MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA

Transkriptio

1 MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA Selvitystyö Energiateollisuus ja Metsäteollisuus ry:lle

2 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen 4. Turpeen korvaavat polttoaineet 5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa 6. Puun kysyntä ja tarjonta 7. Lisäkustannukset 8. Yhteenveto ja johtopäätökset 2

3 TYÖN TAUSTA Polttoturve on keskeinen sähkön ja lämmön tuotannon polttoaine Suomessa ja toimii erinomaisesti puunpolttoa tukevana ja täydentävänä polttoaineena Turpeen poltosta syntyvää hiilidioksidia kohdellaan päästöinventaarioissa kuten fossiilisista polttoaineista syntyvää. Viime aikoina on alettu kiinnittää entistä enemmän huomioita myös turpeen tuotannon paikallisiin vesistövaikutuksiin Osin edellä mainituista syistä on esitetty turpeen energiakäytön lopettamista esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä Turpeen käytön lopettaminen toisi suuria muutoksia energiantuottajien asemaan yhden kotimaisen ja varastoitavan polttoaineen poistuessa käyttövalikoimasta. Turve jouduttaisiin korvaamaan muilla polttoaineilla, käytännössä puulla ja/tai fossiilisilla polttoaineilla (kivihiili) Turpeen käytön lopettamisella olisi taloudellisia vaikutuksia mm. tuotantolaitosinvestointien ja mahdollisesti koko energiantuotantorakenteen muutosten osalta, mutta mahdollisesti myös heijastusvaikutuksia teollisuuden raaka-ainekäyttöön ja toimintaedellytyksiin ja siten kansantalouteen Työssä tarkastellaan turpeen käytön lopettamisen vaikutuksia suomalaisessa energiajärjestelmässä. Turpeen käyttö lopetettaisiin vuoteen 2030 mennessä siten, että päätös lopettamisesta tapahtuisi lähivuosina ja olisi siis tiedossa kauan etukäteen 3

4 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen 4. Turpeen korvaavat polttoaineet 5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa 6. Puun kysyntä ja tarjonta 7. Lisäkustannukset 8. Yhteenveto ja johtopäätökset 4

5 TURPEEN KÄYTÖN JA TUOTANNON KEHITTYMINEN SUOMESSA 35 TWh Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto Turpeen käyttö vaihdellut viimeisen 15 vuoden aikana välillä 17 28,5 TWh/a, keskimäärin 23 TWh/a. Suurin vaihtelu lauhdevoimassa: 3 9 TWh/a Turpeen tuotanto vaihdellut välillä 5 37 TWh/a 5

6 TURVETUOTANTOALAT MAAKUNNITTAIN VUONNA 2010 Energiaturpeen tuotantoala noin hehtaaria vuonna 2010 Turpeen tuotantoalat, tuotanto ja siten työllistävyys ja alueelliset vaikutukset painottuvat Pohjanmaan alueelle. Turvetuotanto on kuitenkin merkittävää myös muissa maakunnissa aivan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta Metsävarat ja siten energiapuuvarat painottuvat turvetuotantoa enemmän Keskija Itä-Suomen alueelle 6

7 TURPEEN KÄYTTÖ VUONNA 2010 (25,8 TWh) LAITOKSEN VALMISTUMISVUODEN MUKAAN ,5 Turpeen kulutus, TWh , ,5 8 kpl 86 kpl 126 kpl 2010 Valtaosa laitoksista uusitaan noin 35 vuoden käytön jälkeen ennen vuotta 1995 valmistuneet laitokset ovat valtaosin korvautuneet vuoteen 2030 mennessä 7

8 TURPEEN KÄYTTÖ VUONNA 2010 (25,8 TWh) LAITOKSEN KOON MUKAAN ,6 Turpeen kulutus, TWh/a ,5 8,9 Alle 20 MW MW MW 2 1,9 yli 300 MW kpl 36 kpl 30 kpl 7 kpl 2010 Valtaosa turpeesta (noin 95 %) käytetään laitoksissa, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin (osa alle 20 MW:n kattiloista myös päästökaupan piirissä) 8

9 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen 4. Turpeen korvaavat polttoaineet 5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa 6. Puun kysyntä ja tarjonta 7. Lisäkustannukset 8. Yhteenveto ja johtopäätökset 9

10 ENERGIATURPEEN JA KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITTYMINEN, ARVIOITU PERUSSKENAARIO Turpeen käytön arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti laskevan vallitsevan energia- ja ilmastopolitiikan ja sitä seuraavien ohjauskeinojen seurauksena Lauhdevoiman kilpailukyky ja tarve vaihtelevat sähkön markkinahinnan mukaan. Yllä olevassa käyttöarviossa on lauhdeturvetta vuosina 2020 ja TWh, mikä pohjautuu Pöyryn näkemykseen sähkömarkkinoiden kehittymisestä. Kuvassa on esitetty vaalealla sinisellä myös korkea arvio lauhdeturpeen kehittymiselle, joka voi toteutua sähkön markkinahinnan ollessa korkea. Turpeen tuotantokyvyn tulisi kyetä vastaamaan myös tällaiseen korkeaan kysyntään Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kasvu koostuu sekä turpeen että fossiilisten hiilen, öljyn ja kaasun korvaamisesta 10

11 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen 4. Turpeen korvaavat polttoaineet 5. Puun kysyntä ja tarjonta 6. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa 7. Lisäkustannukset 8. Yhteenveto ja johtopäätökset 11

12 TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN MILLÄ TURVE KORVATAAN Perusskenaariossa turpeen käyttö on vuonna 2030 noin 13 TWh (sisältää lauhdeturvetta 2 TWh) Turpeen korvaavina polttoaineita voidaan tarkastella kahta ääriskenaariota, joissa turve korvataan kokonaan joko puulla tai fossiilisilla polttoaineilla Seuraavassa kuvassa on esitetty skenaarioita puoltavia oletuksia Puun saatavuus rajoittaa käytön lisäämistä ja puun käyttö lisääntyy muutenkin merkittävästi Puun ohjaaminen ensisijaisesti jalostuskäyttöön nähdään kansantaloudellisesti tärkeäksi Energiantuotantolaitosten käytettävyys ja toimitusvarmuus edellyttävät fossiilisten käyttöä Päästökauppa vakioi CO 2 - päästöt riippumatta toimista Suomessa Turve korvataan kokonaan fossiilisilla polttoaineilla Turve korvataan kokonaan puulla CO 2 -päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien polttoaineiden käyttäminen nähdään tärkeänä Työllistävyys ja kotimaisuus merkittävät argumentit, tuontiriippuvuutta ei haluta lisätä Puun saatavuus ei rajoita käytön lisäystä ja puun toimitusvarmuus pystytään turvaamaan Todennäköisesti toteutuu jokin välimuoto ääriskenaarioista 12

13 TURPEEN KORVAAMISEEN FOSSIILISILLA JA PUULLA LIITTYVIÄ VAIKUTUKSIA Menetetään turpeen työllistävä vaikutus Tuontiriippuvuus kasvaa merkittävästi Kauppatase heikkenee + Raaka-aineeksi kelpaava puu ohjautuu teollisuuden käyttöön Turve korvataan kokonaan fossiilisilla polttoaineilla Turve korvataan kokonaan puulla Yhteisiä piirteitä Kuitupuuta ohjautuu merkittäviä määriä polttoon, mikä vaikeuttaa teollisuuden puunsaantia Negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee Laitosten käytettävyys heikkenee Tuontipuun määrä saattaisi lisääntyä, mikä lisäisi tuontiriippuvuutta + Turvetuotannon haitat poistuvat Energiantuotannon kustannukset kasvavat Turpeen kansantaloudellinen arvo jätetään hyödyntämättä Hiilidioksidipäästöt eivät merkittävästi muutu, koska valtaosa turpeesta käytetään päästökauppasektorilla, jonka päästökehitys on kiinnitetty 13

14 TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN MILLÄ TURVE KORVATAAN Todennäköisesti toteutuisi jokin välimuoto em. skenaarioista. Alla on esitetty yksi arvio turpeen korvaamisesta, joka edustaa lähes maksimaalista puun käytön lisäystä. Valtaosa turpeesta, arviolta 11 TWh korvautuisi puulla Loppuosa turpeesta korvautuu muilla fossiilisilla, valtaosin hiilellä samoissa kattiloissa Pieneltä osin tuotantoa korvaantuu myös kaasulla ja öljyllä, lähinnä erillisenä lämmöntuotantona, kun KPAkattiloiden teho laskee ja huoltoseisokit lisääntyvät 14

15 TURPEEN KÄYTTÖ LOPETETAAN MILLÄ TURVE KORVATAAN Puun kokonaiskäyttö sähkön ja lämmön tuotannossa olisi siis turpeen käyttö lopetettaessa 60 TWh. Metsähakkeen osuus tästä olisi noin 42 TWh, kun metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä oletetaan vakioksi. Tämä on selvästi enemmän kuin hakkuutähteiden, kantojen ja pienpuun realistinen tarjonta-arvio. Tämä tarkoittaa, että raaka-aineeksi soveltuvaa puuta ohjautuu energiantuotantoon merkittäviä määriä Mikäli voimalaitokset, jotka vuoteen 2030 mennessä korvattaisiin uusilla CHP-laitoksilla, toteutettaisiinkin erillisen lämmöntuotannon laitoksina, kasvaisi puun käyttö noin 9 TWh vähemmän. Puun käyttö kasvaisi kuitenkin nykytilanteeseen nähden merkittävästi. Puun kokonaiskäyttö olisi siis reilut 50 TWh ja metsähakkeen osuus 33 TWh Yhteistuotantosähkön määrä pienenisi vajaa 3 TWh vuonna 2030 Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ei ole järkevää ohjata liikaa raaka-aineeksi soveltuvaa puuta energiantuotantoon, jos sillä on haitallisia vaikutuksia teollisuuden toimintaedellytyksiin 15

16 LAUHDETUOTANTO Turpeen käytön lopettaminen vaikuttaisi myös turvelauhdesähkön tuotantoon sekä pelkkää lauhdetta tuottavassa laitoksessa että lukuisissa väliotto- ja lisälauhdelaitoksissa. Laitoksen sijainti korvaavien polttoaineiden (puu, hiili, kaasu) hankinnan kannalta sekä kilpailukyky vaikuttavat siihen, onko turve korvattavissa samassa laitoksessa muilla polttoaineilla, vai tuotetaanko sähkö muualla ja muilla tuotantomuodoilla (ydinvoima, tuulivoima, hiililauhde, tms.) Lauhdetuotannon tarve tulevaisuudessa on nykyisen näkemyksen mukaan muuttumassa enemmän peruskuormatarpeesta lyhytkestoisempien tarvepiikkien suuntaan. Säätövoiman tarve on kasvamassa, kun tasaisesti tuottava ydinvoima syrjäyttää muuta lauhdevoiman tuotantoa ja kun sään mukaan vaihtelevasti tuottava tuulivoima lisääntyy. Tähän vaikuttaa mm. ennustettu tuulivoiman tuotannon merkittävä kasvu ja siten suurempi vaihtelevuus sähköntuotannossa. CHP-laitosten yhteydessä oleva lisä- ja väliottolauhdekapasiteetti tarjoaa nopeasti säädettävää kapasiteettia, joskin etenkin talviaikaan paikallinen lämmöntarve rajoittaa näiden laitosten käyttöä säätövoimana Osa nykyisistä lisälauhdetta tuottavista laitoksista saavuttaa käyttöikänsä pään ennen vuotta Korvausinvestointia suunniteltaessa on todennäköistä, että turpeen käytön lopettaminen heikentää edellytyksiä kasvattaa laitoskokoa merkittävää lisälauhdetuotantoa varten. Marginaaliseksi polttoaineeksi sekä uusissa että olemassa olevissa laitoksissa voi myös muodostua hiili, kun se nykyisin on turve Turpeen kilpailukyky ja tarve vaihtelevat voimakkaasti sähkön markkinahinnan mukaan. Tarve turvelauhteelle voi olla suuri, kun sähkön hinta on korkea. Turpeen tuotantokyky pitäisi mitoittaa siten, että myös tällaisissa tilanteissa turvetta on tarjolla riittävästi 16

17 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen 4. Turpeen korvaavat polttoaineet 5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa 6. Puun kysyntä ja tarjonta 7. Lisäkustannukset 8. Yhteenveto ja johtopäätökset 17

18 KESKEISET NÄKÖKULMAT TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISESSA Miten turpeen käytön lopettamista perustellaan: negatiiviset ympäristövaikutukset Lähiympäristön tila: vesistövaikutukset, pölyäminen, liikenne Soiden luontoarvot Ilmastonmuutos ja turpeen hiilidioksidipäästöt Mitä turpeen käytön lopettamisella menetetään? Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä Tuontiriippuvuus lisääntyy Polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee Kasvatetaan energiantuotannon kustannuksia ja samalla heikennetään kilpailukykyä Heikennetään puun raaka-ainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Työllisyysvaikutukset alueellisesti Kauppatase heikkenee Vaikutus ympäristöturpeen tuotantoon 18

19 TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISEN ARGUMENTTEJA Lähiympäristön tila: vesistövaikutukset, pölyäminen, liikenne Viime vuosina turvetuotannon vesistövaikutusten minimoimiseksi on esitetty voimakkaita vaatimuksia ja päästöjen vähentämisen vaatimustaso on noussut. Turvetuotannon hyväksyttävyys paranee, kun vesistöpäästöt minimoidaan. Muut turvetuotannon ympäristövaikutukset ovat vähäisiä ja lyhytkestoisia, kuten pölyäminen, jolla saattaa olla paikallista vaikutusta Turpeen kuljettamisen ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna polton vaikutuksiin. Oletusarvoisesti merkittävä osa turpeesta korvattaisiin puupolttoaineilla, joiden kuljetussuorite on turpeeseen nähden suurempi johtuen hakkeen pienemmästä energiasisällöstä Soiden luontoarvot Kansallisen suostrategiaehdotuksen (2011) mukaan tuotantoon tarvittava uusien turvemaiden hankinta kohdennettaisiin pääsääntöisesti ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille käyttöön otettavan luonnontilaisuusasteikon mukaisesti. Turveyritysten jo hallussa oleviin soihin luonnontilaisuusasteikkoa ei takautuvasti sovellettaisi. Näiden osalta arvokkaimmat kohteet lunastettaisiin suojeluun Ilmastonmuutos ja turpeen hiilidioksidipäästöt Noin 95 % turpeesta poltetaan laitoksissa, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin. EU:n päästökaupan piirissä olevien laitosten päästökehitys on kiinnitetty, jolloin Suomessa turpeen korvaamisella saavutettava päästöjen vähentäminen korvaa jossain muualla tehtäviä päästövähennystoimia Paikallisilla päättäjillä, kuluttajilla ja yrityksillä voi olla eurooppalaisesta päästökehityksestä riippumattomia päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäystavoitteita 19

20 MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä Turve on yksi keskeinen kotimainen energiavara yhdessä puuenergian, vesivoiman ja tuulivoimapotentiaalin kanssa Energiantuotantoon osoitetulla turpeella on kansantaloudellinen arvo ja hyödynnettävissä oleva varanto Tuontiriippuvuus lisääntyy Suomen energianhankinnan ominaispiirre on korkea tuontiriippuvuus (öljy, hiili, maakaasu, ydinpolttoaine, tuontisähkö) Turpeen käytön lopettaminen lisäisi eniten puun käyttöä, mutta lisäisi myös hiilen, öljyn ja kaasun käyttöä ja ylläpitäisi näiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä laajalla rintamalla, jolloin niiden käytön lisäämisen kynnys on olematon esim. hintasuhteiden muuttuessa Turpeen tuotannon ympäristövaikutuksiin voimme Suomessa vaikuttaa, sen sijaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon osalta merkittävästi vähemmän Energiantuotantolaitosten polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee ilman turvautumista muihin polttoaineisiin Turve on varastoitava polttoaine, jonka saatavuus ja infrastruktuuri on kehitetty korkealle tasolle. Kuitenkin myös turpeen riittävyys sisältää ongelmia, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina huonojen ja keskinkertaisten tuotantosäiden sekä varastotason alenemisen myötä Polttoainehuollon saantivarmuuden turvaamiseksi tuotantolaitokset joutuvat varautumaan uusissakin laitoksissa muun polttoaineen, käytännössä hiilen käyttöön, vaikka sitä ei normaalitilanteessa paljoa käytettäisikään. Vanhoissa laitoksissa korkealämpöarvoista polttoainetta tarvitaan myös tasaamaan puun laatuvaihteluita ja varmistamaan laitoksen riittävä tuotantoteho, turpeen poistuessa hiili on käytännön vaihtoehto 20

21 MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee turpeesta luovuttaessa Turpeen ominaisuudet ja palaminen mahdollistavat maksimaalisen käytettävyyden puun ja turpeen yhteistuotantolaitoksissa, etenkin olemassa olevissa laitoksissa Siirtyminen pelkän puun käyttöön lisää sekä ennakoitujen että ennakoimattomien huolto- ja korjausseisokkien määrää, jolloin erillinen lämmöntuotanto öljyllä kasvaa Kasvatetaan energiantuotannon kustannuksia ja aikaistetaan uusinvestointitarvetta Puun ja turpeen yhteiskäytöllä voidaan optimoida energiantuotannon investointi- ja käyttökustannukset. Turpeen avulla voidaan edullisimmin maksimoida puun käyttö. Turpeen osuudeksi uusissa laitoksissa riittää noin 20 % laitoksen polttoainekäytöstä Turve toimii hintareferenssinä puupolttoaineille ja samalla asettaa puustamaksukyvyn rajaa energiapuulle, mikä auttaa myös ohjaamaan raaka-ainekäyttöön soveltuvaa puuta teollisuuden käyttöön. Puun hinnan nousu nostaa kaiken markkinapuun hintaa Energiantuotantolaitosten käyttökustannukset voidaan optimoida puun ja turpeen yhteiskäytöllä. Laitosinvestointi optimaalisella puu/turve-suhteella on edullisin. Kalliimpi investointi (100 % puu) voi johtaa pienempään laitoskokoon, jolloin CHP-tuotanto pienenee ja erillinen lämmöntuotanto öljyllä kasvaa, samoin kuin erillinen sähköntuotanto myös kasvaa Turpeen käytön lopettaminen aikaistaa uusinvestointeja, koska vanhoissa laitoksissa pelkkään puun käyttöön siirtyminen edellyttää investointeja, joita ei kannata tehdä vanheneviin laitoksiin. Jos polttoainemix pysyisi samana, voidaan kattilan käyttöikää jatkaa Energiantuotannon kustannusten kasvattaminen heikentää sekä kaukolämmön että teollisuuden kilpailukykyä ja edelleen sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaa 21

22 MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Heikennetään puun raaka-ainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin Puun riittävyys ja etenkin hinta nousee esille, kun puhutaan puun merkittävästä lisäkäytöstä. Osa puujakeista soveltuu vain energiakäyttöön, osa myös raaka-ainekäyttöön Raaka-ainekäytön puustamaksukyky määräytyy kansainvälisillä lopputuotemarkkinoilla, energiakäytön puustamaksukyky paikallisesti ja sitä voidaan ohjata Energiakäytössä puun käyttö on lisääntymässä ilman turpeen käytön kieltämistäkin Markkinaehtoinen turpeen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Mahdolliset biojalosteet: biopolttonesteet, biohiili, pelletti, synteettinen biokaasu Tarkasteltaessa kaiken puumassan vuotuista kasvua koko maan tasolla, näyttäisi puuraakaainetta riittävän teollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaihtelee kuitenkin merkittävästi alueellisesti ja eri puujakeiden suhteen Merkittävä puun energiakäytön lisäys ja referenssipolttoaine-turpeen poistuminen ohjaa raaka-ainekäyttöön soveltuvaa puuta energiakäyttöön enenevässä määrin, millä on etenkin alueellisesti vaikutuksia teollisuuden raaka-aineen saantiin ja sen hintaan. Tällä on epätoivottu vaikutus teollisuuden tuotannon toimintaedellytyksiin ja sijoittumiseen. Teollisen toiminnan supistumisella on merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset (välittömät ja välilliset) On myös muistettava metsäteollisuuden keskeinen merkitys uusiutuvan energian tuottajana. Metsäteollisuuden energiaksi päätyvä sivuvirtapuu on kilpailukykyinen uusiutuvan energian muoto eikä se tarvitse tukea. Puun hinnan nousu voi johtaa metsäteollisuuden tuotannon laskuun, mikä pienentäisi suoraan uusiutuvan energian määrää. Tällöin EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden täyttäminen muodostuu erittäin haastavaksi ja valtiolle kalliimmaksi, kun joudutaan lisäämään tukea vaativia uusiutuvan energian muotoja Yksi keskeinen tekijä puun riittävyydessä on puun saaminen markkinoille eli puun myyntihalukkuuden lisääminen metsäomistajuuden pirstoutuessa 22

23 MITÄ TURPEEN KÄYTÖN LOPETTAMISELLA MENETETÄÄN Työllisyysvaikutukset alueellisesti Turpeen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Metsäenergian korjuu on vähintään yhtä paljon työvoimaa vaativaa. Mikäli valtaosa turpeesta korvataan puulla, eivät työllisyysvaikutukset koko maan tasolla ole merkittävät. Turve- ja metsäenergiavarat sijoittuvat kuitenkin alueellisesti eri puolille Suomea, joten alueellisia työllisyysvaikutuksia ilmaantuisi. Turpeen tuotanto ja siten työllistävyys ja alueelliset vaikutukset painottuvat Pohjanmaan alueelle. Turvetuotanto on kuitenkin merkittävää myös muissa maakunnissa aivan eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Metsävarat ja siten energiapuuvarat painottuvat enemmän Keski- ja Itä- Suomen alueelle. Lisäksi osa turpeesta korvataan muilla polttoaineilla kuin puulla ja osa puusta voi olla tuontipuuta Kauppatase heikkenee Kaikkea turvetta ei korvata kotimaisella puulla. Osa turpeesta korvaantuu fossiilisilla polttoaineilla ja osa mahdollisesti tuontipuulla. Nämä heikentävät kauppatasetta turpeen käyttöön verrattuna. Esimerkiksi 10 TWh kivihiiltä maksaa noin 130 M Puun hinnan nousu huonontaisi metsäteollisuuden kilpailukykyä, mikä voi johtaa tuotannon laskuun ja viennin supistumiseen ja siten heikentäisi kauppatasetta Vaikutus ympäristöturpeen tuotantoon Ympäristöturpeita käytetään mm. kasvualustana, maanparannusaineena, lannoitteena, kuivikkeena, imeytysaineena ja eristeinä. Energiaturpeen käytön lopettaminen ei estä ympäristöturpeen tuotantoa ja hyödyntämistä, mutta näiden eri tuotteiden tuotannot ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa 23

24 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen 4. Turpeen korvaavat polttoaineet 5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa 6. Puun kysyntä ja tarjonta 7. Lisäkustannukset 8. Yhteenveto ja johtopäätökset 24

25 TEORIASSA PUUSTON KASVU RIITTÄÄ KATTAMAAN KYSYNNÄN Puun riittävyys nousee esille, kun puhutaan puun merkittävästä lisäkäytöstä. Kaikki jakeet kelpaavat energiantuotantoon, mutta vain osa raaka-ainekäyttöön. Tarkasteltaessa kaiken puumassan vuotuista kasvua koko maan tasolla, näyttäisi puuraaka-ainetta riittävän teoriassa teollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin. Suomen puuston vuotuinen kasvu on noin 104 Mm 3 vuodessa. Vastaavasti suurimmaksi kestäväksi ainespuun hakkuukertymäksi (VMI10) on arvioitu 70 Mm 3, jota vastaavat toteutuneet hakkuut ovat viime vuosina olleet noin Mm 3 tasolla (2011: 52 Mm 3 ). Seuraavassa kuvassa on esitetty kyseisistä hakkuukertymistä karkeasti johdettu metsähakkeen teknis-ekologinen korjuupotentiaali, joka on noin Mm 3 (38-47 TWh). Tämän lisäksi metsävarojen hyödyntämispotentiaaliin voidaan laskea myös suurimman kestävän kuitupuun hakkuukertymän ja toteutuneiden hakkuiden erotus, joka oli 7,5 Mm 3 (15 TWh) vuonna

26 HYÖDYNNETTÄVISSÄ OLEVA PUUMÄÄRÄ ON RAJALLINEN Kaikkea kasvavaa puuta ei kuitenkaan voida hyödyntää teknisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä tai muista syistä. Rajoittavia tekijöitä ovat muun muassa pieni leimikkoala (ha) ja alhainen hehtaarikohtainen kertymä (m 3 /ha), metsänomistajien tarjontahalukkuus, energiapuun korjuusuositukset (esim. ravinnehävikki) ja talteensaanto sekä vaikeat maasto-olosuhteet ja metsäkuljetusmatka Puupolttoaineiden lisäyksessä kasvutavoitteet kohdistuvat metsähakkeeseen, sillä metsäteollisuuden sivutuotteiden (puru, kuori, teollinen hake) tarjonnan ei uskota enää merkittävästi kasvavan. Seuraavassa kuvassa on esitetty Pöyryn ja Metsätehon määrittämä (TEM 66/2010: Kiinteiden puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020) noin 57 Mm 3 hakkuita vastaava teknisekologinen metsähakkeen tarjontapotentiaali, Pöyryn saatavuusanalyysien perusteella toteutuva tarjonta ja tilastoitu käyttö vuonna 2011 Metsäenergian tarjontaan vaikuttaa myös siihen liittyvät ympäristönäkökulmat (mm. kestävyyskriteerit, hiilineutraalisuus, biodiversiteetti ja ravinnekysymykset), jotka saattavat asettaa tulevaisuudessa rajoituksia tai supistaa osittain tarjontapotentiaalia. Mikäli metsähakkeen tarjontamäärä supistuu, on todennäköisenä seurauksena voimakkaampi energiakysynnän kasvu teollisuuden ainespuuhun tai tuontipolttoaineisiin 26

27 KASVAVA KYSYNTÄ EDELLYTTÄÄ KUITUPUUN KÄYTTÖÄ Kuvassa on esitetty miten metsähakkeen kysyntä kehittyisi Pöyryn energiantuotannon mallinnusten perusteella vuosina 2020 ja 2030 ja mikä vaikutus olisi jos turve korvaantuisi pääasiassa puupolttoaineilla. Laskelmassa oletuksena on metsäteollisuuden sivutuotteiden käytön säilyminen noin 18 TWh tasolla. Laskelman tulokset on johdettu useammasta eri tarkastelusta eikä niissä ole metsähakkeen saatavuuden (Pöyryn saatavuusanalyysi) osalta mallinnettu vuoden 2030 tilannetta, joten niitä tulee pitää lähinnä suuntaa-antavina 27

28 KUITUPUUTA OHJAUTUU ENERGIAKÄYTTÖÖN Kuvassa on esitetty kysyntänä puupolttoaineiden energiakysyntä ja metsäteollisuuden kotimaisen kuitupuun hankinta vuonna 2011, jota on verrattu metsähakkeen, metsäteollisuuden sivutuotteiden ja kuitupuun tarjontaan. Kuitupuun tarjonta perustuu arvioituun suurimpaan kestävään hakkuukertymään, jonka hyödyntäminen tulee kriittiseksi energiakysynnän kasvaessa Metsävarojen näkökulmasta puuston kasvu (104 Mm 3 ) riittää vielä kattamaan sekä metsäteollisuuden kotimaisen kuitupuun hankinnan 60 TWh (noin 30 Mm 3 ) että energiateollisuuden arvioidun metsähakekysynnän TWh (15-25 Mm 3 ), mutta kaikkea kasvavaa puuta ei kuitenkaan voida hyödyntää teknisistä, taloudellisista, ympäristöllisistä tai muista syistä. Tämä kohdistaa voimakkaan paineen ainespuun käytölle energiateollisuudessa erityisesti jos turpeen käyttömahdollisuudet heikkenevät oleellisesti 28

29 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen 4. Turpeen korvaavat polttoaineet 5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa 6. Puun kysyntä ja tarjonta 7. Lisäkustannukset 8. Yhteenveto ja johtopäätökset 29

30 LISÄINVESTOINNIT Uudet laitokset (korvausinvestoinnit) Laitosten uusinvestointien (korvausinvestointi) aikaistuminen, kun vanheneviin laitoksiin ei kannata tehdä suuria muutosinvestointeja puun osuuden kasvattamiseksi Lisäinvestointi noin 5-10% laitoksen hinnasta: esim. BFB => CFB, kalliimmat materiaalit, hiilen käyttöön varautuminen (pa-kenttä, kuljettimet, syöttölaitteet) Korkeampi laitosinvestointi voi pienentää toteutettavan laitoksen kokoa (viimeiselle megawatille ei saada riittäviä käyttötunteja ja siten kannattavuutta): pienentää CHP-tuotantoa, lisää erillistä lämmöntuotantoa öljyllä ja kaasulla Vuoteen 2030 mennessä arviolta reilut 40 puuta ja turvetta käyttävää CHP-laitosta korvataan uusilla. Näiden investointikustannusarvio on noin 4,5 mrd.. Turpeen käyttömahdollisuuden poistaminen lisää näiden laitosten investointikustannusta arviolta 350 M. Vanhat laitokset Investointitarve on keskimäärin 10-15% uusinvestoinnin arvosta, kun turpeen ja puun yhteiskäyttöön suunniteltu laitos muutetaan pelkkää puuta tai puulta ja hiiltä käyttäväksi: materiaaliuusintoja (tulistimet), kemikaalisyöttöjä, polttoainekäsittely, nuohousjärjestelmät, mahdollisesti hiukkaserotin. Vanhassa laitoksessa suunnittelun ja asennuksen osuus on suurempi kuin uudessa Vuonna 2030 on käytössä noin 20 nyt olemassa olevaa turvetta ja puuta käyttävää CHPlaitosta, joihin joudutaan investoimaan turpeen korvaamiseksi puulla ja mahdollisesti osin hiilellä. Investointien yhteissumma on noin 250 M. 30

31 PUUN HINNAN KEHITTYMINEN ENERGIAN TUOTANTO Puun hinta on noususuunnassa johtuen lisääntyvästä käytöstä, kun hyödynnetään entistä kalliimpia metsähakejakeita (korjuu- ja kuljetuskustannukset) Metsäenergian tarjontaan vaikuttaa myös siihen liittyvät ympäristönäkökulmat (mm. kestävyyskriteerit, hiilineutraalisuus, biodiversiteetti ja ravinnekysymykset), jotka saattavat asettaa tulevaisuudessa rajoituksia tai supistaa osittain tarjontapotentiaalia Turve toimii nykyään energiantuotantolaitosten marginaalipolttoaineena, jolla siis tasataan vaihteluita laitoksen polttoainetarpeessa. Turpeen käytön loppuessa puu joutuu ottamaan vastaavan roolin, vaikka hiiltä pidettäisiinkin varapolttoaineena monissa laitoksissa Puun saantivarmuuden kasvattaminen siten, että tarjonta riittää vastaamaan kysyntäpiikkejä kaikissa olosuhteissa, lisää puun korjuu- ja kuljetusketjun kustannuksia. Se edellyttää mm. puupolttoaineterminaaliverkoston rakentamista, koska kaikilla laitoksilla (etenkin suuremmat laitokset) ei ole tilarajoitteiden takia mahdollisuuksia varastoida puupolttoainetta laitoksen läheisyydessä. Varastoidun ja varastoimiskelpoisen puun määrää on kasvatettava, tämä tarkoittaa myös rankapuun ja siten usein myös raaka-ainekäyttöön soveltuvan puun ohjaamista enenevässä määrin energiantuotantoon Saantivarmuuden kasvattamisesta aiheutuva kustannuslisä siirtyy puun polttoainehintoihin. On mahdollista, että puun hinta eriytyy saantivarmuuden mukaan: käyttäjät, joilla on tarve saantivarmuudelle, maksavat varastointikustannukset ja lisätoimitukset maksavat siis enemmän. Oletettavaa kuitenkin on, että myös yleisesti puun hintataso nousee infrastruktuuria kehitettäessä Terminaalitoiminnan aiheuttama kustannuslisä puupolttoaineen hintaan on useita euroja megawattitunnilta verrattuna suoraan toimitukseen tienvarsilta Puun hinnan noususta energiantuottajille tuleva lisälasku on riippuvainen siitä, mihin osuuteen puun käytöstä korkeampaa polttoainehintaa sovelletaan. Laskettaessa esim. 3 /MWh lisähinnalla lisäkustannus on M vuodessa (15 50 TWh) 31

32 PUUN HINNAN KEHITTYMINEN RAAKA-AINEKÄYTTÖ Terminaalitoiminta ja entistä kalliimpien metsähakejakeiden hyödyntäminen kasvattaa puun tuotantokustannuksia, kuten edellä on kuvattu. Puun kysynnän kasvattaminen (mm. turpeen käytön lopettamisen seurauksena) vaikuttaa lisäksi puumarkkinoihin, mikä ulottuu puun energiakäytön lisäksi myös teollisuuden raaka-ainekäyttöön Energiakäytön ja raaka-ainekäytön rajapinta uhkaa puun kysynnän kasvaessa entisestään hämärtyä, kun raaka-ainekäyttöön soveltuvaa puuta ohjautuu entistä enemmän energiakäyttöön. Tällöin lisääntyneen kysynnän ja energiakäytön paremman puustamaksukyvyn myötä puun hinta nousee myös markkinaehtoisesti. Turpeen käytön lopettaminen lisää tätä vaikutusta entisestään, jos nykyisin puun hintareferenssinä toimivan turpeen käyttö ei ole tulevaisuudessa mahdollista Kohonnut puun hinta nostaa siis energiantuottajien lisäksi raaka-ainekäyttäjien hankintakustannuksia. Kuitupuuta käytetään Suomessa noin 40 miljoonaa kuutiota vuodessa. Mikäli tämän sekä energia- että raaka-ainekäyttöön soveltuvan ja ohjautuvan kuitupuun hinta nousee turpeen käytön lopettamisen ja edelleen kasvavan kysynnän seurauksena esimerkiksi 3 /MWh (=6 /k-m3), on kustannusvaikutus metsäteollisuudelle 240 M vuodessa. Tämä heikentäisi merkittävästi selluteollisuuden toimintaedellytyksiä 32

33 PUUN HINNAN KEHITTYMINEN Puun hinnassa on nousupaineita, etenkin jos turpeen käyttö lopetetaan Tuotantokustannusten kasvu Kalliimpien ja etäämmällä sijaitsevien metsäenergiajakeiden hyödyntäminen Saantivarmuuden parantaminen: varastot ja terminaalitoiminta Vaikutukset puumarkkinoihin Puun kysynnän kasvu: energiakäytön kilpailu kuitupuun kanssa, kun muut metsäenergiajakeet eivät riitä ja energiatuottajat haluavat parempilaatuista pyöreää puuta Turpeen poistuminen hintareferenssin määrittäjän roolista Energia- ja kuitupuun kysyntä ja hinnat menevät limittäin, kun energiapuun kysyntä kasvaa riittävästi 33

34 TURVETUOTANTOKALUSTO Turvetuotantokalustoon kuuluu vetokoneina käytettävät traktorit sekä jyrsimet, kääntäjät, karheejat, kuormaajat, kokoojavaunut, trailerit, varaosat, palokalusto sekä suon kunnostukseen käytettävät ruuvitasaajat, suolanat ja ojajyrsimet Pöyryn aiemmin tekemien selvityksien perusteella turvetuotantokaluston jälleenhankinta-arvo on noin 120 M, kun turpeen tuotantomäärä on 13 TWh ja oletetaan että: Vetokoneina käytettävien traktoreiden käyttöaste on 50% (4 kuukautta turvetuotannossa ja 2 kuukautta suon kunnostustöissä) Muun tuotanto- ja kunnostuskaluston käyttöaste on 100% (kalustoa ei voida käyttää muihin tarkoituksiin) Turvetuotantokaluston käypä arvo on noin 60 M samoilla oletuksilla kuin edellä 34

35 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen 4. Turpeen korvaavat polttoaineet 5. Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa 6. Puun kysyntä ja tarjonta 7. Lisäkustannukset 8. Yhteenveto ja johtopäätökset 35

36 YHTEENVETO Turpeen käyttö on joka tapauksessa laskevalla trendillä jo nykyisillä ohjaavilla toimilla hallitusohjelman mukaisesti. Arvion mukaan turpeen käyttö laskee noin puoleen nykytasosta seuraavan vuoden kuluessa nykyisellä vero- ja tukiohjauksella. Turpeen käyttö kuitenkin jatkuu alemmalla tasolla ja riittävistä turvetuotannon edellytyksistä on huolehdittava Kun vesistövaikutukset saadaan hyväksyttävälle tasolle, soiden luontoarvot huomioidaan entistä paremmin ja päästökauppajärjestelmä vakioi CO 2 -päästöt, ei turpeen käyttöä ole järkevää lopettaa liian voimakkaalla ohjauksella tai jopa hallinnollisella kiellolla Kohtuullinen määrä turvetta auttaa maksimoimaan puun käytön ja edesauttaa myös teollisuuden raaka-ainepuun saannin riittävyyttä ja kohtuuhintaisuutta ja parantaa siten edellytyksiä jatkaa puunjalostusteollisuuden tuotantoa Turvetta korvaavina polttoaineina olisivat pääosin puu, mutta polttoaineen saantivarmuus- ja käytettävyyssyistä myös fossiiliset polttoaineet. Puun käyttömäärien lisäys johtaa raaka-ainekäyttöön soveltuvan puun ohjautumista entistä enemmän energiakäyttöön Turpeen käytön lopettaminen aikaistaa ja lisää kustannuksia uusissa laitosinvestoinneissa ja edellyttää investointeja olemassa oleviin laitoksiin. Puun käyttömäärien lisäys, saantivarmuuden kasvattaminen ja hintareferenssipolttoaine-turpeen poistuminen nostavat puun hintaa. Puun hinta nousee kaiken käytettävän puun osalta, myös raaka-ainekäyttöön kelpaavan kuitupuun osalta Puun hinnan nousun myötä metsäteollisuuden kilpailukyky ja toimintaedellytykset heikkenevät, millä voi olla merkittäviä kansantaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Energian hinta nousee ja yhteistuotannon ja kaukolämmön kilpailukyky heikkenee 36

37 KESKEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Turpeen käytön lopettamisella olisi negatiivisia vaikutuksia energiantuotannossa, metsäteollisuudessa ja kansantaloudessa. Merkittävä osa vaikutuksista on taloudellisia, eli toisaalta nostamme energiantuotannon kustannuksia ja toisaalta heikennämme metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Energiantuotannon kustannusten nousu heikentää energiatehokkaan kaukolämmön ja yhteistuotannon asemaa. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten heikkeneminen puolestaan voi johtaa tuotannon supistumiseen, millä on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia Turve korvattaisiin muilla polttoaineilla, osin puulla ja osin fossiilisilla. Heikentäisimme omavaraisuutta ja kauppatasetta ja lisäisimme tuontiriippuvuutta samalla kun yksi kotimaisista energialähteistä jäisi hyödyntämättä. Energiantuotantolaitosten käytettävyys ja polttoaineiden saantivarmuus heikkenevät. Turpeen työllistävä vaikutus menetetään siltä osin kun turvetta korvataan fossiilisilla ja tuontipuulla Turpeen käytön lopettaminen lisää entisestään puun kysyntää energiantuotannossa. Turpeen käyttö on hallitusohjelman mukaisesti jo nykyisillä toimilla vähenemässä selvästi, kun puulla korvataan sekä turvetta että fossiilisia polttoaineita. Puun tarjonta on kuitenkin rajallista ja raaka-aineeksi kelpaavaa puuta ohjautuu enenevässä määrin energiakäyttöön. Turpeen käytön lopettaminen voimistaisi tätä kehitystä merkittävästi ja voi puun hinnan nousun ja saatavuuden vähenemisen myötä johtaa metsäteollisuuden tuotannon laskuun. Tämän negatiivinen vaikutus kansantalouteen olisi merkittävä. Lisäksi metsäteollisuuden tuotannon lasku vaikeuttaisi merkittävästi EU:n uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista ja tekisi sen valtiolle selvästi kalliimmaksi Turpeen käytön lopettamista on perusteltu negatiivisilla ympäristövaikutuksilla. Turvetuotannon esitettyjä vesistövaikutuksia voidaan pienentää ja soiden luontoarvot voidaan huomioida entistä paremmin. EU:n päästökauppajärjestelmä puolestaan vakioi CO 2 -päästöt. Kokonaisuutena turpeen käytön pakotettu lopettaminen ei ole perusteltua, sillä ympäristövaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa kotimaisin toimin ja lopettaminen aiheuttaisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia energiantuotannossa ja metsäteollisuudessa. Puun käyttö energiantuotannossa lisääntyy voimakkaasti ilman turpeen käytön lopettamistakin 37

38 38