Lausuntopyyntö Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/47/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi korkeakoulujen yhteishausta. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Lausunnot pyydetään toimittamaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen viimeistään *** Undervisnings- och kulturministeriet ber Er yttra er om bifogade utkast till statsrådets förordning om gemensam ansökan till högskolorna. Avsikten är att förordningen träder i kraft den 1 mars 2014 och tillämpas för första gången vid antagningen av studerande till utbildning som inleds våren Remissvaren inlämnas per e-post till undervisnings- och kulturministeriets registratorskontor på adressen kirjaamo@minedu.fi senast Ylijohtaja Tapio Kosunen Hallitusneuvos Maiju Tuominen Liitteet luonnos VNA korkeakoulujen yhteishausta muistioluonnos

2 OKM/47/010/ (2) Jakelu Ammattikorkeakoulut Yliopistot Opetushallitus Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Suomen yliopistot UNIFI ry Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Tiedoksi KTPO työnjakaja

3 Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta LUONNOS Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain (558/2009) 36 :n 2 momentin ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 22 :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, ensin mainittu laissa 482/2013 ja viimeksi mainittu laissa 483/2013: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan yliopistolain (558/2009) 36 :n 2 momentissa ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 22 :n 2 momentissa tarkoitettuun korkeakoulujen yhteishakuun. 2 Hakukohteet Hakija voi hakea korkeakoulujen yhteishaussa enintään kuuteen hakukohteeseen. Hakukohteet otetaan huomioon hakijan esittämässä hakutoivejärjestyksessä. Hakija voi muuttaa hakutoivejärjestystään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaan ajankohtaan saakka. 3 Hakijan valitseminen hakukohteeseen Hakija valitaan ylimpään hakukohteeseen, johon hänen valintamenestyksensä riittää. Hakija voi tulla kuitenkin valituksi myöhemmin varasijalta ylempään hakukohteeseensa. Tällöin hakija tekee valinnan niiden hakukohteiden välillä, joihin on tullut valituksi. 4 Lisähaku Korkeakoulu voi järjestää hakukohteeseen yhteishakuun liittyvän lisähaun. Mikäli lisähaku järjestetään, kaikki varsinaisena hakuaikana hakeneet hyväksyttävissä olevat hakijat valitaan ensin. 5 Yhteishaun aikataulu Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa yhteishaussa ja lisähaussa noudatettavat aikataulut. 6 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Tällä asetuksella kumotaan yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 2 ja ammattikorkeakoulujen yhteishausta annettu valtioneuvoston asetus (1044/2009).

4 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite VALTIONEUVOSTON ASETUS KORKEAKOULUJEN YHTEISHAUSTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti kuluvalla hallituskaudella. Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan ja opiskelupaikkoja varataan hakijoille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Samanaikaisesti kehitetään korkeakoulujen sähköistä haku- ja valintajärjestelmää. Uudistukset toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut saavat mahdollisuuden varata opiskelupaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville ja käyttöön otetaan korkeakoulujen yhteinen valtakunnallinen yhteishaku. Tasavallan presidentti on vahvistanut näitä uudistuksia koskevan lain yliopistolain 36 ja 38 :n muuttamisesta (482/2013) ja lain ammattikorkeakoululain muuttamisesta (483/2013). Uudistukset toteutetaan syksyn 2014 opiskelijavalinnoissa valittaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Mainittujen lakien mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan pääsääntöisesti korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistetään yhdeksi korkeakoulujen hakujärjestelmäksi. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät jatkossakin opiskelijavalintapäätökset ja päättävät itsenäisesti opiskelijavalinnan perusteista. Hakija voi yhteishaussa tulla hyväksytyksi vain yhteen hakukohteeseen. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään yliopistolain 36 :n 6 momentin ja ammattikorkeakoululain 22 :n 5 momentin mukaan tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Esityksessä ehdotetaan annettavaksi valtioneuvoston asetus korkeakoulujen yhteishausta, joka korvaisi yliopistojen yhteishakua koskevan yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 2 :n ja ammattikorkeakoulujen yhteishausta annetun valtioneuvoston asetuksen (1044/2009). Asetuksessa säädettäisiin menettelystä, jossa hakija kirjaisi yhteishaussa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valitsemansa hakukohteet etusijajärjestykseen. Hakija voisi valita yhteishaussa enintään kuusi hakukohdetta. Hakija voisi muuttaa hakukohteiden etusijajärjestystä opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaan ajankohtaan saakka. Hakija valittaisiin ylimpään hakukohteeseen, johon hänen valintamenestyksensä riittää. Hakija voisi tulla kuitenkin valituksi myöhemmin varasijalta ylempään hakukohteeseensa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaisi yhteishaussa noudatettavat aikataulut kuten nykyisinkin. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Asetusta sovellettaisiin yliopistolain (558/2009) 36 :n 2 momentissa ja ammattikorkeakoululain (351/2003) 22 :n 2 momentissa tarkoitettuun korkeakoulujen yhteishakuun. Yhteishaun käyttöalasta on säädetty kattavasti edellä mainituissa laeissa. Valittaessa opiskelijoita pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon, sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon

5 2 johtaviin opintoihin opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishaun avulla. Mainittujen lakien perusteella korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin yliopistolain tai ammattikorkeakoululain nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Korkeakoulu voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden korkeakoulu on määritellyt erikseen. 2 Hakukohteet Säännöksen mukaan hakija voisi hakea korkeakoulujen yhteishaussa enintään kuuteen hakukohteeseen. Kevään 2013 yhteishauissa suomalaisen henkilötunnuksen omaavista hakijoista 81 % haki enintään yhteensä neljään hakukohteeseen, kun huomioidaan kaikki yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaut. Enintään kuuteen kohteeseen hakeneita oli 90 % kaikista hakijoista. Ehdotettava hakukohteiden määrää voidaan näin ollen pitää riittävänä. Hakukohteet otettaisiin huomioon hakijan esittämässä hakutoivejärjestyksessä ja hakija voisi muuttaa hakutoivejärjestystään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaan ajankohtaan saakka. Hakutoivejärjestyksen muuttamisen takarajaksi vahvistettaisiin hakuajan päättymisajankohta, joka olisi sekä korkeakoulujen valintaprosessin kannalta tarkoituksenmukainen että hakijoiden kannalta riittävän pitkä. Käytännössä hakijan hakutoiveet ja niiden keskinäinen järjestys vaikuttavat esimerkiksi valintakokeisiin osallistumiseen sekä mahdollisiin hakutoiveen ensisijaisuudesta saataviin pisteisiin. Tästä johtuen valinta-ajoja ei voida käytännössä aloittaa ennen kuin hakijoiden hakutoivejärjestykset ovat selvät ja hakijaa sitovat. Myöhäisempi takaraja estäisi valintojen aloittamisen jo toukokuun aikana eikä toteuttaisi opiskelijavalintauudistuksen tavoitetta valintaprosessin sujuvoittamisesta. 3 Hakijan valitseminen hakukohteeseen Pykälässä säädettäisiin hakijan valitsemisesta hakukohteeseen. Korkeakoulu päättää kunkin hakukohteen valintaperusteiden mukaisesti hakijoiden paremmuusjärjestyksestä, jonka mukaisesti henkilöitä valitaan hakukohteeseen, sekä kokonaan hylättävistä hakijoista ja tallentaa tämän valintaehdotuksen opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain (1058/1998) mukaiseen opiskelijavalintarekisteriin opetus- ja kulttuuriministeriön 5 :n mukaisesti vahvistamaan ajankohtaan mennessä. Valintaehdotus ei vielä sisällä tietoja siitä keitä valitaan, koska valintaan vaikuttaa hakukohteen paikka hakijoiden etusijajärjestyksessä. Hakijan hakukohdekohtaista valintaehdotuksen mukaista valintamenestystä verrataan hänen hakutoivejärjestykseensä. Tässä sijoittelussa tietojärjestelmä etsii hakijan ylimmäksi asettaman hakutoiveen, johon hän voi tulla hyväksytyksi. Sijoittelu aloitetaan, kun korkeakoulut alkavat tallentamaan hakukohteiden valintaehdotuksia järjestelmään. Sijoittelua jatketaan opetus- ja kulttuuriministeriön 5 :n mukaisesti vahvistamaan ajankohtaan saakka. Sijoittelun kuluessa hakija on varasijalla kaikkiin ylempiin hakukohteisiin, joissa hakija ei mahdu valittavien määrään, mutta täyttää kuitenkin valintaperusteissa määritellyt minimiehdot valinnalle. Pykälän mukaan hakija valittaisiin ylimpään hakukohteeseen, johon hänen valintamenestyksensä riittää. Valinta tehdään viimeistään silloin, kun kaikkien hakukohteiden tulokset on tallennettu opiskelijavalintarekisteriin opetus- ja kulttuuriministeriön 5 :n mukaisesti vahvistamaan ajankohtaan mennessä. Hakija voi tällöin ottaa opiskelupaikan vastaan yliopistolain 38 :n ja ammattikorkea-

6 3 koululain 22 :n mukaisesti. Ehdotettavan säännöksen mukaan hakija voisi kuitenkin tulla valituksi myöhemmin varasijalta ylempään hakukohteeseensa. Tilanteessa, jossa hakija ei ole vielä vastaanottanut paikkaa, johon hänet on valittu ja hän nousee varasijalta etusijajärjestyksessään ylemmälle hakukohteelle, hakija valitsisi ehdotettavan säännöksen mukaan kumman paikan ottaa vastaan. Mikäli hakija on vielä varasijalla ylempään hakukohteeseen, hän voisi ottaa paikan vastaan nykykäytännön mukaisesti myös ehdollisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että hakija odottaa vielä varasijalta ylempiin hakukohteisiin pääsyä, mutta sitoutuu ottamaan paikan vastaan, mikäli varasijat peruuntuvat. Sijoittelun tulos voi olla hakijan osalta lopullinen jo ennen kuin kaikkein hakukohteiden valintaehdotuksia on tallennettu järjestelmään. Tulos on lopullinen, kun hakija mahtuu hyväksyttävien määrään ensimmäiseksi asettamassaan hakukohteessa. Tulos on lopullinen myös, kun hakija mahtuu hyväksyttävien määrään hakukohteessa, jonka yläpuolella ei ole hakutoiveita, joihin hän on varasijalla, eikä hakutoiveita joiden valintaehdotusta ei ole vielä tallennettu järjestelmään. Näissä tapauksissa hakija voi ottaa opiskelupaikan vastaan jo ennen kaikkien hakukohteiden valintaehdotusten valmistumista. 4 Lisähaku Ehdotettavan pykälän mukaan korkeakoulu voisi järjestää hakukohteeseen yhteishakuun liittyvän lisähaun vapaiksi jääneiden aloituspaikkojen täyttämiseksi. Korkeakoulut voisivat järjestää varsinaisen yhteishaun sijoittelun päättymisen jälkeen lisähakuja opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman aikataulun mukaisesti. Lisähaun voisi järjestää sellaiseen koulutukseen, jonka kaikkia aloituspaikkoja ei ole saatu täytettyä varsinaisessa yhteishaussa. Korkeakoululla voi olla perusteita järjestää lisähaku, vaikka hakukohteeseen olisi hakenut paikkamäärää enemmän hakijoita, jos korkeakoulu arvioi, että osa hakijoista nousee vielä varasijalta muihin hakukohteisiin, ei ota paikkaa vastaan ollenkaan tai ilmoittautuu poissaolevaksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi. Mikäli lisähaku järjestetään, kaikki varsinaisena hakuaikana hakeneet hyväksyttävissä olevat hakijat valittaisiin ehdotettavan säännöksen mukaan ennen lisähaussa hakeneita. Lisähaut ovat osa yhteishakua ja hakija voi vastaanottaa vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan yhteishakuun kuuluvista koulutuksista. Lisähaussa voi hakea kuka tahansa, mutta opiskelupaikkaa ei tarjota hakijalle, joka on jo ottanut vastaan jonkin toisen korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan yhteishakuun kuuluvista koulutuksista. 5 Yhteishaun aikataulu Ehdotettavan pykälän mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaisi yhteishaussa ja lisähaussa noudatettavat aikataulut kuten nykyisin. 3 Esityksen vaikutukset Korkeakoulujen yhteisen valtakunnallisen yhteishaun käyttöönoton vaikutuksia on arvioitu uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 44/2012 vp). Ehdotettavalla asetuksella säädetään yhteishaun toimittamiseen liittyvistä menettelyistä, eikä nyt ehdotettavista säännöksistä aiheudu lisäkustannuksia.

7 4 4 Asian valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. Valmisteluun ovat osallistuneet opetusministeriön asettamat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen, sähköisten hakujärjestelmien ja valtakunnallisten yhteishakujen kehittämisryhmä sekä korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä -hankkeen ohjausryhmä, joissa ovat edustettuna korkeakoulut, opetushallitus ja toisen asteen opinto-ohjaajat ja opiskelijajärjestöt. Asetusehdotuksesta on pyydetty keskeisten sidosryhmätahojen lausunnot. Lausunnoissa.. 5 Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan Sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 toteutettavassa yhteishaussa otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen.