TU-C1030 Luento JK
|
|
- Aapo Niemi
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kurssin perusosan luennot sijoittuvta opetusperiodiin III ja ne muodostavat kokonaisuuden. Käsitteiden sisältöä ja käyttöä syvennetään asteittain. Sen vuoksi on välttämätöntä, että asiat opiskellaan annetussa järjestyksessä. Alusta alkaen on myös ymmärrettävä, että käsitteet muodostavat systeemisen kokonaisuuden. Yksittäisten kaavojen muistamisesta ei ole juurikaan hyötyä, mikäli kokonaisuus jossa niitä käytetään jää hämäräksi. Tämän ongelman minimoiseksi kuhunkin teemaan (1-5) liittyvän opiskelutyön on suunniteltu etenevän seuraavasti: Käy läpi luennolle orientoiva materiaali ennen luentoa Osallistu luennolle tai tutustu luennon jälkeen julkaistavaan luentomateriaaliin Tee harjoitustehtävä MyCoursesissa (omatoiminen työskentely + laskuharjoitusryhmistä saatava tuki) Ensimmäiset kaksi luentoa keskittyvät investointilaskelman laatimisen perusteisiin. Vapaa rahavirta (Free Cash Flow) ja investoinnin nettonykyarvo (Net Present Value) ovat tärkeimmät käsitteet. Vapaan rahavirran määrittelyyn liittyy muitakin käsitteitä, joilla on yhteys tilinpäätöslaskelmien (tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma) peruskäsitteisiin. Nettonykyarvo perustuu puolestaan rahavirran diskonttaamisen laskutekniikkaan (Discounted Cash Flow technique). 1
2 Verkko-oppitunnin alku havainnollisti taloudellista päätöstä pelkistetysti rahan sijoittamisen avulla. Jonna Jokamies sijoitti 100 k ja odotti sijoituksensa arvon nousevan 5 % vuodessa. Kahden vuoden kuluttua sijoituksen arvon pitäisi odotusten mukaan olla = ( ) ( ) 100 k. = ( ) k. Kun merkitään, että sijoitettava summa on PV 0, sijoitusaika on n vuotta, sijoituksen odotettu arvonnousu vuodessa on r [%] ja sijoituskohteen arvo sijoitusajan lopussa on C n, saadaan yhtälö = (1+ ). Jos C n:n arvosta tehdään oletus, voidaan yhtälöstä taas ratkaista sitä vastaava = / 1. Jos sijoittaja uskoo sijoitusajan lopussa saavansa C n ja r kuvaa hänen tuotto-odotustaan, sijoittaja voi pohtia, paljonko sijoituksesta kannattaisi nyt maksaa. Tällöin yhtälö kirjoitetaan muotoon = (1+ ) Tämä on diskontatun rahavirran (Discounted Cash Flow, DCF) periaatetta kuvaava yleinen kaava, joka kuvaa miten lasketaan pistemäisen, n vuoden kuluttua nykyhetkestä syntyvän rahavirran (Cn) nykyarvo (Present Value, PV). Sijoituksen tuotto-odotus (r) määräytyy riskiltään vastaavien vaihtoehtoisten sijoitusten tuoton perusteella. Verkko-oppitunnin esimerkissä tehtiin oletus, mikä olisi MM Oy:n osakkeen arvo kahden vuoden kuluttua (C 2). Jonna arvioi hintaa, jolla hän ostaisi osakkeen, käyttäen 5 %:n tuotto-odotusta. Jos MM Oy:n liiketoiminnassa olisi Jonnan mielestä suurempi riski kuin suorassa sijoituksessa maa-alueisiin, hänen pitäisi nostaa tuotto-odotusta. Kaavasta nähdään, että r:n arvon kasvaessa PV pienenee, joten Jonna maksaisi osakkeesta tänään vähemmän kuin 5 %:n tuotto-odotuksella. Ajatellaan, että MM Oy kerää rahoitusta osakeannilla eli myymällä uusia osakkeita. Sijoittajan tuotto-odotus heijastuu siihen, paljonko yritys saa rahaa myymästään osakkeesta. Niinpä sijoittajan tuotto-odotus on yrityksen näkökulmasta pääoman kustannus ( hinta jonka yritys maksaa saamastaan rahoituksesta). 2
3 Vaikka diskonttauskaavaa voi käyttää osakkeen käyvän hinnan arvioimiseen, niin kauppahinta ei ole laskutoimituksen tulos. Ostajalla ja myyjällä on omat näkemyksensä ja todellinen hinta selviää, jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen. Esimerkiksi MM Oy:n tapauksessa Matilla ja Maijalla oli Jonnaa enemmän tietoa osakkeen arvon perustasta ja sijoituskohteeseen liittyvästä riskistä, koska Matti ja Maija olivat mukana MM Oy:n toiminnassa. Kun yrityksen osakkeella käydään aktiivista kauppaa arvopaperimarkkinoilla, niin useat myyjät ja ostajat tekevät päivittäin julkisia tarjouksia osakkeesta. Tällaisen tiedon perusteella yritystä huonosti tunteva harrastelijasijoittajakin saa käsityksen osakkeen kulloisestakin käyvästä hinnasta. Diskonttauksen periaate on alun perin kehitetty velkakirjojen arvostamiseen. Esimerkiksi valtiot laskevat liikkeelle joukkovelkakirjalainoja (bond), joilla ne keräävät rahoitusta. Yksinkertaisimmillaan valtio lupaa, että velkakirjan haltija saa kahden vuoden kuluttua nykyhetkestä eli velkakirjan liikkeellelaskusta rahasumman (10400 =C 2). Jos valtion luottoluokitus on erinomainen, niin velkakirjan ostaja voi luottaa siihen, että valtio pitää velkakirjassa antamansa lupauksen. Toisin sanoen velka on käytännössä riskitön. Rahoitusmarkkinoilla toteutuneiden vastaavien velkakirjojen kauppahintojen perusteella saadaan luotettava arvio kahden vuoden riskittömän sijoituksen tuotosta (2 %), joten sitä voidaan käyttää diskonttauskorkona (r). Kaavan mukaan velkakirjan nykyarvoksi tulee 9996,16. Tätä voi pitää hyvänä arviona velkakirjan markkinahinnalle, koska kaikkien markkinoilla toimivien asiantuntijoiden tiedossa on valtion luottoluokitus ja markkinoilla vaihdettavien riskittömien velkakirjojen tuotto-odotus. Samoilla lähtötiedoilla eri asiantuntijat päätyvät samaan arvioon. Osakkeen, velkakirjan tai muun sijoituskohteen arvostus tapahtuu vertaamalla (tavalla tai toisella) sijoituskohdetta mahdollisimman samanlaiseen tunnettuun sijoituskohteeseen. Tässä velkakirjaa verrattiin riskittömään sijoitukseen. Jos kahta sijoituskohdetta pidetään samanarvoisina, niin molemmat tuovat haltijalleen saman hyödyn. Kun joukkovelkakirjan ostaminen hinnalla P ja riskitön sijoitus X kahdeksi vuodeksi ovat samanarvoisia, niin molemmat antavat kahden vuoden kuluttua saman rahasumman: X(1+r) 2 = = P(1+r) 2. Niinpä = ( ) = 9996,16 3
4 Kurssin pääasia ei varsinaisesti ole arvopaperisijoittaminen. Sijoittaminen osakkeisiin tai yksinkertaisiin velkakirjoihin ovat kuitenkin hyviä asiayhteyksiä esimerkeille, jotka havainnollistavat jotakin yleistä ja siten myös liiketaloudellisiin laskelmiin sovellettavaa periaatetta. Velkakirja oli konkreettinen esimerkki diskonttaamisesta. Kurssilla keskitytään yrityksissä tehtäviin liiketoiminnallisiin päätöksiin, erityisesti investointeihin. Liiketoiminnallisilla päätöksillä vaikutetaan niihin prosesseihin, joilla yritys luo arvoa nykyisille ja potentiaalisille asiakkailleen. Yrityksen talouteen liittyviä päätöksiä ovat myös yrityksen rahoituspäätökset. Niitä ainoastaan sivutaan kurssilla. Koska investoinnit ovat taloudellisilta vaikutuksiltaan pitkäaikaisia ja merkittäviä hankkeita, investointilaskelmien asiayhteydessä voidaan käydä läpi tärkeimmät liiketoiminnan päätöksentekoa tukevan laskelman piirteet. Lyhytvaikutteisten ja rutiininomaisten päätösten tueksi riittävät investointilaskelmaa yksinkertaisemmat laskelmat. Lyhytvaikutteinen tarkoittaa tässä asiayhteydessä päätöstä, jonka vaikutukset näkyvät yhden vuoden aikana. Lyhytvaikutteisessa päätöksessä rahavirtojen diskonttaaminen ei ole välttämätöntä. Verkko-oppitunnin esimerkki (MM Oy) havainnollisti liiketoimien kannattavuuden (maakauppa) ja yrityksen osakkeen arvon välistä yhteyttä. Maakaupan toteuttamiseksi ympärille perustettiin kokonaan osakepääomalla rahoitettu yritys. Kun omistajat päättivät lopettaa yrityksen, niin yrityksen omaisuuden myymisestä syntyvä rahavirta tuloverojen maksun jälkeen kuului sen vuoksi kokonaisuudessaan yrityksen omistajille heidän hallussaan olevien osakkeiden lukumäärän suhteessa. Jos yritystä olisi rahoitettu myös lainalla, olisivat lainan takaisinmaksusta ja koroista syntyvät menot vähentäneet omistajille jäävää rahasummaa. Tätä tapausta käsitellään verkkoluennolla 3. 4
5 Yleisessä tapauksessa yritys tekee jatkuvasti erilaisia liiketoiminnallisia päätöksiä, joiden taloudellinen vaikutusaika vaihtelee. Yrityksen elinikä ei ole myöskään ennalta päätetty tai edes arvattava asia. Toimeenpantavat investoinnit aiheuttavat menoja tänään mutta synnyttävät tuloja myöhemmin. Nykyiset liiketoiminnan tulot ja juoksevat menot ovat seurausta aiemmin tehdyistä investoinneista. Niinpä yrityksen rahavirtoja tarkasteltaessa erotetaan nykyisen liiketoiminnan rahavirta ja tulevaan liiketoimintaan liittyvä investointien rahavirta. Niiden yhteisvaikutus on ns. vapaa rahavirta. Määrätyltä ajanjaksolta (tyypillisesti vuosi) laskettu vapaa rahavirta kuvaa liiketoiminnasta ja sen edellyttämistä investoinneista syntyvää nettorahavirtaa (positiivisten ja negatiivisten rahavirtojen erotusta), joka voidaan käyttää yrityksen lainojen hoitoon, voitonjakoon yrityksen omistajille tai jättää säästöön myöhemmin tehtäviä investointeja varten. Laskentakauden vapaa rahavirta voi olla myös negatiivinen. Se ei ole ongelma, jos aiempina kausina yritykselle kertyneet rahavarat kattavat rahoitusvajeen (alijäämän). Yritys pystyy tässäkin tapauksessa hoitamaan lainansa ja jakamaan jopa voittoa omistajille. Vaihtoehtoisesti yritys voi kattaa alijäämän nostamalla uusia lainoja tai keräämällä uusia suoria sijoituksia omistajilta. Tilinpäätöslaskelmiin kuuluvassa rahoituslaskelmassa tehdään hyvin samanlainen erittely liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin. (Rahoituslaskelma on yksinkertaisessa muodossa esitetty kurssilla Tuotantotalous 1). Päätöksentekoa tukevissa suunnittelulaskelmissa vapaaseen rahavirtaan ei kuitenkaan lueta korkoja. Perusajatuksena on se, että ensin selvitetään liiketoiminnallisen päätöksen kannattavuus ja vasta sen jälkeen pohditaan, millaisia rahoitusjärjestelyjä tarvitaan. Investointipäätös ja rahoituspäätös käsitellään siis erikseen. Kuvittele esimerkiksi, että suunnittelet ostavasi jonkin pörssiyrityksen osakkeita. Osakkeen arvon kehittymiseen ei vaikuta millään tavalla se, käytätkö sijoituksen rahoittamiseen opintotukea, pyydätkö rahat mummolta ja vaarilta vai otatko lainaa. (Toki rahaa on jostain löydyttävä ja rahoitusmuoto vaikuttaa ottamaasi riskiin.) 5
6 Vapaa rahavirta on tärkein yksittäinen käsite kurssilla. Yllä on esitetty vapaan rahavirran yleiskäyttöinen peruskaava. Lähtökohtana on liikevoitto (EBIT), joka on tuloslaskelmassa liiketoiminnan kannattavuutta kuvaava välitulos. Liikevoitto on asiakkailta saatujen myyntituottojen (yleisemmin liiketoiminnan tuottojen) ja liiketoiminnan kustannusten erotus. Liikevoitosta vähennetään yritykselle määräytyvien tuloverojen osuus. Tämä tehdään tuloveroprosentin avulla. Tarkalleen ottaen laskelmassa pitäisi käyttää marginaaliveroprosenttia, mutta koska suomalaisessa yhteisöverotuksessa ei ole progressiivista veroasteikkoa, käytetään kurssin perusosan laskutehtävissä yhteisöveroprosenttia (20 %). Muutenkin laskutehtävissä sovellettava veroprosentti on annettu. Tuloslaskelma laaditaan ns. suoriteperusteen mukaan, joten se ei suoraan kuvaa rahavirtaa vaan suoriteperusteen mukaan määriteltyjä tuottoja ja kustannuksia. FCF-kaavan muut tekijät oikaisevat tuloslaskelman liikevoittoa lähemmäs liiketoiminnan synnyttämää nettorahavirtaa. Liikevoittoa laskettaessa kustannuksina vähennetään myös poistot, mutta ne eivät aiheuta maksuja yritykselle. Maksuja syntyy investointimenoista, joista poistot on johdettu. Tämän vuoksi kaavassa lisätään poistot ja vähennetään investointimenot. Nettokäyttöpääoman (NWC) kasvu oikaisee suoriteperusteisia tuottoja ja kustannuksia lähemmäs yrityksen saamia ja maksamia maksuja (eli rahavirtaa). Näitä oikaisuja käsitellään tarkemmin jäljempänä. On tarpeen tietää, että englanninkielisen termin sanasta sanaan kääntäminen ei aina tuota oikeaa suomenkielistä termiä. Esimerkiksi Capital on pääoma ja Expenditures on menot tai kustannukset. Investointimeno kuvaa kuitenkin asiaa paremmin. Pääoman kustannus (cost of capital) liittyy taas diskonttaamisessa käytettävään sijoituksen tuotto-odotukseen eli diskonttauskorkoon r. Vastaavasti oppikirjan luvun 8 otsikon kantasana (Capital Budget) on suomeksi Investointibudjetti. Jatkossa esitellään termit oma pääoma ja vieras pääoma, jotka viittaavat yrityksen rahoitusrakenteeseen. Capital Budgeting ei käsittele näitä asioita vaan lähinnä investointien kannattavuuden arviointia. 6
7 Tarkkaavainen lukija saattaa muistaa kurssilta Tuotantotalous 1, että FCF-kaava muistuttaa ns. epäsuoraa rahavirtalaskelmaa. Kun kaavan termejä hieman järjestellään, niin liiketoiminnan rahavirtaa ja investointien rahavirtaa kuvaavat osat saadaan paremmin näkyviin. Ensin liikevoitto (EBIT) on purettu osatekijöihin: Revenues (Myyntituotot), Costs (liiketoiminnan kustannukset) ja Depreciation (Poistot). Periaattessa poistot ovat yksi kustannuserä, mutta FCFkaavassa ne on syytä hahmottaa erikseen. Tällöin huomataan selvemmin, että poistot vaikuttavat FCF-kaavassa kahdesti. Koska poistot ovat verotuksessa vähennyskelpoinen erä, ne vähennetään liikevoittoa laskettaessa. EBIT (1-τ) sisältää siten termin Deprecia on (1-τ) = Deprecia on + Depreciation τ Poistot ovat aiemmin tehdyistä investoinneista johdettu laskennallinen erä. Koska poistot eivät aiheuta rahavirtaa, ne lisätään verojen laskemisen jälkeen takaisin: +Depreciation Loppujen lopuksi jäljelle jää vain termi + Depreciation τ Laskentakauden vapaassa rahavirrassa vaikuttavat uusien investointien investointimenot (CapEx) ja aiemmista investoinneista tehtyjen poistojen tuloveroja pienentävä osuus (Depreciation veroprosentti) FCF-kaavaa voidaan soveltaa erilaisissa liiketoiminnan päätöstilanteissa. Seuraavaksi tarkastellaan kaavan soveltamista yksittäisestä investointiprojektista tehtävän päätöksen tueksi laadittavassa investointilaskelmassa. Toinen FCF-kaavan keskeinen sovelluskohde on yritysarvon laskeminen (arvioiminen). Sen erityispiirteisiin palataan luennolla 3. On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka kaava on sama, sitä sovelletaan tässä sovelluskohteessa hieman eri tavalla kuin investointilaskelmassa. 7
8 Investointilaskelma Vuosi Ennakoitu tulosvaikutus [k ] (Incremental Earnings Forecast) Myyntituotot Muuttuvat kustannukset Katetuotto Kiinteät kustannukset Poistot Liikevoitto (EBIT) Tuloverot (20 % liikevoitosta) Nettotulos (ilman velkaa) Vapaa rahavirta [k ] (Free Cash Flow) + Poistot Investoin meno Ne okäy öpääoman kasvu Vapaa rahavirta Diskonttauskerroin (10%) 1 0, , , , , Nykyarvo NETTONYKYARVO (NPV) Investointilaskelma on käytännöllisintä laatia taulukkolaskentaohjelmalla. Taulukon sarakkeet kuvaavat investoinnin taloudellista vaikutusaikaa (esimerkissä vuodet 0...5). Investoinnin tyypin mukaan vaikutusaika voi vaihdella muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin, mutta periaatteessa yksittäisen investointiprojektin vaikutusaika aina on äärellinen luku. Taulukon rivit vastaavat vapaan rahavirran eriä. Ensin arvioidaan kunkin vuoden vapaa rahavirta ja lopuksi rahavirrat diskontataan nykyarvoon. Nykyarvojen summa eli nettonykyarvo on investoinnin kannattavuuden tunnusluku. Alkuinvestointi ajoitetaan nykyhetkeen, jota taulukossa edustaa sarake vuosi 0. Kun alkuinvestointi on toteutettu (tehdas rakennettu, toimipiste avattu), investointiprojekti alkaa synnyttää toistuvia myyntituottoja ja kustannuksia. Ne ajoitetaan yleensä vuoden tarkkuudella siten, että ensimmäisen toimintavuoden (vuosi 1) rahavirta ajoittuu vuoden päähän laskelman nykyhetkestä, toisen vuoden rahavirta vuoden päähän siitä ja niin edelleen. Ajoitus voitaisiin tehdä tarkemminkin, mutta tämän kurssin puitteissa sellaista ei käytetä. Esimerkkitaulukossa jokaisen lukuarvon etumerkki, kuvaa erän vaikutusta vapaaseen rahavirtaan. Tuotot edustavat positiivista rahavirtaa, joten etumerkkiä ei ole. Kustannukset ja investointimeno ovat taas negatiivista rahavirtaa, eli etumerkki on miinus. Kuten edellä jo todettiin, poistot esiintyvät laskelmassa kahdessa paikassa: ennen EBIT:ä etumerkki on miinus mutta EBIT:n jälkeen plus. Investoinnin elinkaaren aikana nettokäyttöpääoma yleensä aluksi kasvaa ja lopuksi pienenee, joten eri vuosien arvoilla voi olla eri etumerkki. 8
9 Tuloverojen määrä saadaan investointilaskelmassa kertomalla liikevoitto yrityksen marginaaliveroprosentilla (τ). Todellisuudessa yrityksen verotettavan tuloksen laskeminen ei ole näin suoraviivaista, mutta verotuksessakin pohjana on yrityksen tilinpäätöksen tuloslaskelma. Tuloslaskelman liikevoiton käyttäminen tuloverojen arvioinnissa on siten looginen ja pragmaattinen ratkaisu. Jos liikevoitto on negatiivinen, kuten taulukossa vuosina 0 ja 1, niin veroilla on laskelmassa positiivinen rahavirtavaikutus (+800 ja +240). Taustalla on oletus siitä, että investoinnista aiheutuva tappio vähentää yrityksen muussa toiminnassa samana vuonna syntyvää voittoa eli toisin sanoen vähentää yrityksen tuloveroja kokonaisuutena. Käytännössä oletus ei aina pidä kirjaimellisesti paikkansa, mutta se tekee laskutoimituksista suoraviivaisempia. Investointilaskelman laadinnan tärkein tavoite on arvioida tarvittavaa alkuinvestointia ja sen vaikutuksia liiketoiminnan tuottoihin ja kustannuksiin. Investointilaskelman laatijan pääasiallinen tehtävä ei ole tehdä erityisiä oletuksia yrityksen verotuksesta. Tämän vuoksi verojen tai niihin vaikuttavien poistojen laskemisessa käytetään kaavamaisia laskentaoletuksia. Käytännössäkin valmisteltavan investointiprojektin halutaan olevaan itsessään kannattava ilman mitään vero- tai poistokikkailuja. Investointiprojekteja valmistellaan yrityksen eri yksiköissä ja organisaatiotasoilla, mutta verosuunnittelu ja rahoitus ovat yleensä yritystasolla tehtäviä päätöksiä. Taulukossa on välitulos Nettotulos (ilman velkaa) eli Unlevered Net Income. = EBIT (1-τ). Sen laskeminen ei ole välttämätöntä. Käsitettä käytetään kuitenkin myöhemmin kurssilla, ja se korostaa laskukaavaan sisältyvää oletusta, että investointiprojektia tarkastellaan ilman sen vaikutusta yrityksen lainanottoon. Lainojen korkoja ei siis saa sisällyttää FCF-laskelmaan. Investoinnin rahoitus otetaan huomioon erikseen. Asiaan palataan myöhemmillä luennoilla. 9
10 Tyypillisesti investointiprojekti aiheuttaa aluksi suuren kertaluonteisen alkuinvestoinnin (negatiivinen vapaa rahavirta), josta yritys hyötyy useiden myöhempien vuosien aikana (vapaa rahavirta muuttuu positiiviseksi). Alkuinvestointi ei kirjaimellisesti tapahdu laskelman nykyhetkellä, mutta laskelmassa se yleensä ajoitetaan nykyhetkeen, jota tarkoittaa vuosi 0. Kun n=0 niin diskonttauskerroin diskontata. ( ) =1. Tämähän tarkoittaa sitä, että nykyhetken rahavirtaa ei tarvitse Alkuinvestointi ja investointimeno on syytä erottaa käsitteinä. Investointimeno (CapEx) on se osa alkuinvestointia (Initial investment), josta voidaan tehdä tuloslaskelmassa poistoja. Alkuinvestointiin voi sisältyä myös sellaisia menoja, jotka on tuloslaskelmassa vähennettävä syntyvuotenaan, eli poistoja ei käytetä. Erittelyllä on vaikutusta tuloveroihin. Tämän vuoksi investointilaskelman nykyhetki-sarakkeessa on sekä kiinteitä kustannuksia että investointimenoja. Investointimeno ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen erä eikä tuloslaskelman kustannus, mutta siitä tehtävät poistot ovat. Investointimenosta (-2000) tehtävät poistot vaikuttavat siten vasta vuosien 1-4 EBIT:in ja tuloveroihin. Sitä vastoin alkuinvestointiin kuuluvat kiinteät kustannukset (-4000) vaikuttavat välittömästi ja näkyvät vuoden 0 sarakkeessa. Kurssin harjoitustehtävissä on yleensä mukana molempia alkuinvestoinnin eriä. 10
11 Tuloslaskennan terminologiassa poistot tarkoittavat pitkävaikutteisesta menosta tilikaudelle jaksotettua osuutta. Pitkävaikutteiset menot tarkoittavat taas menoja, jotka aiheuttavat tuloja useana tilikautena. Kunkin tilikauden myyntituotoista vähennetään vain se osa pitkävaikutteisesta menosta, joka katsotaan käytetyksi kyseisten myyntituottojen aikaan saamiseksi. Kurssin puitteissa sovelletaan lähinnä tasapoistoa, joka saadaan, kun investointimeno jaetaan investoinnin arvioidulla pitoajalla. Esimerkkilaskelmassa myyntituottoja syntyy neljänä vuotena, joten poistojen laskennassa käytettävä pitoaika on 4 vuotta. Vuosittainen tasapoisto saadaan, kun investointimeno (2000 k ) jaetaan neljään osaan. Tuloslaskennassa käytetään muitakin poistomenetelmiä. Tilinpäätöstä ja verotusta säätelevät lait, asetukset ja muut normit kertovat tarkemmin, miten poistoja voi tehdä eri omaisuushyödykkeistä. Verkko-oppitunnissa pitkävaikutteisena menona oli maa-alue (tai tontti). Se on ns. kulumatonta käyttöomaisuutta, josta ei tehdä poistoja. Tällaisen omaisuuden myyntitulosta vähennetään koko hankintahinta silloin, kun omaisuudesta luovutaan. Verovaikutus ajoittuu silloin omaisuuden myyntihetkeen. Myöskään yrityksen omistamista arvopapereista ei tehdä poistoja. Aineellisista investoinneista (koneisiin, laitteisiin, rakennuksiin) tehdään poistoja. Joistain aineettomista investoinneista tehdään poistoja (mutta ei siis kaikista). Monet pitkävaikutteiset panostukset on vähennettävä tuloslaskelmassa syntyvuotenaan, vaikka ne voitaisiin asiallisesti ymmärtää investointeina yrityksen liiketoimintaan. Esimerkiksi yrityksen kehittämistoimet sitovat henkilöresursseja nyt ja tuovat hyötyjä tulevaisuudessa. Pääsääntöisesti kehitysmenot on vähennettävä tuloslaskelmassa yhdellä kertaa. Joistakin tuotekehitysprojektin loppuvaiheen kustannuksista voi tosin säädösten määrittelemin ehdoin tehdä poistoja. Nämä yksityiskohdat eivät kuitenkaan kuulu kurssin vaatimuksiin. Omaisuuden tilinpäätösarvoon voidaan tehdä myös erityinen arvonalentaminen, johon englanninkielessä viitataan mm. termillä amortization. Esimerkiksi termi EBITDA tarkoittaa Earnings Before Interest, Taxes, Depreciation, and Amortization; suomeksi tulose ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia. Kurssin puitteissa termien amortization ja depreciation eroa ei käsitellä. 11
12 Edellä kuvatun laskentataulukon taustalla on tarpeen käyttää aputaulukkoa, joka erittelee tarkemmin myyntituottoja ja liiketoiminnan kustannuksia ja varsinkin niihin liittyviä oletuksia. Myyntimäärät ja hinnat vaihtelevat investoinnin elinkaaren aikana. Elinkaaren alussa ja lopussa määrät ovat usein pienehköjä suhteessa huippuvuosiin. Toisilla tuotteilla myyntihinta laskee, kun uudempia kilpailevia tuotteita tulee markkinoille (hintaeroosio). Päätöksentekoa tukevissa laskelmissa liiketoiminnan kustannuksista on hyödyllistä erottaa muuttavat ja kiinteät kustannukset toisin sanoen ne kustannukset, jotka muuttuvat jokseenkin myyntituottojen suhteessa ja ne kustannukset joihin myyntituottojen vaihtelu ei vaikuta. Muuttuvien kustannusten osalta on syytä eritellä ostohintojen tai palkkatason muutoksista aiheutuvat, yksikkökustannukseen vaikuttavat asiat ja myyntimäärän muutoksista aiheutuvat vaikutukset. Vaikka investointiprojektin tuotosta ei voisi suoraan mitata kappalemäärällä, on syytä tunnistaa myyntihinnan (p), myyntimäärän (q) ja yksikkökustannuksen (v) vaikutus katetuottoon: Katetuotto = (p-v) q Taulukossa kaikkien tuotantokustannusten oletetaan olevan muuttuvia. Periaatteessa voisi olla myös kiinteitä tuotantokustannuksia. Samoin osa tuotannon ulkopuolisista kustannuksista voisi olla käyttäytymiseltään muuttuvia kustannuksia. Laskutehtävissä on kerrottu, mitkä kustannukset muuttuvat ja miten. Käytännössä asiaa joutuu pohtimaan enemmän. Käsite Cost of Goods Sold (CoGS) viittaa myytyjä suoritteita vastaaviin sekä muuttuviin että kiinteisiin hankinnan ja valmistuksen kustannuksiin (lyhyemmin tuotantokustannuksiin). Käsitettä käytetään oppikirjassa ja yleensäkin englanninkielisessä materiaalissa. Kun myyntituotoista vähennetään CoGS saadaan Bruttokate (Gross Profit). Bruttokate määritellään siis eri tavalla kuin katetuotto. Toisinaan voidaan kuitenkin tehdä erityinen laskentaoletus, jonka mukaan kaikki tuotantokustannukset ovat muuttuvia eli kiinteitä tuotantokustannuksia ei ole. Tässä erityistapauksessa bruttokate ja katetuotto saavat saman numeroarvon. 12
13 Nettokäyttöpääoma on taselaskelman termein määriteltynä lyhytaikaisten varojen (Current Assets) ja lyhytaikaisten velkojen (Current Liabilities) erotus. Investointilaskelman kannalta tärkeimmät lyhytaikaisten varojen erät ovat vaihto-omaisuus (Inventory), myyntisaamiset (Receivables) ja päivittäisen toiminnan pyörittämisessä tarvittavat käteisvarat (Cash). Tärkein lyhytaikaisten velkojen erä on ostovelat (Payables). Nettokäyttöpääoma = Myyntisaamiset + Käteisvarat + Vaihto-omaisuus Ostovelat Yrityksellä voi siis käteisvarojen lisäksi olla rahavaroja, jotka se voisi jakaa omistajilleen tai sijoittaa uudelleen ilman, että se millään tavalla häiritsee nykyistä päivittäistä toimintaa. Nämä rahavarat eivät kuulu vapaan rahavirran nettokäyttöpääomaan. Rahavarojen erottelua ei voi päätellä suoraan taseen tiedoista. Erottelua ei myöskään tarvitse tehdä laskutehtävissä eli, jos nettokäyttöpääomaan pitää laskea käteisvaroja, niin tämä on tehtävässä ohjeistettu. Käsitettä Rahavarat eli Cash käytetään kurssilla muussa, luennolla 3 täsmennettävässä merkityksessä. 13
14 Nettokäyttöpääoma (NWC, Net Working Capital) liittyy säännöllisen liiketoiminnan aiheuttamaan rahoitustarpeeseen, joka taas johtuu siitä, että yrityksen on yleensä ensin maksettava hankkimistaan resursseista ja vasta myöhemmin yritys saa näillä resursseilla tuotetuista ja asiakkaille toimitetuista suoritteista maksuja. Tuloslaskelma laaditaan ns. suoriteperusteen mukaan: Myyntituotot lasketaan asiakkaille tehtyjen toimitusten arvon mukaan ( * 2) ja kustannukset ovat toimituksia vastaavat kustannukset ( *1). Voitto ei kerro suoraan paljonko yrityksen rahavarat ovat kasvaneet. Yritys ostaa vuoden aikana tölkkiä. Viimeisin erä on tullut marraskuun alussa (ja se on maksettu marraskuun puolivälissä. (Seuraava erä tulee vasta ensi vuoden tammikuun alussa.) Ostoista on siis maksettu * 1. Kun asiakkailla on kuukausi maksuaikaa, eivät asiakkaat ole maksaneet joulukuun toimituksista (Ajatellaan, että toimitukset tehdään joka kuukauden 5. päivä). Maksuja on tullut 11/12 * * 2 = [ ] Nettokäyttöpääoma selittää voiton ja liiketoiminnan rahavirran eroa (36 28 = 8). Vuoden lopussa asiakkaat ovat velkaa kuukauden toimitukset eli myyntisaamiset asiakkailta ovat 3000 * 2 = 6 [k ]. Varastossa eli vaihto-omaisuudessa on 2000 tölkin puskurivarasto, jonka hankinta-arvo on 2000 * 1 = 2 [k ]. Koska vuoden viimeisin hankintaerä on maksettu ei yritys ole velkaa toimittajilleen eli ostovelat = 0. Käyttöpääoma = Myyntisaamiset + Vaihto-omaisuus Ostovelat = = 8 Jos vuoden alussa ei käyttöpääomaa ollut sitoutunut toimintaan, on käyttöpääoman kasvu vuoden aikana myös 8 k 14
15 Investointilaskelmaan tarvitaan vuoden aikana tapahtuva nettokäyttöpääoman kasvu (Increases in NWC). Ensin on arvioitava, paljonko investointi sitoo käyttöpääomaa kunkin vuoden lopussa. Yksinkertaisin tapa arvioida sitoutunutta käyttöpääomaa on olettaa käyttöpääoman ja myyntituottojen suhde vakioksi ja laskea tuo suhdeluku yrityksen tiedoista. Tyypillisesti arviointi tehdään kuitenkin käyttöpääomaerittäin ja arviointioletukset kytkevät sitoutuneen rahamäärän suoraan joko myyntiin tai myynnin aiheuttamiin kustannuksiin. Nettokäyttöpääoman muutoksen laskemiseen on käytännöllistä laatia aputaulukko. Taulukossa vuoden lopun myyntisaamisten oletetaan olevan 8 % vuoden myyntituotoista, vaihto-omaisuuden eli varastojen 4 % tuotantokustannuksista ja ostovelkojen 10 % tuotantokustannuksista (CoGS). Prosenttiluvut heijastavat käyttöpääomaerien kiertoaikaa. Nettokäyttöpääoman kasvu saadaan vähentämällä kunkin vuoden lopun käyttöpääomasta edellisen vuoden lopun käyttöpääoma. Jos erotus on jonain vuonna negatiivinen luku, niin käyttöpääoma on pienentynyt eli käyttöpääomaa on vapautunut. Vaikka investoinnin myyntituottojen elinkaari on 4 vuotta, niin nettokäyttöpääoman kasvun vaikutuksen takia investointilaskelmaan tulee vielä yksi vuosi (koko taloudellinen vaikutusaika). Nykyhetkellä ja viimeistä elinkaaren vuotta seuraavan vuoden lopussa (vuosi 5) sitoutunut käyttöpääoma on nolla. (NWC 0 = 0 ja NWC 5 = 0)*. Tästä seuraa, että rivin Nettokäyttöpääoma summa on nolla ( = 0). Vuoden 5 Nettokäyttöpääoman kasvu on negatiivinen ja tarkoittaa vuoden 4 lopussa arvioidun nettokäyttöpääoman vapautumista. Kun FCF-kaavan mukaan kasvu vähennetään EBIT:stä, niin aiemmin esitetyssä varsinaisessa investointilaskelmassa etumerkki on positiivinen. *) Joissakin lähteissä esiintyy toisenlainen ajoitusmalli, jossa käyttöpääoma sitoutuu heti alussa (upfront) eli vuonna 0 ja vapautuu vastaavasti samana vuonna kuin viimeiset myyntituotot syntyvät (eli esimerkissä vuonna 4). Valitettavasti sitä käytetään muutamassa oppikirjan tehtävässä, mutta asiasta varoitetaan. Pääsääntöisesti kurssilla käytetään luentomonisteessa ja oppikirjan luvussa 8 kuvattua ajoitusmallia. 15
16 16
Investointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos
Investointilaskelma TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotKurssilla tarkastellaan yrityksissä tehtäviä liiketoiminnallisia päätöksiä tukevia laskelmia, erityisesti investointilaskelmia. Liiketoiminnallisilla
1 2 Kurssin I vaiheen luennot sijoittuva opetusperiodiin III ja ne muodostavat kokonaisuuden. Käsitteiden sisältöä ja käyttöä syvennetään asteittain. Sen vuoksi on välttämätöntä että asiat opiskellaan
LisätiedotRiski ja velkaantuminen
Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotRahavirtojen diskonttaamisen periaate
Rahavirtojen diskonttaamisen periaate TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 14.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta
LisätiedotMuuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0
Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta
LisätiedotMitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
LisätiedotKONSERNITULOSLASKELMA
KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
LisätiedotOy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet
Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM
LisätiedotLaskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen
Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen Seppo Ikäheimo Tehtävä 1 Marraskuu Oy:n tilinpäätöksen laadinta Laadi seuraavista 1.-31.11 välillä toteutuneista liiketapahtumista tuloslaskelma
LisätiedotBBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase
Tuloslaskelma ja tase 30.6.2018 BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2018 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 Liiketoiminnan muut tuotot * 2 237 121,94 13 879,38 20 466,26 Materiaalit
LisätiedotKonsernin laaja tuloslaskelma, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista
LisätiedotKIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma
KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat
LisätiedotEmoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3
LisätiedotKONSERNIN TUNNUSLUVUT
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %
LisätiedotKorottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6
2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.
LisätiedotQ Tilinpäätöstiedote
Q4 1.1.2017 31.12.2017 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2017 10-12/2016 Muutos% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos% Liikevaihto, MEUR 248,5 238,1 4,4 % 796,5 775,8 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotTuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto
1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset
LisätiedotTU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena 2016 Luentomoniste kurssin ensimmäiseen vaiheeseen. Jouko Karjalainen 2.1.2016
TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena 2016 Luentomoniste kurssin ensimmäiseen vaiheeseen Jouko Karjalainen 2.1.2016 ALKUSANAT Liiketoiminnassa tehdään erilaisia päätöksiä, mutta kurssin puitteissa
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2
LisätiedotTunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.
Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
Lisätiedot1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta
1.1 Tulos ja tase KUMULATIIVINEN MYYNTI Current Ratio koko yritys 12 1 8 6 4 2 215 KUM TOT. 115 KUM TOT. 415 KUM TOT. 315 KUM TOT. 715 KUM TOT. 615 KUM TOT. 515 KUM TOT. 915 KUM TOT. 815 KUM TOT. 1,77
LisätiedotTilinpäätöstiedote
Q4 1.1.2016 31.12.2016 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2016 10-12/2015 Muutos% 1-12/2016 1-12/2015 Muutos% Liikevaihto, MEUR 238,1 231,7 2,8 % 775,8 755,3 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotTILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010
TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 4 986 6 5 225 2 6 276 8 6 932 6 7 334 5 Myyntikate 3 237 6 3 344 9 3 835 9 4 178 1 4 396 8 Käyttökate 761
LisätiedotPUOLIVUOSIKATSAUS
PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma
LisätiedotPuolivuosikatsaus
Puolivuosikatsaus 1.1 30.6. 2017 Avainluvut 4-6/2017 4-6/2016 Muutos% 1-6/2017 1-6/2016 Muutos% 1-12/2016 Liikevaihto, MEUR 196,0 192,4 1,9 % 352,6 350,6 0,6 % 775,8 Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös
ELENIA PALVELUT OY 1.1.2017-31.12.2017 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma
LisätiedotQ Puolivuosikatsaus
Q2 1.1. 30.6.2018 Puolivuosikatsaus Avainluvut 4-6/2018 4-6/2017 Muutos% 1-6/2018 1-6/2017 Muutos% 1-12/2017 Liikevaihto, MEUR 217,7 196,0 11,0 % 391,3 352,6 11,0 % 796,5 Vertailukelpoisten myymälöiden
LisätiedotTULOSLASKELMAN RAKENNE
TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot
LisätiedotHenkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -
2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)
LisätiedotAhlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015
Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu
LisätiedotTULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009
TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
LisätiedotYhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0
EFECTE OYJ Yhtiön taloudelliset tiedot 30.9.2017 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta (Luvut euroina, ellei toisin ilmoitettu) Konsernin Tuloslaskelma 1.1.2017 30.9.2017 1.1.2016 30.9.2016 LIIKEVAIHTO
LisätiedotKonsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu
Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 KONSERNIN KESKEISET AVAINLUVUT (tilintarkastetut) Privanet Group -konserni 1-12/2017 1-12/2016 Muutos 7-12/2017 7-12/2016 Muutos 12kk 12kk 6 kk
LisätiedotWinled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67
Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä
LisätiedotYrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski
1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen
LisätiedotOpetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto
LisätiedotLiikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto
LisätiedotLiikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot
Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotYrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotVALIKOITUJA TILINTARKASTAMATTOMIA CARVE-OUT-TALOUDELLISIA OSAVUOSITIETOJA PÄÄTTYNEELTÄ YHDEKSÄN KUUKAUDEN JAKSOLTA
VALIKOITUJA TILINTARKASTAMATTOMIA CARVE-OUT-TALOUDELLISIA OSAVUOSITIETOJA 30.9.2019 PÄÄTTYNEELTÄ YHDEKSÄN KUUKAUDEN JAKSOLTA TUNNUSLUVUT Milj. euroa, prosenttia 1 9/2019 1 9/2018 1 12/2018 Saadut tilaukset
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0
LisätiedotTALOUDELLISIA TIETOJA AJANJAKSOLTA
Oy 30.6.2014 TALOUDELLISIA TIETOJA AJANJAKSOLTA 1.1.2014-30.6.2014 Tämä katsaus ei täytä First North -sääntöjen asettamia vaatimuksia puolivuotiskatsaukselle TULOSLASKELMA 01.01.2014-30.6.2014 01.01.-30.06.2014
LisätiedotROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS
Liiketoimintakatsaus Loka-joulukuu 2018 22.2.2019 2 / 6 ROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS 1.10. 31.12.2018 Loka - joulukuu 2018 lyhyesti Konsernin liiketoiminta kehittyi vuoden neljännen kvartaalin aikana
LisätiedotAspocomp Group Oyj:n oikaistut taloudelliset tiedot
Aspocomp Group Oyj:n oikaistut taloudelliset tiedot IFRS 15:n mukaan oikaistujen ja tilikaudella 2017 osavuosikatsauksissa ja vuositilinpäätöksessä julkaistujen tietojen vertailut on esitetty seuraavissa
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
Lisätiedot1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009
1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman
LisätiedotROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS
Liiketoimintakatsaus Heinä-syyskuu 2018 29.10.2018 2 / 5 ROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS 1.7. 30.9.2018 Heinä-syyskuu 2018 lyhyesti Liikevaihto heinä-syyskuussa kasvoi 22 % ja käyttökate 66 % edellisen
LisätiedotKuvakirja. Elisa Oyj (Konserni) Tilivuodet: SBB- Solutions for Business and Brains Oy. Sisällysluettelo 5.12.
Kuvakirja 5.12.216 Elisa Oyj (Konserni) Tilivuodet: Tilikauden pituus (kk) 12 12 12 12 12 Laatija: SBB- Solutions for Business and Brains Oy Sisällysluettelo Etusivu 1 Yhteenveto Numeerinen yhteenveto
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %
LisätiedotAVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, %
Munksjö Tilinpäätöstiedote 2016 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 2016 20 Muutos, % Liikevaihto 282,4 290,0-3% 1 142,9 1 130,7 1% Käyttökate (oik.*) 36,1 22,1 63% 136,7 93,6
LisätiedotRahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90
RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotSuomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen
17.4.215 P - Analyzer pana Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 29 21 211 212 213 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 1 69 2 164 3 235 4 528
LisätiedotKULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)
KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018 Privanet Group -konserni 1-12/2018 1-12/2017 Muutos 7-12/2018 7-12/2017 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto, 1000 EUR 8 292 13 971-40,65 % 4
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotAVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015
Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
Liite puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2018 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2018 1-6/2017 1-12/2017 Liikevaihto, 1000 EUR 17 962 11 561 25 038 Käyttökate, 1000 EUR 4 358 2 024 5 230 Käyttökate, % liikevaihdosta
LisätiedotOletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO
Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden
LisätiedotKonsernin liikevaihto oli 149,4 (151,8) miljoonaa euroa. Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 37,7 (35,8) miljoonaa euroa.
GLASTON OYJ ABP Pörssitiedote 8.2.2011 klo 9.00 Glaston: Ennakkotietoja vuoden tuloksesta Saadut tilaukset olivat tammi-joulukuussa 148,3 (151,5) miljoonaa euroa. Neljännen vuosineljänneksen saadut tilaukset
LisätiedotELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotAVAINLUVUT huhti kesä tammi kesä tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015
Munksjö Osavuosikatsaus Tammi kesäkuu 2016 AVAINLUVUT huhti kesä tammi kesä tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 302,9 291,2 4% 590,9 571,4 3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*)
LisätiedotOsavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.
1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa
LisätiedotAhlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015
Ahlstrom Tammi-maaliskuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.215 Sisältö Tammi-maaliskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Tammi-maaliskuu
Lisätiedot16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA
16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot
LisätiedotMunksjö Tilinpäätöstiedote 2015
Munksjö Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 290,0 281,0 1 130,7 1 137,3 Käyttökate (oik.*) 22,1 28,4 93,6 105,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 7,6
LisätiedotFINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS
FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden
LisätiedotInvestointilaskentamenetelmiä
Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä
LisätiedotRahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7
RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8
LisätiedotQ1/2019 tulos. Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja Metso
Q1/2019 tulos Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja 25.4.2019 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät
LisätiedotUnited Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus
Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2017 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2017 1-6/2016 1-12/2016 Liikevaihto, 1000 EUR 11 561 10 370 20 113 Käyttökate, 1000 EUR 2024 1078 2750 Käyttökate, % liikevaihdosta
Lisätiedot1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut
1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,
Lisätiedot12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat
Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT Privanet Group -konserni 1-12/2016 1-12/2015 Muutos 7-12/2016 7-12/2015 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto,
LisätiedotItella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %
1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %
LisätiedotPorvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen
Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta
Lisätiedot1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008
1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää
LisätiedotMunksjö Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2015
Munksjö Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 20 AVAINLUVUT huhti kesä tammi kesä tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 20 Liikevaihto 291,2 292,5 571,4 580,4 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 25,0 26,0 51,5 53,4 105,0
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010
Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74
LisätiedotKONSERNIN TULOSLASKELMA
SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3
LisätiedotInformaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %
1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0
Lisätiedot* Oikaistu kertaluonteisilla erillä
Munksjö Oyj Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 20 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 20 Liikevaihto 269,3 275,9 840,7 856,3 1 137,3 Käyttökate (oik.*) 20,0 23,2 71,5 76,6 105,0
LisätiedotAhlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja
Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu
LisätiedotYLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15
Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8
LisätiedotVesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014
5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen
LisätiedotModuuli 7 Talouden hallinta
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 7 Talouden hallinta Osa 3 Talouden suunnittelu ja ennusteet Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
Lisätiedot