VUOSIKERTOMUS 2007 Sisällysluettelo

Transkriptio

1 1

2 2 VUOSIKERTOMUS 2007 Sisällysluettelo Pääkirjoitus 3 Organisaatio 4 Palvelutuotteet 6 Työhönvalmentajan palvelut 6 Työnetsintä 6 Asiakasmäärät 7 Työvalmennus 8 Ekomaa kierrätys 8 Brodeeraus ja Data 9 Metal 10 Elektro 11 Projektitoiminta 12 Kamu malli 13 Päivätoiminta 14 Vire-toiminta ja Aktive 14 Talous 15 Tilintarkastuskertomus ja rahoituslaskelma 16 Tuloslaskelma ja tase 17 Mittareita 18 Tulevaisuus 19

3 3 Pääkirjoitus Parik-säätiön palvelut ja asemoituminen uudessa kunnassa Kuluneiden vuosien aikana olen tehnyt muutamia uusia havaintoja ja se innosti minua. Ensimmäinen havaintoni liittyi käsitteeseen itsestäänselvyys-, siis siihen, ettei sitä ole olemassa. Toinen huomioni kiinnittyi myönteisyyteen. Olin tiedotusvälineiden sokaisemana kuvitellut merkityksellisen kannustuksen olevan jotain erityistä ja taloudellisesti arvokasta. Ainakin sellaista mitä me tavalliset ihmiset emme kohtaa tai normaali työnantaja voi tarjota. Olen havainnut työntekijöiden kannustavien sanojen ja myönteisten eleiden kannustavan vaikutuksen toiseen kanssakulkijaan sekä asiakkaisiimme. Parik-säätiön toiminnan alkutaipaleella kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että säätiöstä muodostuu yksityinen palvelun tuottaja. Lähtökohtana oli luoda sosiaalisen työllistämisen alueelle laajasti asioita tarkasteleva yhteisö, jolla on myös kumppanuudet muihin palvelun tuottajiin, myös valtakunnallisesti. Tuskin kukaan visionääri tuolloin kahdeksan vuotta sitten osasi nähdä tehtyjen toimenpiteiden sopivan aikalailla mukavasti tähän Kouvola 2009 aikaan. Tuotteistamisesta se alkoi Säätiön lähtökohtana oli realistisuus, oli pyrittävä löytämään tuote- ja palveluvastauksia toimintaympäristön asettamiin kysymyksiin. Samoin ryhdyttiin määrittelemään mittareita, joilla voidaan arvioida prosessien ja palvelujen hyvyyttä, sekä tuottaa tietoa säätiön osaamisesta. Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta on nyt kohtuullisen helppoa ja innostavaa olla mukana seudullisissa keskusteluissa ja kehityksessä. Työmarkkinat ovat vahvassa murroksessa ja kuntouttavaan elementtiin kohdistuu tällä hetkellä kovasti kysyntää. Tätä kysyntää ei voi tyydyttää entisin opein. Työvoimapoliittisiin innovaatioihin kuuluu luonnollisesti kokeilutoiminta eri keinoin, joilla pyritään etsimään kokonaishyötyjä ja eritoten vaikuttavuutta. Tähän tulokulmaan liittyviä näkökohtia on voimakkaasti nostettu esiin yhdessä työvoimahallinnon kanssa sekä seudullisesti että laajemminkin. Toiminta kuntoutuksen ja työtoiminnan rajapinnassa on erittäin haastavaa, mutta samalla palkitsevaa. Sosiaalisen työllistämisen palvelumallien kehittäminen edellyttää molempien alojen tuntemuksen, lisäksi tarvitaan laajaa kumppanuuttaa ja jatkuvaa vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, kuinka positiivisessa hengessä seudullisten yritysten kanssa synergiaetuja etsien saavutamme molempia osapuolia hyödyttävää toimintaa. Säätiö on asemoitunut luomaan sosiaalisen työllistämisen ja ammatillisen kuntoutuksen palvelutuotteita sekä kehittämään nuoriin kohdennettuja palvelumalleja. Välineenä käytämme tuotannollista toimintaa voidaksemme perustella integraatio pyrkimyksiämme. Toiminta järjestettiin henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin ja taitoihin perustuen, sekä palvelut tuotettiin ostopalvelusopimuksiin perustuen. Säätiön antamat palvelut kasvoivat edellisen vuoden 531 henkilöstä 593 henkilöön, kasvua oli edelliseen vuoteen 11,7 %. Työhönvalmennuspäiviä kertyi kaikista palvelutuotteista yhteensä päivää, kasvua edellisen vuoden päivästä oli 7,9 %. Tavoitteemme on antaa ihmisille kokemuksia ja käsitys uusiutuvista työmarkkinoista. Säätiön erilaiset valmennusohjelmat ja työllistäminen toteutuivat määrällisesti säätiön historian suurimpana. Arto Havo toimitusjohtaja VUOSIKERTOMUS 2007 Pääkirjoitus

4 4 Organisaatio Parik-säätiön toimielimet ovat valtuuskunta ja hallitus. Operatiivisesta johdosta vastaa toimitusjohtaja, jolle tulosyksiköt raportoivat toiminnastaan. Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä ja operatiivisen toiminnan keskustelu- ja päätöksentekofoorumina kokoontuu yksiköiden vastaavista koostuva kehittämistiimi. Lisäksi säätiössä toimii henkilöstöä toiminnan kehittämistyöhön osallistava kuntoutustiimi. VUOSIKERTOMUS 2007 Organisaatio Hengitysliitto Heli ry Reijo Huttunen; alk. Lauri Lamminmäki, Tellervo Koskela Kouvolan kaupunki Sakari Laari, Anne Sironen Kouvolan Seudun Invalidit ry Keijo Kaskiaho, Riitta Kujanpää Kuusankosken Invalidit ry Raimo Mäyrä, Tiina Simola Kuusankosken kaupunki Niina Korpelainen, Pentti Manninen Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymä Hallitus Timo Pesu, Jarkko Salonen Pohjois-Kymen Mielenterveysyhdistys Pohjatuuli ry pj. Sakari Laari Pertti Hinkkanen, Erkki Koskinen Terttu Hongisto Keijo Kaskiaho Heikki Kähkönen Anne Siponen, alkaen Veli-Pekka Polkko ja alkaen Anu Romppainen Jari Suomela Minna Tuukkanen-Peussa Kuntoutustiimi Kuntoutustiimi kehittää kuntoutuspalveluita ja on tuotantoyksiköiden toimihenkilöiden tukena kuntoutuksellisissa asioissa. Tiimi koostuu kuntoutus- ja projekti-työntekijöistä sekä työvalmennusyksiköiden edustajista. Valtuuskunta Kehittämistiimi Johtoryhmä toimitusjohtaja talouspäällikkö palvelupäällikkö toimitusjohtaja Arto Havo talouspäällikkö Liisa Ollikainen palvelupäällikkö Mirja Willberg yksiköiden vastaavat: Aktive Jukka Raita Data Lauri Sievinen Ekomaa Osmo Heiskanen Elektro Hannu Vanhalakka Kunnossapito Juha Immonen Metal Pertti Ahola Vire-talo Marjut Palmu Arto Havo Liisa Ollikainen Mirja Willberg

5 5 Parik-säätiö sai oman standaarin ja ensimmäiset viirit luovutettiin hallituksen päätöksen mukaisesti perustajayhteisöille valtuuskunnan syyskokouksessa Työelämän tarpeisiin Parik-säätiö tuottaa Kouvolan seudulla työelämän tarpeisiin työvalmennus-, koulutus- ja kuntoutusupalveluita nuorille, pitkäaikaistyöttömille sekä vajaakuntoisille henkilöille. Toiminnan tavoitteena on parantaa kohderyhmän mahdollisuuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille. Työllistymisedellytyksiä kehitetään mm. työnteon ja yksilöllisen ohjauksen keinoin. Monipuolisen tuotannon työhönvalmennusyksiköt Säätiön omat työhönvalmennusyksiköt Kouvolassa ja Kuusankoskella mahdollistavat palvelutuotteiden toteuttamisen mielekkäällä tavalla ja niissä asiakkaat pääsevät kehittämään työelämätaitojaan ja kartuttamaan työkokemustaan ohjatussa, tasavertaisessa työympäristössä. Monipuolisesta tuotannosta löytyy tekemistä erilaisin valmiuksin ja taidoin varustetuille henkilöille. Yksiköissä toimitaan työvalmentajien ohjauksessa ja työtehtävät räätälöidään jokaisen kyvyt ja toiveet huomioiden. Asiakkaat voivat mahdollisuuksien mukaan sijoittua myös säätiön ulkopuolisiin yrityksiin valmennusjakson aikana, riippuen henkilön omista valmiuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Säätiön työnetsijä auttaa valmennuksessa olevia mahdollisuuksien mukaan työpaikan löytämisessä avoimilta työmarkkinoilta. Työhönvalmennusyksiköihin hakeudutaan määräaikaiselle jaksolle pääasiassa jonkin palvelutuotteen tai projektin kautta, joihin ohjaudutaan esimerkiksi työvoimahallinnon toimesta. Verkostot ja hyvin toimiva yhteistyö mm. työvoimahallinnon kanssa mahdollistavat palvelutuotteiden toteuttamisen laadukkaasti ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Toiminnan tavoitteena on täyttää palveluita ostavan tahon sekä valmennusja kuntoutuspalveluita käyttävien asiakkaiden odotukset, joita he asettavat omalle työvalmennus-. kuntoutus- tai koulutusjaksolleen. Parik-säätiöllä vietetyn jakson tavoitteena voi olla esimerkiksi työpaikan löytyminen avoimilta työmarkkinoilta, opiskelualan tai -paikan saaminen, työelämään tutustuminen, työkuntoisuuden selvittäminen, eläkepäätöksen saaminen tai omien vahvuuksien löytäminen ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Räätälöityjä palvelutuotteita ja kehittämistyötä Parik-säätiön tuottamat, työelämän tarpeita palvelevat, työelämävalmennus-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut on tuotteistettu palvelutuotteiksi, joiden monipuolinen kirjo tarjoaa palveluita ostavan tahon tarpeet ja yksilön valmiudet sekä toiveet huomioivia räätälöityjä mahdollisuuksia asiakkaan työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen. Vakiintuneiden toimintamallien lisäksi säätiössä kehitetään toimintaa ja palvelutarjontaa projektitoiminnan avulla. Vuoden 2007 lopulla säätiössä otettiin käyttöön Moodle seurantajärjestelmä tukemaan palvelutuotteiden asiakkaiden valmennusjakson seurantaa ja dokumentointia. Moodle on arviointi- ja palautejärjestelmä, joka toimii työvalmentajan arvioinnin, palautteen ja raportoinnin sekä asiakkaan itsearvioinnin, palautteen ja valmennuksen työvälineenä. Asiakkaat täyttävät säännöllisesti omaa salasanalla suojattua treenipäiväkirjaa, joka on hänen itsensä ja työvalmentajan luettavissa. Työvalmentaja antaa omalta ostaltaan palautetta valmennettavan edistymisestä. Ylös kirjatut ajatukset ja tunnelmat toimivat apuvälineenä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Moodlen käytöstä saadaan tuloksia vasta vuonna 2008, kun se on saatu osaksi päivittäisiä valmennusrutiineja. Kuntouttavaa päivätoimintaa Parik-säätiön Vire-talot tarjoavat mielenterveyskuntoutujille päivätoimintaa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat Vire-talot sijaitsevat Kouvolassa ja Kuusankoskella. Vire-talo -toiminnalla pyritään edistämään kuntoutujien arjenhallintaa yhteisöllisyyden keinoin. Kuusankoskella Hemmintiellä sijaitseva Aktive yksikkö on erikoistunut kehitysvammaisten työtoimintaan. Työtoimintaan osallistuvat työskentelevät muiden säätiön asiakkaiden kanssa kukin omien kykyjensä ja voimavarojen mukaan. VUOSIKERTOMUS 2007 Organisaatio

6 6 Palvelutuotteet Parik-säätiö tuottaa Kouvolan seudulla työelämän tarpeisiin työvalmennus-, koulutus- ja kuntoutusupalveluita, joita ostavat asiakkailleen mm. työvoimahallinto, kunnat, Kela ja vakuutusyhtiöt. Parik-säätiön palvelut kohdennetaan kuntien ohjauksessa kuntoutus-, koulutus-, valmennus- sekä toiminnallisten tarpeiden tyydyttämiseen. Pitkäaikaistyöttömille, nuorille ja vajaakuntoisille suunnattujen palveluiden tuottamisesta työn teon keinoin huolehtii säätiöllä 33 toimihenkilön moniammatillinen joukko. Vuonna 2007 säätiön palveluita käytti 593 henkilöä ja valmennuspäiviä kertyi kaikkiaan Työelämävalmennus-, kuntoutusja koulutuspalvelut on tuotteistettu palvelutuotteiksi, joiden monipuolinen kirjo tarjoaa palveluita ostavan tahon tarpeet ja yksilön valmiudet sekä toiveet huomioivia räätälöityjä mahdollisuuksia asiakkaan työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen Työnetsijä tuntee asiakkaidensa työelämävalmiudet Työnetsijä etsii Parik-säätiöllä työvalmennuksessa oleville henkilöille töitä avoimilta työmarkkinoilta. Työetsintä on tuettua työllistymistä, jossa henkilö saa tarvitsemansa tuen työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Työnetsijän tehtävänä on etsiä työnantajia ja työntekijöitä sekä yhdistää heitä niin, että työntekijän osaaminen ja työnantajan tarve kohtaavat kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Työkaluina työnetsijällä on työnantaja- ja työntekijäpankit. Työnetsijä auttaa kiireisiä työnantajia myös palkkatukiasioihin liittyvien paperiasioiden hoitamisessa. Työnantajapankkiin työnetsijällä on listattuna työnantajat, joiden kanssa hän on ollut jo yhteydessä tai joiden kanssa on suunniteltu myöhempää yhteistyötä. Työntekijäpankissa on työnetsijän keräämää tietoa asiakkaista. Palautetta asiakkaista tulee myös Parik-säätiön työvalmentajilta työnetsijän ratkaisujensa tueksi. Asiakkaan valmiuksista siirtyä työelämään saadaan arvokasta tietoa säätiön työvalmennusyksikössä työskentelyn kautta. Yksiköissä työvalmentajat näkevät minkälaisessa työssä henkilö pärjää. Työnantajille on siten helppo lähteä tarjoamaan työvoimaa, jonka osaamistaso ja työmotivaatio on jo tiedossa. Työnetsijän kautta työntekijän palkkaaminen on vaivatonta ja joustavaa. Jos palkattavaksi suunniteltu henkilö ei sovellukaan ajateltuun työhön, voidaan työtekijäpankista etsiä sopivampi henkilö kyseiseen työhön. Asiakas voi käydä kokeilemassa työntekoa suunnitellussa työpaikassa ennen työsuhteen solmimista ja palata takaisin Parikille, jos työ ei sujukaan toivotulla tavalla. Sen jälkeen kun asiakkaalle on löytynyt työpaikka ja hän on työllistynyt avoimille työmarkkinoille työvalmentaja pitää yhteyttä työntekijään ja työnantajaan tarpeen mukaan. Tuen tarve on yksilöllistä ja vaihtelee tapauskohtaisesti. VUOSIKERTOMUS 2007 Palvelutuotteet Linkki työnantajan ja työttömän välillä Työvalmentajan tuella osaaminen ja omat vahvuudet esille Työhönvalmentajan palvelut sisältävät asiakkaalle tarvittavan tuen polulla kohti avoimia työmarkkinoita sekä työnetsinnän. Palveluiden piiriin asiakkaat tulevat työvoiman palvelukeskuksen tai vakuutusyhtiön kautta. Työhönvalmentajan palveluiden toteuttamisessa on voitu hyödyntää vuosina Parik-säätiössä toteutetun Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Integ kehittämishankkeen kokemuksia. Integissä mallinnettiin menetelmiä vaikeasti työllistyvien henkilöiden tukemiseen työelämään. Hankkeessa havaittiin kuinka tärkeää on, että asiakas nähdään yksilönä, jota tuetaan yksilöllisin tukitoimenpitein kohti työelämää. Loppuvuodesta 2007 päättyneestä Integistä tehtiin julkaisu, jossa on mukana raportti tutkija Pekka Haajan projektista tekemästä tutkimukseta. Integ- projektin tärkeää antia, jota nyt työhönvalmentajan palveluissa voidaan hyödyntää, ovat hankeen aikana luodut työnantajayhteydet, joita tarvitaan kun asiakkaita ohjataan työelämään. Asiakkaiden sijoittamisen suunnittelua helpottaa kokemuksista saatu tieto yritysten odotuksista ja tarjonnasta. Työhönvalmentajan palveluihin kuuluu työnhakuvalmiuksien kehittämistä ja puuttumista mahdollisuuksien mukaan asioihin, jotka ovat aikaisemmin olleet työllistymisen esteenä. Työvalmentajalta saa myös tarvittavan tuen työpaikalle asiakkaan siirtyessä sinne aloittamaan työn tekoa. Osa asiakkaista tarvitsee tukea työn aloittamiseen enemmän kuin toiset. Jotkut hoitavat kaiken itsenäisesti tukea annetaan asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Tärkeimpänä tehtävänä valmennuspalveluissa on työnhakulähtökohtien luominen ja useimpien kanssa tehdään työnhaun edellyttämä CV sekä valmistaudutaan työnantajan kohtaamiseen. Pitkään jatkunut työttömyys on monen kohdalla aiheuttanut työnhakutaitojen ruostumisen ja oikean kuvan antaminen itsestä työnantajalle haastattelutilanteessa on vaikeaa. Monilla on kuitenkin osaamista, koulutusta ja kokemusta, joiden esille tuominen vain tuottaa vaikeuksia. Yhteiskunnan yrityksille tarjoamat työllistämistukijärjestelmät tarjoavat työnantajille hyvän mahdollisuuden tutustua työntekijään ennen työsuhteen solmimista. Yrittäjä voi tapauksesta riippuen ottaa työttömän henkilön ensin maksuttomaan työharjoitteluun ja sitten palkkatuella työsuhteeseen. Työvalmentajalta työnantaja saa halutessaan apua työvoimahallinnon kanssa tukiviidakossa asioimiseen, palkkatukiasioiden selvittämiseen tai harjoittelujakson suunnitteluun. Onnistunut valmennusjakso vaatii pitkäjänteisyyttä kaikilta osapuolilta, suunnitelmallisuutta, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa vuorovaikutusta sekä tiivistä yhteydenpitoa eri toimijoiden välillä. Ideaalitapauksessa työtön henkilö löytää paikkansa avoimilta työmarkkinoilta ja työnantaja saa osaavan työntekijän.

7 7 Palvelutuotteiden asiakasmäärät yksiköittäin Taulukossa Parik-säätiön palvelutuotteiden asiakasmäärät ja valmennuspäivät, eriteltynä työvalmennusyksiköittäin. Palvelutuote Ammatillinen työvalmennus Määräaikainen työvalmennus Nuorten työvalmennus Oppisopimus Tuettu työllistyminen Kuntouttava työtoiminta Työtoiminta Työkunnon arviointi Vakuutusyhtiöt Työvoimatoimistot Työvoiman palvelukeskus Kunta Metku-toiminta Kela Kunta / sos.toimi Kela-kuntoutus Vire-toiminta Työharjoittelu Työharj. (ei muita palveluja) VALMU työharj. + työvalm.palv. TYPA työharj. + työkunnon arv. Työssäoppiminen / TET Nivelvaiheen nuoret Yksilövalmennus Työnetsintä Yhdyskuntapalvelu Valmentava koulutus Polku Kamu Yhteensä Kuntoutus-, koulutus, valm. yksikkö Kunnossapito-os. Aktive Data Ekomaa Elektro Metal Vire Yhteensä henk pvt henk pvt henk pvt henk pvt henk. 3 3 pvt henk pvt henk pvt henk. 2 2 pvt henk. 3 3 pvt henk. pvt henk. 1 1 pvt henk pvt henk. 2 2 pvt henk. pvt henk pvt henk pvt henk pvt henk. pvt henk pvt henk pvt henk. 4 4 pvt henk. 6 6 pvt henk pvt henk pvt henk pvt henk pvt VUOSIKERTOMUS 2007 Palvelutuotteet

8 8 8VUOSIKERTOMUS 2007 Työvalmennus Ympäristöhuollon ammattilaiseksi Ekomaassa Kierrätyskeskus Ekomaassa vanhat kalusteet löytävät uuden omistajan ja Pariksäätiön palvelutuotteiden asiakkaat oppivat työelämätaitojen lisäksi ympäristöhuoltoon liittyviä asioita. Kierrätyskeskus Ekomaahan otetaan veloituksetta vastaan käyttökelpoista, hyväkuntoista esineistöä. Kodintavaroiden ja huonekalujen lisäksi mm. toimistokalusteita kiertää tällä paljon. Kierrätykseen tulee todella hyväkuntoista toimistokalustetta ja mm. uudet yrittäjät löytävät edullisesti hyvännäköisiä kalusteita toimitiloihinsa. Sonja Kyrö työskentelee oppisopimuksella kierrätyskeskus Ekomaassa. Hän tuli ensimmäisen kerran Parik-säätiölle Ekomaahan kolmisen vuotta sitten. Siitä alkoi kiinnostus ympäristöasioita kohtaan ja oppisopimuskoulutuksen hän aloitti heinäkuussa Sonja kertoo koulutukseen kuuluvien Helsingissä Ympäristöopisto Syklissä suoritettavien teoriaopintojensa päättyvän syksyllä 2008, jolloin hän valmistuu ympäristöhuollon ammattilaiseksi. Suuntautumisena Kyröllä on opinnoissaan kiinteistö-, jätehuolto ja kierrätys sekä ympäristöneuvonta. Työvalmentaja Heikki Priha toteaa oppisopimuskoulutukseen kuuluvien teoriaopintojen hyödyttäneen koko Ekomaata. Sonja ja Heikki ovat samaa mieltä siitä, että alan tulevaisuuden näkymät ovat kasvusuunnassa - tiedotusvälineissäkin puhutaan yhä enemmän ympäristöasioista ja ihmisten tietoisuus sekä kiinnostus kestävään kehitykseen kasvaa koko ajan. Töitä alalla tulee varmasti riittämään. Työtehtäviä kierrätyskeskuksessa riittää aina purkamisesta asiakaspalveluun. Työ on paitsi monipuolista niin myös fyysisesti raskasta ja sesonkiluonteista. Huonekalujen siirtely on raskasta puuhaa ja vaatii terveen selän ja jalat nauravat Heikki ja Sonja. Asiakaspalvelu ja tavaran haku sekä kuljetus kuuluvat myös kierrätyskeskuksen arkisiin työtehtäviin. Sonja Kyrö huolehtii pääosin tavaran vastaanotosta. Saapuva tavara katsotaan läpi, lajitellaan ja hinnoitellaan. Osa tavarasta menee myyntiin ja osa purkuun. Tavoitteena on, että purkamisesta syntyvästä jätteestä mahdollisimman vähän menee kaatopaikalle. Purettavista huonekaluista saadaan mm. osia kunnostustöitä tekevän puupuolen hyödynnettäväksi. Ekomaahan olisi tavaraa tulossa todella paljon, mutta tilat ovat rajalliset, joten aivan kaikkea ei voida ottaa vastaan. Vaatteita ei oteta ollenkaan tai ne viedään eteenpäin SPR:n kirpputorille. Tavoitteena on, että kierrätykseen tuleva tavara on ehjää ja hyväkuntoista. Valikoima on laaja ja monipuolinen. Huonekalujen ja muiden kodintavaroiden lisäksi myymälästä löytyy mm. rakennustarvikkeita sekä Parik-Datalla tarkistettuja ja kasattuja atk-laitteita. Osa myynnissä olevista tuotteista on nähtävillä Parik-säätiön nettisivujen kautta. Kierrätys on yksi Parik-Ekomaan kolmesta osastosta, kaksi muuta saman nimen alta löytyvää osastoa ovat puu ja tekstiili. Puupuolella kunnostetaan huonekaluja sekä asiakastöinä että omiin kierrätyskeskuksen tarpeisiin. Osa kierrätyskeskus Ekomaahan tulevista kunnostamisen arvoisista täyspuisista huonekaluista laitetaan entistä ehompaan kuntoon ennen myyntiin laittamista. Lisäksi puutyöosastolla tehdään uusia tuotteita - esimerkiksi saunanlauteita. Tekstiiliosastolla tehdään ompelu- ja brodeeraustöitä. Vuonna 2007 avattiin Ekomaa- Plussa -osasto. Plussassa on esillä kierrätykseen tulleita kunnostettuja ja muuten parempi kuntoisia huonekaluja, joita pääsee katsomaan myös nettisivujen kautta.

9 9 Soile Toikka ja työvalmentaja Marko Immonen tutkivat työohjeita. Brodeeraus on tarkkaa työtä, jossa ei ole varaa virheisiin. Brodeeraustyö tarjoaa haasteita Mihin tahansa tekstiilituotteeseen voidaan Parik-brodeerauksessa kirjailla asiakkaan haluama kuvio, teksti tai logo. Parik-säätiön Ekomaahan kuuluvalla tekstiiliosastolla brodeerataan ja ommellaan. Brodeeraus toiminnasta vastaava työvalmentaja Marko Immonen kertoo, että ompelimo ja brodeeraus tukevat ja tarvitsevat toisiaan. Ompeluosasto tekee mm. brodeeraustaskut tekstiileihin, jotta niihin saadaan tehtyä siisti kangasta kiristämätön brodeeraus. Motivoituneen tiimin ansiosta töitä riittää. Laatu ja toimitukset ovat kohdallaan, toteaa Immonen. Lokakuussa 2006 työvoimatoimiston kautta taloon tullut Soile Toikka aloitti työt ompelupuolella, josta siirtyi sitten brodeeraukseen. Brodeeraaminen oli aikaisemmasta pitkästä tekstiilialan kokemuksesta huolimatta ennestään vierasta ja aluksi hieman jännittikin aloittaa työskentely suurilla koneilla. Mutta kun olin päättänyt oppia, niin kyllä se siitä sitten on lähtenyt hyvin sujumaan. Kolmen kuukauden kuluttua brodeeraamisen aloittamisesta tuntui siltä, että osaan jotakin, sanoo Soile tyytyväisenä. Marko Immonen toteaa, että Soilelta löytyy juuri sitä kärsivällisyyttä ja tarkkaavaisuutta mitä brodeerauksessa tarvitaan. Työ on fyysisestikin rasittavaa ja laadukas lopputulos vaatii jatkuvaa virheiden etsintää. Koneiden kanssa työskentely edellyttää myös ongelmanratkaisukykyä. Joskus on tehtävä itsenäisesti päätöksiä esimerkiksi siitä, voiko tilaustyöhön tehdä asiakkaalta kysymättä muutoksen, jolla saadaan aikaan laadukkaampi lopputulos. Parik-brodeerauksen pääasiakkaita ovat tekstiilien jälleenmyyjät, mutta myös urheiluseurat, liikuntajärjestöt ja yhteisöt ovat iso asiakasryhmä. Brodeerauksia teh- dään paljon peli- ja työpaitoihin, takkeihin, lippiksiin, pipoihin, laukkuihin, kaulaliinoihin, uima-asuihin jne. Erikoisimpia tuotteita, joihin on kirjailuja tehty ovat reiskat, kastemekot ja hääpuvut. Tekstiiliosastolla kaikki työntekijät ovat tällä hetkellä naisia, mutta mukaan mahtuisi myös miehiä. Pari poikaa on käynyt joskus kokeilemassakin. Miehinen voima olisi ehdottomasti tervetullutta esimerkiksi painavien laatikoiden nosteluun, toteaa Immonen. Mainostekstiileihin painottuvan brodeerausalan Marko Immonen näkee tulevaisuudessa kasvavan, vaikka muutoin tekstiiliteollisuus on lähialueilta kadonnut lähes olemattomiin. Työntekijöidemme työkokemukselle ja osaamiselle tulee varmasti olemaan kysyntää tulevaisuudessa. Nuorten yksikkö Data Parik-Data on pääsääntöisesti nuorille suunnattu tietotekniikka-alan töitä tekevä työvalmennusyksikkö. Datalla tehdään tietokoneasennuksia, viruspuhdistuksia, kotisivuja ja kaikkea mahdollista tietotekniikka-alaan liittyvää. Toimeksiantoja yksikköön tulee yrityksiltä, yksityisiltä ja yhdistyksiltä. Työvalmentaja Lauri Sievinen kertoo, että Data yksikköön työvalmennukseen tulevat ovat yleensä nuoria ja melko itseohjautuvia tyyppejä, jolloin työvalmentajan ei tarvitse olla koko ajan opastamassa kädestä pitäen. Ala kiinnostaa monia ja Sievisen mukaan yksikköön tulijoita olisi enemmän kuin mitä hän pystyy ottamaan. Joonas Aalto oli Datalla työharjoittelussa. Peruskoulun jälkeen ei opiskelupaikka heti auennut ja nyt välivuosi tuli hyödynnettyä työelämään tutustumalla. Joonas oppi jakson aikana paljon uutta tietokoneista ja sai tehdä mm. tietokoneiden purku- ja kasaustöitä, asentanut päivityksiä sekä käyttöjärjestelmiä. Tulevaisuuden suunnitelmissa hänellä on hakea opiskelemaan metallialaa, koneistusta, tietotekniikkaa tai jotakin muuta - ala on vielä vähän mietinnässä. Työvalmentaja Lauri Sievinen on ollut tyytyväinen Joonaksen ja toteaakin asenteen olevan nuorella miehellä kohdallaan mielelläni ottaisin kaverin tänne meillekin työsuhteeseen. VUOSIKERTOMUS 2007 Työvalmennus

10 10 10 VUOSIKERTOMUS 2007 Työvalmennus Parik-Metal osallistui Kouvolan jäähallissa pidetyille RAK messuille Peräkärryn valmistus työllistää Parik-Metalilta löytyy tekemistä monentasoisille tekijöille. Peräkärryn elinkaaren vaiheet näkyvät Kouvolassa Kuusankoskentiellä sijaitsevassa hallissa aina pellin vääntämisestä valmiiksi tuotteeksi sekä viimeisten käyttövuosien huoltoihin saakka. Monet eri työvaiheet tarjoavat mahdollisuuden harjoittaa työelämävalmiuksia hyvin erilaisin valmiuksin varustetuille henkilöille. Parik-säätiön Metal työvalmennusyksikössä valmistetaan vetojuhta autoperävaunuja ja venetrailereita, huolletaan peräkärryjä ja tehdään metallin alihankintatöitä. VetoJuhtaa myydään suoraan sekä yksityisille ihmisille että yritysasiakkaille. Alihankintatöiden suuria asiakkaita ovat mm. Halton, VR ja Puolustusvoimat. JuhtaHuollossa huolletaan kaiken merkkisiä peräkärryjä ja vaikka hevoskärryjä. Tuotantopäällikkö Pertti Ahola kertoo, että peräkärryn huolto pidentää kärryn elinikää ja liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää huolehtia esimerkiksi valojen toimivuudesta. Metallitöiden parissa työelämätaitojaan harjaannuttaa n. 30 henkilöä. Perä- kärryn valmistuksessa ja alihankintatöissä on monia eri vaiheita, joista löytyy tekemistä monentasoisille tekijöille. Työt jaetaan jokaisen valmiuksien mukaan, sanoo työntjohtaja Jarmo Hokkanen. Jotakin tekemistä löytyy aina, oli henkilöllä sitten minkälaisia esteitä tahansa avoimille työmarkkinoille työllistymistä vaikeuttamassa. Keijo Leino tuli Parik-säätiölle kolmisen vuotta sitten Serpo koulutukseen oppimaan sähkö- ja elektroniikkaromun purkua. Koulutusjakson päätyttyä Keijolle löytyi työtä Parik-Elektrolta elektroniikkatöiden parista. Puolisen vuotta sitten Metalille tarvittiin osaavaa kaveria JuhtaHuoltoon. Leino on koulutukseltaan autonasentaja, joten peräkärryjen huoltotöitä teke- mään lähteminen tuntui luontevalta. Onhan tämä lähempänä omaa alaani kuin elektroniikkatyö, toteaa Keijo. Huoltotyö on monipuolista, jokainen huoltoon tuleva kärry on erilainen ja työssä on osattava soveltaa. Työnjohto opastaa ja on apuna miettimässä mitä tehdään ja miten tarvittavat toimenpiteet toteuteaan. Keijo tekee huollot pääosin itsenäisesti, mutta tarvittaessa on apua aina saatavilla. Vuonna 2007 Metal -yksikkö osallistui RAK messuille Kouvolan jäähallissa ja aloitti kaiken merkkisille peräkärryille tarkoitettua huoltotoimintaa. Ajoneuvohallintokeskuksen edellyttämää laatukäsikirjaa tehtiin ja sen odotetaan valmistuvan kokonaisuudessaan Vuoden 2007 lopussa saatiin valmiiksi suunnitelma vuoden 2008 alusta käyttöön otettavista uusista teippauksista. Valmistunutta uusin teipein varustettua VetoJuhtaa tarkastelemassa Metalin tuotantopäällikkö Pertti Ahola ja työnjohtaja Jarmo Hokkanen.

11 11 Elektroniikka valmentaa tarkaksi tekijäksi Parik-Elektrolla tehdään tarkkuutta vaativaa elektroniikkatyötä tiimityönä hyvässä hengessä ja laadusta tinkimättä. Parik-Elektrolla tehdään elektroniikan alihankintatöitä, mm. piirilevyjen kokoonpanoja ja niihin liittyviä johtosarjoja. Yksikön tuotannollinen toiminta on erikoistunut pieniin sarjoihin ja vahvuuksia ovat nopeat toimitukset, valmius muutostöihin ja kokonaisvaltainen palvelu. Laatu on yksikölle kunnia-asia, josta pidetään kiinni. Ihmiset tekevät työn, joten kiitos laadusta kuuluu heille. Hannele Pässilä on tutustunut elektroniikka-alaan vasta Parik-säätiölle tultuaan. Koulutusta häneltä löytyy ennestään ompelualalta ja kodinkoneiden korjauksesta. Vuonna 2006 työttömyysjakson jälkeen Hannele tuli säätiölle Polkuprojektiin, jonka jälkeen hän siirtyi määräaikaiseen työsuhteeseen. Parin vuoden aikana Pässilästä on kehittynyt monitaitoinen elektroniikan työntekijä. Ala on tuntunut sen verran kiinnostavalle, että Hannele haluaisi jatkaa uuden tuttavuuden parissa jatkossakin. Toiveissa olisi löytää tulevaisuudessa töitä alalta tai jos ei töitä löydy, niin sitten haluaisin kouluun opiskelemaan elektroniikka-alaa. Haaveena olisi oppia lisää ja parantaa omia työllistymismahdollisuuksiani, sanoo Hannele. Työnjohtaja Esa Heinströmin mukaan Hannelelta löytyy ominaisuudet, joita alalla tarvitaan: vastuuntuntoisuus, pikkutarkkuus ja rauhallisuus. Ari Haimi tekee työtä aaltojuotoskoneella ja on tarvittaessa mukana pakkaushommissa. Vuosia sitten puusepän koulutuksen hankkinut Ari on ajautunut elektroniikkatöiden pariin. Hän kertoo, että ei aikoinaan päässyt muualle ilman kokemusta. Täällä on viihdytty siitä asti, kun ei muutakaan ole ja onhan tämä puusepän työtä kevyempää. Suurin osa Elektron 20 työntekijästä on, kuten muidenkin Parik-säätiön yksiköiden työntekijät, erilaisissa määräaikaisissa suhteissa säätiön palvelutuotteiden asiakkaina. Ari on yksi säätiön harvoista vakituisista niin sanotuista vanhoista työntekijöistä ja hän toteaakin, että: välillä harmittaa kun työkaverit, joihin on juuri ehtinyt tutustua lähtevät pois. Esa, Hannele ja Ari kehuvat kaikki yksikön porukkaa, jossa henki on hyvä ja naurua riittää. Työssä on monia vaiheita ja jokaiseen vaiheeseen tarvitaan tekijä. Töitä tehdään tiiminä. Vaikka työ on alihankintatyötä, jossa välillä asiakkaiden aikataulut painavat päälle, niin paineita ei oteta. Tarpeen mukaan lainataan väkeä muista säätiön yksiköistä, työllä ei stressata, sanoo Heinström. Tuotannollisen työn tekeminen työllistämistyönä asettaa omia haasteita tuotannollisen laadun säilyttämiselle. Työvaiheiden suunnittelulla löytyy jokaiselle kuitenkin sopivaa, kykyjen mukaista, työtä ja tiimityö sekä koulutusvaihe ovat avainasemassa onnistumisessa. Työvoimahallinto, joka meille lähettää työntekijöitä, osaa, meidät tuntien, valita meille sopivat tarjokkaat, kertoo Esa Heinström. VUOSIKERTOMUS 2007 Työvalmennus

12 12 Projektitoiminta Parik-säätiön valmennus-, kuntoutus- ja koulutustoiminnan kehittämisen kulmakivenä on laajapohjainen ja alueen keskeisten yhteistyökumppaneiden tarpeita vastaava projektitoiminta. Lähtökohta projektitoiminnassamme on tuottaa uusia tai kehittää olemassa olevia palveluja ja toimintatapoja hankkeiden kautta. Projektitoiminnan perustana on näkemys, että kehitystyö palvelee säätiön toiminta-ajatusta sekä tukee perustoimintojamme antaen monipuolisen hyödyn laajalle asiakaskunnallemme. Onnistuneiden kehittämishankkeiden kautta luottamus Parik-säätiön projektiosaamiseen ja asiantuntemukseen on vahvistunut. Kokeilu- ja kehittämistoiminnan kautta syntyneet hyvät käytännöt on pyritty mallintamaan, tuotteistamaan ja mahdollisuuksien mukaan monistamaan Parik-säätiön toimialalle, sosiaalisen työllistämisen kenttään. Voikkaan paperitehtaalta työttömiksi jääneille suunnattu Kamu Kamu on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kansalaisaktiivisuuden ylläpitoon tähtäävä Voikkaan paperitehtaalta työttömiksi jääneille suunnattu projekti. Tavoitteena on ehkäistä työttömiksi jääneiden henkilöiden syrjäytyminen ja pitää heidät mukana yhteiskunnassa sekä luoda toimintamalli sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti vaikeaan murrosvaiheeseen, jossa suurtyönantaja irtisanoi satoja työntekijöitä. Projekti toteutetaan vuosien 2007 ja 2008 aikana. VUOSIKERTOMUS 2007 Projektitoiminta Kamu projektiin osallistuvien tapaamiset alkoivat huhtikuussa 2007 ja alkuinnostus oli projektia vetävän Matti Oksasen mukaan todella hyvää. Aluksi ryhmiä oli kolme ja osallistujia kaikkiaan 36 henkilöä. Kesän tullen UPM-Kymin kesätyöpaikat kuitenkin hajottivat ryhmät. Syksyllä porukka koottiin uudestaan kasaan. Vuoden 2007 lopussa Kamussa on kaksi alle kymmenen hengen ryhmää ja molemmat ryhmät kasvavat pikku hiljaa. Toinen ryhmä tähtää selkeästi työhön ja haluaa kovasti mennä eteenpäin. Toisessa ryhmässä puolestaan selvitellään laajemmin erilaisia mahdollisuuksia mennä elämässä eteenpäin. Ohjelmaan kuuluu yksilötapaamisia, ryhmätapaamisia, itsensä kehittämistä ja keskusteluja, joita käydään laidasta laitaan. Yhtenä tavoitteena Kamussa on saada ihmiset ajattelemaan mitä mahdollisuuksia heillä on työmarkkinoilla ja mitä he voisivat tehdä parantaakseen omia mahdollisuuksiaan työllistyä. Projektin vetäjä ohjaa ja tukee yksilöllisten tarpeiden mukaan työllistymismahdollisuuksien kartoituksessa sekä elämänhallinnassa. Oman tulevaisuudenkuvan hahmotuttua lähdetään yhdessä luomaan puitteita sen toteutumiseksi. Kamun vetäjä pitää säännöllisesti yhteyttä työvoimatoimistoon ja käy siellä kertomassa ryhmän kuulumisia. Tällä yhteistyöllä on voitu välttää mm. päällekkäisiä koulutuksia. Kamussa mukana olevat henkilöt ovat tehneet työuransa UPM-Kymmenen Voikkaan paperitehtaalla ja napanuora entiseen työnantajaan on yhä vahva. Kesätyöt ja paluu entiseen houkuttavat edellenkin monia. Kansalaisaktiivisuuden ylläpitoon panostavassa Kamu -ryhmässä mukana olevat eivät ole katkeria kohtalostaan ja muut Voikkaan tapahtumia seuranneet samankaltaiset viestit ympäri Suomea ovat helpottaneet omaa oloa, toteaa Matti Oksanen. Turvallisuuden tunne on ollut tehtaalla vahva ja on luonnollista, että epävarmuus tulevaisuudesta ja muutoksen kohtaaminen pelottavat. Tehtaalta työttömiksi jääneiden henkilöiden olisi nyt löydettävä itselle uusi rooli työelämässä, mutta oman osaamisen mittaaminen ja mahdollisuuksien näkeminen on kuitenkin vaikeaa. Tehdastyö on monella ollut ainoa asia elämässä ja eteenpäin lähteminen näistä lähtökohdista on vaikeaa. Jotkut ovat voineet hyödyntää uuden työuran etsimisessä harrastuksistaan saamaansa osaamista. Mukaan mahtuu myös tapauksia, joiden kohdalla omia mahdollisuuksia työskennellä muilla aloilla joudutaan etsimään pitkään. Matti Oksasen ja konsultti Jari Ahon, J- Konsultit Ky:stä, mukaan tämänkaltainen tilanne ja ryhmä on ohjaajan kannalta erilainen ja haastava. Kamu-projektissa on kokeiltu uudenlaista yhteistyötä eri palveluntuottajien kesken. Yhteistyötä on tehty Kamun ja konsultti Jari Ahon vetämän, Keko-koulutuksen välillä. Ihmisiä halutaan ohjata kohti oikeaa suuntaa työelämässä ja hyvin toimivasta yhteistyöstä saadaan monipuolisia eväitä siihen. Kamulaiset ovat päässeet yhteistyön myötä osallisiksi mm. Kekon vahvuusanalyysistä ja työmarkkinatietouspaketista. Sekä Kamun että Kekon vetäjien tahoilla ollaan yhtä mieltä siitä, että tällaista palveluntuottajien välistä yhteistyötä pitäisi tehdä enemmänkin. Kokemukset ja tulokset ovat olleet kannustavia. Toiselta saa aina tarvittaessa tukea ja apua siinä, missä omat konstit loppuvat.

13 13 Vetoapua nuorten opintojen etenemiseen 1+4 -malli tarjoaa nuorille vetoapua koulun loppuun saattamiseen. Tulevaisuudessa nuorilla opintojen loppuun suorittaminen on entistä tärkeämpää sekä työnsaannin että työelämässä mukana pysymisen kannalta. Työelämän kiristyneisiin vaatimuksiin vastaaminen edellyttää nykyisin monenlaisia taitoja, joiden saavuttaminen ei aina onnistu ilman apua. 1+4 mallissa peruskoulun ysiluokkalaiset voivat tehdä yhden päivän viikossa jossakin säätiön yksikössä koulun penkissä istumisen sijaan. Projektit vuonna 2007 projekti rahoittaja projektin tavoite Polku Kaakkois-Suomen TE-keskus Serpo Kaakkois-Suomen TE-keskus Nuoret saavat säätiön työyksiköissä ohjausta ja valmennusta työelämän pelisäännöistä ja työelämän realiteeteista ottaen huomioon työelämän kiristyneet vaatimukset. Taitoja voi opetella turvallisessa ympäristössä työvalmentajien ja yksilövalmentajan tuella. Yksilövalmennuksessa korostuvat erityisesti elämänhallinnan taitojen tukeminen, sosiaalinen vahvistuminen ja omatahtinen yhteisöllinen kasvu. Työvalmennuksessa pääpaino on tekemällä oppimisessa. Nuorten opintoja ja koulutyötä tukemaan kehitettiin nuorten opintoja ja koulutyötä tukeva toimintamalli, jossa huomioidaan myös yksilöiden erilaiset tarpeet. Vuosina Parik-säätiön toteuttamassa ns. nivelvaiheen nuorten 1+4 -valmennusmallissa kytketään koulun teoriaopetus sekä käytännön työssä oppiminen ja työelämään tutustuminen tukemaan nuoren opintojen ja koulutyön suorittamista. Valmennusmalli käynnistyi Kirkon yhteisvastuukeräysvaroin yhteistyössä kahden alueen peruskoulun kanssa. Kohderyhmänä ovat oppivelvollisuuden loppuun suorittamisessa vaikeuksia kohtaavat peruskoulun 9. luokkalaiset. Käytännössä valmennuksessa olevat nuoret työskentelevät säätiön työyksiköissä yhtenä päivänä viikossa. Sisällöltään päivä voi koostua työpisteessä työskentelystä ja/tai yksilövalmentajan pitämästä ryhmävalmennuksesta, jolloin käsitellään mm. elämänhallintaa ja työelämän pelisääntöjä. Lisäksi nuorilla on koulun kanssa yk- silöllisesti sovittuja koulutehtäviä, joita he tekevät päivän aikana valvotusti ja tuetusti. Neljänä muuna päivänä he suorittavat opintosuunnitelman mukaisia teoriaopintoja kouluissaan. Kahdeksan kuukauden valmennusjakson tavoitteena on selkeyttää myös tulevaisuuden opiskelu- ja ammatinvalintaa ja näin ennaltaehkäistä ammattiopintojen keskeyttämistä ja syrjäytymisriskiä. Vuonna 2007 valmennusmallia rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Pelkällä peruskoulun päättötodistuksella ei nykyisillä työmarkkinoilla ole helppoa löytää työpaikkaa. Kaikki nuoret eivät tavanomaisen tuen turvin pysty hakeutumaan jatkokoulutukseen itseään kiinnostavalle alalle. Tällaisen tuen tarpeessa olevia nuoria ohjautuu Parik-säätiön palvelujen piiriin. Näiden nuorten kohdalla työvalmennusta tuetaan tarvittaessa yksilövalmennuksen avulla. Yksilövalmennuksen perustana on moniammatillinen työote ja verkostoituminen ammattioppilaitosten, aikuiskoulutuskeskuksen, työvoimatoimiston, työvoiman palvelukeskuksen ja muiden keskeisten toimijatahojen kanssa. Yhteistyöllä nuoren erityistarpeisiin pystytään paremmin puuttumaan ja hakemaan ratkaisuja entistä varhaisemmassa vaiheessa. Parantaa työn teon avulla pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Työllistää ja kouluttaa uuden toimintamallin avulla ammattikunta uudelle työllisyysnäkymiltään lupaavalle toimialueelle, sähkö- ja elektroniikkaromun purkuun. Integ Raha-automaattiyhdistys Luoda tukitoimintamalli vaikeasti työllistyvien henkilöiden työmarkkinoille siirtymiseen välittömästi työvalmennuksen jälkeen Kamu Raha-automaattiyhdistys Luoda työllistymisen toimintamalli sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti vaikeaan murrosvaiheeseen, jossa paikallinen suurtyönantaja (UPM- Kymmene) irtisanoi satoja työntekijöitä. Nuotta Etelä-Suomen Kehittää säätiön työpajatoimintaa yksilövalmennuksen ja lääninhallitus työnetsinnän keinoin. Alu Valtakunnallinen Alueellinen työpajatoiminnan koordinointi Kaakkois-Suomen alueella. työpajayhdistys VUOSIKERTOMUS 2007 Projektitoiminta

14 14 Päivätoiminta Parik-säätiön palvelutuotevalikoimassa päivätoimintaa edustavat Aktive -yksikön kehitysvammaisille suunnattu työtoiminta ja mielenterveyskuntoutujille toimintaa tarjoavat Vire-talot. VUOSIKERTOMUS 2007 Päivätoiminta Mielenterveyskuntoutujille suunnattu Vire-toiminta Kansalaisaktiivisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuva toiminta on saavuttanut toimintaympäristössä luottamuksen sekä laajan, että aktiivisen asiakasryhmän. RAY:n toiminta-avustuksen ja kuntien ostopalvelusopimusten turvin toimintaa kehitettiin vuoden 2007 aikana erityisesti vertaistuen mahdollisuuksia käyttäen, vastaamaan asiakkaiden tavoitteita ja kuntoutumisen tarpeita. Kouvolan ja Kuusankosken Viretalot tarjosivat kotona asuville aikuisille mielenterveyskuntoutujille tukea arjen rytmittämiseen, keinoja päivittäisten toimintojen jäsentymiseen, omatoimisuuteen ja Aktivella kehitysvammaisten työtoimintaa kokonaisvaltaiseen itsenäiseen selviytymiseen. Yhdessä toimien ja onnistuen, asiakkaille tarjoutui mahdollisuus kuntoutusmotivaation lisäämiseen. Yhä useammat kuntoutujat motivoituivat kokeilemaan pienimuotoista vastuutehtävää Vire-talossa. Näin he tulivat tietoiseksi omista rajoistaan ja kuntoutumisen vaiheistaan. Osa asiakkaista on aloittanut työkokeilun mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa sekä avoimilla työmarkkinoilla. Vuoden aikana Vire-toiminnan sisältöä laajennettiin verkostoitumisen avulla. Osallistuimme omalta osaltamme Pohjois-Kymenlaakson Mielenterveysseuran Kehitysvammaisten työtoiminnan tulisi erityisyyden sijaan tukea normaaliutta ja kehitysvammaisten sosiaalista integroitumista yhteiskuntaan ja lähiverkostoon. Työ- ja toimintakeskuksen arkipäivässä työnteko (työtoiminta / avotyötoiminta / tuettu työllistyminen), opiskelu ja oppiminen, kuntoutus ja viriketoiminta jäsentyvät kehitysvammaista ihmistä tukeviksi toiminnoiksi, joilla kaikilla on oma paikkansa kehitysvammaisen ihmisen elämässä. Normaaliutta ja sosiaalista integroitumista - esimerkiksi työelämän pelisääntöjä ja työyhteisöllisyyttä - tukeva työtoiminta edistää osaltaan kehitysvammaisten henkilöiden sijoittumista työtoimintaan, koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Parik-säätiön palvelut kohdennetaan kuntien ohjauksessa kuntoutus-, koulutus-, valmennus- sekä toiminnallisten tarpeiden tyydyttämiseen. Parik-säätiön kehitysvammaisten työtoiminnan kehittämisen tarkoituksena on edistää monimuotoista ja asiakaslähtöistä työtoimintaa kehittämällä entistä toimivampia palveluja niitä tarvitsevien henkilöiden käyttöön. Parik-Aktiven toiminta suuntautuu ensisijaisesti kehitysvammaisten työtoimintaan. Aktiven perustehtävänä on tarjota asiakkaalleen mielekästä sisältöä päivittäiseen elämään, kokemuksia ja virikkeitä. Toiminta on luonteeltaan työn tekemistä mutta sisältää aina valmennuselementin sekä tuetun työllistymisen toimintamallin. Yhteistyötä tehdään vahvasti sosiaalitoimen, työhallinnon sekä erilaisten kehitysvammaishuoltoon kuuluvien asuntoloiden ja asiakkaiden omaisten kanssa. Kuluneen vuoden lopulla järjestettiin Lähitukiprojektiin, Rautakorven Minimessuille sekä vertaistukitoiminnan suunnitteluun ja koulutukseen yhteistyössä KAKSPY:n kanssa. Uusina toimintamuotoina olivat vertaisohjaaja koulutus, vatsatanssi ja Virebänditoiminta sekä painonhallintaryhmä. Nämä toimintamuodot täydensivät aikaisempia toiminta mahdollisuuksia niin, että jokainen asiakas löysi oman tapansa toimia ja valita itselleen sopivimmat keinot kuntoutumisensa edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. omaisten ilta, joka onnistui odotusten mukaisesti. Työvalmentajat ja asiakkaiden omaiset pääsivät tilaisuudessa vaihtamaan kuulumisia ja tuntemuksia. Parik-Aktiven henkilökunta koostuu neljästä työvalmentajasta, jotka omalla erityisosaamisellaan luovat moniammatillisen työryhmän työtoiminnan ja työvalmennuksen ohjaukseen. Aktiven toiminnassa asiakkaiden paremman tulevaisuuden tukeminen on tärkeää ja 2007 aloitettiin suunnitelmallinen työtoiminnan laadun kehittämistyö ja sen myötä kiinnitettiin entistä enemmän huomiota mm. asiakaslähtöiseen työotteeseen ja etsittiin entistä paremmin asiakkaiden kyvyille sopivia työtehtäviä. Työtoiminnassa tehtävät koostuvat ser-kierrätyksestä, erilaisista alihankintatöistä, kokoonpanotöistä sekä rakennustarvikkeiden uudelleen käsittely- ja puhdistustehtävistä. Aktive tarjoaa työ- ja harjoittelupaikkoja myös säätiön muissa toiminnoissa oleville henkilöille sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Aktive osallistui vuonna 2007 vuosittaisiin kehitysvammaisten yleisurheilukilpailuihin, jotka tällä kertaa järjestettiin Kausalassa.

15 15 Talous TULOT Tuotannon myyntitulot 32 % Korkotuotot Muut Vuokratulot 0,1 % myyntitulot 1 % 0,9 % Palvelujen myynti kunnille/ kuntayht. 35 % Projektitulot 4 % Myynti työhallinnolle 18 % RAYavustukset 6 % Palvelujen myynti Kela, vak.yhtiöt 3 % MENOT Palkat 48 % Verot Muut kulut 26 % Vuonna 2007 Parik-säätiön kokonaistuotot olivat yhteensä ,33 euroa ja kokonaiskulut ,33 euroa. Tilikauden alijäämä oli 1013,87 euroa. Kokonaistulot sekä vastaavasti myös menot kasvoivat työvoimahallinnon ostojen lisääntymisen ja elektroniikan myynnin kasvun myötä. Toiminnan laajentumisella ei ollut vaikutusta tulokseen, sillä tulot ja menot kasvoivat samassa suhteessa niin, että talous pysyi edelleen tasapainossa. Henkilöstökulut Tila- ja 15 % irtaimistokulut 8,3 % Poistot 1,9 % Korkokulut 0,8 % VUOSIKERTOMUS 2007 Talous

16 16 TULOS , ,39 Rahoitustuotot/-kulut Korkotuotot 7 934, ,41 Korkokulut , , , ,41 VARSINAINEN TOIMINTA , ,80 MENOT YHTEENSÄ , ,87 Muut kulut Työtoiminnan ostot , ,54 Toimitilakulut , ,92 Irtaimistokulut , ,36 Matka- ja kuljetuskulut , ,99 Myynnin edistämiskulut , ,47 Muut toiminnan kulut , ,03 Verot 621,98-807, , ,92 Henkilöstökulut Palkat / tuntipalkat , ,10 Palkat / toimihenk, luott.henk , ,10 Eläkekulut , ,96 Lakisääteiset sos.kulut , ,89 Muut henkilöstökulut , , , ,08 Poistot Tilikauden poistot , ,87 MENOT TULOT YHTEENSÄ , ,67 Projektitoiminnan tulot , ,38 Muut myyntitulot , ,40 Työtoiminnan myynti , ,64 Palvelutuotteiden myynti Kunnille/Kuntayhtymille , ,45 KELA , ,30 RAY , , , ,75 Myynti työhallinnolle Työllistämis-/työmarkk.tuki , ,99 Oppisopimustuki 5 423, , , ,50 TULOT VARSINAINEN TOIMINTA PARIK-SÄÄTIÖ TULOSLASKELMA VUOSIKERTOMUS 2007 Talous VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,78 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,24 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,71 Ostovelat , ,57 Siirtovelat , ,82 Muut velat , , , ,99 OMA PÄÄOMA Säädepääoma , ,91 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,25 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,64 Oma pääoma yhteensä , ,55 VASTATTAVAA VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat , ,80 Muu vaihto-omaisuus , , , ,49 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,16 Siirtosaamiset , , , ,77 Rahat ja pankkisaamiset , ,77 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,00 Rakennukset ja rakennelmat , ,15 Koneet ja kalusto , , , ,75 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 200,00 200,00 200,00 200,00 VASTAAVAA PARIK-SÄÄTIÖ TASE

17 17 PARIK-SÄÄTIÖ RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto , ,41 Oikaisut liikevoittoon , ,87 Käyttöpääoman muutos , ,47 Maksetut korot ja maksut , ,82 Saadut osingot 0,00 0,00 Saadut korot 7 934, ,41 Maksetut verot 621,98-807,61 Liiketoiminnan rahavirta , ,73 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineett. hyödykkeisiin , ,39 Aineell. ja aineett. hyödykk. luovutusvoitot 0,00 0,00 Myönnetyt lainat 0,00 0,00 Investoinnit muihin sijoituksiin 0,00 0,00 Lainasaamisten takaisinmaksut 0,00 0,00 Luovutustulot muista sijoituksista 0,00 0,00 Saadut korot investoinneista 0,00 0,00 Saadut osingot investoinneista 0,00 0,00 Investointien rahavirta , ,39 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,09 Maksetut osingot 0,00 0,00 Saadut ja maksetut konserniavustukset 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta , ,09 Rahavarojen muutos , ,25 Rahavarat , ,52 Rahavarat , ,77 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos , ,17 Vaihto-omaisuuden muutos , ,32 Lyhytaikaisten velkojen muutos , , , ,47 VUOSIKERTOMUS 2007 Talous

18 18 Laadun mittaaminen Parik-säätiön laatupolitiikan mukaan palvelujen ja tuotteiden laadun arviointi sekä mittaaminen ovat yksi osa säätiön strategian toteutumisen mittaamista. Suorituskykyä ja toiminnan vaikuttavuutta mitataan mm. itsearvioinnilla, asiakastyytyväisyyskyselyillä ja erilaisilla toiminnan laajuutta/kehitystä kuvaavilla mittareilla. Säännöllinen toimintatapojen mittaaminen ja arviointi antavat eväitä kehittämis- ja laatutyöhön. Työhönvalmennuspalveluja saaneet henkilöt Vuonna 2007 säätiön työhönvalmennuspalveluja sai yhteensä 593 henkilöä. Työsuhteisia heistä oli 134, nuoria alle 29 vuotiaita oli 132 ja muita valmennettavia oli yhteensä 459 henkilöä. Asiakkaat/tomihenkilö VUOSIKERTOMUS 2007 Mittareita Työhönvalmennuspäivät/henkilö Säätiön perustamisesta vuodesta 2001 työhönvalmennuspäivien keskimäärä/henkilö on ollut kasvussa. Vuonna 2007 asiakas sai säätiön palveluita keskimäärin noin 90 päivän ajan, eli valmennusjakso kesti noin viisi kuukautta. Valmennusjakson pituus vaihtelee normaalisti parista kuukaudesta kahteen vuoteen. Jakson pituus määrätyy sekä palveluja ostavan että käyttävän asiakkaan toiveiden ja tarpeiden sekä säätiön resurssien mukaan. Valmennettavien henkilöiden määrä suhteutettuna toimihenkilöiden määrään kertoo henkilökohtaisia kohtaamisia edellyttävän valmennustoiminnan laadusta Vuonna 2007 valmennettavien määrä per toimihenkilö oli noin 17 henkilöä. Toimihenkilöitä oli vuoden lopussa sama määrä kuin edellisvuonna, 33 henkilöä.

19 19 Katse tulevaisuuteen Parik-säätiö kehittää edelleen toimintaansa sekä työmenetelmiä sosiaalisen työllistämisen palveluiden toteuttamiseksi. Yhteistyötä muiden sosiaalipalvelusäätiöiden ja valtakunnallisten yhteisöjen kanssa jatketaan. Kouvolan seudun kuntien päätökset kuntaliitoksesta vaikuttanevat myös säätiön palveluiden kysyntään ja toimintamuotojen kehittämiseen. asiakastyytyväisyys - elämänhallinnallisuus - ammatillisuus - yhdenvertaisuus VUOSIKERTOMUS 2007 Tulevaisuus

20 20