Aloite Sipoon kunnan ruokapalveluiden kehittämisestä ja kunnallisen ruokailun arvostuksen nostamisesta/heikki Vestman ym. Aloite merkittiin tiedoksi.

Transkriptio

1 Valtuusto Aloite Sipoon kunnan ruokapalveluiden kehittämisestä ja kunnallisen ruokailun arvostuksen nostamisesta/heikki Vestman ym. KV 63 Valtuusto Heikki Vestman ja 12 muuta valtuutettua jättivät 8-kohtaisen aloitteen toimenpiteistä kunnan ruokapalveluiden kehittämiseksi ja kunnallisen ruokailun arvostuksen lisäämiseksi. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/ 63. SOSTEVLK 58 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Valmistelija: ruokapalvelupäällikkö Birgit Mäkilä, birgit.makila (at) sipoo.fi Sosiaali- ja terveysosasto on nostanut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan strategiseksi painopistealueekseen. Myös ruokapalvelujen siirtyminen elämänkaareen on osa tätä tavoitetta. Elämänkaarimalli mahdollistaa asiakkaiden makutottumusten ja ruokasuositusten paremman huomioimisen tarjonnassa ja ruokalistasuunnittelussa. Ruokapalveluiden yksiköt siirtyvät elämänkaarimalliin uusien keittiötilojen valmistumisen myötä. Sosiaali- ja terveysosaston elämänkaarimallissa jokaisessa elämänkaaressa ensimmäinen prosessi on ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia sekä terveyttä edistävää toimintaa, joissa myös ruokapalveluilla ja ravitsemuksellisella asiantuntemuksella on merkittävä rooli. Sosiaali- ja terveysosastolle on jo vuosia suunniteltu ravitsemusterapeutin tointa terveydenedistämistyön tehostamiseksi. Ajatuksena on, että ravitsemusterapeutti toimisi sekä vastaanotoilla jo sairastuneiden parissa että ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apuna, myös suunnittelukonsulttina ruokapalveluissa, jolloin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rooli myös ruokapalveluissa painottuisi entisestään. Myös sosiaalityön asiakkaissa on moniongelmaisia asiakkaita, jotka hyötyisivät käytännön ravitsemusneuvonnasta. Kevään 2011 aikana Sipoossa on siirrytty tarjoamaan lähi- ja luomuruokaa saatavuus ja hinta huomioiden. Asiakkaiden palaute on ollut hyvin myönteistä ja myös jatkossa on tarkoitus jatkaa samalla linjalla uusia ruokalistoja suunniteltaessa. Myös lisäaineiden

2 määrään on elintarvikevalinnoissa kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota, eikä koulu- ja päiväkotien ruokatarjonnassa ole käytössä lainkaan ns. epäterveellisiä tuotteita. Lisäaineiden määrä pyritään minimoimaan ja mm. natriumglutamaattia ja hiivauutetta sisältäviä elintarvikkeita ei käytetä lainkaan. Kouluruokailua myös ohjataan malliaterian avulla, jolloin oppilas pystyy valitsemaan mallin mukaisen terveellisen ateriakokonaisuuden, joka kattaa osansa päivän ravitsemuksellisesta kokonaistarpeesta ja sisältää tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet. Etenkin luomuruoan kohdalla ongelmaksi on muodostunut kotimaisten luomutuotteiden heikko saatavuus ja niiden korkea hinta. Esim. lihapullien kohdalla luomutuote olisi tanskalaista luomua ja hinta on kaksi kertaa kalliimpi kuin lisäaineeton lähiruoka. Kotimaista vastaavaa luomutuotetta ei ole saatavilla siinä määrin, kuin sitä tarvittaisiin. Lähiruoan käyttöä puoltavat kotimaisen luomuruoan heikon saatavuuden vuoksi myös ympäristönäkökohdat. Myös kotimaisten kausituotteiden käyttöä pyritään lisäämään entisestään. Vuoden 2012 sitovaksi tavoitteiksi ruokapalvelu ehdottaa Portaat Luomuun ohjelman käynnistämistä ruokapalveluyksikössä. Yhteistyötä sivistystoimen kanssa lisätään mm. yhteisten rehtorikokousten, päiväkotikokousten oppilaskunnan kokousten ja vanhempainiltojen avulla. Tämä toiminta on jo käynnistynyt. Myös ruoan ulkonäköön, oppilaiden makutottumuksiin, ruokalistojen ulkonäköön yms. asioihin on kiinnitetty huomiota ja tehty muutoksia houkuttelevuuden lisäämiseksi. Ruokailutilat ovat koulun tiloja, joiden viihtyvyyden lisäämiseksi tehdään yhteistyötä koulujen kanssa. Ruokapalvelut on jo vuosien ajan tehnyt säännöllisiä asiakastyytyväisyyskyselyjä. Tulosten trendi on ollut nouseva ja palautteiden mukaista kehitystyötä on tehty systemaattisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on jo useamman vuoden ajan investointiohjelmassaan esittänyt valmistuskeittiökapasiteetin lisäämistä. Nämä ehdotukset on kuitenkin vuosi toisensa jälkeen karsittu taloussuunnitelmista. Aloitteessa liite 1/58 /2011/sos-th. esitetty kouluruoka ateria voidaan valtuuston kokousten yhteydessä järjestää. Ruokapalvelut haluavat kuitenkin korostaa, että pelkästään tällä tavoin ei voida luoda kokonaiskuvaa kouluruokailusta ja sen laadusta, johon vaikuttavat hyvin paljon myös muut seikat, kuten se, miten paljon aikaa on varattu ruokailuun, kuinka suuri osa ruokailuun varatusta ajasta kuluu jonottamiseen, ruokailuun varatut tilat sekä ruokailun valvonnan ylläpito opettajien toimesta. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus

3 Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää antaa asiasta edellä olevan mukaisen lausunnon. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KOULJAOS 4 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija: opetusjohtaja Annelie Nylund, annelie.nylund (at) sipoo.fi Opetusjohtajan ehdotus Suomenkielinen koulutusjaosto lausuu valtuustoaloitteesta: "Sipoon ruokapalveluiden kehittämisestä ja kunnallisen ruokailun arvostuksen nostamisesta" seuraavaa: Sipoossa on kevään 2011 aikana siirrytty tarjoamaan lähi- ja luomuruokaa, myös kotimaisten kausituotteiden käyttöä on entisestään lisätty. Ruokahuolto on kiitettävästi kyennyt tarjoamaan ateriavaihtoja myös niille, joilla on erikoisruokavalio. Alakouluissa lounasaikaa poikkeuksetta valvotaan, ja yläkoulussa opettajat valvovat oppilasryhmien siirtymistä ruokailuun. Lukiolaisia kannustetaan ruokailemaan koulussa. Jo näiden toimenpiteiden ansiosta on ruokailijoiden määrä lisääntynyt kuluneen vuoden aikana. Koulutuspalvelut on sitten viimeisimmän kouluterveyskyselyn kiinnittänyt erityistä huomiota kouluruokailuun liittyviin aspekteihin, kuten ruokarauhaan, valvontaan ja ruokailuun kannustamiseen kaikissa kouluissa. Leppätien koulun oppilaiden siirtyminen omaan koulurakennukseensa syksyllä 2012 vähentää ruuhkaa koulukeskuksen ruokailutiloissa. Viikolla 5/2012 on myös pidetty palaveri, jonka tuloksena Koulukeskuksessa lukioiden ja yläkoulujen ruokailujen porrastusta on jo nyt pyritty lisäämään. Suomenkielinen koulutusjaosto toivoo, että kouluruokailun olosuhteet parantuvat entisestään kun Nikkilän Sydän -hankkeen rakennukset valmistuvat. Opetussuunnitelman aihekokonaisuuksissa huomioidaan terveet elämäntavat, kestävä kehitys ja ekologisuus. Näihin keskitytään mm. ympäristö- ja luonnontiedon oppiaineen osiossa "Ihminen ja terveys". Ympäristö- ja luonnontietoa opetetaan vuosiluokille 1-4. Vastaavat tiedot yläkouluikäisille kerrataan ja syvennetään terveystiedossa ja kotitaloudessa. Ravintokasvatus, jonka tukena kouluruokailu toimii, alkaa siis jo varhaisessa vaiheessa.

4 Opetusjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KOULJAOS 19. Ruotsinkielinen koulutusjaosto Opetusjohtajan ehdotus Ruotsinkielinen koulutusjaosto antaa seuraavan lausunnon Sipoon kunnan ruokapalveluiden kehittämistä ja kunnallisen ruokailun arvostuksen nostamista koskevasta valtuustoaloitteesta: Sipoossa on kevään 2011 aikana siirrytty tarjoamaan lähi- ja luomuruokaa. Myös kotimaisten kausituotteiden käyttöä on lisätty. Ruokapalvelut on mallikelpoisesti kyennyt tarjoamaan ateriavaihtoehtoja myös erikoisruokavaliota noudattaville. Alakouluissa opettajat valvovat kouluruokailua. Yläkouluissa opettajat valvovat oppilaiden siirtymistä luokkahuoneesta ruokasaliin. Lukiolaisia kannustetaan ruokailemaan koulussa. Jo näiden järjestelyiden ansiosta on koulussa ruokailevien oppilaiden määrä lisääntynyt. Koulutuspalvelut on vuoden 2010 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella kiinnittänyt erityistä huomiota kouluruokailuun liittyviin asioihin. Koulut ovat panostaneet ruokarauhaan ja valvontaan ja kannustaneet oppilaita osallistumaan kouluruokailuun. Leppätien koulun oppilaiden siirtyminen omaan koulurakennukseensa syksyllä 2012 vähentää koulukeskuksen ruokasalin jonoja ja ruuhkaa. Viikolla 5 koulukeskuksen kaikki rehtorit pitivät palaverin, jossa tarkistettiin koululounaan ajankohtia, jotta oppilaiden ruokailuun käyttämää aikaa saataisiin pidennettyä. Ruotsinkielinen koulutusjaosto toivoo, että kouluruokailun ulkoiset puitteet paranevat Nikkilän sydän -hankkeen rakennusten valmistuttua. Opetussuunnitelman aihekokonaisuuksissa huomioidaan terveet elämäntavat, kestävä kehitys ja ekologisuus. Näitä käsitellään mm. ympäristö- ja luonnontiedon oppiaineen osiossa Ihminen ja terveys. Ympäristö- ja luonnontietoa opetetaan vuosiluokilla 1-4. Vastaavia tietoja kerrataan ja syvennetään vuosiluokilla 7-9 terveystiedossa ja kotitaloudessa. Kouluruokailu tukee koulun kasvatusvastuuta ravinto-oppiin liittyvissä asioissa. Tämä kasvatusvastuu alkaa jo päivähoidossa ja jatkuu läpi esiopetuksen ja koko perusopetuksen. Opetusjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. SIVVLK 40 Sivistysvaliokunta

5 Valmistelija: sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, Heikki Vestman ja 12 muuta valtuutettua jättivät 8-kohtaisen aloitteen toimenpiteistä kunnan ruokapalveluiden kehittämiseksi ja kunnallisen ruokailun arvostuksen lisäämiseksi. Aloite lähetettiin sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle että sivistysvaliokunnalle. Sivistysvaliokunta toteaa, että ruokapalveluiden kehittämiseen on osattu suhtautua vakavasti ja että kunnallisen ruokailun arvotusta lisääviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Sivistysvaliokunta antaa lausuntonaan aloitteeseen suomen- ja ruotsinkielisen koulutusjaoston lausunnot. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa lausuntonaan kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle suomen- ja ruotsinkielisen koulutusjaoston lausunnot. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 135 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus merkitsee sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä sivistysvaliokunnan lausunnot tiedoksi ja antaa asian valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liite 1/ 135. KV 39 Valtuusto Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. Liite 1/39.