SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Musiikin perusteet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Musiikin perusteet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu."

Transkriptio

1 SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Musiikin perusteet Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005

2 MUSIIKIN PERUSTEIDEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Yleistä Musiikin perusteiden uusien tasosuoritusten sisältöjen ja arvioinnin perusteiden laatimisessa ovat lähtökohtana olleet käytännön musisoinnin tarpeet. Sisältöjä on pyritty muokkaamaan niin, että musiikin perusteiden opetus toisaalta tukisi oppilaan instrumenttiopintoja ja valmistaisi häntä mahdollisia jatko-opintoja varten, toisaalta loisi edellytyksiä ja rohkaisi elämänikäiseen musiikkiharrastukseen. Tasosuoritusohjeet on laadittu ensisijaisesti länsimaiseen taidemusiikkiin painottuvaa musiikkiopistoa varten. Kyseessä ovat vähimmäissuositukset: halutessaan opettaja tai oppilaitos voi laajentaa tasosuoritusten sisältöjä. Tasosuoritusohjeisiin sisältyy liite, jossa esitellään sisältöihin liittyviä työtapoja ja tarkastellaan laajemmin eräitä tasosuoritusten kohtia. Keskeistä Musiikin perusteiden tasosuoritusohjeet kuvaavat perus- ja opistotason sisältöjä ja arvioinnin perusteita. Kukin oppilaitos ja opettaja päättävät opetussuunnitelmansa puitteissa sen, kuinka opetus etenee ja jakautuu kursseiksi. Opetuksen suunnittelussa on tarkoituksenmukaista huomioida oppilaiden kehitysvaihe: opintojen alkuvaiheessa on suotavaa lähteä liikkeelle oppilaan omista lähtökohdista, esimerkiksi eriyttää opetusta oppilaiden soittimien mukaan. Osa oppisisällöstä on tarkoitus oppia hallitsemaan perusteellisesti, osaan tutustutaan yleisluontoisemmin. Tarkoituksena on, että oppilaiden tarpeet ja opettajan ja oppilaitoksen painotukset ohjaavat opetuksen sisältöä tasosuoritusohjeiden puitteissa. Opetuksen sisältö puolestaan ohjaa suorituksien sisältöä, ei päinvastoin. Musiikin ja musisoinnin käytännön tulee olla elävä osa opetusta. Oppilaiden omaa ohjelmistoa voidaan opetuksessa käyttää monin eri tavoin sekä opittavien käsitteiden havainnollistajana että erilaisten analyysi- ja kuuntelutehtävien materiaalina. Soitto-, kuuntelu- ja analyysitehtävinä on suositeltavaa käyttää monipuolisesti aitoja musiikkiesimerkkejä: klassisia teoskatkelmia ja tuttuja lauluja (kansan- ja lastenlauluja, iskelmiä jne.), mutta myös esimerkiksi oppilaiden omia sävellyksiä. On tärkeää rohkaista oppilaan omaa tekemistä ja ohjata monipuoliseen muusikkouteen - säveltämiseen, sovittamiseen, yhteismusisointiin. 2

3 Suoritus Suoritus voidaan tehdä useampana osasuorituksena lukuvuoden tai opiskelun aikana. Opettaja voi täydentää näissä tasosuoritusohjeissa esitettyjä suorituskohtia haluamallaan tavalla: oppilaan taitojen arviointi voi perustua osittain myös oppilaan tuntityöskentelyyn, ja suoritukseen on mahdollista sisällyttää ns. portfolio, joukko opintojen kuluessa itsenäisesti suoritettuja tehtäviä. (Liite: portfolio-työskentely) Suorituksen arvioivat opettaja ja kollega, jolla tulisi olla opetuskokemusta musiikin perusteista. Kollega on läsnä suullisessa suorituksessa ja tutustuu kirjallisiin tehtäviin. Erillistä valmistautumisaikaa ja -tilaa ei suullisen suorituksen tehtäviä varten tarvita: tehtävät ovat pääsääntöisesti ennalta valmistettuja tai niitä ei valmistella. Monissa suorituskohdissa on esitetty rinnakkaisina vaihtoehtoina yksi- ja kaksiääninen tehtävä. Tällöin kaksiääninen tehtävä voi olla hieman yksiäänistä helpompi. Musiikin peruskäsitteiden hallitsemista opettaja voi tarkistaa suullisesti tai kirjallisesti opetuksen yhteydessä. Arviointia koskevat ohjeet on jaettu kolmeen osaan: 1) musiikin peruskäsitteet, musiikkianalyysi & harmonia kirjoitus, 2) säveltapailu ja 3) musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus. Oppilaitokset antavat yhden arvosanan päättötodistukseen, mutta voivat opetussuunnitelmansa mukaan painottaa eri osa-alueita. Suositeltavaa on, että opettaja joka tapauksessa arvioi erikseen kunkin osa-alueen ja antaa niistä palautetta oppilaalle. On mahdollista suorittaa musiikin perusteiden oppimäärä tai osia siitä osallistumatta opetukseen. Tällöin opettaja voi kuitenkin harkintansa mukaan arvioida oppilaan osaamista laajemmin ja sisällyttää suoritukseen esimerkiksi portfoliotehtäviä. PERUSTASON SISÄLTÖ Perustason musiikin perusteiden opetus sisältää seuraavat osa-alueet: 1. Musiikin peruskäsitteet ja nuottikirjoitus 2. Rytmin luku- ja kirjoitustaito 3. Melodian luku- ja kirjoitustaito 4. Harmonia ja äänenkuljetus 5. Musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus ja musiikillisten muotojen hahmottaminen 1. MUSIIKIN PERUSKÄSITTEET JA NUOTTIKIRJOITUS Käsitteet ja merkintätavat ovat perustasolla ensisijaisesti toiminnan apuvälineitä. Toimintaa palveleva osaaminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä todellisissa käyttöyhteyksissä. 3

4 Nuottien nimet: Tavoitteena on nuottien sujuva tunnistaminen G- ja F-avaimilla. Muihin nuottiavaimiin tutustutaan opettajan harkinnan ja ryhmän tarpeiden mukaan. Oktaavialat: Tutustutaan oktaavialoihin. (Liite: oktaavialat) Intervallit: Opetellaan tunnistamaan ja muodostamaan intervallit laatuineen duurien ja mollien kantasävelten ja tavallisimpien muunnesävelten välillä. Intervalleja tarkastellaan äänenkuljetyksen kannalta (eri intervallien luonne, dissonanssien purkaminen). Intervalleja opitaan hallitsemaan nuottikuvasta myös usean oktaavin laajuisina ja sävelnimien välisinä ilman viivastoa. Intervalleihin tutustutaan kuulonvaraisesti painottaen tonaalisesti ja sointujen rakenteen kannalta tärkeitä intervalleja, myös usean oktaavin laajuisina. (Liite: intervallit) Sävellajit: Duureja ja molleja opetellaan tunnistamaan ja kirjoittamaan seitsemään etumerkkiin asti. Tutustutaan kiinteästä etumerkinnästä poikkeavien sävellajialueiden tunnistamiseen. Asteikot: Opetellaan asteikkoja myös sävelnimin. Tutustutaan mollin eri muotoihin (luonnollinen, harmoninen, melodinen). (Liite: molliasteikot) Musiikkiterminologia: Harjaannutaan ymmärtämään ja käyttämään tavallista musiikkiterminologiaa tunnilla opiskeltavan materiaalin ja oman ohjelmiston yhteydessä. Opitaan itsenäiseen tiedonhakuun. Suoritus Tunnistetaan nuotin nimiä ja intervalleja laatuineen sävellyksen nuottikuvasta. Kirjoitetaan duurien ja mollien etumerkintöjä. Tunnistetaan sävellajeja nuottiesimerkeistä. Opettaja kontrolloi musiikkiterminologian osaamista aidossa musiikillisessa kontekstissa 2. RYTMIN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Perussyke: Rytmin opiskelussa keskeistä on perussykkeen löytyminen ja pysyminen. Rytmikuviot opitaan suhteessa sykkeeseen. Sykettä opitaan ylläpitämään eri tavoin esim. ostinaton ja kehorytmien avulla. Tahtilajit ja rytmikuviot: Opetus painottuu tavallisimpien tahtilajien (2/4, 3/4, 4/4, 6/8) ja yleisimpien rytmikuvioiden hallintaan. 4

5 Rytmin hahmottaminen: Kuunneltavasta musiikista opitaan hahmottamaan syke ja tahtilaji. Nuottikuvaa opitaan hahmottamaan ryhmitellen ja ennakoiden. Moniäänisyys: Tutustutaan rytmiseen moniäänisyyteen. Opetellaan tuottamaan ja hahmottamaan kaksiäänisiä rytmejä. Suoritus 1) Rytmin kirjoitus Oppilas kirjoittaa/täydentää kuulemansa yksi- tai kaksiäänisen rytmin. 2) Rytmin esittäminen Oppilas esittää yksiäänisen rytmitehtävän, jota ei valmisteta etukäteen. TAI Oppilas esittää yhden stemman kaksiäänisestä rytmitehtävästä, esimerkiksi opettaja esittää toisen stemman. Tehtävää ei valmisteta etukäteen. TAI Oppilas esittää kaksiäänisen rytmitehtävän (toinen ääni esim. ostinato). Tehtävää saa harjoitella kohtuullisen ajan. Lisäksi oppilas esittää näytteen tunnilla valmistetusta kaksiäänisestä rytmistä (toinen ääni esim. ostinato). (Liite: tutkintoon valmistettava ohjelmisto) 3. MELODIAN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Tunneilla opastetaan luontevaan äänenkäyttöön, fraseeraukseen ja intonaatioon. Tärkeä tavoite on sisäisen kuulon kehittäminen. Oppilaalle tarjotaan tietoisia ongelmanratkaisukeinoja, joiden avulla hän pystyy nuotintamaan kuulemaansa ja harjoittelemaan nuotista laulamista. Tonaalisuus: Opetuksen pääpaino on duuri-molli-tonaalisessa musiikissa. Sävelasteet: Harjoitellaan sävelasteiden (= etäisyys perussävelestä) kuulonvaraista tunnistamista duurissa ja mollissa. Melodiat: Lauletaan ja kirjoitetaan melodioita, joissa hypyt perustuvat tavallisimpiin harmonioihin. Opetellaan kirjoittamaan eri sointiväreillä esitettyjä melodioita. Molliasteikon kromatiikka: Tutustutaan molliasteikon kromatiikkaan. Mollin eri muotoja (luonnollinen, harmoninen, melodinen) harjoitetaan, mutta niiden varmaa hallintaa ei vielä edellytetä. (Liite: molliasteikot) 5

6 Muut säveljärjestelmät: Tutustutaan myös tonaalisuudesta poikkeaviin säveljärjestelmiin kuten modaalisuus ja pentatonisuus. Moniäänisyys: Tunneilla harjoitetaan myös kaksiäänisiä laulu- ja melodiankirjoitustehtäviä, kaanoneita ja melodia-ostinatoja. Suoritus 1) Melodian kirjoitus Oppilas kirjoittaa/täydentää kuulemansa yksi- tai kaksiäänisen melodian. 2) Melodian laulaminen (Liite: laulaminen) Oppilas laulaa yksiäänisen tehtävän, jota ei valmistella etukäteen. TAI Oppilas laulaa yhden stemman kaksiäänisestä tehtävästä, esimerkiksi opettaja esittää toisen stemman. Stemmaa saa harjoitella kohtuullisen ajan. Lisäksi oppilas esittää näytteen valmistetusta kaksiäänisestä ohjelmistosta. (Liite: tutkintoon valmistettava ohjelmisto) 4. HARMONIA JA ÄÄNENKULJETUS Harmoniaa opiskellaan itse tuottaen, kuunnellen ja analysoiden. Erilaisia teknisiä intervalli- ja sointuharjoituksia käytetään tarpeen mukaan opiskelun apuvälineinä. Sointujen merkintä: Opitaan merkitsemään reaalisointuina ja sointuasteina ainakin kolmisointuja ja dominanttiseptimisointuja. Tutustutaan kolmisoinnun käännöksiin ja niiden merkintätapoihin. (Liite: sointumerkinnät) Sointujen ja lopukkeiden tunnistaminen: Basson kulkua opitaan kuulemaan ja nuotintamaan yksinkertaisista musiikkiesimerkeistä. Tunnistetaan kuulonvaraisesti musiikista pääsointutehoja sekä koko- ja puolilopukkeita. Nuottikuvasta tunnistetaan näiden lisäksi myös muita kantasointuja. (Liite: lopukkeet) Äänenkuljetuksen perusteet: Tutustutaan alustavasti äänenkuljetuksen periaatteisiin (dissonanssien purkaminen ja sointujen yhdistäminen). (Liite: äänenkuljetuksen perusteet) Soinnuttaminen: Soinnutetaan melodioita ja laaditaan niille bassoääniä pääsointutehoja käyttäen. 6

7 Suoritus 1) Harmonian kuulonvarainen hahmottaminen Soinnutetaan tuttu melodia perustehoilla (T-S-D). Tehtävää saa valmistella kohtuullisen ajan ja sen voi esittää viisikielisellä kanteleella, pianolla tai muulla tehtävään soveltuvalla instrumentilla. TAI Laaditaan tuttuun melodiaan bassoääni toonika-, subdominantti- ja dominanttisäveliä käyttäen. Tehtävää saa valmistella kohtuullisen ajan ja sen voi esittää laulaen, pianolla tai muulla soittimella. Lisäksi oppilas tunnistaa lopukkeiden paikkoja ja laatuja sekä sointujen päätehoja kuulemastaan musiikkiesimerkistä, josta hänelle on annettu esimerkiksi nuottikuva tai rytminen kuva. (Liite: Harmonian kuuntelu) 2) Kirjallinen sointuanalyysi Oppilas tekee musiikkiesimerkistä opettajan osoittamista kohdista sointuanalyysin käyttäen sointuaste- tai reaalisointumerkintää. 5. MUSIIKIN HISTORIALLINEN JA TYYLILLINEN TUNTEMUS Musiikin perusteiden opetukseen suositellaan jo ensimmäisestä vuodesta lähtien sisällytettävän musiikin kuuntelua ja historiaa oppilaitoksen oman opetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä oppilaan kykyä kuunnella ja kokea sekä auttaa häntä muodostamaan musiikillisia mieltymyksiä ja tiedostamaan ja perustelemaan niitä. Opetuksessa tutustutaan keskeisiin tyylikausiin ja säveltäjiin renessanssista luvun alkuun suomalaista musiikkia unohtamatta. Tutustutaan eri soittimiin ja soitinryhmiin. Oppilaitoksen suuntautumisen ja opettajan harkinnan mukaan tutustutaan muiden maanosien musiikkiin sekä musiikin eri lajeihin (esim. kansanmusiikki, jazz). Oppilasta opastetaan erittelemään ja tutkimaan kuunneltavista teoksista eri osaalueita kuten teoksen taustaa, esitystä ja rakennetta; oppilaan saavuttamia säveltapailullisia ja analyyttisia taitoja käytetään opetuksessa hyväksi. Suoritus Opettaja kontrolloi musiikin historiallista ja tyylillistä tuntemusta esimerkiksi kuuntelun avulla Suoritukseen sisältyy myös konserttikäyntejä. 7

8 PÄÄTTÖSUORITUSTEN ARVIOINTI - PERUSTASO 1. MUSIIKIN PERUSKÄSITTEET JA MUSIIKKIANALYYSI Arvosana-asteikko 1-5. Vastaa tasosuorituksen sisällön kohtaa 1 ja kohtaa 4 osittain (suorituksen kohta 2). 1/5: 5/5: Musiikin peruskäsitteet ja musiikkianalyysi: Oppilas osaa tehdä G- ja F- avaimella nuottikuvasta yksinkertaisia havaintoja, kuten nimetä säveliä, asteikon kantasävelten välisiä intervalleja laatuineen sekä kolmisointuja ja dominanttiseptimisointuja asteina ja reaalisointuina. Hän tunnistaa ja osaa merkitä sävellajin etumerkintöjä. Musiikin peruskäsitteet ja musiikkianalyysi: Oppilas osaa tehdä vaivattomasti havaintoja G- ja F-avaimella nuottikuvasta, kuten nimetä säveliä, asteikon kantasävelten välisiä intervalleja laatuineen sekä kolmisointuja ja dominanttiseptimisointuja asteina ja reaalisointuina. Hän hallitsee sävellajien etumerkinnät varmasti ja vaivattomasti. Hän osaa myös käyttää musiikkiteoreettista käsitteistöä välineenä itsenäiseenkin havaintojen tekoon ja osaa soveltaa tunnilla oppimiaan asioita. 2. SÄVELTAPAILU Arvosana-asteikko 1-5. Vastaa tasosuorituksen sisällön kohtia 2 ja 3 sekä kohtaa 4 osittain (suorituksen kohta 1). 1/5: Rytmin kirjoittaminen: Oppilas löytää perussykkeen ja osaa erottaa tasa- ja kolmijakoisen tahtilajin toisistaan. Hän osaa nuotintaa tavallisimpia rytmikuvioita. Rytmin esittäminen: Oppilas pystyy esittämään prima vista rytmin siten, että syke pääsääntöisesti säilyy ja rytmikuviot ovat ainakin osittain tunnistettavissa. Hänellä on ongelmanratkaisukeinoja vaikeiden paikkojen selvittämiseen. Hän pystyy esittämään helpon valmistetun kaksiäänisen rytmitehtävän. Melodian kirjoittaminen: Oppilas osaa nuotintaa kuulemansa yksiäänisen melodian hahmon, vaikka yksittäiset äänet eivät löydä oikeita paikkojaan. Hän pystyy hahmottamaan perussävelen kuulemansa helpon melodian yhteydessä. Melodian esittäminen: Oppilas pystyy pitämään perussävelen mielessään ja tarvittaessa palaamaan siihen laulaessaan helpohkoa melodiaa. Melodia 8

9 hahmottuu kuulijalle, vaikkeivät yksittäiset sävelet osuisi kohdalleen. Oppilaalla on ongelmanratkaisukeinoja vaikeiden paikkojen selvittämiseen. Harmonian kuulonvarainen hahmottaminen: Oppilas osaa kuulemastaan selkeästä musiikkiesimerkistä tunnistaa toonika- ja dominanttitehoja sekä lopukkeiden paikkoja tai oppilas osaa hetken harjoiteltuaan soinnuttaa tutun melodian T-S-D soinnuilla tai oppilas osaa laatia melodiaan bassoäänen toonika-, subdominantti- ja dominanttisävelillä laulaen tai soittaen. 5/5: Rytmin kirjoittaminen: Oppilas tunnistaa nopeasti ja vaivattomasti tahtilajin kuulemastaan musiikista. Hän osaa nuotintaa laajan valikoiman rytmikuvioita oikeassa suhteessa sykkeeseen ja hallitsee myös helpon rytmisen kaksiäänisyyden. Rytmin esittäminen: Rytmin esittäminen on tasapainoista, joustavaa, sujuvaa ja täsmällistä. Myös kaksiäänisten rytmien esittäminen sujuu vaivattomasti. Melodian kirjoittaminen: Oppilas osaa nuotintaa yksiäänisiä ja helppoja kaksiäänisiä melodioita vaivattomasti. Melodian esittäminen: Yksiäänisten melodioiden laulaminen on vaivatonta. Kaksiäänisissä valmistetuissa tehtävissä oppilas pystyy yksin vastaamaan omasta äänestään. Harmonian kuulonvarainen hahmottaminen: Oppilas osaa hetken harjoiteltuaan soinnuttaa tutun melodian T-S-D soinnuilla tai oppilas osaa laatia siihen bassoäänen toonika-, subdominantti- ja dominanttisävelillä laulaen tai soittaen. Lisäksi oppilas osaa kuulemastaan selkeästä musiikkiesimerkistä tunnistaa toonika-, subdominantti- ja dominanttitehoja sekä lopukkeiden paikkoja. 3. MUSIIKIN HISTORIALLINEN JA TYYLILLINEN TUNTEMUS Arvosana-asteikko hyväksytty/uusittava. Vastaa tasosuorituksen sisällön kohtaa 5. Arvioinnissa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota oppilaan osallistumiseen ja aktiivisuuteen. Musiikilliset tyylipiirteet ja rakenteet tulee tunnistaa kuulonvaraisesti 9

10 OPISTOTASON SISÄLTÖ Opistotason musiikin perusteiden opetus sisältää seuraavat osa-alueet: 1. Peruskäsitteet ja nuottikirjoitus 2. Rytmin luku- ja kirjoitustaito 3. Melodian luku- ja kirjoitustaito 4. Harmonia ja äänenkuljetus 5. Musiikkianalyysi nuottikuvan tuella 6. Musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus 1. MUSIIKIN PERUSKÄSITTEET JA NUOTTIKIRJOITUS Musiikkiopistotasolla tarkistetaan opintojen alussa nuottikirjoituksen ja teoreettisten peruskäsitteiden sujuva hallinta, joita vahvistetaan ja laajennetaan opetuksen aikana. Oleellista on käsitteiden ja merkintöjen osaaminen musiikillisessa käyttöyhteydessä. Nuotinnimet ja -avaimet: Tavoitteena on G- ja F-avaimen sujuva ja alttoavaimen auttava hallinta. Muita nuottiavaimia käytetään opettajan harkinnan ja ryhmän tarpeiden mukaan. Tutustutaan transponoivien soitinten nuotinluvun periaatteisiin. Intervallit: Opitaan tunnistamaan melodis-harmonisia intervalleja laatuineen ja hahmottamaan erilaisten intervallien sijainnit sävellajin sisällä ja osina erilaisia harmonioita. (Liite: intervallit) Sävellajit: Tarkistetaan sävellajien sujuva hallinta. Asteikot: Opitaan hallitsemaan erityyppiset molliasteikot (luonnollinen, harmoninen, melodinen). Tutustutaan myös muihin asteikkotyyppeihin (esim. moodit, pentatoninen, kokosävelasteikko). Musiikkiterminologia: Laajennetaan ja syvennetään perusasteella saavutettua terminologian tuntemusta. Suoritus Opettaja kontrolloi peruskäsitteiden ja nuottikirjoituksen sujuvan osaamisen valitsemallaan tavalla. Suullinen koe voi antaa paremman kuvan taitojen sujuvuudesta. 2. RYTMIN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Rytmejä opiskellaan yhteydessä elävään musiikkiin: melodiaan, harmoniaan ja sointiväriin. Moniäänisiä rytmejä käytetään laajemmin kuin perustasolla. 10

11 Perussyke: Opitaan pitämään sykettä yllä varmasti ja joustavasti ja harjoitellaan rubatoa. Tahtilajit ja rytmikuviot: Vahvistetaan, syvennetään ja lisätään perustasolla saavutettuja taitoja. Edetään tavallisimmista tahtilajeista ja rytmikuvioista harvinaisempiin ja vaativampiin. Tahtilajien hahmottamista ja ominaisluonnetta harjoitellaan sekä kuulonvaraisesti että etsien erilaisia nuotintamistapoja samalle rytmihahmolle. (Liite: tahtilajit ja rytmikuviot) Moniäänisyys: Syvennetään perustasolla saavutettua rytmisen moniäänisyyden hallintaa vaativampiin tehtäviin edeten. Tyylikohtaiset käytännöt: Tutustutaan tyylikohtaisiin rytmintulkinnan käytäntöihin sekä soivien esimerkkien että omakohtaisten harjoitusten avulla. Suoritus 1) Rytmin kirjoitus Oppilas kirjoittaa/täydentää kuulemansa yksi- tai moniäänisen rytmin. 2) Rytmin esittäminen Oppilas esittää yksiäänisen rytmitehtävän, jota ei valmisteta etukäteen. TAI Oppilas esittää yhden stemman moniäänisestä rytmitehtävästä, esimerkiksi opettaja esittää muut stemmat. Tehtävää ei valmisteta etukäteen. TAI Oppilas esittää kaksiäänisen rytmitehtävän. Tehtävää saa harjoitella kohtuullisen ajan. Lisäksi oppilas esittää näytteen tunnilla valmistetusta kaksiäänisestä rytmistä. (Liite: suoritukseen valmistettava ohjelmisto) 3. MELODIAN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Sisäisen kuulon kehittäminen ja hankittujen taitojen sujuvuus on opinnoissa keskeistä. Laulamisessa pyritään sujuvuuteen, luontevaan äänenkäyttöön ja sykkeeseen sekä puhtaaseen intonaatioon. Kuuntelemisen, esittämisen, nuotintamisen ja analysoinnin kohteena on musiikkiteoksia ja teoskatkelmia sekä mahdollisuuksien mukaan myös oppilaiden omia sävellyksiä, sovituksia ja improvisaatiota. Sävelasteet: Varmistetaan sävelasteiden kuulonvaraista tunnistamista duurissa ja mollissa. 11

12 Melodiat: Opitaan laulamaan nuottikuvasta sekä hahmottamaan kuulonvaraisesti ja nuotintamaan duuri-molli-tonaalisia melodioita, jotka sisältävät tavallisimpia muunnesäveliä ja poikkeamia toiseen sävellajiin. Muut säveljärjestelmät: Tutustutaan muihin säveljärjestelmiin (esim. modaalisuus, post-tonaalisuus). Moniäänisyys: Opitaan laulamaan moniäänisessä kudoksessa stemmaa osana ryhmää. Opitaan hahmottamaan moniäänisestä kudoksesta ääriäänet ja tarkastellaan melodiaa suhteessa sointuihin/säestykseen. Suoritus 1. Melodian kirjoitus Oppilas kirjoittaa/täydentää kuulemansa yksi- tai kaksiäänisen melodian. 2. Melodian laulaminen (Liite: laulaminen) Oppilas laulaa yksiäänisen tehtävän, jota ei valmisteta etukäteen. TAI Oppilas esittää yhden stemman (väliääni tai basso) moniäänisestä tehtävästä, esimerkiksi opettaja esittää ainakin melodian. Tehtävää saa harjoitella kohtuullisen ajan. Lisäksi oppilas esittää näytteen valmistetusta moniäänisestä ohjelmistosta. (Liite: tutkintoon valmistettava ohjelmisto) 4. HARMONIA JA ÄÄNENKULJETUS Tavoitteena on omakohtaisen toiminnan kautta oppia ymmärtämään musiikillisen kudoksen toimintaperiaatteita ja näin tukea säveltapailu- ja analyysitaitoja sekä hankkia valmiuksia käytännön musisointiin. Oppilas hahmottaa musiikkia harmoniasoittimen avulla ja hänet totutetaan vaihteleviin tehtävätyyppeihin (vaihteleva määrä ääniä, melodia/basso/molemmat annettu, sointujen erilaiset merkintätavat, erilaiset sovitustehtävät jne). Sointujen merkintä: Opitaan merkitsemään reaalisointuina ja sointuasteina ainakin kolmi- ja nelisointuja käännöksineen sekä välidominantteja ja muita yleisimpiä muunnesointuja. Tutustutaan myös tavallisimpiin kenraalibassomerkintöihin. (Liite: sointumerkinnät) Kuulonvarainen hahmottaminen: Opitaan hahmottamaan kuulonvaraisesti tavallisimpia harmonisia ilmiöitä ja sointuyhdistelmiä sekä erilaisia lopukkeita musiikkiesimerkeistä. (Liite: harmonian kuulonvarainen hahmottaminen) 12

13 Äänenkuljetus: Opitaan muodostamaan ja yhdistämään sointuja kirjoittaen ja soittaen äänenkuljetusperiaatteiden mukaisesti sävellajin kantasointuja ja tavallisimpia muunnesointuja käyttäen, erilaisten merkintätapojen perusteella. Harmonian soitto: Opitaan tuottamaan yksinkertaista harmoniaa pianolla äänenkuljetuksen periaatteiden mukaisesti. Opitaan laatimaan perustehoilla säestyksiä ja tekemään pieniä sovituksia sekä opitaan soittaen transponoimaan yksinkertaisia sointuyhdistelmiä. (Liite: harmonian soitto) Suoritus 1) Harmonian kuulonvarainen hahmottaminen Oppilas tunnistaa ja nimeää opettajan valinnan mukaan harmonioita ja lopukkeita soivasta musiikkiesimerkistä. Lisäksi opettaja voi tarkistaa oppilaan kykyä hahmottaa harmonioita yksinkertaisin pianolla esitetyin tehtävin. 2) Sointusatsin kirjoittaminen Oppilas tekee tehtäväkokonaisuuden, josta on sovittu opettajan kanssa. JA Oppilas kirjoittaa tenttitilanteessa vähintään kaksi erilaista harmoniatehtävää. 3) Harmonian soitto Oppilas soittaa sointukulkuja tai säestyksiä ennalta valmistetusta ohjelmistosta. Soittonäyte voi sisältää myös prima vista-tehtävän ja/tai transponointia. Ainakin yksi tehtävistä esitetään pianolla. (Liite: harmonian soitto) 5. MUSIIKKIANALYYSI NUOTTIKUVAN TUELLA Opiskelun tarkoituksena on antaa valmiuksia nuottikuvan ja kuullun musiikin jäsentämiseen sekä antaa käsitys erilaisista musiikillisen materiaalin käyttötavoista ja sointujen, äänenkuljetuksen ja muodon musiikillisesta merkityksestä. Päämääränä on musiikin tulkinta, jolloin analyysi on hyvä päättää pohdintaan siitä, mikä on analyysin käyttöarvo sävellyksen esittämisessä. Harmonian analyysi: Opitaan analysoimaan harmoniaa duuri-molli-tonaalisesta ohjelmistosta, joka sisältää modulaatioita ja muunnesäveliä. Opitaan tunnistamaan sävellajin kantasävelistä ja tavallisimmista muunnesävelistä muodostuvia harmonioita. 13

14 Teosanalyysi: Opitaan analysoimaan harmoniaa ja muotoa kokonaisista, pienimuotoisista teoksista (pianotekstuuri tai piano ja melodiaääni). Tutustutaan monipuolisesti erilaisiin sävellys- ja tekstuurityyppeihin sekä tyyleihin. Hajasävelet: Opitaan erottamaan yksinkertaisesta sointutekstuurista hajasävelet. Tärkeää on periaatteen ymmärtäminen, ei yksittäisten hajasävelten nimeäminen. Valikoiva ja hierarkkinen analyysi: Opitaan analysoimaan joustavasti, tarpeen mukaan yksityiskohtaisesti ja valikoivammin. Tutustutaan ajatukseen harmonian hierarkkisesta luonteesta ja opitaan tarkastelemaan tonaalista kudosta myös äänenkuljetuksen kannalta, nimeämättä jokaista tilannetta sointuna. Omaehtoinen analyysi: Opitaan tekemään musiikista havaintoja vapaasti omista lähtökohdista. Opitaan kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti tarkastellun kappaleen kokonaisuudesta (esim. siinä esiintyvistä sointuprogressioista, tavanomaisista ratkaisuista ja kappaleen erityispiirteistä). Musiikin tyyli ja lajityyppi: Opitaan tekemään musiikin tyyliin ja lajityyppiin liittyviä havaintoja. Tutustutaan erilaisiin muotoa kuvaaviin termeihin (esim. sonaattimuoto, periodi tai fuuga). Oikean muotonimikkeen löytymistä tärkeämpää on kyky kuvailla kappaleen jäsentymistä: rajakohtia ja jaksottumista. Suoritus Oppilas analysoi kirjallisesti opettajan valitsemasta teoksesta tai katkelmasta sointuja ja kokonaisuuden jäsentymistä soveltaen tunneilla opittuja käsitteitä ja merkintätapoja. 6. MUSIIKIN HISTORIALLINEN JA TYYLILLINEN TUNTEMUS Opistotasolla laajennetaan ja syvennetään perustasolla saatua kuvaa musiikin historiasta ja tyyleistä. Tavoitteena on oppilaan henkilökohtaisen musiikkisuhteen lujittaminen oman musiikillisen ymmärtämisen ja kokemuksen kautta. Oppilaitoksen opetussuunnitelman ja opettajan harkinnan mukaan asiakokonaisuutta voidaan painottaa esim. monikulttuuriseen, kansanmusiikin tai rytmimusiikin, 1900-luvun tai suomalaisen musiikin suuntaan. Oppilaita opastetaan omaehtoiseen ja aktiiviseen paikkakunnan musiikkielämään osallistumiseen, esimerkkeinä konsertti- ja oopperakäynnit sekä ajankohtaisten tapahtumien seuraaminen. Oppilaan saavuttamia säveltapailu- ja analyysitaitoja on suositeltavaa hyödyntää opetuksessa. Oppilaita myös totutetaan käyttämään alan lähteitä (kirjallisuus, internet) tiedonhaussa. Partituurin seuraaminen: Opitaan seuraamaan partituurista tonaalista ja soveltuvin osin ei-tonaalista musiikkia. 14

15 Musiikin historian tuntemus: Opitaan tunnistamaan ja nimeämään historiallisia tyylikausia ja säveltäjiä sekä sijoittamaan kuultuja teoksia sopiviin tyylikausiin. Lisäksi syvennytään ainakin yhteen suppeampaan asiakokonaisuuteen (esim. yksittäinen teos, tyylikausi, lajityyppi, ulkomusiikilliset aiheet) opettajan ja ryhmän kiinnostuksen mukaan. Analyyttinen kuuntelu: Opitaan erittelemään kuullun esityksen tyylillisiä ja esityksellisiä piirteitä ja kuvailemaan sitä analyyttisemmin kuin perustasolla. Kulttuurin yleinen tuntemus: Tutustutaan musiikinhistoriaan osana yleistä historiaa ja aikansa kulttuuria. Suoritus Kuten perustasolla PÄÄTTÖSUORITUSTEN ARVIOINTI - OPISTOTASO 1. HARMONIAN KIRJOITTAMINEN JA MUSIIKKIANALYYSI Arvosana-asteikko 1-5. Vastaa tasosuorituksen sisällön kohtia 1 ja 5 sekä kohtaa 4 osittain (suorituksen kohta 2). 1/5: Harmonian kirjoittaminen ja analyysi: Oppilas hallitsee pääpiirteittäin reaalisointu- ja astemerkinnän sekä osaa tunnistaa ja merkitä kantasoinnuista ja välidominanteista muodostuvat harmoniat pääsävellajissa. Hän pystyy auttavasti tuottamaan sointusatsia erilaisten yksinkertaisten tehtävänasetteluiden pohjalta. Teosanalyysi ja omaehtoinen havaintojen teko: Oppilas pystyy hahmottamaan teoksen muotoa pääpiirteittäin tunneilla opittujen käsitteiden avulla. Hän osaa tehdä musiikista yksinkertaisia teoksen tyyliin ja genreen liittyviä havaintoja. 5/5: Harmonian kirjoittaminen ja analyysi: Oppilas hallitsee varmasti erilaiset sointumerkinnät (reaalisoinnut, astemerkintä, kenraalibasso) sekä kantasoinnuista ja yleisimmistä muunnesoinnuista muodostuvat harmoniat. Hän osaa tunnistaa etumerkinnästä poikkeavan sävellajialueen ja osaa tuottaa sointusatsia erilaisten tehtävänasetteluiden pohjalta sujuvasti. Teosanalyysi ja omaehtoinen havaintojen teko: Oppilas osaa hahmottaa teoksen muotoa tunneilla opittujen käsitteiden avulla. Hän osaa tehdä myös itsenäisesti musiikista muotoon, tyyliin ja genreen liittyviä havaintoja ja soveltaa tunnilla opittuja käsitteitä. 15

16 2. SÄVELTAPAILU Arvosana-asteikko 1-5. Vastaa tasosuorituksen sisällön kohtia 2 ja 3 sekä kohtaa 4 osittain (suorituksen kohdat 1 ja 3). 1/5: Rytmin kirjoitus: Oppilas löytää perussykkeen ja tunnistaa tahtilajin kuulemastaan musiikkiesimerkistä. Hän osaa nuotintaa yksiäänisiä rytmejä tunnistettavasti. Rytmin esittäminen: Oppilas selviytyy ennalta tuntemattomasta rytmistä siten, että esitys etenee tunnistettavasti. Hän pystyy esittämään valmistetun kaksiäänisen rytmitehtävän. Melodian kirjoitus: Oppilas osaa nuotintaa tonaalisia melodioita pääpiirteittäin. Nuotintaminen voi olla hidasta ja muunnesävelten hahmottaminen hankalaa. Oppilas pystyy hahmottamaan yksinkertaista kaksiäänisyyttä auttavasti. Melodian laulaminen: Oppilas osaa laulaa ennalta tuntemattomia tonaalisia melodioita tunnistettavasti. Hän pystyy pitämään perussävelen mielessään. Oppilaalla on ongelmanratkaisukeinoja vaikeiden paikkojen selvittämiseen. Harmonian kuulonvarainen hahmottaminen: Oppilas tunnistaa koko- ja puolilopukkeet. Hän pystyy hahmottamaan yksinkertaisia bassokulkuja ja nimeämään perustehoisia sointuja. Harmonian soitto: Oppilas suoriutuu ennalta valmistelluista tehtävistä tyydyttävästi. 5/5: Rytmin kirjoitus: Oppilas osaa nuotintaa yksi- ja kaksiäänisiä rytmejä nopeasti ja vaivattomasti. Rytmin esittäminen: Ennalta valmistetun kaksiäänisen ja valmistamattoman yksiäänisen rytmin esittäminen on tasapainoista, joustavaa, sujuvaa ja täsmällistä. Oppilas hallitsee myös vaativammat rytmikuviot ja tauot. Melodian kirjoitus: Oppilas osaa nuotintaa yksiäänisiä tonaalisia, tyypillisimpiä muunnesäveliä sisältäviä melodioita vaivattomasti. Kaksiäänisyyden hahmottaminen on vaivatonta. Melodian laulaminen: Oppilas osaa laulaa sujuvasti ja tarkasti ennalta tuntemattomia tonaalisia, myös tyypillisimpiä muunnesäveliä ja hyppyjä 16

17 sisältäviä melodioita. Hän pystyy vastamaan itsenäisesti omasta stemmastaan moniäänisissä lauluissa. Harmonian kuulonvarainen hahmottaminen: Oppilas tunnistaa koko- ja puolilopukkeet. Hän osaa hahmottaa tonaalisen musiikin bassokulkuja sujuvasti ja nimetä sävellajin perusmuotoisia kantasointuja ja välidominantteja sekä tavallisimpia käännettyjä sointuja. (Liite: harmonian kuulonvarainen hahmottaminen) Harmonian soitto: Oppilas suoriutuu ennalta valmistelluista ja mahdollisista prima vista tehtävistä sujuvasti. 3. Musiikin tuntemus Arvosana-asteikko hyväksytty/uusittava. Vastaa tasosuorituksen sisällön kohtaa

18 LIITE MUSIIKIN PERUSTEIDEN SISÄLLÖT JA TYÖTAVAT Liite Musiikin perusteiden tasosuoritusohjeisiin 1. YLEISTÄ UUSISTA TASOSUORITUSOHJEISTA Oleellisimmat muutokset Uudet musiikin perusteiden tasosuoritustenohjeet sisältävät muutoksia sekä rakenteen että sisältöjen suhteen. Järjestettävien kurssien määrä, sisällöt ja nimitykset ovat opiston päätettävissä. Musiikin perusteiden sisällöissä keskeisin muutos perustasolla on harmoniaan liittyvien taitojen entistä keskeisempi asema. Perustason (ent. 3/3) päätteeksi ei enää edellytetä oktaavialojen hallitsemista, mollin eri muotojen varmaa hallintaa, terminologian hallitsemista käytännön toiminnan ulkopuolella (esim. sanakokeissa) eikä sointukäännösten osaamista analyysi- tai kuuntelutehtävissä. Uusia tavoitteita ovat harmonian hallitseminen entistä huomattavasti monipuolisemmin (esim. perustehoilla säestämällä), helpon moniäänisyyden hallinta ja reaalisointumerkit. Uusissa tasosuoritusohjeissa korostuvat myös entistä enemmän oppilaita aktivoivat työtavat. Esimerkiksi soittamista, laulamista ja liikuntaa suositellaan käytettäväksi mahdollisimman laajasti. Myös erilaiset työkansiot (portfoliot) ja muu oppilaan koko opiskeluaikana antama näyttö (jatkuva näyttö) tuovat lisänsä työtapoihin ja voivat olla osa suoritusta. Koska oppilaitokset voivat tulevaisuudessa itse päättää sekä tasosuoritusten rakenteista että sisällöistä, on joitain asioita tarkoituksella jätetty opettajan harkintaan. Suorituksen tai osasuorituksen ajankohta voidaan valita sopivimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tiettyjen osa-alueiden suoritustavat (lähinnä musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus) on myös jätetty opettajan harkittavaksi. Opettaja voi myös käyttää harkintaansa esimerkiksi työtapojen ja ohjelmiston painotusten suhteen, huomioiden esimerkiksi ryhmän koon, oppilaiden iän ja käytettävissä olevan tilan ja ajan. Lisäksi on muistettava, että esitetyt tasosuoritusohjeet ovat vähimmäistavoitteita - joissakin oppilaitoksissa voidaan asettaa suoritusrima korkeammallekin. Keskeisiä periaatteita Perustason opetuksessa ja oppisisällöissä on entistä enemmän tarkoitus painottaa musiikillista toimintaa palvelevaa osaamista ja ymmärrystä mekaanisen, toistavan tai ulkoa opitun tiedon sijaan. Ajatuksena on keskittyä ensisijaisesti osaamisen laatuun, ei määrään. 18

19 Opetuksessa suositellaan käytettäväksi kaikissa yhteyksissä ja mahdollisimman paljon elävää musiikkia ja aitoja musiikkiesimerkkejä. Kuuntelutehtävissä pyritään käyttämään esim. kokoonpanojen ja soittimiston suhteen mahdollisimman monipuolista ohjelmistoa. Tavoitteena on myös käyttää musiikin perusteiden opetuksessa oppilaiden omaa soittoohjelmistoa, ohjata ja rohkaista oppilaiden omaa säveltämistä ja hyödyntää oppilaiden rytmi- ja melodiatuotoksia. Uusi painotusalue: harmonia Uusissa tasosuoritusohjeissa painotetaan aikaisempaa enemmän harmonian ja moniäänisyyden hallintaa. Eräänä harmonian hallitsemisen osa-alueena on nostettu esiin lopukkeiden hahmottaminen ja tunnistaminen. Tarkoitus on monipuolistaa harmonian tarkastelua funktioiden ja muodon hahmottamisen suuntaan. Tähän liittyy myös ajatus valikoivasta sointuanalyysista: vastapainona yksityiskohtaiselle tarkastelulle tai sointusanelulle voidaan kuunnella ja tutkia kokonaisuuden jäsentymistä ja rajakohtien soinnullisia tapahtumia. Määrän sijasta laatua -periaatteen mukaisesti yritetään aiempaa syvällisemmin oppia toonika- ja dominanttiharmonioiden luonnetta, käyttöä ja niille johtavia sointuja. Jo perusasteella suositellaan tutustuttavan myös ohjelmistoon, jossa sävellaji vaihtuu. Moniäänisyyden harjoittelua ja hallintaa korostetaan uusissa ohjeissa entistä enemmän. Niin kirjoitus-, täydennys- kuin esitettäväkin ohjelmisto voi olla kaksi- tai useampiäänistä. Tämä ohjelmisto voi kuitenkin olla yksinkertaisempaa ja helpompaa kuin yksiääninen. Suoritustilanne ja -tehtävät Uusissa tasosuoritusohjeissa on haluttu niin päättö- kuin osasuorituksen osalta turvata oppilaan mahdollisuus käyttää säveltapailutaitojaan suoritustilanteessa. Niinpä esimerkiksi suositellaan, että oppilaat saavat suoritustilanteessakin ryhmänä laulaa diktaattimelodiaa. Suoritustehtäväksi soveltuu toisaalta myös tutun melodian nuotintaminen ulkomuistista. Suoritustilanteessa opettaja voi myös harkintansa mukaan teettää melodian kirjoituksen ja sointujen tunnistamisen joko samassa tai eri tehtävässä. Valmistettujen tehtävien painoarvo suorituksessa jää opettajan tai oppilaitoksen määriteltäväksi. 19

20 2. TARKENNUKSIA JA SELITYKSIÄ TASOSUORITUSOHJEISIIN Täydennystehtävät: Melodian, harmonian ja rytmin hallintaa voidaan suoritustilanteessakin kontrolloida erilaisin täydennystehtävin (aukkotehtävin), joissa oppilas täydentää kuulemansa perusteella esim. rytmistä tai nuottikuvaa. Täydennystehtävässä voi olla esim. melodian ja/ tai harmonian rytmi valmiina - tunnistetaan sointuja kuulonvaraisesti melodian rytmi valmiina - kirjoitetaan melodia viivastolle kuullun perusteella melodian säveltasot valmiina - täydennetään rytmi kuullun perusteella edellisten yhdistelmiä Harmonian kuuntelu: Perustasolla harmoniankuuntelutehtävissä keskitytään perustehojen kuulonvaraiseen havaitsemiseen. Tehtävänasettelut voivat kuitenkin olla erilaisia esim. tarkastelutarkkuuden suhteen. Näytteitä voidaan kuunnella valikoiden, tunnistaen vain rajakohdat ja niiden harmoniat. Kuunteluesimerkit voivat sisältää muitakin sointuja, joiden hallitsemista ei vielä edellytetä. Opistotasolla sointuvalikoimaa laajennetaan käsittämään tavallisimmat kantasointumuodot ja muunnesoinnuista yleisimmät, kuten välidominantit. Välidominanttien tarkkaa merkintätapaa ei vaadita, vaan riittää että oppilas ilmaisee ymmärtäneensä välidominantin periaatteen (merkintätapana voidaan käyttää esimerkiksi vd-lyhennettä, nuolta, tms.). Uusissa tasosuoritusohjeissa korostetaan, että enemmistö kuunteluesimerkeistä on oikeita musiikkiesimerkkejä - kappaleita ja niiden katkelmia, joita kuunnellaan levyiltä tai elävinä esityksinä luokassa. Harmonian soitto: Perustasolla harmonian soitto voi olla paitsi kokonaisten sointujen, myös basson tai muun yksittäisen stemman soittoa ja tapahtua yksin tai ryhmässä. Soittimina voidaan käyttää esimerkiksi laattasoittimia, soivia putkia, 5-kielistä kannelta tai pianoa. Opistotasolla harmonian soiton tavoitteena on antaa oppilaalle auttava pianonkäsittelytaito (oppilas löytää tavallisimpia sointuja helpoissa sävellajeissa ja osaa yhdistellä niitä luontevasti). Pääaineisille pianisteille tehtäviä voi antaa enemmän tai ne voivat olla vaativampia kuin muilla. Pianon lisäksi oppilas voi käyttää jotain muuta harmoniasointinta (esimerkiksi kitaraa, harmonikkaa). Myös melodiasoitinta voidaan käyttää esimerkiksi improvisoinnissa tai bassoäänten soittamisessa. Intervallit: Perustasolla intervallien opiskelu liittyy esimerkiksi moniääniseen laulamiseen yms. käytännön yhteyksiin. Oikeiden musiikkiesimerkkien ohella voidaan tarpeen mukaan ja satunnaisesti käyttää myös mekaanisia, teosyhteydestä irrallisia intervalliharjoituksia. Opetuksessa voivat painottua esimerkiksi intervallien tavallisimmat äänenkuljetukseen liittyvät käyttötavat; laatujen osaamisessa voidaan keskittyä niin ikään tavallisimpiin ja keskeisimpiin intervalleihin harvinaisempien jäädessä tasosuoritusten ulkopuolelle. Opistotasolla intervallit laatuineen opetellaan kattavasti. Opetuksessa painotetaan kuitenkin tavallisimpia elävässä musiikissa esiintyviä tilanteita. 20

21 Laulaminen: Jos oppilaan laulamista vaikeuttaa esim. äänenmurros tai muu äänen tuottamiseen liittyvä ongelma, laulamisen voi korvata jokin muu itse ilman soitinta tuotettu esitystapa - käytännössä lähinnä viheltäminen. Lopukkeet: Erilaisten lopukkeiden opiskelu tapahtuu perustasolla luontevasti esimerkiksi opettajan ohjaamissa kuuntelutehtävissä ja musiikkiesimerkkien tarkastelussa nuotin kanssa. Lopukkeet liittyvät havaintoihin yksinkertaisten musiikkiesimerkkien rajakohdista ja fraaseista sekä vapaaseen kuvailuun musiikin etenemisestä. Lopukkeiden tarkasteluun liittyy myös ajatus valikoivammasta sointuanalyysista, tarkastelutavasta, jossa keskitytään harmonian rakenteen painokkaimpiin kohtiin ja väliin jäävät vaikeammat soinnut voidaan sivuuttaa. Molliasteikot: Vanhoihin kurssivaatimuksiin sisältynyt molliasteikkojen hallitseminen kirjallisesti on uusista tasosuoritusohjeista jätetty pois. Uusien tasosuoritusohjeiden lähtökohtana on perustasolla paremmin käytäntöä palveleva taito. Tarkoitus on, että perustasolla opitaan tiedostamaan molliasteikon yläosan kromaattinen vaihtelu. Asteikkojen nimeämisen ja sävelten luetteloimisen sijasta korostetaan käytännön sovellustaitoa esim. melodioita tai sointuja kirjoitettaessa. Opistotasolla opetellaan hallitsemaan erilaiset molliasteikot. Oktaavialat: Oktaavialojen opetuksessa painopiste on käytännön tekemisessä ja kokemuksissa. Tärkeämpää kuin hallita oktaavialat paperilla on niiden suhteuttaminen omaan laulu- ja soittokokemukseen. Oktaavialojen opetuksessa voidaan esim. ottaa esiin paitsi oppilaiden omien soitinten, myös soitinten äänialat yleensä. Portfoliotyöskentely: Portfoliotyöskentelyssä oppilaan tuntityöskentelystä ja itsenäisestä työstä kootaan vihko tai kansio. Portfolio on tarkasteltavissa myöhemmin ja se on esim. arvioinnin yhteydessä näyttönä oppilaan aktiivisuudesta, mahdollisista kiinnostuksen kohteista ja kehittymisestä. Sointumerkit ja reaalisointumerkit Tahtilajit ja rytmikuviot: Opistotasolla edetään perustahtilajeista yhdistettyihin (ja valikoiden myös epäsymmetrisiin) tahtilajeihin. Tunneilla opiskellaan rytmejä, joissa on esimerkiksi erilaisia kohotahteja, kaaria, synkooppeja ja trioleita. Tunneilla voidaan myös tutustua muihin poikkeusjakoisiin kuvioihin, kuten kvartoleihin ja kvintoleihin. Valmistettu ohjelmisto: Suorituksessa on prima vista-osaamisen ohella keskeistä valmistetun (tunneilla ja/tai kotona harjoitellun) ohjelmiston hallinta. Valmistetun ohjelmiston määrän on hyvä olla luontevassa suhteessa tunneilla läpikäydyn ohjelmiston määrään; sopiva määrä saattaisi olla esim kappaletta. Äänenkuljetus: Perustasolla äänenkuljetusta opetetaan käytännön yhteyksissä. Käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi sointujen mielekäs yhdistäminen, dissonanssin purkaminen ja luontevan stemman, pienen sointusäestyksen tai toisen äänen laatiminen. Opistotasolla syvennetään ja laajennetaan perustasolla saavutettuja taitoja. 21

22 3. TYÖTAPOJA MUSIIKIN PERUSTEIDEN ERI OSA-ALUEILLE Musiikin peruskäsitteet ja nuottikirjoitus Peruskäsitteistön opiskelu tapahtuu käyttämällä ja soveltamalla käsitteitä ja merkintöjä mielekkääseen musiikilliseen toimintaan. Opettajaa kehotetaan ensisijaisesti käyttämään aikaa todellisen musiikkimateriaalin työstämiseen soivan kokemuksen yhteydessä. Esimerkiksi nuotinnimiä, intervalleja ja intervallien laatuja opetellaan musiikkiteosten yhteydessä. Näitä peruskäsitteitä voi myös harjoittaa suullisesti vaikkapa äänenavausharjoitusten ja muun toiminnan yhteydessä (esim. nimeämällä ohjelmistosta). Sävellajien opettelun painotuksessa ja opetusjärjestyksessä on suositeltavaa huomioida oppilaiden instrumentit ja niiden tavalliset sävellajit. Sävellajien tunnistamisen harjoitusmateriaaliksi suositellaan myös oppilaiden omaa soitto-ohjelmistoa. Ryhmän ja opettajan tuella tutkitaan myös kiinteästä etumerkistä poikkeavia sävellajialueita mm. tilapäisiä etumerkkejä ja lopukkeita. Mollin eri muotojen tarkastelua suositellaan tapahtuvaksi säveltapailun yhteydessä ja kuulokuvaa painottaen. TEHTÄVÄTYYPPEJÄ JA HARJOITUSTAPOJA luetellaan nuottikuvasta nuottien nimet luetellaan nuottikuvasta kahden eri avaimelle kirjoitetun stemman väliset intervallit ilman laatuja kirjoitetaan ja tunnistetaan sävellajien etumerkintöjä lauletaan asteikkoja nuottien nimiä käyttäen lauletaan tietyn sävellajin sävelillä liikkuvia sekvenssiharjoituksia nuottinimin tunnistetaan instrumenttiohjelmistosta sekä kiinteän etumerkinnän mukainen että tilapäisiä sävellajeja sisältävä aineisto tehdään terminologian kokoamis- ja selvittämistehtäviä (esim. tunnilla käsiteltyyn aineistoon tai oppilaiden omaan ohjelmistoon liittyen) ESIMERKKEJÄ PORTFOLIO- YM. VALMISTETUISTA TÖISTÄ analyysia omasta soitto-ohjelmistosta (sävellajeja, intervalleja ym.) ja havaintojen pohdintaa suhteessa vapaamuotoisiin kokemuksiin kappaleen luonteesta ja etenemisestä ohjelmiston sovittamista ryhmän oppilaista koostuville kokoonpanoille pohtien sopivia äänialoja nuottikuvan pelkistäminen, esimerkiksi yksinkertaistetun säestyksen laatimista Rytmin luku- ja kirjoitustaito Rytmien harjoittelussa pyritään monipuoliseen, tekemistä ja kokemista korostavaan työskentelyyn. Rytmejä soitetaan, lauletaan, liikutaan ja luetaan. Yksittäisten 22

23 rytmikuvioiden ja eri tahtilajien ominaispiirteiden opettelussa voidaan hyödyntää loruja ja rytmitavuja. Sykkeen säilymiseen ja ylläpitoon myös taukojen aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Sykkeen säilyttämistä harjoitellaan liikkumista (esimerkiksi kehorytmejä) hyödyntäen, molempia käsiä ja jalkoja käyttäen ja esimerkiksi reisiin lyöden. Opetellaan sietämään virheitä ja ohittamaan ne esityksen häiriintymättä. Kehorytmejä voidaan käyttää myös eri tahtilajien kuvaamisessa tai säestyksessä (oppilaiden keksimin) helpoin ostinatoin. Rytmien kuuntelussa ja kirjoittamisessa kiinnitetään huomiota useisiin mahdollisiin tahtiosoitusvaihtoehtoihin ja erilaisiin tapoihin kirjoittaa sama rytmi. Opettajajohtoisuuteen tuovat vaihtelua rytmisanelut oppilaalta toiselle: rytmejä ja aikaarvojen nimityksiä voidaan opetella niin, että oppilas sanelee kirjoittamansa diktaatin tai keksimänsä rytmin, ja toinen oppilas kirjoittaa sen sanelun mukaan. Kaksiäänisiä rytmejä (toinen ääni saa olla helppo) harjoitettaessa hyödynnetään ryhmätilannetta; kaksiäänisyyttä harjoitellaan myös esim. toista ääntä lukien ja toista naputtaen. Kaksiäänisiä rytmejä voidaan kirjoittaa esim. kappaleista, joissa on kaksi eri sointiväriä. Mahdollinen portfolio- tms. valmistettu tehtävä voi olla esimerkiksi valikoiva rytmisten ilmiöiden nuotintamista oppilaan omilta tai oman instrumentin ohjelmistoa sisältäviltä äänitteiltä: säestyskuvioita, komppeja, 2-äänisiä katkelmia jne. Melodian luku- ja kirjoitustaito Opetuksessa pyritään antamaan oppilaille myönteinen kokemus laulamisesta. Melodioiden ambitus ei saa olla liian laaja, vaan oppilaiden äänenkäytön valmiudet on syytä ottaa huomioon tehtävien valinnassa (esim. pienet lapset, äänenmurros). (Mahdollisuuksien mukaan) pyritään tyyliin ja tilanteeseen sopivaan rytminkäsittelyyn, fraseeraukseen ja intonaatioon (esim. huomioiden soolo- ja yhteislaulun erilaiset intonaatiokäytännöt). Sisäistä kuuloa on johdonmukaisesti harjoitettava opetuksessa. Sisäisen kuulon kehittäminen tarkoittaa mm. että oppilas harjaantuu muodostamaan soivan mielikuvan musiikista nuottien perusteella. Sisäisen kuulon kehittäminen on tärkeä edellytys myös kuullun musiikin nuotintamiselle. Kehittymistä voi tukea tehtävillä, jotka oppilas on ensin oppinut laulamaan, vähitellen pelkästään mielessä. Sävelsuhteiden tiedostamista voidaan harjoittaa mm. tunnistamalla kuullun ja lauletun sävelen etäisyys suhteessa perussäveleen. Opetuksessa melodiaa ja harmoniaa on hyvä tarkastella yhdessä. Ohjelmiston kautta voidaan tutustua myös sävellajin vaihdoksiin ja yksinkertaiseen kromatiikkaan. Oppilaan suhdetta omaan instrumenttiinsa voidaan alkuvaiheessa tukea kirjoittamalla melodioita tutulle nuottiavaimella ja tuttuun rekisteriin. Melodiasanelut ovat enimmäkseen oikeita musiikkiesimerkkejä; elävän musiikin käyttämiseen diktaattina (saneluna) voi yhdistää musiikin historiallista ja tyylillistä tarkastelua. On myös 23

24 harjoitettava eri sointiväreillä esitettyjen melodioiden kirjoittamista (eri soittimet, lauluääni). MELODIAN KIRJOITUKSEN HARJOITUKSIA lauluohjelmiston opettelu ja osatun ohjelmiston kirjoittamista myöhemmin korvakuulolta soittaminen melodiadiktaatit (sanelut) transkriptio oman sävellyksen kirjoittaminen laulun imitoiminen soittamalla tai laulaminen sävelnimin oppilaiden soitto-ohjelmiston käyttö diktaatteina (saneluina) melodian pelkistämisen harjoittelu, esimerkiksi nuotintaen pelkistetty runko, jota voidaan käyttää myös improvisoinnin pohjana Harmonia Moniäänisen musiikin luku- ja kirjoitus- ja hahmotustaitoja harjoitetaan musiikin perusteiden opetuksessa sekä kaksiäänisyyden että sointujen kautta. Uusien tasosuoritusohjeiden myötä basson hahmottaminen ja basson kuuntelemisen harjoitukset nousevat aiempaa keskeisempään asemaan. Bassonkuuntelutehtävinä käytetään musiikkiteoksia ja katkelmia, joista kuunnellaan valikoiden ja ohjatusti bassoa, äänenkuljetusta ja sointuja. Sointukäännösten hallinta ei sisälly uusiin tasosuorituksiin, mutta basson muutoksen tehoa voidaan kokeilla ja kuunnella. Pohjamuotoisen ja käännetyn soinnun erottaminen voi kuitenkin tapahtua vapaasti kuvailemalla tai opettajan valitsemaan merkintätapaa käyttäen. Opetuksessa melodiaa ja harmoniaa suositellaan tarkasteltavaksi yhdessä. Sen sijaan teosyhteydestä irrallisten intervallien kuuntelua ei vaadita. Edelleen suositellaan, että oppilaiden soitto-ohjelmiston hyödyntäminen ja erityisesti melodiasoitinten soittajien ohjelmisto säestysnuotteineen on etusijalla: niistä tutkitaan sävellajeja, lopukkeita, sointuja ja intervalleja opettajan harkinnan mukaan sekä havaintojen pohdintaa suhteessa vapaamuotoisiin kokemuksiin kappaleen luonteesta ja etenemisestä. Ohjelmiston kautta voidaan tutustua myös sävellajin vaihdoksiin ja yksinkertaiseen kromatiikkaan. Sointuasteita opiskellaan sekä itse käyttämällä (soittaen, laulaen ja kirjoittaen, esimerkiksi säestysten transponointi) että yksinkertaisessa musiikkianalyysissa (esimerkkiksi lopukkeiden tarkastelussa) erilaisista tekstuureista. TYÖ- JA HARJOITUSTAPOJA moniääninen laulaminen säestysten laatiminen ja harjoittaminen soittaen ja kirjoittaen 24

25 sointujen tunnistamisen harjoittelu samaan aikaan kuunnellen ja nuottikuvaa seuraten intervallien käyttötapojen, sointujen yhdistämistapojen ym. ratkaisujen tutkiminen teoksista erilaisten tekstuurien toteuttaminen sointujen pohjalta PORTFOLIOTYÖT HARMONIAN OPISKELUSSA yksinkertaisten säestysten työstämistä oppilaan valitsemiin tuttuihin melodioihin ja transponoimista muutamaan sävellajiin soittaen ja/ tai laulaen; toteutustapoina vaihdellaan sointuihin tai vastaääneen perustuvia ratkaisuja erilaisten säestysten laatimista samaan sointukulkuun säestysten soittamista ja kirjoittamista oppilaan valitsemiin melodioihin sekä reaalisointumerkinnän pohjalta että ilman transponoimista astemerkinnän avulla basson laatimista melodiaan ja melodian laatimista bassolinjaan; voidaan käyttää myös valmista bassolinjaa tutkittavasta musiikkiohjelmistosta muunnelmien laatimista teemasta/ sointukulkuun/ bassolinjaan nuotintamistehtävät sellaisista musiikkiesimerkeistä, joissa kahden äänen suhde toteuttaa tonaaliselle musiikille tyypillisimpiä intervallien käyttötapoja, kuten terssija sekstikulkuja tai septimin tai sekunnin purkauksia kaksiäänisiä melodiankirjoitus- tai transkriptiotehtäviä, joihin lisätään intervallinumerot ja dissonanssien purkaukset (esim. + =dissonanssi ja - = purkaus) tutun teoksen ääriäänten välisten intervallien kuulonvaraista tunnistamista opettajan valitsemista kohdista VALMISTETTAVIA HARMONIANSOITTOTEHTÄVIÄ säestyksen/ basson soitto: yksinkertaisen, pääsointuihin perustuvan säestyksen soittaminen tuttuun melodiaan harmoniasoittimella; oppilas valmistaa tehtävän muutamassa sovitussa sävellajissa; melodiainstrumentalistit voivat toteuttaa tehtävät myös soittamalla vain melodian ja basson melodioiden valmistaminen omalla pääinstrumentilla soittaen ja muutamaan sovittuun sävellajin transponoiden Musiikin historiallinen ja tyylillinen tuntemus Musiikin historiaan tutustuminen ja musiikin kuuntelu on tärkeää koko opiskelun ajan. Musiikin kuunteleminen on muusikkouden ja musiikkikulttuurin välittämistä. Opetuksessa pyritään antamaan käsitys musiikin historian tyylikausista ja niiden murroksista, musiikin piirteiden muuttumisesta, keskeisistä säveltäjistä ja musiikin merkityksestä aikansa yhteiskunnassa. Opetuksessa on myös syytä huolehtia siitä, että opiskelijat kuulevat paljon musiikkiesimerkkejä historian eri kausilta, eri musiikin lajeista, eri soittimista, eri säveltäjiltä, eri maista jne. Musiikin kuunteleminen ja soittaminen on musiikin historian kehityslinjojen tarkastelun pohjana. Tyylillistä valikoimaa voidaan laajentaa myös länsimaisen taidemusiikin ulkopuolelle; suomalaista 25

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet

Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa. Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotaso Musiikin perusteet Yhteinen osa Yleiset lähtökohdat ja tavoitteet Musiikkiopistotasolla oppiminen rakentuu perustasolla saavutettujen tietojen ja taitojen varaan. Musiikkiopistotason

Lisätiedot

Vakka-Suomen musiikkiopisto

Vakka-Suomen musiikkiopisto Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Piano. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Piano Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANON VAPAA SÄESTYS (pop/jazz-piano) PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

Musiikin. perusteet. Vmo. opetussuunnitelman. liite. Musiikin. perusteiden kollegio 2013. Sisällys. Musiikin perusteet, perustaso!...

Musiikin. perusteet. Vmo. opetussuunnitelman. liite. Musiikin. perusteiden kollegio 2013. Sisällys. Musiikin perusteet, perustaso!... Vmo Musiikin perusteet opetussuunnitelman liite Musiikin perusteiden kollegio 2013 Sisällys Musiikin perusteet, perustaso!... 2 Rakenne ja yleistä...! 2 Sisältö ja tavoitteet...! 2 Rytmiikka...! 3 Melodia...!

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitara Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.6 Musiikki. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.6 Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisia ilmaisuvälineitä

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Huilu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Huilu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi HUILUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

MUPE OPS Koekäyttöön lukuvuodelle 2014-2015

MUPE OPS Koekäyttöön lukuvuodelle 2014-2015 MUPE OPS Koekäyttöön lukuvuodelle 2014-2015 EMON MUPE-OPS 9.6.2014 Koekäyttöön lukuvuonna 2014-2015 SISÄLTÖ YLEISTÄ S. 1 Opintojen rakenne, työtavat ja oppimateriaalit Arviointi, oppitunnin pituus ja ryhmäkoko

Lisätiedot

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015 1 PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet Vantaan musiikkiopisto 2015 PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET 2 Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason

Lisätiedot

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO

PIANO. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO PIANO Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet VMO PIANONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason tasosuoritusten

Lisätiedot

Musiikin perusteiden opetussuunnitelma musiikkiopistotasolla

Musiikin perusteiden opetussuunnitelma musiikkiopistotasolla Musiikin perusteiden opetussuunnitelma musiikkiopistotasolla Periaatteet kaikki oppilaat saavat perustasoa syvemmän ja laajemman osaamisen musiikin perusteissa oppilailla on mahdollisuus syventyä heitä

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Sello. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Sello Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi SELLONSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten

Lisätiedot

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO VAPAA SÄESTYS

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO VAPAA SÄESTYS AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO VAPAA SÄESTYS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)...

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Lyömäsoittimet. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu. SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Lyömäsoittimet Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LYÖMÄSOITINTEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto

AINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma tarkentaa Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Painotetun musiikin opetussuunnitelma

Mikkelin kaupunki Painotetun musiikin opetussuunnitelma Mikkelin kaupunki Painotetun musiikin opetussuunnitelma Musiikkikasvatuksen toiminnan visio: Musiikkiluokilla opiskellut oppilas on monipuolisesti musiikista innostunut ja osaava, yhteistyökykyinen, aktiivisesti

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA HARMONIKKA

AINEOPETUSSUUNNITELMA HARMONIKKA AINEOPETUSSUUNNITELMA HARMONIKKA VAPAA SÄESTYS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT (OPS 6)...

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

KLASSISEN KITARAN- JA SÄHKÖKITARANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA

KLASSISEN KITARAN- JA SÄHKÖKITARANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA KLASSISEN KITARAN- JA SÄHKÖKITARANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavaa musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE

AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Viulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Viulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Viulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi VIULUNSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kantele. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kantele. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kantele Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KANTELEENSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA

AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA AINEOPETUSSUUNNITELMA KITARA Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT (OPS 6)... 4 TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT...

Lisätiedot

Monta polkua hahmotustaitoihin

Monta polkua hahmotustaitoihin Monta polkua hahmotustaitoihin Miten hahmotustaitojen opetus voi tavoittaa soittajan kokemusperäisen ja toiminnallisen hahmotuksen? Esimerkkeja ja opettajan työkaluja Musiikin perusteiden teemavuosiseminaari

Lisätiedot

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c

Alkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu opetusta Suzuki- ja Kodaly- menetelmillä

Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu opetusta Suzuki- ja Kodaly- menetelmillä Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu opetusta Suzuki- ja Kodaly- menetelmillä www.suzukikoulu.com OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 1.8.2013 Tuusulanjärven avoin musiikkikoulu Opetuspaikka: Järvenpää-

Lisätiedot

7.2.10. MUSIIKKI LUOKAT 1-2

7.2.10. MUSIIKKI LUOKAT 1-2 7.2.10. MUSIIKKI 205 LUOKAT 1-2 Luokilla 1-2 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle

Lisätiedot

Pianon vapaa säestys

Pianon vapaa säestys SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Pianon vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2006 www.musicedu.fi PIANON VAPAAN SÄESTYKSEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kansanmusiikki. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kansanmusiikki. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu. SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kansanmusiikki Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 KANSANMUSIIKIN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Kitaran vapaa säestys

Kitaran vapaa säestys SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitaran vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARAN VAPAAN SÄESTYKSEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN

Lisätiedot

Tämän kirjan omistaa

Tämän kirjan omistaa Tämän kirjan omistaa Tähän voit kiinnittää kuvasi Oma nimi Puhelin Teoriaopeni nimi ja yhteystiedot Teoriatuntini on Paikka klo Pääainesoittimeni on Soitonopeni on Mielimusiikkiani on Säveltäjiä, joiden

Lisätiedot

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1 KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1.Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä Karkkilan musiikkikoulu on yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä oppilaitos. Musiikkikoulussa

Lisätiedot

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.1.2014 alkaen)

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.1.2014 alkaen) KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.1.2014 alkaen) SISÄLLYSLUETTELO: 1. OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS --------------------------------------------- 2 2. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ-----------------------------------

Lisätiedot

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:

Lisätiedot

NUORISOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015 2016 OPINTOJAKSOJEN KUVAUKSET. laajuudessa kolmisointuineen

NUORISOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015 2016 OPINTOJAKSOJEN KUVAUKSET. laajuudessa kolmisointuineen NUORISOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015 2016 OPINTOJAKSOJEN KUVAUKSET n1-1 23 op HUILUNSOITTO saa valmiudet huilunsoitto C:n opintoihin ohjelmiston harjoittaminen vähintään seuraavasti;;

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA

JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO JOUSISOITTIMIEN AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavan musiikin taiteen

Lisätiedot

Vakka-Suomen musiikkiopisto Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän Opetussuunnitelma

Vakka-Suomen musiikkiopisto Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän Opetussuunnitelma Vakka-Suomen musiikkiopisto Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän Opetussuunnitelma Voimassa 1.1.2011 alkaen Sisällys 1 VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON TOIMINTA-AJATUS... 3 1.1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet

Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet Suomen musiikkioppilaitosten liitto MUPE-työryhmä Arja Ahlajoki Marjatta Airola Sakari Hildén Inkeri Jaakkola Leif Nystén Hanne Närhinsalo Väliraportti 29.10.2012

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa

Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa BASSO: Pt 1: duurit ja luonnolliset sekä harmoniset mollit 3b-3# Pt 2: duurit sekä luonnolliset, harmoniset sekä jazzmollit (sama

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTOYHDISTYS RY

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTOYHDISTYS RY KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTOYHDISTYS RY TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ OPETUSHALLITUS 2002 SISÄLLYSLUETTELO OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS 3 OPPIMISKÄSITYS

Lisätiedot

PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTO BORGÅNEJDENS MUSIKINSTITUT OPETUSSUUNNITELMA. Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä

PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTO BORGÅNEJDENS MUSIKINSTITUT OPETUSSUUNNITELMA. Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTO BORGÅNEJDENS MUSIKINSTITUT OPETUSSUUNNITELMA Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 1. TOIMINTA-AJATUS... 2

Lisätiedot

Helsingin Konservatorio. MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Puhaltimet

Helsingin Konservatorio. MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Puhaltimet MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Puhaltimet 1 Puupuhaltimiensoiton peruskurssi 1 (huilu, klarinetti, oboe, fagotti, saksofoni) Oppilas oppii instrumenttinsa soittotekniikan ja äänenmuodostuksen alkeita,

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO

AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANO Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 2 (OPS 6)... 2 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet

Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet Musiikin perusteiden sisällöt ja suoritusohjeet 11.4.2013 Suomen musiikkioppilaitosten liitto MUPE-työryhmä Leif Nystén, pj. Arja Ahlajoki Marjatta Airola Sakari Hildén Inkeri Jaakkola Hanne Närhinsalo

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2015

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2015 päivitetty 4.5.2015 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Leevi Madetojan katu 1 Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON

Lisätiedot

Tampereen Suzukikoulu. Opetussuunnitelma. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä

Tampereen Suzukikoulu. Opetussuunnitelma. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä Tampereen Suzukikoulu Opetussuunnitelma Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä 2 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS... 3 2. ARVOT, YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ... 4 2.1 ARVOT JA YLEISET

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3

Lisätiedot

Musiikin perusteiden opetus

Musiikin perusteiden opetus Valkeakosken musiikkiopisto Musiikin perusteiden opetus OPAS oppilaille ja vanhemmille lukuvuosi 2013-2014 A B C D E F G H I Tämä vihkonen opastaa matkalle Valkeakosken musiikkiopiston musiikin perusteiden

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2013-2014 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

LÄNSI-POHJAN MUSIIKKIOPISTO OPETUSSUUNNITELMA. Musiikki on koko ihmiskunnan kaikkien aikojen ja paikkojen ääni sen läsnäolossa me olemme yhtä (Gray)

LÄNSI-POHJAN MUSIIKKIOPISTO OPETUSSUUNNITELMA. Musiikki on koko ihmiskunnan kaikkien aikojen ja paikkojen ääni sen läsnäolossa me olemme yhtä (Gray) LÄNSIPOHJAN MUSIIKKIOPISTO OPETUSSUUNNITELMA Musiikki on koko ihmiskunnan kaikkien aikojen ja paikkojen ääni sen läsnäolossa me olemme yhtä (Gray) MIKSI OLEMME OLEMASSA Missio Taiteen perusopetuksen musiikin

Lisätiedot

Luokilla 4-6 musiikkiluokkien opetus tapahtuu Vuorentaustan koulussa ja 7.-9.-luokilla Soppeenharjun

Luokilla 4-6 musiikkiluokkien opetus tapahtuu Vuorentaustan koulussa ja 7.-9.-luokilla Soppeenharjun MUSIIKKIPAINOTTEISTEN LUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA Yleistä musiikkiluokkien opetussuunnitelmasta Musiikkiluokkatoiminta alkaa Ylöjärvellä 4. vuosiluokalta. Oppilaat valitaan musiikkiluokalle 3. luokan keväänä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA

MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.

Lisätiedot

Helsingin Konservatorio. MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Piano

Helsingin Konservatorio. MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Piano MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Piano Pianonsoiton peruskurssi 1 Oppilas oppii pianonsoiton perustekniikkaa, tutustuu helppoihin pianosävellyksiin ja alkaa totutella vapaan säestyksen alkeisiin. Oppilas

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos. Musiikin koulutusohjelma Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Erikoistumisopinnot

OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos. Musiikin koulutusohjelma Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Musiikin koulutusohjelma Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Erikoistumisopinnot 2 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2007-2008 Lukuvuonna 2007-2008

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA

Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA 1. TOIMINTA-AJATUS Toiminta-alue ja ylläpitäjä Tehtävät Tavoitteet Kulttuuripalvelujen tuottaminen 2. OPPIMISKÄSITYS 3.

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz

asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå Taiteen perusopetus asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Lempäälä-opisto, Nokian Työväenopiston, Pirkkala-opisto

Lisätiedot

Musiikki MU (2007-2008)

Musiikki MU (2007-2008) Musiikki MU (2007-2008) Opetuksen tavoitteet Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä

Lisätiedot

KIVALO-OPISTO Musiikin perusopetuksen opetussuunnitelma

KIVALO-OPISTO Musiikin perusopetuksen opetussuunnitelma KIVALO-OPISTO Musiikin perusopetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo TAITEEN PERUSOPETUKSEN MUSIIKIN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN 1 OPETUSSUUNITELMA 1 Kivalo-opiston toiminta-ajatus 1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Yhdistyksen toimintakertomus

Yhdistyksen toimintakertomus Yhdistyksen toimintakertomus Vuosi 2009 1. Yleistä Vapaan säestyksen opettajat ry:n tarkoituksena on 1. kehittää ja edistää vapaan säestyksen opetusta ja tutkimusta 2. kehittää jäsentensä pedagogista ammattitaitoa

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN MUSIIKIN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN MUSIIKIN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA Muonion kansalaisopisto TAITEEN PERUSOPETUKSEN MUSIIKIN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 12.10.2011 63 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS... 3 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tampereen Suzukikoulu. Opetussuunnitelma 1.8.2015. Taiteen perusopetuksen musiikin yleinen oppimäärä

Tampereen Suzukikoulu. Opetussuunnitelma 1.8.2015. Taiteen perusopetuksen musiikin yleinen oppimäärä Tampereen Suzukikoulu Opetussuunnitelma 1.8.2015 Taiteen perusopetuksen musiikin yleinen oppimäärä 2 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS... 3 2. ARVOT, YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Musiikki (OPS perusteet, 23 )

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Musiikki (OPS perusteet, 23 ) 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Musiikki (OPS perusteet, 23 ) Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen

Lisätiedot

HARMONIKANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO

HARMONIKANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTO HARMONIKANSOITON AINEOPETUSSUUNNITELMA Tämä aineopetussuunnitelma koskee Vakka-Suomen musiikkiopistossa annettavaa musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista

Lisätiedot

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.8.2008 alkaen)

KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.8.2008 alkaen) KESKI-VANTAAN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.8.2008 alkaen) SISÄLLYSLUETTELO: 1. OPPILAITOKSEN TOIMINTA-AJATUS --------------------------------------------- 2 2. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ-----------------------------------

Lisätiedot

SALON MUSIIKKIOPISTO

SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa kirjaston läheisyydessä.

Lisätiedot

Kolmannen luokan opetettavat asiat

Kolmannen luokan opetettavat asiat METODIOS Pörinää Kolmannen luokan opetettavat asiat LULMINEN hyvä asento hengitys- ja äänentuottoelimistöön tutustuminen eläytyvä, ilmeikäs laulaminen ja esiintyminen kaanon korvakuulolaulut SOITTMINEN

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT

AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Liiteosa 10.9.2015/KS AINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Sisällysluettelo Varhaisiän musiikkikasvatus 3 Piano 3 Jousisoittimet 6 Viulu 6 Alttoviulu 7 Sello 7 Kontrabasso 7 Puupuhaltimet 8 Huilu 8 Klarinetti

Lisätiedot

Helsingin Konservatorio

Helsingin Konservatorio MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Piano päivitetty 18.12.2014 Pianonsoiton peruskurssi 1 Oppilas oppii pianonsoiton perustekniikkaa, tutustuu helppoihin pianosävellyksiin ja alkaa totutella vapaan säestyksen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Liite Sivistyslautakunta 26.5.2008 49

Liite Sivistyslautakunta 26.5.2008 49 1 7.15 MUSIIKKI opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

RAUMAN LUKION MUSIIKIN KURSSITARJONTA

RAUMAN LUKION MUSIIKIN KURSSITARJONTA N MUSIIKIN KURSSITARJONTA SISÄLTÖ MU1 JA MINÄ MU2 MONIÄÄNINEN SUOMI MU3 OVET AUKI MUSIIKILLE MU4 VIESTII JA VAI- KUTTAA MU5 PROJEKTIKURSSI MU6 LUKIODIPLOMI MU9/KU12 ÄÄNIVEISTOS MU10 STUDIOTEKNIIKKA MU7

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016

ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016 ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016 Muskattilaisten ilmoittautuminen ensi lukuvuoden ryhmiin on ajankohtaista. Ilmoittautuminen tapahtuu ohessa jaettavalla ilmoittautumiskaavakkeella. Kaavakkeeseen

Lisätiedot

7.15 Musiikki. On tärkeää, että koulujen laitteistot ja välineistöt ovat ajanmukaiset ja vastaavat nyky yhteiskunnan vaatimaa tasoa.

7.15 Musiikki. On tärkeää, että koulujen laitteistot ja välineistöt ovat ajanmukaiset ja vastaavat nyky yhteiskunnan vaatimaa tasoa. 7.15 Musiikki Musiikin vaikutus ihmiseen on hyvin kokonaisvaltaista. Musiikin perusopetuksen tavoitteena on, että musiikki oppiaineena edistää oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, vahvistaa oppilaan

Lisätiedot

2. Harmonikalle sävelletty sonaatti, sarja- tai muunnelmateos tai muu laajamuotoinen teos 3. Aikamme musiikkia. 4. Vapaavalintainen ohjelmakokonaisuus

2. Harmonikalle sävelletty sonaatti, sarja- tai muunnelmateos tai muu laajamuotoinen teos 3. Aikamme musiikkia. 4. Vapaavalintainen ohjelmakokonaisuus TASOSUORITUSTEN KUVAUKSET KLASSISEN MUSIIKIN OSASTO HARMONIKKA, KANTELE, KITARA, PIANO JA URUT Harmonikka HARMONIKANSOITTO, TASO C (muut kuin pääaine harmonikan opiskelijat) Tavoitteena on saavuttaa ohjelmiston

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Päivitys 01.08.2010 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 MUSIIKKILEIKKIKOULUN PALVELUKARTTA...

Lisätiedot

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi

Musiikkipedagogi. Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot