Kanttorikoulutustoimikunnan tehtävät, vuoden 2009 kokoukset ja niiden painopisteet

Transkriptio

1 Liite Toimintakertomus vuodelta 2009 KANTTORIKOULUTUSTOIMIKUNTA Kanttorikoulutustoimikunnan kokoonpano Kanttorikoulutustoimikunnan puheenjohtaja on kenttäpiispa Hannu Niskanen. Jäseninä ovat vuonna 2009 olleet Lasse Erkkilä, Kirkkohallitus (Kirkon koulutuskeskus), Riikka Haapamäki (opiskelija, Sibelius-Akatemia, Kuopio), Jorma Hannikainen (varapuheenjohtaja, Sibelius-Akatemia, Helsinki), Seppo Kirkinen (hiippakuntakanttori, Kuopio), Elina Laakso (Sibelius-Akatemia, Kuopio), Anna-Julia Peippo (opiskelija, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu), Ari Rautakoski (Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Antti Saarelma (piispainkokouksen kanslia), ja Ulla Tuovinen, (Kirkkohallitus, Jumalanpalveluselämäja musiikkitoiminta). Varajäseniä ovat olleet Pekka Arola (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu), Jari Jolkkonen (piispainkokouksen kanslia), Timo Kiiskinen (Sibelius-Akatemia, Helsinki), Martti Laitinen (opiskelija, Sibelius- Akatemia, Helsinki), Mika Mäntyranta (hiippakuntasihteeri, Turku), Hanna Remes (hiippakuntakanttori, Helsinki), Hannele Räsänen (opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu), Eeva Salo-Kopperi (Kirkon koulutuskeskus), Pekka Vapaavuori (Sibelius-Akatemia, Kuopio), Kanttorikoulutustoimikunnan palkkiotoimisena sihteerinä on toiminut kanttori Kati Pirttimaa. Kanttorikoulutustoimikunnan tehtävät, vuoden 2009 kokoukset ja niiden painopisteet Kanttorikoulutustoimikunnan tehtävänä on seurata kirkkomusiikin koulutuksen ja täydennyskoulutuksen toteutumista, kehittää opiskelijarekrytointia sekä alan eri toimijoiden yhteistyötä. Kanttorikoulutustoimikunnan jäsenet edustavat kukin taustatahoaan. Kanttorikoulutustoimikunta on pitänyt vuonna 2009 kolme kokousta. Kokousten määrän merkittävään vähenemiseen on vaikuttanut kelpoisuusanomuksien käsittelemisen siirtyminen pois toimikunnalta. Toimikunta on tuottanut rekrytointiesitteen sekä avannut siihen liittyvät Internet -sivut. Esitettä on lähetetty kaikkiin seurakuntiin, musiikkilukioihin, musiikkioppilaitoksiin, musiikkiopetusta antaviin kansanopistoihin, tuomiokapituleihin sekä kouluttaviin oppilaitoksiin. Toimikunta on perehtynyt Tuija Peltokosken tekemän opinnäytetyön avulla urkujensoiton opetuksen tilaan musiikkioppilaitoksissa, osallistunut Kirkon päivä 2009 valmistelemiseen ja toteutukseen sekä käynnistänyt kanttoreiden koulutusta ja työtä koskevan tutkimushankkeen valmistelun. Vuodelle 2009 asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Kanttorikoulutustoimikunta asetti vuodelle 2009 seuraavat tavoitteet: opiskelijarekrytoinnin kehittäminen, kanttorintyöhön liittyvät asenteiden ja mielipiteiden selvittäminen, yhteyden pitäminen oppilaitoksiin ja yhteistyö teologikoulutustoimikunnan kanssa. Tavoitteiden toteutuminen O p i s k e l i j a r e k r y t o i n n i n k e h i t t ä m i n e n Rekrytointiesite ja nettisivut valmistuivat. 86

2 K a n t t o r i n t y ö h ö n l i i t t y v ä t a s e n t e e t j a m i e l i p i t e e t Tutkimushankkeen valmistelu on aloitettu. On todettu tarpeelliseksi selvittää ja tutkia laajemmin kanttorin työhön ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on yhteinen kirkkomusiikin alan tutkimusten ja opinnäytetöiden tietokanta sekä Sibelius-Akatemiaan sijoittuva määräaikainen assistentuuri. Y h t e y d e n p i t ä m i n e n o p p i l a i t o k s i i n Keväällä 2009 toteutettiin vierailu Sibelius-Akatemian Kuopion osastolle. K i r k o n p ä i v ä j a y h t e i s t y ö t e o l o g i k o u l u t u s t o i m i k u n n a n k a n s s a Kirkon päivä järjestettiin Helsingin tuomiokirkon kryptassa Päivän järjestelyt sujuivat hyvin ja palaute oli pääosin myönteistä. Kirkon päivä on tärkeä opiskelijatoiminnan muoto, jonka järjestäminen yhteisesti on jatkossakin tärkeää. Muuta yhteistyötä teologikoulutustoimikunnan kanssa ei vuonna 2009 pystytty järjestämään. Vuodelle 2010 on asetettu seuraavat tavoitteet: opiskelijarekrytoinnin kehittäminen, kanttorintyötä koskevan tutkimushankkeen käynnistäminen, yhteyden pitäminen oppilaitoksiin ja yhteistyön kehittäminen kirkon teologikoulutustoimikunnan kanssa sekä kirkkomusiikin oppiaineiden sisältöihin ja toteutukseen perehtyminen. Alalle hakeutuminen ja opiskelijarekrytointi Alalle hakeneet Hyväksytyt Opintonsa aloittaneet Opiskelijoiden kokonaismäärä Sibelius-Akatemia Ammattikorkeakoulut Yhteensä Opintojensa aloittaneiden hiippakunnat HPK Turku Tampere Oulu Mikkeli Borgå Kuopio Lapua Helsinki Espoo SibA Amk:t Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelmaan hakijamäärät kääntyivät nousuun (vuonna 2008 kaikkiaan 40 hakijaa, vuonna 2009 yhteensä 59 hakijaa Kirkkomusiikin ja Kuopion osastoihin yhteensä). Ammattikorkeakouluissa Oulussa hakijamäärät olivat jotakuinkin ennallaan, Tampereella oli havaittavissa selvää laskua edelliseen vuoteen verrattuna, Pietarsaaren musiikkikoulutukseen taas oli poikkeuksellisen paljon hakijoita. Opiskelijarekrytointiin on syytä kiinnittää edelleen huomiota. Rekrytointimateriaalin mahdolliset vaikutukset eivät näy vielä vuoden 2009 hakijamäärissä. Oppilaitokset ovat olleet aktiivisia rekrytoinnin suhteen: oppilaitokset ovat järjestäneet konsertteja, tiedotustilaisuuksia, rekrytointikiertueita ym. On tarpeen kartoittaa kaikki ne musiikkialan koulutuspisteet, joista on mahdollista hakeutua kirkkomusiikkialan opintoihin ja suunnata niihin tiedotusta. Hakijoille olisi hy- 87

3 vä järjestää tutustumisvierailuja koulutusyksiköihin. Tutustumiskäyntejä ja muita rekrytointitoimia olisi syytä koordinoida koko maassa yhteistyössä kirkon ja oppilaitosten välillä. Seurakuntaharjoittelujaksot HPK Turku Tampere Oulu Mikkeli Borgå Kuopio Lapua Helsinki Espoo Amk:t Tutkinnon suorittaneet ja heidän työllistymisensä Tutkinnon suorittaneet Sibelius-Akatemia 15 Ammattikorkeakoulut 9 Valmistuvat kirkkomusiikinopiskelijat työllistyvät hyvin ja sijoittuvat pääsääntöisesti kirkon työhön. Ammattikorkeakouluista valmistuneista noin puolet toimii kanttorina joko virassa tai viransijaisena, osa jatkaa opintojaan mm. Sibelius-Akatemiassa, osa taas toimii kaksoispätevyyden myötä opetustehtävissä. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet sijoittuvat kirkon työhön tai jatkavat opintojaan. Tutkintoon johtavan koulutuksen toteutuminen ja koulutuksen painopisteet Oppilaitoksissa on kehitetty tutkintojen työelämävastaavuutta ja pyritty vastaamaan kanttorin työnkuvan laajenemiseen liittyviin haasteisiin. Toisaalta kustannussäästövaatimukset pakottavat priorisoimaan ja tiivistämään opintoja. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa (nyk. Tampereen ammattikorkeakoulu) on keskiössä ollut soveltavat harjoitukset -opintojakson kehittäminen. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa valmistaudutaan viralliseen auditointiin ja sen vuoksi koulutuksen kehittäminen on ollut vahvasti prosessien ja olemassa olevien käytäntöjen kuvaamista ja kirjaamista. Pietarsaaressa uuden kampuksen rakentamispäätös on vaikuttanut siten, että opetus on tällä hetkellä hajautettu 5 6 eri opetuspisteeseen. Takaisin omiin, uusiin tiloihin päästään vuonna Sibelius-Akatemiassa keskeistä on ollut sekä opetussuunnitelmien että valintakriteereiden kehittäminen yhä paremmin vastaamaan kanttorin muuttuvaa toimenkuvaa. Jatkuva ongelma on, että uudelle opetettavalle ainekselle on vaikea löytää tutkintoon tilaa, aikaa ja rahoitusta. Nykyisen opetussuunnitelman mukaisen tarjonnan sisältöjä tuleekin kehittää tämän päivän vaatimusten suuntaan. Haasteita tuovat myös opiskelijoiden monenlaiset tarpeet ja yliopistolain mukainen vapaus oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen. Opiskelijoiden joukossa on evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomia sekä niitä, jotka haluavat laaja-alaisen kirkkomusiikin koulutuksen perustaksi muuhun kuin kirkon virkaan suunnittelemaansa työtehtävään. Vuonna 2005 tapahtuneen yliopistojen tutkintoasetuksen muuttumisen jälkeen kandidaatintutkinto on muodostunut opiskelijoille kohtuuttoman raskaaksi, minkä vuoksi sen sisältöä on pyritty keventämään muun muassa siirtämällä työelämälähtöistä ainesta maisteri-vaiheeseen lähemmäksi soveltavia harjoituksia ja seurakuntaharjoitteluopintoja. 88

4 Oppilaitokset ovat yhtenäistäneet mm. liturgisen soiton ja laulun opintojaksojen sisältöjä. Liturgisen soiton ja liturgisen laulun opettajat ovat kehittäneet em. aineiden sisältöjä ja koulutettavuutta. Muusikon perustaidot soitto, laulu- ja kuoronjohtotaidot ja niiden opetuksen kehittäminen ovat olleet painopisteenä. Työelämäyhteyksien arviointi Yhteistyö oppilaitosten ja kirkon eri tahojen välillä on vuonna 2009 ollut monipuolista ja aktiivista. Yhteistyötä on sekä hiippakuntien että paikallisseurakuntien kanssa. Seurakuntien kanttoreita ja pappeja toimii oppilaitoksissa tuntiopettajina. Oppilaitosten kirkoissa järjestämä konserttitoiminta on merkittävä osa seurakuntien musiikkitarjontaa. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa on järjestetty Tampereen hiippakunnan kanssa lapsikuoro-päivä. Soveltavien harjoitusten osana opiskelijat ovat vastanneet eri seurakuntien messujen musiikista ja lisäksi opiskelijat ovat toimineet useissa seurakunnissa pidempiaikaisina sijaisina. Nämä työsuhteet ovat osa syventäviä harjoituksia. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat olleet mukana sekä Lapin kanttoreiden että Pohjois-Pohjanmaan kanttori-urkuriyhdistyksen koulutuspäivillä. Pohjois- Pohjanmaan kanttoreiden kanssa on meneillään äänilevyhanke. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto ja Kuopion osasto ovat osallistuneet useisiin kirkon järjestämiin sekä eri tahojen kanssa yhteistyössä toteutettuihin tilaisuuksiin. Merkittävä oppilaitosten ja seurakuntien välinen yhteistyön muoto on opetus- ja konserttitoiminta seurakuntien tiloissa. Tilojen käytössä on seurakuntien kanssa erilaisia käytäntöjä opetustiloja joko vuokrataan tai lainataan. Sibelius- Akatemian kirkkomusiikin osasto pääasiassa vuokraa tilat Helsingin seurakunnilta. Kuopiossa seurakunnat tarjoavat tilat ja urut opetuskäyttöön. Vastaavasti seurakunnat saavat aika-ajoin tarpeen mukaan hyödyntää Sibelius-Akatemian käytössä olevia tiloja. Kuopion osastolla on myös Kuopion evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa yhteinen urkuhuoltosopimus. Uusia haasteita yhteistyölle Oppilaitoksissa on olemassa tarve saada vierailuluennoitsijoiksi asiantuntijoita mm. Kirkon koulutuskeskuksesta ja Kirkkohallituksesta, mutta kirkon henkilöstöresurssit tämänkaltaiseen toimintaan ovat hyvin rajalliset. Kirkollisten aineiden opetustapojen kehittäminen kirkkomusiikinalalla on meneillään. Työryhmä (Lasse Erkkilä, Elina Laakso, Timo Kiiskinen, Jari Jolkkonen, Kari Kopperi, Eeva Salo-Kopperi) kokoontui suunnittelemaan kanttoriopiskelijoiden kirkollisten aineiden koulutuksen kehittämistä. Kesällä 2010 on päätetty järjestää näiden aineiden kurssi Kirkon koulutuskeskuksessa. Pitkällä tähtäyksellä kirkko voisi kehittää videoneuvottelutekniikan käyttöä. Tällainen video-neuvottelukäytäntö ja -tekniikka ovat jo käytössä ainakin Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ja Kuopion osastossa Sibelius-Akatemiassa. Toimintaedellytysten turvaaminen Sibelius-Akatemiassa on menossa kiinteistömenojen kasvun mukanaan tuoma miljoonien eurojen uudelleenkohdentamistarve. Yhtenä skenaariona on ehdotettu Kuopion osaston lakkauttamista. Tämä huolimatta siitä, että koulutuksen toteuttaminen vastaavalla volyymillä Helsingissä on kalliimpaa kuin 89

5 Kuopiossa. Myös Oulun yliopiston ylläpitämää musiikinopettajakoulutusta kohtaan on esillä säästötarpeita. Tällaiset ratkaisut vaikuttaisivat joko suoraan tai välillisesti suomalaiseen kirkkomusiikkikoulutukseen. Kirkkohallituksen ja piispainkokouksen tulee vaikuttaa musiikinopetuksen ja kirkkomusiikin opetuksen alueelliseen kattavuuteen. Sibelius-Akatemian strategiatyöskentelyn yhteydessä on pyritty tuomaan esiin alueellisen koulutuksen merkitys koko Suomen musiikkielämää ajatellen. Nämä näkökulmat ovat kuitenkin strategiatyöskentelyn yhteenvedoissa jääneet vaille huomiota. Kuopion osaston toiminta pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa on erittäin tärkeää. Alan opiskelijat valmistuvat ammattiin ja sijoittuvat erittäin hyvin ja nopeasti työelämään. Samalla, kun kanttorit seurakunnissaan kaikkialla Suomessa tekevät arvokasta musiikki- ja musiikkikasvatustyötä, he myös toimivat laajasti kulttuurivaikuttajina omilla paikkakunnillaan. Jumalanpalvelusmusiikki ja kirkkomusiikin erityisalueet ovat musiikkia, jota mikään muu taho ei ylläpidä. Sibelius-Akatemiassa kehitetään ja ylläpidetään myös kirkkomusiikin alan jatkotutkintokoulutusta. Kuopion osastosta on pienistä resursseista huolimatta valmistunut useita lisensiaatteja ja tohtoreita. Suomalainen kirkkomusiikkikoulutus on myös tuottanut merkittävät määrän kansainvälisesti arvostettuja taiteilijoita, urkureita, laulajia sekä kapellimestareita. Oulun seudun ammattikorkeakoulu hakee edelleen kulttuurialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen mahdollisuutta. Tämä toisi kirkkomusiikin alalle yhden mahdollisuuden saada Pohjois-Suomen ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin kanttorin virkoihin hakijoita. Kirkkojärjestyksen kanttorinvirkoihin liittyvää termiä "muu piispainkokouksen hyväksymä tutkinto" pidetään epäinformatiivisena ja negatiivissävytteisenä. Alan täydennyskoulutus Kirkko ylläpitää erittäin hyvää täydennyskoulutusmallia työntekijöilleen. Täydennyskoulutusta järjestävät kirkkohallitus, erityisesti Kirkon koulutuskeskus, hiippakunnat sekä monet järjestöt. Koulutusta koordinoidaan Kirkon koulutuskeskuksessa. Kanttorien ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää täydennyskoulutusta on oman soitto-, laulu-, ja johtamistaidon jatkuva kehittäminen. Tällaiseen kouluttautumiseen on kirkollisen täydennyskoulutusjärjestelmän puitteissa kohtuullisen vähän mahdollisuuksia, vaikka kehittämistyötä onkin viime vuosina tehty. Toisaalta on myös niitä kanttoreita, jotka opiskelevat lisätutkintoja ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa saadakseen työlleen välttämättömiä taitoja. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko tällainen järkevää suomalaisen koulutusjärjestelmän käyttöä. Eri yhteyksissä on viime vuosina ollut puhetta siitä, että Kirkon koulutuskeskus ottaisi järjestääkseen tasosuoritusmahdollisuuden hyödyntäen Sibelius-Akatemian tutkintolautakuntia, kun asia uuden tutkintoasetuksen (2005) voimaan astumisen jälkeen on edennyt vaivalloisesti. Kouluttautujalle tutkinnon suoritusmahdollisuudella on huomattava merkitys. Tästä asiasta käydään neuvotteluja kanttorikoulutus-toimikunnan ja Sibelius-Akatemian välillä. Täydennyskoulutuksen järjestäjät ovat viime vuosina ottaneet huomioon kanttorintyöhön liittyvät uudet haasteet. Vuonna 2009 järjestettiin mm. nuorisomusiikin kurssi. Tämäntyyppisen täydennyskoulutuksen järjestämistä on syytä kehittää ja jatkaa. Monet työelämävalmiuksia tukevat ja seurakunnan musiikkikasvatuksen alueelle liittyvät asiat jäävät liiaksi neuvottelu-päiväworkshoppien varaan. Koulutusten kehittämiseksi on syytä jatkossa käydä ratkaisuhakuista keskustelua eri tahojen kesken. 90

6 Vuoden 2010 alusta käynnistyneen uuden lain mukaisen yliopistotoiminnan puitteissa ei Sibelius-Akatemiassa saada opetusministeriön rahoitusta täydennyskoulutukseen. Nykyisillä voima-varoilla ja säädöksillä koulutustarjontaa on jokseenkin mahdotonta järjestää, vaikka se olisi suotavaa ja täydennyskoulutustehtävään soveltuvaa ammattitaitoa olisi käytettävissä. Ammattikorkeakouluissa on mahdollista suorittaa tiettyjä opintojaksoja ja tasosuorituksia. Tämä onkin tarjonnut monelle mahdollisuuden täydentää opintojaan. Oppilaitoksilla ja hiippakunnilla on jonkin verran yhteistä koulutustoimintaa, joka on ollut molemmin puolin mielekästä. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Suomalaisen kirkkomusiikinalan koulutuksen keskeisin kysymys on, miten turvata koulutuksen säilyminen Kuopiossa. Kuopiosta viidenkymmenen vuoden aikana valmistuneet noin viisisataa kanttoria ovat levittäytyneet eri puolille Suomea. Kuopion osasto toimii Kuopion Musiikkikeskuksessa saman koulutusalan kaikki oppilaitosasteet kattavassa kompleksissa, jossa voi edetä vauvamuskarista tohtoriksi samojen seinien suojissa. Kirkkomusiikkikoulutuksesta on työelämään valmistunut niin kansainvälisiä tähtiä kuin omilla paikkakunnillaan arvokasta, laaja-alaista kulttuurityötä tekeviä kirkkomuusikoita. Sekä suomalaisen kirkkomusiikkiperinteen vaalimisen, maamme seurakuntien jumalanpalvelus- ja musiikkielämän säilyttämisen ja kehittämisen että koko Suomen musiikkikulttuurin vaalimisen kannalta on tehtävä kaikki mahdollinen Sibelius-Akatemian Kuopion osaston toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Kirkkomusiikinopiskelijoiden ja teologianopiskelijoiden yhteisissä opinnoissa on tullut esiin tarve teologianopiskelijoille suunnattuun ilmaisutaidon, tekstintulkinnan ja äänenkäytön opetukseen. Tutkintoihin on vaikea sisällyttää uusia opintokokonaisuuksia. Tärkeää olisikin kehittää nykyisiä, ja vahvistaa yhteistyötä niin, että molempien alojen ammattitaito voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää. Koulutusvastuiden jakamista ja nk. seurakunnallisten aineiden ajoittamista tulisi pohtia jatkossa perusteellisesti. Mikä koulutus kuuluu kirkolle ja mitä asioita tulee kuulua yliopiston antamaan peruskoulutukseen? On myös tärkeää huolehtia siitä, että täydennyskoulutuspolku lähtisi jokaisen uuden työntekijän kohdalla joustavasti käyntiin. Piispainkokouksen suositteleman orientointikoulutuksen toivotaan auttavan tässä problematiikassa. Opiskelijarekrytointia on syytä edelleen kehittää. Tiedotusvälineet pitäisi saada kiinnostumaan ja tekemään artikkeleita kanttoreista ja kanttorin työn hyvistä puolista. Nettisivuja tulee kehittää monipuolisemmiksi ja informatiivisiksi. Kirkkomusiikin asiantuntijoiden pieni määrä kirkon keskushallinnossa ja tuomiokapituleissa ei anna riittäviä mahdollisuuksia koulutuksen määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koulutuksen kehittäminen pirstaloituu, rekrytointiin ja muihin tärkeisiin hankkeisiin ei riitä resursseja. Kanttorikoulutustoimikunnan toimintakentän laajeneminen ja sihteerin työnkuvan monipuolistuminen pakottavat miettimään uusia ratkaisuja kanttorikoulutustoimikunnan sihteerintyön järjestämiseksi. Nykyisellään toimikunnalle asetettuja tehtäviä ei pystytä asianmukaisesti hoitamaan. Helsingissä Hannu Niskanen puheenjohtaja Kati Pirttimaa sihteeri 91