AJANKOHTAISTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖSTÄ. Johtaja Ari Saarinen Oulu

Transkriptio

1 AJANKOHTAISTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖSTÄ Johtaja Ari Saarinen Oulu

2 Valtiontalouden kehykset vuosille (VN päätökset ja ) Hallitus on asettanut tavoitteekseen 1. Tasapainottaa valtiontalous. Lisätoimia, mikäli valtiontalouden alijäämä jää yli yhteen prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Kääntää valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä Finanssipolitiikan haasteita Hidas kasvu Tuotantorakenteen muutokset Väestön ikääntyminen Julkisen talouden kestävyys

3 Julkisyhteisöjen rahoitusasema: VM:n arvion mukaan pitäisi olla 3,5 % ylijäämäinen, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa myös pitkällä aikavälillä alijäämästä huolimatta yksi EU:n jäsenmaiden vahvimpia tarvitaan myös talouden rakenteisiin kohdistuvia uudistuksia, jotka kohentavat talouden kasvun edellytyksiä

4 Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna 6 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Lähde: Suhdannekatsaus 1/2013. VM

5 Lähde: Suhdannekatsaus 1/2013. VM

6 Valtiontalouden kehykset vuosille , yliopistot ja SA Kehyspäätöksen pohjana on hallituksen päättämä vaalikauden kehys Yliopistojen osalta hallitusohjelman mukainen säästö on toteutettu etupainotteisena. Vuodelle 2014 kohdistuu vielä 20 M Suomen Akatemian valtuuden kokonaistasoon tehdään hallituksen päätösten mukaisesti vajaan 12 prosentin vähennys vuodesta 2012 Uudet päätökset Yliopistoindeksin arvioitu vaikutus vuonna 2014 (2,5 %) 41,4 M SA:n myöntövaltuutta lisätään vuodesta 2014 lähtien vuositasolla 10 M tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman toteuttamiseen (ICT2015) SA:n valtuuteen kohdistetaan kertaluonteinen 17 M vähennys v. 2014

7 Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan vuodelle 2014, valtiovarainministeriön kanta Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (mom ) (1000 euroa) Aalto-yliopiston lisärahoitus (HO) ALV kompensaation tarkentuminen Kertaluonteisten lisäysten poisto Yliopistoindeksi (2,5 %) Yliopistojen toiminnan lisärahoitus, muut kuin Aaltoyliopisto (HO) Yhteensä

8 Yliopistojen rahoitusmallin jatkokehittäminen Työryhmä yliopistojen rahoitusmallin jatkokehittämiseksi kokoonpanona pääosin rahoitusmallia vuodelle 2013 valmistellut työryhmä jäsenet OKM:stä, yliopistoista ja Suomen Akatemiasta työpajat 25.9 ja sidosryhmille ja yliopistoille määräaika työryhmän tavoitteena on laatia ehdotus yliopistojen rahoitusmallin laatunäkökulman vahvistamiseksi julkaisufoorumin ja opiskelijapalautteen osalta Julkaisufoorumin tietojen sisällyttäminen osaksi rahoitusmallia TSV toteuttanut Unifin aloitteesta julkaisufoorumihankkeen Yliopistojen opiskelijapalautteen sisällyttäminen rahoitusmalliin Unifin asettama työryhmä valmistelee yliopistojen opiskelijapalautekyselyä OKM valmistelee tarvittavat asetusmuutokset siten, että rahoitusmallin muutokset tulevat voimaan vuoden 2015 alusta

9 Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2013 alkaen

10 Yliopistovierailut OKM kävi ohjaukseen liittyvät yliopistovierailut Yliopistovierailun aikana tavattiin yliopiston ylimmän johdon (132 henk.) lisäksi dekaanit ja vastaavat (114 henk.), henkilökunnan (82 henk.), opiskelijoiden (98 henk.) ja yliopiston sidosryhmien edustajia (64 henk.) Jokaisen ryhmän kanssa käytiin lävitse vierailun tavoitteet, keskeiset yo-lakiuudistuksen vaikutuksen arvioinnin tulokset ja eduskunnan sivistysvaliokunnan lausunto asiasta, yleinen taloustilanne ja yliopistosektorin talousnäkymät ja viitekehyksenä HO tavoitteet ja yliopistosopimuksen keskeinen sisältö yliopiston johdolle edellisten lisäksi lyhyt luonnehdinta yliopistosta saadun materiaalin valossa Korostettiin, että yliopistovierailussa ei ole kyse yliopiston toiminnan arvioinnista

11 Yliopistovierailut Keskusteluissa teemoina oli yliopiston strateginen johtaminen ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus, korkeakoulurakenteiden kehittäminen ja toiminnan laatu sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi kuinka ylipiston strategia näkyy toiminnassa ja miten eri toimijat voivat vaikuttaa sen muotoutumiseen palautetta siitä palveleeko ministeriön ja yliopistojen välinen ohjaussuhde parhaalla mahdollisella tavalla (merkityksellisyys, selkeys) yliopiston strategista kehittämistä Yliopistoissa käydyt keskustelut ja niistä tehdyt johtopäätökset yliopistojen hallitusten puheenjohtajien ja rehtoreiden kanssa esillä pidettävässä tilaisuudessa pohditaan kuinka muita ryhmiä voidaan informoida otetaan huomioon yliopistolle annettavassa kirjallisessa palautteessa 2014

12 Muutamia alustavia havaintoja yliopistovierailuista OKM:n ja yliopistojen välinen ohjaussuhde Myönteistä OKM:n strategisempi ohjausote Muu ohjaus kuin rahoitusmalli on vähemmän näkyvää erityisesti johto- ja dekaanitason ulkopuolella Aina ei selkeää ohjaako yliopiston toimintaa enemmän oma strategia vai valtakunnallinen rahoitusmalli Tärkeänä koetaan eri tasoilla tapahtuva yliopistojen keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö ministeriön kanssa Haasteena muiden hallinnonalojen ja erillisstrategioiden sivustaohjaus Pidetään luontevana OKM:n toimimista alakohtaisen rakenteellisen keskustelun sparraajana ja keskustelun käynnistäjänä Ministeriön toivotaan fasilitoivan myös ajankohdalle keskeisiä tai tulevaisuuden haasteisiin liittyviä teemakohtaisia keskusteluja

13 Muutamia alustavia havaintoja yliopistovierailuista Strateginen johtaminen Vahvistunutta autonomiaa on hyödynnetty yliopistoissa eri tavoin Poisvalinnat ovat edelleen haasteena Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys on heikentymässä ainakin osassa yliopistoja Strategiatyön ja strategian toimeenpanon jalkauttamisessa suurta vaihtelua yliopistojen kesken Johto ja dekaanitasolla on vahva sitoutuminen yliopiston strategiaan Eniten kriittisyyttä henkilöstössä Opiskelijoilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet ja kehittämisideoita on otettu myös huomioon Sidosryhmät ovat vain muutamassa yliopistossa osallistuneet aktiivisesti strategiaprosessiin Kollegion roolissa vielä kehitettävää

14 Muutamia alustavia havaintoja yliopistovierailuista Sidosryhmät Kärkialueet ja profiilit on oltava selkeästi tunnistettavissa. Ulkomailta löytyy erityisesti suuryrityksille runsaasti muitakin strategisia partnereita Sidosryhmien näkemyksiä toivotaan kuultavan myös opetussuunnitelmien laatimisen yhteydessä mm. tulevaisuuden tarpeet ja sidosryhmien strategiset valinnat Eräitä kehittämiskohteita EU-tutkimusrahoituksen mahdollisuudet Etäopetuksen ja opetuksen sähköisten palvelujen mahdollisuudet erityisesti oman yliopiston ulkopuolelta Johtaminen, ammattijohtaminen vs. joutuminen pois tutkimustehtävistä Opetuksessa pätevöityminen haasteena kannustimet tutkimuksessa Muun kuin opetus- ja tutkimushenkilökunnan urajärjestelmään kehittäminen Henkilöstökoulutukseen panostaminen mm. johtaminen, talousosaaminen

15 LAIT YLIOPISTOLAIN, AMMATTIKORKEAKOULULAIN JA OPISKELIJA- VALINTAREKISTERISTÄ JA YLIOPPILASTUTKINTOREKISTERISTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (482/2013, 483/2013 JA 484/2013) Selkeyttä hakemiseen: yhteishaku kaikkiin korkeakouluihin, yksi sähköinen hakujärjestelmä, 6 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen, hakijalle tarjotaan yhtä korkeakoulupaikkaa. Koulutustarjonta paremmin näkyviin ns. yhden luukun periaatteella (ml. muu kuin tutkintoon johtava koulutus). Mahdollisuus valita ensimmäistä paikkaa hakevat omana ryhmänään (kiintiöidä): Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä. Tutkintotiedot ja opiskeluoikeustiedot rekistereistä/tietovarannosta saatavilla jo 2014.

16 OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMISEN AIKATAULU Korkeakoulujen syksyn 2013 ja kevään 2014 yhteishaut toteutetaan vielä nykykäytännön mukaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erillisinä yhteishakuina nykyisillä järjestelmillä. HO:n mukaan opiskelijavalintauudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Kuluvan vaalikauden aikana on tarkoitus valmistella myös hallitusohjelman mukainen esitys uudistuksen toisesta vaiheesta. Uudistuksen ensimmäinen vaihe: Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaku otetaan käyttöön syksyllä 2014 otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonta ja hakupalvelut löytyvät syksyn 2014 korkeakoulujen yhteishausta lähtien yhdestä palvelusta ja ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan yhdellä lomakkeella. Uudistuksen toinen vaihe: Toisessa vaiheessa yhteishaku varataan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa hakeville koulutusalaa vaihtaville sekä vastaavantasoisen tutkinnon suorittaneille tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen.

17 KOULUTUSVASTUIDEN UUDISTAMINEN Yliopistojen koulutusvastuiden sääntely uudistetaan kokonaisuudessaan lukien valmistelu jatkuu syksyn aikana yhteistyössä yliopistojen kanssa Uudistuksen mahdollistava yliopistolain 7 :n muutos eduskunnan käsittelyssä Yliopistotutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa suoritetaan säädetään VN:n asetuksella. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään OKM:n asetuksella, joka valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa Tavoitteet: yliopistolle autonomiansa puitteessa nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistäviä kokonaisuuksia ja vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin vahvistetaan korkeakoulusektoreiden ja korkeakoulujen erilaisia profiileja ja työnjakoa nykyistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi kokonaisuus Koulutusalojen erilaisuuden ja yhteiskunnan koulutustarpeiden vuoksi yliopistojen koulutusvastuiden sääntely voi eri aloilla olla erilaista

18 Muita ajankohtaisia kehittämisasioita Suomen Akatemian ja TINin arviointi Ammattikorkeakoulu-uudistus Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus (TULA) ICT2015-strategia EU:n tutkimuksen puiteohjelma Horisontti 2020 EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi Koulutusvienti