Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset
|
|
- Reino Tikkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Selvitys Pöyry Management Consulting Oy
2 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 2
3 1. Tausta Energiateollisuus ry julkaisi marraskuussa 2009 oman energiavisionsa vuoteen 2050 tavoitteena hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto. Lokakuussa 2009 Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisivat arvion Suomen sähkön kysynnästä ja investointien tarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Sähkön kysynnän arvioidaan kasvavan ja kaukolämmön kysynnän pysyvän suunnilleen ennallaan. Samalla kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi alentua merkittävästi. Energiateollisuus halusi selvittää, näkyvätkö nämä yritysten investoinneissa ja investointipäätöksissä. Suomessa on parhaillaan käsittelyssä kolme ydinvoimahakemusta. Julkisessa keskustelussa on esitetty erilaisia arvioita ydinvoimainvestointien vaikutuksesta esimerkiksi uusiutuvan energian investointeihin. On esitetty, että ydinvoima joko vähentää uusiutuvan energian investointeja tai että ydinvoimasta huolimatta yritykset investoisivat ennen kaikkea fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan uuteen tuotantoon. Rakenteilla olevan ydinvoimayksikön päätöksenteossa eduskunta edellytti myös uusiutuvan energian lisäämistä, puhuttiin nk. risupaketista. Rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö on ollut tiedossa ja voinut vaikuttaa energiainvestointeihin noin vuodesta 2000 asti. 3
4 1. Tausta Energiateollisuus on tilannut tämän selvityksen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen energiainvestoinneista ja investointipäätöksistä. Tavoitteena oli: selvittää millaisista investoinneista Suomessa on päätetty viimeisten 10 vuoden aikana arvioida investointien määrää ja niiden energialähteitä ja kasvihuonekaasupäästöjä arvioida, ollaanko näillä investoineilla menossa hiilineutraalimpaan sähkön ja kaukolämmön tuotantoon sekä arvioida, miten uusiutuva energia on edistynyt ydinvoimarakentamisen rinnalla. 4
5 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 5
6 2. Menetelmäkuvaus Työssä käytiin läpi toteutuneet sähkön ja kaukolämmön investoinnit vuosina sekä lisäksi parhaillaan rakenteilla olevat laitokset sekä investoinnit, joista on tehty toteutuspäätös (päätetyt hankkeet). Tarkastelut suoritettiin laitoskohtaisesti Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla. Tarkastelut tehtiin sekä tuotantokapasiteetin (MW) että tuotannon (GWh sähköä ja kaukolämpöä vuodessa) ja polttoainekulutuksen (GWh/a) kannalta Vuotuiset polttoainekulutus- ja tuotantotiedot arvioitiin laitosten nykyhetken tasolla olettaen normaalit olosuhteet esimerkiksi lämmitystarpeen ja vesivoiman tuotantotilanteen ja edelleen sähkömarkkinoiden osalta. Niiden laitosten osalta, jotka eivät ole vielä käytössä, vuotuiseksi polttoainekulutukseksi ja tuotannoksi on arvioitu niiden ensimmäisten käyttövuosien normaali tuotanto. Puuperäisiä polttoaineita käyttävien laitosten osalta arvioitiin myös laitoskohtainen tekninen puunkäyttöpotentiaali, jonka tehdyt investoinnit mahdollistavat. Puun lisäkäyttömahdollisuus on arvioitu lähinnä metsähakkeen lisäkäyttömahdollisuuden perusteella. Metsäteollisuuden sivutuotteiden (puru, kuori, hake) tekninen käyttömahdollisuus on useimmiten suurempi, mutta näiden sivutuotteiden lisäsaantimahdollisuus on rajattu. 6
7 2. Menetelmäkuvaus Työssä tarkasteltiin seuraavat laitostyypit: Erillinen sähköntuotanto (lauhde- ja väliottolauhdelaitokset) Yhdyskuntien sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitokset Teollisuuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten osalta sähkön osuus Kaukolämmön erillistuotanto peruskuormalaitosten osalta, polttoaineteholtaan yli 3 MW:n yksiköt tarkasteltiin laitoskohtaisesti, samoin osa pienemmistä laitoksista. Kaukolämmön vara- ja huippukuormalaitoksia ei tarkasteltu. Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa polttoainekulutus jaettiin sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä. Hyödynjakomenetelmä jakaa yhteistuotannon paremman kokonaishyötysuhteen (verrattaessa sähkön ja lämmön erillistuotantoon) mukanaan tuoman hyödyn sekä sähkölle että kaukolämmölle. Yhteistuotantosähkön ja kaukolämmön uusinvestointien osalta arvioitiin, millaista tuotantoa nämä investoinnit ovat korvanneet tai tulevat korvaamaan. 7
8 2. Menetelmäkuvaus Työssä laskettiin: Uuden sähkön ja kaukolämmön tuotantokapasiteetin ( ) määrä (MW) sekä tämä suhteutettuna muuhun kapasiteettiin Uusinvestointien sähkön ja kaukolämmön tuotanto (GWh/a) jaoteltuna polttoaineisiin. Tätä verrataan korvattuun tuotantoon sekä kokonaistuotantorakenteeseen Kaukolämmön- ja yhteistuotantosähkön osalta korvatun kapasiteetin ja tuotannon määrä Uuden kapasiteetin keskimääräinen sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidin päästökerroin (kgco 2 /MWh), jota verrataan tarkastelujaksoa edeltävään tuotantoon, korvatun kapasiteetin tuotantoon sekä tilanteeseen investointien valmistumisen jälkeen (investoinnit käytössä). Edeltävät tarkastelut tehtiin myös uuden kapasiteetin teknisen biopolttoaineiden käyttöpotentiaalin perusteella tarkasteltuna. 8
9 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 9
10 3. Sähköntuotantokapasiteetti Uudet ja päätetyt sekä tilanne vuoden 2000 alussa Sähkö Uudet investoinnit ja Kapasiteetti Uusien päätökset alussa osuus* lkm MW e MW e % Lämpövoima % Yhteistuotanto - Kaukolämpö % Yhteistuotanto - Teollisuus % Väliottolauhde (lauhdeosuus) % Ydinvoima % Vesivoima.. ** % Tuulivoima % Yhteensä % * Uusien osuus verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen ** Vesivoiman osalta koostuu pääosin koneistouusintojen myötä saavutetuista tehonkorotuksista Lämpövoiman korvausinvestointien myötä on vanhaa sähköntuotantokapasiteettia poistunut 640 MW (30 % uusista lämpövoimainvestoinneista) 10
11 3. Sähköntuotantokapasiteetti Uusien osuus kokonaiskapasiteetista uusien käyttöönoton jälkeen MWe Vanhat Uudet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 77 % 72 % 92 % 61 % 90 % 21 % 79 % Teollisuus Yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima 20 % 10 % 0 % 23 % 28 % Teollisuus Yhteistuotanto 8 % Kaukolämpö Lauhdevoima Kaukolämpö Lauhdevoima 39 % 10 % Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima 11
12 3. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Uudet ja päätetyt sekä tilanne vuoden 2000 alussa Kaukolämpö Uudet investoinnit ja Kapasiteetti Uusien päätökset alussa osuus* lkm MW kl MW kl % Yhteistuotanto % Erillistuotanto ** % Yhteensä % * Uusien osuus verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen ** Uusien laitosten osalta arvio peruskuormalaitosten määrästä (ei vara- eikä huippulaitoksia), valtaosa uusista puuta ja turvetta käyttäviä laitoksia. Uusien KL-teholtaan yli 5 MW:n laitosten lukumäärä noin 50. Kokonaiskapasiteetti vuoden 2000 alussa sisältää myös vara- ja huippulaitokset. Yhteistuotantolaitoksiin sisältyy myös teollisuuden yhteistuotantolaitoksia, joissa tuotetaan myös merkittäviä määriä kaukolämpöä yhdyskuntiin. Uusia pieniä erillistuotantolaitoksia on paljon, kun pienissä taajamissa on siirrytty kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pieniin aluelämpöverkkoihin. 12
13 3. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Uusien osuus kokonaiskapasiteetista uusien käyttöönoton jälkeen 100 % 90 % MW KL MW KL 80 % 70 % 60 % 50 % Vanhat 40 % Uudet 30 % 20 % 10 % 0 % Yhteistuotanto Erillistuotanto * * Uusien laitosten osalta arvio peruskuormalaitosten määrästä (ei sisällä vara- eikä huippulaitoksia), vanhat sisältävät myös vara- ja huippulaitokset 13
14 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 14
15 4. Sähkön tuotanto Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä Tuotanto Invest. Puu maksimi 1999 ja päätökset käytössä ja päätökset Invest käytössä TWh e TWh e TWh e TWh e TWh e Lämpövoima 32,0 11,8 38,2 11,8 38,2 Hiili 8,4 0,4 8,2 0,2 8,0 Öljy 0,7 0,0 0,4 0,0 0,4 Kaasu 8,9 3,0 12,1 3,0 12,1 Turve 4,5 2,8 5,8 1,9 4,3 Puu 3,7 2,8 4,2 3,9 5,9 Mustalipeä 4,8 1,7 5,4 1,7 5,4 Muu uusiutuva 0,1 0,7 0,8 0,7 0,8 Muu fossiilinen 0,9 0,4 1,3 0,4 1,3 Ydinvoima 22,1 13,8 35,8 13,8 35,8 Vesivoima 12,5 0,3 13,5 0,3 13,5 Tuulivoima 0,05 0,3 0,34 0,3 0,34 Yhteensä Uusien lämpövoimalaitosten tuotanto on yli kolmasosa vuoden 1999 tuotannosta, ydinvoimalla vastaavasti lähes kaksi kolmannesta. Vesivoiman osalta uusinvestointien tuotanto on vain reilut pari prosenttia, vaikka kapasiteettilisäys on yli 10 %. Tuulivoiman tuotanto on uusinvestointien myötä lähes kuusinkertaistunut. 15
16 4. Sähkön tuotanto Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % 90 Arvio kulutuksesta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 72% 65% 32% 85% 75% 22% 75% 68% 27% Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Ydinvoima Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima TWhe Kulutus v käytössä käytössä Uusiutuvan sähkön absoluuttinen määrä kasvaa selvästi kun uusinvestoinnit ovat käytössä. Hiilidioksidipäästöttömän ja kotimaisiin energialähteisiin pohjautuvan sähköntuotannon osuus ja määrä kasvavat myös selvästi. Uusiutuvien energialähteiden prosentuaalinen osuus tuotannosta kuitenkin laskee, koska sähkön kysyntä ja myös muu sähkön tarjonta ovat kasvaneet vielä enemmän kuin uusiutuvien tuotanto. Mikäli uusiutuvien osuus lasketaan sähkön kulutuksesta (tuontisähkö huomioiden), pysyy osuus likimain ennallaan uusien investointien tultua käyttöön. 16
17 4. Sähkön tuotanto Puun käytön maksimi Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % 90 Arvio kulutuksesta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 72% 65% 86% 79% 75% 70% Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Ydinvoima TWh e Kulutus v % 20 % 10 % 0 % 32% 26% käytössä Puu maksimi 29% Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima Teknisen puunkäytön maksimin tapauksessa uusiutuvan ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön absoluuttinen määrä lisääntyy enemmän. Uusiutuvien energialähteiden prosentuaalinen osuus kuitenkin laskee, vaikkakin vähemmän kuin perustapauksessa (syynä edelleen sähkön kulutuksen ja muun sähkön tarjonnan uusiutuvia nopeampi kasvu). Mikäli uusiutuvien osuus lasketaan sähkön kulutuksesta (tuontisähkö huomioiden), kasvaa uusiutuvien osuus uusien investointien tultua käyttöön käytössä 7 Puu maksimi 26 17
18 4. Sähkön tuotanto Vaikka uusinvestoinnit ovat valtaosin hiilidioksidipäästötöntä tai vähäpäästöistä tuotantoa, ei fossiilisten polttoaineiden määrä ole laskenut yhtä voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että samalla sähkön kulutus on kasvanut voimakkaasti, jolloin uusien investointien tuotanto menee pitkälti kulutuksen kasvun peittämiseen ja tuontisähkön korvaamiseen eikä niin paljon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tämä näkyy edellisissä kuvissa hiilen kohdalla: hiilen määrä ja osuus ei pienene kovinkaan paljoa, vaikka uusinvestoinneissa hiiltä ei käytännössä ole ja uusinvestointien määrä on kuitenkin merkittävän suuri. Tarvitaan siis lisää uusia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen tuotantoon, jotta voidaan sekä kattaa kulutuksen kasvu että korvata fossiiliset polttoaineet. 18
19 4. Sähkön tuotanto / Lämpövoima Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit Öljy Hiili GWhe Kaasu Turve Muu Mustalipeä 2000 Puu 0 Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Lämpövoiman uusinvestoinneilla on lisätty merkittävästi sähköntuotantoa, korvattujen laitosten noin 6 TWh:sta uusinvestointien lähes 12 TWh:in. Erityisesti on noussut uusiutuvien tai vähän hiilidioksidia tuottavien polttoaineiden (jäte, kaasu) käyttö. Puun käytön kasvun myötä on myös turpeen käyttö noussut. Sen sijaan hiilen ja öljyn käyttö on uusinvestointien myötä vähentynyt selvästi. 19
20 4. Sähkön tuotanto / Lämpövoima Puun käytön maksimi Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit Öljy Hiili Kaasu GWhe Turve Muu 4000 Mustalipeä Puu Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Uudet investoinnit Puun käytön maksimi Uusilla laitoksilla on tekninen valmius lisätä puun käyttöä merkittävästi, jolloin turpeen käyttö jäisi suunnilleen korvattujen laitosten käytön tasolle, vaikka sähköntuotanto on kaksinkertaistunut tarkastelluissa kohteissa. 20
21 TWhe 100 % 4. Sähkön tuotanto / Lämpövoima Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä (Perus ja puun käytön maksimi) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % 27% 44% käytössä 68% käytössä 42% 27% Kotimainen Kotimainen Uusiutuva Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu TWhe 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % 5 0 Puun käytön maksimi 41% 27% 69% 53% käytössä Puu maksimi 43% 32% käytössä Puu maksimi Kotimainen Kotimainen Uusiutuva Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu
22 4. Kaukolämmön tuotanto Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit GWhkl Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Öljy Hiili Kaasu Turve Muu Puu Kaukolämmön tuotannon uusinvestointien on katsottu korvaavan vastaavan määrän vanhaa tuotantoa. Kaukolämmön piiriin on tullut uusinvestointien myötä lisää rakennuksia, kun kiinteistökohtaista (pääosin öljylämmitteistä) lämmitystä on korvattu uusilla aluelämpöverkoilla. Uusinvestointien myötä puupolttoaineilla ja muulla polttoaineella (lähinnä jätepolttoaineet) tuotetun kaukolämmön määrä on kasvanut voimakkaasti ja ne ovat korvanneet hiilellä ja öljyllä tuotettua kaukolämpöä. Myös kaasun ja turpeen määrä on noussut hieman. Uusissa kaukolämpöä tuottavissa peruskuormalaitoksissa ei juurikaan käytetä hiiltä tai öljyä. 22
23 4. Kaukolämmön tuotanto Puun käytön maksimi Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit GWhkl Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Uudet investoinnit Puun käytön maksimi Öljy Hiili Kaasu Turve Muu Puu Uusinvestoinneissa on tekninen valmius entisestään lisätä puun käyttöä merkittävästi, jolloin turpeen käyttö pienenisi selvästi korvattuun tuotantoon nähden. 23
24 4. Kaukolämmön tuotanto Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % % 80 % Öljy 30 Öljy 70 % Hiili 60 % 50 % Kaasu 40 % Turve 30 % 20 % Muu 10 % TWh kl Hiili Kaasu Turve Muu 0 % käytössä Puu käytössä Puu Uusinvestoinnit pohjautuvat valtaosin, lähes 80 %, kotimaisiin polttoaineisiin ja niiden osuus kaukolämmöntuotannosta kasvaa voimakkaasti, vaikka kaukolämmön tarve on samalla noussut selvästi. Uusiutuvien osuus uusinvestoinneista on lähes puolet ja niiden osuus nousee kymmenesosasta lähes neljännekseen. Myös kaasun määrä nousee jonkin verran. Hiilen ja öljyn osuudet ja määrät sen sijaan pienenevät vastaavasti tuntuvasti. 24
25 4. Kaukolämmön tuotanto Puun käytön maksimi Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % % 80 % Öljy 30 Öljy 70 % Hiili 60 % 50 % Kaasu 40 % Turve 30 % 20 % Muu 10 % TWhkl Hiili Kaasu Turve Muu 0 % Puu 0 Puu käytössä käytössä Puu maksimi Puu maksimi Teknisen puunkäytön maksimin tapauksessa uusiutuvien energialähteiden osuus uusinvestoinneista on selvästi yli puolet ja osuus koko kaukolämmön tuotannosta nousee lähes kolmannekseen. 25
26 4. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Uudet investoinnit Teollisuuden lämpö Sähkö ja KL: Vanhat Sähkö ja KL: Uudet investoinnit 27 TWh 22 TWh 20 11,1 TWhpa 15 11,8 4, TWh = +53% 5 10,2 10 TWh 10, Uudet investoinnit käytössä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa kasvaa uusinvestointien myötä noin 5,4 TWh eli lisäystä on yli 50 %. Kokonaiskäyttö on noin 27 TWh (sisältää myös teollisuuden lämmön tuotannon ja vanhat laitokset). 26
27 4. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Uudet investoinnit ja puun maksimikäyttö Teollisuuden lämpö Sähkö ja KL: Vanhat Sähkö ja KL: Uudet investoinnit 27 TWh 35 TWh 13, TWh TWhpa ,8 10,2 10 TWh 11,1 4,8 10,8 16 TWh = +53% 7,1 14,2 21 TWh = +110% Tehdyt investoinnit mahdollistavat noin 3,5 TWh:n puun käytön lisäyksen uusissa sähköä ja kaukolämpöä tuottavissa laitoksissa. Lisäksi puun käyttöä voidaan lisätä vanhoissa laitoksissa, jolloin yhteinen lisäysmahdollisuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on yli 5,5 TWh. Tällöin puun käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on yli kaksinkertaistunut vuoteen 1999 verrattuna. Kaikkiaan puun käytön tekninen mahdollisuus on noin 35 TWh Uudet investoinnit käytössä käytössä Puun käytön maksimi
28 4. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Metsähakkeen markkina tuotanto- ja logistiikkaketjuineen kehittyy Suomessa koko ajan. Metsähakkeen tuotannon lisäämiseksi merkittävästi tarvitaan sekä lisää korjuu-, haketus- ja kuljetuskalustoa että logistiikkajärjestelmien (sisältäen varastointialueet) kehittämistä. Toiminnan laajentuminen edellyttää myös hankintaketjun kannattavuutta kaikissa työvaiheissa ja enenevässä määrin päätehakkuiden lisäksi myös pienpuun kannattavaa keruuta. Tämä puolestaan vaatinee tukijärjestelmien kehittämistä. Sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitokset käyttävät puupolttoaineita siinä määrin kun sitä saavat kilpailukykyiseen hintaan. Vertailupolttoaineena on useimmissa laitoksissa turve. Metsähakkeen käytön lisäämistä rajoittaa sen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. Investoitaessa sähköä ja lämpöä tuottavaan voimalaitokseen nykytekniikka mahdollistaa turpeen ja puun yhteiskäytön ja yhteiskäytöllä on monia etuja. Turpeen käyttöä puoltaa laitoksen parempi tekninen käytettävyys (ja hieman alhaisemmat käyttökustannukset) sekä parempi polttoaineen toimitusvarmuus. Puun etuja ovat päästöttömyys hiilidioksidin ja rikkidioksidin suhteen. Laitoksen investointikustannus ei nouse kohtuuttomasti varauduttaessa nykyistä käyttötasoa jonkin verran korkeampaankin puunkäyttömahdollisuuteen. Kuitenkin, mikäli voimalaitoksen polttoaineena käytetään ainoastaan puuta, asettaa se jonkin verran lisävaatimuksia laitosinvestoinnille. Tämän lisäksi puupolttoaineen toimiessa laitoksen pääpolttoaineena, on polttoaineen toimitusvarmuuden takia merkittävästi kehitettävä puupolttoaineiden varastointi- ja logistiikkajärjestelmää. 28
29 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 29
30 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Keski- Korvattu Uudet ja päätetyt määrin tuotanto investoinnit käytössä 2000/01 Muutos, % (kaikki laitokset) Muutos kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh korvatut 2000/01 kgco 2 /MWh 2000/01 Sähkö Tuotanto Suomessa % % Lämpövoima % % Yhteistuotanto % -26 % Lauhde (uudet väliottolauhde) % Kaukolämpö % -40 % % Keski- Korvattu Puun käytön maksimi määrin tuotanto Uudet ja päätetyt 2000/01 investoinnit käytössä Muutos, % Muutos kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh korvatut 2000/01 kgco 2 /MWh 2000/01 Sähkö Tuotanto Suomessa % % Lämpövoima % % Yhteistuotanto % -38 % Lauhde (uudet väliottolauhde) % Kaukolämpö % -56 % % 30
31 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Sähkön tuotanto Suomessa (sis. ydin-, vesi- tuuli- ja lämpövoima) % -25% kgco2/mwhe % % Keskimäärin 2000/2001 Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Puu maksimi Sähköntuotannon uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on yli 40 % alhaisempi verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä lähes viidennes. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin ominaispäästökerroin voi olla reilusti yli puolet alhaisempi lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä noin neljännes. 31
32 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Lämpövoimasähkön tuotanto 600 kgco2/mwhe % 304-9% % % Keskimäärin 2000/2001 Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Puu maksimi Lämpövoiman uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on yli kolmanneksen 2000-luvun alun tilannetta alhaisempi. Investointien ollessa käytössä on kaikkien lämpövoimaloiden päästökerroin lähes kymmenesosan lähtötilannetta alhaisempi. Puun tekninen käyttömahdollisuus hyödyntäen uusinvestointien päästökerroin voi olla yli puolet alhaisempi, jolloin lämpövoiman keskimääräinen päästökerroin olisi kuudesosan alhaisempi kuin 2000-luvun alussa. 32
33 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Lämpövoimasähkön tuotanto (Yhteistuotanto ja lauhdesähkö erikseen) kgco2/mwhe % % % % Keskimäärin 2000/2001 Korvattu tuotanto Uudet Puu maks: Uudet Keskimäärin 2000/2001 Uudet Puu maks: Uudet Yhteistuotanto Lauhde (uudet väliottolauhde) Yhteistuotannon osalta uusinvestointien päästökerroin on yli neljänneksen alhaisempi kuin 2000-luvun alussa ja reilusti yli kolmanneksen alhaisempi kuin korvatuissa laitoksissa. Tekninen puunkäyttömahdollisuus huomioiden päästökerroin voi olla lähes 40 % alhaisempi. Lauhdetuotannon osalta uusinvestointien päästökerroin on yli kolmanneksen alhaisempi. Tekninen puunkäyttömahdollisuus huomioiden päästökerroin voi olla selvästi yli puolet alhaisempi. Uusinvestointien osalta esitetyt päästökertoimet edustavat väliottolauhdelaitosten lauhdeosuutta (vastapaineosuutta ei huomioitu). 33
34 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Kaukolämmön tuotanto % -18% kgco2/mwhkl % % Keskimäärin 2000/2001 Korvattu tuotanto Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Puu maksimi Kaukolämmön tuotannon uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on 40 % alhaisempi verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan kaukolämmön ominaispäästökerrointa pienennettyä vajaa kymmenesosa. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin ominaispäästökerroin voi olla reilusti yli puolet alhaisempi lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin kaukolämmön ominaispäästökerrointa pienennettyä vajaa viidennes. 34
35 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 35
36 6. Yhteenveto Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on investoitu merkittävästi sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitoksiin. Sähköntuotantokapasiteettia on rakennettu tai rakenteilla yli 4200 MW, mikä on lähes 30 % vuoden 2000 alun kokonaiskapasiteetista. Eniten on investoitu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä ydinvoimaan. Myös vesivoimakapasiteetti on lisääntynyt yli 10 % koneistouusintojen myötä. Tuulivoimakapasiteetti on moninkertaistunut, vaikkakin alhaisesta lähtötasosta johtuen kokonaiskapasiteetti on vielä alhaisella tasolla. Uutta kaukolämmön tuotantokapasiteettia on rakennettu noin 30 % verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen. Uudet investoinnit perustuvat suurelta osin uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin. Sähkön osalta hiilidioksidipäästöttömien tuotantomuotojen osuus uusinvestointien tuotannosta on 75 % ja tehdyt investoinnit mahdollistavat korkeamman puupolttoaineiden käytön, jolloin hiilidioksidipäästöttömän osuus voi olla lähes 80 %. Kymmenen vuotta sitten hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus oli 65 %. Perinteisten polttoaineiden käyttöön perustuvan sähkön ja kaukolämmön tuotannon uusinvestointien polttoaineista vajaa puolet on uusiutuvia ja puun käytön maksimointi mahdollistaa osuuden noston selvästi yli puoleen. Kymmenen vuotta sitten uusiutuvan osuus oli 27 %. 36
37 6. Yhteenveto Hiilidioksidin keskimääräiset ominaispäästökertoimet (kgco 2 /MWh) uusinvestoinneissa ovat sekä sähkön että kaukolämmön osalta vähintään 40 % alhaisemmat verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan Suomessa tuotetun sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä lähes viidennes ja kaukolämmön kerrointa vajaa kymmenesosa. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästökertoimet voivat olla reilusti yli puolet alhaisemmat lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä noin neljännes ja kaukolämmön kerrointa vajaa viidennes. Eduskunnan myöntäessä periaatepäätöksen vuonna 2002 nyt rakenteilla olevalle ydinvoimayksikölle, sisältyi päätökseen (eduskunnan talousvaliokunnan mietintöön) lausumia, joita kutsuttiin risupaketiksi. Lausumien mukaan hallituksen on ryhdyttävä toimiin kivihiilen käytön rajoittamiseksi, energiansäästön edistämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden, erityisesti biopolttoaineiden, käytön edistämiseksi. Lausumat eivät sisältäneet määrällisiä tavoitteita. 37
38 6. Yhteenveto Energia-alan investoinnit viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tämän selvityksen perusteella kohdistuneet selvästi aiempaa enemmän uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin. Investointeja pelkkään kivihiiltä tai öljyä käyttäviin peruskuormalaitoksiin ei ole tehty. Investoinnit mahdollistavat myös selvästi suuremman puupolttoaineiden käytön, kun metsähakkeen logistiikkajärjestelmä varastointialueineen kehittyy ja saatavuus kilpailukykyiseen hintaan paranee. Tehdyillä investoinneilla Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt laskevat selvästi ja vievät energiantuotantoa hiilineutraalimpaan suuntaan. Vaikka uusinvestoinnit ovat valtaosin hiilidioksidipäästötöntä tai vähäpäästöistä tuotantoa, ei fossiilisten polttoaineiden määrä ole laskenut yhtä voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että samalla sähkön kulutus on kasvanut voimakkaasti, jolloin uusien investointien tuotanto menee pitkälti kulutuksen kasvun peittämiseen ja tuontisähkön korvaamiseen eikä niin paljon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tarvitaan siis lisää uusia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen tuotantoon, jotta voidaan sekä kattaa kulutuksen kasvu että korvata fossiiliset polttoaineet. 38
Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry
Selvitys 60K30037.07-Q210-002B 4.2.2010 Energiateollisuus ry Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset 2000-2009 Sivu 1 (28) Esipuhe Tämä Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotENERGIANTUOTANNON INVESTOINNIT JA INVESTOINTIPÄÄTÖKSET RAPORTTI X299605
ENERGIANTUOTANNON INVESTOINNIT JA INVESTOINTIPÄÄTÖKSET 2000-2015 RAPORTTI X299605 Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä
Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2010
Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban
LisätiedotKotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit
Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotUusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki
Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotHaasteista mahdollisuuksia
Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotMillä Tampere lämpiää?
Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2008
Energia 2009 Sähkön ja lämmön tuotanto 2008 Sähkön tuotanto uusiutuvilla energialähteillä kasvoi 15 prosenttia vuonna 2008 Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2013
Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö
Selvitys 60K05458.01-Q210-002B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2009
Energia 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto 2009 Sähkön ja teollisuuslämmön tuotannot vähenivät vuonna 2009 Sähkön tuotanto ja kokonaiskulutus vähenivät seitsemän prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen sähkön
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotEnergian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
LisätiedotMILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?
MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
Lisätiedotwww.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050
Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotTEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2016
Energia 2017 Sähkön ja lämmön tuotanto 2016 Uusiutuvilla tuotettiin 45 % sähköstä ja 57 % lämmöstä Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2016. Tuotanto pysyi edellisvuoden tasolla. Uusiutuvilla energialähteillä
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotEnergiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen
Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2015
Energia 2016 Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä ennätystasolla Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2015. Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta prosentin.
LisätiedotMissio ja arvot. Missio
Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
Lisätiedot