JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Sivu 279 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4.

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Aika klo 17:00-18:51 Paikka Kokoushuone Ampeeri, Muuntamontie 5 Käsitellyt asiat Sivu 279 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Merkintöjä Kaupunginvaltuuston päätökset Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen päätökset poikkeamishakemuksiin Ulkovalaistuksen toimintalinjat Anne ja Erkki Mujusen poikkeamishakemus Joensuun keskustan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden rakennuskieltojen jatkaminen Kangaspellon tilan ostaminen Papinkankaalta Oikaisuvaatimus kaupungininsinöörin päätökseen Kolmen asukasyhdistyksen kuntalaisaloite liittyen pyöräteiden talvikunnosapitoon 290 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Päivi Mälkiä-Tervalan valitukseen Karhunmäen pallokentän rakennussuunnitelmien hyväksyminen Maaomaisuuden hallintaan liittyvien maksujen hyväksyminen vuodelle Kaavan laatimisesta, poikkeamispäätöksistä ym. perittävät palkkiot ja maksut alkaen Viranhaltijoiden päätökset 32

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Läsnä Hämäläinen Juha puheenjohtaja Mikkola Ulla varapuheenjohtaja Martikainen Maija jäsen Tikka Sari jäsen Minkkinen Jaana jäsen Puustinen Timo jäsen Salo Kauko jäsen Surakka Kari jäsen Hämäläinen Marjo jäsen Tahvanainen Petteri jäsen Pulkkinen Hilkka jäsen Heikura Aino kaupunginhallituksen edustaja Varonen Ari Vs. tekninen johtaja Salminen Tiina pöytäkirjanpitäjä Poissa Miettinen Mikko nuorisovaltuuston edustaja Näätänen Anu tekninen johtaja Allekirjoitukset Juha Hämäläinen puheenjohtaja Tiina Salminen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Petteri Tahvanainen pöytäkirjan tarkastaja Ulla Mikkola pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kaupunkirakenneyksikössä, Muuntamontie 5, alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Tiina Salminen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KRAKLK 279 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta KRAKLK 280 Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Petteri Tahva nai sen ja Ulla Mikkolan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Merkintöjä KRAKLK 281 Kuulutus: julkisesti nähtävillä seuraavan katu- ja yleisen alueen suunnitelma; Pilk ko (20) kaupunginosa, Linjatien sadevesiviemäri ja avo-ojat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Äkkiväärä 4. Kaupungininsinööri Ari Varonen esittelee yhdyskuntatekniikan in ves toin tiohjelmaa vuodelle 2016 ja suunnitelmaa vuosille Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet Liite 1 Kuulutus, Linjatien sadevesiviemäri ja avo-ojat Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Äkkiväärä 4

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginvaltuuston päätökset KRAKLK Hammaslahden ja Vuokkolantien risteysalue asemakaavamuutoksen ja tont tijaon hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hammaslahden ja Vuokkolantien risteys alu een asemakaavamuutoksen ja tonttijaon. 123 Linjatien liiketontin asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Linjatien liiketontin asemakaavan muu tok sen ja tonttijaon. 124 Kirkkokatu 18 asemakaavan muutoksen hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kirkkokatu 18 asemakaavan muu toksen. Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää merkitä kaupunginvaltuuston päätökset tie dok si. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen päätökset poikkeamishakemuksiin KRAKLK 283 Minna Mononen - kaupunkirakennelautakunta on puoltanut poikkeamishakemusta - ELY-keskus on ilmoittanut, että asian käsittely raukeaa, koska ha ki ja on kirjallisesti peruuttanut hakemuksensa. Johanna Parviainen - kaupunkirakennelautakunta on puoltanut poikkeamishakemusta - ELY-keskus on myöntänyt poikkeamisen Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää merkitä päätökset tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet Liite 3 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen päätös Minna Monosen poikkeamishakemukseen Liite 4 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen päätös Johanna Parviaisen poikkeamishakemukseen

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Ulkovalaistuksen toimintalinjat 6864/08/2015 KRAKLK 284 Joensuun kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden ulkovalaistuksen tämän hetkiset toimintalinjat ovat teknisen lautakunnan pää töksen mukaiset. Päätöksessään tekninen lautakunta määritteli tuolloin ul ko va laistuk sen säännöstelytoimenpiteet seuraavasti: - Kesä-heinäkuun ajaksi ulkovalaistus sammutetaan kantakaupungin lii ke keskus tan aluetta lukuunottamatta. - Kantakaupungin liikekeskustan alueella ei säännöstelyä käytetä. - Kantakaupungin asuinalueilla noin 45 % lampuista sammutetaan klo vä li sek si ajaksi kesäsammutuksen ulkopuolisena aikana. - Kantakaupungin teollisuusalueilla noin 50 % lampuista sammutetaan klo väliseksi ajaksi kesäsammutuksen ulkopuolisena aikana. - Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran alueilla ulkovalaistus sammu te taan kokonaan klo väliseksi ajaksi kesäsammutuksen ul ko puo lise na aikana. - Ulkovalaistuskeskusten saneerausten yhteydessä keskukset varustetaan sääs tö muun ta jil la. - Ulkovalaistusta uusitaan käytettävissä olevien investointimäärärahojen puitteis sa siten, että käytetään testattuja, energiatehokkaita va lai sin rat kai su ja. - Ulkovalaistuksen uusimiseen haetaan aktiivisesti li sä ra hoi tus mah dol li suuksia ilmastostrategian ja energiatehokkuussopimuksen toteuttamisohjelman mu kai ses ti. Ulkovalaistuksen kesäaikainen sammutus on osoittautunut pääosin toimivaksi rat kai suk si, joten sammutuksesta ei ole syytä luopua jatkossakaan. On osoit tautu nut, että sammutus voitaisiin aloittaa jo toukokuun 20. päivän tienoilla, koska täl löin valaistus ei enää kunnolla ehdi syttyä ennen yöaikaisen sammutuksen alka mis ta. Kantakaupungin liikekeskustan alueella sammutusta ei ole syytä käyttää, koska alueella on runsaasti tapahtumia yms. toimintaa, jolloin valaistus on jo turvallisuussyistä tarpeellinen. Jo tuolloin vuoden 2010 lopulla oli tiedossa, että yleisesti käytössä olleiden eloho pea höy ry lamp pu jen käyttö on päättymässä, koska lamput eivät täytä energia pal ve luis ta annetun direktiivin energiatehokkuusvaatimusta. Viime vuosina ylei sim min käytetty lampputyyppi on ollut suurpainenatrium-lamppu, sillä va laisi met ovat olleet suhteellisen edullisia ja lamppu on täyttänyt tämän hetkiset ener gia te hok kuus vaa ti muk set. Suurpainenatriumlamppujen haittana on ollut nii den alhainen värilämpötila, mikä muuttaa ympäristön kellertäväksi ja tämä hei ken tää ympäristön yksityiskohtien havaittavuutta. Suur pai ne nat rium lamp pujen kestoikä on yleensä 4-5 vuotta, minkä jälkeen ne on vaihdettava. Viime vuosina valaisinten ja valaisimissa käytettyjen lamppujen kehitys on ollut voi ma kas ta erityisesti led-tekniikan kehittymisen ansiosta. Varsinkin viimeisen vuo den aikana led-valaisinten energiatehokkuus ja luotettavuus ovat ke hit tyneet erittäin paljon ja samalla led-valaisinten hinta on laskenut merkittävästi. Täl lä hetkellä esimerkiksi asuntokadulle saadaan riittävä valaistus W led-va lai si mel la, kun vanha valaistus on toteutettu 125 W lampuilla ja uusillakin

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta suur pai ne nat rium va lai si mil la toteutettuna olisi käytettävä 70 W lamppuja. Asunto ka dul le sopivan led-valaisimen hinta asennettuna on tällä hetkellä noin 250 euroa, kun se vielä pari vuotta sitten oli vähintään kaksinkertainen. Asun to kaduil le sopivan led-valaisimen takaisinmaksuaika on alle kolme vuotta vas taa vaan suurpainenatriumlampun sisältämään valaisimeen verrattuna. Led-valaisimia on saatavana nykyisin jopa 10 vuoden takuuajalla, joka osaltaan on vahva merkki siitä, että valmistajat uskovat led-valaisinten luotettavuuteen. Led-va lai sin ten yksi merkittävä hyöty erityisesti kaupunkiympäristössä on valon val koi nen väri, minkä ansiosta ympäristön yksityiskohdat näkyvät paremmin ja tä mä parantaa liikkumisympäristön turvallisuutta. Myös valaistuksen yl lä pi tokus tan nuk sis sa ovat pienemmät led-valaisimia käytettäessä perinteisiin purkaus lamp pui hin verrattuna. Led-valaisimista on tosin todettava, että niiden käyt tö his to ria on kohtuullisen lyhyt, joten ikääntymisen myötä käytännössä mah dol li ses ti esiintyvistä ongelmista ei ole vielä täysin varmaa tietoa. Led-valaisimiin on saatavana erilaisia himmennysmahdollisuuksia, jolloin esimer kik si yöaikaan voidaan pudottaa valaisimen tehoa ja näin säästää ener giakus tan nuk sis sa. Useat Suomen kaupungit (esim. Helsinki, Tampere, Oulu) ja Liiken ne vi ras to ovat päätyneet siihen, että led-valaisimet hankitaan aina him mentä mi sen mahdollistavalla ohjauslaitteella varustettuna. Liikenteen vähentyessä va lo ja himmennetään pää- ja kokoojakaduilla ensin 75 %:iin ja asuntokaduilla 60 %:iin. Yöaikaan valoja himmennetään edelleen pää- ja kokoojakaduilla 50 %:iin ja asuntokaduilla 40 %:iin. Yön jälkeen valaistus nostetaan vastaavasti por taittain takaisin täyteen tehoonsa. Näin saavutetaan merkittävät kustannussäästöt, mut ta alueella on kuitenkin koko ajan kohtuullinen valaistus. Joensuun kaupungin katu- ja muilla yleisillä alueilla on yli valaisinta, jois ta noin on vaihdettava lähimpien vuosien aikana, koska valaisimet eivät ole energiatehokkuusvaatimusten mukaisia. Nämä valaisimet sijaitsevat pää asias sa asuntokaduilla. Valaistuksen korvaamisesta on tehty ener gia kus tan nuk sen vertailulaskelmia käyttäen esimerkkinä Niinivaaran itärinne-hukanhauta ja Eno-Ui ma har ju -alueita. Niinivaara-Hukanhauta -alueella osa kaduista on pää katu ja ja poikkileikkaukseltaan leveitä katuja, joissa ei päästä aivan niin alhaisiin teho lu ke miin kuin tavallisella asuntokadulla. Eno-Uimaharju alueella kadut ovat pa ria katua lukuunottamatta asuntokatuja. Laskelmien päätulokset ovat seu raavat: Niinivaaran itärinne - Hukanhauta n valaisinta: Laskennallinen kustannus Nykyinen valaistus, mutta ei osasammutusta /vuosi Nykyinen käytäntö eli on osasammutus /vuosi Led-valaistus, ilman himmennystä /vuosi Led-valaistus himmennyksellä /vuosi Led-valaistus osasammutuksella (ei himmennystä) /vuosi Eno-Uimaharju n valaisinta: Laskennallinen kustannus Nykyinen valaistus, mutta ei yösammutusta /vuosi Nykyinen käytäntö eli on yösammutus /vuosi Led-valaistus, ilman himmennystä tai yösammutusta /vuosi Led-valaistus himmennyksellä, ei yösammutusta /vuosi Led-valaistus yösammutuksella (ei himmennystä) /vuosi On siis todettava, että led-valaistuksella saadaan merkittävä vähennys ener gian-

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta ku lu tuk ses sa ja energiakustannuksissa. Lisäksi myös ylläpitokustannukset pie nene vät huoltotarpeen vähetessä. Edellä esitetystä laskelmasta nähdään, et tä himmennyksellä saadaan sama säästö kuin kantakaupungin alueella käy te tyl lä osasammutuksella. Himmennys on kuitenkin turvallisuuden kannalta selvästi pa rem pi tapa, koska valaistus on tasaisempaa. Himmennyksellä ei saavuteta niin suuria säästöjä, kuin kantakaupungin ulkopuolisilla alueilla käytetystä yö sam mutuk ses ta. Kustannusero ei kuitenkaan ole merkittävä, joten alueiden ta sa puo lisuu den vuoksi yösammutuksesta on syytä luopua valaisinten uu si mis työn edistyessä ja siirtyä himmennyksen käyttöön. Himmennykseen kannattaa käyttää dyna dimmer tehosäätöä, jolla voidaan säätää valotehoa kunkin vuo ro kauden paloajan keskihetken mukaan. Tällä päästään edellä esitettyihin, eri kaupun kien ja Liikenneviraston käyttämiin himmennysmalleihin ja edellä esi tet tyihin laskennallisiin kustannuksiin. Osa valaisinvalmistajista on sisällyttänyt dy na dimmer -himmennyksen jo perustuotteeseensa ja muillakin lisähinta on enintään 20 euroa/valaisin, joten ratkaisu on hyvin kustannustehokas. Him men ti mellä varustettujen led-valaisinten käyttö poistaa myös säästömuuntajien käyt tötar peen, mikä vähentää hieman uuden valaistusverkon in ves toin ti kus tan nus ta. Led-valaisinten tehosäätöön on saatavilla edistyksellisempiäkin ratkaisuja, joilla voi daan esimerkiksi säätää yksittäisen valaisimen valomäärää internet -se lai mella toimivan ohjelmiston avulla. Tällöin nähdään myös suoraan tietokoneelta, toimii ko valaisin vai ei. Nämä ratkaisut lisäisivät valaisimen hintaa noin 100 euroa/kpl. Tätä investointia ei voida pitää taloudellisesti kannattavana, koska ratkai su jen avulla saatavat energiakustannusten lisäsäästöt jäisivät to den nä köi ses ti hyvin pieneksi. Tekniikka kuitenkin kehittyy edelleen jatkuvasti, joten tu le vaisuu des sa em. ratkaisut voivat osoittautua hyvinkin käyttökelpoisiksi. Kantakaupungin liikekeskustan alueella ei ole käytetty valaistuksen sään nös telyä, koska liikekeskustan alueella liikkuu paljon ihmisiä kaikkina vuorokauden aikoi na. Jatkossakin on syytä valaista liikekeskustan alue ilman valaistuksen säännös te ly toi men pi tei tä. Ulkoliikuntareiteillä, kuten esimerkiksi valaistuilla hiihtoladuilla ovat valot toi mineet liikuntapaikkojen käyttöaikoina. Näin on tarkoituksenmukaista toimia jatkos sa kin. Tällöin valojen teho on tarvittavan mitoituksen mukainen valojen toimin nas sa olo ai ka na eikä himmennystä ole tämän hetkisen arvion mukaan jär kevää käyttää. Valaisimet, jotka täyttävät energiatehokkuusvaatimusten kri tee rit on järkevää käyt tää elinkaarensa loppuun saakka. Tällaisilla alueilla on myös syytä jatkaa aiem min päätettyjä säästötoimia energiankulutuksen ja kus tan nus ten pitämiseksi en nal laan. Näin ollen esimerkiksi suhteellisen uusien, suur pai ne nat rium- tai moni me tal li lam puil la varustettujen valaisimien vaihtoon ryh dy tään aikaisintaan sen jälkeen, kun energiatehokkuusvaatimusten takia vaih det ta vien valaisinten vaihto työ on saatu tehtyä. Nyt suunnitellulla vuo si ra hoi tuk sel la em. vaa ti mus ten takia vaihdettavien valaisinten vaihtotyö saadaan teh tyä tämän vuo si kym me nen loppuun mennessä. On todennäköistä, että tänä ai ka na myös valaisimet ke hit tyvät edelleen, jolloin saadaan hyödynnettyä myös teh ty kehitystyö täy si mää räises ti. Osassa kaupunkia ulkovalaistuksen saneeraukseen ei riitä pelkkä valaisimen vaih to, koska myös osa pylväistä on elinkaarensa päässä. Tämän takia va lais tuk-

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta sen saneerausalueista on syytä tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma, missä sanee rat ta vat alueet ja saneerausjärjestys määritellään käytettävissä olevien määrä ra ho jen perusteella muodostettujen kokonaisuuksien mukaisesti. Joensuun kaupungin tavoitteena on ollut jo kaupunginhallituksen hyväksymässä tuottavuusohjelma II:ssa, että yksityisteiden valaistukset siirre tään tiekunnille tai vaihtoehtoisesti kaupunki purkaa yksityisteillä olevat, kaupun gin omistamat valaistukset pois. Tällä hetkellä kaupungin omistamaa va laistus ta on kuitenkin vielä seitsemällä yksityistiellä yhteensä 176 valaisinta. Va laistus ten siirto on syytä saattaa loppuun vuoden 2016 aikana. Omistuksen siir ron tai purkamisen vaihtoehdoksi olisi hyvä ottaa käyttöön ainakin Jyväskylän käyttä mä malli, missä kaupunki ylläpitää yksityistien valaistusta jatkossakin, mi kä li yksityistiekunta sitoutuu maksamaan kaupungille valaistuksesta aiheutuvat kus tan nuk set. Tässä mallissa valaistuksen kustannukset vähentävät au to maat tises ti maksettavaa yksityistieavustusta. Mikäli avustus ei riitä kustannusten katta mi seen, niin loput kustannuksista laskutetaan tiekunnalta erikseen. Valmistelija: kaupungininsinööri Ari Varonen Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä ulkovalaistuksen toimintalinjat seu raa vas ti: - Kesä-heinäkuun ajaksi ulkovalaistus sammutetaan kantakaupungin lii ke keskus tan aluetta lukuunottamatta. Sammutus aloitetaan toukokuun 20. päivän jälkeisenä maanantaina. - Uudet valaistukset toteutetaan energiatehokkailla led-valaisimilla elleivät eri tyi set syyt puolla muun valaistustavan käyttöä. - Led-valaisimet hankitaan aina himmentämisen mahdollistavalla oh jaus laitteel la varustettuna, lukuunottamatta kantakaupungin liikekeskustan alueen ja ulkoliikuntareittien valaisimia. - Kantakaupungin liikekeskustan alueella ei säännöstelyä käytetä - Ulkoliikuntareitit valaistaan kunkin liikuntapaikan erikseen määriteltyinä käyt tö ai koi na. - Himmennyksessä käytetään katuluokkaan sopivaa, portaittaista him mennys tä Liikenneviraston ja esimerkkikaupunkien mukaisesti. - Nykyisin käytössä olevat energiatehokkuusdirektiivin mukaisten valaisinten käyt töä jatketaan toistaiseksi ja näillä alueilla jatketaan myös aiemmin nouda tet tu ja säästötoimenpiteitä. Myös niillä alueilla, joita ei ole vielä sa nee rattu, jatketaan aiemmin noudatettuja säästötoimenpiteitä. - Kantakaupungin alueen osasammutuksista luovutaan sitä mukaa, kun alueille asennetaan himmennettävät led-valaisimet. - Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran alueilla luovutaan yö sammu tuk sis ta sitä mukaa, kun alueille asennetaan himmennettävät led-va lai simet. - Vuoden 2016 aikana loput yksityisteiden valaistukset joko siirretään tie kunnil le, puretaan pois tai tehdään sopimus tiekuntien kanssa va lais tus kus tannus ten korvaamisesta. Kustannuslaskelma tehdään erikseen jokaiselle tiekun nal le. - Toukokuun 2016 loppuun mennessä laaditaan suunnitelma, missä sa nee ratta vat alueet ja saneerausjärjestys määritellään käytettävissä olevien mää rära ho jen perusteella muodostettujen kokonaisuuksien mukaisesti. Vuonna 2016 saneerattava alue on Niinivaaran itärinne - Hukanhauta.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Uusien energiatehokkuusinnovaatioiden kokeiluja tehdään hallitusti eri tyises ti Symmetrisen kaupungin toteutuksen yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Anne ja Erkki Mujusen poikkeamishakemus 6370/ /2015 KRAKLK 285 Hakija: Anne ja Erkki Mujunen Paikka: Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelin 548 tontti 2, osoitteessa Pälkjärvenkatu 15, Joensuu Hakemus: Asemakaavalla säilytettäväksi merkittyjen puiden poistaminen. Kaavallinen tilanne: Tontilla on voimassa ympäristöministeriön vahvistama asemakaava. Sen mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta, AO. Kerrosluku I ja tont tite hok kuus lu ku e= 0,2. Tontilla on merkintä sv-1, jonka alueella olemassa oleva puus to säilytetään. Rakennusjärjestys: Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan (KV ). Rakennuskiellot: Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 53 :n mukaista ra ken nuskiel toa. Haetut ratkaisut: Haetaan poikkeamista kahden kuusen suojelumerkinnästä sv-1. Hakijan tar koituk se na on kaataa kuuset. Hakijan perustelut: Puut aiheuttavat huomattavaa haittaa naapurikiinteistölle, koska ovat niin lä hellä seinää. Seinä "sammaloituu" ja katto likaantuu ja juuret ovat jo mah dol li ses ti ra ken nuk sen alla. Naapureiden kuuleminen: Hakija on kuullut naapureita. Heillä ei ollut huomautettavaa hakemuksesta. Pyydetyt lausunnot: Kaavoituspäällikkö pyysi kaupunginpuutarhurin lausunnon puiden kunnosta päivätyn lau sun non mukaan puut ovat vielä kohtuullisen hy vä kun toisia. Kau pun gin puu tar hu ri arvioi puiden jäljellä olevaksi eliniäksi noin 30 vuotta. Mahdollisuus vastineen antamiseen: Asian valmistelussa päädyttiin kielteiseen päätösesitykseen. Hakijalle annettiin mah dol li suus vastineen antamiseen ennen asian ratkaisemista. Hakijan vas tinees sa tuodaan esille kuusien hakijalle ja naapurille aiheuttamia haittoja. Kiel teinen päätösesitys ja siihen annettu vastine ovat liitteinä.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Lausunto: Anne ja Erkki Mujunen hakevat poikkeamista asemakaavan suojelumerkinnästä kah den kuusen kaatamiseksi tontiltaan Pälkjärvenkadulla. Hakijat perustelevat ha ke mus ta kuusten naapurille aiheuttamilla haitoilla. Korttelissa on voimassa asemakaava vuodelta Tuolloin oli käytäntönä, et tä kau pun ki ku van tai maiseman kannalta tärkeät puut suojeltiin. Puun kaa ta mi nen edel lyt tää poikkeamista kaavan ehdottomasta suojelumääräyksestä. Nykyinen käytäntö on osoittaa puiden maisemallinen arvo merkinnällä, joka ei ole eh do ton suojelumerkintä. Syynä tähän on, että puiden elämän pituudella on ra jan sa, jota ei voi ylittää. Jos puu on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi mutta sitä ei ole suojeltu, ei puun kaatamiseksi ole tarpeen poiketa asemakaavasta. Mer kin tä edel lyt tää kuitenkin, että puu maisemallinen arvo otetaan huomioon si tä ja ym pä ris töä koskevissa päätöksissä. Tällä merkintätavalla pyritään sa maan vai ku tuk seen kuin aiemmin käytössä olleella ehdottomalla suojelulla, mut ta samal la huo mioi daan se, että puut ovat eläviä organismeja. Nykyistä mer kin tä käytän töä on nou da tet tu noin 15 vuotta. Maisematyölupakäytännössä on Joensuussa toimittu niin, että selvästi kun noltaan heik ko jen ja vaarallisiksi muuttuneiden puiden kaatamiseksi ei edellytetä mai se ma työ lu paa. Näin on toimittu myös tilanteissa, joissa puu on ase ma kaavas sa suojeltu tai se on asemakaavassa merkitty maiseman kannalta mer kit täväk si. Puun ai heut ta ma välitön vaara on katsottu sellaiseksi perusteeksi, joka tekee tyhjäksi mah dol li suu det toteuttaa käytännössä asemakaavassa olevaa suoje lu mer kin tää tai puun mai se ma-ar von toteavaa merkintää. Tällöin myös lu pame net te ly on tarpeeton, kos ka sen lopputulos on puun heikon kunnon vuoksi itses tään selvä. Suojeltujen ja maisemallisesti merkittävien puiden kaatamista koskevat ha kemuk set ovat erittäin harvinaisia. Kyselyjä niistä tulee jonkin verran. Käytäntönä on ol lut, että vain kunnoltaan heikot suojellut tai maisemallisesti arvokkaat puut voi daan sallia kaadettaviksi, eikä silloin siis edellytetä lupaa edes haettavaksi. Puun hei kon kunnon luotettava toteaminen riittää perusteeksi kaatamiselle. Hakemuksen mukaiset kuuset ovat kaupunginpuutarhurilta saadun lausunnon mu kaan kohtuullisen hyväkuntoisia ja niillä on arviolta kolmisenkymmentä vuotta elin ikää jäljellä. Puiden kaataminen edellyttää siten poikkeamista ase ma kaavan suo je lu mää räyk ses tä ja maisematyölupaa. Puut on aikanaan suojeltu niiden maisemallisen merkityksen vuoksi. Niinivaaran itä rin ne on pientalovaltaista aluetta, jossa lähimaisemia hallitsevat vehreät pihat. Näi den puusto ja muu kasvillisuus on enimmäkseen matalaa. Laajemmin kat soen mai se mas sa nousee esiin korkeita yksittäispuita; kuusia, mäntyjä ja koivu ja, myös joi tain harvoja jalompiakin puita. Alueen asemakaavoja laadittaessa näi den pui den maisemallinen merkitys on nähty alueelle tärkeäksi ja siksi ne on jo ko suojeltu tai merkitty maisema-arvon osoittavalla merkinnällä. Nämä puut ovat yksi mer kit tä vä osa Niinivaaran itärinteen omaleimaisuutta. Asemakaavan tar koi tus on säi lyt tää puut maisemassa niin kauan kuin se puiden rajallinen elämän kaa ri huo mioi den on mahdollista. Vastaavalla tavalla asemakaavaan mer kitty jä puita on Nii ni vaa ran itärinteellä useita kymmeniä.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Poikkeamishakemusta on perusteltu haitoilla, jonka puut aiheuttavat naapurin ra ken nuk sel le, joka sijaitsee välittömästi puiden vieressä. Puista aiheutuu il meistä hait taa, vähintään jatkuvaa roskaantumista ja merkittävää var jos ta mis ta, jotka edesauttavat seinän ja katon sammaloitumista ja jäkälöitymistä. Juu rien aiheut ta mat haitat rakennuksen perustuksille ovat epätodennäköisiä. Naa pu rin asuin ra ken nus on rakennettu tontin rajaan kiinni. Rajalla olevien ra ken tei den huol ta mi nen on tehtävä hakijan tontin puolelta. Kuuset luonnollisesti hait taa vat myös täl lai sia töitä. Hakijat tuovat kielteiseen päätösesitykseen antamassaan vastineessa esille myös kuusien aiheuttamia haittoja myös omalle tontille - kuusten harsuuntuvien ala ok sien aiheuttama haitta näkymälle ikkunasta ja se, että kuuset vievät kas vuvoi man maasta ympäriltään. He pitävät puita vaarallisina myrskyillä ja toteavat, et tä sekä hakija että naapuri haluavat kaataa puut. Kuuset sijaitsevat noin 2,5-3 metrin päässä naapurin rakennuksesta ja naa pu riton tin rajasta. Naapuritontti on muodostettu vuonna Tontilla oleva ra kennus on kau pun gin rekisteritietojen mukaan valmistunut Puiden on täyty nyt olla jo tuolloin varsin suurikokoisia ja ne on voitu säilyttää rakentamisen yh tey des sä. Niil le ei ole rakentamisesta aiheutunut mainittavia vaurioita, koska ne ovat edel leen hyväkuntoisia. Puiden suojelemisesta on päätetty vuonna 1988 eli 11 vuotta ta lon valmistumisen jälkeen. Poikkeaminen ei saa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mo menttien mu kaan 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käy tön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun ta voit teiden saa vut ta mis ta; eikä 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koske vien ta voit tei den saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöskään myöntää, jos se joh taa vai ku tuk sil taan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkit tä viä hai tal li sia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Tässä asiassa on kyse intressien ristiriidasta, jossa vastakkain ovat Niinivaaran itä rin teen maisemassa merkittävät suuret kuuset ja niiden aiheuttama pai kal linen hait ta rakennuksille ja pihapiirille. Poikkeamista puiden suojelumerkinnästä ei tule myön tää, koska puiden kaataminen muuttaisi merkittävästi ja hai tal li ses ti Nii ni vaa ran itärinteen maisemaa ja kaupunkikuvaa. Varjostus- ja ros kaa mis haitta on väistämätön seuraus puiden säilyttämisestä. Näiden ja muiden ha ke mukses sa ja vastineessa mainittujen haittojen ei voi kuitenkaan katsoa olevan poikkeuk sel li sia tai kohtuuttomia. Haittoja voidaan vä hen tää puiden alaoksien maltil li sel la lyhentämisellä ja karsimisella. Puiden kuntoa on kuitenkin syytä seu ra ta, ett ei niistä pääse muodostumaan vaaraa ympäristölle. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää edellä kirjoitetun perusteella, että se ei myön nä Anne ja Erkki Mujuselle poikkeamista asemakaavassa olevasta mer kinnäs tä sv-1, jolla heidän tontillaan sijaitsevat kaksi kuusta on suojeltu.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Päätös: Keskustelun aikana Timo Puustinen ehdotti ja Jaana Minkkinen kannatti, että ha ki joil le myönnetään poikkeaminen asemakaavassa olevasta sv-1 merkinnästä kah den puun poistamiseksi. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä Vs. teknisen johtajan päätösehdotusta kan nat ti 6 (kuusi) jäsentä (Hämäläinen J., Hämäläinen M., Tikka, Martikainen, Sa lo ja Mikkola) ja Timo Puustisen esitystä kannatti 5 (viisi) jäsentä (Tah va nainen, Pulkkinen, Surakka, Puustinen ja Minkkinen). Näin kaupunkirakennelautakunta hyväksyi äänin 6 5 Vs. teknisen johtajan päätös eh do tuk sen. Liitteet Liite 5 Sijaintikartta ja kaavaote Anne ja Erkki Mujunen Liite 6 Asemapiirros Anne ja Erkki Mujunen Liite 7 Kaupunginpuutarhurin lausunto puiden kunnosta Liite 8 Anne ja Erkki Mujusen poikkeamishakemus: Valokuvia alueelta Liite 9 Luonnos päätösesitykseksi ja vastinepyyntö Liite 10 Anne ja Erkki Mujusen vastine Jakelu Julkipano Mujunen Anne ja Erkki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Rakennusvalvonta

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Joensuun keskustan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden rakennuskieltojen jatkaminen KRAKLK 286 Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Joensuun keskustan oikeusvaikutteisen osa yleis kaa van ( 175). Sitä käytetään ohjaamaan alueella tehtäviä asema kaa va muu tok sia. Osayleiskaavaan sisältyy kokonaisratkaisu Joensuun keskus tan rakennussuojelukohteista. Ratkaisu pohjautuu kulttuuri- ja ra ken nus histo rial li seen selvitykseen (Pekka Piiparinen 2011). Osayleiskaava on lain voi mainen. Suojeluharkinnassa olleiden rakennuskohteiden säilymisen turvaamiseksi niille mää rät tiin rakennuskiellot Joensuun keskustan osayleiskaavan luon nos vai heessa (KH ). Rakennuskieltoja on jatkettu sen jälkeen yhden kerran (KH ). Osayleiskaavassa päätettyjen kohteiden rakennussuojelu on vietävä ase ma kaavaan suojelun saamiseksi sitovaksi. Tämä työ on käynnissä, mutta vielä kesken. Koh tei den säilyminen on turvattava toistaiseksi rakennuskiellolla. Luettelo kiinteis töis tä, joiden rakennuskieltoa esitetään jat ket ta vak si, on liitteenä. Pää pe rus tee na kohteiden rakennuskielloille on niiden osayleiskaavatyön yh teydes sä to det tu rakennus- tai kulttuurihistoriallinen arvo ja se, että suojelua ei ole vie lä vie ty asemakaavaan saakka. Erikoistapauksena kohteiden joukossa on ns. Ina rin ta lon ja Vanhan Jokelan kiinteistö, jonka osalta keskustan osayleiskaava ei ole voi mas sa. Tätäkin kohdetta koskee edelle kirjoitettu rakennuskiellon pe ruste, vaikk ei osayleiskaavassa olekaan kiinteistön rakennusten suojelua kos ke vaa rat kai sua. Rakennuskielto on määräaikainen ja voi olla voimassa kerrallaan enintään kaksi vuot ta. Yhteensä rakennuskielto voi kestää enintään kahdeksan vuotta, jos on ky se kaava-alueen laajentamisesta. Kaavamuutosalueella rakennuskiellon ko konais kes toa ei ole rajattu. (Maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL, 132/1999, 53 ). Ra ken nus kiel to määrätään asemakaavan laatimista tai muuttamista varten ja sen tar koi tus on turvata asemakaavoitettavan alueen pysyminen muut tu mat toma na siihen saakka, että alueelle on laadittu asemakaava. Rakennuskielto ei ole suo je lu pää tös vaan väliaikainen turvaamistoimenpide asiallisen päätöksenteon mah dol lis ta mi sek si. Rakennuskieltoa koskeva päätös voidaan määrätä tulemaan voi maan ennen kuin se on saanut lainvoiman (MRL 202 ). Toimivalta ra ken nuskiel lon määräämiseen on Joensuun kaupungissa kaupunginhallituksella hal lin tosään nön 9 :n mukaisesti. Erillisellä päätöksellä määrätty rakennuskielto päättyy, kun kiinteistön alueelle hy väk sy tään uusi asemakaava. Asemakaavan hyväksymisestä kaavan lain voimai suu teen saakka on voimassa automaattisesti MRL 53.3 :n mukainen ra kennus kiel to. Vaihtoehtoisesti rakennuskielto päättyy sii hen, että kaupunginhallitus mää rää erikseen rakennuskiellon päättyväksi. Ra ken nus kiel to voi myös päättyä sii hen, että sen määräaika kuluu um peen (MRL 53.2 ). Rakennuskieltoja on päättynyt asemakaavojen hyväksymisen myötä ja erillisillä pää tök sil lä. Rakennuskiellon v jatkamispäätöksen jälkeen ovat ase ma kaa-

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta va muu tok sil la tulleet suojelluiksi Tullikamarin ja Pakkahuoneen rakennukset mat kus ta ja sa ta man kupeessa, Hubbard & Co:n, Johnssonin, Torikatu 10 ja 12 talot rantakorttelissa 48. Näiden rakennuskiellot ovat päättyneet asemakaavan muu tok sen hyväksymiseen. Erillisiä rakennuskieltojen kumoamisia ei ole tehty v jatkamispäätöksen jälkeen. Kauppakatu 3b:n kiinteistö on ra ken nus kiellos sa erillisen kaupunginhallituksen päätöksen perusteella (KH ). Tä tä rakennuskieltoa voidaan tarvittaessa jatkaa kahdella vuodella. Rakennuskiellosta voidaan myöntää hakemuksesta poikkeus. Poikkeukset tulee ra ja ta toimenpiteisiin, joilla ei vaaranneta rakennuskiellon tarkoitusta. Toi mi valta on Joensuun kaupungin kaupunkirakennelautakunnalla Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se edel le kirjoitetun perusteella päättää määrätä jatkaa liitteellä lueteltujen kiinteis tö jen rakennuskieltoja asemakaavan muuttamiseksi kahdella vuodella ja mää rää rakennuskiellot tulemaan voimaan ennen kuin tämä päätös on saanut lain voi man. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 11 Luettelo kiinteistöistä, joiden rakennuskieltoa esitetään jatkettavaksi Jakelu Kaupunginhallitus

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Kangaspellon tilan ostaminen Papinkankaalta 5924/ /2015 KRAKLK 287 Joensuun kaupunki osti Papinkankaan tulevalta teollisuusalueelta 8,3 ha:n suuruisen määräalan Kangaspellon tilasta RN:o 16:26. Tällä alueella on asema kaa van laatiminen jo päätösvaiheessa. Tarkoitus on nyt ostaa loppuosa tilasta. Tilan kauppa jouduttiin jakamaan kahdel le vuodelle käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kangaspellon tilasta on jäljellä 17,72 ha ja tilalla on vanha lomarakennus ja sen ym pä ril lä hoidettu pihapiiri. Tila rajoittuu kaupungin omistamiin maa-alueisiin ja muo dos taa suunnitelmallisen kokonaisuuden tulevien työpaikka-alueiden ke hittä mi seen. Kauppahinta on euroa ja siitä puuston osuus euroa. Maapohjan hin ta on n. 2,2 /m². Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on työpaikka-alueen reservialuetta (TP/res). Valmistelija: kaupungingeodeetti Timo Lajunen Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää ostaa Eelin Laamasen ja Olavi Laamasen kuo lin pe sän osakkailta Tarja Judinilta, Olli Tapani Laamaselta ja Marja-Leena Lap pa lai sel ta Joensuun kaupungin Pielisensuun kylästä Kangaspellon tilan RN:O 16:26 ( ) seuraavin ehdoin: - Kauppahinta on euroa ja se maksetaan kaupantekopäivänä myyjien pankkitilille. - Kaupan kohteen omistus- ja hallintaoikeus siirtyvät ostajalle, kun kaup pakir ja on allekirjoitettu ja kauppahinta on maksettu. - Kaupan kohde myydään vapaana rasituksista. - Myyjät pidättävät käyttöoikeuden tilalla oleviin rakennuksiin saak ka. Tilalla oleva irtaimisto on poistettava mennessä. - Ostajilla on oikeus kotitarvepuuston ottamiseen tilalta saakka erik seen sovittavalla tavalla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 12 Kartta tilasta Kangaspelto Jakelu Laamanen Tapani Judin Tarja Lappalainen Marja-Leena

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Oikaisuvaatimus kaupungininsinöörin päätökseen / /2015 KRAKLK 288 Mesikämmentien asukkaat ovat kokeneet, että katu ei ole alkuosaltaan riittävän tur val li nen. Tämän takia katusuunnitelmaan on tehty muutos, missä on lisätty asu tuk sen puolelle jalkakäytävä. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty to teu tet tavak si suojatie, joka yhdistää em. jalkakäytävän ja Mesikämmenentien toisella puo lel la oleva yhdistetty jk+pp-tien. Kaupungininsinöörin katusuunnitelmasta tekemään hy väk symis pää tök seen tuli määräajassa yksi oikaisuvaatimus. Pertti Tuhkasen oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii katusuunnitelmassa esitetyn ratkaisun lisäksi hi das teen tai jonkin muun nopeuksia hillitsevän ratkaisun toteuttamista. Oi kaisu vaa ti muk sen tekijän mielestä kaupungin tekemät nopeudenmittaustulokset ei vät ole relevantteja, koska nopeudennäyttötaulu aiheuttaa kuljettajalle jar rutus efek tin eikä todellista tilannetta ylinopeuksien osalta saada selville. Vastine oikaisuvaatimukseen Katusuunnitelmaan lisätty jalkakäytävä ja suojatie mahdollistavat sen, ettei jalan kul ki jan tarvitse käyttää Mesikämmenentien ajorataa ja Mesikämmenentie voi daan ylittää hallitusti yhdestä kohdasta suojatietä pitkin. Tämä parantaa kadun käyttäjien turvallisuutta. Mesikämmenentie on luokitukseltaan asuntokatu, jon ka liikennemäärä on vähäinen. Mesikämmenentien alkuosalla on kaarteita, jot ka osaltaan hillitsevät ajonopeuksia. Kaupunki käyttää nopeusnäyttötauluja ajonopeuksien mittaukseen ja mit tauk sia on toteutettu erittäin paljon. Näillä nopeusmittauksilla ei haeta absoluuttista totuut ta käytetyistä ajonopeuksista, vaan mittausmenetelmän ollessa kaikissa koh teis sa sama, voidaan mittaustietoa hyödyntää kohteiden vertailuun. Me sikäm me nen tiel lä ei tehtyjen ajonopeusmittausten perusteella esiintynyt mitään ta val li suu des ta poikkeavaa. Yksi tai kaksi asukkaista käyttää selvästi ylisuuria ajo no peuk sia, mikä on tyypillistä missä tahansa asuinalueella. Hidastimia toteutetaan kohteisiin, joissa on runsaasti ylinopeutta ajavia au toi lijoi ta ja samalla runsaasti vilkkaan kadun ylittäviä jalankulkijoita tai pyöräilijöitä se kä kohteisiin, joissa asuinalueella kadun ajorataa käytetään jalankulkuun ja pyö räi lyyn, mahdollisesti osana koulureittiä. Mesikämmenentien varteen on jo to teu tet tu erillinen jk+pp-tie, jonka lisäksi on nyt tehty katusuunnitelman muutos jalkakäytävän toteuttamiseksi. Näin ollen Mesikämmenentie ei täytä niitä vaa ti muk sia, joiden perusteella erillisen hidasteen toteuttaminen olisi tar peel lista. Mesikämmentien alkuosan vaakageometrian ajonopeuksia hillitsevä vai ku tus vä hen tää entisestään hidasteen toteuttamistarvetta. Valmistelija: kaupungininsinööri Ari Varonen

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hylätä Pertti Tuhkasen oikaisuvaatimuksen ja pitää voimassa kaupungininsinöörin tekemän päätöksen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 13 Kaupungininsinöörin päätös Liite 14 Oikaisuvaatimus Pentti Tuhkanen ilman osoitetietoja Jakelu Pertti Tuhkanen

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Kolmen asukasyhdistyksen kuntalaisaloite liittyen pyöräteiden talvikunnosapitoon 5535/ /2015 KRAKLK 289 Karsikon, Linnunlahden ja Noljakan asukasyhdistykset tekivät keväällä 2015 talvi kun nos sa pi toon liittyvän aloitteen. Asukasyhdistykset vaativat, että Joensuun kau pun gin tulee ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin pyöräteiden tal vi kun nos sapi don kohottamiseksi takaisin sille tasolle, jolla sen kuuluu olla. Aloitteessa esitet tiin neljä eri toimenpidettä: 1. talvihoidon laatuvaatimusten tarkentaminen siten, ettei polkupyörän rengas uppoa tiehen 2. talvihoidon hankinnan kehittäminen siten, että talvihoidon kilpailutus, laatu vaa ti muk set ja sopimuskäytännöt otetaan hankintastrategian uu dis ta misen kärkihankkeeksi ja hankintojen tavoitteena on asiakkaalle eli kevyen liiken teen väylien käyttäjille syntyvä lisäarvo 3. talvikunnossapidon uusien innovaatioiden edistäminen siten, että tal vi kunnos sa pi toon tuodaan uusimman ICT- ja konepajateknologian luomat mahdol li suu det 4. asiakasraadin perustaminen talvikunnossapitoon. Keväällä 2015 pidettiin Joensuun kaupungin katuverkon talvihoidosta vas taa vien ta ho jen kesken yhteinen kehittämiskokous, missä käytiin läpi asu kas yh dis tys ten aloi tet ta ja väylien käyttäjien palautteita sekä pohdittiin tarvittavia pa ran nus toimen pi tei tä. Tuolloin päättyneeltä talvikaudella saatu palaute oli pää asias sa jalan kul ki joil ta ja pyöräilijöiltä tullutta palautetta. Suurin osa pa laut teis ta koh dis tui kevään lumen sulamisvaiheeseen, jolloin kevyen liikenteen väylille ja asun to kaduil le muodostui lumipolanteeseen uria polanteen pinnan soh joon tu es sa. Lumen sulamisvaiheessa esiintyi palautteiden perusteella myös liuk kaut ta, jonka syy nä oli liukkaudentorjuntasepelin katoaminen hyvinkin nopeasti peh me ne vän lu mi po lan teen sisään. Pyöräilijät kokivat lumen määrän on gel mak si myös niillä asun to ka duil la, missä ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää. Li säk si toivottiin ke vyen liikenteen laatukäytävien jatkamista Utrantielle ja Ket tu vaa ran tiel le. Palautteiden analysoinnin lisäksi kaupunkirakenneyksikössä on erikseen sel vi telty muualla Suomessa toteutettuja kevyen liikenteen väylien talvihoidon ke hit tämis toi men pi tei tä. Lausunto asukasyhdistysten aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin 1. Joensuun kaupungin käyttämät talvihoidon laatuvaatimukset vastaavat suu rel ta osin muiden, talvihoidoltaan hyvällä tasolla olevien kaupunkien aset ta mia laatuvaatimuksia. Joensuun laatuvaatimukset ovat vähintään samal la tasolla kuin esimerkiksi Helsingin, Jyväskylän, Oulun tai Kuopion laatu vaa ti muk set. Kevyen liikenteen talviolosuhteiden parantamiseksi on kuiten kin syytä edelleen tarkentaa laatuvaatimuksia, mutta kuitenkin niin, et tä tal vi hoi don kustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla. Lumipolanteen poiston ennakointi on viime kevään palautteiden pe rus teella tärkeimpiä tekijöitä laatutason parantamisessa. Tämän vuoksi en na koin ti on lisättävä laatuvaatimuksiin seuraavasti: kun on odotettavissa sään lämpe ne mi sen aiheuttavan jatkuvaa polanteen pinnan pehmenemistä, on po-

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta lan ne poistettava kevyen liikenteen väyliltä siten, että polanteen ko ko naispak suus on enintään väylällä sallittavan urasyvyyden suuruinen. Kevyen liikenteen laatukäytäväosuuksiin on tarpeellista sisällyttää uusina väy li nä seuraavat yhdistetyt jk+pp-tiet: - Utrantien pohjoisreunan väylä välillä Ruuhitie - Lasinpuhaltajantie - Yläsatamakadun/Kettuvaarantien kummankin puolen jk+pp-tiet välillä Ran ta ka tu - Pohjolankatu - Itäranta -kadun länsireunan väylä välillä Kettuvaarantie - Siltakatu - Ylisoutajansilta ja Eteläisessä-/Pohjoisessa rantapuistossa sijaitseva väylä välillä Ylisoutajansilta - Suvantokatu. - Yliopistokadun kummankin puolen jk+pp-tiet välillä Länsikatu - Hei näpu ron tie ja Heinäpurontien väylä välillä Yliopistokatu - Siltakatu Lisäksi laatukäytävien toimenpideaikaa on syytä tarkistaa siten, että väylät hoi de taan klo 06 mennessä. Näin pystytään vastaamaan nykyistä pa remmin työmatkaliikenteen vaatimuksiin. Laatukäytäväverkosto on esitetty liittee nä olevalla kartalla. Käpykankaan, Raatekankaan ja Sirkkalan alueen työmatkaliikenteen olosuh tei den parantamiseksi on tarpeellista nostaa seuraavat yhdistetyt jk+pp-tiet kunnossapitoluokkaan A: - Yhteys Heinäpurontien päästä Kuurnankadulle reittiä Kaislakatu- vt 9 alit ta va väylä-kuurnankatu - Sirkkalantien väylä. Edellä esitetyt muutokset lisäävät talvihoidon kustannuksia noin euroa/tal vi kau si. Asuntokatujen talvihoidon laatuvaatimuksiin ei ole tarpeen tehdä muu toksia, koska yleisesti ottaen asuntokaduilta on suhteellisen lyhyt matka kevyen liikenteen väylälle. Joensuussa käytettävät asuntokatujen talvihoidon laa tu ta so vaa ti muk set ovat jo nyt Suomen muihin kaupunkeihin verrattuna erit täin korkeat ja asuntokatujen talvihoidon laatutason korottaminen edelleen lisäisi merkittävästi talvihoidon kustannuksia. 2. Alueurakkasopimukset, joihin katujen talvihoitokin sisältyy, ovat kol mi vuoti sia sopimuksia, joita on mahdollista jatkaa kahdella optiovuodella. Kun alue ura kat aikanaan kilpailutetaan uudelleen, niin ne tullaan nimeämään kau pun gin strategisiksi hankinnoiksi, mihin otetaan mukaan muun muassa asu kas yh dis tys ten aloitteessaan esittämät tavoitteet. 3. Joensuu on hyödyntänyt koko ajan aktiivisesti ICT-teknologian tuomia mah dol li suuk sia. Todettakoon tästä esimerkkinä töiden reaaliaikainen seuran ta, joka otettiin käyttöön jo vuonna 2006 aivan ensimmäisten kau punkien joukossa Suomessa. Myös kaluston kehitystä seurataan aktiivisesti. Kau pun ki jatkaa edelleen aktiivista kehittämistoimintaa ja pyrkii ottamaan uu sia innovaatioita käyttöön, mikäli ne osoittautuvat tuotantokäytössä toimi vik si ja kokonaistaloudellisesti edullisiksi ratkaisuiksi. 4. Yhdistysten aloitteessaan esittämä asiakasraadin perustaminen on hyvä asia, koska siitä on mahdollista kehittää hyvin tehokas vuo ro vai ku tus ka nava. Näin ollen asiakasraatitoiminta on tarpeellista käynnistää välittömästi.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta En si vaiheessa asiakasraatiin otetaan mukaan aloitteen tehneiden yh dis tysten ja eri kadunkäyttäjäryhmien edustus talvihoidosta vastaavien tahojen lisäk si. Talvikauden aikana asiakasraadin toiminnasta saatujen kokemusten pe rus teel la päätetään toiminnan mahdollisesta laajentamisesta myös kaupun gin muille alueille. Todettakoon, että kaupunki rakentaa jatkuvasti uusia jalankulku- ja pol ku pyö räväy liä uusien asunto- ja työpaikka-alueiden toteuttamisen yhteydessä. Kau punki ra ken ne lau ta kun nan katujen talvihoitoluokitusta koskevan päätök sen jälkeen rakennetut väylät sijoittuvat kunnossapitoluokkaan B lukuun otta mat ta laatukäytäväosuuksiksi esitettyä Ylisoutajansiltaa ja Sirkkalansiltaa se kä kun nos sa pi to luok kaan A sisällytettävää Kettuvaarantien jatketta Multimäen alueel le. Valmistelija: kaupungininsinööri Ari Varonen Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää merkitä edellä olevan vastauksena Kar sikon, Linnunlahden ja Noljakan asukasyhdistysten aloitteeseen ja hyväksyä edellä esitetyt kunnossapitoluokitus- ja laatuvaatimusmuutokset sekä asia kas raa din perustamisen. Kunnossapitoluokitus- ja laatuvaatimusmuutokset astuvat voimaan vä lit tö mästi. Asiakasraadin toiminta käynnistetään heti, kun raadin jäsenet on nimetty. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 15 Kolmen asukasyhdistyksen kuntalaisaloite liittyen pyöräteiden talvikunnossapitoon Liite 16 Jalankulun ja pyöräilyn laatukäytävät Jakelu Karsikon asukasyhdistys ry Noljakan asukasyhdistys ry Linnunlahden asukasyhdistys ry

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Päivi Mälkiä-Tervalan valitukseen 5689/ /2015 KRAKLK 290 Päivi Mälkiä-Tervala on tehnyt valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Joensuun kau pun ki ra ken ne lau ta kun nan ( 196) tekemästä päätöksestä. Lau ta kun ta hylkäsi Mälkiä-Tervalan oikaisuvaatimuksen, joka koski mai se matyö lu van myöntämättä jättämistä yhdelle sembramännylle Saukonkadulla Hukan hau dal la. Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää kaupunkirakennelautakunnan lau sun toa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. Vaatimukset: Itä- Suomen hallinto-oikeutta pyydetään ku moa maan kau pun ki ra ken ne lau takun nan päätös ja palauttamaan asia uudelleen kä si tel tä väk si siten, että mai sema työ lu pa puunkaadolle (sembramänty) tulee myön tää. Vaatimusten perustelut: Sembramännylle on haettu kaatolupaa seuraavin perustein: - puun oksat ulottuvat talon katolle vaurioittaen vesikatetta - puun juuret tunkeutuvat talon perustusten alle vaurioittaen niitä - puu rajoittaa tontin käyttöä. Sembramännyn kaadon tarvetta on perusteltu kiinteistön ylläpitoon koh dis tuval la sekä piha-alueen käytön haitoilla. Lausunto: Mälkiä-Tervala haki maisematyölupaa kahdeksan puun eli kaik kien hakijan tontil la kasvavien suurien puiden kaatamiseen. Kaupunginpuutarhuri myönsi mai sema työ lu van kuu den puun kaatamiseen ( 46 ). Maisematyölupa on asemakaava-alueella myönnettävä, jollei toimenpide vaikeu ta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupun ki- tai maisemakuvaa (maankäyttö- ja rakennuslaki 132/ ). Jos em. edellytykset eivät täyty, voidaan luvasta päätettäessä käyttää laajempaa har kin taa. Lainkohdan tarkoituksena on estää äkilliset, haitalliset ja pe rus te lemat to mat muutokset kaupunki- tai maisemakuvassa. Saukonkadun varressa kasvaa usean kiinteistön kohdalla komeita mai se ma puita. Valittajan kiinteistön kohdalla kasvaa ka tu alu een puolella yksi mänty, yksi semb ra män ty ja yksi koivu. Kadun varren puista myönnettiin mai se ma työ lu pa lupa koivun kaatamiseen. Kaikille sisäpihan puolella sijaitseville puille, joiden kaata mi seen haettiin lupaa, myönnettiin lupa. Sembramänty ja mänty ovat hyvin näyt tä viä yksilöitä kadun varressa ja ne näkyvät ympäristössään kauas. Näiden pui den kaataminen olisi muuttanut tontin asultaan ympäristöstään poikkeavaksi ja turmellut Saukonkadun kaupunkikuvan. Samalla olisi linjattu muiden vas taavien lupahakemusten käsittelyä Saukonkadun varressa. Kiinteistön omistaja on perustellut valituksessaan sembramännyn kaatoa kiinteis töön ja piha-alueen käyttöön kohdistuvilla haitoilla. Puiden kaatoa on pe rustel tu maisematyölupahakemuksessa puiden ai heut ta mal la juurien kasvulla sokke liin, puiden aiheuttamalla roskaamisella sekä pui den mahdollisella kaa tu mis-

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkirakennelautakunta ris kil lä myrskyissä. Sembramänty kasvaa noin 5 metrin päässä rakennuksen sokkelista. Puu on terve, hy vä kun toi nen ja näyttävä yksilö. Puun oksia ulottuu jonkin verran ra ken nuksen katon pääl le. Osa sembramännyn juuristosta ulottunee rakennuksen sok keliin tai sen allekin. Ehdoton valtaosa juuristosta on selvästi rakennuksen ul kopuo lel la. Rakennuksen perustamistapaa ei ole esitetty. Valittaja on pe rus tel lut semb ra män nyn kaatoa mahdollisilla tulevilla sisäilmaongelmilla, muttei ole tuonut esiin tältä osin mitään konkreettista näyttöä. Kiinteistön omistaja voi asentaa esim.juuriestematon rakennuksen sokkelia vasten estämään juurten kas vua rakennuksen perustuksiin. Kiinteistön omistaja voi ha lu tes saan leikata talon katolle ulottuvia kiin teis tön pi toa haittaavia semb ramän nyn oksia. Näihin toimiin ei tarvita lupaa. Kiinteistön ylläpito on aina kiinteistön omis ta jan vastuulla. Kiinteistön omistajan on tehtävä tarpeelliset kiinteistön ylläpitoon liit ty vät tehtävät mm. vesikaton puh dis ta mi nen ja puiden neulasten pois ta mi nen katolta säännöllisin väliajoin. Täy sin puutonkaan piha ei poista tätä tarvetta. Sembramännystä aiheutuu vain vähäistä hait taa kiinteistönpidolle ja pi ha-alueen käytettävyydelle. Semb ra män ty ei missään tapauksessa vai keu ta tontin käyt töä kaavassa va rat tuun tarkoitukseen eli normaaliin oma ko ti asu mi seen. Hait ta ei ole mitenkään poikkeuksellinen tai kohtuuton eikä niin mer kit tä vä, että sil lä voisi perustella Saukonkadun kaupunkikuvalle puun kaa ta mi ses ta ai heu tuvan turmeltumisen. Luettelo hallinto-oikeudelle toimitettavista asiakirjoista: - Päivi Mälkiä-Tervalan maisematyölupahakemus kaupunginpuutarhurin päätös ja julkipano - oikaisuvaatimus Joensuun kaupunkirakennelautakunnalle Joensuun kaupunkirakennelautakunnan päätös oi kai su vaa timuk ses ta - selvitys Joensuun kaupunkirakennelautakunnan päätöksen nähtävillä olosta Valmistelijat: kaupunginpuutarhuri Ari Tolvanen ja kaavoituspäällikkö Ju ha-pekka Vartiainen Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edel lä kirjoitetun lausunnon va li tuk sesta, joka koskee Joensuun kau pun ki ra kenne lau ta kun nan ( 196) tekemää pää töstä, ja lähettää hal lin to-oi keudel le luettelossa mai ni tut asiakirjat. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 17 Itä-Suomen hallinto-oikeuden lähete ja Päivi Mälkiä-Tervalan valitus liitteineen Jakelu Itä-Suomen hallinto-oikeus