Valtionhallinnon kielipalveluiden organisoiminen. Valtion kielipalvelukeskuksen sijoittamisselvitys. Laatija: Minna Sneck

Transkriptio

1 Valtionhallinnon kielipalveluiden organisoiminen Valtion kielipalvelukeskuksen sijoittamisselvitys Laatija: Minna Sneck

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Toiminnon sijoittamisen lähtökohta 2.1 Alueellistamisen arviointikehikko ja sen soveltamisohje 2.2 Sijaintipaikkavaihtoehtojen valintaperiaatteet 2.3 Arviointimenetelmät ja painotukset 2.4 Vierailut ja kaupunkien kuulemiset 3. Sijoitettava toiminto eli valtionhallinnon kielipalvelut 4. Kielipalvelukeskuksen sijoituspaikkavaihtoehtojen arviointi 4.1 Toiminnallinen näkökulma 4.2 Henkilöstönäkökulma 4.3 Alueellinen näkökulma 4.4 Taloudellinen näkökulma 5. Arviointitekijöiden yhteistarkastelua Liitteet Kaupunkien lausunnot sijoittamisselvityksestä

3 3 1. Johdanto Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti tukitoimintojen alueellistamista valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotukset valtionhallinnon kielipalveluiden, yhteisten puhelinpalveluiden, sähköistä asiointia tukevien puhelinpalveluiden ja mahdollisten muiden tukipalveluiden yhteen kokoamisesta; sekä tehdä ehdotukset em. tukipalveluiden alueellistamisesta sijoituspaikkakuntineen. Työryhmän toimikausi on saakka. Valtionhallinnon kielipalveluiden organisoimista on selvitetty kahdessa aikaisemmassa työryhmässä. Ruotsin kielellä hoidettavien hallintopalveluiden ja niitä tukevien toimintojen kokoamis- ja alueellistamismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän (SM 085:00/2004) työn tavoitteeksi asetettiin ruotsinkielisten hallintopalvelujen saatavuuden, laadun ja tehokkuuden parantaminen. Valtion kielipalvelut - hankkeen (VNK 001:00/2006) tavoitteena oli parantaa valtionhallinnon kielipalveluiden tuottavuutta, laatua ja saatavuutta niin kansalliskielten kuin muidenkin kielten osalta. Tukitoimintojen alueellistamista valmisteleva työryhmä tarkastelee valtionhallinnon kielipalveluiden yhteenkokoamista ja alueellistamista erityisesti toiminnon kehittämisen näkökulmasta. Työryhmä ehdottaa valtionhallinnon käännöspalveluiden uudelleenorganisoinnin ja kehittämisen, terminologisten palveluiden kehittämisen ja valtionhallinnon moninaisen tulkkaustarpeen koordinointityön sijoittamista osaksi perustettavaa aluehallintovirastoa tai aluehallintoviraston yhteyteen perustettavaan kielipalvelukeskukseen, joka toimisi valtion in house-periaatteella. Ensivaiheessa kielipalvelukeskukseen sijoitettaisiin nyt ostopalveluna hankittava ruotsin kielen ja vieraiden kielten kääntämistyö. Toisessa vaiheessa keskus- ja aluehallinnon virastoissa sekä ministeriöissä tapahtuvan kääntäjien eläköitymisen myötä ruotsin kielen (muu kuin säädöskääntäminen) ja vieraiden kielten käännöstyö siirrettäisiin kielipalvelukeskukselta ostettavaksi. 2. Toiminnon sijoittamisen lähtökohta Valtionhallinnon kielipalveluiden uudelleenorganisoinnin, yhteenkokoamisen ja alueellistamisen kannalta kaksi keskeistä arvioinnin painopistettä ovat toiminnon laadullinen kehittäminen parhaassa mahdollisessa toimintaympäristössä sekä arviointi siitä, mille alueelle toiminnon sijoittumisesta on eniten lisäarvoa. Toiminnon laadullinen kehittäminen tarkoittaa alueella jo olevaa osaamisklusteria, jossa on muun muassa riittävä osaamisen institutionaalinen perusta ja riittävän laaja henkilöstön rekrytointipohja. Alueellisia tekijöitä arvioitaessa on tarkasteltava muun muassa aluetalouksien vahvuutta. Keskeinen periaate kielipalvelukeskuksen sijoittamisessa tulisi olla tasapainon löytäminen toiminnallisten ja alueellisten tekijöiden välille. 2.1 Alueellistamisen arviointikehikko ja sen soveltamisohje Alueellistamisen koordinaatioryhmän vuonna 2004 laatiman alueellistamisohjelman periaatteiden ja linjausten (VNK 8/2004) mukaisesti alueellistamisen tulee olla hyödyllistä sekä alueellistettavan toiminnon että uuden sijaintialueen kannalta, ja kohdeympäristön ja toiminnon on tuettava toisiaan. Lisäksi kullekin alueellistettavalle toiminnolle tulee löytää sopiva toimintaympäristö huomioiden alueen tarjoamat erityismahdollisuudet. Lähtökohtana on, että siirtymävaiheen jälkeen saadaan alueellistamisella aikaan sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä. Ministeriöiden tulee laatia sijoittamisasian vireille tulon jälkeen valtioneuvoston alueellistamisasetuksen (367/2002, muutettu ja ) edellyttämällä tavalla kustakin hankkeesta sijoittamisselvitys ja toimittaa siihen perustuva sijoittamisehdotuksensa alueellistamisen koordinaatioryhmälle lausuntoa varten. Sijoittamisselvityksen tulee sisältää kulloinkin tarpeelliset tiedot toiminnallisista, alueellisista, henkilöstöön liittyvistä ja taloudellisista vaikutuksista. Sijoittamisselvityksessä vertaillaan vähintään kahta pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevaa paikkakuntaa. Selvityksen tekemisessä hyödynnetään alueellistamisen arviointikehikkoa. Alueellistamisen koordinaatioryhmä käsitteli arvi-

4 4 ointikehikkoa kokouksessaan Koordinaatioryhmä hyväksyi arviointikehikon käytettäväksi sijoittamisselvityksissä seuraavin soveltamisohjein: - Arviointikehikko on apuväline toiminnallisten, taloudellisten, alueellisten ja henkilöstövaikutusten tarkasteluun. - Sijoittamisselvityksessä voidaan esittää myös näkökohtia, joita ei ole arviointikehikossa. - Alueellisia tavoitteita ja vaikutuksia on painotettava erityisesti. Hyväksyessään alueellistamislain (362/2002) eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että sijoittamispäätöksessä painotetaan erityisesti alueellisia näkökohtia ja vaikutuksia. - Sijoittamisselvityksessä arvioidaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia. - Vaikutusarvioinnissa analysoidaan myös sitä, mitkä ehdot/tekijät ovat alueellistamisen toteutumisen kannalta välttämättömiä ja mitkä riittäviä ehtoja/tekijöitä. - Vaikutusarvioinnissa analysoidaan myös eri teemojen ja teemojen sisäisten tekijöiden painoarvoja sekä perustellaan valittuja painoarvoja. 2.2 Sijaintipaikkavaihtoehtojen valintaperiaatteet Tukitoimintojen alueellistamistyöryhmä otti sijoittamisselvityksen kohteiksi Joensuun, Tampereen, Turun ja Vaasan. Lisäksi selvityksessä otettiin huomioon yhtenä vaihtoehtona pääkaupunkiseutu. Sijainpaikkavaihtoehtojen valintaperiaatteena on ollut kielipalvelukeskuksen sijoittaminen sille luontevaan toimintaympäristöön, jossa on tarjolla alan koulutusta (yliopistotaso), rekrytoitavissa riittävästi alan osaajia ja jossa tehdään jatkuvasti alan kehitystyötä. Lisäksi valintaperiaatteena on ollut kielipalvelukeskuksen sijoittamismahdollisuus osaksi uutta aluehallintovirastoa tai aluehallintoviraston yhteyteen, jolloin voidaan hyödyntää viraston tiloja sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja (tuottavuusnäkökulma). Kaikissa sijoittamisselvityksen arviointikohteissa on aluehallintoviraston pää- tai sivutoimipaikka. 2.3 Arviointimenetelmät ja painotukset Sijoittamisselvityksen laadinnassa on hyödynnetty alueellistamisen arviointikehikon tarjoamaa viitekehystä alueellistamisen koordinaatioryhmän antamin soveltamisohjein. Arviointikehikkoa ei ole kaikilta osin voitu hyödyntää sellaisenaan, koska perustettava toiminto ei muun muassa henkilöstötekijöiden osalta edellytä henkilöiden siirtymistä nykyisistä toimipaikoista. Tarkastelun painotukset ovat toiminnallisissa ja alueellisissa tekijöissä. Toiminnollisissa tekijöissä on tarkasteltu toiminnon eli valtionhallinnon kielipalveluiden sijoittumista parhaaseen mahdolliseen toimintaympäristöön, johon kuuluu muun muassa riittävä institutionaalinen perusta ja rekrytointipohja. Alueellisia tekijöitä arvioitaessa on tarkasteltu toimintaympäristön muodostamaa kokonaisuutta muun muassa aluetalouden näkökulmasta. Taloudellisia tekijöitä arvioitaessa on tarkasteltu ostopalveluiden tämänhetkisiä kustannuksia ja perustettavan toiminnon kustannuksia (siirtymävaiheen kustannukset). Laadullisessa arviossa on pyritty tarkastelemaan toiminnon uudistumista ja tuloksellisuutta. 2.4 Vierailut ja kaupunkien kuulemiset Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri kävivät Vaasassa , Tampereella 18.3, Turussa 16.4 ja Joensuussa Em kohteissa kuultiin yliopistojen esittely omasta toiminnastaan sekä erityisesti kielija käännöspalveluiden osalta. Kaupungin edustajat toivat esiin kaupungin ja ympäröivän alueen tarjoamia vahvuuksia kielipalvelukeskuksen toimintaympäristönä. Elinkeinojohtaja Eero Holstila toimitti kirjallisen kuvauksen Helsingistä toimintaympäristönä. Sijoittamisselvityksen kohteena olevilta kaupungeilta saatiin lausunnot sijoittamisselvityksestä mennessä. 3. Sijoitettava toiminto eli valtionhallinnon kielipalvelut 3.1 Tausta Valtionhallinnon kielipalveluiden organisoimista on selvitetty kahdessa aikaisemmassa työryhmässä. Ruotsin kielellä hoidettavien hallintopalveluiden ja niitä tukevien toimintojen kokoamis- ja alueellis-

5 5 tamismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän (SM 085:00/2004) työn tavoitteeksi asetettiin ruotsinkielisten hallintopalvelujen saatavuuden, laadun ja tehokkuuden parantaminen. Työryhmä ehdotti ostopalveluna hankittavien ruotsin kielen ja myöhemmin myös muiden kielten käännöspalveluiden kokoamista valtion kielipalvelukeskukseen Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan alueellisen palveluyksikön yhteyteen alkaen valtion in-house -periaatetta noudattaen. Valtion kielipalvelut -hankkeen (VNK 001:00/2006) tavoitteena oli parantaa valtionhallinnon kielipalveluiden tuottavuutta, laatua ja saatavuutta niin kansalliskielten kuin muidenkin kielten osalta. Hankkeen tehtävänä oli kartoittaa aluksi valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila. Myöhemmin nimettiin selvityshenkilöksi Håkan Mattlin, jonka tehtävänä oli tutkia eri vaihtoehtoja kielipalveluiden uudelleen organisoimiseksi. 3.2 Nykytilanne Valtionhallinnon kielipalvelut Ministeriöille ja keskushallinnon viranomaisille toimitettiin webropol-kysely koskien valtionhallinnon kielipalveluiden, yhteisten puhelinpalveluiden, sähköistä asiointia tukevien puhelinpalveluiden sekä muiden tukipalveluiden organisointia. Kysely lähetettiin noin sataan organisaatioon ja vastauksia tuli 58 kappaletta mennessä. Säädöskääntäminen ja muu ruotsinkielinen käännöstyö Tällä hetkellä säädöskääntäminen on pyritty keskittämään valtioneuvoston kansliaan. Lisäksi ministeriöissä on omia ruotsin kielen kääntäjiä, joista osa kääntää säädöksiä ja muita tekstejä (esimerkiksi puheita, tiedotteita). Osa ministeriöiden ruotsinkielen kääntäjistä keskittyy muuhun kuin säädöskääntämiseen. Puolustusministeriössä, valtiovarainministeriössä, maa- ja metsätalousministeriössä, liikenne- ja viestintäministeriössä sekä ympäristöministeriössä on yksi ruotsin kääntäjä, muissa ministeriöissä on useampia ruotsin kääntäjiä, joista osa kääntää myös englantia. Vieraat kielet Kyselyn mukaan käännöspalveluiden tarve kohdistuu ruotsin kielen lisäksi englantiin, venäjään ja ns. EU-kieliin (esimerkiksi ranska ja saksa). Noin 80 % kyselyyn vastanneista arvioi, että englannin kielen osalta käännöspalveluiden tarve on 1-5 henkilötyövuotta vuosittain. Venäjän kielen käännöstarve on 46,7 % prosentin mielestä alle yksi henkilötyövuosi, mutta 8,9 % vastaajista arvioi tarpeen olevan 1-5 henkilötyövuotta ja 2,3 % arvioi tarpeen olevan 5-9 henkilötyövuotta eli hienoista kasvua kohti suurempia henkilötyövuosimääriä on tapahtunut venäjän kielen osalta. Muiden vieraiden kielten osalta 44,2 % vastaajista arvioi, että käännöstarve on alle yksi henkilötyövuosi. Valtioneuvoston kansliassa, valtiovarainministeriössä, opetusministeriössä, maa- ja metsätalousministeriössä ja liikenne- ja viestintäministeriössä on yksi englannin kääntäjä, puolustusministeriössä, työja elinkeinoministeriössä ja ympäristöministeriössä ei yhtään. Vain ulkoasiainministeriössä, sisäasiainministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä on useampi englannin kielen kääntäjä. Ministeriöissä on venäjän kääntäjä-tulkkeja ulkoasiainministeriössä (3), liikenne- ja viestintäministeriössä (1) ja työ- ja elinkeinoministeriössä (1). Kääntäjät tekevät myös terminologista ja kielenhuoltotyötä kuten kotimaistenkin kielten osalta. Vieraiden kielten osalta kääntäjiä voi organisaatioissa olla kaksi, mutta tulkkeja ei ole lainkaan. Käännöspalvelussa vieraiden kielten osalta joudutaan omien kääntäjien lisäksi hyödyntämään ulkopuolista käännöspalvelua, joka hankitaan joko freelancereilta tai kilpailutetuilta käännöstoimistoilta. Käännösten toimitusaika ja taso vaihtelevat suuresti.

6 4. Muodostettavan kielipalvelukeskuksen sijoituspaikkavaihtoehtojen arviointi Toiminnallinen näkökulma Kuvaus kääntäjän, tulkin ja terminologin työstä valtionhallinnossa Kääntäminen Kääntäjän tehtäväalueisiin valtionhallinnossa kuuluvat kääntämisen lisäksi yleensä myös käännöstöiden koordinointi, kielentarkistus, kielineuvonta, lähtökielen (suomi ja ruotsi) kielenhuolto ja käännöstyön kehittäminen. Kääntäjän työnkuvaan valtionhallinnossa kuuluu nykyään myös monia hallinnollisia tehtäviä, esimerkkinä ulkoistettavien käännöstöiden kilpailutus. Käännettäviä tekstejä ovat hallituksen esitykset, lait, asetukset, kansainväliset sopimukset, päätökset, vastaukset kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin, puheet, esitelmät, lehdistötiedotteet, verkkosivutekstit, esitteet, kirjeenvaihto jne. Kääntäjän erikoisaloina ovat valtionhallinnon ja sen eri hallinnonalojen sanaston ja muiden erikoiskielen piirteiden tuntemus sekä tietysti itse kääntäminen ja siihen kuuluva kielitaito ja kulttuurien välisen viestinnän tuntemus. Oma erityispiirre valtionhallinnon käännöksissä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tekstien kohderyhmiin kuuluvat päätöksentekijät kotimaassa ja ulkomailla sekä kansalaiset. Kääntäminen prosessina Kääntäminen etenee pääsääntöisesti seuraavien vaiheiden mukaisesti, vaikka kuvatun kääntämisprosessin yksityiskohdissa on ministeriö- ja virastokohtaisia eroja ja vaiheet voivat limittyä toisiinsa. Kääntäjä ja substanssivirkamies tekevät yhteistyötä erityisesti vaiheissa 7-9 ja mahdollisesti vaiheessa 13, palautteen läpikäynti. Muutoin valmistelutyötä voidaan tehdä tarvittaessa etänä. 1. Päätös käännöstarpeesta ja ennakkoilmoitus 2. Mahdollinen ennakoiva sanastotyö (kääntäjä tai terminologi) 3. Mahdollinen lähtötekstin kielenhuolto 4. Käännöstoimeksianto tulee kääntäjälle/käännöskoordinaattorille 5. Kääntäjän/käännöskoordinaattorin alkutoimet - työn määrittely: kielentarkastus vai käännös? - aikataulun arviointi - mahdollisen ulkopuolisen kääntäjän hankinta 6. Käännöstyön valmistelu - tekstiin tutustuminen - toimeksiantajan tai muiden asiantuntijoiden konsultointi (esim. epäselvät kohdat) - tukimateriaalin etsiminen ja mahdollinen käännösmuistin luominen aiemmista teksteistä - termistön kokoaminen - rekisterin ja kohderyhmän määrittäminen 7. Käännösvaihe - mm. lähtötekstin analysointi ja tulkinta, käyttötarkoitukseen sopivien käännösratkaisujen valinta - vaihe limittyy edeltäviin ja seuraaviin vaiheisiin 8. Mahdolliset muutokset lähtötekstiin ja käännökseen 9. Tarkastus ja oikoluku 10. Tiedoston muotoilu 11. Arkistointi 12. Lähettäminen toimeksiantajalle 13. Palautteen läpikäynti 14. Tilastointi 15. Termien tallentaminen

7 Ministeriöiden kääntäjistä ja terminologeista 14 tekee etätyötä. Heistä 8 on valtioneuvoston käännöstoimiston kääntäjiä (7 ruotsin kääntäjää ja 1 englannin kääntäjä) ja 2 terminologia. Loput etätyötä tekevät kääntäjät ovat ulkoasiainministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, sisäasiainministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä, yksi kussakin ministeriössä. Etätyörytmi on yleensä 2 päivää etätöissä, 3 toimistolla tai 3 päivää etätöissä, 2 toimistolla. Kääntäjien yhteistyöverkosto Ministeriöiden kääntäjien yhteistyöverkoston muodostavat ministeriöiden kääntäjät, tulkit, terminologit ja kielentarkastajat. Verkosto on toiminut vuodesta 2000, ja se kokoontuu noin joka toinen kuukausi vuorotellen kussakin ministeriössä. Se on muun muassa laatinut käännättämisohjeet sekä järjestänyt yhteistä jatkokoulutusta englannin säädöskääntämisen ja kirjeenvaihdon osalta. Lisäksi sillä on kieli- ja asiakohtaisia pienryhmiä, esimerkiksi englannin kääntäjät tai aiheittain EU-puheenjohtajuus ja kilpailutusasiat. Kääntämisen tukipalvelut Kääntämisen tukipalveluiksi voidaan laskea esimerkiksi kilpailuttaminen, käännösten ulkoistaminen, asian- ja dokumentinhallintajärjestelmät, terminologiset palvelut, käännösmuistipalvelut, kielentarkistuspalvelut, kääntäjien osaamisen ylläpito ja kehittäminen sekä erilaiset muut koordinointipalvelut. Valtion yhteishankintayhtiö Hansel Oy on äskettäin kilpailuttanut koko valtionhallinnon käännös- ja tulkkauspalvelut. Sitä ennen kielipalveluita koskevassa kilpailutuksessa on tehty yhteistyötä ministeriöiden ja virastojen kesken (esim. EU-puheenjohtajakauden ja sisäasiainministeriön hallinnonalan kilpailutukset), lisäksi muutamat ministeriöt ja virastot ovat toteuttaneet kilpailutukset itsenäisesti. Tällä hetkellä joissakin ministeriöistä ja virastoista kielenkääntäjä huolehtii ulkoistetuista käännöksistä keskitetysti. Suurimmassa osassa kuitenkin osastot ja yksiköt huolehtivat ulkoistamisesta itse, eikä tällöin organisaatiossa välttämättä ole käsitystä ulkoistamisen kokonaistilanteesta. Joissakin harvoissa ministeriöissä ja virastoissa on käytössä käännöstöiden asianhallintajärjestelmä (esim. valtioneuvoston käännöstoimiston Arken), jonka avulla voidaan seurata käännöksen tilannetta ja saada esimerkiksi tilastotietoa toimeksiantajista ja käännösmääristä. Asianhallintajärjestelmä auttaa myös toiminnan suunnittelussa. Valtioneuvoston kansliassa toimivan kielipalvelun (5 terminologia) tehtävänä on auttaa virkamiehiä, kääntäjiä ja kansalaisia Suomen valtionhallintoon liittyvissä terminologisissa ongelmissa. Kielipalvelu antaa termineuvontaa, laatii sanastoja ja suosituksia sekä ylläpitää valtioneuvoston termipankkia Valteria. Tähän saakka kielipalvelun toiminta on keskittynyt suomeen ja vieraisiin kieliin. Termien oikea, johdonmukainen ja tarkoitukseen sopiva käyttö on yksi laadukkaan tekstin piirre. Siten esimerkiksi termipankkipalvelut edesauttavat laadukkaiden käännösten tekemistä. Myös termien selvittämiseen kuluva aika vähenee, jos kääntäjät voivat nopeasti ja helposti saada käyttöönsä luotettavaa termitietoa kääntäjien yhteisestä termipankista, jonka sisältöä päivitetään jatkuvasti ja joka on käännösmuistiohjelman kanssa yhteensopiva. Valtioneuvoston kansliassa on meneillään säädöskääntämisen termipankkihanke, jossa pyritään ruotsin säädöskäännöksiä varten saamaan yhteinen termipankki valtioneuvoston käännöstoimiston, oikeusministeriön laintarkastustoimiston ja eduskunnan ruotsin kielen toimiston käyttöön. Osassa ministeriöistä ja virastoista on käytössä käännösmuistiohjelmia, osassa ei. Käännösmuistiohjelmien hankinnoissa on jonkin verran tehty yhteistyötä, mutta yleensä ministeriöt ja virastot ovat tehneet hankintapäätökset itsenäisesti. Myös mahdollisia asennus- ja tietojärjestelmäongelmia on toisinaan pyritty ratkaisemaan yhdessä, mutta tavallisimmin jokainen virasto on joutunut selvittämään ongelmansa itse. Käännösmuistien käyttäminen kiistatta tehostaa kääntämistä silloin, kun käännettävissä teksteissä on toistoa. Käännösmuisti auttaa myös tekstien keskinäisen yhdenmukaisuuden säilyttämisessä ja parantaa siten käännösten laatua. 7

8 8 Muutamissa ministeriöissä ja virastoissa on äidinkieleltään englanninkielisiä kielentarkistajia. Heidän pääasiallinen tehtävänsä on tarkistaa ja editoida oman organisaation virkamiesten suoraan englanniksi kirjoittamia tekstejä. Simultaani- ja konferenssitulkkaus Valtion- ja ministeriönjohdon tapaamisten ohella tulkin työ käsittää virkamies- ja asiantuntijatapaamisten tulkkauksia Suomen ja Venäjän yhteishankkeissa, työryhmissä, seminaareissa, konferensseissa, sopimusneuvotteluissa yms. kunkin ministeriön ja viraston toimialan mukaisesti. Tulkkaus on joko yksi- tai kaksisuuntaista edellyttäen kahden työkielen aktiivista käyttöä. Tulkkaus vaatii harjaantunutta muistia, toimivaa muistiinpanotekniikkaa ja hyvää esiintymistaitoa. Tulkin äidinkielen tulee olla rikasta ja ilmaisuvoimaista. Työ vaatii huolellista valmistautumista tulkkaustilanteeseen ja materiaalien opiskelua etukäteen. Tulkit ovatkin usein mukana valmistelukokouksissa asiantuntijoina. Tulkkaus edellyttää kommunikatiivisuutta, nopeaa hahmotus- ja reaktiokykyä, kykyä painaa asioita mieleen ja palauttaa ne muistista, kykyä toimia ryhmässä, keskittymis- ja stressinsietokykyä, fyysistä kuntoa ja äänenhuoltoa unohtamatta. Kääntäjän ja tulkin työssä painottuvat eri asiat: siinä missä kääntäjä viimeistelee käännöksensä haluamaansa muotoon mahdollisesti useita tietolähteitä käyttäen pidemmän ajan kuluessa, tulkki välittää saman tien kuulemansa viestin ohikiitävässä puhetilanteessa, jossa voi tukeutua vain omaan kielitaitoonsa ja asiantuntemukseensa. Terminologinen työ Sanastotyön eli terminologisen työn tavoitteena on parantaa viestinnän laatua varmistamalla, että samoista asioista puhutaan samoilla nimityksillä. Sanastotyössä määritellään erikoisalojen (esim. verooikeuden tai koulutuspolitiikan) käsitteitä ja sovitaan, mitä termejä käsitteistä on suositettavaa käyttää eri kielillä. Valtionhallinnon sanastotyö auttaa eri hallinnonalojen virkamiehiä kirjoittamaan entistä selkeämpiä tekstejä ja kääntäjiä valitsemaan käännöksiinsä sopivimmat termit. Sanastotyön tuloksia ja menetelmiä hyödynnetään myös silloin, kun tuotetaan sisältöä erilaisiin tietojärjestelmiin (esim. terveydenhuollon asiakastietorekistereihin) ja kun kehitetään entistä tehokkaampaa, niin kutsuttuihin ontologioihin perustuvaa, tiedonhakua. Valtionhallinnon sanastotyötä tehdään valtioneuvoston käännöstoimiston osana toimivassa kielipalvelussa, jossa työskentelee viisi terminologia ja joka ylläpitää myös valtioneuvoston julkista termipankkia. Terminologin työ valtionhallinnossa edellyttää monipuolista kielitaitoa, tiedonhakutaitoja, kykyä analysoida ja arvioida tietoa, tiivistä yhteistyötä mm. valtionhallinnon kääntäjien ja substanssivirkamiesten kanssa sekä kieliteknologisten apuvälineiden hallintaa. Asiakasnäkökulma Syksyllä 2006 tarkasteltiin ministeriöiden ja alaisen hallinnon tekemiä asiakastyytyväisyyskyselyitä. Lisäksi haastateltiin joitakin käännöspalveluiden suurkuluttajia, joita ovat muun muassa ministeriöiden johtoasemassa olevat, viestintäyksiköt ja kansainvälisten asioiden yksiköt tai ryhmät. Haastattelujen avulla kerättiin tarkempaa tietoa muun muassa siitä, mitä asiakkaat pitävät tärkeinä käännöspalveluissa, millaisia kehittämistoiveita heillä on ja millaisina he näkevät tulevaisuuden tarpeet. Asiakastyytyväisyyskyselyjen ja haastattelujen perusteella käännös-, tulkkaus- ja kielenhuoltopalveluja käyttävät ryhmät olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Palvelulla tarkoitetaan tässä nimenomaan ministeriöiden ja alaisen hallinnon organisaatioissa työskentelevien kääntäjien, tulkkien ja kielentarkistajien työtä (ei ostopalveluita). Erittäin tyytyväisiä oltiin nimenomaan käännösten laatuun (tarkkuus ja täsmällisyys), kääntäjien ja tulkkien ystävälliseen ja joustavaan palveluun sekä palvelun helppoon saatavuuteen. Kritiikin kohteena oli se, että kääntäjät ja tulkit joutuivat niukkojen resurssien vuoksi priorisoimaan töitään eli ensisijaisesti palvelivat ministeriöiden johtoa, viestintäyksiköitä ja kansainvälisten asioiden yksikköjä.

9 Toimintaympäristö 9 Kielten ja kääntämisen opetus vaihtoehtoisilla sijaintipaikka-alueilla Helsinki Helsingin yliopiston Kouvolan käännöstieteen laitos siirtyy Kouvolasta Helsinkiin ja kääntämisen opetuksen toimintoja ryhdytään kehittämään Helsingin yliopistossa. Helsinkiin tulee uusia oppiaineita, jotka ennen ovat toimineet Kouvolassa: englannin, ruotsin, saksan ja venäjän kääntäminen ja tulkkaus, käännösviestinnän suomi sekä käännöstiede. Oppiaineet sijaitsevat syyslukukauden 2009 vastaavissa kielten laitoksissa. Vuoden 2010 alusta ne siirtyvät humanistisen tiedekunnan muiden oppiaineiden tavoin perustettaville uusille laitoksille, joilla ei ole vielä nimiä, mutta jotka ovat ehkä vieraiden kielten laitos ja kotimaisten kielten laitos. Kääntämistä voi opiskella sekä pää- että sivuaineena englannin, saksan, ruotsin ja venäjän kielessä. Ranskan kielessä voi opiskella ainakin pääaineena. Käännösviestinnän suomi on kaikille kääntäjäopiskelijoille pakollinen sivuaine, samoin käännöstiede. Kouvolaan jää Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen Palmenian yksikkö. Kouvolassa on myös kielitoimialaan erikoistunut osaamiskeskus. Helsingissä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäseniä on 577 ja lähialueilla vielä 266 jäsentä. Joensuu Joensuun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vieraat kielet ja käännöstiede -oppiaineryhmän pääaineita ovat englannin, saksan, venäjän ja ruotsin kieli sekä yleinen kielitiede. Sivuaineina voi niiden lisäksi opiskella japanin kieltä ja kulttuuria, kieliteknologiaa, käännöstiedettä, ranskan kieltä ja kulttuuria, suomen kieltä ja kääntämistä sekä suomen kieltä ja kulttuuria vieraskielisille. Englannin, saksan ja venäjän kielissä on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: kieli ja kulttuuri sekä kieli ja kääntäminen. Kääntämistä on opetettu vuodesta 1968 ensin Savonlinnan kieli-instituutissa ja myöhemmin 1980-luvun alusta alkaen joensuun yliopiston Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitoksessa. Vuodesta 1993 vuoteen 2006 laitos toimi nimellä kansainvälisen viestinnän laitos. Tällä hetkellä yksikön toiminta on siirtymässä kokonaan joensuuhun osaksi humanistisen tiedekunnan vieraiden kielten ja käännöstieteen oppiaineryhmää; integrointiprosessi on valmis syksyllä Kääntämistä opetetaan pää- ja sivuaineena englannin, saksan ja venäjän oppiaineissa (pääaineet nimeltään englannin kieli ja kääntäminen, saksan kieli ja kääntäminen ja venäjän kieli ja kääntäminen), ruotsin kielessä tähän asti sivuaineena, vastedes erikoistumisvaihtoehtona. Ranskan kieleen suunnitellaan tulevaisuudessa kääntämistä erikoistumisvaihtoehdoksi. Käännöstiede laajenee tulevaisuudessa pääaineeksi. Sen alla suunnitellaan tarjottavaksi käännöstieteellisiä maisteriopintoja myös niille koti- tai ulkomaisille opiskelijoille, joilla on kandidaatintutkinnon verran opintoja joistain muista kuin Joensuun yliopistossa opetettavissa kielissä. Tulkkaus on oppiaineryhmässä kieliaineiden yhteisesti toteuttama erikoistumisvaihtoehto käännöstieteen sivuaineessa. Muita erikoistumisvaihtoehtoja ovat ammattikielet ja kääntäminen ja avkääntäminen. Yliopisto tarjoaa myös monipuolista käännösteknologian opetusta. Joensuun seudulla on reilut 20 käännöstoimistoa ja toiminimeä, kääntäjäopiskelijoiden osuuskunta ja yliopiston kielikeskus. Lisäksi Savonlinnan, Kuopion ja Imatran seuduille on sijoittunut runsaasti Savonlinnan kääntäjien ja tulkkien koulutuksesta valmistuneita. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäseniä on Joensuussa 22. Tampere

10 10 Tampereen yliopistossa voi opiskella pääaineena käännöstieteen englantia, saksaa ja venäjää. Käännöstieteen suomen kieli on pakollinen kaikille kääntämistä opiskeleville. Ruotsin ja ranskan kielten osalta kääntäminen on suuntautumisvaihtoehto kielen ja kulttuurin opiskelijoille ja ns. C-työkieli käännöstieteen oppiaineiden opiskelijoille. Ruotsin ja ranskan osalta käytännön kääntämisharjoitukset ja -kurssit keskittyvät kääntämiseen ennen kaikkea vieraasta kielestä suomeen päin. Käännöstieteen oppiaineet ovat yhdessä suunnitelleet uuden monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman, jonka piirissä pyritään saamaan kaikki käännöstieteen oppiaineiden osaaminen kaikkien kääntämisen opiskelijoiden hyväksi, työkielistä riippumatta. Ohjelma käynnistyy ensi syksynä. Käännöstieteen oppiaineet (ensi syksystä lähtien monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma) ovat osa kieli- ja käännöstieteiden laitosta, johon ovat sijoitettuina myös kielen ja kulttuurin oppiaineet (pääaineina suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä ja sivuaineina espanja, viro, puola, tsekki). Tämä yhteislaitos mahdollistaa myös oppiaineiden keskinäisen yhteistyön ja tuen. Tampereella on erikoistumismahdollisuus maisteritasolla nimenomaan julkishallinnon kääntämiseen. Opintokokonaisuudessa keskitytään auktorisoidun kääntämisen ja lakitekstien kääntämisen ohella muun muassa EU:n ja muiden monikielisten instituutioiden käännöstoimintaan sekä perehdytään institutionaalisiin tekstilajeihin ja niiden käyttöympäristöihin sekä pohditaan erilaisten kohderyhmien huomioonottamista ja (viranomais)viestinnän käytettävyyttä. Myös tulkkauksen opintokokonaisuus painottuu oikeus- ja viranomaisviestintään, ja laitoksen kielikonsulttikoulutus (suomen kieli) tuo oman lisänsä palettiin. Tampereen käännöstutkimusosaaminen tukee julkishallinnon kääntämisen (ja tulkkauksen) opetusta, sillä Tampereella on perehdytty muun muassa viralliseen kääntämiseen, lakitekstien kääntämiseen, kansainvälisiin sopimuksiin, oikeustulkkaukseen sekä EU-kääntämiseen. Suomen Kääntäjien ja tulkkien liitolla on Tampereella paikallisosasto, jossa on jäseniä noin 140. Paikallisosasto tekee aktiivista yhteistyötä kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kanssa (esimerkiksi kääntäjien täydennyskoulutus). Turku Tällä hetkellä kääntämistä voi opiskella Turun yliopistossa pää- ja sivuaineena englannin, ranskan, saksan, espanjan ja italian kielissä. Parhaillaan on käynnissä laitos- ja oppiainejaon uudistus, jonka tuloksena muodostuvassa Kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa erilliset kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineet sekä vastaavat filologiset oppiaineet yhdistyvät. Uusissa oppiaineissa (englannin kieli, espanjan kieli, italian kieli, ranskan kieli ja saksan kieli) kääntämisen ja tulkkauksen koulutus muodostaa laajan oppiaineiden sisäisen linjavaihtoehdon. Ensimmäinen yhteinen sisäänotto tapahtuu kesällä Vaikka jokaisella kääntämisen ja tulkkauksen linjalla on hieman erilainen opetus- ja tutkimusprofiili, niiden opetusohjelmat ja koulutustavoitteet ovat pitkälti yhdenmukaiset. Linjojen opetussunnitelmiin sisältyvä yhteinen opetus on suunniteltu Kääntämisen ja tulkkauksen keskuksen yhteistyöryhmissä. Perusopinnoissa yhteistä ainesta on kääntäjän ammattitietouden opetus. Yhteiset aineopintojaksot sisältävät käännösteorian, tekstianalyysin, erikoiskielten sekä tulkkauksen teorian opetuksen sekä erityisesti kieli- ja käännösteknologiakoulutuksen, jossa annetaan tiedot mm. kääntäjän tietoteknisistä apuvälineistä (tietokoneavusteinen kääntäminen, käännösmuistit, konkordanssiohjelmat, korpukset ja muut verkkoaineistot, sanastonhallintasovellukset, puheentunnistus ja erilaiset tarkistusohjelmistot). Syventävien opintojen yhteisiin sisältöihin kuuluvat kääntämisen historia, terminologinen tutkimus ja sanastotyö sekä auktorisoituun kääntämiseen liittyvät yhteiskurssit. Kaikille yhteisen aineksen lisäksi oppiaineiden kääntämisen ja tulkkauksen linjoihin sisältyvät laaja kieliparikohtainen (englanti-suomi jne.) yleis- ja erityiskielten käännösopetus, tulkkauskurssit, kansainvälisen viestinnän tehtävien vaatima kulttuuritietouden ja suullisten ja kirjallisten kommunikaatiovalmiuksien kehittäminen sekä tutkimusvalmiuksia kehittävä opetus. Suomen kielen oppiaine tuottaa kääntämisen ja tulkkauksen opiskeli-

11 11 joille pakollisen 15 opintopisteen laajuisen suomen sivuainekokonaisuuden. Kääntämiseen ja tulkkaukseen erikoistuneiden maistereiden työllistymisaste on on verrattain hyvä: hyvä: esimerkiksi englannin, ranskan ja saksan valmistuneiden ( ) työhönsijoittumisprosentit ovat kyselytutkimusten mukaan 82-88%. Muita täysimittaisia vieraiden kielten oppiaineita, ovat pohjoismainen filologia (2010 alkaen pohjoismaiset kielet) ja venäjän kieli. Molemmat ovat täysimittaisina oppiaineina myös Åbo Akademissa. Ruotsin ja venäjän kielen opetusta kaupallisen alan viestinnän tarpeisiin annetaan myös Turun kauppakorkeakoulussa. Turun yliopistossa ruotsia (pohjoismaista filologiaa) opiskelevat pääasiassa äidinkieleltään suomenkieliset, Åbo Akademissa ruotsinkieliset tai kaksikieliset. Vaikka Turun yliopiston pohjoismaisten kielten opinnot eivät tällä hetkellä sisällä kääntämiseen erikoistuvaa linjavaihtoehtoa, opintoihin kuuluu pakollinen suomi-ruotsi -käännöskurssi sekä valinnainen kääntämisen teorian jakso. Monet varsinkin ruotsin kielen opiskelijoista opiskelevat sivuaineenaan esimerkiksi englannin tai saksan kielen kääntämistä. Näin saavuttamiaan kääntämisen teorian ja käytännön taitoja he voivat soveltaa myös ruotsin kääntämiseen. Oppiaine panostaa voimakkaasti myös mm. norjan kielen opintoihin. Venäjän kielen koulutuksen yhtenä keskeisenä sisältönä on nykyvenäjän hallinta erilaisissa viestintätilanteissa ja kulttuurikonteksteissa. Ainetta opiskelevat päätyvät opetustehtävien lisäksi mm. erilaisiin liike-elämän, julkisen sektorin tai järjestöjen kansainvälisiin tehtäviin. Talouden ja hallinnon alan tehtävissä toimivat tekevät käytännössä usein myös kääntäjän työtä. Toisten kielten ohella venäjä yhdistetään usein historia- ja kulttuuriaineisiin tai yhteiskuntatieteisiin. Myös kaupallisten aineiden opiskelu sivuaineena on tavallista. Aine- ja syventäviin opintoihin kuuluu pakollisia venäjä-suomi-venäjä käännöskursseja. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistyminen yhdeksi Turun yliopistoksi vuoden 2010 alusta laajentaa ja monipuolistaa myös kielten opiskelumahdollisuuksia. Se antaa opiskelijoille lisää valinnan mahdollisuuksia yleisessä kielenopetuksessa, mutta sen myötä suunnitellaan myös uudenlaisia sivu- ja pääainekokonaisuuksia. Kieliaineita opiskelevat sivuaineina myös monien muiden alojen kuin toisten kieliaineiden pääaineopiskelijat. Tällä hetkellä opiskelu tapahtuu samojen opetussuunnitelmien pohjalta kuin pääaineopiskelijoilla. Jatkossa voidaan ja on tarkoituksenmukaista rakentaa yliopiston ja kauppakorkeakoulun (ja mahdollisesti myös Åbo Akademin) tarjontaa yhdistelemällä uudenlaisia sivuainepaketteja, joissa painotetaan nykyistä enemmän esimerkiksi kohdealueen kulttuuria ja monikulttuurisen viestinnän kysymyksiä. Turun yliopiston Kääntämisen ja tulkkauksen keskuksessa järjestetään maisterintutkinnon jälkeisenä valtakunnallisena jatkokoulutuksena konferenssitulkkien erikoistumiskoulutusta, jota toteutetaan European Masters in Conference Interpreting konsortiossa yhteistyössä 15 eurooppalaisen yliopiston kanssa. Hankkeessa on koulutettu myös ruotsin ja tanskan kielen tulkkeja. Kurssin suorittaneet ovat sijoittuneet hyvin EU:n toimielimiin sekä Suomen ja muiden Pohjoismaiden markkinoille. Turun alueella on vuodesta 1976 toiminut Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n (SKTL:n) Turun paikallisosasto, jossa jäseniä on yli 200. Vaasa Kääntäjien koulutusta on Vaasan yliopistossa järjestetty vuodesta 1980 lähtien. Opiskelijoilla on mahdollisuus selkeästi keskittyä kääntämiseen opinnoissaan.

12 12 Humanistisen tiedekunnan pääaineet ovat ruotsin kieli, pohjoismaiset kielet, modersmålet svenska, nykysuomi, modern finska som det andra inhemska språket, englannin kieli/engelska språket, saksan kieli ja kirjallisuus/tyska språket och litteraturen, viestintätieteet, multimediajärjestelmät ja tekninen viestintä, Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration. Laajoina sivuaineina voi opiskella ranskaa, venäjää, tulkkausta ja monikielisyyttä (kielikylpy). Vaasan yliopistossa on käännös- ja asiatekstien, termityön ja kielenhuollon asiantuntemusta. Yliopiston henkilökunta on edustettuna useissa kansallisissa ja kansainvälisissä elimissä, jotka keskittyvät terminologiaan, ammattikieliin ja kääntämiseen/tulkkaukseen. Vaasan yliopisto on Suomessa ainoa yliopisto, joka kouluttaa äidinkieleltään ruotsinkielisiä suomi-ruotsi kääntäjiä. Lisäksi yliopistossa toimii Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmä VAKKI ry, jonka toimintaan kuuluu mm. vuosittain järjestettävä kansainvälinen Vakki-symposiumi. Humanistinen tiedekunta isännöi säännöllisesti muitakin alan kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia. Yliopistoyhteisö tarjoaa mahdollisuuden räätälöityyn täydennyskoulutukseen. Koulutusta tuottavat mm. Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Levón-instituutti tiiviissä yhteistyössä ainelaitosten kanssa sekä tiedekirjastossa toimiva Oppimiskeskus. Levón-instituutti on säännöllisesti järjestänyt kääntäjien ja tulkkien täydennyskoulutusta jo 20 vuoden ajan. Vaasan yliopistolla on käytössä useita tasokkaita teknisiä ratkaisuja etäyhteyksien ylläpitoon. Kampusalueella sijaitsevan tiedekirjasto Tritonian monipuoliset palvelut ovat käytettävissä päivittäisessä työssä. Vaasan seudulla toimii laaja kääntäjien yhteisö sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton paikallisosasto, jossa on yli 50 jäsentä. Videoneuvottelujärjestelmä yhteistyövälineenä Tausta Tietoyhteiskunnan kehityksestä, sähköisen asioinnin lisäämisestä ja videoneuvottelujärjestelmien käytöstä on tehty valtionhallinnossa seuraavia linjauksia. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTAn suositus järjestelmän käytölle Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA on julkaissut julkisen hallinnon suosituksen "Videoneuvottelun käyttö julkisessa hallinnossa". Suosituksen tavoitteena on parantaa erityisesti videoneuvottelutekniikalla toteutettavien etäpalveluiden laatua ja edistää niiden vakiintumista yhdeksi julkisen hallinnon palvelukanavaksi. Tärkeää on, että niin asiakas kuin viranomainenkin voivat luottaa palvelun laatuun, toimivuuteen ja tietoturvaan. Etäpalvelut täydentävät muita julkisen hallinnon palvelukanavia, kuten kasvokkain asiointia, puhelinpalveluita ja erilaisia sähköisiä palvelukanavia. Videoneuvottelua hyödyntämällä voidaan säästää sekä aikaa että kustannuksia. Yhä merkittävämpi peruste videoneuvottelun hyödyntämiselle on ekologisuus, kun matkustusta vähentämällä pienennetään siitä aiheutuvaa ekologista jalanjälkeä. Suositusta laadittaessa on huomioitu erityisesti etätulkkaus (esim. viittomakielisten ja maahanmuuttajien tulkkauspalvelut), terveydenhuolto, yhteispalvelutoimistot, hallinnon sisäinen käyttö sekä luottamuselinten kokouksiin osallistuminen videoneuvotteluyhteydellä. Yhteispalvelun laajentamishankeen yhteydessä oleva videoneuvottelujärjestelmän kehittäminen Valtiovarainministeriössä yhteispalvelun laajentamishankkeen osana on asetettu tammikuussa Valtakunnallisen etätulkkauspalvelun perustamista ja ylläpitoa valmisteleva työryhmä (VM172:03/2008).

13 13 Työryhmän tehtävänä on tehdä selvitys puhuttujen kielten tulkkauspalvelujen nykytilasta, tehdä ehdotukset valtakunnallisen tulkkauspalvelun laajentamisesta puhuttuihin kieliin, järjestelmän liittämisestä yhteispalvelupisteisiin sekä tehdä ehdotukset tietoturvan varmistamisesta uudessa järjestelmässä Kyseisessä työryhmässä on tarkoitus hyödyntää sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuntien ja kuntayhtymien rahoittamaa etätulkkaushanketta, joka käynnistyi elokuussa Hankkeen aikana luodaan valtakunnallinen palvelujärjestelmä, joka täydentää olemassa olevaa tulkkipalvelua. Hanketta hallinnoi Eteva kuntayhtymä, jonka edustaja osallistuu työryhmän työhön. Etatulkki.fi hankkeella on käytössään testilaboratorio, jossa koekäytetään mm. Ruotsissa laajassa käytössä olevaa videoneuvottelujärjestelmää. Videoneuvottelujärjestelmän avulla asiakas, viraston työntekijä ja tulkki voivat kommunikoida keskenään paikkakunnasta riippumatta asiakkaan asiointitarpeen hoitamiseksi. Edellä mainittujen kehitysaskelien lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta. Toiminnon eli valtionhallinnon kielipalveluiden sijoittumisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle keskeistä on nimenomaan videoneuvottelujärjestelmän käyttäminen kääntämisprosessin keskeisissä vaiheissa. Aluehallintoviraston organisaatio ja tehtävät Aluehallintovirastot on tarkoitus perustaa alkaen. Niihin kootaan tehtäviä nykyisistä lääninhallituksista, työsuojelupiireistä, ympäristölupavirastoista ja alueellisista ympäristökeskuksista. Virastot jakautuvat vastuualueisin seuraavasti: Aluehallintovirasto (6) Strateginen ohjaus Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö STM OPM OM TEM VM MMM SM YM Viraston johtaja Työsuojelu (5) Vakavien työtapaturmien sekä ilmoitettujen ammattitautien ja työperäisten sairauksien syiden selvittäminen ja niiden ehkäisy Muu asiakasaloitteinen valvonta Viranomaisaloitteinen valvonta Tuotevalvonta Osallistuminen työrikosten käsittelyyn Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (6) Sosiaali- ja terveydenhuolto Koulutus- ja sivistystoimen palvelut Kuluttaja- ja kilpailuasiat Peruspalvelujen arviointi Muut tehtävät Pelastustoimi ja varautuminen (6) Pelastustoimi Varautumisen yhteensovittaminen Poliisi (3) Vastuualueelle kuuluva alueellinen viranomaisyhteistyö Peruspalvelujen arviointi poliisitoimen osalta Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen poliisitoimen osalta Muut poliisin hallinnosta annetussa laissa ja asetuksessa säädettävät poliisin tehtävät Ympäristöluvat (4) Vesilain mukaiset asiat Ympäristönsuojelulain mukaiset asiat Kootut tukitehtävät Maistraatit Hallintoyksikkö Aluehallinnon tietohallintopalvelut -yksikkö ALKU-hankkeen alueseminaarit, kevät Kunnat Aluehallintovirasto edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Tässä tarkoituksessa virasto edistää perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Aluehallintovirastojen aluejaoista ja toimipaikoista hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on vuoden 2008 marraskuussa alustavasti päättänyt seuraavasti:

14 14 Hallituksen esitys aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi on annettu Eduskunnalle Aluehallintovirastojen lukumäärästä, toimialueista, nimistä ja toimipaikoista on ehdotettu säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Aluehallintovirastoja koskevassa hallituksen esityksessä on säännös, jonka mukaan ko. viranomaisella voi olla muitakin tehtäviä siten kuin niistä erikseen säädetään. Aluehallintoviranomaisia koskevassa asetuksessa voidaan säätää esimerkiksi kielipalvelukeskukselle kuuluvien tehtävien hoitamisesta yhdessä aluehallintovirastossa. Vertailutaulukko toiminnalliset tekijät Paikkakunta 1.Tukeeko toiminnon sijoittuminen paikkakunnalle organisaation tehtävien tuloksellista hoitamista asiakkaiden näkökulmasta pitkällä tähtäimellä? +2=sijoittumisen myötä organisaation tehtävien tuloksellinen hoitaminen paranee huomattavasti, +1=sijoittuminen mahdollistaa tehtävien tuloksellisen hoitamisen aiempaa paremmin, 0= toiminnon 2. Tukeeko toiminnon sijoittuminen paikkakunnalle organisaation toiminnan tarpeellista uudistamista? +2=sijoittumisen myötä organisaation toiminnan uudistaminen mahdollistuu merkittävästi, +1=sijoittuminen mahdollistaa toiminnan uudistamisen aiempaa paremmaksi, 0=sijoittumisella ei ole vaikutusta uudistamiseen, -1=sijoittuminen haittaa organisaa- 3. Onko toiminnon sijoittumisesta paikkakunnalle saavutettavissa synergiaetua organisaation kannalta? +2= merkittävä mittakaavaetu toimintoja yhdisteltäessä, +1=on saavutettavissa jonkin verran, 0=ei vaikutusta, -1 =heikkenee jonkin verran, -2 =heikkenee merkittävästi (toiminnan pirstaloituminen) 4. Edistääkö sijoittuminen paikkakunnalle yhteistyötä oman hallinnonalan tai muiden hallinnonalojen keskeisten toimintojen kanssa? +2=yhteistyö lisääntyy merkittävästi kontaktien lisääntyessä alueella, +1=yhteistyö lisääntyy jonkin verran kontaktien lisääntyessä, 0=ei merkitystä, - 1=yhteistyö heikkenee jonkin verran vähäisempien kontaktien Laadullinen arvio Yhteenveto

15 sijoittumisella ei ole selvästinähtävää vaikutusta organisaation toiminnan tuloksellisuuteen (asiakkaiden näkökulmasta) pitkällä tähtäimellä, -1=sijoittuminen vaikeuttaa jossain määrin organisaation tehtävien tuloksellista hoitamista, -2=sijoittuminen vaikeuttaa organisaation tehtävien tuloksellista hoitamista merkittävästi tion toiminnan uudistamista jonkin verran, -2=sijoittuminen haittaa merkittävästi organisaation uudistamista vuoksi, -2=yhteistyö heikkenee merkittävästi vähäisempien kontaktien vuoksi 15 Helsinki Joensuu Tampere Turku Vaasa Yhteenveto Toiminnallisia tekijöitä arvioitaessa keskeiset tarkasteltavat elementit ovat toiminnan laadun ja tuloksellisuuden lisääminen toimintaa uudistamalla ja sen myötä synergiaedun saavuttaminen. Toiminnan laatuun ja tuloksellisuuteen vaikuttaa kääntäjien ammatillisen kehittämisen lisääminen osaamisintensiivisyyttä vahvistamalla. Toiminnan keskittäminen yhteen paikkaan lisää osaamisintensiivisyyttä ja tuo synergiaetua pitkällä aikajänteellä. Kaikki sijaintipaikkakunnat on arvioitu tässä suhteessa arvoltaan samanlaisiksi. Joensuun painoarvoon vaikuttaa muun muassa venäjän kääntämisen opetus. Kaikilla sijaintipaikkakunnilla yhteistyön luonne hallinnonalan toimijoiden kanssa muuttuu etäyhteyden vuoksi, mutta yhteistyön laadun ei tarvitse heikentyä. Sen sijaan yhteistyö kääntäjien kesken ja alan muiden toimijoiden kanssa voi lisääntyä osaamisintensiivisemmässä toimintaympäristössä. Laadullinen arvio Miten sijoittuminen paikkakunnalle vaikuttaa ydintoimintojen hoitamiseen? Mitkä ovat toiminnon tuloksellisuuden välttämättömät ja riittävät edellytykset ja miten ne toteutuvat? Kääntäminen prosessina edellyttää yhteydenpitoa ns. substanssivirkamieheen varsinaisessa käännösvaiheessa sekä silloin kun tehdään muutoksia lähtötekstiin ja käännökseen. Keskustelun järjestäminen onnistuu etänä videoneuvottelujärjestelmää käyttämällä. Muutoin kääntäjä voi olla valmistelijaan yhteydessä sähköpostitse. Sekä asiakkaat että kääntäjät joutuvat muuttamaan totuttuja toimintatapoja. Kääntämisen tuloksellisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea se, että kääntäjää informoidaan riittävän ajoissa tulossa olevasta aineistosta, sen laajuudesta ja aikataulusta. Lisäksi lähtötekstin laadulla ja selkeydellä on vaikutus kääntämisen tuloksellisuuteen. Lisäksi kääntäjille tulisi taata jo nykyisinkin riittävät kääntämisen tukipalvelut ja resurssointi. Kielipalvelukeskus mahdollistaa ammatillisen tukemisen siten, että kukin kääntäjä voi pidemmällä aikavälillä erikoistua kahden hallinnonalan sanastoon, jolloin voidaan myös hyödyntää työparin osaamista. Tällä hetkellä kääntäjät osittain työskentelevät yksin ja käyttävät omia termipankkejaan tai käännösmuistejaan. Lisäksi ministeriöissä tehdään päällekkäistä tukipalveluiden kehittämistyötä, mikä voitaisiin tehdä kielipalvelukeskuksessa keskitetysti ja edullisemmin. 4.2 Henkilöstötekijät

16 16 Valtionhallinnon kielipalvelukeskuksen perustamisen yhteydessä ei edellytetä kääntäjien tai terminologien siirtymistä nykyisistä organisaatioista uudelle paikkakunnalle. Ensimmäisessä vaiheessa on kysymys ruotsin ja vieraiden kielten ostopalveluiden kanavoimisesta valtionhallinnon kielipalvelukeskuksen hoidettavaksi. Toisessa vaiheessa keskus- ja aluehallinnon virastoissa sekä ministeriöissä tapahtuvan kääntäjien eläköitymisen myötä ruotsin kielen (muu kuin säädöskääntäminen) ja vieraiden kielten käännöstyö siirrettäisiin kielipalvelukeskukselta ostettavaksi. Tällä hetkellä ministeriöissä on 63 kääntäjää. Ruotsin kielen kääntäjiä on 42, joista 21 on valtioneuvoston käännöstoimistossa. Englannin kielen kääntäjiä on 16. Lisäksi on kaksi natiivikielentarkastajaa (UM, YM), viisi venäjänkielistä kääntäjä-tulkkia (UM, LVM, TEM) ja viisi terminologia. Muissa virastoissa kääntäjiä on noin 80 htv. Tällä hetkellä kääntäjät ovat sijoittuneet organisaatioihinsa muun virkamieskunnan yhteyteen, vaikkakin osa tekee ajoittain kääntämistyötään etänä. Kääntämispalveluiden painopisteen vähittäinen siirtyminen kielipalvelukeskukseen muuttaisi siis totuttuja toimintatapoja Osaamisen turvaaminen ja kehittäminen Kielipalvelukeskuksen tavoitteena on toimia sellaisena toimintaympäristönä kääntäjille, jossa osaamisintensiivisyys nousee ja henkilökohtaisen kehittymisen mahdollisuudet paranevat nykyisestä. Kääntäjien osaamista voitaisiin jatkossa kehittää enemmänkin yhdessä, esimerkiksi virkamiesvaihdoilla EU-elinten käännösyksiköihin tai kääntäjän kohdekielen organisaatioihin. Tämä helpottaisi myös yhteistyötä, jota jo entuudestaan tehdään esimerkiksi EU-elinten käännösyksiköiden, Ruotsin valtionhallinnon ja Euroopan valtioiden käännöspalveluiden yhteistyöfoorumin COTSOESin jäsenten kanssa. Tavoitteena on myös, että ministeriöiden ja keskusvirastojen kääntäjillä olisi mahdollisuus työskennellä määräajoin kielipalvelukeskuksessa ja päinvastoin. Lisäksi kielipalvelukeskus tarjoaa mahdollisuuden kehittää nykyistä paremmin ja kustannustehokkaammin toiminnallisissa tekijöissä mainittuja kääntämisen tukipalveluja. Paikkakunta 1. Mikä on henkilöstön siirtohalukkuus? 2. Turvaako toiminnon sijoittuminen paikkakunnalle toiminnon kannalta työvoiman saatavuuden organisaation tehtäviin tulevaisuudessa (pitkä aikaväli)? +2=työvoiman saatavuus paranee merkittävästi, alueella runsaasti ammattitaitoista työvoimapotentiaalia, +1=työvoiman saatavuus paranee jonkin verran, 0= työvoiman saatavuudessa ei tapahdu muutoksia, -1=työvoiman saatavuus heikentyy jonkin verran, -2=työvoiman saatavuus heikentyy merkittävästi, alueella ei vastaavaa työvoimapo- 3. Miten toiminnon sijoittuminen paikkakunnalle vaikuttaa henkilöstön osaamistasoon (pitkällä aikavälillä)? +2= osaamistaso nousee, alueella runsaasti osaavaa työvoimaa, +1= osaamistasolla on mahdollisuus nousta koulutuksen myötä, 0= ei selvää vaikutusta osaamistasoon - 1= osaamistaso heikkenee lyhyeksi aikaväliksi, -2= osaamistaso heikkenee useaksi vuodeksi (kokenein henkilöstö ei siirry) 4. Voidaanko eisiirtyvä nykyinen henkilöstö sijoittaa muihin tehtäviin nykyisellä työssäkäyntialueellaan? Laadullinen arvio Yhteenveto

17 tentiaalia 17 Helsinki Joensuu Tampere Turku Vaasa Yhteenveto Henkilöstön siirtohalukkuutta ja sijoittumista muihin tehtäviin ei tarkastella, koska nykyisiä kääntäjiä ei olla siirtämässä. Helsingin osalta työvoiman saatavuus pysynee samalla tasolla kuin ennenkin eli se ei muutu paremmaksi tai huonommaksi. Muiden paikkakuntien osalta voidaan arvioida, että työvoiman saatavuus heikkenee jonkin verran (-1), mutta minkään alueen osalta ei voida arvioida kategorisesti, että työvoiman saatavuus heikkenisi merkittävästi. Kaikki vertailussa mukana olevat paikkakunnat tarjoavat riittävän institutionaalisen perustan, vaikka opinto-ohjelmissa ja kääntämiskielissä on painotuseroja (+1) Laadullinen arvio Aiheuttavatko rekrytointi ja koulutuksen järjestäminen lisätarpeita ja avaako toiminnon sijoittuminen paikkakunnalle uusia mahdollisuuksia toimintojen uudistumiselle? Mikäli toiminto sijoittuu Joensuuhun, Tampereelle, Turkuun tai Vaasaan, kussakin tapauksessa henkilöstöä joudutaan rekrytoimaan alueelta perustettavaan kielipalvelukeskukseen, koska nykyisiä kääntäjiä ei siirretä toimipaikoistaan. Kullakin alueella on riittävä rekrytointipohja. Turun ja Vaasan kaksikielisyys tarjoaa hiukan erilaisen toimintaympäristön kuin Tampere tai Joensuu. Palkattavien kääntäjien rekrytoinnissa on käytettävä samoja valintakriteerejä kuin mitä käytetään tällä hetkellä valtionhallinnossa. Toiminnon uudistuminen Valtionhallinnon kielipalveluiden keskittäminen yhteen toimipaikkaan lisää osaamisintensiivisyyttä ja luo mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiselle ja päällekkäisyyksien poistamiselle erityisesti kääntämistä tukevien palveluiden (esim. kielentarkastus, osaamisen kehittäminen) ja ohjelmistojen hankinnassa. Tällä hetkellä on yhteistyötä tehty jonkin verran, mutta käytännössä kukin ministeriö hoitaa itse esimerkiksi käännösmuistiohjelmien hankinnan, asennuksen, teknisen ylläpidon, käyttötuen ja sopimusten hallinnan. Kääntämistä tukevat aineistot (termitietokannat, käännösmuistit, sähköiset sanakirjat, tekstimallit) pitäisi saada tehokkaammin kaikkien käyttöön. Tämä voisi tapahtua kehittämällä vaikkapa erityinen kääntäjien portaali, jota kautta ministeriöiden kääntäjät voisivat käyttää yhteisen palvelimen kautta käännösmuisteja ja termitietokantoja. Portaalin kautta voitaisiin jakaa kaikkien käyttöön myös erilaiset tekstimallit (esim. kirje-, kutsu-, tuomiolauselma-, valitusosoitusmallit). Osa tällaisista malleista on jo nykyisellään kaikkien käytettävissä valtioneuvoston kanslian www-sivustolla tai Senaattorissa muidenkin virkamiesten käytettävissä. Myös kääntämistä tukevien aineistojen, kuten termitiedon ja tekstimallien, tuottamisessa voitaisiin lisätä yhteistyötä. 4.3 Alueelliset tekijät Saavutettavuus Joensuu Helsingin etäisyys Joensuusta on maanteitse 437km ja keskimääräinen ajoaika on noin viisi ja puoli tuntia. Joensuusta pääsee Helsinkiin junalla yksitoista kertaa vuorokaudessa. Joensuun ja Helsingin välillä on keskimäärin viisi lentoa vuorokaudessa.

18 18 Tampere Tampereen etäisyys Helsingistä on maanteitse 176km ja keskimääräinen ajoaika on noin kaksi tuntia. Tampereelta pääsee Helsinkiin junalla noin kerran tunnissa. Tampereen ja Helsingin välillä on keskimäärin seitsemän lentoa vuorokaudessa. Turku Turun etäisyys Helsingistä on 165 km ja keskimääräinen ajoaika on noin kaksi tuntia. Turusta pääsee Helsinkiin junalla noin kerran tunnissa. Turun ja Helsingin välillä on keskimäärin kuusi lentoa vuorokaudessa. Vaasa Vaasan etäisyys Helsingistä on maanteitse noin 400 km ja keskimääräinen ajoaika on viisi tuntia. Vaasasta pääsee Helsinkiin junalla yksitoista kertaa vuorokaudessa. Vaasan ja Helsingin välillä on keskimäärin kahdeksan lentoa vuorokaudessa Työllistyminen, perhetase ja alueen vetovoimaisuus Helsinki Helsingin kaupunki tarjoaa perustettavalle kielipalvelukeskukselle sijaintietuja. Maamme tärkeimmän kansainvälisen lentoaseman läheisyys on kansainvälisesti suuntautuneen valtionhallinnon kannalta tehokkuusetu. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on monipuolinen kulttuurisen pääoman tarjonta, kun arvioidaan alueen vetovoimaisuutta ja tarkastellaan perhetasetta. Pääkaupunkiseudun työmarkkinat tarjoavat merkittävän sijaintiedun. Helsingin kaupungin keskeisenä strategisena päämääränä on kaupungin ja varsinkin sen ydinkeskusta kehittäminen kansainvälisesti vetovoimaisena ja viihtyisänä paikkana, joka osaltaan luo myönteistä mielikuvaa Suomesta. Osaamisklusteri on muodostunut ministeriöiden ja valtioneuvoston kanslian välille ja Helsingin yliopiston käännöstieteen laitoksen uusi aineopintojen kehitys tullee vahvistamaan tätä osaamisklusteria. Pääkaupunkiseudun yliopistot ja tutkimuslaitokset muodostavat kansainvälisestikin merkittävän ja Suomen oloissa monipuolisen tietotihentymän, jonka läheisyys on valtionhallinnolle sijaintietu. Maamme tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimipaikoista runsaat 40 % ja tämän toiminnan henkilöstöstä runsaat 50 % sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun yliopistojen osuus ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeisiä jatkotutkintoja suorittavista on yli 40 %. Kaupunkialue tarjoaa mahdollisuuden joustavaan henkilökohtaiseen vuoropuheluun, mikä on oma painoarvonsa syvällisen hiljaisen tiedon siirtymiseksi. Helsingin seudun elinkeinorakenteen erityispiirre on liike-elämälle ja julkiselle hallinnolle suunnattujen palvelujen runsas tarjonta. Suomen tietointensiivistä liike-elämän palveluista yli puolet, eräiltä osin jopa 70 prosenttia on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Tällaisia liike-elämän palveluita ovat esimerkiksi markkinointi-, viestintä- ja tietojenkäsittelypalvelut, käännös- ja tulkkauspalvelut sekä liikkeenjohdon juridiset ja konsultointipalvelut. Näiden palvelujen laadun on todettu olevan merkittävä sijaintitekijä globaalisti toimivien yritysten kannalta. Joensuu Pohjois-Karjalan liiton syksyllä 2008 alueellistamisen koordinaatioryhmälle antaman kuvauksen mukaan alueen strateginen erikoistuminen on seuraava: Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman ja kehittämisen keskeiset painopistealat ovat alueen luontaisiin vahvuuksiin ja erityisosaamiseen pohjautuvia tuotannollisia aloja: metsä- ja puu-, muovi- ja metalli-, kivi- ja mineraali- sekä elintarvikeklusterit. Joensuu on profiloitunut Euroopan metsäpääkaupunkina. Maakunnassa on merkittävä metsä- ja puusekä bioenergiaosaamisen keskittymä. Keskeisiä toimijoita ovat mm. Euroopan Metsäinstituutti EFI, Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikkö ja Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta.

19 19 Uusimpia kansainvälisen tason osaamis- ja erikoistumisaloja ovat Joensuun yliopiston aalto-optinen teknologia ja spektriväritutkimus. Pohjois-Karjalan osaamiskeskuksen neljä klusteriohjelmaa tukevat maakunnan erityisosaamisaloja. Pohjois-Karjalaa viime vuosina koetelleesta rajusta rakennemuutoksesta huolimatta maakunnan teknologiateollisuuden kehitys on 2000-luvulla ollut valtakunnallisesti vertailtuna vahvaa. Julkinen sektori on Pohjois-Karjalassa merkittävä työllistäjä. Joensuuhun on viime vuosina syntynyt huomattava valtion talous- ja henkilöstöhallinnon osaamiskeskittymä. Kehittämisen painopistealoista hyvinvointiklusteri on maakunnallisesti merkittävä. Koulutus-, kulttuuri-, ICT- ja matkailuklusterit ovat oleellinen osa osaamisrakenteita. Raja- ja lähialueyhteistyöosaaminen korostuu Pohjois- Karjalassa. Osaamisen institutionaalinen perusta Joensuun yliopisto (painoalat: kasvatus, kehitys ja koulutus, metsä ja ympäristö, optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia sekä raja ja Venäjä); Joensuun ja Kuopion yliopistojen muodostama ja toimintansa aloittava Itä-Suomen yliopisto tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, monialaisen yliopistokokonaisuuden, joka on tärkeä osa suomalaista innovaatiojärjestelmää. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (kärkiosaamisalueet: yrittäjyys, AV- ja mediatuotanto, terveys ja hyvinvointi, itsenäisen suoriutumisen kehittäminen, bioenergia, ympäristöosaaminen, yhteyskeskusala, konetekniikka, Venäjä-osaaminen); Humanistinen ammattikorkeakoulu (Joensuu; järjestö- ja nuorisotyö). Erikoistumista tukevia tutkimuslaitoksia: Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikkö, Euroopan Metsäinstituutti (Joensuu), Geologian tutkimuskeskus Mineraalitekniikka (Outokumpu), Suomen Kivikeskus (Juuka). Tampere Pirkanmaan liiton vuonna 2008 alueellistamisen koordinaatioryhmälle tekemän profiilin mukaan Tampereen seutukunta on teknologiseen osaamiseen painottuva yliopistoseutu, jonka suurimmat teolliset klusterit ovat koneenrakennuksessa ja automaatiossa sekä tieto- ja viestintäteknologiassa; lisäksi kasvavana kehittämisalana on terveysteknologia. Etelä-Pirkanmaa on teollistunut seutukunta, jonka merkittävimmät teollisuuden alat ovat puunjalostus-, metalli- ja elintarviketeollisuus sekä kemian teollisuus. Tampereen seutukunnan aluekeskusohjelman painopisteitä ohjelmakaudella ovat kaupunkiseudun rakenteen vahvistaminen, palveluinnovaatioiden synnyttäminen ja palveluliiketoiminnan vahvistaminen ja seudullisen elinkeinopolitiikan terävöittäminen. Osaamisen institutionaalinen perusta Tampereen yliopisto (yhteiskuntatieteellinen, humanistinen, informaatiotieteiden, kasvatustieteiden, kauppa- ja hallintotieteiden ja lääketieteellinen tiedekunta) Tampereen teknillinen yliopisto (automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan, luonnontieteiden ja ympäristötekniikan, rakennetun ympäristön, teknis-taloudellinen sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta) Tampereen ammattikorkeakoulu (AMK) (yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto, tietojenkäsittely, kulttuuri, luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikka ja liikenne), Pirkanmaan AMK (hyvinvointipalvelut, hyvinvointiteknologia, kulttuuripalvelut, liiketalous ja matkailupalvelut), Hämeen AMK/Valkeakoski (tekniikka ja talous) Maakunnan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tiivistetään Unipoli - yhteistyösopimuksen mukaisesti. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yliopistoallianssiyhteistyö on käynnistynyt kolmellatoista tutkimushankkeella. Poliisiammattikorkeakoulu (Tampere)

20 20 Erikoistumista tukevia tutkimuslaitoksia: VTT:n yksikkö (Tampere), Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon toimintayksikkö, Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema (Juupajoki) Turku Maakunnan liiton vuonna 2008 alueellistamisen koordinaatioryhmälle tekemän profiilin mukaan maakunnan osaamisklustereita ovat muun muassa meriklusteri, logistiikkaklusteri, hyvinvointiklusteri, ympäristöklusteri sekä maatalous- ja elintarvikeklusteri. Osaamisen institutionaalinen perusta: Turun yliopisto (humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, lääketieteellinen, oikeustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteiden tiedekunta) Åbo Akademi (humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, taloudellis-valtiotieteellinen, kemiallistekninen, teologinen, kasvatustieteellinen sekä yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekuta) Turun kauppakorkeakoulu (johtaminen, laskentatoimi, markkinointi, yleinen taloustiede, kielet ) Turun AMK (kulttuuri, luonnontieteet, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikka ja liikenne, yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto), Diakonia-AMK (Turku; viestintä, viittomakielentulkkaus), Humanistinen AMK (Turku; kulttuuripalvelut), Yrkeshögskolan Sydväst (Turku; liiketalous, muotoilu, kansalaistoiminta ja nuorisotyö, sosiaali- ja terveysala, matkailu, merenkulku) Erikoistumista tukevia tutkimuslaitoksia: mm: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun biotekniikan keskus, VTT:n lääkekehitysyksikkö, Tietotekniikan koulutus- ja tutkimuskeskus TUCS, TuKKK/Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, Tukkk/ Tulevaisuuden tutkimuskeskus) Vaasa Vaasa on oikeushallinnon viroilla mitaten maamme kolmanneksi tärkein oikeudenhoitokaupunki ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan selvityksen mukaan Suomen tärkein energiateknologian teollisuuspaikkakunta. Kaupungissa on myös vahva verohallinnon osaaminen. Energia-alan ohella tärkeimmät toimialakeskittymät ovat elektroniikan, kaupan, majoituksen ja matkailun sekä metallin toimialoilla. Vaasa on lisäksi vahva tieto- ja viestintäteknologiakeskus, ja mm. aluekeskusohjelmalla panostetaan digitaaliseen sisällöntuotantoon yhteistyössä osaamiskeskusohjelman digibusiness.fi klusteria. Hallinnon ja innovaatiotoiminnan kehittämistä tukee vuonna 2001 perustettu Vaasan korkeakoulukonsortio, johon kuuluu seitsemän Vaasassa toimivaa korkeakoulua. Vaasanseudun aluekeskusohjelman painopisteitä ohjelmakaudella ovat osaamisintensiivisten yrityspalveluiden kehittäminen: käännös- ja tulkkauspalvelut, taloushallintopalvelut, contact center palvelut, insinööri ja suunnittelutoimistopalvelut, lakiasiainpalvelut, puutaloteollisuuden ja sen alihankintaverkostojen kehittäminen, logistiikan kehittäminen, media-alan kehittäminen, seudullinen yhteistyö, verkostoituminen ja innovaatiotoiminta (mm. Vaasan tiedepuiston Vaasa Science Park ja siihen kytkeytyvien oppilaitosten esihautomotoiminnan kehittäminen), venealan kehittämisyhteistyö Kokkolan-Pietarsaaren seutujen kanssa, hyvinvointi- ja palvelualan yrittäjyyden edistäminen Vaasan seudulla, pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen Vaasan seudulla sekä ulkomaisten investointien houkuttelu, Vaasan seudun elinkeinostrategian toteuttaminen, seutuyhteistyö ja hankevalmistelu. Osaamisen institutionaalinen perusta: Vaasan yliopisto (hallintotieteiden, humanistinen, kauppatieteellinen ja teknillinen tiedekunta) Åbo Akademi (Vaasan yksikkö: kasvatustieteellinen sekä yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta; Pietarsaaren yksikkö: kasvatustieteellisen tiedekunnan lastenpedagogiikan laitos) Svenska Handelshögskolan, Vaasan yksikkö Helsingin yliopisto (Vaasa: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus)