Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset"

Transkriptio

1 Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Selvitys Pöyry Management Consulting Oy

2 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 2

3 1. Tausta Energiateollisuus ry julkaisi marraskuussa 2009 oman energiavisionsa vuoteen 2050 tavoitteena hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto. Lokakuussa 2009 Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisivat arvion Suomen sähkön kysynnästä ja investointien tarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Sähkön kysynnän arvioidaan kasvavan ja kaukolämmön kysynnän pysyvän suunnilleen ennallaan. Samalla kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi alentua merkittävästi. Energiateollisuus halusi selvittää, näkyvätkö nämä yritysten investoinneissa ja investointipäätöksissä. Suomessa on parhaillaan käsittelyssä kolme ydinvoimahakemusta. Julkisessa keskustelussa on esitetty erilaisia arvioita ydinvoimainvestointien vaikutuksesta esimerkiksi uusiutuvan energian investointeihin. On esitetty, että ydinvoima joko vähentää uusiutuvan energian investointeja tai että ydinvoimasta huolimatta yritykset investoisivat ennen kaikkea fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan uuteen tuotantoon. Rakenteilla olevan ydinvoimayksikön päätöksenteossa eduskunta edellytti myös uusiutuvan energian lisäämistä, puhuttiin nk. risupaketista. Rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö on ollut tiedossa ja voinut vaikuttaa energiainvestointeihin noin vuodesta 2000 asti. 3

4 1. Tausta Energiateollisuus on tilannut tämän selvityksen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen energiainvestoinneista ja investointipäätöksistä. Tavoitteena oli: selvittää millaisista investoinneista Suomessa on päätetty viimeisten 10 vuoden aikana arvioida investointien määrää ja niiden energialähteitä ja kasvihuonekaasupäästöjä arvioida, ollaanko näillä investoineilla menossa hiilineutraalimpaan sähkön ja kaukolämmön tuotantoon sekä arvioida, miten uusiutuva energia on edistynyt ydinvoimarakentamisen rinnalla. 4

5 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 5

6 2. Menetelmäkuvaus Työssä käytiin läpi toteutuneet sähkön ja kaukolämmön investoinnit vuosina sekä lisäksi parhaillaan rakenteilla olevat laitokset sekä investoinnit, joista on tehty toteutuspäätös (päätetyt hankkeet). Tarkastelut suoritettiin laitoskohtaisesti Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla. Tarkastelut tehtiin sekä tuotantokapasiteetin (MW) että tuotannon (GWh sähköä ja kaukolämpöä vuodessa) ja polttoainekulutuksen (GWh/a) kannalta Vuotuiset polttoainekulutus- ja tuotantotiedot arvioitiin laitosten nykyhetken tasolla olettaen normaalit olosuhteet esimerkiksi lämmitystarpeen ja vesivoiman tuotantotilanteen ja edelleen sähkömarkkinoiden osalta. Niiden laitosten osalta, jotka eivät ole vielä käytössä, vuotuiseksi polttoainekulutukseksi ja tuotannoksi on arvioitu niiden ensimmäisten käyttövuosien normaali tuotanto. Puuperäisiä polttoaineita käyttävien laitosten osalta arvioitiin myös laitoskohtainen tekninen puunkäyttöpotentiaali, jonka tehdyt investoinnit mahdollistavat. Puun lisäkäyttömahdollisuus on arvioitu lähinnä metsähakkeen lisäkäyttömahdollisuuden perusteella. Metsäteollisuuden sivutuotteiden (puru, kuori, hake) tekninen käyttömahdollisuus on useimmiten suurempi, mutta näiden sivutuotteiden lisäsaantimahdollisuus on rajattu. 6

7 2. Menetelmäkuvaus Työssä tarkasteltiin seuraavat laitostyypit: Erillinen sähköntuotanto (lauhde- ja väliottolauhdelaitokset) Yhdyskuntien sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitokset Teollisuuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten osalta sähkön osuus Kaukolämmön erillistuotanto peruskuormalaitosten osalta, polttoaineteholtaan yli 3 MW:n yksiköt tarkasteltiin laitoskohtaisesti, samoin osa pienemmistä laitoksista. Kaukolämmön vara- ja huippukuormalaitoksia ei tarkasteltu. Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa polttoainekulutus jaettiin sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä. Hyödynjakomenetelmä jakaa yhteistuotannon paremman kokonaishyötysuhteen (verrattaessa sähkön ja lämmön erillistuotantoon) mukanaan tuoman hyödyn sekä sähkölle että kaukolämmölle. Yhteistuotantosähkön ja kaukolämmön uusinvestointien osalta arvioitiin, millaista tuotantoa nämä investoinnit ovat korvanneet tai tulevat korvaamaan. 7

8 2. Menetelmäkuvaus Työssä laskettiin: Uuden sähkön ja kaukolämmön tuotantokapasiteetin ( ) määrä (MW) sekä tämä suhteutettuna muuhun kapasiteettiin Uusinvestointien sähkön ja kaukolämmön tuotanto (GWh/a) jaoteltuna polttoaineisiin. Tätä verrataan korvattuun tuotantoon sekä kokonaistuotantorakenteeseen Kaukolämmön- ja yhteistuotantosähkön osalta korvatun kapasiteetin ja tuotannon määrä Uuden kapasiteetin keskimääräinen sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidin päästökerroin (kgco 2 /MWh), jota verrataan tarkastelujaksoa edeltävään tuotantoon, korvatun kapasiteetin tuotantoon sekä tilanteeseen investointien valmistumisen jälkeen (investoinnit käytössä). Edeltävät tarkastelut tehtiin myös uuden kapasiteetin teknisen biopolttoaineiden käyttöpotentiaalin perusteella tarkasteltuna. 8

9 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 9

10 3. Sähköntuotantokapasiteetti Uudet ja päätetyt sekä tilanne vuoden 2000 alussa Sähkö Uudet investoinnit ja Kapasiteetti Uusien päätökset alussa osuus* lkm MW e MW e % Lämpövoima % Yhteistuotanto - Kaukolämpö % Yhteistuotanto - Teollisuus % Väliottolauhde (lauhdeosuus) % Ydinvoima % Vesivoima.. ** % Tuulivoima % Yhteensä % * Uusien osuus verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen ** Vesivoiman osalta koostuu pääosin koneistouusintojen myötä saavutetuista tehonkorotuksista Lämpövoiman korvausinvestointien myötä on vanhaa sähköntuotantokapasiteettia poistunut 640 MW (30 % uusista lämpövoimainvestoinneista) 10

11 3. Sähköntuotantokapasiteetti Uusien osuus kokonaiskapasiteetista uusien käyttöönoton jälkeen MWe Vanhat Uudet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 77 % 72 % 92 % 61 % 90 % 21 % 79 % Teollisuus Yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima 20 % 10 % 0 % 23 % 28 % Teollisuus Yhteistuotanto 8 % Kaukolämpö Lauhdevoima Kaukolämpö Lauhdevoima 39 % 10 % Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima 11

12 3. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Uudet ja päätetyt sekä tilanne vuoden 2000 alussa Kaukolämpö Uudet investoinnit ja Kapasiteetti Uusien päätökset alussa osuus* lkm MW kl MW kl % Yhteistuotanto % Erillistuotanto ** % Yhteensä % * Uusien osuus verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen ** Uusien laitosten osalta arvio peruskuormalaitosten määrästä (ei vara- eikä huippulaitoksia), valtaosa uusista puuta ja turvetta käyttäviä laitoksia. Uusien KL-teholtaan yli 5 MW:n laitosten lukumäärä noin 50. Kokonaiskapasiteetti vuoden 2000 alussa sisältää myös vara- ja huippulaitokset. Yhteistuotantolaitoksiin sisältyy myös teollisuuden yhteistuotantolaitoksia, joissa tuotetaan myös merkittäviä määriä kaukolämpöä yhdyskuntiin. Uusia pieniä erillistuotantolaitoksia on paljon, kun pienissä taajamissa on siirrytty kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pieniin aluelämpöverkkoihin. 12

13 3. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Uusien osuus kokonaiskapasiteetista uusien käyttöönoton jälkeen 100 % 90 % MW KL MW KL 80 % 70 % 60 % 50 % Vanhat 40 % Uudet 30 % 20 % 10 % 0 % Yhteistuotanto Erillistuotanto * * Uusien laitosten osalta arvio peruskuormalaitosten määrästä (ei sisällä vara- eikä huippulaitoksia), vanhat sisältävät myös vara- ja huippulaitokset 13

14 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 14

15 4. Sähkön tuotanto Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä Tuotanto Invest. Puu maksimi 1999 ja päätökset käytössä ja päätökset Invest käytössä TWh e TWh e TWh e TWh e TWh e Lämpövoima 32,0 11,8 38,2 11,8 38,2 Hiili 8,4 0,4 8,2 0,2 8,0 Öljy 0,7 0,0 0,4 0,0 0,4 Kaasu 8,9 3,0 12,1 3,0 12,1 Turve 4,5 2,8 5,8 1,9 4,3 Puu 3,7 2,8 4,2 3,9 5,9 Mustalipeä 4,8 1,7 5,4 1,7 5,4 Muu uusiutuva 0,1 0,7 0,8 0,7 0,8 Muu fossiilinen 0,9 0,4 1,3 0,4 1,3 Ydinvoima 22,1 13,8 35,8 13,8 35,8 Vesivoima 12,5 0,3 13,5 0,3 13,5 Tuulivoima 0,05 0,3 0,34 0,3 0,34 Yhteensä Uusien lämpövoimalaitosten tuotanto on yli kolmasosa vuoden 1999 tuotannosta, ydinvoimalla vastaavasti lähes kaksi kolmannesta. Vesivoiman osalta uusinvestointien tuotanto on vain reilut pari prosenttia, vaikka kapasiteettilisäys on yli 10 %. Tuulivoiman tuotanto on uusinvestointien myötä lähes kuusinkertaistunut. 15

16 4. Sähkön tuotanto Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % 90 Arvio kulutuksesta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 72% 65% 32% 85% 75% 22% 75% 68% 27% Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Ydinvoima Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima TWhe Kulutus v käytössä käytössä Uusiutuvan sähkön absoluuttinen määrä kasvaa selvästi kun uusinvestoinnit ovat käytössä. Hiilidioksidipäästöttömän ja kotimaisiin energialähteisiin pohjautuvan sähköntuotannon osuus ja määrä kasvavat myös selvästi. Uusiutuvien energialähteiden prosentuaalinen osuus tuotannosta kuitenkin laskee, koska sähkön kysyntä ja myös muu sähkön tarjonta ovat kasvaneet vielä enemmän kuin uusiutuvien tuotanto. Mikäli uusiutuvien osuus lasketaan sähkön kulutuksesta (tuontisähkö huomioiden), pysyy osuus likimain ennallaan uusien investointien tultua käyttöön. 16

17 4. Sähkön tuotanto Puun käytön maksimi Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % 90 Arvio kulutuksesta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 72% 65% 86% 79% 75% 70% Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Ydinvoima TWh e Kulutus v % 20 % 10 % 0 % 32% 26% käytössä Puu maksimi 29% Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima Teknisen puunkäytön maksimin tapauksessa uusiutuvan ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön absoluuttinen määrä lisääntyy enemmän. Uusiutuvien energialähteiden prosentuaalinen osuus kuitenkin laskee, vaikkakin vähemmän kuin perustapauksessa (syynä edelleen sähkön kulutuksen ja muun sähkön tarjonnan uusiutuvia nopeampi kasvu). Mikäli uusiutuvien osuus lasketaan sähkön kulutuksesta (tuontisähkö huomioiden), kasvaa uusiutuvien osuus uusien investointien tultua käyttöön käytössä 7 Puu maksimi 26 17

18 4. Sähkön tuotanto Vaikka uusinvestoinnit ovat valtaosin hiilidioksidipäästötöntä tai vähäpäästöistä tuotantoa, ei fossiilisten polttoaineiden määrä ole laskenut yhtä voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että samalla sähkön kulutus on kasvanut voimakkaasti, jolloin uusien investointien tuotanto menee pitkälti kulutuksen kasvun peittämiseen ja tuontisähkön korvaamiseen eikä niin paljon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tämä näkyy edellisissä kuvissa hiilen kohdalla: hiilen määrä ja osuus ei pienene kovinkaan paljoa, vaikka uusinvestoinneissa hiiltä ei käytännössä ole ja uusinvestointien määrä on kuitenkin merkittävän suuri. Tarvitaan siis lisää uusia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen tuotantoon, jotta voidaan sekä kattaa kulutuksen kasvu että korvata fossiiliset polttoaineet. 18

19 4. Sähkön tuotanto / Lämpövoima Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit Öljy Hiili GWhe Kaasu Turve Muu Mustalipeä 2000 Puu 0 Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Lämpövoiman uusinvestoinneilla on lisätty merkittävästi sähköntuotantoa, korvattujen laitosten noin 6 TWh:sta uusinvestointien lähes 12 TWh:in. Erityisesti on noussut uusiutuvien tai vähän hiilidioksidia tuottavien polttoaineiden (jäte, kaasu) käyttö. Puun käytön kasvun myötä on myös turpeen käyttö noussut. Sen sijaan hiilen ja öljyn käyttö on uusinvestointien myötä vähentynyt selvästi. 19

20 4. Sähkön tuotanto / Lämpövoima Puun käytön maksimi Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit Öljy Hiili Kaasu GWhe Turve Muu 4000 Mustalipeä Puu Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Uudet investoinnit Puun käytön maksimi Uusilla laitoksilla on tekninen valmius lisätä puun käyttöä merkittävästi, jolloin turpeen käyttö jäisi suunnilleen korvattujen laitosten käytön tasolle, vaikka sähköntuotanto on kaksinkertaistunut tarkastelluissa kohteissa. 20

21 TWhe 100 % 4. Sähkön tuotanto / Lämpövoima Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä (Perus ja puun käytön maksimi) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % 27% 44% käytössä 68% käytössä 42% 27% Kotimainen Kotimainen Uusiutuva Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu TWhe 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % 5 0 Puun käytön maksimi 41% 27% 69% 53% käytössä Puu maksimi 43% 32% käytössä Puu maksimi Kotimainen Kotimainen Uusiutuva Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu

22 4. Kaukolämmön tuotanto Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit GWhkl Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Öljy Hiili Kaasu Turve Muu Puu Kaukolämmön tuotannon uusinvestointien on katsottu korvaavan vastaavan määrän vanhaa tuotantoa. Kaukolämmön piiriin on tullut uusinvestointien myötä lisää rakennuksia, kun kiinteistökohtaista (pääosin öljylämmitteistä) lämmitystä on korvattu uusilla aluelämpöverkoilla. Uusinvestointien myötä puupolttoaineilla ja muulla polttoaineella (lähinnä jätepolttoaineet) tuotetun kaukolämmön määrä on kasvanut voimakkaasti ja ne ovat korvanneet hiilellä ja öljyllä tuotettua kaukolämpöä. Myös kaasun ja turpeen määrä on noussut hieman. Uusissa kaukolämpöä tuottavissa peruskuormalaitoksissa ei juurikaan käytetä hiiltä tai öljyä. 22

23 4. Kaukolämmön tuotanto Puun käytön maksimi Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit GWhkl Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Uudet investoinnit Puun käytön maksimi Öljy Hiili Kaasu Turve Muu Puu Uusinvestoinneissa on tekninen valmius entisestään lisätä puun käyttöä merkittävästi, jolloin turpeen käyttö pienenisi selvästi korvattuun tuotantoon nähden. 23

24 4. Kaukolämmön tuotanto Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % % 80 % Öljy 30 Öljy 70 % Hiili 60 % 50 % Kaasu 40 % Turve 30 % 20 % Muu 10 % TWh kl Hiili Kaasu Turve Muu 0 % käytössä Puu käytössä Puu Uusinvestoinnit pohjautuvat valtaosin, lähes 80 %, kotimaisiin polttoaineisiin ja niiden osuus kaukolämmöntuotannosta kasvaa voimakkaasti, vaikka kaukolämmön tarve on samalla noussut selvästi. Uusiutuvien osuus uusinvestoinneista on lähes puolet ja niiden osuus nousee kymmenesosasta lähes neljännekseen. Myös kaasun määrä nousee jonkin verran. Hiilen ja öljyn osuudet ja määrät sen sijaan pienenevät vastaavasti tuntuvasti. 24

25 4. Kaukolämmön tuotanto Puun käytön maksimi Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % % 80 % Öljy 30 Öljy 70 % Hiili 60 % 50 % Kaasu 40 % Turve 30 % 20 % Muu 10 % TWhkl Hiili Kaasu Turve Muu 0 % Puu 0 Puu käytössä käytössä Puu maksimi Puu maksimi Teknisen puunkäytön maksimin tapauksessa uusiutuvien energialähteiden osuus uusinvestoinneista on selvästi yli puolet ja osuus koko kaukolämmön tuotannosta nousee lähes kolmannekseen. 25

26 4. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Uudet investoinnit Teollisuuden lämpö Sähkö ja KL: Vanhat Sähkö ja KL: Uudet investoinnit 27 TWh 22 TWh 20 11,1 TWhpa 15 11,8 4, TWh = +53% 5 10,2 10 TWh 10, Uudet investoinnit käytössä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa kasvaa uusinvestointien myötä noin 5,4 TWh eli lisäystä on yli 50 %. Kokonaiskäyttö on noin 27 TWh (sisältää myös teollisuuden lämmön tuotannon ja vanhat laitokset). 26

27 4. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Uudet investoinnit ja puun maksimikäyttö Teollisuuden lämpö Sähkö ja KL: Vanhat Sähkö ja KL: Uudet investoinnit 27 TWh 35 TWh 13, TWh TWhpa ,8 10,2 10 TWh 11,1 4,8 10,8 16 TWh = +53% 7,1 14,2 21 TWh = +110% Tehdyt investoinnit mahdollistavat noin 3,5 TWh:n puun käytön lisäyksen uusissa sähköä ja kaukolämpöä tuottavissa laitoksissa. Lisäksi puun käyttöä voidaan lisätä vanhoissa laitoksissa, jolloin yhteinen lisäysmahdollisuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on yli 5,5 TWh. Tällöin puun käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on yli kaksinkertaistunut vuoteen 1999 verrattuna. Kaikkiaan puun käytön tekninen mahdollisuus on noin 35 TWh Uudet investoinnit käytössä käytössä Puun käytön maksimi

28 4. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Metsähakkeen markkina tuotanto- ja logistiikkaketjuineen kehittyy Suomessa koko ajan. Metsähakkeen tuotannon lisäämiseksi merkittävästi tarvitaan sekä lisää korjuu-, haketus- ja kuljetuskalustoa että logistiikkajärjestelmien (sisältäen varastointialueet) kehittämistä. Toiminnan laajentuminen edellyttää myös hankintaketjun kannattavuutta kaikissa työvaiheissa ja enenevässä määrin päätehakkuiden lisäksi myös pienpuun kannattavaa keruuta. Tämä puolestaan vaatinee tukijärjestelmien kehittämistä. Sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitokset käyttävät puupolttoaineita siinä määrin kun sitä saavat kilpailukykyiseen hintaan. Vertailupolttoaineena on useimmissa laitoksissa turve. Metsähakkeen käytön lisäämistä rajoittaa sen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. Investoitaessa sähköä ja lämpöä tuottavaan voimalaitokseen nykytekniikka mahdollistaa turpeen ja puun yhteiskäytön ja yhteiskäytöllä on monia etuja. Turpeen käyttöä puoltaa laitoksen parempi tekninen käytettävyys (ja hieman alhaisemmat käyttökustannukset) sekä parempi polttoaineen toimitusvarmuus. Puun etuja ovat päästöttömyys hiilidioksidin ja rikkidioksidin suhteen. Laitoksen investointikustannus ei nouse kohtuuttomasti varauduttaessa nykyistä käyttötasoa jonkin verran korkeampaankin puunkäyttömahdollisuuteen. Kuitenkin, mikäli voimalaitoksen polttoaineena käytetään ainoastaan puuta, asettaa se jonkin verran lisävaatimuksia laitosinvestoinnille. Tämän lisäksi puupolttoaineen toimiessa laitoksen pääpolttoaineena, on polttoaineen toimitusvarmuuden takia merkittävästi kehitettävä puupolttoaineiden varastointi- ja logistiikkajärjestelmää. 28

29 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 29

30 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Keski- Korvattu Uudet ja päätetyt määrin tuotanto investoinnit käytössä 2000/01 Muutos, % (kaikki laitokset) Muutos kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh korvatut 2000/01 kgco 2 /MWh 2000/01 Sähkö Tuotanto Suomessa % % Lämpövoima % % Yhteistuotanto % -26 % Lauhde (uudet väliottolauhde) % Kaukolämpö % -40 % % Keski- Korvattu Puun käytön maksimi määrin tuotanto Uudet ja päätetyt 2000/01 investoinnit käytössä Muutos, % Muutos kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh korvatut 2000/01 kgco 2 /MWh 2000/01 Sähkö Tuotanto Suomessa % % Lämpövoima % % Yhteistuotanto % -38 % Lauhde (uudet väliottolauhde) % Kaukolämpö % -56 % % 30

31 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Sähkön tuotanto Suomessa (sis. ydin-, vesi- tuuli- ja lämpövoima) % -25% kgco2/mwhe % % Keskimäärin 2000/2001 Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Puu maksimi Sähköntuotannon uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on yli 40 % alhaisempi verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä lähes viidennes. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin ominaispäästökerroin voi olla reilusti yli puolet alhaisempi lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä noin neljännes. 31

32 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Lämpövoimasähkön tuotanto 600 kgco2/mwhe % 304-9% % % Keskimäärin 2000/2001 Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Puu maksimi Lämpövoiman uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on yli kolmanneksen 2000-luvun alun tilannetta alhaisempi. Investointien ollessa käytössä on kaikkien lämpövoimaloiden päästökerroin lähes kymmenesosan lähtötilannetta alhaisempi. Puun tekninen käyttömahdollisuus hyödyntäen uusinvestointien päästökerroin voi olla yli puolet alhaisempi, jolloin lämpövoiman keskimääräinen päästökerroin olisi kuudesosan alhaisempi kuin 2000-luvun alussa. 32

33 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Lämpövoimasähkön tuotanto (Yhteistuotanto ja lauhdesähkö erikseen) kgco2/mwhe % % % % Keskimäärin 2000/2001 Korvattu tuotanto Uudet Puu maks: Uudet Keskimäärin 2000/2001 Uudet Puu maks: Uudet Yhteistuotanto Lauhde (uudet väliottolauhde) Yhteistuotannon osalta uusinvestointien päästökerroin on yli neljänneksen alhaisempi kuin 2000-luvun alussa ja reilusti yli kolmanneksen alhaisempi kuin korvatuissa laitoksissa. Tekninen puunkäyttömahdollisuus huomioiden päästökerroin voi olla lähes 40 % alhaisempi. Lauhdetuotannon osalta uusinvestointien päästökerroin on yli kolmanneksen alhaisempi. Tekninen puunkäyttömahdollisuus huomioiden päästökerroin voi olla selvästi yli puolet alhaisempi. Uusinvestointien osalta esitetyt päästökertoimet edustavat väliottolauhdelaitosten lauhdeosuutta (vastapaineosuutta ei huomioitu). 33

34 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Kaukolämmön tuotanto % -18% kgco2/mwhkl % % Keskimäärin 2000/2001 Korvattu tuotanto Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Puu maksimi Kaukolämmön tuotannon uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on 40 % alhaisempi verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan kaukolämmön ominaispäästökerrointa pienennettyä vajaa kymmenesosa. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin ominaispäästökerroin voi olla reilusti yli puolet alhaisempi lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin kaukolämmön ominaispäästökerrointa pienennettyä vajaa viidennes. 34

35 Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 35

36 6. Yhteenveto Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on investoitu merkittävästi sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitoksiin. Sähköntuotantokapasiteettia on rakennettu tai rakenteilla yli 4200 MW, mikä on lähes 30 % vuoden 2000 alun kokonaiskapasiteetista. Eniten on investoitu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä ydinvoimaan. Myös vesivoimakapasiteetti on lisääntynyt yli 10 % koneistouusintojen myötä. Tuulivoimakapasiteetti on moninkertaistunut, vaikkakin alhaisesta lähtötasosta johtuen kokonaiskapasiteetti on vielä alhaisella tasolla. Uutta kaukolämmön tuotantokapasiteettia on rakennettu noin 30 % verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen. Uudet investoinnit perustuvat suurelta osin uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin. Sähkön osalta hiilidioksidipäästöttömien tuotantomuotojen osuus uusinvestointien tuotannosta on 75 % ja tehdyt investoinnit mahdollistavat korkeamman puupolttoaineiden käytön, jolloin hiilidioksidipäästöttömän osuus voi olla lähes 80 %. Kymmenen vuotta sitten hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus oli 65 %. Perinteisten polttoaineiden käyttöön perustuvan sähkön ja kaukolämmön tuotannon uusinvestointien polttoaineista vajaa puolet on uusiutuvia ja puun käytön maksimointi mahdollistaa osuuden noston selvästi yli puoleen. Kymmenen vuotta sitten uusiutuvan osuus oli 27 %. 36

37 6. Yhteenveto Hiilidioksidin keskimääräiset ominaispäästökertoimet (kgco 2 /MWh) uusinvestoinneissa ovat sekä sähkön että kaukolämmön osalta vähintään 40 % alhaisemmat verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan Suomessa tuotetun sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä lähes viidennes ja kaukolämmön kerrointa vajaa kymmenesosa. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästökertoimet voivat olla reilusti yli puolet alhaisemmat lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä noin neljännes ja kaukolämmön kerrointa vajaa viidennes. Eduskunnan myöntäessä periaatepäätöksen vuonna 2002 nyt rakenteilla olevalle ydinvoimayksikölle, sisältyi päätökseen (eduskunnan talousvaliokunnan mietintöön) lausumia, joita kutsuttiin risupaketiksi. Lausumien mukaan hallituksen on ryhdyttävä toimiin kivihiilen käytön rajoittamiseksi, energiansäästön edistämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden, erityisesti biopolttoaineiden, käytön edistämiseksi. Lausumat eivät sisältäneet määrällisiä tavoitteita. 37

38 6. Yhteenveto Energia-alan investoinnit viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tämän selvityksen perusteella kohdistuneet selvästi aiempaa enemmän uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin. Investointeja pelkkään kivihiiltä tai öljyä käyttäviin peruskuormalaitoksiin ei ole tehty. Investoinnit mahdollistavat myös selvästi suuremman puupolttoaineiden käytön, kun metsähakkeen logistiikkajärjestelmä varastointialueineen kehittyy ja saatavuus kilpailukykyiseen hintaan paranee. Tehdyillä investoinneilla Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt laskevat selvästi ja vievät energiantuotantoa hiilineutraalimpaan suuntaan. Vaikka uusinvestoinnit ovat valtaosin hiilidioksidipäästötöntä tai vähäpäästöistä tuotantoa, ei fossiilisten polttoaineiden määrä ole laskenut yhtä voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että samalla sähkön kulutus on kasvanut voimakkaasti, jolloin uusien investointien tuotanto menee pitkälti kulutuksen kasvun peittämiseen ja tuontisähkön korvaamiseen eikä niin paljon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tarvitaan siis lisää uusia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen tuotantoon, jotta voidaan sekä kattaa kulutuksen kasvu että korvata fossiiliset polttoaineet. 38

Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry

Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry Selvitys 60K30037.07-Q210-002B 4.2.2010 Energiateollisuus ry Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset 2000-2009 Sivu 1 (28) Esipuhe Tämä Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

ENERGIANTUOTANNON INVESTOINNIT JA INVESTOINTIPÄÄTÖKSET RAPORTTI X299605

ENERGIANTUOTANNON INVESTOINNIT JA INVESTOINTIPÄÄTÖKSET RAPORTTI X299605 ENERGIANTUOTANNON INVESTOINNIT JA INVESTOINTIPÄÄTÖKSET 2000-2015 RAPORTTI X299605 Copyright Pöyry Management Consulting Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020

Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Millä Tampere lämpiää?

Millä Tampere lämpiää? Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008 Energia 2009 Sähkön ja lämmön tuotanto 2008 Sähkön tuotanto uusiutuvilla energialähteillä kasvoi 15 prosenttia vuonna 2008 Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö Selvitys 60K05458.01-Q210-002B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009 Energia 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto 2009 Sähkön ja teollisuuslämmön tuotannot vähenivät vuonna 2009 Sähkön tuotanto ja kokonaiskulutus vähenivät seitsemän prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen sähkön

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä, Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5. Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2016

Sähkön ja lämmön tuotanto 2016 Energia 2017 Sähkön ja lämmön tuotanto 2016 Uusiutuvilla tuotettiin 45 % sähköstä ja 57 % lämmöstä Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2016. Tuotanto pysyi edellisvuoden tasolla. Uusiutuvilla energialähteillä

Lisätiedot

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Energia 2016 Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä ennätystasolla Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2015. Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta prosentin.

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot