Opetussuunnitelma 2015 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto

Transkriptio

1 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Sedu Opetussuunnitelma 2015 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Verhoilun osaamisala, verhoilija Hyväksytty Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksessa , 109

2 Sisältö 1 Verhoilu- ja sisustusalan kuvaus, arvoperusta, perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Ammattialan arvoperusta Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon tavoitteet Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto ja sen muodostuminen Tutkinnon osien suoritusjärjestys Ammatilliset tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Ompelu 20 osp, pakollinen (101022) Orientoiva tutkinnon osa 1,5 osp Pehmustaminen 25 osp, pakollinen (101023) Verhoilu 40 osp, pakollinen (101024) Valinnaiset tutkinnon osat Teollinen verhoilu 35 osp, valinnainen (101008) Kalustoverhoilu 15 osp, valinnainen (101009) Perinteinen verhoilu 35 osp, valinnainen (101010) Yrityskohtainen huonekaluverhoilu 15 osp, valinnainen (101011) Ajoneuvoverhoilu 40 osp, valinnainen (101012) Ajoneuvoverhoilun erikoistyöt 15 osp, valinnainen (101013) Yhteiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (101053) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (101054) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (101055) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (101056) Vapaasti valittavat tutkinnon osat

3 6.1 Verhojen valmistaminen, 5 osp ( ) Varjostimien valmistaminen, 5 osp ( ) Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat Oma polku -toteutukset Opiskelijan arviointi Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan oppimisen arviointi Opiskelijan osaamisen arviointi Arviointi erityisopetuksessa Arviointi valmentavassa koulutuksessa Maahanmuuttajien arviointi Työturvallisuus Lähteet Liitteet

4 1 Verhoilu- ja sisustusalan kuvaus, arvoperusta, perustutkinnon tavoitteet 1.1 Ammattialan kuvaus Verhoilu- ja sisustusalan ammatit ovat arvostettuja ja perinteisiä käsityöammatteja. Ammatinkuva on laajentunut neljään erikoistumisalueeseen, joita ovat perinteinen verhoilu, ajoneuvoverhoilu, teollinen verhoilu ja sisustaminen. Teollinen verhoilu on alan suurin työllistäjä. Perinteiseen verhoiluun erikoistuneet verhoilijat toimivat useimmiten yksityisyrittäjinä. Yrittäjälle on eduksi hallita verhoilun osa-alueita mahdollisimman laaja-alaisesti. Myös museot saattavat tarjota työtilaisuuksia verhoilijoille, jotka hallitsevat perinteiset materiaalit ja työtavat. Ajoneuvoverhoilijat toimivat myös usein yksityisyrittäjinä tai vaihtoehtoisesti verhoilijoina ajoneuvoverhoiluun erikoistuneissa tehtaissa. Verhoilijoiden ja sisustajien kädenjäljen näkee kaikkialla asutussa ja rakennetussa ympäristössä: kodeissa, julkisissa rakennuksissa ja liikennevälineissä. Lepokalustot ja pehmustetut tuolit mielletään verhoilijan työksi, mutta usein jää huomaamatta, että niin lentokoneiden, veneiden kuin autojenkin penkit, kuten myös monien hoitokalusteiden tarkat päällystykset, ovat verhoilijoiden tekemiä. Myös huonekalujen puuosien korjaus ja entisöintityöt saattavat kuulua verhoilijan tehtäviin. Teollisessa tuotannossa tullaan tuottavuuden lisäksi kilpailemaan tulevaisuudessa myös ympäristö-asioilla. Monet verhoilualan tarvikevalmistajat ovatkin jo ottaneet tulevaisuuden strategioissaan huomioon materiaalien ympäristöystävälliset valmistustavat ja kierrätettävyyden. Koneiden ja laitteiden numeerinen ohjaus edellyttää tietoteknisiä taitoja. Uusi tekniikka muuttaa edelleen työnkuvaa ja antaa verhoilijalle mahdollisuuden itsensä kehittämiseen tälläkin alueella. Viime vuosina tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset näkyvät työelämän kansainvälistymisenä. Kulttuurien välinen kanssakäyminen, kansainvälinen yhteistyö ja kaupalliset suhteet lisääntyvät, ja tavarat ja työvoima liikkuvat vapaammin. Maailmanlaajuinen sähköinen viestintä verkossa on avannut uusia mahdollisuuksia erilaisten verkostojen rakentamiseen. Myös pienet yritykset ovat yhä enemmän yhteydessä tarvikkeiden toimittajiin tietokoneen välityksellä, ja taloushallinnossa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa. Verkostoituminen avaa uusia mahdollisuuksia verhoilu- ja sisustusalalle yhdentyvässä Euroopassa. Pohjoismaisen koulutus-yhteistyön mahdollisuuksia on myös etsitty. Vuorovaikutus edellyttää vieraiden kielten hallintaa, tietoja eri maiden kulttuurista, taloudesta, tuotannosta ja teknologiasta. Euroopan unioni edellyttää myös uusien normien ja standardien omaksumista. Ennakkoluulottomasti toimiminen uudenlaisissa yritys- ja yhteistyömuodoissa voi olla avain monen tulevaisuuden verhoilijan ja sisustajan työllistymiseen. 1.2 Ammattialan arvoperusta 1

5 Verhoilu- ja sisustusalan arvoperusta pohjautuu niihin erityispiirteisiin, joissa yhdistyvät perinteinen vanha käsityö ja suomalaisen huonekaluteollisuuden uusin tekniikka sekä perinteisissä ja moderneissa sisustustöissä vaadittavat laaja-alaiset käsityötaidot. Alan koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on kouluttaa osaavia ammattilaisia suomalaiselle huonekaluteollisuudelle ja sitä lähellä oleville teollisuuden aloille. Toinen tärkeä tehtävä on vaalia arvokkaiden käsityö-perinteiden säilyttämistä tuleville sukupolville. Verhoilu- ja sisustusala kouluttaa myös osaavia ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Verhoilu- ja sisustusalalla aktiivisesti toimiva työntekijä kehittää omaa työprosessiaan vastaamaan yhteiskunnan rakenteen, yksilöiden elämäntapojen ja yleisen teknisen osaamisen muutoksiin. Tästä lähtökohdasta ammattitaidon hallinta edellyttää perinteisen käsityötaidon sekä uuden teknologian osaamista ja sen soveltamista. Samanaikaisesti ammattilaisen on tietoisesti pyrittävä kehittämään ja mukauttamaan verhoilu- ja sisustustyön ammattitaitoaan taloudellisia ja laadullisia vaatimuksia vastaavaksi. Työntekijä voi omalla työllään vaikuttaa tuotteen laatuun, samoin kuin myönteisen asiakaspalvelun avulla kehittää asiakkaan makua, tyylitajua ja vaatimustasoa. Alalla työskentelevän on tärkeää kehittää järjestelmällisyyttään, arviointi-kykyään ja itsekritiikkiään työnsä suunnittelussa ja laatutason arvioinnissa. Verhoilijan ja sisustajan on pyrittävä toimimaan työyhteisöissään omaehtoisena työn kehittäjänä ja edistämään tasa-arvoa, luovuutta ja sosiaalista kanssakäymistä. Hänen on sopeuduttava myös ryhmätyöskentelyyn ja osattava huomioida tuotannolliset ja kustannus- ja laatutekijät sekä lainsäädännönpuitteet. Hänen on kyettävä ajattelemaan asioita myös yhteiskunnallisesti sekä ympäristöä säästävästi. Jotta hän voisi omaksua yrittäjyyden urasuunnittelunsa yhdeksi vaihto-ehdoksi, tarvitsee hän monipuolisen, vankan ammattitaidon lisäksi paljon tietoa yrittäjyydestä. Yhteiskunnan kulttuuriset muutokset näkyvät myös verhoilijoiden ja sisustajien asiakkaiden tarpeissa, elämäntavoissa ja kulutustottumuksissa, kuten vanhojen esineiden ja asioiden arvostuksessa tai esimerkiksi uusien luonnosta saatavien materiaalien etsimisessä ja hyväksikäytössä. 1.3 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon tavoitteet Tutkinnon perusteet Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon suorittaneen on osattava soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja muuttuvissa työelämän tilanteissa. Hänen on ymmärrettävä kokonaisen työprosessin muodostuminen ja kyettävä näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia sekä ottamaan omassa työssään huomioon myös lähialojen tehtäviä. Verhoilu- ja sisustustyö edellyttävät hyvää muoto- ja tyylitajua sekä hahmotuskykyä ja värisilmää. Alan ammateissa vaaditaan omaaloitteisuutta, yhteistyökykyä ja yrittämisen halua. Ammattilaisen on myös otettava huomioon alan ympäristönäkökohdat ja kansainvälistymisen mukanaan tuomat uudet haasteet. 2

6 Perinteisessä verhoilutyössä on osattava vanhat käsityötavat ja kyettävä erikoistumaan vanhojen huonekalujen korjaamiseen ja entisöintiin. Hallitakseen tyyli- ja ympäriverhoiltujen huonekalujen verhoilun ammatissa toimivalla on oltava hyvä hahmotuskyky sekä muoto- ja tyylitaju. Joustinten sidonta- ja päällystysvaiheet edellyttävät vähintään normaaleja sormi- ja käsivoimia. Tyylihuonekalut entistetään vanhojen tapojen ja tyylien mukaisesti, joten perinteisen verhoilijan on tunnettava huonekalujen tyylihistorian perusteet. Perinteinen verhoilija toimii useimmiten itsenäisenä ammatinharjoittajana, joten hänellä tulee olla myös riittävästi tietoa yritystoiminnasta. Ajoneuvoverhoilijan työ on moottoripyörien, autojen, veneiden, asuntovaunujen tai vaikkapa lentokoneiden uudelleenverhoiluun tai entisöintiin erikoistunutta verhoilutyötä. Ajoneuvoverhoilijan työssä on verhoilutekniikan lisäksi osattava ottaa huomioon esimerkiksi lisääntyneestä autojen turvatekniikasta, kuten autojen turvatyynyistä ja istuinten sähköisistä toiminnoista johtuvat erikoisvaatimukset. Omasta erikoistumisalastaan riippuen ajoneuvoverhoilijan on hallittava jossain määrin myös eriste-, puu- ja maalaustöitä sekä lasitusta. Erikoistumismahdollisuuksia ovat esimerkiksi matkailuajoneuvot, veneet, antiikkiajoneuvot jne. Myös ajoneuvoverhoilija voi toimia itsenäisenä yrittäjänä, mikä edellyttää yritystoiminnan perusteiden hallintaa. Teollisen verhoilijan on kyettävä tarkkaan ja tasalaatuiseen verhoilutyöhön ja harjaannuttava tuotantolaitoksen oikeaan työrytmiin. Lisäksi hänen on hallittava huonekaluompelun ja kaavoituksen perusteet. Hänen on osattava leikata ja muotoilla erilaisia päällysmateriaaleja ja pehmusteita. Alalla työskentelevällä tulee olla valmiudet käyttää myös ohjelmoitavia koneita ja laitteita, joten hänen on kehitettävä ja laajennettava ammattitaitoaan nykyteknologian suuntaan ja hallittava tietotekniikan perusteet. Teollisuuden verhoilija toimii usein myös uusien mallien tekijänä, jolloin hänen on osattava lukea suunnittelijoiden laatimia piirustuksia ja osallistuttava tuotantotekniseen kehittämistyöhön. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa tilanteissa selviytymisessä. 3

7 2 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto ja sen muodostuminen Tutkinnon perusteet Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp Verhoilun osaamisalan, verhoilija, pakolliset tutkinnon osat, 85 osp Ompelu, 20 osp Pehmustaminen, 25 osp Verhoilu, 40 osp Verhoilun osaamisalan, verhoilija, valinnaiset tutkinnon osat, 50 osp Opiskelijan on valittava yksi tutkinnon osa (35 osaamispistettä). Lisäksi opiskelijan on valittava vähintään 15 osaamispistettä. Teollinen verhoilu, 35 osp Kalustoverhoilu, 15 osp Perinteinen verhoilu, 35 osp Yrityskohtainen huonekaluverhoilu, 15 osp Ajoneuvoverhoilu, 35 osp Ajoneuvoverhoilun erikoistyöt, 15 osp Valinnaiset tutkinnon osat Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp 4

8 Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 5 osp 3 osp Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista osp 16 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp Verhojen valmistaminen 5 osp Varjostimien valmistaminen 5 osp Ammatillisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat 3 Tutkinnon osien suoritusjärjestys Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, verhoilija OPINTOJEN MODULOINTI Sedu, Kurikka LUKUVUOSI 3 MOD9 MOD10 MOD11 MOD12 Valinnaiset tutkinnon osat Perinteinen verhoilu 15/35osp Teollinen verhoilu 15/35os Ajoneuvoverhoilu15/35osp Valinnaiset tutkinnon osat Perinteinen verhoilu 5/35osp Teollinen verhoilu 5/35os Ajoneuvo verhoilu 5/35osp Valinnaiset tutkinnon osat Kalustoverhoilu 5/15osp Valinnaiset tutkinnon osat Perinteinen verhoilu 5/35osp Teollinen verhoilu 5/35os Ajoneuvo verhoilu 5/35osp Valinnaiset tutkinnon osat Kalustoverhoilu 10/15osp Valinnaiset tutkinnon osat Perinteinen/Teollinen/Ajo-neuvo 15osp, TO 5

9 YTO-opinnot 2,5 osp Yrityskohtainen huonekaluverhoilu 5/15osp Ajoneuvoverhoilu 5/15osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 8,5 osp Yrityskohtainen huonekaluverhoilu 10/15osp Ajoneuvoverhoilu 10/15osp TO AON AON 4 Ammatilliset tutkinnon osat 4.1 Pakolliset tutkinnon osat Ompelu 20 osp, pakollinen (101022) Ammattitaitovaatimukset Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa toimia verhoomossa yleisten työturvallisuusmääräysten mukaan suunnitella oman työnsä niin, että pystyy käyttämään ergonomisesti tarkoituksenmukaisia työasentoja ja työkykyä ylläpitäviä työtapoja langoittaa ja säätää ompelukoneen oikein lukea ja käyttää kaavamerkintöjä ompelutyössä käyttää turvallisesti ompelutyössä tarvittavia koneita tehdä ompelutöitä työnjohtajan ohjeiden perusteella ommella kiinteät ja irtopäälliset alalla yleisesti tunnustettujen laatukriteerien mukaan arvioida työhön käytettävää aikaa merkitä työkustannukset laskutusta varten huolehtia kankaiden ompelutyöstä syntyvät jätteet oikeisiin keräysastioihin suunnitella oman työnsä kulun. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin 6

10 sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Osaamisen arvioinnin kohteet Ammattitaidon osoittamistavat Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Oppimisen ohjaaminen Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Tutkinnon osan arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteessa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely Työn laadun varmistaminen Oman työn arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Ompelukoneen säätö ja langoitus Ompelukoneen käyttö Ompelumateriaalien hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatilliset tiedot Kestävän kehityksen mukainen toiminta Esteettiset taidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä monipuolisia kaluste-rakennustöitä, jotka sisältävät puualan perustöiden lisäksi myös tuotteiden kokoamista ja esim. seinähyllyn paikoilleen asennusta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. (ks. arvioinnin kohteet) Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. LIITE 1 Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-yritys, osuuskunta, oma yritys yritysten tilat työpaja tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla opettajan ohjaus ja valmennus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat portfolio, tuote, asiakasprojektit oppisopimus työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä Opettaja(t) vastaa(vat) tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja(t) ohjaa(vat) ja tukevat opiskelijan oppimista. 7

11 Muut elinikäisen oppimisen Oppiminen ja ongelmanratkaisu avaintaidot Ammattietiikka Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Yrittäjyys Yrittäjänä toimiminen Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella tutkinnon osa osuuskunnassa ja/tai NY-yrittäjänä Yrittäjämäisen asenteen näkyminen Kansainvälisyys Työssäoppiminen ulkomailla Kotikansainvälistyminen Kestävä kehitys Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Ympäristövaikutuksien huomioon ottaminen raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelyssä Liikenneturvallisuus Opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen ajoneuvojen käyttöön Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Tutkinnonosa voidaan integroida kaikkiin yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa osien toteutuksen etenemistä. Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti Orientoiva tutkinnon osa 1,5 osp Osaamistavoitteet Arviointi Opiskelija motivoituu ja sitoutuu opiskeluunsa tuntee perustutkintonsa opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaatimat ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet tuntee ammattialansa toimintaympäristön osallistuu FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toimintaan sekä toimii opiskeluryhmässään hallitsee some-käyttäytymisen tuntee opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuudet tuntee opiskelun valinnan mahdollisuudet (Oma polku, tutortoiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuuskuntatoiminta) tekee lähtötasotestit (luki ja matematiikka) tuntee erilaiset oppimistyylit perehtyy työkyvyn ylläpitämiseen huomioi opetuspisteen turvallisuuteen liittyvät asiat. Oppimisen arviointi Osa-alueen oppiminen tapahtuu ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Opiskelija osoittaa hallitsevansa osa-alueen osaamistavoitteet. Osaaminen arvioidaan arvosanalla hyväksytty (H). 8

12 Osaamisen arvioinnin kohteet Osaamisen osoittamistavat opiskeluun motivoituminen ja sitoutuminen perustutkinnon opetussuunnitelman rakenteen ja sen vaatimien ammattitaitovaatimuksien ja osaamistavoitteiden tunteminen ammattialansa toimintaympäristön tunteminen FOKUS-opiskelijakunnan ja opiskelijafoorumien toimintaan osallistuminen ja opiskeluryhmässä toimiminen some-käyttäytymisen hallinta opiskelupaikkakunnan vapaa-ajan mahdollisuuksien tunteminen opiskelun valinnan mahdollisuuksien tunteminen (Oma polku, tutortoiminta, ammattiosaajan työkykypassi, NY-toiminta, osuuskuntatoiminta) lähtötasotestien (luki ja matematiikka) tekeminen erilaisten oppimistyylien tunteminen työkyvyn ylläpitämiseen perehtyminen opetuspisteen turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen Opiskelija osoittaa osaamisensa suullisesti, kirjallisesti ja/tai kuvallisesti sekä arvioi myös itse osaamistaan (ks. arvioinnin kohteet). Oppimisympäristöt Oppimisympäristöt oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-leiritoiminta? Oppimismenetelmät opettajan ohjaus ja valmennus itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustuminen opetuspisteeseen ja opiskelupaikkakuntaan tutustumiskäynnit oppimisvalmiustestit Oppimisen ohjaaminen Opettajat vastaavat tutkinnon osan osaamistavoitteiden, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettajat ohjaavat ja tukevat opiskelijan oppimista. Elinikäisen oppimisen Oppiminen ja ongelmanratkaisu avaintaidot Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Yrittäjyys Opiskelija toimii oma-aloitteisesti ja yrittäjämäisesti. Kansainvälisyys Kestävä kehitys Liikenneturvallisuus Integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin Osa-alueen sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Opiskelija tuntee kansainvälistymisen mahdollisuudet ja toimii asiallisesti eri kulttuureja edustavien ihmisten kanssa. Opiskelija toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija ottaa huomioon oppimisympäristönsä ja toimii liikenneturvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Orientoiva tutkinnon osa sisältyy ensimmäiseen ammatilliseen tutkinnon osaan. Ensimmäisen jakson ensimmäisen ammatillisen tutkinnon osan osa 9

13 4.1.3 Pehmustaminen 25 osp, pakollinen (101023) Ammattitaitovaatimukset Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa valita pohjajoustomateriaalit verhoiltavaan huonekaluun sopivasti valita sopivat pehmustemateriaalit nykyaikaisiin huonekaluihin valita vaahtomuovien laatu- ja painoluokista sopivan pehmusteen eri käyttötarkoituksiin käyttää pehmustekaavoja apuna vaahtomuovipehmustuksia tehdessään leikata vaahtomuovia vaahtomuovisahalla liimata vaahtomuovia pehmustamisen kannalta oikein ja turvallisesti valita perinteisiin huonekaluihin niiden aikakauteen kuuluvat pehmustemateriaalit tehdä kangas-, satulavyö- ja teräslankapohjan tehdä kovaperustuksen kantilla ja ilman sitoa kovareunaisen joustinsidonnan. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Osaamisen arvioinnin kohteet Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Tutkinnon osan arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteessa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Pehmustustyön suunnittelu Työympäristön suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Oman työn arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Perustuksen valmistus Pehmustekaavojen käyttö 10

14 Ammattitaidon osoittamistavat Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Oppimisen ohjaaminen Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Työvälineiden käyttö Työvälineiden huolto Perinteisten pehmustemateriaalien tuntemus ja käyttö Vaahtomuovin käyttö pehmustemateriaalina Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatillisen tiedon hallinta Purku- ja leikkuujätteiden lajittelu Työn laadun varmistaminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Turvallisuusmääräysten omaksuminen Ergonomisen tiedon huomioiminen Henkilökohtainen suojautuminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä monipuolisia kaluste-rakennustöitä, jotka sisältävät puualan perustöiden lisäksi myös tuotteiden kokoamista ja esim. seinähyllyn paikoilleen asennusta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. (ks. arvioinnin kohteet) Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. LIITE 1 Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-yritys, osuuskunta, oma yritys yritysten tilat työpaja tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla opettajan ohjaus ja valmennus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat portfolio, tuote, asiakasprojektit oppisopimus työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä Opettaja(t) vastaa(vat) tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja(t) ohjaa(vat) ja tukevat opiskelijan oppimista. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka 11

15 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Yrittäjyys Yrittäjänä toimiminen Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella tutkinnon osa osuuskunnassa ja/tai NY-yrittäjänä Yrittäjämäisen asenteen näkyminen Kansainvälisyys Työssäoppiminen ulkomailla Kotikansainvälistyminen Kestävä kehitys Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Ympäristövaikutuksien huomioon ottaminen raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelyssä Liikenneturvallisuus Opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen ajoneuvojen käyttöön Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Tutkinnonosa voidaan integroida kaikkiin yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa osien toteutuksen etenemistä. Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti Verhoilu 40 osp, pakollinen (101024) Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa verhoilla huonekaluja alalla yleisesti tunnustettujen laatukriteerien mukaan ja asiakkaan toivomukset huomioon ottaen ottaa verhoilutyön vastaan asiakkaalta ja kirjata asianmukaisesti tehtävät toimenpiteet suositella verhoilumateriaalien ominaisuuksien mukaan erilaisiin verhoilukohteisiin sopivia päällysmateriaaleja valita tyylihistoriallisesti oikean päällystyskankaan arvioida työhön käytettävää aikaa ja muita kustannuksia tehdä verhoilutyöstä tarjouksen suunnitella oman työnsä niin, että pystyy käyttämään ergonomisesti tarkoituksenmukaisia työasentoja ja työkykyä ylläpitäviä työtapoja noudattaa kirjallisia työsuunnitelmia ja tulkita oikein piirustukset ja ohjeet purkaa vanhat verhoilut tehokkaasti tekemättä vahinkoa esim. puuosille huolehtia huonekalujen purkutyössä ja kankaiden leikkausja päällystystyössä syntyvät jätteet oikeisiin keräysastioihin suunnitella oman päällystystyönsä kulun valmistella työympäristön suoritettavan työn mukaan sekä varata työssä tarvittavat materiaalit, työkalut ja laitteet mitoittaa ja kaavoittaa verhoilukankaita tehdä kankaan menekkiluettelon ja kankaan leikkaussuunnitelman leikata päällysmateriaalin eri leikkausvälinein ja myös nippuleikkauksena kiinnittää päällysmateriaalin oikeaan asentoon ja kireyteen verhoilu- tai pehmustemateriaalista riippumatta merkitä työ- ja materiaalikustannukset laskutusta varten nähdä yrittäjyyden vaihtoehtona itsensä työllistämiselle selvittää, mistä on mahdollista saada neuvoja ja tietoa yrityksen perustamista ajatellen. 12

16 Arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Osaamisen arvioinnin kohteet Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Tutkinnon osan arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteessa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Aloitekyky Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta, päällystystyön työvaihesuunnittelu Materiaalin käytön suunnittelu Oman työn arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Purkaminen Kaavoitus ja menekki Leikkaaminen Kestävyys Työn laadun varmistaminen Päällysmateriaalin kiinnittäminen Työssä tarvittavat koneet ja laitteet Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatillisten tietojen hallinta Päällysmateriaalien tuntemus Työvälineiden tuntemus Huonekalupiirustusten tuntemus Tyylihistorian tuntemus Kestävän kehityksen huomioiminen Matematiikan ja luonnontieteen taidot, tarjouksien tekeminen Esteettisten taitojen tunnistus Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu 13

17 Ammattitaidon osoittamistavat Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Oppimisen ohjaaminen Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Työturvallisuus Terveys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä monipuolisia kaluste-rakennustöitä, jotka sisältävät puualan perustöiden lisäksi myös tuotteiden kokoamista ja esim. seinähyllyn paikoilleen asennusta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. (ks. arvioinnin kohteet) Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. LIITE 1 Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-yritys, osuuskunta, oma yritys yritysten tilat työpaja tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla opettajan ohjaus ja valmennus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat portfolio, tuote, asiakasprojektit oppisopimus työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä Opettaja(t) vastaa(vat) tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja(t) ohjaa(vat) ja tukevat opiskelijan oppimista. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Yrittäjyys Yrittäjänä toimiminen Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella tutkinnon osa osuuskunnassa ja/tai NY-yrittäjänä Yrittäjämäisen asenteen näkyminen Kansainvälisyys Työssäoppiminen ulkomailla Kotikansainvälistyminen Kestävä kehitys Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Ympäristövaikutuksien huomioon ottaminen raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelyssä Liikenneturvallisuus Opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen ajoneuvojen käyttöön 14

18 Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Tutkinnonosa voidaan integroida kaikkiin yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa osien toteutuksen etenemistä. Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti 4.2 Valinnaiset tutkinnon osat Teollinen verhoilu 35 osp, valinnainen (101008) Ammattitaitovaatimukset Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa suorittaa nykyaikaisin materiaalein ja työtavoin valmistettavien huonekalujen verhoiluprosessin tärkeimmät työvaiheet: suunnittelu, ompelu, pehmustus ja päällystys toimia teollisessa työympäristössä yleisten työturvallisuusmääräysten ja työpaikalla sovittujen sääntöjen mukaan työskennellä tuotantoryhmässä tehdä verhoilutyötä työnjohtajan sanallisten ohjeiden mukaan hahmottaa työnsä huonekalupiirustuksista työskennellä kirjallisten suunnitelmien ja työohjeiden mukaan verhoilla alusta loppuun teollisin työtavoin ja materiaalein valmistettavia huonekaluja, joiden vaikeusaste ei ylitä perustietoja ja -taitoja käyttää koneita ja laitteita suunnitella ja toteuttaa pohjajoustorakenteita teollisilla materiaaleilla suunnitella pehmustuksia, kaavoittaa ja leikata pehmusteita koneellisesti kiinnittää pehmustuksia hyödyntäen pehmusteliimauksessa käytettäviä paineilma- tai sähkökäyttöisiä liimaruiskuja puhdistaa ja huoltaa pehmusteiden leikkaus- ja liimausvälineet suunnitella kankaan kaavoittamisen ja leikkaamisen ja käyttää kankaan leikkaamiseen tarkoitettuja sähkötoimisia välineitä kiinnittää päällystysmateriaaleja hyödyntäen huonekaluteollisuudessa käytettäviä apulaitteita, kuten paineilmakäyttöisiä puristimia käyttää ja huoltaa erilaisia verhoilukäyttöön soveltuvia naulaimia tehdä työnsä alan laatukriteerejä vastaavaksi. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen 15

19 eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Osaamisen arvioinnin kohteet Ammattitaidon osoittamistavat Oppimisympäristöt Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Tutkinnon osan arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteessa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Valmistelutyöt Työn kokonaisuuden hallinta Oman työn arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien valinta Työn laadun varmistaminen Työvälineiden hallinta Koneiden ja tietotekniikan hallinta Pohja-, pehmuste- ja päällystysmateriaalien työstö Pehmusteiden ja kankaiden kaavoitus Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatilliset tiedot Huonekalupiirustusten hyödyntäminen Työohjeiden noudattaminen ja hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Taakkojen käsittely Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä monipuolisia kaluste-rakennustöitä, jotka sisältävät puualan perustöiden lisäksi myös tuotteiden kokoamista ja esim. seinähyllyn paikoilleen asennusta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. (ks. arvioinnin kohteet) Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. LIITE 1 Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-yritys, osuuskunta, oma yritys yritysten tilat työpaja tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö muut mahdolliset oppimisympäristöt 16

20 Oppimismenetelmät Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla opettajan ohjaus ja valmennus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat portfolio, tuote, asiakasprojektit oppisopimus työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä Oppimisen ohjaaminen Opettaja(t) vastaa(vat) tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja(t) ohjaa(vat) ja tukevat opiskelijan oppimista. Muut elinikäisen oppimisen Ammattietiikka avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Yrittäjyys Yrittäjänä toimiminen Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella tutkinnon osa osuuskunnassa ja/tai NY-yrittäjänä Yrittäjämäisen asenteen näkyminen Kansainvälisyys Työssäoppiminen ulkomailla Kotikansainvälistyminen Kestävä kehitys Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Ympäristövaikutuksien huomioon ottaminen raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelyssä Liikenneturvallisuus Opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen ajoneuvojen käyttöön Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Tutkinnonosa voidaan integroida kaikkiin yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa osien toteutuksen etenemistä. Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti Kalustoverhoilu 15 osp, valinnainen (101009) Ammattitaitovaatimukset Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa suorittaa harjaantuneesti nykyaikaisin materiaalein ja työtavoin valmistettavien huonekalujen verhoiluprosessin tärkeimmät työvaiheet: suunnittelu, ompelu, pehmustus ja päällystys toimia teollisessa työympäristössä yleisten työturvallisuusmääräysten ja työpaikalla sovittujen sääntöjen mukaan suhtautua tekniikan hyödyntämiseen myönteisesti ja omaa valmiudet myös uusien koneiden ja laitteiden käytön oppimiseen työskennellä tuotanto- tai suunnittelutyöryhmässä myös itse ratkaisuja tuottavana jäsenenä tulkita huonekalupiirustuksia laatia kirjallisia työsuunnitelmia ja -ohjeita 17

21 Arviointi verhoilla huonekaluja, jotka koostuvat useista osista, joissa kokonaisprosessin ymmärtäminen ja suunnitelmallisuuden osuus korostuu. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Osaamisen arvioinnin kohteet Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Tutkinnon osan arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteessa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oman työn arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Kaavojen käyttö Työn laadun varmistaminen Verhoilutyövälineiden käyttö Koneiden ja laitteiden käyttö Verhoilumateriaalien tuntemus Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatilliset tiedot Huonekalupiirustusten ja työohjeiden käyttö ATK-taitojen hallinta Kestävän kehityksen huomioiminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Työturvallisuusohjeet Laiteturvallisuus ja ergonomia Kemialliset vaaratekijät 18

22 Ammattitaidon osoittamistavat Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Oppimisen ohjaaminen Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä monipuolisia kaluste-rakennustöitä, jotka sisältävät puualan perustöiden lisäksi myös tuotteiden kokoamista ja esim. seinähyllyn paikoilleen asennusta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. (ks. arvioinnin kohteet) Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. LIITE 1 Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-yritys, osuuskunta, oma yritys yritysten tilat työpaja tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla opettajan ohjaus ja valmennus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat portfolio, tuote, asiakasprojektit oppisopimus työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä Opettaja(t) vastaa(vat) tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten, toteutuksen ja arvioinnin esittelystä opiskelijalle. Opettaja(t) ohjaa(vat) ja tukevat opiskelijan oppimista. Ammattietiikka Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Yrittäjyys Yrittäjänä toimiminen Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella tutkinnon osa osuuskunnassa ja/tai NY-yrittäjänä Yrittäjämäisen asenteen näkyminen Kansainvälisyys Työssäoppiminen ulkomailla Kotikansainvälistyminen Kestävä kehitys Yrityslähtöinen, laadukas ja taloudellinen toiminta Ympäristövaikutuksien huomioon ottaminen raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelyssä Liikenneturvallisuus Opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen ajoneuvojen käyttöön Integrointi yhteisiin tutkinnon osiin Tutkinnonosa voidaan integroida kaikkiin yhteisiin tutkinnon osiin 19

23 Tutkinnon osan sijoittuminen tutkinnon toteutuksessa Tutkinnon modulointisuunnitelma kuvaa osien toteutuksen etenemistä. Opiskelijan opintojen etenemisjärjestys määräytyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti Perinteinen verhoilu 35 osp, valinnainen (101010) Ammattitaitovaatimukset Arviointi Perustutkinnon perusteiden mukaisesti opiskelija osaa suorittaa huonekaluverhoilua perinteisillä pehmustus- ja päällystysmenetelmillä toimia verhoomossa yleisten työturvallisuusmääräysten mukaan huolehtia työpaikkansa siisteydestä niin, että ei aiheuta vaaraa itselleen tai kanssatyöntekijöilleen huolehtia huonekalujen purkutyössä sekä kankaiden leikkaus- ja päällystystyössä syntyvät jätteet oikeisiin keräysastioihin suunnitella oma työnsä niin, että pystyy käyttämään ergonomisesti tarkoituksenmukaisia työasentoja ja työkykyä ylläpitäviä työtapoja käyttää turvallisesti työssä tarvittavia työkaluja purkaa vanhat verhoilut tehokkaasti tekemättä vahinkoa esim. puuosille valmistella työympäristön suoritettavan työn mukaan sekä varata työssä tarvittavat materiaalit, työkalut ja laitteet arvioida pohja-, pehmustus- ja päällystystyössä tarvittavan materiaalin määrän valita päällyskankaan tyylihistoriallisesti oikein suositella verhoilumateriaalien ominaisuuksien mukaan erilaisiin verhoilukohteisiin sopivia päällysmateriaaleja tehdä perinteiset joustinsidonnat pehmustaa perinteisin materiaalein ja tavoin huonekaluja päällystää perinteisen verhoilun vaatimukset huomioiden verhoilla alalla yleisesti tunnustettujen laatukriteerien mukaan asiakkaan toivomukset huomioiden merkitä työ- ja materiaalikustannukset laskutusta varten. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ennen uuden tutkinnon osan aloittamista tulee selvittää, onko opiskelijalla ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista jo olemassa. Opiskelijalla on oikeus saada ammattitaitoa vastaava osaaminen tunnustettua. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa, oppimisen etenemisen seuraamista sekä opiskelijan itsearviointitaidon kehittämistä. Arvioinnin on oltava kannustavaa ja opiskelijan tulee tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Suullisella tai kirjallisella palautteella tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa. Oppimisen eteneminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Numeerista arviointia ei käytetä. Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä ammattiosaamisen näytössä ja tarvittaessa sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaamisen hallinta. Opiskelijan tulee voida osoittaa osaa- 20

24 misensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Osaamisen arvioinnin kohteet Ammattitaidon osoittamistavat Oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1. Tutkinnon osan arviointikriteerit määritellään perustutkinnon perusteessa. Tutkinnon osan arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Perinteisen verhoilutyön valmistus Oman työn arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Perinteinen verhoilu Joustinpohjan teko ja joustinten sidonta Perustuksen valmistus ja muotoilu sidonnan päälle Päällystystyön tekeminen Työn laadun varmistus Verhoilutyövälineiden käyttö Perinteisten verhoilumateriaalien hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatilliset tiedot Kestävän kehityksen huomioiminen Matemaattisen taitojen käyttö verhoilutyössä Esteettiset taidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja työkyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä monipuolisia kaluste-rakennustöitä, jotka sisältävät puualan perustöiden lisäksi myös tuotteiden kokoamista ja esim. seinähyllyn paikoilleen asennusta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. (ks. arvioinnin kohteet) Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. LIITE 1 Oppimisympäristöt kotimaassa ja ulkomailla muut oppilaitoksen tilat ja oppimisympäristöt NY-yritys, osuuskunta, oma yritys yritysten tilat työpaja tapahtumat virtuaalinen oppimisympäristö muut mahdolliset oppimisympäristöt Oppimismenetelmät kotimaassa ja ulkomailla opettajan ohjaus ja valmennus työssäoppiminen itsenäinen oppiminen tiimioppiminen virtuaalioppiminen tutustumiskäynnit; yritysvierailut, opintomatkat, tapahtumat 21