ENERGIATEOLLISUUS RY, METSÄTEOLLISUUS RY

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATEOLLISUUS RY, METSÄTEOLLISUUS RY"

Transkriptio

1 SELVITYS 52A16426-Q B ENERGIATEOLLISUUS RY, METSÄTEOLLISUUS RY MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA

2 Sivu 1 (28) Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sivu 1 (28) Yhteystiedot Jaakonkatu 3, PL Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Management Consulting Oy

4 Sivu 1 (28) YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Polttoturpeella on keskeinen asema suomalaisessa energiantuotannossa, sekä yhdyskunnissa että teollisuudessa. Puun ja turpeen yhteiskäytöllä voidaan edullisimmin maksimoida puun käyttö, kun turve ominaisuuksiensa puolesta takaa parhaan käytettävyyden ja edullisemmat investointi- ja käyttökustannukset. Turve toimii varastoitavuuden ja tasalaatuisuuden takia energiantuotannossa lisäksi ns. marginaalipolttoaineena, jolla tasataan polttoaineen tarpeen vaihtelut. Turpeen käytön asteittaista lopettamista on perusteltu sen haitallisilla ympäristövaikutuksilla, joista korostuvat vesistövaikutukset, soiden luontoarvot ja käytön hiilidioksidipäästöt. Turpeen tuotannon paikallisiin vesistövaikutuksiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota viime aikoina ja tuottajat ovat sitoutuneet tehostamaan edelleen toimintaansa. Turpeen poltosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä käsitellään kuten fossiilisten polttoaineiden päästöjä. Valtaosa turpeesta käytetään EU:n päästökauppasektorilla, jonka päästökehitys on kiinnitetty ja jolloin Suomessa turpeen korvaamisella saavutettava päästöjen vähentäminen korvaa jossain muualla tehtäviä päästövähennystoimia eikä päästöjen kokonaismäärä muutu EU:n alueella. Kansallisen suostrategiaehdotuksen mukaan tuotantoon tarvittava uusien turvemaiden hankinta kohdennetaan pääsääntöisesti ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Turpeen käyttö on hallitusohjelman mukaisesti laskevalla trendillä vallitsevan energiaja ilmastopolitiikan ja sitä seuraavien ohjauskeinojen seurauksena. Arvion mukaan turpeen keskimääräinen käyttö laskee lähes puoleen nykytasosta seuraavan vuoden kuluessa nykyisillä toimilla. Turpeen käyttö kuitenkin jatkuu alemmalla tasolla ja riittävistä turvetuotannon edellytyksistä on huolehdittava. Mikäli turpeen käyttö lopetettaisiin, tulisi turve korvata muilla polttoaineilla. Äärivaihtoehtoina korvaavina polttoaineina ovat joko puu tai fossiiliset polttoaineet (hiili, öljy, kaasu). Todennäköisesti toteutuisi jokin välimuoto, jossa merkittävä osa turpeesta korvautuisi puulla, mutta myös fossiilisten käyttö lisääntyisi. Energiantuottajat lisäisivät fossiilisten käyttöä mm. polttoaineiden saantivarmuus ja laitosten käytettävyyssyistä. Turpeen korvaaminen fossiilisilla tai tuontipuulla heikentää työllisyyttä, lisää tuontiriippuvuutta ja heikentää kauppatasetta. Turpeen tuotannon ympäristövaikutuksiin voimme Suomessa vaikuttaa, sen sijaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon osalta merkittävästi vähemmän. Suomen energiatuotannon lämpövoimainvestoinnit ovat viime vuosina kohdentuneet voimakkaasti puupolttoaineisiin. Turpeen mahdollinen lopettaminen tulisi korostamaan tätä vaikutusta ja heikentäisi tuotannon monipuolisuutta. Yksipuolisen tuotantorakenteen riskeinä ovat voimakkaampi riippuvuus suhdanteista ja puun energiatarjonnan hyväksyttävyyteen ja kestävyyteen liittyvien riskien korostuminen. Turve vaihtoehtopolttoaineena toimii energiantuotannossa hinnanasettajana puupolttoaineelle eli turve asettaa laitoksille puustamaksukyvyn. Mikäli turpeen käyttö lopetettaisiin, poistuisi tämä puun hinnan nousua rajoittava hinnanasettaja. Puun hintaa nostaisi myös turpeen lopettamisesta seurannut voimakas kysynnän kasvu, jolloin tarjonnan lisääminen edellyttäisi kalliimpien metsäenergiajakeiden hyödyntämistä. Myös puun saantivarmuuden kasvattaminen nostaa puun hintaa terminaali- ja logistiikkajärjestelmien kehittämisen aiheuttamien kustannusten myötä, kun puu joutuisi turpeen käytön lopettamisen takia toimimaan laitosten marginaalipolttoaineena.

5 Sivu 2 (28) Pöyryn tekemien puun kysynnän ja tarjonnan tasapaino tarkastelujen mukaan näyttäisi, että hakkuutähteet, kannot ja pienpuu eivät riitä kattamaan puupolttoaineiden kysyntää, kun huomioidaan tulevaisuuden puun käytön kasvunäkymät energiantuotannossa, mukaan lukien mahdolliset biojalosteet (biopolttonesteet, biohiili, pelletti, synteettinen biokaasu). Energiantuotantoon tuleekin ohjautumaan myös pyöreää puuta eli raakaainekäyttöön kelpaavaa puuta. Mikäli turpeen käyttö lopetetaan, johtaa se entistä selvästi suuremman määrän raaka-aineeksi kelpaavan puun ohjautumista energiakäyttöön. Tällä on merkittävä negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin. Toisaalta puun hinta nousee, mikä nostaa teollisuuden raakaainekustannuksia, ja toisaalta puun saatavuus raaka-ainekäyttöön heikkenee. Molemmat tekijät vaikeuttavat metsäteollisuuden toimintaa ja voivat johtaa muutoksiin tuotannon volyymeissä ja sijainnissa. Tuotannon laskulla olisi merkittävät kansantaloudelliset ja työllisyysvaikutukset. Yleisenä tavoitteena on päinvastoin kasvattaa jalostusarvoa ja viennin määrää ja hallitusohjelmassakin mainitaan metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä huolen pitäminen. On myös muistettava metsäteollisuuden keskeinen merkitys uusiutuvan energian tuottajana. Metsäteollisuuden energiaksi päätyvä sivuvirtapuu on kilpailukykyinen uusiutuvan energian muoto eikä se tarvitse tukea. Puun hinnan nousu voi johtaa metsäteollisuuden tuotannon laskuun, mikä pienentäisi suoraan uusiutuvan energian määrää. Tällöin EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden täyttäminen muodostuu erittäin haastavaksi ja myös valtion kannalta kalliimmaksi, kun joudutaan kasvattamaan enemmän muita, tukea vaativia, uusiutuvan energian muotoja. Turpeen käytön lopettaminen aikaistaa energiantuotannon uusinvestointeja ja lisää investointi- ja käyttökustannuksia uusissa voimalaitoksissa. Samoin se edellyttää lisäinvestointeja olemassa oleviin laitoksiin, lisää käyttökustannuksia ja heikentää laitosten käytettävyyttä. Kustannusten nousu lisää myös lopputuotteiden, sähkön ja lämmön hintaa. Tämän myötä myös yhteistuotannon ja kaukolämmön kilpailukyky heikkenee. Tämä voi pahimmillaan johtaa energiatehokkaan yhteistuotantosähkön tuotannon laskuun. Mikäli turpeen käyttö lopetettaisiin, olisivat tarvittavat investoinnit energiantuotantolaitoksiin satoja miljoonia euroja suuremmat verrattuna tilanteeseen, että turvetta voitaisiin käyttää puun lisäpolttoaineena. Hintareferenssipolttoaine-turpeen poistuminen, puun saantivarmuuden kasvattaminen ja puun kysynnän kasvattaminen nostavat puun hintaa. Tämä näkyy sekä energiantuotannossa että myös teollisuuden raaka-ainehankinnan kustannuksissa jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisena lisäkustannuksena.

6 Keskeiset johtopäätökset PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 3 (28) Turpeen käytön lopettamisella olisi monia negatiivisia vaikutuksia energiantuotannossa, metsäteollisuudessa ja kansantaloudessa. Merkittävä osa vaikutuksista on viime kädessä taloudellisia, eli toisaalta nostamme energiantuotannon kustannuksia ja toisaalta heikennämme metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Energiantuotannon kustannusten nousu heikentää energiatehokkaan kaukolämmön ja yhteistuotannon asemaa. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten heikkeneminen puolestaan voi johtaa tuotannon supistumiseen, millä on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. Turve jouduttaisiin korvaamaan muilla polttoaineilla, osin puulla ja osin fossiilisilla, molempiin liittyy haitallisia vaikutuksia. Heikentäisimme omavaraisuutta ja kauppatasetta ja lisäisimme tuontiriippuvuutta samalla kun jättäisimme yhden harvoista kotimaisista energialähteistä hyödyntämättä. Energiantuotantolaitosten käytettävyys ja polttoaineiden huolto- ja saantivarmuus heikkenevät sekä tuotantorakenne yksipuolistuu. Turpeen työllistävä vaikutus menetetään siltä osin kun turvetta korvataan fossiilisilla polttoaineilla ja tuontipuulla. Turpeen käytön lopettaminen lisää entisestään puun kysyntää energiantuotannossa. Turpeen käyttö on hallitusohjelman mukaisesti jo nykyisillä toimilla vähenemässä selvästi, kun puulla korvataan sekä turvetta että fossiilisia polttoaineita. Puun tarjonta on kuitenkin rajallista ja raaka-aineeksi kelpaavaa puuta ohjautuu enenevässä määrin energiakäyttöön. Turpeen käytön lopettaminen voimistaisi tätä kehitystä merkittävästi ja voi puun hinnan nousun ja saatavuuden vähenemisen myötä johtaa metsäteollisuuden tuotannon laskuun. Tämän negatiivinen vaikutus kansantalouteen olisi merkittävä. Lisäksi metsäteollisuuden tuotannon lasku vaikeuttaisi merkittävästi EU:n uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista ja tekisi sen valtiolle selvästi kalliimmaksi. Turpeen käytön lopettamista on perusteltu negatiivisilla ympäristövaikutuksilla. Turvetuotannon esitettyjä vesistövaikutuksia voidaan pienentää ja soiden luontoarvot voidaan huomioida entistä paremmin. EU:n päästökauppajärjestelmä puolestaan vakioi CO 2 -päästöt. Kokonaisuutena turpeen käytön pakotettu lopettaminen ei ole perusteltua, sillä ympäristövaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa kotimaisin toimin ja lopettaminen aiheuttaisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia energiantuotannossa ja metsäteollisuudessa. Puun käyttö energiantuotannossa lisääntyy voimakkaasti ilman turpeen käytön lopettamistakin.

7 Sivu 4 (28) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TAUSTA TURPEEN KÄYTTÖ SUOMESSA Turpeen käytön ja tuotannon kehittyminen ja alueellinen jakautuminen Turpeen käytön jakauma vuonna TURPEEN KÄYTÖN KEHITTYMINEN TURPEEN KORVAAVAT POLTTOAINEET Ääriskenaariot Puulla korvaamisen käytännön maksimiskenaario Lauhdetuotanto KESKEISET NÄKÖKULMAT TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISESSA Turpeen käytön ympäristövaikutuksia Lähiympäristön tila: vesistövaikutukset, pölyäminen, liikenne Soiden luontoarvot Ilmastonmuutos ja turpeen hiilidioksidipäästöt Mitä turpeen käytön lopettamisella menetetään Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä Tuontiriippuvuus lisääntyy Energiantuotantolaitosten polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee ilman turvautumista muihin polttoaineisiin Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee turpeesta luovuttaessa Kasvatetaan energiantuotannon kustannuksia ja aikaistetaan uusinvestointitarvetta Heikennetään puun raaka-ainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Työllisyysvaikutukset alueellisesti Kauppatase heikkenee Vaikutus ympäristöturpeen tuotantoon PUUN KYSYNTÄ JA TARJONTA KUSTANNUSVAIKUTUKSIA Lisäinvestoinnit uudet laitokset Lisäinvestoinnit - vanhat laitokset Puun hinnan kehittyminen Vaikutus energiantuotannossa Vaikutus raaka-ainekäytössä Turvetuotantokalusto... 28

8 1 TAUSTA PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 5 (28) Polttoturve on keskeinen sähkön ja lämmön tuotannon polttoaine Suomessa ja turve toimii erinomaisesti puunpolttoa tukevana ja täydentävänä polttoaineena. Turpeen poltosta syntyvää hiilidioksidia kohdellaan päästöinventaarioissa kuten fossiilisista polttoaineista syntyvää. Viime aikoina on alettu kiinnittää entistä enemmän huomioita turpeen tuotannon paikallisiin vesistövaikutuksiin. Myös soiden luontoarvot ovat olleet esillä luvitettaessa uusia alueita turvetuotantoon. Edellä mainituista syistä on esitetty turpeen energiakäytön lopettamista esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä. Työssä tarkastellaan mahdollisen turpeen käytön lopettamisen vaikutuksia suomalaisessa energiajärjestelmässä. Turpeen käyttö lopetettaisiin vuoteen 2030 mennessä siten, että päätös lopettamisesta tapahtuisi lähivuosina ja olisi siis tiedossa kauan etukäteen. Työn kuluessa on haastateltu lukuisia turpeen ja puun käyttäjiä sekä energiantuotannossa että teollisuudessa.

9 Sivu 6 (28) 2 TURPEEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2.1 Turpeen käytön ja tuotannon kehittyminen ja alueellinen jakautuminen Turpeen osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta ja sähkön hankinnasta on ollut viime vuosina noin 6 %. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa turpeen osuus on 17 %. Paikallisessa lämmön tuotannossa turpeella on merkittävä rooli erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Turpeen käyttö vaihtelee vuosittain yhdyskuntien ja teollisuuden lämmitystarpeen vaihteluiden mukaan. Erityisen suuri vaihtelu syntyy kuitenkin lauhdesähköstä, jonka tarve riippuu pitkälti pohjoismaisesta vesitilanteesta ja edelleen turvelauhteen kilpailukyvystä sähkön markkinahintaan nähden. Turpeen tuotanto on hyvin sääriippuvaista, koska turve kuivatetaan korjuutilaan kesäaikana ulkona turvesoilla. Tämän vuoksi vuotuiset tuotantomäärät vaihtelevat suuresti. Seuraavassa kuvassa on esitetty energiaturpeen käytön ja tuotannon kehittyminen Suomessa. Turpeen käyttö kuvassa on jaettu teollisuuden, yhdyskuntien ja lauhdetuotannon kulutukseen. 35 TWh Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto Kuva 2-1 Energiaturpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen vuotuinen käyttö on vaihdellut viimeisen 15 vuoden aikana välillä 17-28,5 TWh. Keskimääräinen käyttö on ollut 23 TWh. Teollisuuden käyttö on tasaisinta. Eniten vaihtelua on lauhdetuotannossa, jossa turpeen käyttö on vaihdellut välillä 3-9 TWh. Turpeen tuotanto on vaihdellut välillä 5-37 TWh. Voimakas vaihtelu tuotannossa ja kulutuksessa on johtanut vaihteluihin turvevarastojen suuruudessa. Kaksi peräkkäistä huonoa tuotantokesää 2007 ja 2008 yhdessä vuoden 2007 korkean turpeen käytön kanssa johtivat varastojen purkautumiseen ja alueelliseen turvepulaan. Tämän jälkeen ei

10 Sivu 7 (28) turvevarastoja ole saatu nostettua kovin suuriksi johtuen mm. turvetuotantoalan rajallisuudesta. Vuonna 2010 energiaturpeen tuotantoala oli yhteensä noin hehtaaria. Seuraavassa kuvassa on esitetty turvetuotantoalojen alueellinen jakautuminen Suomessa vuonna Kuva 2-2 Turvetuotantoalat maakunnittain vuonna 2010 Turpeen tuotantoala, tuotanto ja siten työllistävyys ja alueelliset vaikutukset painottuvat Pohjanmaan alueelle. Turvetuotanto on kuitenkin merkittävää myös muissa maakunnissa aivan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Metsävarat ja siten energiapuuvarat painottuvat enemmän Keski- ja Itä-Suomen alueelle. 2.2 Turpeen käytön jakauma vuonna 2010 Turpeen käytön jakaumaa vuonna 2010 on tarkasteltu Pöyryn Kattilavoimalaitostietokannan avulla. Seuraavassa kuvassa on esitetty turpeen kulutuksen jakauma laitoksen valmistumisvuoden mukaan. ja

11 Sivu 8 (28) ,5 Turpeen kulutus, TWh , ,5 8 kpl 86 kpl 126 kpl 2010 Kuva 2-3 Turpeen käytön jakauma vuonna 2010 laitoksen valmistumisvuoden mukaan Vuoden 2010 turpeen käytöstä 95 % kulutettiin laitoksissa, jotka ovat valmistuneet vuoden 1975 jälkeen. Valtaosa laitoksista siis uusitaan noin 35 vuoden käytön jälkeen. Toisaalta useita laitoksia käytetään pidempäänkin ja ne saattavat olla vara- ja huippuvoimakäytössä. Tämän työn kannalta voidaan käyttää oletusta, että valtaosa ennen vuotta 1995 valmistuneista laitoksista korvautuu uusilla laitoksilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin turpeen käyttö on esitetty lopetettavan. Seuraavassa kuvassa on esitetty turpeen kulutuksen jakauma laitoksen polttoainetehon mukaan.

12 Sivu 9 (28) ,6 Turpeen kulutus, TWh/a ,9 3,5 8,9 Alle 20 MW MW MW yli 300 MW kpl 36 kpl 30 kpl 7 kpl 2010 Kuva 2-4 Turpeen käytön jakauma vuonna 2010 laitoksen valmistumisvuoden mukaan Valtaosa turpeesta käytetään polttoaineteholtaan yli 100 MW:n kattiloissa. Vain pieni osuus turpeesta (noin 5 %) käytetään alle 20 MW:n kattiloissa, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Osa alle 20 MW:n kattiloistakin kuuluu päästökauppaan sijaitessaan laitosalueella, jonka kattiloiden summateho on yli 20 MW tai kuuluvat samaan lämpöverkkoon päästökauppaan kuuluvien laitosten kanssa. Tämän työn kannalta merkittävää on että valtaosaa turpeen hiilidioksidipäästöistä säännellään EU:n päästökauppajärjestelmän avulla. Järjestelmässä kokonaispäästöjen kehittyminen EU:n alueella on määritetty päästövähenemäpolun mukaiseksi laskemalla liikkeelle tietty määrä päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien ja syntyvien päästöjen määrä ohjaa päästöoikeuden hintaa ja siten edelleen toimijoita toteuttamaan päästövähennystoimia. Järjestelmä huolehtii siitä, että päästöjen kokonaismäärä pysyy enintään ennalta päätetyssä.

13 3 TURPEEN KÄYTÖN KEHITTYMINEN PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 10 (28) Turpeen käytön arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti laskevan vallitsevan energia- ja ilmastopolitiikan ja sitä seuraavien ohjauskeinojen seurauksena. Seuraavassa kuvassa on esitetty Pöyryn arvio turpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehittymiseksi sähkön ja lämmön tuotannossa. Arvio perustuu Pöyryn kattilakohtaiseen energianhankinnan mallinnukseen Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla. Kuva 3-1 Energiaturpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden käyttöarvio sähkön ja lämmön tuotannossa (Pöyry arvio) Energiaturpeen kulutuksesta on kuvassa erotettu lauhdetuotantoon käytetty turve, koska lauhdevoiman tarve ja kilpailukyky määrittävät lauhdetuotantoon tarvittavan turpeen määrän ja siihen liittyy epävarmuuksia ja vaihtelua. Pöyryn näkemyksen mukaan peruskuormatyyppinen lauhdetuotannon tarve tulee laskemaan tulevaisuudessa, mikäli kaavaillut investoinnit ydin- ja tuulivoimaan toteutuvat. Tämä johtaa myös lauhdeturpeen käytön vähenemiseen noin 2-3 TWh:in vuodessa. Sähkömarkkinoiden ja sähköntuotantokapasiteetin kehitys voi olla myös toisenlaista, jolloin lauhdeturpeelle voisi olla myös suurempi tarve (6-7 TWh), mikä on esitetty kuvassa vaalealla sinisellä. Tällainen korkea turvelauhteen tarve voi ilmetä myös ajoittain sähkön markkinahinnan ollessa korkealla tasolla. Turpeen tuotantokyky pitäisi mitoittaa siten, että myös tällaisissa tilanteissa turvetta on tarjolla riittävästi. Yleisesti lauhdeturpeen tarvetta on vähentänyt myös lisääntynyt puupolttoaineiden käyttöosuus lauhdetuotantolaitoksissa. Puun käytön jatkuvuuteen tai lisäykseen lauhdetuotannossa liittyy kuitenkin tukipoliittista epävarmuutta. Yhteistuotantoon (CHP) ja lämmön erillistuotantoon käytetyn turpeen määrän arvioidaan laskevan tehdyssä mallinnuksessa 19 TWh:sta 11 TWh:in vuoteen 2030 mennessä. Tämä määrä korvautuu pääosin puupolttoaineilla.

14 Sivu 11 (28) Yhteensä turpeen käytön arvioidaan laskevan tehdyn mallinnuksen mukaan keskimääräisestä 23 TWh:sta (26 TWh vuonna 2010) 16 TWh:in vuonna 2020 ja 13 TWh:in vuonna 2030 (sisältää lauhdeturvetta 2-3 TWh). Vuoden 2030 arvio perustuu oletukseen, että turpeen osuus etenkin isoissa laitoksissa tulee säilymään %:ssa. Kiinteiden puupolttoaineiden käytön arvioidaan kasvavan vuoden TWh:sta 45 TWh:in (22,5 milj. k-m 3 ) vuonna 2020 ja 49 TWh:in (24,5 milj. k-m 3 ) vuonna Kasvu koostuu sekä turpeen että fossiilisten hiilen, öljyn ja kaasun korvaamisesta.

15 4 TURPEEN KORVAAVAT POLTTOAINEET PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 12 (28) Mikäli pitäydytään nykyisen kaltaisessa energia- ja ilmastopoliittisessa ohjauksessa, eikä turpeen käyttöä olla erityisesti lopettamassa, päädyttiin Pöyryn mallinnuksessa noin 13 TWh:n vuotuiseen turpeen käyttöön vuonna Tämä sisälsi lauhdeturvetta reilut 2 TWh. 4.1 Ääriskenaariot Mikäli turpeen käyttö lopetettaisiin kokonaan, jouduttaisiin vastaava energia tuottamaan muilla polttoaineilla. Turpeen korvaavina polttoaineina voidaan tarkastella kahta ääriskenaariota, joissa turve korvataan kokonaan joko fossiilisilla polttoaineilla tai puulla. Skenaarioita puoltavia oletuksia ja skenaarioihin liittyviä ominaispiirteitä on kuvattu seuraavassa. Kuva 4-1 Turpeen korvaamiseen fossiilisilla ja puulla liittyviä taustatekijöitä Seuraavassa on kuvattu ääriskenaarioiden keskeisiä vaikutuksia, joita on käsitelty tarkemmin kappaleessa Turve korvataan lähes kokonaan puulla Teollisuuden puunsaanti vaikeutuu, kun kuitupuuta ohjautuu merkittäviä määriä polttoon, tällä on negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee Laitosten käytettävyys heikkenee Tuontipuun määrä saattaisi lisääntyä, mikä lisäisi tuontiriippuvuutta

16 2. Turve korvataan kokonaan fossiilisilla polttoaineilla PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 13 (28) Menetetään turpeen työllistävä vaikutus: nykyisin henkilötyövuotta, 13 TWh:n käyttötasolla noin henkilötyövuotta Tuontiriippuvuus kasvaa merkittävästi Kauppatase heikkenee, 13 TWh kivihiiltä maksaa noin 170 M Raaka-aineeksi kelpaava puu ohjautuu teollisuuden käyttöön Skenaarioihin yhteisesti sisältyviä piirteitä Turvetuotannon haitat poistuvat Energiantuotannon kustannukset kasvavat Turpeen kansantaloudellinen arvo jätetään hyödyntämättä Hiilidioksidipäästöt eivät merkittävästi muutu, koska valtaosa turpeesta käytetään päästökauppasektorilla, jonka päästökehitys on kiinnitetty. Kuva 4-2 Turpeen korvaamiseen fossiilisilla ja puulla liittyviä vaikutuksia

17 4.2 Puulla korvaamisen käytännön maksimiskenaario PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 14 (28) Todennäköisesti toteutuisi jokin välimuoto ääriskenaarioista. Seuraavassa on esitetty yksi arvio (Pöyry) turpeen korvaamisesta, joka edustaa lähes maksimaalista puun käytön lisäystä. Arvio pohjautuu laitoskohtaiseen sähkön ja lämmöntuotannon mallinnukseen, jossa turpeen kulutus vuonna 2030 on 13 TWh (lauhdeturpeen käyttö reilut 2 TWh). Valtaosa turpeesta, arviolta 11 TWh, korvautuisi puulla. Loppuosa turpeesta korvautuu muilla fossiilisilla, valtaosin hiilellä samoissa kattiloissa Pieneltä osin tuotantoa korvaantuu myös kaasulla ja öljyllä, lähinnä erillisenä lämmöntuotantona, kun kiinteän polttoaineen kattiloiden teho laskee ja huoltoseisokit lisääntyvät Lauhdetuotantoa ei pääosin korvata puulla, vaan se tuotettaisiin muissa lauhdetuotantoyksiköissä, pääosin kivihiilellä. Kuva 4-3 Energiaturpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden käyttöarvio sähkön ja lämmön tuotannossa, kun turpeen käyttö lopetetaan (Pöyry arvio) Turpeen korvaavia polttoaineita arvioitaessa ei huomioitu puun riittävyyttä, vaan laitosten todennäköisiä polttoainevalintoja huomioiden mm. energian toimitusvarmuusvaatimukset, tekniset mahdollisuudet, sijainti ja nykyiset polttoainevalinnat. Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö sähkön ja lämmön tuotannossa olisi siis turpeen käyttö lopetettaessa 60 TWh. Metsähakkeen osuus tästä olisi noin 42 TWh, kun metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä oletetaan vakioksi. Tämä on selvästi enemmän kuin on hakkuutähteiden, kantojen ja pienpuun realistinen tarjonta-arvio. Tämä

18 Sivu 15 (28) tarkoittaa, että raaka-aineeksi soveltuvaa puuta ohjautuu energiantuotantoon merkittäviä määriä. Puun riittävyystasetta on tarkasteltu tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Mikäli voimalaitokset, jotka vuoteen 2030 mennessä korvattaisiin uusilla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla (CHP), toteutettaisiinkin erillisen lämmöntuotannon laitoksina, kasvaisi puun käyttö noin 9 TWh vähemmän. Puun käyttö kasvaisi kuitenkin nykytilanteeseen nähden merkittävästi. Puun kokonaiskäyttö olisi siis reilut 50 TWh ja metsähakkeen osuus 33 TWh. Yhteistuotantosähkön määrä pienenisi vajaa 3 TWh vuonna Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ei ole järkevää ohjata liikaa raaka-aineeksi soveltuvaa puuta energiantuotantoon, jos sillä on haitallisia vaikutuksia teollisuuden toimintaedellytyksiin. Hallitusohjelmassa sanotaan, että metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä pidetään huolta. Tavoitteena on, että valmistettavien hyödykkeiden jalostusarvoa kasvatetaan ja edelleen viennin määrää kasvatetaan. 4.3 Lauhdetuotanto Turpeen käytön lopettaminen vaikuttaisi myös turvelauhdesähkön tuotantoon sekä pelkkää lauhdetta tuottavassa laitoksessa että lukuisissa väliotto- ja lisälauhdelaitoksissa. Laitoksen sijainti korvaavien polttoaineiden (puu, hiili, kaasu) hankinnan kannalta sekä kilpailukyky vaikuttavat siihen, onko turve korvattavissa samassa laitoksessa muilla polttoaineilla, vai tuotetaanko sähkö muualla ja muilla tuotantomuodoilla (ydinvoima, tuulivoima, hiililauhde, tms.). Lauhdetuotannon tarve tulevaisuudessa on nykyisen näkemyksen mukaan muuttumassa enemmän peruskuormatarpeesta lyhytkestoisempien tarvepiikkien suuntaan. Säätövoiman tarve on kasvamassa, kun tasaisesti tuottava ydinvoima syrjäyttää muuta lauhdevoiman tuotantoa ja kun sään mukaan vaihtelevasti tuottava tuulivoima lisääntyy. Tähän vaikuttaa mm. ennustettu tuulivoiman tuotannon merkittävä kasvu ja siten suurempi vaihtelevuus sähköntuotannossa. CHP-laitosten yhteydessä oleva lisä- ja väliottolauhdekapasiteetti tarjoaa nopeasti säädettävää kapasiteettia, joskin etenkin talviaikaan paikallinen lämmöntarve rajoittaa näiden laitosten käyttöä säätövoimana. Osa nykyisistä lisälauhdetta tuottavista laitoksista saavuttaa käyttöikänsä pään ennen vuotta Korvausinvestointia suunniteltaessa on todennäköistä, että turpeen käytön lopettaminen heikentää edellytyksiä kasvattaa laitoskokoa merkittävää lisälauhdetuotantoa varten. Marginaaliseksi polttoaineeksi sekä uusissa että olemassa olevissa laitoksissa voi myös muodostua hiili, kun se nykyisin on turve. Lauhdetuotannon arvo on suurimmillaan sähkön kysyntäpiikkien aikaan. Tällöin käytettävissä olevan tuotantokapasiteetin määrä vaikuttaa myös hintapiikkien suuruuteen. Lauhdelaitosten tarve ja siten käyttö on riippuvainen sähkön markkinahinnasta eli lauhdelaitosten kilpailukyvystä sähkön markkinahintaan nähden. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vesitilanne vaikuttaa oleellisesti sähkön markkinahintaan. Vesitilanne vaihtelee vuosittain voimakkaasti eikä vaihtelun arvioida tulevaisuudessa ainakaan pienenevän. Turpeen tuotantokyky pitäisi mitoittaa siten, että myös korkean turvelauhteen kysynnän aikana turvetta on tarjolla riittävästi.

19 Sivu 16 (28) 5 KESKEISET NÄKÖKULMAT TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISESSA Turpeen käytön lopettamista on perusteltu negatiivisilla ympäristövaikutuksilla: 1. Lähiympäristön tila: vesistövaikutukset, pölyäminen, liikenne 2. Luontoarvot 3. Ilmastonmuutos. Mikäli turpeen käytöstä luovuttaisiin, olisi sillä monia vaikutuksia: 1. Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä 2. Tuontiriippuvuus lisääntyy 3. Polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee 4. Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee 5. Kasvatetaan energiantuotannon kustannuksia ja samalla heikennetään kilpailukykyä 6. Heikennetään puun raaka-ainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin 7. Työllisyysvaikutukset alueellisesti 8. Kauppatase heikkenee 9. Vaikutus ympäristöturpeen tuotantoon Seuraavassa on käsitelty hieman laajemmin yllä mainittuja turpeen mahdollisen lopettamisen vaikutuksia. 5.1 Turpeen käytön ympäristövaikutuksia Lähiympäristön tila: vesistövaikutukset, pölyäminen, liikenne Turvetuotannon vesistövaikutusten minimoimiseksi on viime vuosina esitetty voimakkaita vaatimuksia ja päästöjen vähentämisen vaatimustaso on noussut. Valtakunnallisesti tarkasteltuna turvetuotannon osuus vesistöpäästöistä ei ole suuri, mutta paikoin turvetuotannon osuuden arvioidaan olevan merkittävä. Turvetuotannon hyväksyttävyys paranee, kun vesistöpäästöt minimoidaan. Päästöjen vähentäminen lisää kuitenkin tuotannon kustannuksia. Tällöin kannetaan huolta turpeen käytön kustannusten noususta, kun myös turpeen käytön verotusta ollaan kiristämässä. Muut turvetuotannon ympäristövaikutukset ovat vähäisiä ja lyhytkestoisia, kuten pölyäminen, jolla saattaa kuitenkin olla paikallista vaikutusta. Turpeen kuljettamisen ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna polton vaikutuksiin, joskaan eivät merkityksettömät. Oletusarvoisesti merkittävä osa turpeesta korvattaisiin puupolttoaineilla, joiden kuljetussuorite on turpeeseen nähden suurempi johtuen hakkeen pienemmästä energiasisällöstä.

20 5.1.2 Soiden luontoarvot PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 17 (28) Kansallisen suostrategiaehdotuksen (2011) mukaan tuotantoon tarvittava uusien turvemaiden hankinta kohdennettaisiin pääsääntöisesti ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille käyttöön otettavan luonnontilaisuusasteikon mukaisesti. Turveyritysten jo hallussa oleviin soihin luonnontilaisuusasteikkoa ei takautuvasti sovellettaisi. Näiden osalta arvokkaimmat kohteet lunastettaisiin suojeluun Ilmastonmuutos ja turpeen hiilidioksidipäästöt Noin 95 % turpeesta poltetaan laitoksissa, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin. EU:n päästökaupan piirissä olevien laitosten päästökehitys on kiinnitetty, jolloin Suomessa turpeen korvaamisella saavutettava päästöjen vähentäminen korvaa jossain muualla tehtäviä päästövähennystoimia. Toisin sanoen EU:n kasvihuonekaasupäästöt eivät laske lainkaan, vaikka Suomessa turve korvattaisiin kokonaan hiilidioksidipäästöillä: muualla vain jätettäisiin tekemättä vastaava määrä päästövähennystoimia. Paikallisilla päättäjillä, kuluttajilla ja yrityksillä voi olla eurooppalaisesta päästökehityksestä riippumattomia päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäystavoitteita, jotka ohjaavat polttoaineiden käyttöä vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavaan ja enemmän uusiutuvaa energiaa hyödyntävään suuntaan. 5.2 Mitä turpeen käytön lopettamisella menetetään Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä Turve on yksi keskeinen kotimainen energiavara yhdessä puuenergian, vesivoiman ja tuulivoimapotentiaalin kanssa. Turpeen vuotuinen käyttö on ollut keskimäärin 23 TWh. Puuenergian käyttö on merkittävässä kasvussa jo nykyisten energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden täyttämiseksi. Puun käytölle tavoitellaan jo vuoteen 2020 mennessä lähes 15 TWh:n käytön lisäystä. Puuenergian saatavuus voi muodostua rajoitteeksi, tätä tarkastellaan erikseen myöhemmin tässä raportissa. Vesivoiman merkittävä lisääminen on luvituksellisesti hankalaa. Vesivoiman lisäyspotentiaali yhdessä arvioidun sateisuuden lisääntymisen kanssa on noin 4 TWh vuoteen 2030 mennessä. Mikäli vesivoimarakentamista ei lisätä valtiovallan toimin vaan toteutetaan vain nykyisten voimalaitoksien perusparannussuunnitelmat ja ns. kiistattomat hankkeet, on vesivoiman lisäys vain noin viidennes potentiaalista eli selvästi alle 1 TWh. Tuulivoiman tuotantoa pyritään lisäämään aktiivisesti, tavoitteena 6 TWh:n tuotanto vuonna Toistaiseksi tuulivoiman lisäys ei ole lähtenyt toivotulla tavalla vauhtiin, syynä mm. luvitukselliset esteet. Vesi- ja tuulivoimalla tuotettu sähköenergia ei pääsääntöisesti korvaa turpeella tuotettua energiaa, joka suurelta osin kuluu paikallisen lämmön tuottamiseen. Toki turpeellakin tuotetaan merkittävä määrä sähköä: pääosin yhteistuotantosähköä ja lisäksi lauhdesähköä.

21 Sivu 18 (28) Energiantuotantoon osoitetulla turpeella on kansantaloudellinen arvo ja hyödynnettävissä oleva varanto, jotka jäisivät hyödyntämättä, mikäli turpeen käytöstä luovuttaisiin. Suomen energiatuotannon lämpövoimainvestoinnit ovat viime vuosina kohdentuneet voimakkaasti puupolttoaineisiin. Turpeen mahdollinen lopettaminen tulisi korostamaan tätä vaikutusta ja heikentäisi tuotannon monipuolisuutta. Yksipuolisen tuotantorakenteen riskeinä ovat voimakkaampi riippuvuus suhdanteista ja puun energiatarjonnan hyväksyttävyyteen ja kestävyyteen liittyvien riskien korostuminen Tuontiriippuvuus lisääntyy Suomen energianhankinnan ominaispiirre on korkea tuontiriippuvuus, kun valtaosa primäärienergiasta tuodaan ulkomailta. Öljyn, hiilen, maakaasun, ydinpolttoaineen ja tuontisähkön osuus primäärienergiasta on lähes 70 %. Turpeen käytön lopettaminen voisi lisätä eniten puun käyttöä, mutta se lisäisi myös hiilen, öljyn ja kaasun käyttöä, koska teknisistä, käytettävyys- ja huoltovarmuussyistä johtuen laitokset joutuisivat käyttämään tai vähintään varautumaan myös muiden polttoaineiden käyttöön puun lisäksi. Turpeesta luopuminen siis ylläpitäisi näiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja käyttövalmiutta suuressa laitosjoukossa, jolloin niiden käytön lisäämisen kynnys on alhainen esim. hintasuhteiden muuttuessa. Lisäksi osa puusta voisi olla kasvaneen kysynnän takia tuontipuuta, joka myös lisäisi tuontiriippuvuutta. On myös huomioitava, että turpeen tuotannon ympäristövaikutuksiin voimme Suomessa vaikuttaa, sen sijaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon osalta merkittävästi vähemmän Energiantuotantolaitosten polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee ilman turvautumista muihin polttoaineisiin Turve on varastoitava polttoaine, jonka saatavuus ja infrastruktuuri on kehitetty korkealle tasolle. Turve toimii voimalaitosten polttoainetarpeen vaihteluita tasaavana eli ns. marginaalipolttoaineena. Kuitenkin myös turpeen riittävyys sisältää ongelmia, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina huonojen ja keskinkertaisten tuotantosäiden sekä varastotason alenemisen myötä. Mikäli turpeen käytöstä luovuttaisiin, tuotantolaitokset joutuvat polttoainehuollon saantivarmuuden turvaamiseksi varautumaan uusissakin voimalaitoksissa muun polttoaineen, käytännössä hiilen käyttöön, vaikka sitä ei normaalitilanteessa paljoa käytettäisikään. Vanhoissa laitoksissa korkealämpöarvoista polttoainetta tarvitaan myös tasaamaan puun laatuvaihteluita ja varmistamaan laitoksen riittävä tuotantoteho, turpeen poistuessa hiili on käytännön vaihtoehto.

22 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 19 (28) Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee turpeesta luovuttaessa Turpeen ominaisuudet ja palaminen mahdollistavat maksimaalisen käytettävyyden puun ja turpeen yhteistuotantolaitoksissa, etenkin olemassa olevissa laitoksissa. Turve auttaa pitämään kattilan lämmönsiirtopinnat puhtaampina, jolloin laitoksen hyötysuhde säilyy korkeana ja korroosio vähenee. Uusissa laitoksissa pystytään suunnittelun avulla paremmin huomioimaan pelkän puun käyttö, mutta käytettävyysongelmat eivät poistu kokonaan sen lisäksi, että käyttökustannukset ovat korkeammat. Kattilan likaantumista voidaan vähentää pelkkää puuta käytettäessä lisäämällä kattilaan erilaisia, tyypillisesti rikkiä sisältäviä kemikaaleja. Siirtyminen pelkän puun käyttöön lisää sekä ennakoitujen että ennakoimattomien huolto- ja korjausseisokkien määrää, kun kattilan likaantumista pyritään estämään tai korroosion aiheuttamia vahinkoja korjataan. Tällöin erillinen lämmöntuotanto öljyllä ja erillinen sähköntuotanto kasvavat, kun yhteistuotantolaitos on huoltoseisokissa Kasvatetaan energiantuotannon kustannuksia ja aikaistetaan uusinvestointitarvetta Puun ja turpeen yhteiskäytöllä voidaan optimoida energiantuotannon investointi- ja käyttökustannukset. Turpeen avulla voidaan edullisimmin maksimoida puun käyttö. Turpeen osuudeksi uusissa laitoksissa riittää noin 20 % laitoksen polttoainekäytöstä, jolloin voidaan minimoida sekä investointi- että käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Turve toimii hintareferenssinä puupolttoaineille ja samalla asettaa puustamaksukyvyn rajaa energiapuulle. Turve toimii useimpien laitosten marginaalipolttoaineena ja sen kokonaishankintakustannus veroineen ja päästöoikeuskustannuksineen määrittää laitokselle usein hinnan, jonka se haluaa enimmillään puusta maksaa (=puustamaksukyky). Turpeen kustannus siis hillitsee puun hinnan nousua, mikä auttaa myös ohjaamaan raaka-ainekäyttöön soveltuvaa puuta teollisuuden käyttöön. Mikäli turpeen käytöstä luovutaan, poistuu tämä puun hinnan nousua hillitsevä vaikutus. Puun kysynnän kasvusta johtuva puun hinnan nousu ei rajoitu ainoastaan energiantuotantoon menevään puuhun vaan vaikuttaa myös raaka-ainekäyttöön eli teollisuuteen ohjautuvan puun hintaan. Energiantuotantolaitosten käyttökustannukset voidaan optimoida puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Myös laitosinvestointi optimaalisella puu/turve-suhteella on edullisempi kuin pelkkää puuta tai puuta ja hiiltä käyttävällä laitoksella. Pelkkää puuta käyttävän laitoksen kalliimpi investointi voi johtaa pienempään toteutettavaan laitoskokoon, koska laitoskoko mitoitetaan tyypillisesti siten, että viimeinenkin megawatti täyttää investoinnilta vaadittavan kannattavuusvaatimuksen. Jos uusi laitos toteutetaan pienempänä, CHP-tuotanto pienenee ja erillinen lämmöntuotanto öljyllä kasvaa, samoin kuin erillinen sähköntuotanto myös kasvaa. Turpeen käytön lopettaminen aikaistaa uusinvestointeja, koska vanhoissa laitoksissa pelkkään puun käyttöön siirtyminen edellyttää muutosinvestointeja, joita ei kannata tehdä vanheneviin laitoksiin. Jos polttoainevalikoima pysyisi samana, voidaan kattilan käyttöikää jatkaa ilman merkittäviä investointitarpeita. Kustannusvaikutuksia on käsitelty tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Energiantuotannon kustannusten kasvattaminen heikentää sekä kaukolämmön että teollisuuden kilpailukykyä ja huonontaa edelleen sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaa.

23 Sivu 20 (28) Heikennetään puun raaka-ainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Puun riittävyys ja etenkin hinta nousevat esille, kun puhutaan puun merkittävästä lisäkäytöstä energiantuotannossa. Kaikki jakeet kelpaavat energiantuotantoon, mutta vain osa raaka-ainekäyttöön. Raaka-ainekäytön puustamaksukyky määräytyy kansainvälisillä lopputuotemarkkinoilla, eikä siihen voi juuri kotimaisilla toimilla vaikuttaa. Energiakäytön puustamaksukyky määräytyy sen sijaan paikallisesti ja sitä voidaan ohjata kansallisin keinoin. Energiakäytössä puun kulutus on merkittävästi lisääntymässä jo nykyisten ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden täyttämiseksi ilman turpeen käytön kieltämistäkin Markkinaehtoinen turpeen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen nykyisillä ohjauskeinoilla Biojalosteet: biopolttonesteet, biohiili, pelletti, synteettinen biokaasu. Tarkasteltaessa kaiken puumassan vuotuista kasvua koko maan tasolla, näyttäisi puuraaka-ainetta riittävän teollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin. Kaikkea kasvavaa puuta ei kuitenkaan voida hyödyntää teknisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä tai muista syistä. Käytettävissä oleva puun määrä on siis merkittävästi teoreettista alhaisempi, tätä on tarkasteltu tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. Puun kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaihteleekin merkittävästi alueellisesti ja eri puujakeiden suhteen. Merkittävä puun energiakäytön lisäys ja referenssipolttoaine-turpeen poistuminen ohjaa raaka-ainekäyttöön soveltuvaa puuta energiakäyttöön enenevässä määrin. Tällä on etenkin alueellisesti vaikutuksia teollisuuden raaka-aineen saantiin ja sen hintaan. Tällä on puolestaan epätoivottu vaikutus teollisuuden tuotannon toimintaedellytyksiin ja sijoittumiseen. Teollisen toiminnan supistumisella on puolestaan merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset välittömine ja välillisine vaikutuksineen. On myös muistettava metsäteollisuuden keskeinen merkitys uusiutuvan energian tuottajana. Metsäteollisuuden energiaksi päätyvä sivuvirtapuu on kilpailukykyinen uusiutuvan energian muoto eikä se tarvitse tukea. Puun hinnan nousu voi johtaa metsäteollisuuden tuotannon laskuun, mikä pienentäisi suoraan uusiutuvan energian määrää. Tällöin EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden täyttäminen muodostuu erittäin haastavaksi ja myös valtion kannalta kalliimmaksi, kun joudutaan kasvattamaan enemmän muita, tukea vaativia, uusiutuvan energian muotoja. Yksi keskeinen tekijä puun riittävyydessä on puun saaminen markkinoille eli puun myyntihalukkuuden lisääminen metsäomistajuuden pirstoutuessa. Tämä tulee olemaan entistä suurempi haaste tulevaisuudessa.

24 5.2.7 Työllisyysvaikutukset alueellisesti PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 21 (28) Turpeen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät, VTT:n arvion mukaan nykyisellä turpeen käyttötasolla välillisine vaikutuksineen yli henkilötyövuotta, kun huomioidaan tuotanto, kuljetukset sekä sähkön- ja lämmöntuotanto sekä lisäksi ympäristöturve. Energiaturpeen tuotannon ja kuljetuksen työllisyysvaikutus on välillisine vaikutuksineen noin henkilötyövuotta. Metsäenergian korjuu on yhtä paljon työvoimaa vaativaa kuin turpeen tuotanto. Mikäli turpeen käytön lopettamisen myötä valtaosa turpeesta korvattaisiin puulla, eivät työllisyysvaikutukset koko maan tasolla olisi merkittävät. Turve- ja metsäenergiavarat sijoittuvat kuitenkin alueellisesti eri puolille Suomea, joten alueellisia työllisyysvaikutuksia ilmaantuisi. Turpeen tuotanto ja siten työllistävyys ja alueelliset vaikutukset painottuvat Pohjanmaan alueelle. Turvetuotanto on kuitenkin merkittävää myös muissa maakunnissa aivan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Metsävarat ja siten energiapuuvarat painottuvat enemmän Keski- ja Itä-Suomen alueelle. Lisäksi osa turpeesta korvataan muilla polttoaineilla kuin puulla ja osa puusta voi olla tuontipuuta. On myös mahdollista, että merkittävä osa turvetta korvaavista polttoaineista on muuta kuin puuta eli fossiilisia tuontipolttoaineita. Tällöin menetetään tätä turvetta vastaava työllisyysvaikutus kotimaassa Kauppatase heikkenee Kaikkea turvetta ei korvata kotimaisella puulla. Osa turpeesta korvaantuu fossiilisilla polttoaineilla ja osa mahdollisesti tuontipuulla. Nämä heikentävät kauppatasetta turpeen käyttöön verrattuna. Esimerkiksi 10 TWh kivihiiltä maksaa noin 130 M. Puun hinnan nousu huonontaisi metsäteollisuuden kilpailukykyä, mikä voi johtaa tuotannon laskuun ja viennin supistumiseen ja siten heikentäisi kauppatasetta Vaikutus ympäristöturpeen tuotantoon Ympäristöturpeita käytetään mm. kasvualustana, maanparannusaineena, lannoitteena, kuivikkeena, imeytysaineena ja eristeinä. Ympäristöturvetta ja energiaturvetta tuotetaan osin samoilla tuotantoalueilla siten, että päällimmäisenä olevat nuoren turpeen kerrokset hyödynnetään ympäristöturpeena ja alempana olevat energiaturpeena. Energiaturpeen käytön lopettaminen ei estä ympäristöturpeen tuotantoa ja hyödyntämistä, mutta näiden eri tuotteiden tuotannot ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa.

25 Sivu 22 (28) 6 PUUN KYSYNTÄ JA TARJONTA Puun riittävyys nousee esille, kun puhutaan puun merkittävästä lisäkäytöstä energiantuotannossa. Kaikki jakeet kelpaavat energiantuotantoon, mutta vain osa raakaainekäyttöön. Tarkasteltaessa kaiken puumassan vuotuista kasvua koko maan tasolla, näyttäisi puuraaka-ainetta riittävän teoriassa teollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin. Suomen puuston vuotuinen kasvu on viimeisempien inventointien perusteella noin 104 Mm 3 vuodessa. Vastaavasti suurimmaksi kestäväksi ainespuun hakkuukertymäksi (VMI10) on arvioitu 70 Mm 3, jota vastaavat toteutuneet hakkuut ovat viime vuosina olleet noin Mm 3 tasolla (2011: 52 Mm 3 ). Seuraavassa kuvassa on esitetty kyseisistä hakkuukertymistä karkeasti johdettu metsähakkeen teknis-ekologinen korjuupotentiaali, joka on noin Mm 3 (38-47 TWh). Tämän lisäksi metsävarojen hyödyntämispotentiaaliin voidaan laskea myös suurimman kestävän kuitupuun hakkuukertymän ja toteutuneiden hakkuiden erotus, joka oli 7,5 Mm 3 (15 TWh) vuonna Kuva 6-1 Puuston kasvu ja hakkuukertymät Kaikkea kasvavaa puuta ei kuitenkaan voida hyödyntää teknisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä tai muista syistä. Rajoittavia tekijöitä ovat muun muassa: Pieni leimikkoala (ha) ja alhainen hehtaarikohtainen kertymä (m 3 /ha) Metsänomistajien tarjontahalukkuus Energiapuun korjuusuositukset (esim. ravinnehävikki) ja talteensaanto Vaikeat maasto-olosuhteet ja metsäkuljetusmatka. Käytettävissä oleva puun määrä on siis merkittävästi teoreettista alhaisempi. Puun kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaihteleekin merkittävästi alueellisesti ja eri puujakeiden suhteen. Puupolttoaineiden lisäyksessä kasvutavoitteet kohdistuvat metsähakkeeseen, sillä metsäteollisuuden sivutuotteiden (puru, kuori, teollinen hake) tarjonnan ei uskota enää

26 Sivu 23 (28) merkittävästi kasvavan. Seuraavassa kuvassa on esitetty Pöyryn ja Metsätehon määrittämä (TEM 66/2010: Kiinteiden puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020) noin 57 Mm 3 hakkuita vastaava teknis-ekologinen metsähakkeen tarjontapotentiaali, Pöyryn saatavuusanalyysien perusteella toteutuva tarjonta ja tilastoitu käyttö vuonna Kuva 6-2 Metsähakkeen tarjonta: teknis-ekologinen potentiaali, Pöyryn saatavuusanalyysin mukainen tarjonta ja toteutunut vuosi 2011 Pöyryn tekemien puupolttoaineiden ( ) kysyntä ja tarjontamallinnuksien perusteella tekniset ja taloudelliset seikat rajoittavat metsähakkeen tarjonnan noin TWh tasolle (Pöyryn saatavuusanalyysi). Tarjonta jakaantuu suhteellisen tasaisesti hakkuutähteiden, kantojen ja pienpuun kesken. Tarjonnan realisoituminen edellyttää kuitenkin erittäin voimakasta panostusta koko metsähakkeen tuotanto- ja korjuuketjuun sekä metsänomistajilta metsähakkeen tarjontahalukkuutta. Tarjontapotentiaalista hakkuutähteet ja kannot ovat suoraan riippuvaisia toteutuneista hakkuista ja näin ollen metsäteollisuuden kehitykselle on merkittävä vaikutus metsähakkeen tarjontamääriin. Pienpuun osalta tarjontaa on mahdollista kasvattaa hyödyntämällä entistä järeämpiä kohteita, mutta samalla kuitenkin kilpailuasetelma jalostus- ja suoran energiakäytön välillä voimistuu. Metsäenergian tarjontaan vaikuttaa myös siihen liittyvät ympäristönäkökulmat (mm. kestävyyskriteerit, hiilineutraalisuus, biodiversiteetti ja ravinnekysymykset), jotka saattavat asettaa tulevaisuudessa rajoituksia tai supistaa osittain tarjontapotentiaalia. Mikäli metsähakkeen tarjontamäärä supistuu, on todennäköisenä seurauksena voimakkaampi energiakysynnän kasvu teollisuuden ainespuuhun tai tuontipolttoaineisiin. Seuraavassa kuvassa on esitetty miten metsähakkeen kysyntä kehittyisi Pöyryn energiantuotannon mallinnusten perusteella vuosina 2020 ja 2030 ja mikä vaikutus olisi jos turve korvaantuisi pääasiassa puupolttoaineilla. Laskelmassa oletuksena on metsäteollisuuden sivutuotteiden käytön säilyminen noin 18 TWh tasolla. Laskelman tulokset on johdettu useammasta eri tarkastelusta eikä niissä ole metsähakkeen saatavuuden (Pöyryn saatavuusanalyysi) osalta mallinnettu vuoden 2030 tilannetta, joten niitä tulee pitää lähinnä suuntaa-antavina.

27 Sivu 24 (28) Kuva 6-3 Metsähakkeen kysyntä ja tarjonta Metsähakkeen kysyntä ylittää tehdyn tarkastelun perusteella Pöyryn saatavuusanalyyseihin perustuvan tarjonnan vuoden 2020 jälkeen. Tämä kuvaa sitä, että viimeistään silloin metsäenergian lisäys alkaa kohdistua voimakkaasti myös ainespuun mitat täyttävään kuitupuuhun. Mahdollinen turpeen korvautuminen ja lisääntynyt puupolttoaineiden jalostus (biojalostamot) vahvistavat tätä vaikutusta. Nykyisessä markkinatilanteessa kun pienpuukohteiden korjuutukiin (pienpuun energiatuki) kohdistuu epävarmuutta ja alhaisemman läpimitan korjuukohteiden kannattavuus on heikko, kasvaa kiinnostus järeimpien pienpuukohteiden hyödyntämiseen. Seuraavassa kuvassa on esitetty kysyntänä puupolttoaineiden energiakysyntä ja metsäteollisuuden kotimaisen kuitupuun hankinta vuonna 2011, jota on verrattu metsähakkeen, metsäteollisuuden sivutuotteiden ja kuitupuun tarjontaan. Kuitupuun tarjonta perustuu arvioituun suurimpaan kestävään hakkuukertymään, jonka hyödyntäminen tulee kriittiseksi energiakysynnän kasvaessa. Metsäenergian lisäys voi perustua myös osin tuontipuuhun, joka voisi pienentää ainespuun kysyntää.

28 Sivu 25 (28) Kuva 6-4 Energia- ja kuitupuun kysyntä ja tarjonta Metsävarojen näkökulmasta puuston kasvu (104 Mm 3 ) riittää vielä kattamaan sekä metsäteollisuuden kotimaisen kuitupuun hankinnan 60 TWh (noin 30 Mm 3 ) että energiateollisuuden arvioidun metsähakekysynnän TWh (15-25 Mm 3 ), mutta kuten aiemmin todettua, kaikkea kasvavaa puuta ei kuitenkaan voida hyödyntää teknisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä tai muista syistä. Tämä kohdistaa voimakkaan paineen ainespuun käytölle energiateollisuudessa erityisesti jos turpeen käyttömahdollisuudet heikkenevät oleellisesti. Asian tarkempi analysointi vaatisi kattavamman selvityksen tekoa, jossa tarkasteltaisiin yksityiskohtaisemmin kysynnän ja tarjonnan kehittymistä sekä metsä- että energiateollisuudessa.

29 Sivu 26 (28) 7 KUSTANNUSVAIKUTUKSIA Työssä tarkasteltiin tiettyjä suoraan tunnistettavissa olevia kustannuseriä, joita turpeesta luopuminen aiheuttaa. Muitakin kustannusvaikutuksia, välittömiä ja välillisiä, kuitenkin on, eikä niiden laskeminen ole suoraviivaista. Siksi seuraavassa esitettyjä kustannusvaikutuksia ei ole laskettu yhteen eikä niiden summa ole koko turpeesta luopumisen kustannusvaikutus. 7.1 Lisäinvestoinnit uudet laitokset Erityisesti lämmön tuotantoon sidoksissa olevat laitokset (sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä erillinen lämmöntuotanto) korvataan uusilla laitoksilla, kun vanha laitos saavuttaa elinkaarensa pään. Nämä ns. korvausinvestoinnit toteutetaan sen kokoisina, mikä vastaa kyseistä lämpökuormaa. Turpeen käytön lopettaminen voi aikaistaa laitosten uusinvestointeja (korvausinvestointi), koska vanheneviin laitoksiin ei kannata tehdä suuria muutosinvestointeja puun osuuden kasvattamiseksi, kun käyttöikää on enää muutamia vuosia jäljellä. Mikäli voitaisiin jatkaa laitokselle suunnitellulla puu-turve seoksella, laitoksen käyttöä voitaisiin jatkaa suunnitellun käyttöiän päähän. Pelkkää puuta käyttävä laitos on investoinniltaan kalliimpi verrattuna optimaaliseen puu-turve seosta käyttävään laitokseen. Lisäinvestoinnin suuruus on noin 5-10 % uuden laitoksen hinnasta. Lisäkustannuksia aiheuttavat mm. kattilan toteuttaminen kiertopetikattilana kuplapetikattilan sijaan, kalliimmat materiaalit korroosion estämiseksi ja mahdollisesti hiilen käyttöön varautuminen (pa-kenttä, kuljettimet, syöttölaitteet). Kalliimpi laitosinvestointikustannus voi pienentää toteutettavan laitoksen kokoa, kun laitoksen kokoa mitoitettaessa viimeiselle megawatille ei saada riittäviä käyttötunteja ja siten vaaditut kannattavuuskriteerit eivät täyty. Tämä pienentää CHP-tuotantoa ja lisää erillistä lämmöntuotantoa öljyllä. Myös erillinen sähköntuotanto lisääntyy. Vuoteen 2030 mennessä arviolta reilut 40 puuta ja turvetta käyttävää CHP-laitosta korvataan ikääntymisen myötä uusilla laitoksilla. Näiden investointikustannusarvio on noin 4,5 mrd.. Turpeen käyttömahdollisuuden poistaminen lisää näiden laitosten investointikustannusta arviolta 350 M. 7.2 Lisäinvestoinnit - vanhat laitokset Osa nykyisistä voimalaitoksista on käytössä vielä vuonna 2030 ja sen jälkeen. Turpeen ja puun yhteiskäyttöön suunnitellut laitokset eivät pääosin voi siirtyä pelkän puun käyttöön ilman muutosinvestointeja: tarvitaan materiaaliuusintoja (tulistimet), kemikaalisyöttöjä, polttoainekäsittelyn muutoksia, nuohousjärjestelmiä, mahdollisesti hiukkaserotin. Muutosinvestointien suuruus on keskimäärin % vastaavan kokoisen laitoksen uusinvestoinnin arvosta. Vanhassa laitoksessa suunnittelun ja asennuksen kustannukset ovat suuremmat kuin uudessa laitoksessa. Vuonna 2030 on käytössä noin 20 nyt olemassa olevaa turvetta ja puuta käyttävää CHPlaitosta, joihin joudutaan investoimaan turpeen korvaamiseksi puulla ja mahdollisesti osin hiilellä. Investointien yhteissumma on arviolta noin 250 M.

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA

MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA Selvitystyö Energiateollisuus ja Metsäteollisuus ry:lle 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ Pöyry Management Consulting Oy Tiedotustilaisuus - TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE Sääolosuhteet olivat kesällä 2012 turvetuotannon

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot