harrastajien että ammattiopintoihin pyrkivien tarpeisiin. Ammattiin tähtäävien oppilaiden taitojen kehittymisestä huolehditaan tarjoamalla tarvittaessa yksilöllistä ohjausta. Opistotason yhteiset opinnot Opistotason sisältöalueet 1. oppilas on harjaantunut melodian hahmottamiseen Nuotinlukutaitoa harjoitellaan laulaen ja soittaen sekä melodian ja harmonian yhteyttä erityisesti painottaen. Ohjelmiston esimerkkisävellyksiin pitää sisältyä kromatiikkaa ja modulaatioita. Duuri- ja molliasteikkojen lisäksi tutustutaan moodeihin. Harjoituksissa keskitytään oppilaan oman musiikillisen toiminnan kannalta keskeiseen osaamiseen; esim. orkesteristemman tai oman instrumenttikappaleen selvittämisessä oleellisiin seikkoihin. Omaa soitinta, koskettimistoa ja tietokonetta voidaan käyttää melodian ja harmonian kirjoittamisen apuna. 2. oppilas hallitsee moniäänistä ohjelmistoa Moniääniset tehtävät ovat tärkeä osa opintoja. Taitojen sujuvuus ja varmuus kehittyvät käytännön musisoinnissa, esim. kuorolaulussa tai yhtyesoitossa. Erilaisten partituurien lukemista harjoitellaan. Intervallien tunnistamista ja tuottamista harjoitellaan kaksiäänisten musiikkiesimerkkien avulla. Kolmi- ja nelisoinnut käännöksineen esitellään luontevassa musiikillisessa yhteydessä. 7

8 3. oppilas on harjaantunut rytmin hahmottamiseen Rytmin hahmottamista ja sykkeen säilyttämistä harjoitellaan esittämällä eri tyylikausien moniäänisiä teoksia. Lisäksi laaditaan omia rytmisäestyksiä ja -sävellyksiä. Opinnoissa kiinnitetään huomio synkooppirakenteisiin, kaaren käyttöön sekä sykkeen säilyttämiseen taukojen aikana. Tutustutaan polyrytmiikkaan. Oppitunneilla harjoitellaan erilaisten triolien esittämistä. Samoin tutustutaan musiikkiin, joka sisältää 5/8- ja 7/8-tahtilajeja sekä tahtilajien vaihdoksia. Muita rytmisiä ilmiöitä käsitellään oppilaiden tarpeiden mukaisesti. 4. oppilas on harjaantunut jäsentämään musiikkia sekä kuulonvaraisesti että nuotista Opetuksessa kehitetään musiikin havaitsemista tarkemmaksi ja oleellisiin rakennepiirteisiin suuntautuvaksi. Harjoitellaan luokittelemaan ja ryhmittelemään musiikillista informaatiota (tahtilajit, asteikot, intervallit, kolmi- ja nelisoinnut, muotorakenteet) sekä jäsentämään sävellyksen hierarkkinen rakenne. Rakennetietoa sovelletaan musiikkia esitettäessä: se helpottaa ja nopeuttaa sävellyksen omaksumista ja ulkoa oppimista sekä parantaa intonaatiota. Musiikin kuulonvaraista jäsentämistä kehitetään osoittamalla eri tilanteisiin parhaiten soveltuvia kuuntelutapoja. Kuulonvaraista analyysiä harjoitellaan sekä tiettyyn musiikilliseen ilmiöön keskittyen että kokonaisvaltaisesti. Muodon hahmottamiseen ohjataan erityisesti tonaalisen sävellyksen kadensseja havainnoimalla. Teosanalyysiä harjoitellaan sekä nuotin että kuulokuvan tuella (äänite, elävä esitys, oma soitto). Oppilaalla pitää olla käsitys sävellyksen luonteesta ja etenemisestä oikeassa tempossaan. Sointuanalyysi on vain yksi monista analyyttisistä lähestymistavoista. Teosanalyysin tulee johtaa keskusteluun, jota varten on opittava o sointuasteet ja reaalisoinnut sekä niiden merkitsemistavat o yleisesti ymmärrettyjä käsitteitä: motiivi, säe, periodi, ABA-muoto, teema, sekvenssi, kadenssi, tekstuuri o keskeinen musiikkisanasto. Tavoite on, että oppilas osaa tehdä sointu- ja muotoanalyysiä selkeästä klassis-romanttisesta sävellyksestä helpossa sävellajissa. Esimerkkien monipuolisuus on tärkeää: erillisistä analyysiharjoituksista ja koraalitekstuurista edetään horisontaaliseen sointujen hahmottamiseen ja murtosointuiseen tekstuuriin sekä sointujen hahmottamiseen yksiäänisestä sävellyksestä. Teoksesta tunnistetaan sävellajialueet ja ymmärretään ero paikallisen, pääsävellajia värittävän ja modulaatioon johtavan kromatiikan välillä. Tutustutaan muunnesointuihin. Opetellaan tavallisimmat sointukulut ja hajasävelen käsite. Harjoitellaan valikoivaa analyysia: etsitään sävellyksestä muodon kannalta oleellisia asioita, kuten kadensseja ja sävellajialueita. Esimerkkisävellyksiä ei tarvitse kuvata tyhjentävästi, vaan huomio voidaan kiinnittää rajattuun alueeseen tai erottuvaan ilmiöön. Näkökulman rajaaminen on tarpeen erityisesti 1900-luvun ei-tonaalisista esimerkeistä keskusteltaessa. Teosanalyysissä huomioitavia seikkoja voivat olla o yleiskäsitys sävellyksen luonteesta, tekstuurista ja temposta o tyylilliset havainnot 8

9 o tekstin ja musiikin tai solistin ja säestyksen suhde o musiikin merkitykset o sävellajit ja tahtilajit o teemat ja motiivit o kertaukset, tärkeimmät rajakohdat ja kadenssit o toistuva materiaali, taukojen merkitys muodon kannalta o rytmiikan luonne ja rakenne o dynamiikka, artikulaatio ja esitysohjeet o sointuanalyysi, harmonian sävy ja erityispiirteet o piilorakenteet: esim. melodialinjat ja soinnut murtosointutekstuurissa. 5. oppilas on harjaantunut soveltamaan harmoniatietojaan Oppitunneilla harjoitellaan moniäänisen musiikin kirjoittamista ja äänenkuljetuksen periaatteita laatimalla luontevia stemmoja sointutehtäviin. Harjoitellaan säestämistä omalla soittimella sekä sointumerkeistä että itse soinnuttaen (yksiäänisellä instrumentilla murtosoinnut, obligatomelodia, bassomelodia). Harjoitellaan säestämistä sointusoittimella vähintään I-IV-V -soinnuilla. Oppilas saa kokemuksia moniäänisestä kirjoittamisesta sointusoittimelle (esim. pianolle, harmonikalle, kanteleelle, kitaralle), omalle soittimelle ja moniääniselle yhtyeelle. Tyypillisiä ratkaisuja soitetaan ja lauletaan, jotta oppilaat saavat kuulla hyvän äänenkuljetuksen ja soinnin mallin. Tehtäviin sisällytetään kantasointuja, dominanttiseptimisointuja ja sointukäännöksiä. Opetukseen voidaan sisällyttää vapaan säestyksen ja sovituksen alkeita, helppoja transkriptioita valinnaiselle kokoonpanolle, kuorolle kirjoittamista ym. ryhmän tason ja kiinnostuksen mukaan. 6. oppilas on saanut valmiuksia soveltaa tyylintuntemustaan Tyylintuntemus kehittyy ensisijaisesti oppilaan soittotunnilla yhteistyössä soitonopettajan kanssa. Tyylintuntemuksen keskeinen sovellusalue on oppilaan ohjelmisto. On tärkeää, että myös mupetuntien ohjelmistoa harjoitellaan luontevassa tempossa, tyylinmukaisesti soinnuttaen ja sävellyksen luonne huomioiden. Konserttikäynnit, musiikin monipuolinen kuunteleminen sekä musiikista keskusteleminen ja lukeminen ovat osa opiskelua. Opistotasolla tutustutaan myös oman aikamme taidemusiikkiin, sen tyylipiirteisiin ja esityskäytäntöihin. Opistotason yhteisten opintojen arviointi ja suoritus: Kaikille yhteisten opintojen arviointi perustuu osallistumiseen ja sovittujen tehtävien tekemiseen opettajan ohjauksessa. Yhteisissä opinnoissa keskitytään yleisperiaatteiden oppimiseen ja käytännön taitojen kehittämiseen (helpoimmat sävellajit, tavallisimmat tekstuurityypit). Yhteisten opintojen arviointi: suoritettu / täydennettävä. 9

10 Harjoitusohjelmistoa Esimerkkejä harjoitusohjelmiston sävellyksistä, joihin syvennytään mahdollisimman monipuolisesti musiikin luku- ja kirjoitustaidon, musiikin hahmottamisen sekä historian ja tyylintuntemuksen näkökulmista. Oppilaan oma ohjelmisto on suositeltava lähtökohta. Pedagoginen esimerkki on liitteessä 2. Martini: In monte oliveti (esim. Fazer: Nuori kuoro) J. S. Bach: Soolosellosarja n:o 1 G-duuri Gluck: Melodia (Orfeo ed Euridice) Haydn: Divertimentot pianolle Mozart: Ave verum corpus (kuoro) Crusell: Klarinettikonsertot, pääteema Lithander: Muunnelmat Haydnin teemasta Beethoven: helpoimpien sonaattien teemat Schubert: Heidenröslein, Seligkeit, Die Forelle Sibelius: Romanssi (viulu) Vaccai: Metodo pratico, valikoiden alusta (laulu) Kabalevski: Pieni laulu (op. 27 n:o 2), Klovni (op. 27 n:o 20) Debussy: Pellavatukkainen tyttö (La fille aux cheveux de lin, Preludit I pianolle) Sonninen: Valkopippuri (piano) Bartók: Mikrokosmos Bartók: Kolme kansanlaulua Csikin maakunnasta (huilu) Smith-Brindle: El Polifemo de Oro (kitara) Brouwer: Etudes simples (kitara) Valpola: Klovnit II (harmonikka) Irlantilainen kansanlaulu: Love me tender Lennon & McCartney: Yesterday 10

11 Opistotason syventävät opinnot Kaikille yhteisten opintojen lisäksi oppilas valitsee kiinnostuksensa mukaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Oppilas ja opettaja suunnittelevat opinnot ja asettavat tavoitteet yhdessä. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja edistymistään. Syventävät opinnot arvioidaan asteikolla 1 (hyväksytty) - 5 (erinomainen). Ammattiin tähtäävien oppilaiden taitojen kehittymisestä huolehditaan tarjoamalla tarvittaessa myös yksilöllistä ohjausta prima vista -lauluun, vaativampien diktaattien työstämiseen ja harmonian kuulonvaraiseen hahmottamiseen. Opistotason opinnot suoritettuaan ammattiopintoihin pyrkivien oppilaiden tulee kyetä soveltamaan taitojaan: analysoimaan vaativaa, hajasävelistä ja kromaattisesti väritettyä tekstuuria noudattamaan äänenkuljetuksen tärkeimpiä periaatteita musiikkia kirjoittaessaan ja soittaessaan soinnuttamaan yksinkertainen tonaalinen melodia. Alla olevat esimerkit ovat suuntaa antavia sisältökokonaisuuksia, joiden pohjalta oppilaitos muodostaa painotuksiinsa ja resursseihinsa sopivat kokonaisuudet. Opetusta voi eriyttää myös yhden kurssin sisällä, jolloin oppilas valitsee tehtävänsä oman kiinnostuksensa mukaisesti. Laulupainotteinen: o kehitetään musiikin kuulonvaraista hahmottamista ja syvennetään nuotinlukutaitoja o työmuotona esim. ohjattu kuoro- tai yhtyelaulutyöskentely Harmonia-, sovitus- ja improvisointipainotteinen: o opiskellaan ryhmässä äänenkuljetuksen, soinnutuksen ja pienyhtyeelle sovittamisen alkeita o tehdään analyysitaitoja valmistavia harmonian tuottamisen harjoituksia musisoiden o tehdään oma, ohjattu projekti, esim. sävellys tai sovitus, joka esitetään o kurssiin voi liittyä improvisointia ja vapaan säestyksen harjoittelua Yhteismusisointi: o harjoitellaan musiikin eri elementtejä improvisoinnin avulla o toteutetaan ohjattu sovitus-, transkriptio- tai sävellysprojekti o harjoitetaan ja analysoidaan yhtyeen ohjelmistoa o paneudutaan johonkin erityisalueeseen, esim. intonaatioon, fraseeraukseen, tyylinmukaiseen tulkintaan tms. Säveltäminen: o tutustutaan säveltämiseen ilmaisun välineenä o toteutetaan ensisijaisesti yksilöllisin tavoittein sävellysprojekti, joka esitetään o säveltäminen ja esityksen valmistaminen voi olla osa laajempaa ryhmäprojektia o sävellysprojekti voidaan yhdistää mm. musiikkiteknologian opintoihin 11

12 Analyysipainotteinen: o tehdään analyysitaitoja valmistavia harmonian tuottamisen harjoituksia esim. soinnuttaen ja improvisoiden o harjoitellaan muoto- ja harmonia-analyysin perusteita Työmuotoina voidaan käyttää seuraavia: oman ohjelmiston tai oman kamarimusiikkiryhmän ohjelmiston monipuolista tyyli-, muoto- ja harmonia-analyysiä pienryhmässä keskustellen ja ohjattuna etätyönä soitin- tai yhtyekohtainen analyysityöpaja transkriptiotehtäviä etäopiskeluna ja pienryhmä- tai yksilöohjauksena. Historia- ja tyylipainotteinen: Oman musiikkisuhteen syventämiseksi perehdytään monipuolisesti musiikin menneisyyteen ja nykyisyyteen oppilaiden kiinnostuksen mukaan. o käytetään erilaisia työtapoja: kuuntelu, soittaminen, improvisointi, musiikkiliikunta, draaman keinot o tutustutaan eri musiikkityyleihin ja -kulttuureihin o tutustutaan musiikin filosofiaan ja estetiikkaan o opintojen tulee sisältää konserttikäyntejä ja mahdollisesti yleisöluentoja tms. paikkakunnan tarjonnan mukaan o opetellaan musiikista keskustelemista sekä musiikista kirjoittamista: tehdään konserttiarvosteluja, esseitä, haastatteluja tai suullinen esitys Musiikkiteknologiapainotteinen: o opiskellaan notaatio-, sekvensseri-, äänitys-, editointi- sekä musiikinopetussovellusten käyttöä o laaditaan työnäytteitä eri sovelluksilla o työstetään mahdollisuuksien mukaan oppilaiden omia sovituksia tai sävellyksiä Instrumenttitaitojen syventäminen: o oppilas tekee oman soittimen opistotasoa ylemmän (C-)tasosuorituksen ja esitettävän ohjelmiston ohjatut analyysiopinnot Lisäksi toinen seuraavista: o oppilas harjoittelee oman oppimisensa arvioimista ja kehittää opiskelutaitojaan pitämällä oppimispäiväkirjaa o oppilas perehtyy oman soittimensa tai soitinryhmän rakenteeseen, historiaan ja ohjelmistoon suppeahkon tutkielman avulla Osallistuminen oppilaitoksen omaan erityisprojektiin: o sovitaan projekti tai sen osa ja sen toteuttamistapa. 12

13 Opistotason musiikin perusteiden arviointi ja sen kriteerit Oppilaan tulee säännöllisesti saada kirjallista tai suullista palautetta, joka on kannustavaa ja työskentelyä ohjaavaa. Oman opettajan palaute on keskeistä, ja oppilasta itseään ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja edistymistään. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan osaaminen, edistyminen ja työskentelyn aktiivisuus. Opistotason päättöarvioinnissa painotetaan syventävissä opinnoissa osoitettua osaamista. Arvosana-asteikko Yhteisten opintojen arviointi: suoritettu / täydennettävä. Syventävät opinnot arvioidaan asteikolla 1 (hyväksytty) - 5 (erinomainen). Erinomainen (5) Oppilas on sisäistänyt opetetut asiat ja osoittaa osaamisensa soveltamalla tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Hän suoriutuu tehtävistä sujuvasti ja vaivattomasti. Työskentely on itsenäistä. Hyvä (3) Oppilas on harjoitellut ja hallitsee suuren osan opetelluista asioista. Oppilas kykenee soveltamaan opittuja tietoja ainakin osittain. Hyväksytty (1) Osaaminen on epävarmaa, mutta auttaen oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä. 13

14 Liite 1: Esimerkkejä ohjelmiston soveltamisesta perustasolla Esimerkkitehtävät 1-4: Inkeri Jaakkola, 5: Hanne Närhinsalo Tehtävä 1 Sävellyksen ylä-ääni soveltuu perustason päättötaso-ohjelmiston laulutehtäväksi; myös bassostemmaa voidaan käyttää. Stemmalaulua ei kokeessa edellytetä kaikilta oppilailta, mutta halukkaat oppilaat voivat esittää sävelmän parin tai opettajan kanssa kaksiäänisesti. Hyväksytyssä suorituksessa sävelmä etenee tempossaan ja hahmottuu kokonaisuudeksi, vaikka virheitä ja epäpuhtautta ilmenisikin. Sävelmä soveltuu myös musiikin kirjoitustaidon näytteeksi. Pelkkä ylä-ääni riittää, mutta bassoääntäkin voidaan nuotintaa esim. täydennystehtävänä. Arvioinnissa otetaan huomioon työskentelyn itsenäisyys ja tehtävänanto: täysin kuulonvarainen, itsenäinen työskentely ryhmätilanteessa on vaativaa. Vähimmäissuoritukseksi riittää ylä-äänen melodian ja rytmin täydentäminen opettajan antamin vihjein koskettimiston tuella. Sävellyksen ylä-ääntä voidaan käyttää harmoniataitojen päättösuorituksessa. Oppilasta pyydetään ensin kirjoittamaan sävellajin soinnut I-IV-V ja niiden reaalisointumerkit viivastolle. Tämän jälkeen oppilas soinnuttaa sävelmän käyttäen näitä sointuja; 1 sointu/tahti. Harmonian kuuntelutehtävänä oppilas merkitsee nuottiin reaalisoinnut tai asteet, kun opettaja soittaa melodian säestykseksi pääsoinnun kuhunkin tahtiin. Oppilaalla on tehtävän aikana käytettävissään melodia joko kokonaan tai osittain (vaativimmassa tehtävässä pelkkä rytmikuva) nuotinnettuna. Arviointi tehtävän vaativuustason mukaan: vähimmäissuorituksessa on osattu kirjoittaa sävellajin pääsoinnut oikein sekä ymmärretty melodian ja harmonian välinen yhteys. 14

15 Tehtävä 2 Sävellys soveltuu perustason päättötason sointuanalyysitehtäväksi. Oppilaita pyydetään selvittämään sävellaji sekä soinnut vasemman käden stemman perusteella. Vastaukseksi kirjoitetaan reaalisoinnut, asteet tai molemmat. Käännösmerkintöjä voidaan käyttää, mutta niitä ei edellytetä vähimmäissuorituksessa. Oppilaita voidaan myös pyytää ympyröimään melodiasta kuhunkin sointuun kuulumattomat sävelet. Sävellystä voi käyttää myös sovitustehtävänä, jolloin oppilaita pyydetään tekemään nuotista sovitus esim. kolmiääniselle lauluryhmälle tai sellolle ja kahdelle viululle. Sovitus voidaan laatia ryhmätehtävänä, jolloin tuotosta voidaan omin soittimin kokeilla ja lopuksi esittää. Arviointi voi olla oppilaiden itsearviointi, jota täydennetään opettajan kommentein. Sävellys soveltuu myös perustason päättösuorituksen laulutehtäväksi. Hyväksytyssä suorituksessa sävelmä etenee tempossaan ja hahmottuu kokonaisuudeksi, vaikka virheitä ja epäpuhtautta ilmenisikin. Musiikin kirjoitustehtävänä sävellystä voidaan käyttää sellaisenaan, jolloin vain melodia nuotinnetaan. Opettaja voi myös esittää sävellyksestä yksinkertaistetun kaksiäänisen version, jossa vasemman käden stemmasta toteutetaan vain sointujen bassoäänet pisteellisinä puolinuotteina. Oppilaita pyydetään nuotintamaan bassostemma (ensimmäinen sävel valmiina) sekä täydentämään osittain kirjoitettu melodia. Arvioinnissa otetaan huomioon tehtävän vaativuus. Vähimmäissuorituksessa täydennystehtävästä on oltava oikein enemmän kuin puolet. Mikäli melodia kirjoitetaan täysin itsenäisesti ja kuulonvaraisesti, riittää, että sävelmän rytmi ja melodian liikkeet on ymmärretty suurin piirtein oikein. 15

16 Tehtävä 3 Sävellystä voidaan käyttää edellisten tehtäväesimerkkien tavoin sointuanalyysin, sovituksen sekä musiikinkirjoituksen päättösuoritustehtävänä. Sävellys soveltuu myös sointujen kirjoittamistaidon näytteeksi. Oppilaalle annetaan sävellyksen melodiasta nuotti, jossa on reaalisointumerkit (tai asteet). Oppilas kirjoittaa bassoviivastolle säestyssoinnun. Käännöksiä voidaan käyttää, mutta niiden hallinta ei ole suorituksen hyväksymisen edellytys. Tehtävään voidaan liittää sovituksen laatiminen. Mikäli intervallianalyysia halutaan käyttää päättösuorituksen osana, sävellyksen melodia soveltuu siihen hyvin, mutta harmonisten intervallien selvittämistä kahdella viivastolla ja kahdella avaimella ei perustason oppilailta edellytetä. On huomattava, että 6/8-tahtilaji on monelle perustason oppilaalle hahmotuksellisesti haastava, joten kirjoitustehtävänä sävellys soveltuu mieluusti täydennystehtäväksi. Lauluohjelmistossa sävellyksen nuotti transponoidaan soveltuvaan sävellajiin, ja laulu esitetään nuotinnuskorkeudelta. Tehtävä 4 Rytmin esittämiseen soveltuvia tehtäviä: Boccherini: Menuetti t. 1-8 Mozart: Viulukonsertto G-duuri, pääteema 16

17 Tehtävä 5 Oman musiikin tuottaminen, sovittaminen ja opittujen tietojen soveltaminen perustasolla Opettaja soittaa kappaleen säestyssointuja ja oppilaat keksivät laulaen tai soittaen sointuihin sopivia omia melodioita. Onnistuneimmat kirjoitetaan nuoteille ja esitetään laulaen tai soittaen. Kappale kuunnellaan levyltä, ja oppilaat etsivät soittimellaan melodian, jonka jälkeen se kirjoitetaan. Oppilaat soinnuttavat melodian tai tunnistavat kappaleen harmonian kuunnellen tai nuotista analysoiden. Oppilaat keksivät sointujen pohjalta säestyksen omille soittimilleen. Oppilaat tekevät melodiaan sopivan laulettavan tai soitettavan toisen äänen käyttäen rinnakkaisia terssejä tai sekstejä sointujen pohjalta. Analysoidaan malliksi jokin variaatiosarja. Keksitään omia variaatioita Kehtolaulun melodiaan. Tässä kuvatut toimintatavat sopivat moneen eri kappaleeseen (Gruber: Jouluyö, King: Stand by me). 17

18 Liite 2: Esimerkkejä ohjelmiston soveltamisesta opistotasolla Tehtävä 1, Franz Schubert: Heidenröslein (Inkeri Jaakkola) Sävellystä voidaan tutkia eri näkökulmista ja esittää monin tavoin. Usean oppitunnin kuluessa toteutettavaan työskentelyyn voidaan sisällyttää kaikkien OPS:n perusteissa mainittujen opetustavoitteiden toteutumiseen tähtääviä työtapoja. Sävellykseen tutustutaan kuuntelemalla. Keskustellaan esityskokoonpanosta, sävellyksen tunnelmasta, temposta ym. Tekstisisältö esitellään, ja yhdistetään teos ja säveltäjä romantiikan aikakauteen ja tyyliin sekä lied-sävellysten genreen. Perehdytään sävellyksen kokonaismuotoon rytmin avulla. Laulustemma on selkeä ja soveltuu opistotasolla kuulonvaraisesti toteutettavaksi, perustaitoja vahvistavaksi kirjoitustehtäväksi. Oppilaille jaetaan Heidenrösleinin pianosäestyksellinen nuotti. Kuuntelun jälkeen tutkitaan sävellyksen jäsentymistä (säkeet ja hypermetri, kadenssit, säkeistörakenne sekä pianosäestyksen luonnehdinta). Todetaan modulaatio dominanttisävellajiin ja sen merkitys sävellyksen kokonaismuotoon. Harjoitellaan sointuanalyysia sekä reaalisointumerkein että astein huomioiden V asteen soinnun rooli dominanttisävellajin toonikana ja pääsävellajiin palauttavana dominanttina. Lopuksi esitetään sävellys vapaa säestys -tyyppisenä sovituksena esim. siten, että osa ryhmästä hyräilee laulustemmaa, sellisti ja basisti soittavat bassostemman, kitaristi ja pianisti sointumerkein tulkittua harmoniaa. Jos koskettimistoja on käytössä riittävästi, voidaan myös opetella soittamaan melodiaa nelikätisesti ja yksinkertaistettua säestystä tai ainakin bassoääntä kompiksi. Tutustutaan sävellykseen prima vista -laulutehtävänä. Luetaan laulustemman rytmi luontevassa esitystempossa, jolloin säkeet ja sävellyksen rakenne hahmottuvat. Tutkitaan laulustemmaa ja erityisesti sen muunnesäveliä. Todetaan, että sävellyksen kromatiikka johtaa sävellajin vaihdokseen, koska tietty kromaattinen muunnos toistuu, ja uudessa sävellajissa kuullaan lopukkeenomainen V-I -yhdistelmä. Harjoitellaan modulaation laulamista esimerkiksi relatiivista solmisaatiota vaihtamalla. Sävellyksen laulustemma voidaan sisällyttää opistotason lauluohjelmistoon; esitystempo on sovitettava sellaiseksi, että kuudestoistaosanuotitkin pystytään laulamaan puhtaasti. Bassostemma kirjoitetaan kuulonvaraisesti ryhmän äänialaan sopivaan sävellajiin ja esitetään sitten laulustemman kanssa kaksiäänisesti. Myös yksinkertainen kitarasäestys voidaan liittää esitykseen; tarvittaessa alkuperäisversion sointumerkit transponoidaan. Harjoitellessa tutustutaan nuotin esitysmerkintöihin ja toteutetaan ne esityksessä. Sävellyksen laulustemmasta voidaan tehdä melodiadiktaatti täydennystehtävänä (äänite). Vaikeustaso vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon oppilaille annetaan vihjeitä tehtäväpohjalla. Kaikille ei tarvita samoja vihjeitä; heikolle oppilaalle tarjotaan valmiina enemmän kuin nopeasti oppivalle. Laulustemma tai sen osa transponoidaan kotitehtävänä tai kirjoitetaan seuraavalla oppitunnilla ilman edellisen tunnin nuottia vain hyräilemiseen tai äänitteen kuunteluun tukeutuen. 18

19 19

20 Tehtävä 2, Ahti Sonninen: Valkopippuri, sarja pianolle (Inkeri Jaakkola) Osa I: Risoluto Työskentely aloitetaan oppilasesityksen kuulonvaraisella muotoanalyysillä. Oppilaita pyydetään kuvailemaan sävellyksen kokonaismuotoa esimerkiksi rakenteen osia kuvaavin kirjaimin ja kertomaan, mihin musiikin piirteisiin he perustavat tulkintansa. Tutustutaan sävellykseen tarkemmin nuotin avulla. Todetaan musiikin rajakohtiin liittyvät tempon ja tekstuurin muutokset, yleistauko ja sen merkitys sekä keskustellaan taitteiden vastakohtaisuudesta. Etsitään adjektiiveja, jotka osuvasti kuvaavat musiikin luonnetta ja sen muuttumista. Selvitetään nuotin esitysmerkit ja musiikkitermit. Kiinnitetään huomio vasemman käden ostinato-säestyskuvioon, ja verrataan sitä klassismin tyypillisiin murtosointusäestyksiin, esim. Albertin bassoon. Todetaan, että Sonnisen sävellyksessä on tonaaliseen musiikkiin viittaavia piirteitä, ja g on kappaleen keskussävel, mutta erityisesti toisen taitteen symmetrinen asteikkorakenne ja harmonian rinnakkaisliikkeet eroavat tonaalisen musiikin käytännöistä. Mietitään, mihin musiikin piirteisiin tässä sävellyksen osassa voi yhdistää sarjan nimen Valkopippuri. Osa II: Andante ritmico Tutustutaan sävellykseen sekä nuotin että kuulokuvan tuella. Todetaan, että sävellyksessä on käytetty kaikkia kromaattisen asteikon säveliä tasavertaisina, ja sen harmoniassa korostuvat dissonanssit. Selvitetään sävellyksen muoto etsimällä toistuvia aiheita ja tekstuurin muutoskohtia. Runsaan kromatiikan vuoksi nuottia on ensi näkemältä haastava seurata, mutta tahdin 12 rajakohta sekä paluu alkuaiheeseen tahdissa 25 ovat helposti havaittavissa. Pohditaan, miksi tahdin 25 rajakohta erottuu selvemmin kuin tahdin 12. Vasemman käden osuus on säestävä. Kiinnitetään huomio tahtien 1-12 sekä kokosävelisiin harmonioihin sekä tahtien kromaattisiin sävelikköihin. Todetaan tahtien yhtäläisyys tahtien kanssa. Tarkastellaan oikean käden osuutta. Melodiarakenteissa vain harvat sävelet toistuvat ennen kuin kaikki 12 kromaattista säveltä on esitetty. Useat laskevat septimit sekä oktatoninen asteikko (t. 8) kiinnittävät huomion. Oikean käden osuuden säveltasot tahdeissa 1-9 sekä on sommiteltu toistensa rapuversioiksi: näin on saavutettu sävellyksellistä yhtenäisyyttä. Kiinnostava poikkeus rapuversiossa on tahdin 20 sävel e 2 : onko se säveltäjän tarkoituksellinen muutos vai kirjoitusvirhe? Keskustellaan, miten musiikki muuttuu, kun rapuversiossa (erityisesti tahdeissa 15-17) aihe on sommiteltu siten, että vahvat ja heikot tahdinosat sijoittuvat alkuperäisversioon nähden päinvastoin. Tunnistetaan tahtien 6-8 aiheen epätarkka transpositio tahdeissa Analyysin yhteydessä esitellään erilaisia vaihtoehtoja organisoida totaalikromaattista sävelmateriaalia. Tutustutaan kontrapunktisiin keinoihin sekä sarjalliseen sävellystekniikkaan ja sovelletaan tietoa sävellystehtävässä. Laaditaan rivi, josta muodostetaan variaatioita: transpositio, inversio ja rapuversio. Sommitellaan materiaalista melodioita ja useita harmoniavaihtoehtoja. Soitetaan harjoitelmat ja keskustellaan niistä. 20

21 Kirjoitetaan ja lauletaan kromaattinen, kokosävel- ja oktatoninen asteikko. Harjoitellaan laulamaan kuorossa kokosävelisiä ja kromaattisia harmonioita. Osa III: Vivace Tutustutaan nuotin avulla sävellyksen rytmiin. Seurataan oikean käden osuutta, ja kiinnitetään huomio tahtilajeihin erityisesti 5/8 sekä 7/8 -tahtilajeihin sekä niiden vaihdoksiin. Kahden ja kolmen kahdeksasosanuotin ryhmien oikukas vaihtelu tekee muuten yksinkertaisesta rytmiikasta mielenkiintoisen. Harjoitellaan lukemaan, taputtamaan tai soittamaan rytmiä rytmikapuloin. Oppilaat jaetaan kahteen ryhmään, ja esitetään rytmi siten, että ryhmät esittävät joka toisen tahdin vuorotellen. Näin opitaan seuraamaan nuottia ja musiikin etenemistä herpaantumatta ja aloittamaan oma stemma oikea-aikaisesti. Sävelmateriaali on myös helposti jaettavissa kolmeksi stemmaksi, jolloin kappaletta voidaan soittaa ryhmässä omilla instrumenteilla. Tutustutaan sävellyksen harmoniaan. Todetaan, että ei-tonaalisen musiikin harmoniat voivat rakentua muistakin intervalleista kuin tersseistä. Tämän sävellyksen harmoniaan kuuluvat pippuriset pienet sekunnit ja kolmisäveliköt, jotka eri tavoin aseteltuinakin muistuttavat toisiaan kaikki kolmisäveliset harmoniat palautuvat rakenteeksi p2 + pu4 (nuotissa tahtien 6-7 vasemman käden osuudessa on ilmeinen virhe; pitäisi olla koko ajan sävelet b ja as). Sävellyksen kromatiikka on sommiteltu pianistiseksi: tahdeissa 5-8 sekä vasen käsi on jatkuvasti mustilla, oikea valkoisilla koskettimilla. Post-tonaalin musiikkianalyysin käsitteistöä ja joukkoteoreettista käsitteistöä voi esitellä ja soveltaa Valkopippuri -sarjan analyysiin musiikkiopistotason syventävällä opintojaksolla. Tämänkin osan elementtejä voi soveltaa sävellys- ja improvisointitehtävissä. Yhdistetään Valkopippuri-sarja suomalaisen musiikin modernismiin. Keskustellaan ei-tonaalisen, modernistisen musiikin estetiikasta. Mietitään, miten soittaja voi hyödyntää tietojaan sävellyksen rakenteesta musiikkia esittäessään ja miten hän voi tuoda esiin Valkopippuri-sarjan kunkin osan erityispiirteet. Käsin kirjoitetun nuotin epäselvyydet antavat aiheen pohtia, miten moninkertaisen tulkinnan tulos elävä esitys on, ja kuinka tarkoin esitys voi välittää kuulijoille säveltäjän alkuperäisen idean. 21

22 Tehtävä 3, Stravinski: Kevätuhri (Sanna Ahvenjärvi ja Tapio Lappalainen) Näyte soveltuu perustason ja opistotason musiikkitiedon analyysi- ja yhteissoittotehtäväksi sekä opistotasolla säveltapailuun rytmisaneluksi tai rytminlukutehtäväksi. Musiikkitiedon tunnilla sävellyksen katkelmaan tutustutaan katsomalla kuvatallenne baletista. Keskustellaan sävellyksen kokoonpanosta, tunnelmasta, soinnutuksesta, melodiasta, rytmiikasta. Tutustutaan baletin juoneen. Yhdistetään teos ekspressionismin aikakauteen ja sen aikana syntyneeseen ei-tonaalisuuteen. Kuunnellaan osan alku uudestaan partituurista seuraten. Harmonia-analyysi: Tiivistetään jousiston sävelmateriaali kahdelle viivastolle analyysin helpottamiseksi. Soitetaan sointu koskettimistoilla ja mietitään, mitä tuttua siitä löytyy. Huomataan, että viulut soittavat Eb7/G-soinnun ja matalien jousien sävelistä muodostuu Fb(E)-duurisointu. Voidaan myös analysoida käyrätorvien aksenteille soittamat sävelet ja havaita, että käyrätorvet soittavat jousiston kanssa saman soinnun. Epäsäännöllisesti aksentoidun kahdeksasosanuottijakson jälkeen englannintorvi toistaa neljän tahdin ajan samaa kahdeksasosakuviota Eb7-soinnun sävelin. Samanaikaisesti fagotit soittavat kuudestoistaosin murtosointuina puoli tahtia C-duurisointua ja puoli tahtia e-mollisointua. Sellot soittavat kahdeksasosin murtosointuina tahdin E-duurisointua ja tahdin C-duurisointua. Keskustellaan, mitä tarkoittavat käsitteet ei-tonaalinen (atonaalinen), bitonaalinen, tonaalinen, polymodaalinen ja polytonaalinen. Pohditaan, mitä näistä käsitteistä voisi käyttää kuvaamaan Kevätuhrin katkelmaa. Käsitteiden määrittely voi olla oppilaille myös tiedonhankintatehtävä, joka tehdään tunnilla käytettävissä olevan kirjallisuuden pohjalta tai kotitehtävänä. Rytmiikan analysoiminen: Kevätuhrin katkelman rytmiikka on esimerkki epäsäännöllisestä iskutuksesta. Osan alusta voidaan laskea, kuinka monen kahdeksasosanuotin välein aksentit tulevat. Kun iskut alkavat uudestaan tahdissa 13, voidaan verrata, mitä yhteistä ja mitä eroa tahdeilla 1-8 ja on keskenään. Havaitaan, että iskutuksen alkaessa uudestaan sitä on muunneltu jättämällä alusta pois yksi tahti. Sen jälkeen tahdit 2-5 ja ovat keskenään samanlaisia, mutta toisella kerralla iskutusjakso on lyhyempi. Siitä puuttuvat alun tahdit 6-8. Näyte yhteissoittotehtävänä: Katkelmaa voidaan käyttää yhteissoittotehtävänä perustason ja opistotason musiikkitiedon tunnilla. Nuotissa (yksinkertaistettu versio) on mukana myös sointumerkit. Soinnut voidaan soittaa sointusoittimilla esim. siten, että tahdeissa 1-8 pianisteista tai kitaristeista toinen soittaa Eb7/Gsoinnun ja toinen E-duurisoinnun. Melodiasoittimien soittajat soittavat kukin yhden sävelen näistä soinnuista soittimelleen sopivasta äänialasta. Kaikki soittavat jousiston rytmin mukaan. Tahdeissa 9-12 kolmen viivaston melodiset aiheet jaetaan melodiasoittajille. Sointusoittimet soittavat sointumerkkien mukaan. Tahdit soitetaan samoin kuin tahdit

23 Näyte säveltapailutehtävänä: Opistotason säveltapailussa katkelmaa voi käyttää rytmisaneluna, jossa kirjoitetaan jousiston rytmi aksentointeineen. Katkelmaa voi käyttää myös rytminlukutehtävänä. Partituuriin tutustuminen näytteen avulla: Analyysia tehtäessä oppilaat tutustuvat partituurin rakenteeseen, soittimien vieraskielisiin nimiin ja lyhenteisiin, sinfoniaorkesterin soitinryhmiin, soittimien partituurijärjestykseen sekä transponoiviin soittimiin. Stravinski: Le sacre du printemps, Danses des adolescentes (Kevätuhri: Nuorukaisten tanssi), tahdit

Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet

Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet Suomen musiikkioppilaitosten liitto MUPE-työryhmä Arja Ahlajoki Marjatta Airola Sakari Hildén Inkeri Jaakkola Leif Nystén Hanne Närhinsalo Väliraportti 29.10.2012

Lisätiedot

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason

Lisätiedot

Musiikin. perusteet. Vmo. opetussuunnitelman. liite. Musiikin. perusteiden kollegio 2013. Sisällys. Musiikin perusteet, perustaso!...

Musiikin. perusteet. Vmo. opetussuunnitelman. liite. Musiikin. perusteiden kollegio 2013. Sisällys. Musiikin perusteet, perustaso!... Vmo Musiikin perusteet opetussuunnitelman liite Musiikin perusteiden kollegio 2013 Sisällys Musiikin perusteet, perustaso!... 2 Rakenne ja yleistä...! 2 Sisältö ja tavoitteet...! 2 Rytmiikka...! 3 Melodia...!

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

HARMONIKKA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas

HARMONIKKA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas HARMONIKKA TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä,

Lisätiedot

KLASSINEN KITARA. TASO 1 laajuus 105 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas

KLASSINEN KITARA. TASO 1 laajuus 105 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas KLASSINEN KITARA TASO 1 laajuus 105 tuntia löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä, monipuolisuutta ja

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitara Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Musiikkioppilaitosten tehtävä. Kasvattaa aktiivisia musiikin harrastajia ja konserttiyleisöä Antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin

Musiikkioppilaitosten tehtävä. Kasvattaa aktiivisia musiikin harrastajia ja konserttiyleisöä Antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin MUSIIKKIOPISTOTASO Musiikkioppilaitosten tehtävä Kasvattaa aktiivisia musiikin harrastajia ja konserttiyleisöä Antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin Kaikille yhteisissä opinnoissa jokaisesta sisältöalueesta

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANON VAPAA SÄESTYS (pop/jazz-piano) PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

Vakka-Suomen musiikkiopisto

Vakka-Suomen musiikkiopisto Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee

Lisätiedot

Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma

Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien 7.-9. opetussuunnitelma 7-9-luokkien kursivoidut lisätään valtakunnallisen OPS:n tavoitteiden perään Oppiaineen tehtävä Vuosiluokkien 7-9 painotetussa musiikinopetuksessa

Lisätiedot

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus: MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

Musiikin perusteet ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Opetusneuvos Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Musiikin perusteet ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Opetusneuvos Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS Musiikin perusteet ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetusneuvos OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta MUSIIKIN PERUSTEIDEN TEEMAVUOSISEMINAARIIN 12.2.2011 2

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Huilu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi HUILUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa

Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa Mainingin koulun musiikkipainotuksen opetussuunnitelman pohjana on musiikin yleisopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.1.2014 alkaen)

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.1.2014 alkaen) KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.1.2014 alkaen) SISÄLLYSLUETTELO: 1. OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS --------------------------------------------- 2 2. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ-----------------------------------

Lisätiedot

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason tasosuoritusten

Lisätiedot

Musiikin perusteiden opetus. Mupe-OPAS. oppilaille, opettajille ja vanhemmille

Musiikin perusteiden opetus. Mupe-OPAS. oppilaille, opettajille ja vanhemmille Musiikin perusteiden opetus Mupe-OPAS oppilaille, opettajille ja vanhemmille 2018-2019 Tämä esite opastaa matkalle Valkeakosken musiikkiopiston musiikkitunnin (mutu) ja musiikin perusteiden (mupe) opintoihin.

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kantele. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kantele. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kantele Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KANTELEENSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015 1 PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015 PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET 2 Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

Mupe Ops. Musiikkitaito 1. Tavoitteet:

Mupe Ops. Musiikkitaito 1. Tavoitteet: Mupe Ops Musiikkitaito 1 Tavoitteet: Nuotinluvun ja musiikin kielen alkeiden ymmärtäminen ja integroiminen omaan soittimeen. Helppojen laulujen ja rytmien oppiminen ja säveltapailutaitojen vahvistaminen.

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Sello Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi SELLONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

KÄYRÄTORVI. TASO 1 laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas

KÄYRÄTORVI. TASO 1 laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas KÄYRÄTORVI TASO 1 laajuus 70 tuntia osaa ilmaista tunnistaa luonnollisen soinnin ja osaa tuottaa osaa toteuttaa äänen voimakkuuserot hallitsee perustempon, ylläpitää pulssin, osaa tempon hidastamisen ja

Lisätiedot

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTOYHDISTYS RY

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTOYHDISTYS RY KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTOYHDISTYS RY TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ OPETUSHALLITUS 2002 SISÄLLYSLUETTELO OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS 3 OPPIMISKÄSITYS

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2018

OPETUSSUUNNITELMA 2018 OPETUSSUUNNITELMA 2018 Laadittu Opetushallituksen 20.9. 2017 antamien Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. OPETUSSUUNNITELMA 2018 2 SISÄLLYS 1. Oppilaitoksen

Lisätiedot

SAKSOFONI PERUSOPINNOT. "Klarinetti soimaan"

SAKSOFONI PERUSOPINNOT. Klarinetti soimaan SAKSOFONI PERUSOPINNOT "Klarinetti soimaan" TAVOITTEET Esittäminen ja ilmaiseminen löytää luonteva soittotapa saada valmiuksia musiikin ilmaisuun sekä teknisiin ja taiteellisiin perustaitoihin Äänenmuodostus,

Lisätiedot

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,

Lisätiedot

Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1

Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1 Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma 13.6.2018 Liite 1 HUITTISTEN MUSIIKKIOPISTON MUSIIKIN PERUSOPINTOJEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET TAVOITEALUEITTAIN EKAT SÄVELET myönteisten tunnekokemusten saaminen

Lisätiedot

RYTMILAULU. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas

RYTMILAULU. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas RYTMILAULU TASO 1 - laajuus 70 tuntia Oppii käyttämään ääntä terveellä tavalla Tutustuu laulamisen perustekniikoihin oppii harjoittelun perusteita: säännöllisyyttä, itsenäisyyttä ja monipuolisuutta saa

Lisätiedot

VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA)

VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA) VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA) Baritonitorvi Noudatetaan trumpetille tehtyjä sillä tavalla että transponointi korvataan f avaimen opiskelulla Käyrätorvi Noudatetaan

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE

AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Cembalo. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Cembalo. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Cembalo Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi CEMBALONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Ylivieskan seudun musiikkiopisto Pianon instrumenttikohtainen ops

Ylivieskan seudun musiikkiopisto Pianon instrumenttikohtainen ops Pianon instrumenttikohtainen ops PERUSOPINNOT: opintokokonaisuudet 1-8 Asteikko soitetaan vapaavalintaisessa järjestyksessä opintokokonaisuuksien 2-8 aikana niin, että perusopintojen lopussa oppilas hallitsee

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Viulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Viulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Viulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi VIULUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset

Lisätiedot

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Huilu 1. Harjoittelu. säännöllinen kotiharjoittelu rauhallisessa ympäristössä vanhempien kannustus ja tuki harjoittelupäiväkirjan täyttäminen

Huilu 1. Harjoittelu. säännöllinen kotiharjoittelu rauhallisessa ympäristössä vanhempien kannustus ja tuki harjoittelupäiväkirjan täyttäminen Huilu 1. Soittimeen tutustuminen huilun rakenne ja osien nimet osien kasaaminen ja purkaminen sekä puhdistaminen miten ääni syntyy luonteva ja ergonominen soittoasento äänen muodostaminen (ansatsi, tasainen

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kansanmusiikki. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kansanmusiikki. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu. SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kansanmusiikki Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 KANSANMUSIIKIN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä 1 MUSIIKKI Oppiaineen tehtävä Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilasta tulkitsemaan

Lisätiedot

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

KANTELE. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas

KANTELE. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas KANTELE TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä,

Lisätiedot

9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.6 Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisia ilmaisuvälineitä

Lisätiedot

Oppilas harjoittelee toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä ja saa onnistumisen kokemuksia.

Oppilas harjoittelee toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä ja saa onnistumisen kokemuksia. Kankaantaan koulun musiikkiluokkien 3.- 6. opetussuunnitelma 2016 Toiminta-ajatus Nokian musiikkiluokkien opetussuunnitelma pohjautuu opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä Tampereen

Lisätiedot

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:

Lisätiedot

MUPE OPS Koekäyttöön lukuvuodelle 2014-2015

MUPE OPS Koekäyttöön lukuvuodelle 2014-2015 MUPE OPS Koekäyttöön lukuvuodelle 2014-2015 EMON MUPE-OPS 9.6.2014 Koekäyttöön lukuvuonna 2014-2015 SISÄLTÖ YLEISTÄ S. 1 Opintojen rakenne, työtavat ja oppimateriaalit Arviointi, oppitunnin pituus ja ryhmäkoko

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

MUPELI OPS. Suoritukset:

MUPELI OPS. Suoritukset: MUPELI OPS MUPELI ALKEET Esittäminen ja ilmaisu: Yhdessä ja yksin laulaminen, rytmisoittimilla soittaminen, liikkuminen ja kehorytmeihin tutustuminen. Toisten ja oman itsen kuunteleminen. Musiikin kuunteleminen

Lisätiedot

Monta polkua hahmotustaitoihin

Monta polkua hahmotustaitoihin Monta polkua hahmotustaitoihin Miten hahmotustaitojen opetus voi tavoittaa soittajan kokemusperäisen ja toiminnallisen hahmotuksen? Esimerkkeja ja opettajan työkaluja Musiikin perusteiden teemavuosiseminaari

Lisätiedot

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.8.2008 alkaen)

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.8.2008 alkaen) KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.8.2008 alkaen) SISÄLLYSLUETTELO: 1. OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS --------------------------------------------- 2 2. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ-----------------------------------

Lisätiedot

Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Barokkisello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Barokkisello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Barokkisello Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2008 www.musicedu.fi BAROKKISELLONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja

Lisätiedot

Osaavat luovat MAAILMOJA

Osaavat luovat MAAILMOJA Osaavat luovat MAAILMOJA SASKY koulutuskuntayhtymä YLÄ-SATAKUNNAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (tiivistelmä) 1 Sisällysluettelo 1. Ylä-Satakunnan musiikkiopisto... 2 1.1. Oppilaitoksen toiminta-ajatus,

Lisätiedot

SML -Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Harmonikka

SML -Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Harmonikka SML - Harmonikka Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 HARMONIKANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason

Lisätiedot

Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.

Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME

Lisätiedot

Vakka-Suomen musiikkiopisto Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän Opetussuunnitelma

Vakka-Suomen musiikkiopisto Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän Opetussuunnitelma Vakka-Suomen musiikkiopisto Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän Opetussuunnitelma Voimassa 1.1.2011 alkaen Sisällys 1 VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON TOIMINTA-AJATUS... 3 1.1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu opetusta Suzuki- ja Kodaly- menetelmillä

Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu opetusta Suzuki- ja Kodaly- menetelmillä Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu opetusta Suzuki- ja Kodaly- menetelmillä www.suzukikoulu.com OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 1.8.2013 Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu Opetuspaikka: Järvenpää-

Lisätiedot

MUSIIKIN HAHMOTTAMISEN OPINNOT - KURSSIKUVAUKSET

MUSIIKIN HAHMOTTAMISEN OPINNOT - KURSSIKUVAUKSET MUSIIKIN HAHMOTTAMISEN OPINNOT - KURSSIKUVAUKSET PERUSOPINNOT EMOn musiikin hahmottamisen opinnot (muha) muodostuvat soittotunteja täydentävistä työpajoista. Muha-opinnot tukevat soittoharrastusta vahvistamalla

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Nokkahuilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Nokkahuilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Nokkahuilu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi NOKKAHUILUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu. SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Lyömäsoittimet Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LYÖMÄSOITINTEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Urut. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Urut. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Urut Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi URKUJENSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Pianon vapaa säestys

Pianon vapaa säestys SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Pianon vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2006 www.musicedu.fi PIANON VAPAAN SÄESTYKSEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET

Lisätiedot

oppimäärä Musiikin yleinen ja laaja Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos,

oppimäärä Musiikin yleinen ja laaja Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, Musiikin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Musiikin laajan ja yleisen oppimäärän johdannoista

Lisätiedot

PASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

PASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia PASUUNA TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme pasuunansoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.

Lisätiedot

7.2.10. MUSIIKKI LUOKAT 1-2

7.2.10. MUSIIKKI LUOKAT 1-2 7.2.10. MUSIIKKI 205 LUOKAT 1-2 Luokilla 1-2 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Musiikin perusteet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Musiikin perusteet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu. SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Musiikin perusteet Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi MUSIIKIN PERUSTEIDEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA HARMONIKKA PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma tarkentaa Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen laajan

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 2 (OPS 6)... 2 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA

AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT (OPS 6)... 4 TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT...

Lisätiedot

PIANONSOITON TAITOTAULUT

PIANONSOITON TAITOTAULUT PIANONSOITON TAITOTAULUT Taitotauluissa kuvataan Vakka-Suomen musiikkiopiston pianonsoiton eri osa-alueita, joita ovat soittimeen tutustuminen, instrumentin hallinta, musiikin hahmottaminen, luovat taidot,

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk)

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk) Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk) Opettajan uranaikaisen arviointiosaamisen kehittyminen koulutusosio 2 Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@viikinnormaalikoulu.fi

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO VAPAA SÄESTYS

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO VAPAA SÄESTYS AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO VAPAA SÄESTYS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)...

Lisätiedot

KLASSISEN KITARAN- JA SÄHKÖKITARANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA

KLASSISEN KITARAN- JA SÄHKÖKITARANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA KLASSISEN KITARAN- JA SÄHKÖKITARANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavaa musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Painotetun musiikin opetussuunnitelma

Mikkelin kaupunki Painotetun musiikin opetussuunnitelma Mikkelin kaupunki Painotetun musiikin opetussuunnitelma Musiikkikasvatuksen toiminnan visio: Musiikkiluokilla opiskellut oppilas on monipuolisesti musiikista innostunut ja osaava, yhteistyökykyinen, aktiivisesti

Lisätiedot

Musiikki MU (2007-2008)

Musiikki MU (2007-2008) Musiikki MU (2007-2008) Opetuksen tavoitteet Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma tarkentaa Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2015

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2015 päivitetty 4.5.2015 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Leevi Madetojan katu 1 Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON

Lisätiedot

LYÖMÄSOITTIMET PERUSOPINNOT

LYÖMÄSOITTIMET PERUSOPINNOT LYÖMÄSOITTIMET PERUSOPINNOT I TAVOITTEET Esittäminen ja ilmaiseminen löytää luonteva soittotapa saada valmiuksia fraseeraukseen sekä teknisiin ja taiteellisiin perustaitoihin kyetä tuomaan esiin kappaleen

Lisätiedot

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1 KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1.Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä Karkkilan musiikkikoulu on yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä oppilaitos. Musiikkikoulussa

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

Tampereen Suzukikoulu. Opetussuunnitelma. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä

Tampereen Suzukikoulu. Opetussuunnitelma. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä Tampereen Suzukikoulu Opetussuunnitelma Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä 2 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS... 3 2. ARVOT, YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ... 4 2.1 ARVOT JA YLEISET

Lisätiedot

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA VASKIPUHALTIMET

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA VASKIPUHALTIMET AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA VASKIPUHALTIMET Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 VASKIPUHALTIMET Käyrätorvi Trumpetti Pasuuna Alttotorvi Baritonitorvi Tuuba Tässä aineopetussuunnitelmassa

Lisätiedot

KIVALO-OPISTO Musiikin perusopetuksen opetussuunnitelma

KIVALO-OPISTO Musiikin perusopetuksen opetussuunnitelma KIVALO-OPISTO Musiikin perusopetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo TAITEEN PERUSOPETUKSEN MUSIIKIN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN 1 OPETUSSUUNITELMA 1 Kivalo-opiston toiminta-ajatus 1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot