Kannuksen kaupunki. Talouden tasapainottaminen

Transkriptio

1 Kannuksen kaupunki Talouden tasapainottaminen

2 Talouden tasapainottaminen Sisältö 1. Lähtökohdat Tilinpäätökset 2011 ja Talouden kehitysnäkymät ja valtionosuusrahoituksen leikkaukset Alijäämän kattamisvelvoite Talouden tasapainottamisen linjaukset Vuosi Vuodet Henkilöstöpoliittiset toimenpiteet... 11

3 Talouden tasapainottaminen Lähtökohdat Kannuksen kaupungin taloustilanne on ollut koko luvun varsin hyvä ja vakaa. Vuosina kaikki tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, lukuun ottamatta vuotta 2005, joka oli euroa alijäämäinen antolainatappiosta johtuen. Taulukko 1: Yli-/alijäämän ja kertyneen ylijäämän kehitys vuosina (1 000 ) Yli-/alijäämä Kertynyt ylijäämä Yli-/alijäämä Kertynyt ylijäämä Kaupungin tuloveroprosentti oli 19,50 % vuodesta 2001 vuoteen 2013, jolloin se korotettiin 20,50 %:iin. Kiinteistöveroja korotettiin vuodelle 2012 ja tämän vaikutuksesta kiinteistöverotaso kohosi ensin hieman valtakunnan keskitason yläpuolelle, mutta jäi jo vuonna 2013 uudelleen alle alueen ja valtakunnan keskitason. Taulukko 2: Tulo- ja kiinteistöveroprosenttien vertailu Kannus Keski-Pohjanmaa Koko Suomi Tulovero ,50 19,91 19,25 Kiinteistövero 2012: - yleinen 0,92 1,00 0,90 - vakituinen asunto 0,42 0,45 0,40 - vapaa-ajan asunto 0,92 0,93 1,00 Tulovero ,50 20,58 19,40 Kiinteistövero 2013: - yleinen 0,92 1,08 0,93 - vakituinen asunto 0,42 0,49 0,40 - vapaa-ajan asunto 0,92 0,99 1,03

4 Talouden tasapainottaminen Tilinpäätökset 2011 ja 2012 Kaupungin tilinpäätökset vuosilta 2011 ja 2012 ovat olleet yhteensä euroa alijäämäiset ja vuosikatteet euroa miinuksella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kahden vuoden aikana kaupunki on joutunut ottamaan ns. syömävelkaa eli lainaa pelkästään siitä syystä, että verotulot ja valtionosuudet eivät ole riittäneet rahoittamaan kaikkia toiminnan nettokustannuksia. Kaupungin kokonaislainamäärä asukasta kohden oli euroa. Lainamäärä lisääntyi vuosien aikana 813 euroa, josta 84 euroa on ns. syömävelkaa ja 729 euroa investointien ja lainanlyhennysten vuoksi otettua velkaa. Taulukko 3: Tuloslaskelma TILINPÄÄTÖS Toimintatuotot Toimintakulut = TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitusmenot netto = VUOSIKATE Poistot Tuloksenkäsittelyerät = ALI-/YLIJÄÄMÄ Taulukko 4: Toimintakatteen jakautuminen TOIMINTAKATE ulkoiset ja sisäiset JYTA = sosiaali- ja perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sivistystoimi Tekninen toimi Muu = yleishallinto YHTEENSÄ Tilinpäätös 2011 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2011 painui euroa tappiolliseksi ja tämä johtui siis pääosin sosiaali- ja terveysmenojen rajusta kasvusta. Myös kaupungin vuosikate painui n euroa miinukselle.

5 Talouden tasapainottaminen Taloustilanne heikkeni yllättäen vasta tilinpäätöksen 2011 valmistelun aikana. Vielä tammikuun 2012 alkupuolella vaikutti siltä, että vuoden 2011 tilinpäätös tulee olemaan hieman ylijäämäinen. Tammikuun lopussa tullut erikoissairaanhoidon euron lisälasku joulukuulta oli ennätyksellisen iso johtuen siitä, että sairaanhoitopiirin ulkopuolisia palveluja oli käytetty merkittävästi aikaisempia kuukausia enemmän. Tämä lisämeno heikensi tilinpäätöstä ennakoitua enemmän. Kaiken lisäksi vasta helmikuun alussa tuli tieto myös siitä, että sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän liikelaitos JYTA tarvitsee lisärahoitusta vuoden 2011 kustannuksiin n euroa. Kustannusten ylittyminen aiheutui tehtyihin päätöksiin perustuvista toiminnallisista lisäyksistä, joiden kustannusvaikutusta ei talousarvioon perustuvissa maksuosuusennakoissa oltu riittävästi huomioitu. Liikelaitoksen toimittamat talouden seurantaraportit eivät antaneet oikeaa kuvaa todellisesta tilanteesta ja sen vuoksi iso lisälasku tuli täydellisenä yllätyksenä. Vielä marraskuun lopussa näytti siltä, että maksetut ennakot kattavat syntyneet kustannukset. Tilinpäätös 2012 Vuoden 2011 tilinpäätöksestä johtuen vuodelle 2012 laadittu talousarvio osoittautui heti alkuvuodesta riittämättömäksi niin erikoissairaanhoidon kuin Jytan määrärahojenkin osalta. Kustannusten kasvun rahoittamiseen ei myöskään oltu voitu varautua esim. tuloveroprosentin nostolla, koska vuoden 2012 veroprosenteista oli tehty päätös jo marraskuussa 2011, jolloin heikentynyt taloustilanne ei ollut vielä tiedossa. Jo alkuvuonna oli siis selvää, että vuodesta 2012 on myös tulossa alijäämäinen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman, jonka sisältämien toimenpiteiden tavoitteena oli saada kaupungin taloustilanne takaisin tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Tasapainottamisohjelman tavoitteena vuodelle 2012 oli, että alijäämä jäisi samalle tasolle kuin vuonna 2011, eli n euroon. Tähän arvioitiin päästävän siten, että kaupungin oman toiminnan, eli sivistys- ja teknisen toimen sekä yleishallinnon talousarviosta karsitaan euroa ja erikoissairaanhoidon ja Jytan menoille asetetaan raami, jonka mukaan ne saavat kasvaa vain yhteensä euroa vuoden 2011 tilinpäätöstasosta. Asetettu tavoite ei toteutunut, sillä toimintakate oli euroa asetettua euron tasoa korkeampi ja tämän vuoksi myös tilikauden alijäämä painui euroa edellisvuotta huonommaksi. Kaupungin oma toiminta toteutti toimintakatetavoitteensa esimerkillisesti, sillä asetettu euron tavoite ylitettiin eurolla. Alkuperäisestä talousarviosta siis säästettiin yhteensä n euroa. Sen sijaan Jytalle ja erikoissairaanhoidolle asetettu raami ei toteutunut. Kustannukset ylittivät tavoitteen euroa ja kasvoivat vuoden 2011 tasosta n euroa.

6 Talouden tasapainottaminen Taulukko 5. Tasapainottamisohjelman vuoden 2012 tavoitteen toteutuminen Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot Tasapainottamisohjelman tavoite Toteutuma TP 2012 Tavoite alittui Tavoite ylittyi TOIMINTAKATE: Jyta Erikoissairaanhoito Sivistystoimi Tekninen toimi Yleishallinto YHTEENSÄ Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 painui euroa alijäämäiseksi. Myös kaupungin vuosikate oli euroa miinuksella. 1.2 Talouden kehitysnäkymät ja valtionosuusrahoituksen leikkaukset Vuoden 2012 tilinpäätöksen ja vuosien talouden kehitysnäkymien vuoksi kaupunginvaltuuston hyväksymää tasapainottamisohjelmaa on tarpeen päivittää. Alkuperäisessä tasapainottamisohjelmassa asetettuun tavoitteeseen vuoden 2012 tilinpäätöksen osalta ei päästy. Myös tulevien vuosien kehitystä ja tavoitteita on tarkasteltava uudelleen lähinnä valtionosuusrahoituksessa tapahtuvan muutoksen vuoksi. Talouskehitysnäkymien ja etenkin valtionosuusleikkausten vuoksi tasapainotusohjelmasta on laadittu tämä uusi versio, joka sisältää linjaukset kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2017 saakka. Valtionosuusrahoituksen osuus vähenee vuosien aikana merkittävästi. Muutos johtuu sekä valtion kehysriihissä päättämistä valtionosuusleikkauksista että valtionosuuden perusteena olevasta esi- ja perusopetusikäisten määrän vähentymisestä. Taulukko 6: Valtionosuusleikkaukset vuosina Vaikutus valtionosuuteen

7 Talouden tasapainottaminen Taulukko 7: Valtionosuuden perusteena oleva esi- ja perusopetusikäisten määrän muutos ja muutoksen vaikutus valtionosuuksiin Muutos Muutos Muutos vuotiaita Valtionosuuden vähentyminen Taulukko 8: Valtionosuuden kehitys Valtionosuudet ilman leikkauksia ja vuotiaiden määrän vähentymistä Valtionosuudet TP 2012 TA Alijäämän kattamisvelvoite Taloustilanne ei kuitenkaan ole vielä niin huono, että kaupungilla olisi kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvoite. Kattamisvelvoite syntyy, kun tasearvio on alijäämäinen, eli jos tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kannuksen kaupungin tasearvio on euroa ylijäämäinen. Taloustilanne ei vielä ole myöskään niin huono, että kuntalain mukainen toimenpideohjelma olisi pakko laatia. Kuntalaissa sanotaan, että toimenpideohjelma on laadittava, mikäli taseessa on erityisen paljon kertynyttä alijäämää ja sitä ei saada katettua kolmen vuoden mittaisella taloussuunnitelmakaudella. Taulukko 9: Tasearvio Tasearvio Edellisten tilikausien ylijäämät Tilikauden 2012 alijäämä Vuoden 2013 ennakoitu alijäämä 0 = Kertyneet ylijäämät 4 428

8 2. Talouden tasapainottamisen linjaukset Talouden tasapainottaminen Uuden kaupunginvaltuuston strategiaseminaari järjestettiin Myös uusi kaupunginvaltuusto linjasi vahvan kuntatalouden merkittävimmäksi menestystekijäksi, jonka avulla voidaan turvata Kannuksen itsenäisyyden säilyminen. Seminaarin ryhmätyön tuloksina vahvan kuntatalouden päämäärinä ja tavoitteina kirjattiin mm. seuraavia asioita: Menestystekijä vahva kuntatalous Päämäärät 2015 Terve ja hallittu kuntatalous Kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset palvelut Palvelurakenteen vaatimat uudistukset ja välttämättömät investoinnit tehdään ajallaan Tavoitteet Vuosikate kattaa poistot Nopea reagointi toimintaympäristön muutoksiin Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti tasolla, jolla turvataan talouden tasapaino Tulo- ja kiinteistöveroprosentit tukevat tervettä ja hallittua kuntataloutta Kassavirta on tunnettava, tiedostettava ja siihen on reagoitava Lainakanta korkeintaan valtakunnan keskitasoa Tavoitteita toteuttavat strategiset hankkeet Talouden tasapainottamisohjelman päivittäminen ja toteuttaminen Koko valtuustokauden kattava investointiohjelma Palvelutuotannon sopeuttaminen taloudellisiin resursseihin Hankerahoituksen hyödyntäminen ja tehostaminen Seminaarissa linjatun, päivitetyn strategian kaupunginvaltuusto hyväksyy lopullisesti vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Seminaarissa käytiin läpi myös kaupungin talouden synkistyneitä kehitysnäkymiä, jotka aiheutuvat pääosin valtionosuusrahoituksen leikkauksista ja vähentymisestä. Alkuperäisen tasapainottamisohjelman tavoitteesta saada kaupungin vuosikate nousemaan euron tasolle vuoteen 2015 mennessä joudutaan luopumaan. Tämänhetkisten tietojen valossa valtionosuusrahoitus tulee vähenemään niin merkittävästi, että taloustilanne saadaan kääntymään ylijäämäiseksi ja vuosikate n euron tasolle vasta vuonna Tämäkin edellyttää, että palvelurakenteen vaatimat muutokset toteutetaan, toimintakatteen kehitys pysyy vuosittain hyvin maltillisessa 2 %:n kasvutahdissa ja että verotulojen kehitys on n. 3 4 %:n luokkaa.

9 Talouden tasapainottaminen Taulukko 10: Vuosikatteen kehitys ja ennuste vuosille Vuosikatteen kehitys (1 000 ) Taulukko 11: Ylijäämän kehitys ja ennuste vuosille Ylijäämän kehitys (1 000 ) Vuosi 2013 Tuloveroprosenttia korotettiin 20,50 %:iin vuodelle 2013 ja sen verotuloja kasvattava vaikutus huomioitiin vuoden 2013 talousarviota laadittaessa. Verotuloja odotetaan kertyvän n euroa viime vuotta enemmän. Vuoden 2013 talousarvio laadittiin hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisesti ns. nollatulokseen. Huhtikuun osavuosikatsauksen ja uusimpien verotuloennusteiden perusteella näyttää siltä, että tämän vuoden tilinpäätös tulee toteutumaan laaditun talousarvion mukaisesti. Kaikkia jo päätettyjä tasapainottamistoimenpiteitä luonnollisesti jatketaan ja jokainen hallinnonala sitoutuu noudattamaan tiukkaa budjettikuria eli huolehtimaan tarvittavien toimenpiteiden avulla siitä, että vuoden 2013 talousarviossa pysytään.

10 Taulukko 12: Vuoden 2013 tilinpäätösennuste TA 2013 TP ennuste 2013 TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitusnettomenot VUOSIKATE Poistot Tuloksenkäsittelyerät TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 9 Talouden tasapainottaminen Vuodet Talouden tasapainottamista jatketaan vuoteen 2017 saakka toteuttamalla kaikkia aikaisemmin päätettyjä tasapainottamistoimia ja laatimalla talousarviot siten, että vuosikate on vähintään euroa positiivinen ja että vuodesta 2017 alkaen syntyy myös ylijäämää. Tämä on mahdollista toteutua mittavista valtionosuusmenetyksistä huolimatta ilman tuloveroprosentin tai kiinteistöveroprosentin nostoa, mikäli: 1. toimintakatteen kasvu, myös sotemenojen osalta, saadaan pidettyä korkeintaan 2 % kasvussa vuosittain 2. kouluverkkoa karsitaan sivistyspalveluiden lautakunnan esityksen mukaisesti perusopetusta saavien määrän vähentymisestä johtuen 3. verotulojen kasvu on 3 4 % vuosittain Tulo- ja/tai kiinteistöveroprosentteja nostetaan, mikäli joku em. seikoista jää toteutumatta ja talousnäkymät heikentyvät sen vuoksi edelleen. Toimintakatteen maltillisen kasvun varmistamiseksi nykyistä palvelurakennetta ja -tarpeita tarkastellaan kaikilta osin jatkuvasti ja tarvittaviin toimenpiteisiin/karsintoihin ryhdytään aikailematta. Yksilöidyt toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi esitetään vuosittain talousarviossa. Taulukko 13: Talouskehityksen raamit vuoteen 2017 saakka TP 2012 TP Tavoite TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS TOIMINTAKATE Rahoitusnettomenot Verotulot Valtionosuudet VUOSIKATE Poistot Tuloksenkäsittelyerät ALI-/YLIJÄÄMÄ

11 2.3 Henkilöstöpoliittiset toimenpiteet Talouden tasapainottaminen Henkilöstökulujen osuus kaupungin oman toiminnan, eli sivistys- ja teknisen toimen sekä yleishallinnon, kuluista on 54 %. Henkilöstöpoliittinen ohjaus on tärkeää, jotta henkilöstömenot voitaisiin sopeuttaa vaadittaviin talouden tasapainotustoimenpiteisiin. Näitä ohjauskeinoja tulee soveltaa myös kaupunkikonserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä. Kaupungin henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Määräaikaisten suuri määrä johtuu siitä, että tilastointihetkellä mukana ovat esim. kansalaisopiston tuntiopettajat. Henkilöstömenojen sopeuttamiseksi käytetään seuraavia keinoja: - vakinaisten virkojen ja toimien täyttölupa kaupunginhallitukselta - tarveharkinta ja tehtävän uudelleenjärjestelyn tarkastelu tehdään aina ennen kuin poislähtevän työntekijän tilalle palkataan uusi - sijaisten palkkaaminen ja palkkausperusteet määritellään uudelleen työehtosopimuksiin pohjautuen - tarveharkinta määräaikaisten työsuhteiden osalta - työaikajärjestelmien tehokas käyttö - lomautuksien käyttäminen töiden tilapäisesti vähentyessä - eläköitymissuunnitelman laadinta ennen työntekijän eläkeiän täyttymistä työtehtävien järjestelyn vuoksi - työkyvyn heikentyessä työaika- ja tehtäväjärjestelyjen avulla pyritään välttämään ennenaikaista eläköitymistä.