Tampereen Infra Liikelaitos

Transkriptio

1 Tampereen Infra Liikelaitoksen tilinpäätös 2017

2 2 Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa kunnossapito- ja rakentamispalveluja, kuljetus- ja korjaamopalveluja sekä paikkatietopalveluja Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Liikelaitoksessa oli vuonna 2017 viisi tulosyksikköä: Kunnossapitopalvelut, Rakentamispalvelut, Kalustopalvelut ja Paikkatietopalvelut. Hallinto-, henkilöstö-, talous- ja kehittämisasioissa sekä viestinnässä ja markkinoinnissa yksiköiden toiminnan tukena olivat Tukipalvelut ja Kehittäminen. Vuoden 2017 alusta Suunnittelupalvelut on siirretty Kaupunkiympäristön palvelualueelle. 1. Toimintakertomus 1.1 Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Infra Liikelaitos teki vuonna 2017 historiansa parhaan taloudellisen tuloksen. Liikeylijäämää kertyi 4,2 miljoonaa euroa, mikä oli 0,5 miljoonaa euroa tavoitetta parempi tulos. Infran liikeylijäämätavoitetta on nostettu vuosittain, vuoden 2017 liikeylijäämätavoite nousi edellisestä vuodesta 0,5 miljoonaa euroa. Infra on onnistunut saavuttamaan jo kuutena vuotena peräkkäin taloustavoitteet. Toteutunut liikeylijäämä oli 0,9 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. Liikeylijäämän kasvun perusta tuli Rakentamispalvelujen kannattavasti toteutetuista kohteista. Hyvään tulokseen vaikuttivat myös eläkemenoperusteisten maksujen pieneneminen sekä kilpailukykysopimus. Toisaalta edelliseen vuoteen verrattaessa on otettava huomioon Suunnittelupalvelujen liikeylijäämän, 0,5 miljoonaa euroa, poistuminen vuoden 2017 tilanteessa. Liikevaihdoksi muodostui 57,8 miljoonaa euroa, mikä oli edellisen vuoden tasolla. Liikevaihto toteutui huomattavasti budjetoitua suurempana rakentamisen hyvästä työkannasta johtuen. Suunnittelupalvelujen liikevaihto 2,3 miljoonaa euroa pystyttiin korvaamaan Rakentamispalvelujen kasvaneella liikevaihdolla. Liikeylijäämää tarkasteltaessa on otettava huomioon palvelujen sisäinen hinnoittelu. Infran eri toimintayksikköjen tuottamien palvelujen hinta- ja laatutasossa on palveluittain huomattavaa vaihtelua yksityisiin kilpailijoihin verrattuna. Analyysien ja arvioiden perusteella Infran asema ulkopuolisiin toimijoihin nähden on vuoden 2017 aikana parantunut etenkin hintatason osalta, vaikka eroa edelleenkin on. Liikelaitoksen tarjoamien palvelujen laatu on aiemminkin todettu varsin kilpailukykyiseksi. Vertailua vaikeuttaa mm. rakentamisessa Infran joustava rooli kaupunkiasiakkaan kumppanina ja erilaiset toimintakäytännöt yksityisiin toimijoihin verrattuna. Liikelaitosmallissa talouden kustannusrakenne ei myöskään ole täysin läpinäkyvä. Infran liikeylijäämä huomioiden Infran tuottamien palvelujen hintaero yksityisiin kilpailijoihin nähden näyttää kaventuneen aiempaan verrattuna. Kaupunginvaltuusto antoi vuoden 2017 talousarvioissa tehtäväksi selvittää korjaamon kehittämistarpeet. Korjaamoselvitys valmistui syksyllä 2017 ja sen perusteella on päätetty muun muassa eriyttää Tampereen kaupunkiliikenteen korjaamotoiminta Infran korjaamosta kevään 2018 aika. Talousarviossa oli lisäksi annettu tavoitteeksi laatia kaluston investointisuunnitelma vuosille Tämä kalustosuunnitelma hyväksyttiin liikelaitoksen johtokunnassa Suunnitelman yksi osa on, että kalustohankinnoissa siirrytään rahoitusleasingin käyttöön. 1.2 Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2018 liikeylijäämätavoitteeksi on suunniteltu 3,8 milj. euroa. Liikevaihdon arvioidaan laskevan 52,1 milj. euroon. Kaupungin talouden sopeuttamistarve näkyy Infran tilauskannan pienenemisenä, mutta myös tarpeena alentaa kustannuksia. Vuoden 2018 työkannan näkymät ovat kohtuulliset, koska suurimpien asiakkaiden kanssa on solmittu isot perussopimukset jo vuoden 2017 puolella. Kunnossapidon alueurakoiden osalta sopimus on ensimmäisen kerran liikelaitoksen historiassa kaksivuotinen. Liikevaihdon suhteen avainasemassa on rakentamisen tuleva volyymi. Kaupungin kiristynyt taloustilanne vaikuttaa Infran asiakkaisiin, mikä on oma haasteensa kiristyneelle liikeylijäämätavoitteelle. Liikelaitoksen tulevaisuutta tullaan tarkastelemaan omistajaohjauksen johdolla vuonna Selvitystyö perustuu kaupunginvaltuuston vuoden 2018 talousarvion hyväksymisen yhteydessä asettamaan tavoitteeseen. Selvitystyö koskee koko Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointia ja koko Infra Liikelaitoksen henkilöstöä. Selvitystyön mahdolliset tarkemmat periaatteet linjaa kaupunginhallituksen konsernijaosto kevään 2018 aikana.

3 3 1.3 Henkilöstö Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2016 VS 2017 TP 2017 Palkalliset henkilötyövuodet Infran henkilöstön määrä oli vuoden 2017 lopussa 392 henkilöä. Vuoden 2017 aikana tehtiin 16 rekrytointia ja eläköitymisten ja muun poistuman kautta Infrasta poistui 20 henkilöä. Palkallisten henkilötyövuosien määrä, johon lasketaan vakituisten lisäksi määräaikainen ja palkkatuettu henkilöstö, oli 415. Henkilötyövuosien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna, koska Suunnittelupalvelut-yksikkö siirtyi Kaupunkiympäristön palvelualueelle, eläkkeelle jäi ennakoitua enemmän henkilöitä ja lisäksi määräaikaisia työntekijöitä oli vähemmän kuin vuonna Infran henkilötyövuodet vähenivät kaikkiaan 38 henkilötyövuotta, joista Suunnittelupalvelujen siirtyminen selittää 28 henkilötyövuotta. Infran sairauspoissaolot lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 sairauspoissaoloja oli 17,91 työkyvyttömyyspäivää/henkilötyövuosi, kun niitä vuonna 2016 oli 15,02. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot lisääntyivät kolmanneksella, mitä selittää työn fyysisyys ja Infran korkea keski-ikä. Tapaturmat vähenivät lähes viidenneksellä. Infrassa toteutettiin syksyllä 2017 esimiesarviointi, jonka mukaan Infrassa esimiestyö on kaupunkitasoisessa vertailussa hyvällä tasolla. 1.4 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Infra Liikelaitos on tehnyt itsearvioinnin sisäisestä valvonnasta, minkä johtokunta käsittelee tilinpäätöksen yhteydessä. Infrassa on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Uuden mallin mukainen riskienhallintasuunnitelma on hyväksytty osana palvelu- ja vuosisuunnitelmaa Kokonaisarviona Infran johto lausuu, että Infran sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat työhyvinvoinnin ja hankintojen kehittäminen. 1.5 Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Tampereen Infran neljästä toiminnan tavoitteesta yksi toteutui täysin ja kolme osittain. Liikevaihto henkilötyövuotta kohden kasvoi 4,4 % vuodesta Tunnusluvun muutokseen vaikuttivat pidättyvyys rekrytoinnissa, rakentamispalvelujen liikevaihdon kasvu ja lisääntyneet palvelujen ostot. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot lisääntyivät edellisvuodesta lähes kolmanneksen mutta tapaturmat laskivat. Fyysinen työ ja ikääntyvä henkilöstö on haaste tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuville poissaoloille. Tapaturmat laskivat lähes viidenneksellä (vakuutusyhtiön vuosivertailutiedot syys-lokakuulta), mitä osaltaan selittää yhteisvastuulliseen kannustepalkkioon perustuva työturvallisuuden toimintamalli. Tavoite liikelaitoksen toiminnan organisoimisesta kaupungin uuden toimintamallin mukaisesti toteutui osittain. Infran Korjaamon ratkaisut tehtiin loppuvuodesta Omistajaohjauksen kanssa on sovittu, että muilta osin valmistelua jatketaan vuoden 2018 aikana. Tavoite Infran palvelujen hinta-laatu -suhteen vastaavuudesta yksityisiin palveluihin verrattaessa toteutui osittain. Hintaero yksityisiin palveluihin on kaventunut. Infran laatutaso on kilpailukykyinen.

4 4 Tavoite Mittari Toteutuminen Tavoitteen tila Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Liikevaihto/HTV Liikevaihto henkilötyövuotta kohti oli euroa. Kasvua edellisvuoteen on 4,4 %. Vuosien vertailtavuuden parantamiseksi suunnittelupalvelut on vähennetty vuoden 2016 luvuista. Ilman tätä kasvuprosentti olisi 8,7 %. Tunnusluvun muutokseen vaikuttivat pidättyvyys rekrytoinnissa, rakentamispalvelujen liikevaihdon kasvu ja lisääntyneet palvelujen ostot. + (Toteutuu) Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot laskevat vähintään 10 % ja tapaturmien määrä laskee vähintään 10 % Poissaolojen ja tapaturmien määrä vrt. vuosi 2016 Tapaturmien osalta tavoite toteutui, poissaolojen osalta ei. Tapaturmien määrä laski 21 % edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna (10/2016-9/ kpl ja 10/2015-9/ kpl). Tapaturmien vähenemiseen on vaikuttanut vuonna 2015 käyttöön otettu työturvallisuuden toimintamalli, jota on edelleen kehitetty. Mallissa on käytössä yhteisvastuuseen perustuva kannustepalkkio. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolopäivät lisääntyivät vuodesta 2016 vuoteen 2017 kolmanneksella. Näiden osuus kaikista sairauslomapäivistä oli 41 %. Ennalta ehkäisevää työtä on tehty yhdessä työterveyden kanssa. Infrassa on käytössä korvaavan työn ja kevennetyn työn/osa-aikatyön toimintamallit. Tilanteeseen vaikuttaa Infran korkea keski-ikä, joka on 51,4 vuotta. ± (Toteutuu osittain) Liikelaitoksen toiminta on organisoitu kaupungin uuden toimintamallin mukaiseksi Tehdyt toimenpiteet Organisoinnin suunnittelu ja palvelukokonaisuuksien muutostarpeiden arviointi on aloitettu keväällä 2017 Infran korjaamosta. Korjaamon ratkaisut on tehty loppuvuodesta Omistajaohjauksen kanssa on sovittu, että muilta osin valmistelua jatketaan vuoden 2018 aikana. ± (Toteutuu osittain) Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa Toteutunut hinta- ja laatutaso, toteutustilanne (omistajaohjausyksikön arvio, huomioiden sisäinen kate ja eläkemenoperusteiset maksut) Infran eri toimintayksikköjen tuottamien palvelujen hinta- ja laatutasossa on palveluittain huomattavaa vaihtelua yksityisiin kilpailijoihin verrattuna. Käytettävissä olevien tausta-analyysien ja arvioiden perusteella voidaan katsoa, että Infran asema ulkopuolisiin toimijoihin nähden on vuoden 2017 aikana parantunut. Hintatason osalta eroa ulkopuolisiin on edelleen, liikelaitoksen tarjoamien palvelujen laatu on aiemminkin todettu varsin kilpailukykyiseksi. Vertailua vaikeuttaa mm. rakentamisessa Infran joustava rooli kaupunkiasiakkaan kumppanina ja erilaiset toimintakäytännöt yksityisiin toimijoihin verrattuna. Liikelaitosmallissa talouden kustannusrakenne ei myöskään ole täysin läpinäkyvä. Infran liikeylijäämä huomioiden Infran tuottamien palvelujen hintaero yksityisiin kilpailijoihin nähden näyttää kaventuneen aiempaan verrattuna. Osittain kysymys on talouskasvuun liittyvästä markkinatilanteesta, osin positiivista kehitystä selittää liikelaitoksen toimenpiteet kilpailukyvyn kehittämiseksi. ± (Toteutuu osittain)

5 5 1.6 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi TP2017 Talousarviovertailu (1 000 euroa) Muutettu TA 2017 Ero Alkuperäinen TA 2017 Liikevaihto , , Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden , , varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Liiketoiminnan muut tuotot , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Palvelujen ostot , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , Henkilösivukulut Eläkekulut , , Muut henkilösivukulut , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,31 Arvonalentumiset ,73 Liiketoiminnan muut kulut , , Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 2 026, , Korvaus peruspääomasta , , Muut rahoituskulut -282,29-335,88 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 16,6 14,7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 16,6 14,7 Voitto, % 5,8 4,2 Infran vuoden 2017 liikevaihto oli 6,9 miljoonaa euroa suurempi kuin muutetussa talousarviossa ja lähes edellisen vuoden tasoa, vaikka suunnittelupalvelut ei enää edellisvuoden tapaan ollut Infran liikevaihdossa mukana. Infran liikevaihtoa kasvattivat rakentamispalvelut ja pieneltä osin myös paikkatietopalvelut. Rakentamispalvelujen tilaus kaupunkiympäristön palvelualueelta katu- ja viherrakentamiskohteiden osalta kasvoi huomattavasti ja kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut tilasi kesken vuotta mm. toisen vaiheen Vehmaisten liikuntapuistoon. Myös Tilakeskus tilasi arvioitua enemmän saneeraustöitä. Rakentamispalveluilla oli kaikkiaan 93 projektikohdetta, joista miljoonaluokan kohteita oli kahdeksan. Suurimmat kohteet olivat Kaupin kampus, Vuoreksen Aurinkorinne, Lentävänniemen keskustan eteläosa ja Kolmenkulman kaava-alue. Paikkatiedon palvelujen kysyntää on kasvattanut kaupungin runsas rakentaminen. Toiminnan volyymin kasvu on lisännyt rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen ostoja sekä rakennusmateriaalien ostoja. Materiaalien ostot toteutuivat 2,1 milj. euroa ja palvelujen ostot 5,1 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Erikoisrakentamiskohteena oli esim. Halkoniemen satama ja sen allasrakenteiden tukimuuri. Ennakoimattomia kuluja aiheutti suunniteltua aiemmin toteutettu kunnossapitopalvelujen Hatanpään kasvihuoneiden alasajo. Henkilöstökulut toteutuivat 1,0 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen vähentymisen sekä kilpailukykysopimuksen lomarahavähennyksen vuoksi. Osaltaan vaikutti myös henkilötyövuosien väheneminen. Infran liikeylijäämä oli ennätykselliset 4,2 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota ja 0,9 milj. euroa edellistä vuotta parempi. Tulos kertoo Infran rakentamispalvelujen kilpailukyvyn paranemisesta. Rakentamispalvelut ylitti tulostavoitteensa 0,8 milj. eurolla. Kunnossapitopalvelut sen sijaan jäi

6 6 tulostavoitteestaan 0,9 milj. euroa, mihin yhtenä syynä olivat kevään liukkauden torjunta ja vaikeat keliolosuhteet. Korjaamopalvelut tuotti jälleen tappiota. Liikennepalvelujen vuosi onnistui suunnitellusti ja paikkatietopalvelujen hieman suunniteltua paremmin. Hyvä tulos paransi sijoitetun pääoman tuottoa sekä voittoprosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korvausta 11,3 milj. euron peruspääomasta maksettiin 7,9 prosenttia eli 0,9 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 3,4 milj. euroa Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi RAHOITUSLASKELMA Talousarviovertailu (1 000 euroa) Alkuperäinen TA 2017 Muutettu TA 2017 Poikkeama toteumaan 2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Poistot ja arvonalentumiset , , Rahoitustuotot ja -kulut , , Tulorahoituksen korjauserät , , , , Investointien rahavirta Investointimenot , , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , , Saamisten muutos kunnalta , , Saamisten muutos muilta , , Korottomien velkojen muutos muilta , , , , Rahoituksen rahavirta , , , , Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,45 Investointien tulorahoitus, % 502,4 393,4 Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick Ratio 4,3 3,5 Current Ratio 4,4 3,6 Tilikauden 2017 toiminnan rahavirta oli 4,2 milj. euroa ja se kasvoi liikeylijäämän nousun vuoksi 0,8 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnasta saadulla rahavirralla pystyttiin kattamaan reilusti 0,9 milj. euron investointimenot. Lisäksi kaluston myynnistä saatiin 0,2 milj. euron luovutustulot. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 3,5 milj. euroa. Tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. eurolla. Investoinnit on koko Infran toiminnan ajan pystytty kattamaan omarahoituksella. Quick Ratio -tunnusluku kuvaa tilinpäätöshetken rahoituspuskuria ja Infralla se on erinomainen (arvo suurempi kuin 1,5). Current Ratio -tunnusluku mittaa edellisen lisäksi myös maksuvalmiutta ja luku on erinomainen (arvo suurempi kuin 2,5).

7 Investoinnit ja niiden analysointi Investoinnit TP 2017 Muutettu TA 2017 Ero Alkuperäinen TA 2017 Muutokset Koneet ja kalusto Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Kone- ja kalustoinvestointeihin käytettiin 0,9 milj. euroa, johon sisältyy vähäinen osuus kaluston siirtoja Tampereen Aluepelastuslaitokselta. Veden ajoihin hankittiin kuormausnosturilla varustettu huoltoauto. Pysyviin vastaaviin kuuluvaa kalustoa myytiin 0,2 milj. eurolla. Infran omaa toimintaa varten hankittiin kaksi kuorma-autoa aurausvarustuksin, kaksi taajamatraktoria ja paikkatiedon kuvaustarpeisiin miehittämätön lentolaite. Lisäksi Tampereen Tase ja taseen analysointi VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,27 Koneet ja kalusto , , , ,41 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,19 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,29 Saamiset kunnalta , ,82 Muut saamiset , ,03 Siirtosaamiset , ,85 VASTAAVAA YH- TEENSÄ , , , ,59 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,40 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,43 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , , , ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,84 Muut velat , ,79 Siirtovelat , , , ,16 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,59

8 8 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 79,6 75,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,8 12,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Taseen loppusumma vuoden 2017 tilinpäätöksessä oli 34,3 milj. euroa, joten se vahvistui edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 milj. euroa eli 8,6 prosenttia. Taseen vastaavien suurin erä oli saamiset kunnalta 28,2 milj. euroa, joka muodostuu liikelaitoksen kassavaroista. Aineelliset hyödykkeet pienentyivät 0,2 milj. eurolla. Taseen vastattavien suurin erä on oma pääoma 27,3 milj. euroa, joka vahvistui 3,4 milj. euroa tilikauden ylijäämän vuoksi. Vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä mittaava omavaraisuusaste oli 79,6 prosenttia. Tunnusluku suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa, että 11,8 prosenttia Infran vuoden 2017 käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. 1.7 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä ,94 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. 2. Liitetiedot 2.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen painotetun keskihinnan mukaisesti. 2.2 Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Suunnittelupalvelut on siirretty vuoden 2016 lopussa konsernihallintoon ja siellä tehdyn organisaatiomuutoksen myötä kaupunkiympäristön palvelualueelle sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle. Suunnittelupalvelujen siirron myötä Infralta poistui vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan liikevaihtoa 2,3 milj. euroa, henkilöstökulut pienenivät 1,5 milj. euroa, ostot ja vuokrakulut pienenivät 0,3 milj. euroa ja liikevoittoa jäi saamatta 0,5 milj. euroa. 2.3 Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Vuosina 2006 ja 2007 virheellisesti kirjatut työkustannuksiin liittyvät toimintoveloitukset on korjattu edellisten tilikausien ylijäämään. Summaa on tähän saakka vuosittain korjattu tilille saamiset kunnalta. Korjattu summa on 4468,80 euroa. 2.4 Liikevaihto Kunnossapitopalvelut Rakentamispalvelut Paikkatietopalvelut Suunnittelupalvelut Kalustopalvelut Tukipalvelut Yhteensä

9 9 2.5 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Poistoajat Poistomenetelmä Rakennukset 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Hyödykkeet, joiden hankintameno on korkeintaan euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 2.6 Pakollisten varausten muutokset Sora-alueiden maisemointivaraus Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Sora-alueiden maisemointivaraus Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot Muut toimintakulut Koneiden ja kaluston myyntitappiot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikaudella Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Oma pääoma Peruspääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto edelliseltä tilikaudelta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Sora-alueiden maisemointivaraus Yhteensä

10 Lyhytaikainen vieras pääoma Siirtovelkojen olennaiset erät Palkkajaksotukset Lomapalkkavelka Eläkevakuutusmaksuvelat Yhteensä Vuokra- ja leasingvastuiden yhteismäärä Leasingvastuut, voimassa asti Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Muut vastuusitoumukset Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Sopimusvastuut Sopimusvastuu materiaali-ja palveluhankinnoista *) Yhteensä *) Asfalttiurakoiden kilpailutus on kesken 2.15 Henkilöstön lukumäärä Kunnossapitopalvelut Rakentamispalvelut Paikkatietopalvelut Suunnittelupalvelut 30 Kalustopalvelut Tukipalvelut Yhteensä Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä

11