Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tampere , Ryhmä 5 THL

Transkriptio

1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tampere , Ryhmä 5

2 Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi yhteiskehittämispäivä Tampereella Ryhmä 5 Teemana Monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin johtaminen Pj. Toimitusjohtaja Tuula Tuominen, Pikassos Siht. Projektipäällikkö Hanna Harju-Virtanen, PIPPURIhanke

3 Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää?

4 Työpajan osallistujat Sirpa Karjalainen, Prosos-hanke, Pikassos Tiina Koivulahti, Varhaiskasvatus, Hämeenkyrö Liisa Jormalainen, Kanta-Hämeen Lape-hanke Salla Heiskanen, Valkeakoski Hanna Marttila, palveluohjaaja, Janakkalan perhekeskus Irmeli Nenonen, LPS erik. lääkäri, konsultaatiotiimi, PSHP Hanna Luokkanen, sosiaalityöntekijä, Pirkkala Sonja, perheohjaaja, Pirkkala Outi Kärenlampi, sosiaalityöntekijä Natalia Kettunen, Sastamala Hanna Hanna-Harju-Virtanen siht., Pirkanmaan Lape-hanke Pippuri Tuula Tuominen pj., Pikassos Mika Seppänen, sivistysjohtaja, Vesilahti Anu Övermark, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry

5 Kysymys? Puhutaanko palvelutarpeen arvioinnin prosessin johtamisesta vai monitoimijaisen yhteistyön johtamisesta?

6 Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? Monitoimijainen huolen puheeksi otto jokaisen toimijan on tiedettävä oma roolinsa, vastuunjako, kuka johtaa määriteltävä Kuka tekee ja missä? Mitä tehdään? Konkretia puuttuu vielä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Yksinkertainen malli toiveena. Palvelutarpeen arvioinnin ja muiden arviointien suhde, miten muut ovat mukana palvelutarpeen arvioinnin prosessissa, prosessin johtaminen sosiaalityöntekijällä (keitä mukana) Koulun oppilashuollossa voidaan yhdessä lähteä pohtimaan. Miten yhdistetään esim. palvelutarpeen arviointiin? Kokonaisvaltainen laaja arviointi puuttuu. Voitaisiin jo paljon ennen lastensuojeluilmoitusta lähteä toimimaan.

7 Päällekkäisyyksiä pois. Kuinka lakisääteiset tehtävät linkittyy tähän. Ollaan koko perheen kokonaisuuden ympärillä. Yhteistyö vanhemman hoitotahon kanssa kun vanhemmalla esim. mielenterveysongelmia. Johdon annettava lupa ja ajatus, että pitää tehdä yhdessä töitä. Kokonaisvaltainen ajattelu mallissa hyvä. Keskeisten kysymysten löytäminen helpottuu. Asiakkaan prosessin alkuvaihe mutkikkaampi. SHL ja LS vaihe selkeämpi. Kuka ottaa kopin alussa? Varhaiskasvatus ottaa kopin. Kun ohjaus muualle, yhteys katkeaa eikä enää tiedä miten asia etenee/eteneekö. Perhe keskiössä. Yhden lapsen ympärillä esim. oppilashuoltoryhmä, perheessä voi olla useita eri-ikäisiä lapsia ja ehkä vain yhdestä tehty lastensuojeluilmoitus. Perheneuvola tekee kokonaisvaltaistatyötä perheen kanssa. Tärkeä linkki. Kun koulu ohjaa, ei tiedä jatkosta. Penessä ei tehdä palvelutarpeen arviointeja ollenkaan. Päällekkäiseltä työltä välttyminen. Mitä saat lisää, kun teet ls-ilmoituksen? Nokialla perhetyö.

8 Hyvin tunnistettu kehittämishaasteita. Yksittäisten työntekijöiden väliset erot arvioinnissa. Tarvitaan yhteinen sapluuna. Yhteinen toimintamalli tervetullut. Auttaa myös johtamista. LPS konsultaatiotyöryhmä: psyykkinen ja psykososiaalinen hyvinvoinnin arviointi. Esim koulu voi pyytää työparin oppilashuoltotyöryhmään. Konsultaatiotyöryhmä arvioi pitääkö tutkia lisää, vai hoituuko esim. koulussa. Sairaskertomus toimii muistiona, jos asiakas antaa luvan sen jakamiseen. Toimii tiedonvaihtovälineenä. Kokouksessa sovitaan kuka tekee mitäkin ja milloin tarkistetaan tilanne. Peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välissä. Elementit hyviä, merkityksellistä työtä. Pitäisikö olla perheneuvolatasolla? Palvelee 5-12-vuotiaita. Toiset kunnat käyttää, toiset ei, kuntalaskutus. (650 lasta kuuden vuoden aikana). 2/3 hoitunut tällä, 1/3 ohjautunut erikoissairaanhoitoon. Traditio, että aikuistyö pyydettäisiin mukaan, puuttuu. Työpariksi kuka tahansa perustason organisaatiosta. Verkostojen koko? Jelppi-tiimi (nuorisopsyk, aikuispsyk.,). Siilotutuneet professiot ja organisaatiot. Ongelmia lähdetään nopeasti ratkaisemaan. Aito heittäytyminen perheeseen tutustumiseen jää vähäiseksi. 17 viranomaista seurantapalaverissa. Harva puhui. Kaikki kirjoitti. Yhteisen suunnitelman jalkauttaminen. Ei ole kaikille selvää. Ei tule asiakkaalle selkeää lopputulosta. Sitoutuminen työtapaan? Asiakkaan lupa, asiakkaan näkemys tärkeä siihen, keitä paikalla. Ketkä tärkeitä ongelman ratkaisussa? Ei ole huono asia, että toimitaan heti. Osassa asioista toimittava heti. Ei myöskään niin, että arvioidaan vaan pitkään. Tukitoimia oltava koko ajan. Arvioinnin oltava jo hoitoa. Varhaiskasvatus tapaa lapsia joka päivä ja vanhempia lähes päivittäin. Mistä huoli? -> kuka voisi tulla apuun? Vanhemman apua tarvitaan ensimmäisenä kun sovitaan ketä kutsutaan paikalle. Kun tulee sosiaalityöntekijälle, on uusi asia, perhe. Hyödynnettävä niitä, jotka jo toimii ja tuntevat perheen (esim. neuvola, koulu, varhaiskasvatus). Jo syntyneen tiedon hyödyntäminen. Aiempien arviointien hyödyntäminen.

9 Aikuistyö: jos TAYSissa jo arvioitu, ei arvioida aikuistyössä uudelleen. Monitoimijaiset palaverit: Tärkeää, miten kokous vedetään? Perheen äänen nostaminen esiin. Kannatteleva sävy. Puheenjohtajan tehtävään kouluttaminen. Miten pidän lapsiystävällisiä, kannattelevia palavereja? Puheenjohtaja johtaa sitä tilannetta. Hybridi: suunnitelmaan kootaan mm. huolet, tavoitteet, kuka ottaa kopin mistäkin. Usein molemmilla isot toiveet toisesta, kumpikaan ei pysty vastaamaan. Yhdessä sopiminen. Vastuun määrittely. Asiakkaalle selväksi, kehen voi ottaa yhteyttä. Puheenjohtajan tehtävä varmistaa, että kaikki pääsee ääneen. Rehellisyys asiakkaaseen päin: voidaanko tarpeeseen vastata? Asiakkaan ääni jää kokouksissa vähäiseksi, viranomaiset puhuu. Sovittava, kuka kirjaa. Ei yhteistä järjestelmää. Yhdessä puhuttava toiveet. Ei niin, että luvataan jotakin toisen puolesta.

10 Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Hyvin eritelty mistä kaikista siivuista hankittava tietoa, hyvin palasteltu. Toimii myös tsekkauslistana. Asiakkaiden osallisuus. Työntekijöille syvä ymmärrys, miksi mitäkin tehdään (esim. kysytään läheisverkostoa). Yhteinen viitekehys. Systeemiteoriaa hyödynnetty ja sopii hyvin. Koulutukset, yhteiset kehittämispäivät, yhteiset keskustelut. Keskustelun esillä pitäminen. Asiakkaan motivointi työskentelyyn (muutoksen tarve tulee esiin, kun tarkastellaan eri osaalueita). Kokonaisuus, kokonaisvaltainen näkemys, kohtaaminen, lapsen oikeuksien kunnioittaminen (oikeus tiettyihin asioihin). Toimiva oppilashuollon rakenne (vain ne keitä tarvitaan, huoltaja päättää). Perheen hyvinvoinnin kartoittaminen. Yhtenäinen koulutus, osaamisen lisääminen. Aletaan tehdä yhdessä, parasta oppimista. Johtajat voisivat kannustaa. Asiakkuuskoordinaattori, Valkeakoski rakentaa työnkuvaa. Systeeminen malli. Ketterä pieni alue. Yhteistyö koulujen kanssa. Perustasolla jonkun pitää ottaa koppi. Aletaan vaan tekemään!

11 Henkilösidonnaista. Malli auttaisi laajempaa käyttöönottoa. Ei kaikille kaikkea. Oikea-aikaisesti, riittävästi.

12 Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Tarkemmin voisi määritellä kuka on se asiakkaan vastuutyöntekijä Lapsen näkökulma (kuka lapselle läheisin ja tutuin). Yhteistyötaho mukaan tarvittaessa jonkun pätkän. Porukka voi vaihdella. Mukaan muutamaan tapaamiseen tarvittaessa. Rakenteellinen mahdollistaminen (tiimien ja eri ammattiryhmien välinen yhteistyö). Johdon mahdollistettava. Lupa täytyy saada. Päällekkäisen työn vähentämisestä puhuttava, pitkässä juoksussa hyödyttää ja on halvempaa. Koko perhe ja lapset huomioitava. Koko perheen arvioiminen, jos yhdestä lapsesta lastensuojeluilmoitus. Näkökulma koko perheessä. Yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi.

13 SHL palvelutarpeen arvioinnissa velvollisuus selvittää laaja-alaisesti lapsen tilannetta. Sisarusten merkitys ja puheeksi ottaminen. Konkretian rakentaminen. Esimerkkien kautta voisi avata. Miten hyvin johtaminen on mukana tässä mallissa? Tämän aiheen ympärillä tehty töitä vuosia. Tarvitaanko tätä? Miksi? Johdolla ja lähiesimiehillä iso rooli viedä tämä läpi. Kaukana peruspalveluiden arjesta. Keskeiset henkilöt kunnissa otettava mukaan. Milloin tehdään päätöksiä? Selkeä kuva ja lupa lähteä tekemään. Maakuntamallin hahmottaminen: mitä tulee tapahtumaan. Keskeiset henkilöt, missä tätä työtä tehdään (ei vaan sosiaalitoimistossa, vaan oppilashuollossa, jne) Onko jatkumo yksilölliselle oppilashuollolle? Kun ei enää tiedetä, mitä tehdään? Milloin lastensuojelu mukaan? Vai onko jo aiemmin sosiaaliohjaajia käytettävissä koulussa? Koulu tekee usein lastensuojeluilmoituksen, kun sukset menee ristiin vanhempien kanssa. Kynnyksen madaltaminen. Perheen hyvinvointi. Ei lähdetä ennen kuin jokin vireillepano. Mukaan oppilashuoltoryhmään, kun vanhemmille sopii ja palvelutarpeen arviointi tehdään siinä. Palaverin tarkoitus: arvioidaan pitäisikö tätä tutkia lisää? Peruspalveluissa aukaistava, ettei sosiaalihuolto ja lastensuojelu ole yhtä suuri kuin huostaanotto Konsultaation mahdollisuus Johtajan tehtävä huolehtia, että konsultoidaan kun tarvitaan Yhteydenoton oltava avointa. Jokainen toimii hyvin omissa siiloissaan, estetään isoja tulevia kuluja kun ryhdytään tekemään enemmän yhdessä Vammaispalvelujen oma vahva lainsäädäntö (rajojen rikkominen voi olla vaikeaa).. Rajojen rikkominen. Toisen tunteminen tärkeää. Yhteinen kieli tärkeä. Samat termit saattavat tarkoittaa eri asiaa.

14 Nostot yhteiseen keskusteluun Konkretia Kynnyksen madaltaminen Aletaan tekemään! Alueellisten erojen poistaminen, tasalaatuisuus Mehän tehdään tätä jo (ei tyydytä tähän) -> Johtamisen tehtävänä viedä mallia eteenpäin ja mahdollistaa Riittävän koulutuksen tarjoaminen Vaikuttavuuden osoittaminen Henkilöstön vaikuttamisen mahdollisuuksista huolehtiminen Johtajan tehtävä viedä tahtotilaa myöskin eteenpäin omissa organisaatioissaan

15 Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut