Kanttorit 2010 Selvitys seurakuntien musiikkielämän muutoksista ja kanttoreiden tulevaisuuden osaamistarpeista

Transkriptio

1 Kanttorit 2010 Selvitys seurakuntien musiikkielämän muutoksista ja kanttoreiden tulevaisuuden osaamistarpeista Kanttorikoulutustoimikunta Ulla Pohjannoro

2 Esityksen sisältö I. Taustaa ja aineistojen esittely II. Tuloksia: nykytilan arviointia ja näkymiä tulevaisuuteen III. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

3 Seurakuntien musiikkielämästä 1/2 Musiikkitilaisuudet 3. suosituin uskonnollisen osallistumisen muoto 1. kirkolliset toimitukset, 2. jumalanpalvelukset Muissa paitsi vanhimmissa ikäryhmissä musiikkitilaisuuksia pidetään kiinnostavampana kirkon toimintana 65 % musiikkitilaisuuksiin osallistuneista oli tyytyväisiä kokemukseen (Lähde: Monikasvoinen kirkko 2008)

4 Seurakuntien musiikkielämästä 2/2 Srk:ien alati kasvava musiikkitoiminta: 2007: tilaisuutta, joissa 1,9 milj. kävijää 2009: Yli musiikkiryhmää, yli jäsentä Kuoroja eniten määrä vähenemään päin Soitinryhmien määrä kasvussa Suomen ev.-lut. seurakunnissa n kirkkomuusikkoa, joista kanttoreita n. 900 (Lähde: Monikasvoinen kirkko 2008)

5 Selvityksen toteutus ja aineisto I Kysely kirkkoherroille II Kanttorihaastattelut Kysely 440 seurakunnan kirkkoherralle helmikuussa 2010 Vastausprosentti 46% (n=216) Aineisto edustava hiippakuntien, vastanneiden srk:ien jäsenmäärien ja srk:ien kokoluokkien suhteen Kolmen kanttorin haastattelut syksyllä 2010 Haastateltavien valintaperuste: erilaiset profiilit

6 Nykytilan arviointia a. Kanttorien rekrytointi ja saatavuus b. Kanttorien osaaminen ja työnkuvan muutos

7 Kanttorien rekrytointiin liittyviä käytäntöjä Yli kolmannes ei yleensä testaa hakijan säestys- tai esilaulunäytettä

8 Rekrytointiongelmien laatu Kanttoreiden rekrytoinnin ongelmia lkm % Ei (tarpeeksi) hakijoita 50 38,5 Ei ongelmia 22 16,9 Ei hakuja lähivuosina 21 16,2 Sopivuuden ja pätevyyden ristiriita 17 13,1 Ongelmia hakuprosessissa 9 6,9 Ruotsin kielen taidon puute 4 3,1 Ei riittävästi osaamista nuorisomusiikin puolella 3 2,3 Ei asiantuntemusta valintaan 2 1,5 Vaikea saada sijaisia 2 1,5 Yhteensä

9 Kanttorien musiikillinen osaaminen tällä hetkellä (khra-kysely)

10 Kanttorihaastatteluista: osaamisen puutteita tällä hetkellä Gospelmusiikki (musiikillinen yksipuolisuus, myös gospelmuusikoissa!) Bändisoittimet ja niiden ohjaaminen, sovitusten tekeminen Kuorojen johtaminen, erityisesti lapsikuorot Monipuolinen joustava ote työhön uuden oppiminen Erilaisten ryhmien kanssa toimiminen Vaativia: toimituskeskustelut

11 Enemmän ulkomusiikillista osaamisvajetta (khra-kysely)

12 Kanttorihaastatteluista: viestinnästä ja oman panoksen tunnistamisesta Tänä päivänä ei kanttori pysty tekemään työtään, ellei hän pysty kirjoittamaan ja myös puhumalla viestittämään siten, että luottamusmiehet ja niin sanotut hallintovirkamiehetkin ymmärtävät sen asian. Tavan takaa voidaan esimerkiksi todeta, että kanttori osallistunut seurakuntalaisen hengellisen elämän tukemiseen ja vahvistamiseen, musiikillisin keinoin.

13 Eritasoisten kanttoreiden osaamisen eroista: kirkkoherrojen kommentteja 1/2 Riippuu henkilöstä. Yleensä koulutus mielestäni näkyy kirkkomusiikin hallinnassa. Isompia juhlia järjestettäessä kanttorin koulutus tulee esille. A-kanttori pystyy soittamaan laajemmalti ja monipuolisemmin. Tietysti C-kanttoreiden taso voi olla kirjavampi keskenään kuin A- kanttoreiden. (Keskisuuri seurakunta, jossa 3 pappia, yksi B- ja 1 sivutoiminen C-kanttori) B- ja C-kanttorien välillä yleensä iso ero. A- ja B-eroa ei välttämättä huomaa - paitsi A-kanttori saattaa itse korostaa niin paljon osaamistaan, että kaikki sen kyllä hänen puheestaan kuulevat. (Pieni seurakunta, jossa yksi pappi ja B-kanttori)

14 Eritasoisten kanttoreiden osaamisen eroista: kirkkoherrojen kommentteja 2/2 Havaintoja on B- ja C- kanttoreista. Valmiudet ovat enemmänkin henkilökohtaisia kuin koulutuksesta johtuvia. Taiteellisuus kasvaa A- luokkaan mennessä ja työn valikointi. (Keskisuuri seurakunta, jossa neljä pappia, kaksi B- ja kaksi C-kanttoria) A- ja B- kanttorit monesti keskittyneitä musiikkiin, joka ei kovin montaa seurakuntalaista kosketa. C-kanttorit ovat käytännöllisempiä ja usein monipuolisempiakin. (Suuri seurakunta, jossa 10 pappia, jossa 2 B- kanttoria ja 3 C-kanttoria) C-kanttori ymmärtää meillä enemmän seurakunnan toiminnasta ja yhteistyöstä kuin B-kanttori. C-kanttori on ymmärtänyt myös jumalanpalveluksen musiikin sisällöstä töihin tullessaan huomattavasti enemmän (Keskisuuri seurakunta, jossa neljä pappia, yksi B- ja yksi C-kanttori)

15 Kanttorihaastatteluista: uruista pianoon ja muihin soittimiin? Tyylikirjon kasvaessa myös käytettävät soittimet vaihtuvat. Soitan jumalanpalveluksia kahdessa kirkossa, joista toisessa toimimattomat pilliurut voidaan toivottavasti korvata bändisoittimistolla ja digitaalisilla uruilla. Siellä soitan virret pianolla. Tyylilajin muutos voi johtaa myös yhtä soitinta laajempaan soitinyhtyeeseen. Mukaan voivat tulla (useimmiten akustisesti) kitara, basso ja lyömäsoittimet. Joskus tällöin esilaulu täytyy vahvistaa.

16 Kanttorihaastatteluista: Suomen kirkossa on liikaa sellaisia kovan luokan taiteilija-kanttoreita, jotka eivät ole valmiita laajentamaan osaamistaan seurakunnan hyväksi. Tarvitaan monen asian taitajia ja rohkeutta tarttua monenlaisiin soittimiin, vaikka koulutuksessa ei näitä kaikkia voidakaan opettaa.

17 Kanttorihaastatteluista: muun työn osuus lisääntynyt soittamisen kustannuksella Toisaalta oman soittamisen osuus on vähentynyt siinä missä muun työn tekeminen on lisääntynyt. Valtaosan ajasta tekee muuta kuin soittaa tai laulaa. Omaan harjoitteluun ja soiton tason nostoon jää liian vähän aikaa.

18 Kanttorit työnkuvan muutoksesta Toimenkuvan levittyminen kaikille työaloille Oman paikan ja (musiikillisen) roolin löytäminen Joustava työote, vuorovaikutustaidot, pedagogiset taidot Osaamisen vaatimukset kasvaneet Jaksaminen? Mahdollisuus täydennyskoulutukseen

19 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

20 Kanttori yksinäisenä taiteilijana ja musiikkitoiminnan organisoijana Kanttori on sekä kirkollinen työntekijä että työpaikkansa ainoa taitelija: ristipaine näkyy puolin ja toisin Ammatillinen yksinäisyys (ka=1,87, Md=1, Mo=1) Kanttorien asenneongelmat ( liian taiteellisia ) Kanttoriin kohdistuneet (musiikillisen monipuolisuuden) vaatimukset kasvavat etenkin, jos kanttoreita vain yksi Useampikanttorisissa seurakunnissa on tärkeää oikean osaamisrakenteen luominen rekrytointien kautta

21 Kanttoreilta odotetaan yhä monipuolisempia muusikon taitoja Urkujen rinnalle ovat nousseet vapaan säestyksen taidot ja rytmimusiikin tuntemus Yksinäisen musisoinnin (urut/piano) rinnalle ovat tulleet (maallikkojen kanssa toteutetut) messut, joissa bändisoittimilla on tärkeä osa Tarve muiden instrumenttien hallintaan; moniinstrumentalismi

22 Toimenkuva muutos: soittamista vähemmän, muuta työtä enemmän Messujen ja toimitusten sekä perinteisen kirkkokuorotoiminnan lisäksi kanttorilta odotetaan yhä enemmän osallistumista erilaisten ryhmien toimintaan Musiikkitoiminnan monipuolistuminen edellyttää verkostoitumista ja yhteistyötä paikallisten osaajien kanssa Vuorovaikutusosaamisen tarve on suuri myös kohdattaessa yhä maallistuvan yhteiskunnan jäseniä. Perinteisistä kirkkokuorojen rinnalle on syntynyt vasta-alkajien, lasten ja aikuisten gospel-kuoroja sekä soitinyhtyeitä (bändejä) Parhaimmillaan kanttori voi olla merkittävä alueensa harrastemusiikkitoiminnan fasilitoija. Tämä lisää pedagogisen osaamisen tarvetta.

23 SibA-kanttorien identiteetti taidepainotteinen Seurakuntaharjoittelun osuutta lisättävä Yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa Keskeistä ohjaavien kanttoreiden koulutus Aikaisemmat suunnitelmat musiikkikasvattajien kanttorin opintojen kokonaisuudesta tulisi päivittää Rahoitus, kirkkohallitus? Pedagogisia opintoja tulisi kehittää ottaen huomioon seurakuntaelämän vaatimukset Osaamistarpeiden kasvun seurauksena vaarana on koulutussisältöjen paisuminen ja pirstaloituminen Koulutuksessa jo nyt vaarana liika kuormittavuus

24 Amk-kanttoreiden musiikillinen osaaminen epätasaista Soveltuvuus seurakuntatyöhön koetaan hyväksi Musiikillisessa osaamisessa melko paljon vaihtelua Ongelma pyrkijöiden vähyydessä? Miten taataan riittävät musiikilliset perusvalmiudet ja muusikkouden perustan luominen?

25 Koulutuksen ydin Yhden instrumentin erinomainen hallinta (tyylit!) Monipuolinen muusikkous Myönteinen asenne seurakuntatyöhön Jotka mahdollistavat työssä oppimisen ja kehittymisen Peruskoulutusta kehitettäessä on tärkeää suhteuttaa se kirkon ammatilliseen täydennyskoulutukseen

26 Raportit löytyvät Materiaalit Raportit

27 Kiitos!